Etelenius/Etholenius | Asikkalan papit Etelenius/Etholenius

[K.Salminen]

Koska tästä otsikon aiheesta, on epäselvyyksiä mihin Helenan viimeisin viestikin viittaa. Helenan käyttämä lähde on Blomstedtin Asikkalan historia (1981), jossa sekoillaan näiden pappien osalta. Esitän seuraavan:

Asikkalan kappalaiset Etholenius:

A) Johan Etholenius, 1670-75. Vht: Hämeenkosken kappalainen Matias Erikinpoika ja Valborg, Hollololan kirkkoherran Markus Eskilinp tytär. Matias Erikinp oli kotoisin Lammin Etolan kylästä, mistä nimi Etholenius on johdettu. Johan E siirtyi 1675 Hollolan kappalaiseksi, missä virassa v 1695. Pso Elina

B) Eskil Etholenius, 1682-94. Johan E:n poika. Sai Viipurin konsistorin valtakirjan Asikkalan kappalaiseksi 24.5.1683, koska oli palvellut srk:ssa jo 12 vuotta (siis v 1671->; KS) ja saanut sen yksimielisen kutsumuksen. Psot 1. Sofia Poppius; 2. Brita.

C) Mikael Etholenius, 1700-42. Edellisen poika. Sai 12.2.1700 Viipurin konsistorin valtakirjan Asikkalan kappalaiseksi. Valtakirjaa säilytetään Asikkalan kirkonarkistossa. Siinä todetaan mm. …”koska Asikkalan kappalaisen virka on sikäläisen autuaan Herra Eskil Etholeniuksen kautta joutunut vapaaksi ja on nyt jollain toisella taitavalla pappismiehellä täytettävä, minkävuoksi ja koska paikkakunnan herra Rovasti ja seurakunnan jäsenet ovat yksimielisesti suositelleet ja kutsuneet mainitun herra Eskil Etholeniuksen pojan, Herra Mikael Etholeniuksen, joka siellä on 5 vuoden ajan uskollisesti palvellut apulaisena, isä vainajansa seuraajaksi, ja kun hän on suorittanut tutkinnot – niin asetetaan näihin syihin katsoen Herra Mikael Etholenius tällä avoimella valtakirjalla heidän laillisesti kutsutuksi kappalaisekseen”

Piispan tarkasttuksessa 1730 valitettiin, että Mikael Etholenius vietti sopimatonta elämää, minkä vuoksi hänet asetettiin Hollolan rovastin silmälläpidon alaiseksi. Mutta v 1738 tarkastuksessa hänestä todistettiin, että viime aikoina hänen käytöksensä oli ollut moiteetonta, ja hän oli vanha ja raihnas. Hän kuoli 26.10.1742. Psot 1. Maria; 2. Catharina Falck.

Helenalle sen verran, että kappalaispappilan Asikkalan srk:lle lahjoittanut silloinen Hämeen ja Uudenmaan maaherra, myöh. Turun hovioikeuden presidentti, vapaaherra Ernst Johan Creutz, jonka mukaan puustelli oli nimeltään Kreutsila. On sama kuin Asikkalan Anttila, jossa kappalainen asusti 1694-1744.

T. Kari S

[Helena V.]

Hei Kari,

Koitin tutkailla vielä Hauhoakin Eskil E:n syntyperän mahdollisuutena ja luin mm. Christopher (Andersson) Herkepaeuksen väitöskirjan “Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Hauho Sokn uti Tawastland” 6.11.1756. Ei mitään valaistusta tämän asian suhteen.

Toisaalta olen koittanut tutkailla Padasjokea, jonka pappilassa Eskil E. on ollut ainakin v. 1671 ja 1673 (Blomstedt) ja mistä myös vaimonsa Sofia Poppiuksen on löytänyt. Padasjoen kirkkoherrat noihin aikoihin olivat appensa Abraham Nicolai (1662-70), Erik Griip (1674-82), ja kappalaiset: (samainen appi) Abraham Nicolai (1655, 1658), Georgius Aeschilli (1662-70) ja Peter Martini Uronius (1675-84, 1692).

Tässä herää kysymys, kuka oli Georgius Aeschilli, joka toimi Padasjoen kappalaisena 1662-70?

- Yo-matrikkeli ei anna mitään vinkkejä Aeschilli-patronyymisistä hakien.
- Googlaamalla ei löytynyt kuin Padasjoen pappisluettelot
- mutta SAY:ssa :

Padasjoen Pappilassa 1654-1673 , s. 120 v. 1662-67 “Caplan Hr Johan Eschillj, Karin h.” ja toisen kerran kirjoitettu “Caplan Hr Jöran Aeschillj, Karin h.” + merkintä "s. 74"
(Tällä lehdellä näkyy v. 1672 kerran "Coadj. Hr Eschill" edesmenneen kh Abraham Nicolain lesken Annan alla. Sitten ei Abrahamin perhettä enää Padasjoella näy.)

Padasjoki 1654-73, s. 74 (ei talon nimeä, mutta “under Prästebohl.” ja “Abr. Nicolai ottanut autiosta viljelyyn 27.8.1650“) v. 1667-73 “Caplan Hr. Jören, Carin h.”ja v. 1672-73 Anna dr + merkintä "uti s. 120" (seur. jaksolla 1674-93 tilan nimenä on “Kiåckola” ja under Prästebohl.)

Padasjoen Pappila 1674-93, s. 120 v. 1675-77 “Caplan Hr Jöran, Carin h., Anna dr + Carin dr.

Sen jälkeen ei mitään heistä. Minulla ei ole käsillä Padasjoen historiaa. Mitähän siinä kerrottaisiin Georg Aeschillistä, joka siis näyttää oleskelleen Padasjoella 15 vuotta eli 1662-1677?

Tässä olisi ainakin yksi ehdokas lisää Eskil E:n isäksi.
---
Asikkalan "Anttilaa" ei ennen 1714 sillä nimellä vielä näy olevan. Ete/oleniukset löytyvät kyllä samasta talosta jaksolla 1694-1713, eli s. 41. Tällöin talon nimenä on TAPSALA. Niin myös ed. jaksolla, mutta silloin se ei vielä ole pappilana. Pappila siitä tulee SAY:n mukaan v. 1696. Tällä samaisella s. 41 aukealla E.....-sukunimi kirjoitetaan 3 x e:llä ja 3 x o/å:lla, että revitään siitä!:confused: Michel E:n vaimo Maria näkyy vain v. 1707-1708.

Jatkuu joskus,
t. Helena V.

[Seppo T.]

H. Eskil E:n syntyperän mahdollisuutena ja

Toisaalta olen koittanut tutkailla Padasjokea, jonka pappilassa Eskil E. on ollut ainakin v. 1671 ja 1673 (Blomstedt) ja mistä myös vaimonsa Sofia Poppiuksen on löytänyt.

Tässä herää kysymys, kuka oli Georgius Aeschilli, joka toimi Padasjoen kappalaisena 1662-70?
.

Laitan viitteen Sysmän historian ensimmäiseen osaan. Siinä näytti olevan jonkin verran 1600-luvun Padasjoen papeistakin Juweliuksen tutkailuina. Ehkä niistä irtoaa jotain, itse en ole aiheeseen riittävästi perehtynyt.

Seppo T.

[Helena V.]

Hei,

Nyt taitaa tulla ihan mielikuvituksen lennätystä, mutta ensinnäkin korjaan edellisen Eskil Etheleniuksen isäehdokasta Georg Aeschillia pikemminkin veliehdokkaaksi (aina pitäisi muistaa vähän ynnätäkin...;)).

Kun katselee Padasjoen Pappilaa SAY:ssa vielä taaksepäin so. jaksoa 1534-53 http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=474728
on huomautus keskellä sivua "Asikkalan kappalainen s. 81!" vuosien 1645-46 kohdalla
->s 81 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=474689
talolla ei nimeä, v:sta 1534 lähtien "Domarsesskrifv. 3e Eskell Olufsson m.s.h." - joka muualla nimetty Birgitta Mattsdr; Eskil Olofsson näkyy vielä 1645 ja 1651. No, siellä löytyy kappalainen:
1644 Hr Eschill Cappel. 1 h.
1645 Dnus Eschillus 1 B., i h.
1646 1/3 m D. Eschillus, hust.

