Turun porvari Tuomas Bytti 1600-luvulla [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Turun porvari Tuomas Bytti 1600-luvulla

Calonius

31.01.08, 14:53

Etsin tietoja Turun Bytti - suvusta ja taloista. Kaikki, mitä tiedän, on allaolevien linkkien takana. Tietäisikö joku toinen lisää? Kiitos!

http://genealogia.fi/vsk/9/9_87.htm :

...Pytti 1. Pyttij (1. Bytti, Byttij, Bytty) nimisiä taloja oli vanhassa Turussa kaksikin - toinen Mätäjärven korttelissa, toinen Pohjoiskorttelissa. Tässä tulee kyseeseen jälkimmäinen ja osoittavat manttaaliluettelotkin epäämättömäksi, että Henrik Juhananp. Pytti ja Kalonen olivat sama mies sekä että hänen vanhempansa olivat sikäl. porvari Johan Tuomaanp. Pytti ja vaimonsa Gertrud, joista ensinmainittu kuoli (haud. kirkon tilien mukaan 21/4) 1703 ja jälkimmäinen näht. on se porv. Pytin leski, joka haudattiin 20/6 1712. (Eräs toinen porvarinleski Pytti, jota kirkon tileissä kutsutaan »Jacob Mojoises, Pyttis enckia», haudattiin 5/8 1714). Johan Tuomaanpojan vanhemmat jälleen olivat Turun porv. Tuomas Bytti ja tämän vaimo Margareta...

http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1218 :

kl. 1658 Johan Urnovius, myöhemmin porvarina Pytti (käytti ylioppilaana myös nimeä Pythius) Johannes Thomæ, Aboensis 1218 (http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1218). Vht: turkulainen porvari Tomas Bytti ja Margareta Fransdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1658 [Urnovius] Joh. Thomæ Aboens [_ 58]. — Porvari Turun Pohjoiskorttelissa. Sokeutui vanhoilla päivillään. ‡ Turussa 21.4.1703.

Sami Lehtonen

31.01.08, 20:00

Terve!

En tiedä Pyteistä mitään, mutta kiinnostaa suuresti, miksi tämä Pytti on myös käyttänyt nimeä Urnovius, joka on hänen täyskaimansa Naantalin pedagogin ja Pöytyän pitäjänapulainen Johan Thomae Urnoviuksen pappissuvun nimi. Tämä Urnovius on Loimijokiensis, joten aivan Turusta hän ei ollut kotoisin. Ovatko nämä kaksi sukua yhteydessä toisiinsa?

Timo Verho

31.01.08, 20:11

Sami Lehtonen

31.01.08, 21:26

Kiinnittäisin huomiota siihen, että Loimaalla Mellilän Vähässäperässä oli talo nimeltään Pytty. Se oli Loimaan alueen suurin talonpoikaisessa omistuksessa ollut. Ei olisi ollut mikään ihme, jos joku suvun jäsenistä olisi siirtynyt Turkuun porvariksi tai opiskelemaankin. Muistaakseni yksi turkulainen porvari Pytty mestattiin.
Yksi Pytyn tyttäristä siirtyi Ruotsiin, jossa hänen poikansa toimi myöhemmin Arbogan kaupungin pormestarina.

Pytyn poika Mikko Pertinpoika alkoi viljellä vuonna 1618 naapuritaloa Tohnaa ja hänen pojanpojistaan Matista tuli Turun porvari ja Jaakosta Naantalin porvari.

Timo Verho

Tämäpä mielenkiintoista. Loimaa - ja nimenomaan Mellilän Pytty - voisi olla näiden sukujen yhteinen nimittäjä. Tämä selittäisi hyvin, miksi turkulainen kauppias käyttäisi samaa nimeä, kuin loimaalainen pappi, joka oletettavasti voisi polveutua tilalta, jonka nimi olisi muuten säilynyt turkulaisella porvarilla.

Kuka oli Mikko Pertinpojan poika, jonka pojat päätyivät porvareiksi? Naantalikin on sikäli mielenkiintoinen, että Johan Thomae Urnovius tuli sinne 1677 pedagogiksi. Samoihin aikoihin siellä on siis ollut Jaakko porvarina.

Timo Verho

01.02.08, 08:32

Turun ja Naantalin porvarien isä oli Mellilän Vähänperän Tohnan isäntä Grels Michelsson 1636-01.09.1701, vih. noin 1657 Margareta Johansdotter 1636-11.01.1703. Grelsin isä oli Michel Bertilsson, joka oli Tohnan isäntä 1618-48 ja kotoisin naapuritalosta Pytyltä.
Pyttyläiset ottivat vähitellen haltuunsa muut neljä Vähänperän taloa, paitsi Hakkisen. Pleiku yhdistettiin Pyttyyn, Tiiri Tohnaan ja Tohnalla ja Sorolla sama suku isännöi vieläkin. Lopulta Hakkinenkin myytiin 1800-luvun lopulla Uudelle-Pytylle.

Loimaalaisen kansanperinteen mukaan noita Prättäkitti muutti Pytyn talon pojan Yrjän seitsemäksi vuodeksi sudeksi, koska tämä oli varastanut äidiltään hopealusikan. Tunnettu kansainvälinen satu istutettiin siis Loimaalla suurimpaan taloon, jonkinlaista naapurikateutta varmaankin.

Timo Verho

Calonius

01.02.08, 09:17

Kiitoksia, Sami ja Timo! Tässä on minulle hetkeksi pureksittavaa. Palaan pian asiaan, jos tuntuu, että johonkin tiettyyn asiaan tarvitsisin tarkennusta. Näistä pitää tehdä jonkinlaisia kaavioita, muuten nämä ei pysy millään päässä! :)

Oikeastaan tässä samassa voisin ottaa esille toisen kysymyksen, joka oli mielessä jo eilen. Johan Urnoviuksen poika Henrik (1667-1727) osti Jöran Kaloisen talon ja alkoi käyttää nimeä Kalonen ja myöhemmin Calonius. Henrik haudattiin Mouhijärvelle, jossa oli Kallon kylä kupariseppien Kalonen-sukua. On ajateltu, että hän kävi Mouhijärvellä sukuloimassa ja myös siis haudattiin suvun hautaan. Oliko hän siis Pytti-sukua vai Kalonen-sukua vai jollain tapaa kumpaakin? Oliko hänellä jotain tekemistä Kalosten kanssa jo ennen kuin osti tuon Jöranin kuolinpesän?

Calonius

14.03.12, 16:50

Oho, yli neljä vuotta on vierähtänyt aikaa! Esitän tässä oletuksen, jonka luulen pitävän paikkansa aika suurella todennäköisyydellä:

Turun porvari Tomas Bytti on Mellilän Pesänsuon Tuomo Erkinpoika.

Minulla on monta tätä puoltavaa seikkaa, joita en vielä esitä, mutta se viimeinen niitti vielä puuttuu. Toivon, että joku yrittäisi kumota tai vahvistaa tämän oletuksen! :)

Calonius

03.12.13, 11:09

Turun porvari Tomas Bytti on Mellilän Pesänsuon Tuomo Erkinpoika.

Tämä yllä oleva oletukseni taisi osoittautua vääräksi. No, takaisin sitten vain tutkimuksen pariin kunhan vain ehdin...

Astranius

27.07.14, 13:22

Onko täällä löytynyt uutta tietoa turkulaisesta Pytin porvarisuvusta? Nappasin SSV 9(1925) tekstistä osan: " Ehkäpä oli hänen isänsä Tuomas Bytti Turun vanhaa porvarisukua Pyttiä, jota oli siellä jo 1500-luvullakin; - niinpä osoittavat esim. Turun tuomiokirkon tilit, että muuankin Thomas Pytte, jota miesmurhasta oli teloitettu, tavallisin juhlamenoin haudattiin 23/5 1611. Joka tapauksessa saanee varmana pitää, että Johan Tuomaanp. Pytti on se Johannes Thomae Pythius 1. Pyttius, joka yhdessä veljensä Georgius Pyttiuksen kanssa (»ofta nämnd i protokollen 1661 - 1676 såsom allmosetagare», mielenvikainen, haud. 11/5 1676 akatemian multiin maksuttomasti)"

Timo Verho olisi päätynyt siihen, että Pyttien porvarit olisivat Loimaan Pyttejä. Vieläkö tämän takana seisotaan? Muutaman viikon sisällä valmistuu ensimmäisen isälinjan Y-DNA67 tulos tälle miesketjulle, osa tuloksista tuli juuri ja nyt jo näyttää mielenkiintoiselta. Tulos saattaa antaa lisävalaistusta asiaan.

Calonius

04.08.15, 18:57

Tosiaan, Calonius-suvun isälinjan testi eli Y-DNA-testi 67 markkerilla valmistui jo vuosi sitten. Tulos oli haploryhmä I1 eli I-M253. Tämän jälkeen tarkensimme sitä vielä Big Y -testillä. Nyt haploryhmä on I-Z60, mutta toki BigY antaa kaikenlaista muuta tietoa, jota en nyt tähän lähde avaamaan.

Osumia on hyvin paljon ulkomailta, lähinnä Englannista ja Yhdysvaltojen itärannikolta, mutta myös jonkin verran Saksasta. Ehkäpä yllättävän vähän Skandinaviasta. Näiden osumien kanssa yhteinen esi-isä löytynee keskiajalta tai vielä kauempaa. Lähimmät osumat, ja kaikki 67 markkerin osumat, ovatkin sitten Suomesta. Niiden kanssa yhteinen esi-isä näyttää löytyvän noin 400-700 vuoden takaa. Ja tässä joitakin osumien suoran isälinjan esi-isiä:

Juho KONTTI,b.1500, Jämijärvi, Kontti
Matts Flinck b. 1694
Joel Kuurnamaa b.1839 d.1913,Pöytyä
Olavi Saloranta, b. 1915 Noormarkku
Erkki Papunen, 1500, Ikaalinen
Matti Kankaanpää

Johan Thomasson Jaakola, b. 1623 and d. 1678, Loimankylä, Huittinen
Matti Turkki, b. 1683 Hämeenkyrö
Sipi Markkula, b. 1650 and d. 1720

Jaakko Johaninpoika Kaivo-oja 1745-04-10, kuoli Karviassa 1816-08-11

Per Henricss (Saara), birth about 1600, Salmi, Mouhijärvi
Anders Pehrsson Saara, 1637-1707, Mouhijärvi
Sipi Markkula, b. 1650 and d. 1720

Kaikki siis näyttävät menevän yllättävän pienelle alueelle maantieteellisesti!