Siis kysymys, mitä tekee ei kehenkään viittaava huomautus Asikkalan kappalaisesta Padasjoen Pappilassa? Sieltä sitten löytyy kappalainen Eskil vaimonsa kanssa. Entäs liittyisiköhän tämä vielä vuonna 1634 "tuomarikirjuriksi" nimetty Eskil Olufsson samaan kuvioon - tai olisi jopa samainen kappalainen Eskil 10 v myöhemmin?

Se pitää vielä mainita, että tuolla Padasjoen pappilassa näkyy erilaista pappisherraa olevan 1600-l:lla paikalla monta enemmän kuin kirkon pappisluettelo antaisi ymmärtää. Mm. 1654 alkavassa SAY-luettelossa Kuhmoisten kh Laurentius Simonis Figulusta kutsutaan Padasjoella Folckiksi.

Hataraa, hataraa... mutta kova vainu olisi päällä - aika usein sen vainun perässä on kannattanut edetä.:) No, maltetaan nyt vielä, kunnes pääsee tutkailemaan edes pitäjänhistoriat.

t. Helena V.

[Helena V.]

,,,,vielä taaksepäin so. jaksoa 1534-53 .....
,,, v:sta 1534 lähtien

Korjaus: kaikki vuosiluvut p.o. 1600-luvulla.

Helena V.

[K.Salminen]

Tervehdys,

Nappasin paikallishistoriakokoelmastani Pulkkilan Padasjoen historian (1947). Sieltä lähtee seuravaa:

Kappalaisia:

"Georgius Aeschilli v 1662-70. Hänen vaimonsa nimi oli Karin, tytär nimeltään Anna. Hänet tunnemme jo ennestään kirkkoherra Abraham Nicolain kasteasiasta. Noitajutussa, jonka oli oikeudelle esittänyt Abraham Nicolain vävy, apulainen Petrus Uronius, josta siteemmin tuli Padasjoen kappalainen, syytettiin Aeschillusta v 1670 noituuden ja taikuuden harjoittamisesta...Uronius tavoitteli ilmiannollaan kappalaisen virkaa ja saikin aikaan, että Georgius joutui Kuhmoisten kappalaiseksi, jona hän oli v 1675"

Sitten Seppo Suvannon Kuhmoisten historiasta (1967,394) :

”Seurakunnan itsenäisyysajan kappalaiset

"Vaikka Kuhmoinen olikin v 1639 itsenäinen seurakunta, oli sillä alkuun Padasjoen kanssa yhteinen kappalainen. Georgius Eschilli Mustalinus haki nimittäin v 1669 kappalaisen palkkaa Adrikasin voudilta Hannu Perttelinpojalta. Seuraavana talvena taas kh Crucilander riiteli hänen kanssaan Kuhmoisten neljänneksestä tulevasta kappalaisen palkasta. Sitten Padasjoen kh Abraham Nicolain vävy ja apulainen Petrus Uronius, juonitteli itselleen Padsajoen kappalaisen viran, mutta samalla Viipurin tuomikapituli määräsi Georgius Eschillin kesällä 1673 Kuhmoisten srk:n kappalaisen toimeen, tästä lähtien Kuhmoisilla oli oma kappalainen. Georgius Eschilli mainitaan vielä 1675.”

Ei tästä Aeschillista Asikkalan Eskil Etholeniuksen isää saa: Pistän tähän nyt vielä kerran:

Eskil Etholenius, 1682-94. Johan E:n poika. Sai Viipurin konsistorin valtakirjan Asikkalan kappalaiseksi 24.5.1683, koska oli palvellut srk:ssa jo 12 vuotta (siis v 1671-> KS) ja saanut sen yksimielisen kutsumuksen. Psot 1. Sofia Poppius; 2. Brita.

Hänen nimitykssään mainitaan hänen palvelleen seurakuntaa 12 v ennen Asikkalan kappalaiseksi nimittämistä; kyse on siis Hollolasta.
Hollolan prästegårdista löytyy 1675-82 Coadjukt Herr Eskell, hu Sophia ja poika Johan. Täällä Eskel on palvellut ennen Asikkalan kappalaiseksi nimitystään, on vain pistäytynyt avustamassa Padasjoella kh Abraham Nicolain leskeä v 1672 (merkintä Eskellistä Padasjoen pappilassa vain tuona vuonna), ja samalla napannut vaimon Sophia Poppiuksen itselleen.

Pistän tähän vielä siteerauksen Sakari Kuusen Hollolan historia I:sta (1937), jossa esiintyy nämä Asikkalan papit. Olen tekstiin tehnyt pieniä täsmennyksiä. Muuten tuo Padasjoen kappalainen Petrus Uronius, jonka vävy oli Padasjoen myöh. kappalainen Arenius, oli täysin mieltään sairas.
Jo hänen isänsä Sahalahden kh Matrinus Matinp Uronius eli Vroi menetti virkansa ja toimeentulonsa, kun oli syyttänyt perättömästi Kangasalan kirkkoherraa naimisesta lähisukulaisensa kanssa. Matrinus ei uppiniskaisena perunut syytöksiäään piispan ja konsistorin kehoituksista huolimatta, ja sovinnon jäätyä tekemättä Matrinus menetti virkansa.

Nyt se lainaus Kuuselta:

Kappalaiset ja pitäjänapulaiset

Kappalaisena oli Juhana Etholenius vv 1675-94.
Pitäjänapulaisena mainitaan vv 1662-65 Kirkomäellä asuva Juhanna Matinpoika ”Coadjutor” ja hänen vaimonsa Elin, ilmeisesti Juhana Etholenius, joka esiintyy asiakirjoissa vv 1666-71 vastaavalla paikalla ja joka myöhemmin tuli Hollolan kappalaiseksi, toimittuaan Akianderin mukaan 1670-75 Asikkalan kappalaisena. Ainakin vv 1675-82 oli pitäjänapulaisena Eskil, nähtävästi Eskil Etholenius, joka Akianderin mukaan tuli 1687 Asikkalan kappalaiseksi. On huomattava, että pitäjänapulaisen Eskilin vaimon nimi oli Sofia Orraeus, kh Juhanna Orraeuksen tytär. (Ei voinut olla, koska kh Johan Orraeuksen tytär Sophia v 1682 naimaton, SAY Hollola-Prästegård-1674-93; vaan vaimo Sophia Poppius KS)

Parinpellon pappila, jota vieläkin sanotaan ”Herra Söyringiksi”, on tämän nimensä saanut talon ent. omistajasta, kh Severinus Markuksenpojasta, ja että se kuten varsin monet muutkin kappalaistalot näinä aikoina muodostettiin autiotilasta. Pappilan ensimmäset rakennukset valmistettiin Jaakko Raiccheuksen toimesta. Näyttää kuitenkin isltä, että ”Herra Söyringissä, joka v 1651 merkittiin ensi kerran maakirjaan kappalaispappilana, ei kpl Jaakko Yrjönpoika vielä asunut eikä hänen seuraajansa, jonka aikana tila oli lampuotin hoidossa.
Vasta Johan Etholenius näyttää alkaneen Parinpellon pappilaa vakinaisesti asua.”


Kari

[kati tuloisela]

Kosken Hl Etolan Pappilasta (ja periaatteessa siis myös Etolan Rekolasta) lähtenyt Etholenius-suku nimivariaatioineen on suoraa sukujuurtani ja olen sitä jokseenkin paljon pähkäillyt. Tai ainakin pähkäillyt.
Aikoinaan sain Kari Kukkaselta aikoinaan tiedonannon, joka selvensi problematiikkaa Asikkalan kappalaisten suhteen kovasti:
"Eskil onkin kokonaan toista sukua. [Yrjö Blomstedt/ Asikkalan historia s.627]: Asikkalan kappalaisena 1682-1699 toiminut oli Aeschillus Etelenius, joka oli todenn. kotoisin Tuuloksen Eteläisten kylän Pääkkölästä ja isänsä oli ilm. Matti Eskelinpoika. Hänet vih. papiksi n. 1671 ja toimi Padasjoen armovuoden saarnaajana 1671-2, sitten Hollolan pit.apul. 1675-82. k. n. 21.11.1699 tienoilla. Puolison Sofia Poppiuksen isä oli ilmeisesti juuri em. Padasjoen kh Abrahamus Nicolai (Poppius). " [KariKukkanen/31.1.2002]
[Asikkalan seurakunta 1547-1947 (400-vuotis historiikki, Asikkalan seurakunta)] sekoittaa myös kappalaisluettelossaan Etholeniukset ja Eteleniukset.
Asikkalan Piispantarkastusten pöytäkirjoissa (Mf TK568) 12.2.1700 mainitaan mm..'sacell. i Asickala Sahl. Hr. Eskil Etelenii dödeliga frånfell.. Etelenii son Hr. Michaël Etelenium...'

Eskil Etelenii:
s. > 1694 [Asikk hist]
k. n. 21.11.1699 [Kari Kukkanen]
tod.näk. Hollolan pit.apul. 1675-82 "Eskil" [Holl pit.hist s.332]; Asikkalan kappalainen 1687-94 [Hoppu/Akiander, Holl pit.hist s.332] (1683-94 [Asikk hist; A.Järvenpää/www-papisto] )
(tai 1683-1700 =virhe koska oli jo kuollut!!! /Bergholm s.977)
(I) pso Sofia Poppius [Tuurala]
vht: Padasjoen kirkkoherra Abraham Nikolauksenpoika ja Anna XX joiden jälkeläiset ryhtyivät käyttämään nimeä Poppius [Tuuralan mukaan, mm. Bergholm ei tunne]
lapset (2): Eli eivät kuulu Kosken Hl Etholeniuksiin!!!!!!
-MIKAEL Etelenius s. 1680. Asikkalan kappalainen ain.1701, 1719
-TYTÄR Etelenius main. 1704 =Elisabet, pso (ennen 1708) Hollolan-Kärkölän kpl Christiern Stephander (Hollolan apul. 1707, kappalaisena ain. 1713-40)
[KariKukkanen/31.1.2002]
(?II) pso Brita [A.Järvenpää: papit] lähde?

tämä näin tosi hätäisesti! Koska eivät kuulu sukuuni, on minulla vain nämä muistiinpanot heistä, joista selviää, että olen voinut jättää heidät rauhassa työni ulkopuolelle.


Nyt se lainaus Kuuselta:
[B]Kappalaiset ja pitäjänapulaiset
Kappalaisena oli Juhana Etholenius vv 1675-94.
Pitäjänapulaisena mainitaan vv 1662-65 Kirkomäellä asuva Juhanna Matinpoika ”Coadjutor” ja hänen vaimonsa Elin, ilmeisesti Juhana Etholenius, joka esiintyy asiakirjoissa vv 1666-71 vastaavalla paikalla ja joka myöhemmin tuli Hollolan kappalaiseksi, ...

Eli tämä .JOHAN MATTIAE ETHOLENIUS -kaveri kuluu sukuuni. Tästä jos tarvitaan jotain lisätietoja, niin katsotaan mitä löytyy.

[K.Salminen]

Kati,

Jo U. Pulkkila Padasjoen historiassa (1947,268) käyttää Padasjoen papeista puhuessaan, kh Abraham Nicolaista nimeä Abraham Nicolai Poppius.

Siteeraan :"Seuraava tunnettu kirkooherra oli Abraham Nicolai Poppius 1662-71. Hänestä tiedetään, että oli kirkkoherran poika Inkoosta, missä siänsä oli ollut 2 vuotta kirkkoherrana ja kuollut v 1627. Poika (siis Abraham KS) oli opiskellut Turun Akatemiassa ja kuulunut Uusmaalaiseen osakuntaan. Oli ollut stipendiaattina 1650-53 ja menestynyt siis opinnoissaan hyvin. Padasjoen kappalaiseksi näyttää tulleen jo 1655, pso nimeltä Anna. Abraham Nicolai oli pitäjän huommattavin pappispersoonallisuus ja vaikutti suuresti seurakuntansa oloihin. Hänen aikanaan oli aateliston huomattavin edustaja Nyystölän herra, eversti Arvid Horn, jolla oli myös kirkon patronaattioikeus"

Eli tästä voi päätellä, että eivät vain Abrahamin lapset, vaan myös hän itse käytti nimeä Poppius.

Sitten argumenttisi, että Eskil E ja Mikael E olivat eri sukua kuin Johan Matinp Etholenius. Ensinnäkin Blomstedtin teksti Asikkalan historiassa on osoittautunut näiden pappien osalta menneen "melkoisesti metsään". Hänen väitteensä että Eskil oli kotoisin Tuuloksesta Eteläisen kylästä ja kapakanpitäjän Matti Eskilinp on falsifioitu. Eteläisen kylä on Hauholla, eikä Pääkkölästäta löydy ketään Eskil Matinpoikaa.

Sitten luettelemasi kaksi lasta Eskilille ja Sofialle, Mikael ja Elisabeth.
Et kuittaa olenkaan coadjukt Eskilin ja Sofian vanhinta poikaa Johania, joka esintyy Hollolan prästegårdissa parin alla 1675-78. Yleisesti vanhimman pojan nimi viittaa joko isään tai isoisään. Mielestäni tässä tapauksessa kappalainen Johan Matinp Etholeniukseen.

Hollolan srk:ta esittää sivuillaan nämä pitäjänapulaiset näin:
PITÄJÄNAPULAISET

Johan Mattsson 1662-1665
Johan Etholenius 1666-1671 (ilm. sama henkilö kuin edellinen)
Eskil Etholenius 1675-1682

Sitten vielä Mikael Etheleniuksesta/Etholeniuksesta, vv 1700-1739 Asikkalan kappalaisen puustelissa yleisemmin käytetty sukunimimuoto hänestä on Etholenius tai Etolenius.

Terv. Kari

[kati tuloisela]

...Sitten argumenttisi, että Eskil E ja Mikael E olivat eri sukua kuin Johan Matinp Etholenius. Ensinnäkin Blomstedtin teksti ...että Eskil oli kotoisin Tuuloksesta Eteläisen kylästä ja kapakanpitäjän Matti Eskilinp on falsifioitu. Eteläisen kylä on Hauholla, eikä Pääkkölästäta löydy ketään Eskil Matinpoikaa.Tiedän kyllä Hauhon Eteläisen, mikä ei kaukaa hae Tuuloksesta. En tosiaankaan ole SAY:tä Eteläisistä silmäillyt, joten en edes tiedä onko koko Pääkkölää olemassakaan ja jos onkin, niin kaiketi Eskil Matinpoika olisi ennen SAYhin merkitsemistä livahtanut jo isoon kaupunkiin opintielle, niinkuin yleensä kävi. Sen verran hiskiä silmäsin, että kastetut näyttää Hauholla alkaneen 1692 ja Eteläisistä löytyy Paakkolan talo, tätäköhän siinä on tarkoitettu. Aika paljon sitten on Blomsted nähnyt vaivaa keksiäkseen koko jutun! Oletko itse kaatanut tämän teorian vai kuka sen on osoittanut mahdottomaksi? Eteläinen on kyllä siihen aikaan ollut niin pini kyläpahanen, että tuskin siellä kapakkaa on ollut, kestikievari ehkä kuitenkin, vai mitä tarkoitat viittauksellasi kapakoitsija Matti Eskilinpoikaan? Kevari tosiaan sopisi kuvioon, Hämeenlinnasta taitaa juuri olla se parikymmentä kilometriä matkaa.

Et kuittaa olenkaan coadjukt Eskilin ja Sofian vanhinta poikaa Johania, joka esintyy Hollolan prästegårdissa parin alla 1675-78. Yleisesti vanhimman pojan nimi viittaa joko isään tai isoisään. Mielestäni tässä tapauksessa kappalainen Johan Matinp Etholeniukseen.Tietenkään en kuittaa, enhän edes tiennyt Eskil Eteleniuksella olleen sen nimistä poikaa. Olet oikeassa, hyvin usein törmää tällaiseen nimenperimykseen ja eritoten mitä vanhempi juttu, sen enemmän.