Turun Pyteistä sen verran, että niitä asui eri puolilla Turkua ainakin 1500-1700-luvuilla ja osa niistä oli varmuudella Loimaalta. Mutta kirjoitan pian lisää siitä, mitä olen löytänyt viimeisen parin vuoden aikana.

Onko täällä löytynyt uutta tietoa turkulaisesta Pytin porvarisuvusta? Nappasin SSV 9(1925) tekstistä osan: " Ehkäpä oli hänen isänsä Tuomas Bytti Turun vanhaa porvarisukua Pyttiä, jota oli siellä jo 1500-luvullakin; - niinpä osoittavat esim. Turun tuomiokirkon tilit, että muuankin Thomas Pytte, jota miesmurhasta oli teloitettu, tavallisin juhlamenoin haudattiin 23/5 1611. Joka tapauksessa saanee varmana pitää, että Johan Tuomaanp. Pytti on se Johannes Thomae Pythius 1. Pyttius, joka yhdessä veljensä Georgius Pyttiuksen kanssa (»ofta nämnd i protokollen 1661 - 1676 såsom allmosetagare», mielenvikainen, haud. 11/5 1676 akatemian multiin maksuttomasti)"

Timo Verho olisi päätynyt siihen, että Pyttien porvarit olisivat Loimaan Pyttejä. Vieläkö tämän takana seisotaan? Muutaman viikon sisällä valmistuu ensimmäisen isälinjan Y-DNA67 tulos tälle miesketjulle, osa tuloksista tuli juuri ja nyt jo näyttää mielenkiintoiselta. Tulos saattaa antaa lisävalaistusta asiaan.

Calonius

05.08.15, 00:36

Olenkin siis jälleen sitä mieltä, että kaukaisin tunnettu suoran isälinjan esi-isäni Turun kauppaporvari Thomas Bytti on Loimaan Pesänsuolla noin vuosina 1634-1650 mainittu Thomas Eriksson. Kun aikoinaan lähdin selvittämään tätä mysteeriä, oli luonnollista tarkastella ensin Loimaan Vähäperän Pytty-taloa. En löytänyt sieltä millään sopivaa Thomasta. Thomas Pyttyjä kyllä löytyy, mutta ei sopivaa. Solmu lähti avautumaan, kun löysin tämän:

Loimaan käräjät MM 8, 12.─14.6.1654, 372v─373:
Kesäkuussa 1654 Tuomo vaati ketunrautoja kornetti Anders Getingiltä. Tuomon edesmennyt isä Frans Pytty oli lainannut ne vävylleen Pesänsuon Tuomo Erkinpojalle. Tuomo oli puolestaan pantannut ne Turussa kahta pistoolia vastaan Per Smedille ja sitten lunastanut ne takaisin. Kornetti väitti ostaneensa ne 8 kuparitaalarilla.

Siinä huomasin Thomaksen, jolla oli suhteita Turkuun ja Pyttyihin. Kaiken lisäksi Thomas Bytin leski on vuonna 1660 mainittu nimeltä Margareta Frantzintytär. Pian kuitenkin harmikseni huomasin, että SAY:n mukaan Pesänsuon Thomas Erikssonin vaimo oli kokoajan (1634-1650) Brita. Thomas on kuitenkin voinut olla monta kertaa naimisissa ja virheitäkin löytyy vanhoista lähteistä.

Ratsupalveluksen vuoksi nauttivat 1600-luvulla verovapautta Pesänsuon Mattila ja Vähänperän Tohna. Timo Verho on kirjoittanut:
Vuoden 1630 käräjillä Yrjö Rekonpoika Kyröläinen (kuoli 1648) Mellilän kylästä anoi sukuoikeutta (ja saikin) tähän vaimonsa kotitaloon, joka oli ollut autiona joitakin vuosia, ja jota rasittaneet kruunun saatavat anoja oli jo maksanut. Vaimon veli Matti Knuutinpoika oli päästänyt Mattilan rappiolle ja joutui muuttamaan pois.
Kuitenkin taloon asettui moneksi vuodeksi joku muu kuin Kyröläinen ja vasta vuonna 1650 isännäksi mainitaan Mats Yrjönpoika Kyröläinen, joka oli juuri palvellut 9 vuotta sotilaana Saksassa. Samana vuonna kun Thomas Eriksson mainitaan ensi kerran talossa (1634) on myös maininta “Läntsman”. Ilmeisesti nimismies oli ottanut talon hetkeksi haltuun tai määrännyt sille jonkin käyttötarkoituksen. Juuri tuolloin nimismiehenä oli Antti Laurinpoika Kemppi, koska Erik Thomasson "Skrivare" (Florinus) oli edustamassa valtiopäivillä.

Calonius

05.08.15, 01:07

Sitten lähdin tarkastelemaan Turun Thomas Bytin vaiheita tarkemmin tarkoituksena katsoa, kuinka hyvin ne sopivat Pesänsuon Thomas Erikssonin vaiheisiin. Listaan nyt tähän aikajärjestyksessä kaikenlaista (voin myöhemmin avata niiden merkityksiä kuten minä näen):

Turun tuomiokirkon isännistön arkisto, kirkonkassan tilit:
Thomas Puttu (?) 1623
Thomas Pyty 1623
Thomas Putto (?) 1624
Nimet hieman epäselviä enkä mene näistä takuuseen.

Porvariluettelot (PL) 1632, 1633 sekä Turun-Porin läänin verifikatsioonikirja 1652:
Thomas Byttj/Pytty, Aninkaisten kortteli
ei ammattia, 3/4 äyriä veroa 1632

30/5 1638:
Thomas Bytti kuului tukkukauppiaiden piiriin

Turun läänin henkikirja:
1643, Turku, Aningaisten kortteli, 4 henkeä
1645, Turku, Aningaisten kortteli, 3 henkeä

Loi 1646 mm 6:201 2 alh.:
Thomas Ericsson Turusta hakee veljensä kymmenen vuotta aiemmin saamaa sotilaspalkkaa (30 taaleria) Reitoilan Marcus Simonssonilta.

TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.

TRO 5.4.1647:
Toropainen: Inspehtori Thomas Thomasinpoika ilmoitti ostaneensa Kaljalan talon 1 140 kuparitaalarilla ja ystävänlahjoilla kaikilta pormestari Bertil Mårteninpojan perillisiltä. Nämä olivat pojat herra Henrik Bartholomaeo, Hans Bertilinpoika, Jakob Bertilinpoika, tytär Margareta Bertilintytär sekä vävy Vehmaan herra Johan.

Loi 1647 mm 6:235 v:
Toropainen: Turun Thomas Pytty esitti oikeudelle saatavansa Erik Thomasinpojalta, jolla ei ollut esittää mitään asiakirjoja asiassa. Erik Thomasinpoika lupasi maksaa velkansa, mikäli hänet todettaisiin siihen velvolliseksi.

TRO 8.12.1647:
Toropainen: Jöran Klemetssonin porvarinvalan takasi 8/12 1647 Thomas Bytti. Klemetsson oli Bytin vävy
Tässä luulen, että oikeasti tarkoitetaan Loimaan Frans Pytyn vävyä.

Åbo Stads domb. 27.9.1647 (Dahlströmin kortisto):
Thomas Eriksson myy taloaan Kirkkokadulla.
Kortistosta käy myös ilmi, että Thomas Erikssonilla oli Kaljalan talo.

Åbo Stads domb. 2.4.1649:
Herra Erick Falander (svenska kapellanen) on ostanut Kirkkokadun talon Thomas Erikssonilta.

Turun mant. 1650:
Aninkaisten kortteli
1 / 2 Tomas Bytti
1 / 2 Jochim Conterfeijare
något efter “Rämbu”

TKA, TRO BIa 21, 16.1.1650, 2–5.:
Toropainen: Turussa valitettiin, että mm. Thomas Bytti ei ollut tehnyt ostoksiaan talonpojilta torilla, vaan houkutteli nämä luokseen. Kyse oli oman edun varmistamisesta. Porvarit eivät suorittaneet ostoksiaan talonpojilta torilla, vaan vastoin kieltoa houkuttelivat nämä luokseen omille kauppakartanoilleen.

Loimaan käräjät MM 7, 18.─20.3.1651, 157v:
Toropainen: Maaliskuussa 1651 Turun kämnerinoikeuden päätöksellä 21. helmikuuta 1650 määrättiin kahden viikon kuluessa ulosmitattavaksi Niinijoensuun Joose Pertunpojalta 23 taalaria 16 äyriä porvari Tuomo Pytylle.

KA Loimaan käräjät 3.─5.7.1651, 227v:
Toropainen: Heinäkuussa 1651 Abraham Sipinpoika (Frami) sai sakon, kun ei tullut vastaamaan Tuomo Pytylle härästä.
En ole varma, onko Turun vai Loimaan Pytty.

TKO 21.6.1653:
Toropainen: Edesmenneen pormestari Bertil Mårteninpojan vävy Thomas Erikinpoika vaati perillisten puolesta velkaa Svante Rosenstrålelta. Tämän poika Libert Rosenstråle sanoi, että velka oli jo maksettu ennen kuin hän nai Margareta Qvasen.

Kirkontilit: Aninkaistenkadun Thomas Bytin vaimo haudattu 30/4 1655.
Kirkontilit: Aninkaistenkadun Thomas Bytin piika haudattu 3/7 1655.

TRO 8.3.1658:
Toropainen: Olof Abrahamssonin porvarivalan takasi Thomas Bytti

Kirkontilit: Aninkaistenkadun Thomas Bytti haudattu 6/12 1659.

TKO 16/7 1660: Thomas Pytin leski Margareta Frantzintytär oli velkaa

Manttaaliluettelot 1663, 1664: Aningaisten Pohjoiskortteli: Thomas Pytin leski Margareta, piika Gertrud, poika Johan

Kirkontilit: Thomas Pytyn leski haudattu 5/2 1665.

En mene takuuseen, onko kyseessä aina sama Thomas Bytti ja aina sama Thomas Eriksson ja etenkään, ovatko ne sitten yksi ja sama henkilö, mutta hyvin paljon siltä näyttää.