Johan(nes) Matthiae Etholenius/Etholaenius oli ollut Hollolan emäsrk:n apupappina ja pit.apulaisena 1662-1671, josta ajasta hän aluksi asui kirkonmäellä ja SAY:n mukaan Hollolan Parinpellon kappalaisentalossa ain. vv.1664-99 (mainitaan sukunimellä ensi kerran 1666). Parinpellon kappalaispappila herraSöyrinki tuli kappalaisen toimesta asutuksi vasta Johan Etholeniuksen toimesta, oltuaan sitä ennen asumattomana ja autiona pitkät ajat (seuraajansa(?) Anders Hirnin aikana talo oli jälleen aluksi autiona, ja 1708 Hirnin saatua muuttomääräys pappilaan, todettiin rakennusten olevan täysin rappiolla). Johan Etholenius määrättiin Asikkalan kappalaiseksi 1670, toimi siellä 1671-75 [Akiander]. Hollolan kppln 1675-94. [HY ylioppilasmartikkeli]. 1674 käräjillä hän valittaa, että Asikkalaan oli tunkeutumassa muuan Arvid Biur ja pyysi seurakunnaltaan lausuntoa itsestään; saikin lausunnon, jonka mukaan asikkalalaiset eivät halunneet luopua hänestä ja vaihtaa Arvidus Biuriin. Kuitenkin 1675 J.Etholaenius sijoitettiin Hollolan emäkirkon kappalaisen virkaan (ja Biurista tuli Asikk. kppln). Siinä virassa Johan oli 1690-luv asti; näyttää olleen elossa vielä 1694 mutta mainitaan vainajaksi 1697, jolloin vmo Elina Juhontr oli leski. Kuollut ennen 14.1.1697: 'desse dagar medelst den timeliga döden afgången ähr' (vrt Asikkalan käräjät 14.1.1697).
Tähän sitten liittyykin pieni oma problematiikkansa, sillä:Mainitaan Hollolan kappalaisena Kärkölässä ainakin 18.2.1699, jolloin setänsä poika Jacob Jacobi Etholenius kastoi Orimattilan Simolassa Erik Anderssonin ja vaimo Maria Jacobsdotterin lapsen Andersin. Kummeina olivat tuolloin: Mons:r (kappalainen) Johan Etholenius Hollolan Parinpellosta (siis kappalaisen pappilasta), Matts Gustsson Simolasta ja Hem: ho: Maria Mattsdotter Simolasta. [Orimattilan synt. 1697-]. Miten siis Johan oli kuollut ennen 14.1.1697 ja kuitenkin elossa 18.2.1699! Minulta on omin silmin vielä tarkistamatta tuo käräjäptk/1697 (tosin vajavaiset on kykyni sitä lukea), että olenko ymmärtänyt asian oikein. SAY:n mukaan tuo em. kastepappi, Hollolan Kärkölän kpln Jacob Jacobi Etholenius on merkitty (ilman vaimoa!?) Hollolan Parinpellon kappalaisentaloon ain. vv.1701-07 (1708 Parinpeltoon siirtyy kpln Anders Hirn puolisoineen).
Tiedossani on Johan Etholeniukselle vain kaksi lasta Margareta ja Jacob. Mikä ettei joukkoon mahtuisi Eskil, joskin koko suvussa ei ole ainuttakaan Eskoa (se siitä nimiperimästä). Ja edelleen ajatusleikkiä jatkaen, mistäs se Michel-poika sitten nimensä sai? Etholeniuksissa ensimmäinen Mikko tulee 1761 sukuun vävynä eikä saa sittenkään kunnolla juurrutettua nimeään sukuun.
Minä en vielä näillä istunnoilla Eteleniuksia Etholeniuksiini istuta. Kuulolla olen, jospa jokin todemmaksi muuttuisi. Nyt menee jo pahasti yötöiksi!

[Kari Kukkanen]

Lisäänpä minäkin sotkua lisää.
Taxeringslängd för Öfre Hollola 1712 (Mf ES 2593) Asikkalan kohdalla maininta sacell. Michel Ethelenius Wen.? dr, And. dr

Hollolan tuomiokirjassa 5.-6.3.1696 s. 55 (Mf ES 1725) main. kapellan i Hållola Hr Johannes Etholaneus
Asikkalan tuomiokirjassa 17.-18.8.1696 s. 178 main. kapellan Eskill Etholanius
Asikkalan tuomiokirjassa 14.1.1697 s. 397 main. capellan i Hållola sn Johan Etholaenius, hustru Elin Johansdotter… huruledes hennes man Johan Etholaenius desse dagar medelst den timeliga döden afgången ähr, och således lembnat henne uti ett bebeklägel. och mycket slätt tillstånd, hwarför hon nu… Hennes son Hr. Jacob Etholaenium medelst deres vocation till succession af capelanstienste, medan han och fadren uti des höga ålder i tienstens förrättning åfta understödt, och försambl. opwachtat. … Hwar wid sedra? och coadjutor Hr. Andreas Hirne sig insom? och påminte församl:n huruledes han nu mere uti tålff års tid med alt flijt utan föga wederkrutzen? har esom åstat? widh Hållola moderkyrkia sampt capellen Gudztiensten för medel. medh alles nöje förrättat… Hr. Jacob icke så widt lärer hafva meriterat…
Asikkalan tuomiokirjassa 16-17-11-1700 s.492 (Mf ES 1726) mainitaan capellan Michael Ethelenius samoin käräjät 3.-4.6. 1701 s.123 Michel Ethelenius ja 129 ’capl. Michel Ethelenii sahl. faders Hr. Eskil Ethelenii erfvingar…’
ja taas Sysmän kär. 8.-9.7.1701 s. 224 Capl. Mårten Etholenii
Hollolan ja Tennilän kär. 4.-5.11.1701 s. 282 main. Studenten Dnus Jacobus Etholenius
Sysmän kär. 14.-15.1.1701 s. 30 Capellan Mårten Etholenius … des endeste son med sin afledne sahl. hustru Johannes med nampn .. sin son på möderne ett rusthåld i Nuormois och Sysmä.. under des minoritet…

Tässä näitä jos tulkitsin oikein. Käyn arkistossa tarkistamassa pari tuomiokirjaa
Kari K

[kati tuloisela]

Pitää ensin oikaista yökirjoituksessani silmät ristissä tapahtunutta mokaani, lainaan ensin kohdetta:
Tähän sitten liittyykin pieni oma problematiikkansa sillä:Mainitaan Hollolan kappalaisena Kärkölässä ainakin 18.2.1699, jolloin setänsä poika Jacob Jacobi Etholenius kastoi Orimattilan Simolassa Erik Anderssonin ja vaimo Maria Jacobsdotterin lapsen Andersin. Kummeina olivat tuolloin: Mons:r (kappalainen) Johan Etholenius Hollolan Parinpellosta (siis kappalaisen pappilasta), Matts Gustsson Simolasta ja Hem: ho: Maria Mattsdotter Simolasta. [Orimattilan synt. 1697-].Virhe oli tämä kastaja "setänsä poika" Jacob Jacobi Etholenius, piti olla veljen poika. Sorry!