Calonius

05.08.15, 02:38

Olen käynyt koko Loimaan osalta SAY:n läpi enkä löytänyt kovin sopivaa Thomas Erikssonia mistään. Sellainen tosin mainitaan lyhyesti jossain melko sopivissa kohdissa ajatellen esimerkiksi käräjäjuttuja. Yksi huomio on myös, että Vähäperän Pytyllä ei tunnu olevan yhtäkään Erikiä missään vaiheessa. Tämä puoltaa sitä, että hän tuli jostain muualta (ja itse asiassa poistui yhtä hämärästi). Etsin myös sopivia Erikejä muualta Loimaalta. Niitä löytyy jo enemmän, mutta käyttäen myös Turun tuomiokirjakortistoa apua, parhaaksi vaihtoehdoksi jäi Loimaan nimismies Erik Thomasson "Skrivare", joka oli Florinus-sukua, yksi Thomas Eskilssonin lapsista. Yhtäkkiä moni asia Thomas Erikssonin kohdalla tuntui viittaavaan tähän Niinijoensuun Pietilän isäntään. Sittemmin olen kehitellyt muitakin teorioita Thomaksen isästä. Tähän tuntuu kietoutuvan myös Kyröläiset monella tapaa. Listaan tähän teoriat Thomaksen isästä:

1) Erik Thomasson (Florinus). Samana vuonna kun Erik lähtee edustamaan valtiopäiville, Pesänsuolle ilmestyy Thomas Eriksson. Samaan aikaan Pietilässä mainitaan Mats Jöransson, ja kyseessä näyttää olevan nimenomaan Mellilän Kyröläisen Mats. Ja Kyröläisillähän oli tällöin sukuoikeus Pesänsuon Mattilaan. Selvitykseni mukaan nimismiehen rättärinä oli näihin aikoihin Matsin isä Yrjö Rekonpoika Kyröläinen. Tähän ehkä liittyy sellainenkin seikka, että Jöranin poika Påval Kyröläinen matkusteli Naantaliin, jossa Florinukset omistivat maita. Erik Thomasson oli pantannut Yrjä Krekinpoika Kyröläiselle hopeatuopin ja kaksi lusikkaa. Erik Thomasson riiteli perinnönjaosta Joose Pertunpojan kanssa ja joitakin vuosia tämän jälkeen määrättiin ulosmitattavaksi Niinijoensuun Joose Pertunpojalta 23 taalaria 16 äyriä porvari Tuomo Pytylle. Samana vuonna 1651 Pietilässä mainitaan eräs Thomas Eriksson. Pikkuhuomiona sekä Turun Thomas Bytillä, Pesänsuon Thomas Erikssonilla, että Niinijoensuun Pietilässä lyhyesti mainitulla Thomas Erikssonilla oli piika nimeltä Gertrud. Tässä yhteydessä voisin mainita, että Erik Thomasson mahdollisesti kuoli vuonna 1654. Sen niminen mies sekä "hustru Sara" mainitaan HisKissä haudatuksi sinä vuonna Loimaan Kesärlän talossa. Erikoista on, että Käsärlä on oikeasti kylä Niinijoensuun vieressä. Sen nimistä taloa ei löydy SAY:stä eikä Käsärlän kylässä ole mainittu Erikiä tai Saraa.

2) Erik Jönsson Mellilän Hikasta. Ajattelin nimittäin, että mitä jos Thomas Eriksson on myös Kyröläisiä, koska merkittiin sen suvun talon isännäksi niin moneksi vuodeksi. SAY:
Erik Jönsson n. 1560-1579, 1580-1590, 1593, 1605
Tomas Eriksson (Hicka) n. 1587-1594, 1600, 1615-1618
(1606: Thomas Eriksson, autio 12 vuotta, verovapaus 1612 asti)
Tämän teorian mukaan Pesänsuon Thomas Eriksson (ja sitä kautta myös Turun Bytti) olisi selvästi vanhempi kuin mitä muuten ajattelin, kuollessaan vähintään noin 90-vuotias. Tämä teoria tuntuu siinä mielessä hyvältä, että Y-DNA-testi viittaa seudulle, jossa oli noihin aikoihin paljon Kyröläisiä ja Kyrö-nimisiä paikkoja. Lisäksi Turussa oli porvareita nimeltä Kyrö/Kyrölä/Kyröläinen ja jopa suurin piirtein sopivan ikäiset Erik ja Thomas. Ehkä Thomas Hicka muutti nimensä Kyröläiseksi muuttaessaan Turun Kyröläisen taloon ja myöhemmin Bytiksi avioituessaan jonkun Pytyn tyttären kanssa tai ostaessaan muuten vaan Pytyn talon. Turussa ei näytä olleen paljon Pytti-nimisiä 1600-luvun alkupuolella. Mahdollisesti Turun Skinnarit, joita tavataan paljonkin jo 1500-luvulla, ovat Loimaan Pyttyjen sukua. Skinnareita tuntui olevan paljon samalla seudulla kuin Kyröläisiäkin eli keskiaikaisen Kyrön mailla. Mouhijärvelläkin on Kyröläisiä ja Thomas Bytin pojanpoika Henric Calonen haudattiin Mouhijärvelle. Y-DNA-osumia löytyy myös Mouhijärveltä. Ja Florinuksetkin liittyvät sinne.
Lisäksi Mellilän Kyröläisessä mainitaan vuonna 1594 Jöran Clemetsson ja eräs samanniminen mies nai Frans Pytyn tyttären ja sai Fransilta isännöitäväkseen Pleikun tilan, jossa oli 1638-1646. Tämän Jöranin porvarinvalan Thomas Bytti takasi sitten vuonna 1647.

3) Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgii. Tämä varmasti vaikuttaa kaikista oudoimmalta ehdokkaalta. Tämä Erikinhän vaimo oli Loimaan nimismiehen Erik Thomassonin sisko. Tämä seikka voisi selittää Thomas Erikssonin jonkinlaisen yhteyden Erik Thomassoniin, jos HE eivät kuitenkaan ole poika ja isä. Tämä selittäisi myös Turun kauppaporvari Henric Calosen (Bytin pojanpoika) selittämättömän yhteyden Mouhijärvelle. Henric mainitaan eräillä käräjillä rouva Maria Blomin yhteydessä. Ja taas: Y-DNA-osumia Mouhijärvellä. Tosin tämän Erik Jöranssonin alkuperä ei oikein ole kunnolla tiedossa. Jossain mainitaan Hauho. Viitaten aiemmin mainittuun TRO 5.4.1647 - Turun pormestarin poika Hans Bertilsson oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Vehmaan kappalaisessa mainitaan Lasse Iso-Iivarin keräämän talonhaltialuettelon mukaan vuonna 1635 Eric Jöranss. Voisiko tuolloin Mouhijärven kappalainen Erik Jöransson olla ollut vierailulla Vehmaalla? Toisaalta taas Florinukset omistivat maita Vehmaalla ja tuo Vehmaan herra Erik voisi olla vaikka Erik Thomasson Florinus. Vehmaan kappalaisessakin muuten mainitaan Brita Henricsd Florinus joitakin vuosia myöhemmin.

Vielä tuosta Turun Kaljalan talosta ja siihen liittyvistä lähteistä. Niiden mukaanhan siis joku Turun Thomas Eriksson on aviossa Loimaan Pytyltä lähteneen Barbro Pytyn tyttärentyttären kanssa. Siinä on yksi sukuyhteys Pyttyihin. Olisiko Thomas Bytillä siis ollut vaimona ensin tämä nimeltä tuntematon Barbron Pytyn tyttärentytär ja myöhemmin nimeltä tuntematon Frans Pytyn tytär? Toropaisen mukaan Bertilin (Mårtensson) nimeltä tuntematon tytär avioitui 5.12.1624. Barbron ja puoliso Eskil Suikin muuten tiedetään asuneen Kirkkokorttelin Kirkkokadulla. Barbron tyttären poika Hans Bertilsson haki 14.12.1646 raastuvan oikeudessa puolta Kirkkokadun Kaljalan talosta äitinsä perintönä. Mistä tämä talon nimi juontuu?

Tässä tuli nyt paljon asiaa, mutta uskoisin sen kiinnostavan muutamia henkilöitä täällä. Olen nimittäin huomannut, että nämä sivuavat muutamia täällä käytyjä keskusteluja. Ehkä tätä kautta selviäisi myös moni muu asia. Tiedän, että moni näistä teorioista on hataria, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Pyydän huomioimaan, että olen tarkastellut asiaa hyvin laajalti ja parempiakaan vaihtoehtoja ei ole tullut vastaan. En myös ole löytänyt seikkoja, jotka suoraan kaataisivat näitä teorioita. Luultavasti joku teistä kyllä löytää ja sehän on ihan toivottavaakin.

Benedictus

06.08.15, 12:01

Lisään tähän ketjuun liitteen toisesta ketjusta Lemun Kallela, jossa tulee esille samoja henkilöitä.

Huomattava, että Erik Thomasson Blomin vävy Niinijoensuun Pietilässä oli Erik Spåra Lemusta.

Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.

Olen jo aiemmin tuonut esille ajatuksen, että khr Ericus Henricin 1. vaimo olisi ollut edeltäjän Olaus Jacobi Spåran tytär. Tätä puoltavat Ericuksen yhteydet Olaus Jacobin hallussa olleisiin tiloihin.
Oliko tästä 1. aviosta lapsia ei ole selvillä, jos oli, saattaisivat he olla osa aviokuvioita Kallelan yhteydessä.

Vielä kiinnostavampi on seikka, että Lemun kirkkoherraksi tulee Arvidus Henrici Karkuensis 1679.

Arvidus Henrici Karckuensis (noin 1632–1689)

Carckuensis / Charcuensis / Karkuensis, Arvid Henriksson
S noin 1632. V Karkun kirkkoherra Henricus Arvidi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=953) ja Margareta Stefansdotter.

Kuten huomataan oli Arviduksen äiti Margareta Stefansdotter, siis sama nimi kuin Lemun pitkäaikaisella kappalaisella Stefanus Henricillä.

Karkun khr Henricus Arvidin vaimon alkuperästä ei ole mitään tietoa.
Henricus Arvidin arvellaan kai tulleen ruotsista.

Olaus Jacobi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1864) 1570 † noin 1613
Sigfrid (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2264) N.N. (ehkä vt. kirkkoherra) mainitaan 1613
Ericus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565) 1615 † 1636
Jacobus Stephani (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1129) 1637 † 1677
Georgius Laurentii Borgerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=272) 1677 † 1679
Arvidus Henrici Karckuensis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1268) 1679 † 1689

Kuten tiedetään varakkaat seurakunnat menivät useimmiten suvun sisällä papilta toiselle.

Olisiko siis Arvidus Henrici Karkuensiksen äiti Jacobus Stephanin sisar?

Kiinnostavaa, että Arvidus karkuensiksen veljenvaimon äiti oli Lemun khr Ericus Henricin 2. vaimon sisar.

Rexenius, Johannes Henrici (K 1674)

Karkuensis / Karckuensis, Johan Henriksson
S ilmeisesti 1630-luvulla. V Karkun kirkkoherra Henricus Arvidi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=953) ja Margareta Stefansdotter.

Johannes Henrici osti Turusta Antti Pihkalalta kaupunkitalon Hämeenkadun varrelta 1669.
K Turku vuoden 1674 lopulla (haudattiin tuomiokirkkoon 17.1.1675).
P Hanna Maria Eriksdotter, eli leskenä miehensä jälkeen Turussa 1696, PV Mouhijärven kirkkoherra Ericus Georgii (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=561) ja Elsa Tomasdotter Blom.

LaaksonLilja

06.08.15, 14:57

Ja tässä joitakin osumien suoran isälinjan esi-isiä:
Johan Thomasson Jaakola, b. 1623 and d. 1678, Loimankylä, Huittinen
Matti Turkki, b. 1683 Hämeenkyrö
Sipi Markkula, b. 1650 and d. 1720

Jaakko Johaninpoika Kaivo-oja 1745-04-10, kuoli Karviassa 1816-08-11

Per Henricss (Saara), birth about 1600, Salmi, Mouhijärvi
Anders Pehrsson Saara, 1637-1707, Mouhijärvi
Sipi Markkula, b. 1650 and d. 1720[/I]

Kaikki siis näyttävät menevän yllättävän pienelle alueelle maantieteellisesti!

Turun Pyteistä sen verran, että niitä asui eri puolilla Turkua ainakin 1500-1700-luvuilla ja osa niistä oli varmuudella Loimaalta. Mutta kirjoitan pian lisää siitä, mitä olen löytänyt viimeisen parin vuoden aikana.
Tarkoitetaankohan Markkulan Sipillä Lavian Niemenkylän isännän Johan Sigfridsson Markkulan, joka muuten oli Markkulan talon vävy, isää? Tämä Johan Sigfridsson (synt. 1670) oli Mouhijärven vihityissä merkitty olevan Ikaalisista. Ehkä kysymyksessä on eri Sigfrid Markkula.

Calonius

06.08.15, 15:17

Tarkoitetaankohan Markkulan Sipillä Lavian Niemenkylän isännän Johan Sigfridsson Markkulan, joka muuten oli Markkulan talon vävy, isää? Tämä Johan Sigfridsson (synt. 1670) oli Mouhijärven vihityissä merkitty olevan Ikaalisista. Ehkä kysymyksessä on eri Sigfrid Markkula.

En osaa vastata tuohon, koska DNA-osuma ei ole ilmoittanut tarkemmin profiilissaan. Profiilin perusteella tosin näyttää siltä, että tämä Markkulan Sipi olisi Kiikoisista (Kiikka). Ainakin 1800-luvun alussa tämä isälinja eli siellä.

LaaksonLilja

06.08.15, 17:28

Muistiinpanoistani löysin tällaisen kohdan, mutta en enää pääse kyseiselle nettisivulle:

306356
Sipi Markkula, s. 1650 Lavia ja k. 1720,Finland
I1
I-M253
M253+
http://www.familytreedna.com/public/finland,finland,finland,finland/default.aspx?section=ysnp

Tämän mukaan Sipi Markkula olisi syntynyt Laviassa.

Calonius

06.08.15, 17:50

En saa tuota linkkiä auki. No, mutta Laviahan on ihan Kiikoisten vieressä. Varmastikin sama mies kyseessä. FTDNA ei anna tätä kovin läheiseksi osumaksi, mutta Jukka Kylli on hallinnoimassaan projektissaan sijoittanut meidät ihan allekkain. Tämä johtunee siitä, että Sipin jälkeläisen tuloksessa on yllättävän suuri poikkeama markkerissa DYS442.
https://www.familytreedna.com/public/I1suomi?iframe=ycolorized

Calonius

06.08.15, 17:55

Kiikasta (ja Lavialta) löytyy Kyröläisiä, Kinnareita, Kalliala, Kallo... Juuri niitä nimiä, jotka tuntuvat olevan yhteydessä sukuni vaiheisiin 1500-1700 -luvuilla. Löytyy myös Jaakolat ja Kontit, jotka ovat Y-DNA-osumissa.

Calonius

07.08.15, 10:54

Calonius

07.08.15, 11:10

Tässä kerrotaan, kuinka Henrik Pytti osti Kalosen talon ja muutti nimekseen Kalonen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31103788

Mutta Turussahan näyttää olleen samoihin aikoihin pari lähes kaimaa.
Henrik Claasson Pytty, 1721:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31103790
Henrik Jacobsson Pytti, 1722:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31103792

Tuo ylläoleva käräjäjuttu vuodelta 1726 koskee kuitenkin jotain tapausta vuodelta 1697 ja silloin Henrik Johansson oli vielä Pytti ja kaksikymppinen nuori mies. Täytyy tutkia tarkemmin, kuka Turun Pyteistä tässä on kyseessä. Henrikkejä on nyt kyllä vaikka muille jakaa. :D

Calonius

17.08.15, 16:42

Benedictus

17.08.15, 21:24

Porvariluettelot (PL) 1632, 1633 sekä Turun-Porin läänin verifikatsioonikirja 1652:
Thomas Byttj/Pytty, Aninkaisten kortteli
ei ammattia, 3/4 äyriä veroa 1632

30/5 1638:
Thomas Bytti kuului tukkukauppiaiden piiriin

Turun läänin henkikirja:
1643, Turku, Aningaisten kortteli, 4 henkeä
1645, Turku, Aningaisten kortteli, 3 henkeä

Vaikuttaisi, että Thomas Bytti oli porvari 1632 eteenpäin, kuitenkin varmasti jo 1638.

Tästä voidaan karkeasti laskea hänen ikänsä. Oli varmastikin yli 20-vuotias.
Syntynyt siis 1632-20= 1612 tai 1618 ajallisesti sopii siis Lemun khr Ericus Henricin pojaksi.

Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.

Jos ajatellaan, että usein papin paikka aukesi naimalla khr:n tytär niin silloin 1. vaimo oli N.Olofsdotter Spåra.

Milloin tämä kuoli ei ole oikein selvillä, mutta vaikuttaisi, että ainakin 25 vuoden paikkeilla vaimo oli Kristina Thomasdotter Blom -Florina, sillä tytär Kirstin Eriksodotter Florina oli 1650 Karkun Packalan nimismies Per Michelssonin vaimona.

Olisiko välissä ollut vielä joku muu vaimo?, mahdollisesti Thomasin äiti?

Calonius

20.08.15, 15:15

Huomasin juuri, että isäni ottamassa DNA-"serkkutestissä" (Family Finder) neljä osumaa ilmoittaa esivanhempiensa joukossa olleen jonkun Björneburgensiksen. Täytyy ottaa heihin yhteyttä ja kysyä, kuka Björneburgensis mahtaa olla kysessä. Vastaavasti jotkut osumat ilmoittavat Spåra, Florin, Blom, Pytty jne. Osumien joukossa on yks Silversparf (siis tässä tapauksessa myös testin ottaneen nykyisenä nimenä). Onkohan jotenkin Spåran jälkeläisiä?

Mitä tiedetään Ericus Henrici Björneburgensiksen taustasta? Tiedetäänkö mitään muuta kuin että Porista päin ja syntynyt noin 1560? Aion jatkossa yrittää löytää hänen juuriaan. Tässä yksi vaihtoehto, jonka mukaan tosin hän olisi syntynyt selvästi aiemmin ja saanut näin myös lapsensa erikoisen vanhana ja elänyt noin 100-vuotiaaksi.

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0001-0190_ALA-SASTAMALA_ELI_TYRVAA.pdf

KALLIALA Kallialaby mk 1540. Maksoi ruokalisän rukiina.
Kallialan kylä esiintyy ensi kerran lähteissä 1466. Silloin olivat
Ala-Sastamalan käräjillä 13.1.1466 vaatimassa itselleen osuutta Liekosaareen
myös Callilebo, VA perg.kirjeet, FMU IV 3290.
Kallialan kirkontileissä on f. 6v De quaterna Kalliala ja f. 7-7v kahdesti
Kalliala, BFH Is. 361, 362. Näille folioille kirjoitetun tekstin
perusrunko otsikkoineen kuuluu 1460-luvun lopulle. Sitten on 10.8.1469
ensi kerran mainittu Kallialan kirkko: debita ecclesie kalliala, f.
10v, BFH I s. 364. Kirkon luona ollut lainajyvästön makasiini mainitaan
1478: concessa de granario ecclesie kalliala, ja 1487: de promptuario
ecclesie Kalliala (f. 13v, 27v, BFH I s. 368, 393).

I Iso-Käki

ERKKI HEIKINPOIKA mk 1553- , kym 1558-60, äv 1553: 6. Kym (panneja)
1558 ruis 1, ohra 1, pavut 1/4; 1559 ruis ½, ohra ½. Lv 1558: 7½.
Erich Hendersson Käki mk 1553-56, Erich Käki mk 1558-65, 1567, 1569,
kym 1560, Erich Käkij mk 1566, 1570-71, Erich Käkii mk 1568, Erick
Käckij kym 1558-59.

Huom! Eräs Thomas Eriksson (mahdollisesti Thomas Bytti) liittyy Turun Kallialan talon kauppaan.