Sysmän käräjillä mainittu Capl. Mårten Etholenii on äskeisen Jacob Jacobi Etholeniuksen veli (ensin Lammin apupappi ja varapastori v.1688 isänsä kuoleman jälkeen, sitten Hartolan kappalainen (Sysmän emäpitäjässä) v.1691-1710). Tällä oli poika Johan(nes) Etholaenius, joka mainitaan ylioppilaana Turussa. Pojasta ei sen enempää ole jatkotietoja, mutta eräs arvelu on että hän v o i s i olla sama kuin Johan Etolin, katselmuskirjuri Viipurin (Kyminkartanon) läänin jalkaväkirykmentissä 1719, majoittaja 1720, ero 1721. (tarkempia tietoja: ks. Kaarlo Wirilander, 1975: Suomen armeijan sotilasvirkamiehistö 1718-1810, s.50 taulu 106)

Hollolan ja Tennilän kär. 4.-5.11.1701 s. 282 main. Studenten Dnus Jacobus Etholenius. Puheenaolleen Johan(nes) Matthiae Etholenius/Etholaeniuksen pojasta Jacob'ista HY yo-matr. kertoo: Ylioppilas Turussa sl. 1680 [Etolenius] Jac. Johannis, Tavastensis (hämäl). Hollolan kappalainen. Tuskin kuitenkaan enää silloin 1701 "student"?! Eräs pot. vaihtoehto on tarjolla:
Em. kastaja "setänsä poika" Jacob Jacobi Etholeniuksella (joka siis SAY:n mukaan Hollolan Parinpellon kappalaisentaloon merkitty (ilman vaimoa?!) ain. vv.1701-07) oli 3 lasta: Margareta (Indrén e. Biur) ja "kaksi poikaa" (näille en ole saanut varmoja nimiä mistään). Näistä pojista sanotaan näin: Molemmat pojat olivat kappalaisia Hämeessä. Olisiko toinen heistä ollut sitten tämä 'Studenten Dnus Jacobus Etholenius'???! Molemmat nimet Johan ja Jacob ovat niin henkeen ja vereen suvun nimiä että jokaisessa varhaisessa sukupolvessa (ja vieläpä verraten pitkään; kantaisä-Etholeniuksen veljen jälkikaartissa taas toistuvat Erik ja Johan samalla lailla) jokaisella isällä ne joko molemmat tai kumpikin löytyvät lapsikatraan alkupäästä, jos vaan poikia yleensä oli.

[karisalm]

Georgius Aeschilli Padasjoen kappalainen josta olen merkinnyt seuraavaa:
Mustue -> Mustalinus
Yo-matrikkeli Georg Georgius Æschilli, Achasensis 963. Kotoisin Akaasta. Mainitaan ylioppilaana konsistorin pöytäkirjassa 13.2.1653.
/ Muuan Georgius Æschilli oli Pyhtään kappalainen 1655–73, toinen samanniminen Padasjoen kappalainen 1662–70. /
Viittauksia: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 49 (XI); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller I [1640–54] (utg. A. G. Fontell, 1884) s. 545, 546, 547.

Akaan Mustueessa v. 1644 Eskil Nilsson, 1 hustru, 1 dotter.

Mainitaan SAYssä kappalaisena vielä 1678.

Padasjoen ja Kuhmoisten käräjät 26.-27.7.1661: capellan hr Jöran ja Henric Brusiousson, suunsoittoa puolin ja toisin mm "capellanen sigh först kallat een tiuf".
Padasjoen ja Kuhmoisten käräjät 8.-9.7.1664: Tuomitaan Johan Jöransson Maaskeskestä maksamaan velkansa til Capellanen hr Georgium Eschilli.
Padasjoen ja Kuhmoisten käräjät 28.-30.10.1669: Capellan hr Georgius Mustalinus haastanut käräjille Päijälän Hans Bertilssonin "5 åhrs capellans ränta".
Padasjoen ja Kuhmoisten käräjät 18.-19.10.1670: Capellan haastanut käräjille Michel Hartvigssonin koska tämä on lyönyt kantajan tytärtä Margareta Jöransdotteria edellisenä kesänä. Samoille käräjillä capellan hr Georgius Eschilli haastanut Ifvar Classonin ja tämän veljen koska nämä ovat "skyldiga för 4 år Cappelans ränta".
Padasjoen ja Kuhmoisten käräjät 9.-10.7.1672: Capellan i Padasjoki socken vällärde hr Georgius Eschilli Mustalinus.

[K.Salminen]

Kiitos Esko jälleen täsmällisistä tiedoista, joita pidän valideina.

Katille sen verran, että suunnilleen noin kuten esitit minäkin etunimikaiman (Kari K) tekstiä tulkitsen. Lammin kh Jakob Etholeniuksen pojista on osassa henkilöistä kysymys.

Asikkalan kappalaisesta ja myöh. Hollolan Johan Matinp Etholeniuksesta ja vaimostaan Elin Johant sen verran, että Hollolan Parinpeltosta eli Söyringistä löytyy v 1691 seuraavaa luettelo:

1691
Johan Etholenius
Elin hu
Mårten d
Bengt d
Sophia p
Påhl d
Caisa hu

Samoja nimiä näkyy Asikkalassa Tonttilassa v 1674 Johan Matinpojan ja Elin Johant alla, Bengt ja Mårten, Mårten kirjattuna Mikael, lisäksi Asikkalassa on p Agnis ja Elin.

Lapsiksi minä nämä tulkitsisin, ja nimi Mårten tullee Hartolan kappalaisesta Mårten Etholeniuksesta, mikä vahvistaisi Johan Matinpojan kuulumista Etholeniuksiin.

Sitten on kysymys: mikä oli kpl Johan Matinp Etholeniuksen vaimon Elin Johanint tausta. Esittäisin työhypoteesina, että Elin oli Hollolan kappalaisen (1649-56) Johan Georgii Raicchaeruksen (v 1664 Laukaan kh) ja vaimonsa Margareta Johanintyttären tytärpuoli. Hollolan pappilassa nmittäin esiintyy vv 1655-56 Herr capl Johan Georgii, hu Margareta ja heidän allaan Elin st.dr. Sitten vuosina 1661-1663 samassa paikassa on merkitty coadjuct Johan Matsson ja Elin hu. Ehdotan tulkintana, että tämä kappalaisen Johan Georgin tytärpuoli on nainut välillä 1657-60 pitäjänapulaisen Johan Matinp Etholeniuksen.

Vasta-argumentteja, toisia tulkintoja!



T. Kari

[K.Salminen]

Korjaus ed. meiliin. Hollolan kappalaisen Raicchaeuksen etunimi on tietysti Jakob.

Sorry moka.

Kari

[kati tuloisela]

Olen kelannut näitä Jacobeja Johaneja päässäni niin, että kohta alkaa silmissä vilistä. Jotkut niistä ovat saaneet uusia ulottuvaisuuksiakin, joten sanokaa, hyvät ihmiset, jos olen jossain väärässä!!!

Aloin miettiä sellaista asiaa että kun SAYn mukaan Parinpellon Söyringissä on mainittu Jacob Etholenius (HUOM: ilman vaimoa!) ain. vv.1701-07 (1708 Parinpeltoon siirtyy kpln Anders Hirn puolisoineen) ja olin tulkinnut hänet Jacob Jacobi Etholeniukseksi, joka oli Hollolan kappalainen Kärkölässä (joko 1690-1708 tai 1696-1708). Hänen on eri lähteissä kerrottu asuneen Holl. Parinpellon kpl.virkatalossa, mutta Kärkölän historia kertoo Kansikkalan sotilasvirkatalon muuttuneen 1696 kappalaisentaloksi ja tämän Jacob Jacobi E:n olleen ensimmäinen joka asui ja viljeli sitä ja samalla kerrotaan, että tämän seuraaja 1711- Krister Stephander ei enää asunut tätä Kansikkalaa.
Nyt kun tuntuu Parinpellossa olevan ruuhkaksi asti eri Etoleniuksia, tuli mieleeni, että tätä 1701-07 asunut Jacob Etholenius ei tainnutkaan olla Jacob Jacobi E. vaan Hollolan kpln Jacob Johaninpka Etholenius (siis Johan Matthiae E:n ja Elin Johanintr:n pka ja tässä voi saada tuo SAY:n vaimottomuuskin selityksen)?! Kumpikin olivat elossa tuolloin. Jacob Jacobi E:n tiedetään kuolleen "ennen 1710", luultavasti 1708, jolloin hänen kpl-uransa kerrotaan päättyneen Kärkölässä; toisaalta hän saattoi vetäytyä ns. eläkkeellekin ja ryhtyä asumaan kotitilaansa Kosken Hl Etolan (Mäki-)Pappilaa, jonka oli omistanut vsta 1688 (ja aivan hölmösti esim. sukutilatiedoissa kerrotaan omistaneen sitä aina 1738 asti vaikka oli selkeästi kuollut jo paljon ennen sitä!). Jacob Jacobi E. ja Jacob Johannis E. olivat siis keskenään serkkuja, joiden isät olivat Kosken Etolan Pappilan poikia ja veljesten vht olivat 1617-39 Lammin emäpit. Kosken kplin kappalaisena toiminut, Kosken Etolan Pappilaa (huom: tilaa ryhdyttiin kutsumaan Pappilaksi, kun pappi asui siellä mutta se EI ollut mikään virkatalo vaan 1621 autiotilasta verolle ottamansa) 1621-39 asunut ja viljellyt Matthias Erici (tämä suvun kantaisäksi kutsuttu ryhtyi ensimmäisenä käyttämään Etholenius-sukunimeä, joka hänellä esiintyi muodossa "Ettoila" eli Etholaenius; sukunimi levisi jonkin verran myöhemmin myös herra Mattsin veljen jälkeläisille) ja vaimonsa Valborg Marci Camenaeus (II aviossaan), joka puolestaan oli Hollolan khra (1601-21) Marcus Eschilliin tytär. Olipas pitkästi ja sekavasti shelvideddy tausta!!!