Mielenkiintoinen yksityiskohta myös liittyen tämän Erkin isään (todennäköisestikin isä):

HEIKKI 1515/1517 Henric Kæki maksoi vanhoja velkojaan 3 äyrillä, BFH
I s. 412. Maakirjoissa 1540-52, äv 1540: 6½. Karja 1540: hev 2, härkiä
6, le 10, nk 8, la 25, ny 27.125. Hen Käki 1540-42, 1546, Hen. Keki mk
1552. Lm Henrich Käki sk. 1.10.1550 (VA 216b f. 1). Rovastin tk 15.1.
1551 Leikkuun Simo (talo I) pääsi sakoilla, vaikka hän oli lyönyt sunnuntaipäivänä
kuoliaaksi Henric skijnnare nimisen miehen (VA 1945 f.
14v). Tk 19.2.1551 sama Simo Leikkuu pääsi sakoilla, vaikka oli tappanut
Henrick Käki nimisen miehen (VA 216b f. 16v). Kyse oli ilmeisesti
samasta teosta, jota oli käsitelty myös rovastinkäräjillä, koska teko
oli samalla sapattirikos. On huomattava, että vuoden 1552 maakirja on
enimmäkseen vain jäljennös jonkin edellisen vuoden maakirjasta.

Tämän mukaan siis Heikki olisi ollut Skinnare. Loimaan Pytyt olivat alunperin Skinnareita myös.

Talot löytyvät myös toki täältä:
http://users.utu.fi/isoi/talot/tyrvaa.htm

Koko Kallialasta ei löydy enää vähään aikaan Erkinpoikia, joten näyttää siltä, että Erkki ei saanut poikaa, kuoli tai lähti muualle sitä ennen. Kallialan Pirasessa oli 1587-1628 Eric Johansson, jolla nähtävästi poika Simon, mutta tässä ei voi olla tietenkään kyseessä Ericus Henrici.

Benedictus

20.08.15, 19:22

Cristina Eriksdotter Florinus, joka oli Suoniemen Packalan ratsutilallisen, nimismies Per Pacchaleniuksen vaimo.

Ajallisesti Cristina on nuorempi kuin Elsa Blom, koska hänet mainitaan Per Pacchaleniuksen vaimona SAY:ssä 1650. Poikansa Johan Pacchalenius opiskeli 1667/8 mikä ajallisesti tukee ajatusta noin 1650 tapahtuvaa aviota.

Cristinan isäksi on päätelty Ericus Henrici, Lemun kirkkoherra ja äidiksi Cristina Thomasdotter Blom.

Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.

Kiinnostavaa on, että Ericus Henrikin 1. vaimosta ei ole tietoa. Kuitenkin Ericus Henrici omisti Lemun Toijalan kylässä maatilan jo 1604.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605541
SAmassa kylässä oli myös edeltäjänsä Olaus Jacobi Spåran maatila.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605542
1602 mainitaan Henrik Olofsson poikansa
1619 kirkkoherra Erik eli Ericus Henrici.
Myös seuraavalla sivulla näkyy Henrik Olofsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=605509
Khr Olof Jacoin poika Henrik Olofsson omisti myös Kallelan tilan,jossa näkyy 1609-11 Erik Henriksson

Voisi päätellä, että Ericus Henricin 1. vaimo oli ollut khr Olof Jacobin tytär, koska Ericus Henrici näyttää sekaantuneen heidän maaomaisuuteensa.

http://runeberg.org/frfinl/0409.html

Ericus Henricin poika oli Mathias Erici Florinus.

Florinus, Matthaeus Erici (K 1669)

Matthias Erici, Matts Eriksson
S ehkä Lemu. V Lemun kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Ericus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565) ja (hänen 2. puolisonsa?) Turun linnankirjurin tytär Kristina Tomasdotter.
Paimion (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5075) kappalainen 1632; enonsa jälkeen Paimion kirkkoherra Turun tuomiokapitulin valtakirjalla 9.2.1659, astui virkaan 1.5.1660.

Koska Mathias olijo 1632 kappalainen, viittaa se, että hän olisi syntynyt viimeistään noin 1607, jos papiksi vihittävän piti olla 25 vuotias.

Elsa Blom mainitaan 1630 alkaen, eli olisi syntynyt viimeistään 1612, jos oli 18-vuotias avioituessaan.

Sopii kuitenkin ajallisesti erittäin hyvin Mathiaksen sisareksi.

Florinus, Arvidus Erici (K 1677)

Arvid Eriksson
S ilmeisesti Lemu. V Lemun kirkkoherra Ericus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=565) ja hänen 2. puolisonsa Kristina Tomasdotter Blom.
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) piispan kappalaisena / kotisaarnaajana ja koulunopettaja Ahvenanmaalla ennen 1648; Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis) 1648.

K Längelmäki 1677.

Cristina Eriksdotter Florina/Pacchalenius olisi voinut syntyä 1620-luvulla, mikä taasen sopii Arvidus Erici Florinuksen ikään läheisesti.

Onkohan tuossa Lemun kirkon epitafissa miten kuvattu tai nimetty lapset?

Benedictus

20.08.15, 20:40

heh!laitoin taas väärän ketjuun tän viestin, mutta koitetaan uudeleen.

Tässä lisää vettä myllyyn geenien ja yhteysten kannalta.

Alla on Närpiön, Porin ja Nousiaisten ja Lemun kirkkoherroja.
Tuntuisi, että heillä on yhteys toisiinsa.
Onkohan tuosta Närpiön khr Markus Grelssonin suvusta mitään arviota. Hän pystyi hankkimaan viran suoraan kuninkaalta. Oli rikas ja omavaltainen. tämä viittaisi, etä oli mahtavia suhteita ja sukulaisia.

Alla Nousiaisten khr Melkiörin mahdollinen isä ja äiti?? Tiedetäänkö noista Killaisen asujista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231
Eskill Markusson ja leski Birita,mitä merkintä mahtaa tarkoittaa, onko yksi viljelijä vai kaksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Marcus Gregorii (mainitaan 1560–1575) Markus Grelsson
Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen noin 1560; Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra 1562 Turun piispan ja tuomiokapitulin tietämättä hankkimallaan kuningas Eerik XIV:n antamalla valtakirjalla ja syrjäyttäen piispan Närpiön pitäjänmiesten anomuksesta ja Juhana-herttuan hyväksynnän saatuaan virkaan nimittämän Mustasaaren kappalaisen Olaus Nicolain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1872). Närpiössä syntyneiden rettelöiden takia asian käsittely jatkui "ja Eerik XIV kehotti jo välillä Marcusta luopumaan virasta Olauksen hyväksi. Molemminpuolisen kirjeenvaihdon tuloksena Marcus kuitenkin sai jäädä virkaan vastoin herttuan, piispan ja ilmeisesti suurimman osan pitäjän talonpoikien mieltä".
Marcus Gregoriin elatusta käsiteltiin kuningas Eerik XIV:n kirjeessä 24.10.1564. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hänellä (”Kirckeherden Marcus Gregorij”) oli omaisuutta 750 markan 4 äyrin arvosta, ja hänen maksettavakseen langennut hopeavero oli 59 markkaa ½ äyriä. Omaisuuteen sisältyi 40 luotia hopeaa, 16 naulaa tinaa ja 4 leiviskää kuparia, 6 hevosta, 21 lehmää, 70 lammasta, 6 härkää, 7 sikaa ja nuorta karjaa 46 päätä.
Närpiöläiset valittivat lokakuussa 1574 ja kesäkuussa 1575 kuninkaan kansliassa käsitellyissä valituskirjelmissään kirkkoherran "vaatineen pitäjän talonpojilta ahneuksissaan liian paljon papinveroja ja vielä vaatineen maksusuorituksia erilaisina harvinaisina tavaroina, kuten vanhoina rahoina ja jäniksen- ja kärpännahkoina. Näin saamillaan tavaroilla kirkkoherra sitten harjoitti kaupankäyntiä, mistä hän valittajien mukaan piti huolta enemmän kuin virkansa hoidosta." Kuninkaan kansliassa tehtyjen merkintöjen mukaan Turun tuomiokapituli oli kuitenkin jo alkuvuodesta 1575 erottanut Marcus Gregoriin Närpiön kirkkoherran virasta. (Paarma). Elatuksekseen hänen ("Her marcus j Nerpes") mainitaan saaneen 96 tynnyriä viljaa 1576.

Olisiko tässä Nousiaisten khr Melker Eskillsson kenniuksen vaimon Valborgin Mårtensdr:n isä. sopii ajallisesti ja teknisesti, samalla selittää, miksi Kennius oli kappalaisena Närpiössä.

Henricus Marci (K viimeistään 1587)
Henricus Martij, Henrik Markusson
Lapväärtin pitäjänhistorian (K. V. Åkerblom 1938) mukaan todennäköisesti Närpiön edellisen kirkkoherran Marcus Gregoriin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1572) poika.
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 1577.
Ajoi rahtia kruunun laskuun 1582.
K Närpiö viimeistään 1587.

Eschillus Henrici, Eskell / Eskil / Eskill Henriksson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 20.8.1588.
Aeschillus Henrici (”Her Eskill i Närppis”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”D. Eschillus in Närpis”) osallistui Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti (”Eschillus Hen. Nerpensium pastor propria manu supscribsi”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Eschillus Henrici Nerpisisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Tultuaan kykenemättömäksi hoitamaan enää virkaansa hän (”Her Eskell Kijrcke heerde vdi Närpis”) sai elatuksekseen käskynhaltija Tönne Jörenssonin (Gyllenmåne) kirjeellä 25.6.1600 kolmasosan palkkatuloistaan.
K Närpiö noin 1600.

Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.1. VAIMO LUULTAVASTI EDELTÄJÄN OLOF SPÅRAN TYTÄR; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.Onkohan epitafin kuvattu lapset nimillä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Tässä yllä Merkior Esckilin leski ja luultavasti Melkiorin isä Eckill Markusson Nousiaisten Killaisen tilalla

Kennitius, Melchior Aeschilli (K 1610)

Melchior / Melker Mälckier / Mällchier Eschilli / Eskilsson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kappalainen, mainitaan 1587; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon ruotsalaisen seurakunnan kappalainen (archidiaconus), mainitaan 1590–1593; Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra 1599.
Allekirjoitti ("Melchior Eschilli chora: Aboensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäiväedustaja Linköpingissä 1600.
Viljeli Nousiaisissa Alakylän Pankkilan tilaa 1604–1607.
K Nousiainen 1610.
P Walborg Mårtensdotter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1627. Walborg Mårtensdotter omisti Nousiaisten Killaisten Joulun tilan 1611–1627. Hänen elatuksekseen oli määrätty valtionvaroista suoritettavaksi 63 tynnyriä viljaa. Kuningas Kustaa II Aadolf antoi asiasta kirjeen 26.4.1614. Kun korvauksen suorittamiseksi ei löytynyt varoja, leski anoi 1615 ja 1616 sen vastineeksi verovapautta Joulun tilalleen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757725
Tässä alakylän tila, jolla Melkior viljelee.