Tässä samalla asettuu uuteen valoon myös mainintani Jacob Jacobi E:n suorittamasta kasteesta Orimattilan Simolassa 18.2.1699, jossa siis kummina toimi Mons:r (kappalainen) Johan Etholenius Hollolan Parinpellosta.
Jos siis lähdetään siitä, että Holl. kpln (kastajan setä) Johan Matthiae E. mainitaan vainajana 1697, niin hän siis ei voi olla kummi eikä asua Parinpellossa, siis kuka tuo kpln Johan E. on?

Kuten aiemmin kirjoitin, Holl/Kärkölän kpln Jacob Jacobi E:lla kerrotaan olleen 3 lasta Margareta (Indrén e. Biur, synt. 1702 [Kosken rk], ilm. synt. Kärkölän Kansikkalassa?) ja 2 poikaa, "jotka toimivat pappeina Hämeessä" ja joiden nimiä ei ole löytynyt (Lammin historia I s.396 on kaiken lisäksi virheellisesti liittänyt tämän tiedon Jacobin isään, johtuen sekaannuksista Jacob Jacobin E:n vaimon ja äidin nimissä; vaimo oli Maria Wigg ja äitinsä Margareta Florina eli Blom).
Toiseksi pojista sopisi kpln Johan Etholenius (joka siis olisi ollut em. kummina 1699). Toiseksi pojista sopisi tuo 'Studenten Dnus Jacobus Etholenius', joka mainitaan Hollolan ja Tennilän kär. 4.-5.11.1701 (s. 282) ja hän voisi edelleen olla sama kuin maisteri Jacob Etholenius, joka mainitaan Kosken Etolan Pappilan rusthollin isäntänä ainakin 1726-37 (tämä etunimi ja patronyymien puute ilm. on aiheuttanut em. sekaannuksen sukutilatiedoissa ja isännyysajassa), jonka jälkeen Pappila siirtyi [sisar] Margareta Etolenialle ja tämän II puolisolle Henrik Indrénille. Sivumennen sanoen: Etolan Pappila jakautui sittemmin Mäki-Pappilaksi ja Kylä-Pappilaksi ja kantatila Mäki-Pappilan katolla keikkuu sukutilaviiri varustettuna vuosiluvulla 1621 tänäkin päivänä. Kylä-Pappila on sittemmin hävinnyt eikä ole enää kuin rakennustontin nimi naapuristossa.

MIKÄLI sitten poika, kpln Johan [Jacobi] Etholenius olisi ollut perheellinen, niin hänelle olisi tarjolla 2 lasta (onko ehdotuksia ja parempia vaihtoehtoja????):
-ylioppilas Johan Etholenius, joka 1738 pyrki vaan ei päässyt Lammin koulumestariksi, koska viranhoito olisi tullut liian kalliiksi lammilaisten mielestä, vaikkei tämä vaatinut palkakseen muuta kuin ruoan ja asunnon. [Hoppu; Lammin pithist I s.439]
-vanha siltavouti Morth: Etholen Hollolan Parinpellossa, joka kuoli 1.8.1773 (haud.5.8.1773, Hufwudsvag 57v <s.n.1716) [HisKi].

Huh, sainpas purettua ajatukseni kirjoitukseksi, miltä näyttää ja tuntuu? Sanokaa heti, jos joku asia ontuu!!!!

[Hannu Toivonen]

Olen kelannut näitä Jacobeja Johaneja päässäni niin, että kohta alkaa silmissä vilistä. Jotkut niistä ovat saaneet uusia ulottuvaisuuksiakin, joten sanokaa, hyvät ihmiset, jos olen jossain väärässä!!!

Aloin miettiä sellaista asiaa että kun SAYn mukaan Parinpellon Söyringissä on mainittu Jacob Etholenius (HUOM: ilman vaimoa!) ain. vv.1701-07 (1708 Parinpeltoon siirtyy kpln Anders Hirn puolisoineen) ja olin tulkinnut hänet Jacob Jacobi Etholeniukseksi, joka oli Hollolan kappalainen Kärkölässä (joko 1690-1708 tai 1696-1708). Hänen on eri lähteissä kerrottu asuneen Holl. Parinpellon kpl.virkatalossa, mutta Kärkölän historia kertoo Kansikkalan sotilasvirkatalon muuttuneen 1696 kappalaisentaloksi ja tämän Jacob Jacobi E:n olleen ensimmäinen joka asui ja viljeli sitä ja samalla kerrotaan, että tämän seuraaja 1711- Krister Stephander ei enää asunut tätä Kansikkalaa.
Nyt kun tuntuu Parinpellossa olevan ruuhkaksi asti eri Etoleniuksia, tuli mieleeni, että tätä 1701-07 asunut Jacob Etholenius ei tainnutkaan olla Jacob Jacobi E. vaan Hollolan kpln Jacob Johaninpka Etholenius (siis Johan Matthiae E:n ja Elin Johanintr:n pka ja tässä voi saada tuo SAY:n vaimottomuuskin selityksen)?! Kumpikin olivat elossa tuolloin. Jacob Jacobi E:n tiedetään kuolleen "ennen 1710", luultavasti 1708, jolloin hänen kpl-uransa kerrotaan päättyneen Kärkölässä; toisaalta hän saattoi vetäytyä ns. eläkkeellekin ja ryhtyä asumaan kotitilaansa Kosken Hl Etolan (Mäki-)Pappilaa, jonka oli omistanut vsta 1688 (ja aivan hölmösti esim. sukutilatiedoissa kerrotaan omistaneen sitä aina 1738 asti vaikka oli selkeästi kuollut jo paljon ennen sitä!). Jacob Jacobi E. ja Jacob Johannis E. olivat siis keskenään serkkuja, joiden isät olivat Kosken Etolan Pappilan poikia ja veljesten vht olivat 1617-39 Lammin emäpit. Kosken kplin kappalaisena toiminut, Kosken Etolan Pappilaa (huom: tilaa ryhdyttiin kutsumaan Pappilaksi, kun pappi asui siellä mutta se EI ollut mikään virkatalo vaan 1621 autiotilasta verolle ottamansa) 1621-39 asunut ja viljellyt Matthias Erici (tämä suvun kantaisäksi kutsuttu ryhtyi ensimmäisenä käyttämään Etholenius-sukunimeä, joka hänellä esiintyi muodossa "Ettoila" eli Etholaenius; sukunimi levisi jonkin verran myöhemmin myös herra Mattsin veljen jälkeläisille) ja vaimonsa Valborg Marci Camenaeus (II aviossaan), joka puolestaan oli Hollolan khra (1601-21) Marcus Eschilliin tytär. Olipas pitkästi ja sekavasti shelvideddy tausta!!!

Tässä samalla asettuu uuteen valoon myös mainintani Jacob Jacobi E:n suorittamasta kasteesta Orimattilan Simolassa 18.2.1699, jossa siis kummina toimi Mons:r (kappalainen) Johan Etholenius Hollolan Parinpellosta.
Jos siis lähdetään siitä, että Holl. kpln (kastajan setä) Johan Matthiae E. mainitaan vainajana 1697, niin hän siis ei voi olla kummi eikä asua Parinpellossa, siis kuka tuo kpln Johan E. on?