Calonius

21.08.15, 00:30

Tuo epitafi olisi mielenkiintoista nähdä.

Hetkinen... tuossa yllähän on uusi vaihtoehto Thomas Erikssonin (Bytti) isäksi, nimittäin joku Eerik XIV. No niin, pitänee mennä nukkumaan...

Periaatteessa Thomas Erikssonin isä voisi olla myös Lemun kirkkoherra Olaus Jacobin poika Erik Olofsson Spåra. Nyt kun kerran ollaan menty tuonne Lemuun näissä pohdinnoissa. Toropainen kirjoittaa täällä:
https://www.academia.edu/11863006/Liedon_Moision_Sp%C3%A5ra-suku

Erik Olofsson Spåra eli Hakola, Turun pormestari vv. 1629–1632, haud. 5.9.1655 Turuntuomiokirkkoon. Poika Johan aateloitiin v.1647 nimellä Silfverspåre. –Puoliso: Karin Jacobsdotter. Vuonna 1606 Lill-Kapellstrandin tilan omistajan sanotaan olevan rälssimiehen tytär Karin Jacobsdotter, jolla on ollut kolme aatelitonta miestä, Hakolan Jacob, Mats Martens ja tuolloin Lemun herra Olauksen poika Erik. Stora-Kapellstrandin tilan omisti samaan aikaan Karinin veli Thomas Jacobsson till Borstböle.

Tässä tapauksessa Loimaan nimismies Erik Henriksson Spåra olisi Thomas Bytin serkku.

Benedictus

21.08.15, 07:05

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166181
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166601
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166996
-Mats Eskilsson, onko vouti Mats Eskilsson?
-Jöran Guldsmed
-pormestari Erik Hakola-Spåra 1629

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1168053
-Erik Olofsson Hakola, tilaa jatkaa poika Olof Eriksson

Tässä saattaisi olla Thomas Eriksson Byttin alkuperää. Haritun omisti ennen Erik Hakolaa Thomas Eriksson, joten tämä sopisi Hakolan apeksi ja silloin poika olisi hyvinkin Thomas isoisän mukaan.

Toinen poika oli Olof Erik Hakolan isänmukaan.

Kiinnostavaa, että Haritun Olof Eriksson ja Henrik Olofson olivat Kaarinan nimismiehiä vuosikymmeniä.

Benedictus

21.08.15, 07:32

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1166601

Vaikuttaisi, että tuo Tuomas Eriksson voisi olla se Byti joka teloitetaan murhasta 1611, ainakin katoaa silloin ja mainitaan Margareta enka.

Tällöin olisi Erik Hakolan vaimo luultavimmin Thomas Bytin tytär.

Calonius

21.08.15, 08:02

Mainitaanko tosiaan Margareta enka? 1618-1619 lukee kyllä jotain:
Thomas Herrainen Marg. ea

Mutta joku Thomas Eriksson mainitaan taas vuonna 1622 ja 1626-1627. Onko sama Thomas vai nyt jo sitten Erik Hakolan poika? Ei varmaankaan voi olla poika, kun mainitaan ennen Erik Hakolaa tuolla Haritussa.

Mä en juuri nyt oikein näe tässä SAY:ssa kunnolla tukea tälle teorialle, vaikka oli tuossa pari pointtia.

Calonius

21.08.15, 08:22

Olisi kyllä mielenkiintoista saada selville tuon Turussa 1611 teloitetun Thomas Pytten alkuperä. Ilmeisesti oli jollakin tapaa samoja Pyttejä kuin esi-isäni Thomas Byttikin. Tottakai olen pitänyt aina mielessä, että miksei voisi olla vaikka isä tai isoisä, mutta en ole löytänyt mitään linkkiä.

Turun kaupungin kantoluetteloista olen löytänyt jotain tämän suuntaisia:

1623 Thomas Puttu 1623
1623 Thomas Pyty 1623
1624 Thomas Putto 1624

Samoihin aikoihin alkaa näkyä merkintöjä muista Pytyistä, jotka pääosin tuntuvat olevan Mätäjärven korttelin Pyttyjä. En ole oikein löytänyt mitään Pyttyjä aiemmilta vuosilta. Olikohan tämä teloitettu Thomas Pytte edes Turusta... Turussa varmaan teloitettiin lähiseuduilla asuneet tuomitut.

Huomasin tässä karttaa katsoessani, että Kaarinan Haritun eteläpuolelta ihan parin kilometrin päästä löytyy Lemu, joka ei siis ole tämä varsinainen Lemu (Lemun hallintopitäjä?), joka sijaitsee kymmenien kilometrien päässä Turun toisella puolen. Onkohan näillä jonkin erityinen yhteys?

Calonius

21.08.15, 11:07

Tuolla toisessa ketjussa, jossa puhutaan Kallialan talosta, tuli esille tämä Gewaldigare (piiskuri tms.) Anders Eriksson, joka sopisi Thomas Erikssonin veljeksi. Tässä se ketju:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33910&page=3

Tässä vanhassa ketjussa on taas enemmänkin tuosta Anderssista:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11278&page=3

Missään en kuitenkaan näe mainintaa Andersin Erik-isästä. Tiedetäänkö siitä mitään? Ilman sitä tietoa, on aika paha lähteä vetämään yhteyttä Andersin ja Thomasin välille.

No, tämä Anders Eriksson on nyt vain yks polku, jonka haluaisin käydä läpi - ja unohtaa, jos ei johdakaan mihinkään.

Calonius

25.08.15, 14:45

Toropainen kirjoittaa Karin Hakolasta kertovassa artikkelissaan näin:
https://www.academia.edu/11862766/Karin_Hakolan_perhe_1500-_ja_1600-_lukujen_Turussa
Karin Jakobintytär avioitui luultavasti pian vuoden 1550 jälkeen turkulaisen porvarin Jakob Klemetinpoika Hakolan kanssa. Näin hänen jälkeläistensä kantataloksi Turussa tuli vajaan sadan vuoden ajaksi Hakola, jota kutsuttiin
jo 1500-luvun lopulla nimellä Vanha-Hakola. Talo tunnetaan jo keskiajalta. Sen tontti oli suuri käsittäen torin sekä Hämeenkadun ja Kirkkokadun
välisen alueen Kirkkokorttelissa.

Aiemmin tässä ketjussa mainitaan:
Åbo Stads domb. 27.9.1647 (Dahlströmin kortisto):
Thomas Eriksson myy taloaan Kirkkokadulla.

Voisiko olla Hakolan talo tai osa siitä? Toisaalta Toropainen jatkaa:
Hakola joutui 1630-luvulla taloudellisiin vaikeuksiin ja panttasi Hakolan vuonna 1636. Hakola arvioitiin 22.6.1635 laaditussa katselmuksessa
niin huonokuntoiseksi, että sen kaikista rakennuksista olivat käyttökelpoisia vain kaksi aittaa ja kellari. Tontin arvoksi saatiin vain 275 hopeataalaria.
Hakolan suvun omistus Hakolassa päättyi, kun Erik Hakola myi tontin Alexander Watssonille 1028 hopeataalarilla. Watsson sai saannolleen
kiinnekirjan Turun raastuvanoikeudelta 13.6.1638.

Tässä jotain pääkohtia Toropaisen artikkelista Erik Hakolasta, joka on yksi vaihtoehto Thomas Bytin isäksi:
Karin Hakola solmi kolmannen avioliittonsa itseään huomattavasti nuoremman Erik Olofinpoika Spåran kanssa ennen syksyä 1606.
Erikin, joka avioiduttuaan ryhtyi käyttämään Hakola-nimeä, vanhemmat olivat Lemun kirkkoherra Olaus Jacobi (Spåra) ja Elin Jöranintytär Maskun Kiveisistä...
...Erik Hakola itse mainitaan ensimmäisen kerran Turussa 16.9.1606 ja tuolloin hän oli jo aviossa Karinin kanssa...

Tuossa ei ihan käy selväksi, milloin avioliitto solmittiin aikaisintaan. Sopii kuitenkin Thomas Bytin oletettuun syntymäaikaan (joskus 1600-luvun alussa).

...Vuonna 1651 Erikin veljenpoika, Loimaan Ylistaron kartanon vouti
Erik Henrikinpoika Spåra huudatti itselleen sedältään panttina saamansa hopeavyön...

Tässä on yhteys Loimaalle, jonne Thomasillakin paljon yhteyksiä.

...Erik Hakola huudatti 26.10.1626 ostamansa Nylenning-nimisen tontin Kirkkokorttelissa...

Oli näemmä enemmänkin taloja Kirkkokorttelissa.

Dahlströmin kortistossa puhutaan myös eräästä turkulaisesta Thomas Erikssonista, joka oli ratsumies ja kotoisin Kaarinan Kairiksesta. Esim. tässä kirje vuodelta 1641:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994892

Voiko mitenkään olla Thomas Bytti, sillä Thomas mainitaan tukkukauppiaana 1638? Ja lisäksi hänet mainitaan porvariluettelossa jo 1632-1633.

Täällä näkyykin vuodesta 1631 tuo Kairiksen ratsumies, luutnantti(?) Thomas Eriksson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1167020
Vuoden 1624 kohdalla muuten lukee Borgmestare o. Rodh i Åbo. Tämä on samalla sivulla, mutta Pisu-talon kohdalla.

Vähän myöhemmin vielä jotain mainintaa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1168111
(violetilla tekstillä 1635 ja ruskealla ainakin 1639)

Voisiko Thomas Bytti olla ollut ensin sotilasuralla, sen aikana siirtynyt porvariksi ja vähitellen kauppiaaksi? Voisiko olla Erik Hakolan poika? Hänellähän tiedetään olleen ainakin kolme poikaa, Johan, Olof ja Michel, jotka kaikki olivat sotilasuralla.
Huom! Tässäkin ketjussa aiemmin mainittu:
Loi 1646 mm 6:201 2 alh.:
Thomas Ericsson Turusta hakee veljensä kymmenen vuotta aiemmin saamaa sotilaspalkkaa (30 taaleria) Reitoilan Marcus Simonssonilta.