Kuten aiemmin kirjoitin, Holl/Kärkölän kpln Jacob Jacobi E:lla kerrotaan olleen 3 lasta Margareta (Indrén e. Biur, synt. 1702 [Kosken rk], ilm. synt. Kärkölän Kansikkalassa?) ja 2 poikaa, "jotka toimivat pappeina Hämeessä" ja joiden nimiä ei ole löytynyt (Lammin historia I s.396 on kaiken lisäksi virheellisesti liittänyt tämän tiedon Jacobin isään, johtuen sekaannuksista Jacob Jacobin E:n vaimon ja äidin nimissä; vaimo oli Maria Wigg ja äitinsä Margareta Florina eli Blom).
Toiseksi pojista sopisi kpln Johan Etholenius (joka siis olisi ollut em. kummina 1699). Toiseksi pojista sopisi tuo 'Studenten Dnus Jacobus Etholenius', joka mainitaan Hollolan ja Tennilän kär. 4.-5.11.1701 (s. 282) ja hän voisi edelleen olla sama kuin maisteri Jacob Etholenius, joka mainitaan Kosken Etolan Pappilan rusthollin isäntänä ainakin 1726-37 (tämä etunimi ja patronyymien puute ilm. on aiheuttanut em. sekaannuksen sukutilatiedoissa ja isännyysajassa), jonka jälkeen Pappila siirtyi [sisar] Margareta Etolenialle ja tämän II puolisolle Henrik Indrénille. Sivumennen sanoen: Etolan Pappila jakautui sittemmin Mäki-Pappilaksi ja Kylä-Pappilaksi ja kantatila Mäki-Pappilan katolla keikkuu sukutilaviiri varustettuna vuosiluvulla 1621 tänäkin päivänä. Kylä-Pappila on sittemmin hävinnyt eikä ole enää kuin rakennustontin nimi naapuristossa.

MIKÄLI sitten poika, kpln Johan [Jacobi] Etholenius olisi ollut perheellinen, niin hänelle olisi tarjolla 2 lasta (onko ehdotuksia ja parempia vaihtoehtoja????):
-ylioppilas Johan Etholenius, joka 1738 pyrki vaan ei päässyt Lammin koulumestariksi, koska viranhoito olisi tullut liian kalliiksi lammilaisten mielestä, vaikkei tämä vaatinut palkakseen muuta kuin ruoan ja asunnon. [Hoppu; Lammin pithist I s.439]
-vanha siltavouti Morth: Etholen Hollolan Parinpellossa, joka kuoli 1.8.1773 (haud.5.8.1773, Hufwudsvag 57v <s.n.1716) [HisKi].

Huh, sainpas purettua ajatukseni kirjoitukseksi, miltä näyttää ja tuntuu? Sanokaa heti, jos joku asia ontuu!!!!


En tiedä auttaako nämä mitään mitään, mutta Hollolan syyskäräjillä 1766 torppari Mikko Mikonpoika Kosken Etolasta yhdessä naimattoman siskonsa Margareetta Mikontyttären kanssa kantoi rusthollarin leskeä Margareetta Matintytärtä vastaan , joka omisti Pappilan rusthollin.
Heidän valtuuttamanaan Erland Jacob Törn kertoi , että mies nimeltä Matts oli ratsastanut Pappilan rusthollin puolesta isovihan aikana ja ammuttu hengiltä. Pappila oli sittemmin ollut pitkään hänen leskensä Margareta Blomin hallinnassa.
Tällöin oli heidän poikansa ja kantajan isä Mikko Matinpoika ollut alaikäinen ja hänen etuaan oli valvonut maisteri Jakob Etholenius. Mutta kun hän oli kuollut oli kantajan täti vastaaja Margareetta Matintytär yhdessä miehensä rusthollari Henrik Indrenin kanssa ottanut rusthollin hallintaansa.

Margareetta Matintytär käräjöi myös veljeään rakuuna Mikko Matinpoika Markmania vastaan Pappilan rusthollin hallinnasta Hollolan talvikäräjillä 1763.

[Hannu Toivonen]

En tiedä auttaako nämä mitään mitään, mutta Hollolan syyskäräjillä 1766 torppari Mikko Mikonpoika Kosken Etolasta yhdessä naimattoman siskonsa Margareetta Mikontyttären kanssa kantoi rusthollarin leskeä Margareetta Matintytärtä vastaan , joka omisti Pappilan rusthollin.
Heidän valtuuttamanaan Erland Jacob Törn kertoi , että mies nimeltä Matts oli ratsastanut Pappilan rusthollin puolesta isovihan aikana ja ammuttu hengiltä. Pappila oli sittemmin ollut pitkään hänen leskensä Margareta Blomin hallinnassa.
Tällöin oli heidän poikansa ja kantajan isä Mikko Matinpoika ollut alaikäinen ja hänen etuaan oli valvonut maisteri Jakob Etholenius. Mutta kun hän oli kuollut oli kantajan täti vastaaja Margareetta Matintytär yhdessä miehensä rusthollari Henrik Indrenin kanssa ottanut rusthollin hallintaansa.

Margareetta Matintytär käräjöi myös veljeään rakuuna Mikko Matinpoika Markmania vastaan Pappilan rusthollin hallinnasta Hollolan talvikäräjillä 1763.

Ja vielä edellisiin liittyen Hollolan talvikäräjillä 1763 rakuuna Mikko Matinpoika Markman kantoi sisarensa miestä entistä nimismiestä Henrik Indrenia vastaan Pappilan rusthollin hallinnasta.
Mainittiin maisteri Jakob Etholeniuksen olleen Margareetta Matintyttären ja Mikko Matinpoika Markmanin äidinveli.
Siis Margareetta Blom oli maisteri Etholeniuksen sisko !

[kati tuloisela]

En tiedä auttaako nämä mitään mitään, mutta Hollolan syyskäräjillä 1766 torppari Mikko Mikonpoika Kosken Etolasta yhdessä naimattoman siskonsa Margareetta Mikontyttären kanssa kantoi rusthollarin leskeä Margareetta Matintytärtä vastaan , joka omisti Pappilan rusthollin.
Heidän valtuuttamanaan Erland Jacob Törn kertoi , että mies nimeltä Matts oli ratsastanut Pappilan rusthollin puolesta isovihan aikana ja ammuttu hengiltä. Pappila oli sittemmin ollut pitkään hänen leskensä Margareta Blomin hallinnassa.
Tällöin oli heidän poikansa ja kantajan isä Mikko Matinpoika ollut alaikäinen ja hänen etuaan oli valvonut maisteri Jakob Etholenius. Mutta kun hän oli kuollut oli kantajan täti vastaaja Margareetta Matintytär yhdessä miehensä rusthollari Henrik Indrenin kanssa ottanut rusthollin hallintaansa.
Margareetta Matintytär käräjöi myös veljeään rakuuna Mikko Matinpoika Markmania vastaan Pappilan rusthollin hallinnasta Hollolan talvikäräjillä 1763.
Ja vielä edellisiin liittyen Hollolan talvikäräjillä 1763 rakuuna Mikko Matinpoika Markman kantoi sisarensa miestä entistä nimismiestä Henrik Indrenia vastaan Pappilan rusthollin hallinnasta.
Mainittiin maisteri Jakob Etholeniuksen olleen Margareetta Matintyttären ja Mikko Matinpoika Markmanin äidinveli.
Siis Margareetta Blom oli maisteri Etholeniuksen sisko !