Thomas Bytin (tai joka tapauksessa Loimaan Pesänsuon Mattilan Thomas Erikssonin) yksi pojista oli myös ratsumies:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864
1642-1644 poika Henrik, rytt. (maininta vielä 1658)

Kun Thomas muutti Mattilan taloon Biritha-vaimonsa kanssa 1634 (tai ainakin merkittiin isännäksi), siellä mainittiin myös Gertrud, soldh. Tarkoittaa varmaan sotilaan puolisoa? Voisi varmaan hyvinkin olla esimerkiksi veljen vaimo, jos veli on sotimassa?

Benedictus

25.08.15, 19:07

KarinHakolankuolemanjälkeen–hänethau-dattiin 10½ taalarilla kaksinkertaisin soitoin tuo-miokirkkoon 12.7.1609 – Erik avioitui vuoteen1610 mennessä uudelleen Hakolan naapurissaasuneen kaupunginvoudin ja raatimiehen SuneOlofinpoika Klockgjutaren tyttären Britan kans-sa, joka eli vielä 17.6.1655. Erik ja Sune Klockg- jutare toimivat raatimiehen virassa samaan ai-kaan. Erikin kuoltua korkeassa iässä ja köyh-tyneenä Turun kaupunki joutui hankalaan tilan-teeseen, kun entisen pormestarin kunnialliseenhautaamiseen ei tahtonut löytyä varoja. Vainajan poika Johan Spåra oli sotaretkellä, eikä miniä-käänhalunnutmaksaakuluja.JohanSpåraolien-nen matkustamistaan antanut palvelijalleen mää-räyksen,ettämikälihänenisänsäkuolisi,tulisit ä-mä haudata Nummen eli Kaarinan kirkkoon.Lopulta kaupunki sai tarkoitukseen 90 kuparitaa-laria hovioikeuden luvalla siitä kullasta, jonkaJohan oli jättänyt oikeuteen eräässä jutussa. Erik Hakola haudattiin lopulta 5.9.1655 Turun tuo-miokirkkoon

Yllä olevan mukaan Thomas Eriksson ei oikein voi Erik Hakolan poika

Calonius

25.08.15, 22:46

Yllä olevan mukaan Thomas Eriksson ei oikein voi Erik Hakolan poika

Itse asiassa kiinnitin huomiota tuohon seikkaan itsekin. Kyllä se taitaa niin olla. Jos olisi poika, olisi kyllä maksanut, sillä taisi olla melko rikas tuohonkin aikaan, asui Turussa ja kuoli vasta 1659.

Calonius

29.08.15, 00:46

Tässä on tullut esille suku Blom ja jotain kautta myös Roth. Voisiko tästä olla jotain vinkkiä Thomas Bytin sukujuuriin? Hendrich Pytti on siis Thomas Bytin pojanpoika. Siinä välissä oli Johannes Thomae Pythius, joka tunnetaan siitä, kun syytti opiskelutoveriaan Henricus Thomae Eoleniusta noituudesta. Mä en nyt millään löydä, minkä hallintoalueen käräjiltä tämä on (hämärästi muistelisin, että Kyrö/Ikaalinen... ehkä Mouhijärvi).

Talvikär. 26/2 -3/3 1726 s 167v
Föraren wed Biörneborgz lähns regemente till fots Henrich Roth berättade uti des gl. moders madame Maria Bloms närwaro, det hon uti dee förra dyra åren, ongefähr 1697 gifwit tillåns skreddarens Henrich Mattssons ifrån Parila numera afledne moder Margareta att pantsättia i deras trångzmåhl följande saker, 1 sölfwersked, 1 ten lius staka, 1 yllen sängtäcke, 1 ten flaska a ett stop rum, 1 bordduk af dräll, och Henrichz hustru Sophia Thomas dotter före giftermåhlet med honom 1 par lakan och ett handkläde, hwilka senare partzedlar madame Blom inlöst af borgaren Hendrich Pytti i Åbo och för dem gifwit 1 tunna råg, der om nu anfordning giöres, men ett par lakan och handklädet skall Sophia pantsatt i Mouhijärfwi kyrkian, därest dee och ännu skohla finnas i behåld, den äfwen Roth åter fordrar. Hendrich Mattsson swarade här till, att han den tjden warit ifrån des föräldrar i tienst hoos andra, - -. Upsköts

Mouhijärven haudattujen luettelossa vuodelta 1727 on seuraava merkintä: 10.9. Åbo Borg. Henrik Calonen, 50 år

Täällä kyseinen käräjäjuttu:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27099423

Se jatkuukin tuosta jonkun matkaa ja Pytti mainitaan toisenkin kerran. Pitää joskus yrittää tulkita tää juttu kokonaisuudessaan. Täytyy myös etsiä tuolta mahdollisia muita juttuja, joissa näitä henkilöitä olisi mukana. Kumma juttu, että tuossa käsitellään melkein 30 vuotta vanhaa juttua. Mikä voi olla niin tärkeää?

Autosomaali-DNA-testin (FamilyTree DNA:n "Family Finder") mukaan todella monella osumalla on esivanhemmissa Roth ja Ruuth yms. Toisaalta sukupuusta löytyykin kyseisiä sukuja eri linjoilta. Ei siis välttämättä tule juuri Thomas Bytin kautta.

Jutussa mainittu rouva Maria Blom on varmaankin tämä:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-8746.html

Turun linnankirjuri Tomas Eskilsson'in (Blom) Elin-tytär lienee ehkä heikoimmin ollut minkäänlaisen yhteenvedon kohteena. HY-matrikkelin sekä jossain muuallakin Elinistä on käytetty myös nimeä Elsa (<Elisabet), kumpi lienee sitten oikeampi muoto.
Elin/Elsa avioitui kahdesti:
I pso Hattulan khra (1616-25) Paul/Påvel/Paulus Johannis Paulinus k.1625
II pso Karkun Mouhijärven kappalainen, vsta 1639 Mouhijärven ensimm. khra Ericus Georgii, k.1661.
Laitan tähän Elinin lapsia, jotka on tiedossani. Kommentteja!? Lisää lapsia?

I 1. Johan Paulinus, Karckuensis? s.n.1619 k.1704 Iitti. Asikkalan kpln 1649, Iitin khra 1669. Hauhon Vuolijoen omistaja vsta 1645 [HY yo-matr #51]. Luultavasti avioitunut kahdesti (ellei sitten peräti neljästi?). I pso Karin Zachrisdr (main. 1655-57; lienee sama kuin Barbro main.1667-78 ja Karin main.1687-91), II pso Anna Johansdr Orraeus (elossa 1714).

I 2.Petter/Per Paulinus (per Påhlsson, Peer Påfwelsson), korpraali, sitt. majoitusmestari. [HY yo-matr #237]

I 3. Carl Påhlsson Blom, kapteeni. s.1622 haud.28.12.1697 Mouhijärvi. Pso Christina Melcersdr Teet s.1635 haud.3.10.1709 Mouhijärvi. Mouhijärven Tomulan omistajat 1663-97 (leski 1698). Lapset Tomulassa mm:
-Carl Carlsson Blom/Blomme, kersantti. s.1657 haud 11.12.1737 Mouhijärvi. Tomulan omistaja 1700-06; Mouhijärven Pukaran Kourin uusi om. 1707-22. I pso 29.3.1708 Mouhijärvi, Maria Sigfridsdr Keriman/Kerimanni kast.7.2.1682 Mouhijärvi haud 27.10.1728 Mouhijärvi (vihittäessä piika/tytär Hynilässä). II pso 21.9.1729 Tyrvää, Lisa Henricsdr Utter s.1693 haud.8.9.1754 Mouhijärvi.
-Johan Carlsson Blom, förare (s.n.1660 tienoilla)
-Lijsbeta Carlsdr Blom, pso 30.9.1679 Mouhijärvi, Michel Kuul (kot. 'Ikalis')
-Zidonia Carlsdr Blome s.1663 haud. 25.4.1714 Mouhijärvi. Pso 22.3.1683 Mouhijärvi, Henric Mårtenss. Ancharus (I avio; II pso 13.3.1716 Margareta Sofia Mattsdr Tammelin k.1724 Mouhijärvi) s.1650 k.16.5.1723 Mouhijärvi. Mouhijärven kappalainenko? Omisti Tervamäen Kahnun rusthollin isänsä jälkeen 1679-1723 sekä saman kylän Holpin rusthollin 171?-1712 (leski 1724). Kahnulle tuli uusi omistaja vasta 1744, siihen asti ehkä perillisten hallussa? Henric Ancharuksen hallinnassa oli myös kappalaisen puustelli Uotsolan Hoppu (isänsä jälkeen) 1678-1723. Henrikin vht: Mårten Jacobss. Ancharus ja Elisabet Karkuensis.
-Maria Carlsdr Blom, pso 6.11.1684 Mouhijärvi, Jacob Hanss. Root, korpraali
-Karin Carlsdr Blom kast. 18.5.1666

Eli Marian isänäiti oli Elsa Thomasdotter Blom! Jos Ericus Georgii oli Thomas Bytin isä, Maria oli Henrik Pytin isän serkku. Jos Erik Thomasson Florinus oli Thomas Bytin isä, Maria oli Henrik Pytin isän pikkuserkku. Jotenkin näin se kai menisi...

Onkohan Henrich Roth tämä:
http://www.karhiniemi.fi/index.php?p=1_52_Kouhi-sotilasvirkatalo

Kouhin tilan haltijat, sotilashenkilöt:
1718 Matts Hööker, majoittaja.
1722 Henric Roth, majoittaja, k. 13.10.1730 Häme, vaimo Sofia Elisabet Poickelus.

Benedictus

29.08.15, 08:28

Eli Marian isänäiti oli Elsa Thomasdotter Blom! Jos Ericus Georgii oli Thomas Bytin isä, Maria oli Henrik Pytin isän serkku. Jos Erik Thomasson Florinus oli Thomas Bytin isä, Maria oli Henrik Pytin isän pikkuserkku. Jotenkin näin se kai menisi...

Mouhijärven khr Ericus Georgii jälkeläisiä etseimme Astrenius-ketjussa urakalla aikoinaan, eikä silloin löytynyt mitään viitettä, että olisi ollut muita lapsia kuin Maria Eriksdotter Blom.