Ei, nyt tässä menee minun käsitykseni mukaan sukusidonnat täysin metsään tai sitten mä en kertakaikkiaan ymmärrä näitä käräjien mainitsemia sukusidoksia, ne kun eivät sovi mitenkään tähän kuvioon!!??!!
Henkilö nimeltä Margareta (Mårtensdr) Blom (pso Lammin khra Jacobus Matthiae Etholenius k.1688) kuoli vuonna 1712 ja oli Etolan Pappilan rusthollin pitkäaikainen emäntä kylläkin. Hänen jälkeensä isännyyttä pappeutensa ohessa hoiti poikansa Jacobus Jacobi Etholenius (k. ennen 1710; pso Maria Wigg). Hänen jälkeensä Pappilan rusthollin omisti ensin poikansa, maisteri Jacob (Jacobi) Etolenius nuorempi. Hänen jälkeensä Pappilan rustholli siirtyi 1739 sisarelleen Margaretha Jacobsdr Etholenius/Etolenia'lle ja tämän II pso nimismies Henrik Indrénille (k.1764); tämän nuoremman maisteri-Jacobin kuolinaikaa/-paikkaa en tiedä. Näiden ainoa tytär Maria Margareta Indrén (1738-1808) ryhtyi tilan emännäksi, pso Mickel Söfringss. Gropila/Ruoppila (alk. Tarkkila) sitt. Pappila*. He saivat tilan haltuunsa vuonna 1775. (Maria Marg. Indrénillä oli myös velipuoli, ylioppilas Jonas Arvidi Biur, joka mainitaan naimattomana kuolemaansa 1777 asti Pappilassa).
Pappilan kruununtila halottiin virallisesti Mikon ja Marian isännyyden jälkeen kolmeen yhtäsuureen osaan 3.8.1797, kukin 0,2778 manttaalia eli 5/18mtl. Tilat saivat tunnuksen 7a, 7b ja 7c eli kansan suussa Mäki-Pappila 7:1, Wastamäki 7:2 ja Kylä-Pappila 7:3. Kylä-Pappila oli mainittu viljeltynä ja asuttuna jo SAY:n v.1749 veronkantoluetteloissa (erottamaton osatalo). Vastamäki ja Mäki-Pappila yhdistyivät sittemmin uudelleen takaisin yhteen v.1860; mm. v.1875 Wastamäkeä ei enää mainita erillisenä talona. Hallussani on alkuperäinen asiakirja päiväyksellä 1.10.1793, josta näkyy isännyyksien kulkua talossa edellä kuvatusti Henrik Indrénistä lähtien, asiakirja liittyy vävynsä Mikon kuolemaan ja suunniteltuun talon jakamiseen.
Yhteenveto: Margareta BLOM (Florinus-sukua) kuoli jo isovihan aikana, eli on eri henkilö kuin 1766 mainittu nimismiehen leski Margareta JACOBSDR Etolenia (joka omisti Pappilan tuolloin 1766). Onko varmasti nyt päätelmät sukulaisuussuhteista oikein otettu tekstistä (mm. kehen viitataan sanalla "syster" vai onko se päätelmä?), sillä nimismiehen vaimo EI ollut Matintytär, mutta nimismiehen vaimo Margareta Jacobsdr Etolenia oli kylläkin nuoremman maisteri Jacob Jacobi Etholeniuksen sisar (ja näillä oli myös vielä veli, joka lienee olleen nimeltään ehkä Johan ja oli myös ammatiltaan kaiketi kappalainen). Muihin sisaruksiin en ole törmännyt.
Sukupolvea taaemmas mentäessä siis Pappilan isäntänä toimi kappalainen Jacobus Jacobi Etholenius sr. (k.ennen 1710, vmo siis Maria Wigg joka mainitaan tämän leskenä).Tästä kohdin alkaa niukan tiedon aika jostain syystä. Tälle Jacob vanhemmalle (vht kpln, sitt. Lammin khra Jacobus Matthiae Etholenius ja Margareta Mårtensdr Florinus eli Blom) on tiedossa vain sisarukset Mårten (Lammin apupappi, sitt. Hartolan kpln) sekä Lisa (pso muuan Gustaf Erichsson). Ainoa Matti (Matthias) joka koko tähän sukujuontoon tähän päivään mennessä liittyy tähän suoraan Pappilan isäntäketjuun, on itse talon verolleottaja eli 1621 mainittu (ja viim kerran 1639) Kosken kappalainen Matthias Erici Ettoila (Etholaenius, naapurin Rekolan talollisenpoika), joka siis oli Margareta Florinus-Blomin kauan sitten kuollut appiukko.
Kuten huomaat, joko käräjäkirjoissa on merkitty virheellisesti nimiä tai sukulaisuussuhteita tai sitten tulkitsija on liittänyt vääriä asioita (nimiä, sukulaisuuksia, ajankohtia) yhteen nippuun. Olisi mielenkiintoista yrittää itse tavata tuota tekstiä ja tutkia ristiriitaa! Oliskohan netissä, löytyisköhän linkkiä???

[Hannu Toivonen]

Tutkin lähinnä Hämeenkosken Bjur-sukuisten lukkarien vaiheita 1600-luvulla ja kävin tarkoin läpi tätä varten käräjäpöytäkirjat..

Kyllä aivan selkeästi kymmenkunta eri kertaa todettiin, että Pappilan rusthollia hallitsi entinen nimismies Henrik Indren ja vaimonsa Margareta Matintytär.

Margareta Matintytär käytti sukunimeä Etholenia. Rakuuna Mikko Matinpoika Markman käräjöi sisartaan Margareta Matintytärtä vastaan Pappilan rusthollin hallinnasta. Maisteri Jakob Etholeniuksen mainittiin olleen Margareetta Matintyttären äidinveli.

Laitan sinulle tarkat tiedot käräjäpöytäkirjoista , niin voit todeta saman kuin minä.

Mihin lähteeseen perustuu tieto, että Margareta Etholenia olisi Jaakontytär ?

ystävällisesti Hannu Toivonen

[Hannu Toivonen]

Tutkin lähinnä Hämeenkosken Bjur-sukuisten lukkarien vaiheita 1600-luvulla ja kävin tarkoin läpi tätä varten käräjäpöytäkirjat..

Kyllä aivan selkeästi kymmenkunta eri kertaa todettiin, että Pappilan rusthollia hallitsi entinen nimismies Henrik Indren ja vaimonsa Margareta Matintytär.

Margareta Matintytär käytti sukunimeä Etholenia. Rakuuna Mikko Matinpoika Markman käräjöi sisartaan Margareta Matintytärtä vastaan Pappilan rusthollin hallinnasta. Maisteri Jakob Etholeniuksen mainittiin olleen Margareetta Matintyttären äidinveli.

Laitan sinulle tarkat tiedot käräjäpöytäkirjoista , niin voit todeta saman kuin minä.

Mihin lähteeseen perustuu tieto, että Margareta Etholenia olisi Jaakontytär ?

ystävällisesti Hannu Toivonen

Hollolan ja Hämeenkosken talvikäräjät 1763, juttu numero 53

Hollolan ja Hämeenkosken talvikäräjät 1764, juttu 63

Hollolan ja Hämeenkosken syyskäräjät 1766, juttu 79

Hollolan ja Hämeenkosken syyskäräjät 1767, juttu 55

Hollolan ja Hämeenkosken talvikäräjät 1768

[Leo Suomaa]

Kati,

Jo U. Pulkkila Padasjoen historiassa (1947,268) käyttää Padasjoen papeista puhuessaan, kh Abraham Nicolaista nimeä Abraham Nicolai Poppius.

Siteeraan :"Seuraava tunnettu kirkooherra oli Abraham Nicolai Poppius 1662-71. Hänestä tiedetään, että oli kirkkoherran poika Inkoosta, missä siänsä oli ollut 2 vuotta kirkkoherrana ja kuollut v 1627. Poika (siis Abraham KS) oli opiskellut Turun Akatemiassa ja kuulunut Uusmaalaiseen osakuntaan. Oli ollut stipendiaattina 1650-53 ja menestynyt siis opinnoissaan hyvin. Padasjoen kappalaiseksi näyttää tulleen jo 1655, pso nimeltä Anna. Abraham Nicolai oli pitäjän huommattavin pappispersoonallisuus ja vaikutti suuresti seurakuntansa oloihin. Hänen aikanaan oli aateliston huomattavin edustaja Nyystölän herra, eversti Arvid Horn, jolla oli myös kirkon patronaattioikeus"

Eli tästä voi päätellä, että eivät vain Abrahamin lapset, vaan myös hän itse käytti nimeä Poppius. [--]

Terv. Kari

Pulkkilan historiasta ei taida löytyä viitettä alkuperäislähteeseen, jossa Abraham olisi Poppius. Helsingin yliopiston matrikkelissa olevista tiedoista https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=264 voisi päätellä, että hän ainakin käräjöidessään oli sukunimetön Abraham Nicolai.