Toisaalta Lemun khr Ericus Henrici Björneburgensiksen lasten määrästä, ei nimistä ole tarkaa tietoa.
-vaimoja on ollut ainakin kaksi: khr Spåran tytär(arvelu) ja Cristina Thomasdotter Blom.
Cristinan ja Erikin tytär lienee melko varmasti Karkun Suoniemen Packalan emäntä Cristina Eriksdotter Florina, jonka sukunimi mainitaan vain yhden kerran Suoniemen kirkon lahjoituksissa. Cristina mainitaan vaimona 1650, joten voisi olla Ericus Henricin nuorin tytär.

Periaatteessa Thomas Eriksson Bytti voisi olla Ericus Henricin poika jommankumman vaimon kanssa. Enemmin kuitenkin Spåra sukuisen poika, jos on mainittu jo 1632 porvarina.

Onkohan Thomas Byttin tiedoissa mitään yhteyksiä Pachalenius-sukuun, siis Christinan miehen sukuun.

Benedictus

29.08.15, 22:51

Noista Geenihenkilöistä kaivoin hieman tietoa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=556119
Mouhijärven Salmiksen Saaran isäntä Per Henriksson 1657 mainitaan utgammal= ikivanha.
Määritelmä voisi tarkoittaa, että oli jo ainakin 60 vuotias tai vanhempi.
Koska poika tulee isännäksi 1656 tämä lienee

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=566597
1635 Per Henriksson ja vaimo Valborg Valeriansdotter

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=556681
hustru Sara Enkia ja 1630 Per Eskilsson, mikä lienee virhe ja tarkoitaa Henrikssoni?
Lisäksi Sigfrid Sigfridsson,lienee Sigfrid Jacobsonin poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=560359
1585 Sigfrid Jacobson, 1589 mainitaan autiona 13 vuotta.
Kuka on Sigfrid Jacobsson.
HUOM: naapuritilan nimi on tässä tapauksessa Matsäkontti ja asukas Jacob Bertilsson Pinokontti.
Voisiko Jacob Bertilsson olla Sigfrid Jacobssoin isä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=557061
Bertill Henriksson lienee isänsä?

Koska Sara mainitaan leskenä ei Per Henriksson voi olla poikansa, eikä lioin vävy, koska vaimo on Valeriansdr.

Suurin mahdollisuus on se, että Per Henriksson on Henrik Sigfridsson nimisen pojan poika.Ajallisesti kyllä ehtii, koska Sigfrid mainitaan jo 1585.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=560438
Sigfrid Jacobsson ryttare, 1602 on vangittuna
1607 ryttar engia , kuninkaan vapaakirja.
Sara enka lienee Sigfrid Jacobssonin leski.
Kummallista, että hänellä mainitaan 2 taloa ja manttaali vaihtelee?

Kiinnostavaksi tämän jutun tekee tuo maininta Matsäkontti, sillä Jämijärvellä oli taasen Kontin talo,joka liittyi geenisukulaisuuteen. Voisivatko olla samaa alkuperää.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5327375

Juho KONTTI,b.1500, Jämijärvi, Kontti
Matts Flinck b. 1694

Erkki Papunen, 1500, Ikaalinen

Johan Thomasson Jaakola, b. 1623 and d. 1678, Loimankylä, Huittinen
Matti Turkki, b. 1683 Hämeenkyrö
Sipi Markkula, b. 1650 and d. 1720

Jaakko Johaninpoika Kaivo-oja 1745-04-10, kuoli Karviassa 1816-08-11

Per Henricss (Saara), birth about 1600, Salmi, Mouhijärvi
Anders Pehrsson Saara, 1637-1707, Mouhijärvi

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350535
Huittinen Johan Thomasson, isä Thomas Thomasson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=346864
1634 Thomas Eriksson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343374
Thomas Larsson.
Sven Pålsson

Huittisten nimismiehellä Knut Olofsson Takulla oli ainakin kolme poikaa, joista yhdestä tuli pappi nimellä Matthias Canuti. Hän oli Tyrvään kirkkoherrana noin 1553-1562 ja Huittisten kirkkoherrana v:sta 1564 sekä kuoli pian vuoden 1580 jälkeen. Hän omisti Huittisissa Kivirannan eli Tapanilan yksinäistalon, Huittistenkylän Jäppilän ja mahdollisesti myös Loimankylän Rytin. Pso 1o N.N. Larsdotter Hämeenkyrön Laitilasta, k. ennen 1580 (Hämeenkyrön kär. 21-23.11.1625); mahd. 2:o Karin, main. Rytillä kymmenysluetteloissa 1600-1601.

Matthias Canutin ainoa varmuudella tunnettu poika Jöns Mattson mainitaan veroluetteloissa Kivirannassa ja Jäppilässä. Hän oli ratsumies ja ratsutalollinen, ratsasti 1595-1604 ensin oman 2½ äyrin talonsa puolesta yhdellä hevosella ja sitten Sammun kylästä saamansa 13½ äyrin läänityksen turvin 2-3 hevosella Axel Kurckin, Bengt Larssonin ja Lindved Classonin lipustoissa. Vahtimestari 1602 ja neljännesmestari vuodesta 1603 viimeksi mainitussa lipustossa. Mahdollisesti kaatui Kirkholman taistelussa 17.9.1605, jossa suuri joukko Lindved Classonin alasatakuntalaisia ratsumiehiä jäi sotakentälle. Pso Karin, main. kuolleena 1623 (Huitt. kär. 30.9.1623).
Lapsia:
Anders Jönsson, main. isäntänä ja ratsutalollisena Loimankylän Rytillä 1611-1612. Talollinen Vampulan Soinilan Harakalla 1617-1635. Talo oli hänen jälkeläisillään suorassa mieslinjassa vuoteen 1726 (Viikki: Suur-Huittisten historia II, s. 904).
Tytär, k. paastonaikaan 1623 oltuaan vuodepotilaana 12 vuotta (Huitt. kär. 18.9.1632). Pso luutnantti, myöh. lääninkivalteri Sven Påvalsson hänen 1. aviossaan (pso 2:o Brita, main. Rytillä 1634-1643). Sven Påvalsson oli Rytin isäntänä lankonsa jälkeen 1615-1645 ja jatkoi appensa ratsupalvelusta. Hän haki käräjillä kirkkoherra Matthias Canutin saatavia, mikä osaltaan vahvistaa tässä esitetyn sukulinjan oikeaksi. (Huitt. kär. 30.9.1623).

Benedictus

29.08.15, 23:09

Lars Matsson Papusen vaimo oli Michel Kulhin tytär.
Lijsbeta Carlsdr Blom, pso 30.9.1679 Mouhijärvi, Michel Kuul (kot. 'Ikalis')

Lars Mattsson Papunen (http://gw.geneanet.org/jkoski76?lang=fi;p=lars+mattsson;n=papunen) ca 1644 http://gw.geneanet.org/images/married.png (1665)
Walborg N. (http://gw.geneanet.org/jkoski76?lang=fi;p=walborg;n=n.;oc=3) http://gw.geneanet.org/images/married.png (1700)
12 lapset
Lars Mattsson Papunen ca 1644 http://gw.geneanet.org/images/married.png (1691)
Sophia Michelsdotter Kuhl (http://gw.geneanet.org/jkoski76?lang=fi;p=sophia+michelsdotter;n=kuhl)

Calonius

30.08.15, 18:52

Kiitos Benedictus taas näistä! Katson ajan kanssa tarkemmin. Olen ajatellut itsekin ottaa tarkemmin selvää näistä DNA-osumista.

Tosiaan tuolla Huittisissa, Loiman Jaakkolassa mainitaan 1634 Thomas Eriksson, mutta heti en löytänyt ketään Erikiä. Ja maininta tosiaan vain vuonna 1634. Ja taas Loimijoen Pesänsuon Mattilaan ilmestyy Thomas Eriksson (luultavasti Bytti) 1634-1635 riippuen vähän merkinnästä. Hhhmm...

Ja Loimassa vuoden 1634 kohdalla myös merkintä:
Hela byn: förl: Adam Skraffars Frw

tai jotain sinnepäin. Mitä lie tarkoittaakaan.

Calonius

30.08.15, 23:43

Yllä mainittu merkintä tarkoittaa siis tätä:
https://www.academia.edu/11881595/Tuomiokirjatutkimus_Vampulan_Kukonharjan_juurista_ 1500-luvulta_1700-luvun_lopulle
Vuonna 1626 se liitettiin Henrik Rehbinderin rälssiin ja vuodesta 1634 Adam Skraffarin rouvan rälssiin.

Tuossa Toropainen kirjoittaa Punolan kylän Punon tilasta, mutta sama nähtävästi koski Loiman kylän Jaakolan tilaa. Muutenkin tuossa artikkelissa käydään kyllä nämä Jaakolan tilan jutut aika hyvin.

Tuossa Jaakolan talossa on mielenkiintoinen huomio, että 1700-luvulla sitä isännöi Jacob Mattsson Tohna. Tohna on Loimaan Vähäperän tila, joka liitettiin Pytty-tilaan 1600-luvulla.

http://users.utu.fi/isoi/talot/huittine.htm

Iso-Iivari ei ole merkinnyt tuolle tilalle Thomas Erikssonia eikä oikeastaan löydy muitakaan sopivia tuonnimisiä isäntiä. Täältä löytyy yksi vuosilta 1600-1606:
Mattila l. Erkinmatti l. Ruka Sorvola perintötila 1/3

Mutta ei oikein voi olla Thomas Bytti.

Joka tapauksessa tuolle Johan Thomasson Jaakolalle löytyy isälinjaa kauemmas (kuten jo tuossa yllä vähän esitettiinkin jo). Toropaisen mukaan Johanin isä oli Thomas Thomasson. Thomasin isä oli Thomas Larsson (Jaakolan tilalla noin 1580-1626). Tämän isä taas Lars Andersson. Larsin isä Anders Jöransson mainitaan Jaakolan veroista vastaavana vuonna 1540. Iso-Iivarin listalla näkyy vähän eri nimiä ja esim. 1540 mainitaan Anders Johansson (ei Jöransson). Toropainen on käyttänyt tätä lähteenä:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf
Sen mukaan:
ANTTI YRJÖNPOIKA 1540, äv 5½. Karja 1540: hev 2, härkiä 4, le 12,
nk 6, la 20, ny 25.5. Anders Jörenss. mk 1540.

Olen ollut yhteydessä tämän Jaakolan jälkeläiseen ja hän kertoi, että vuotta 1540 aikaisemmat tiedot hänen sukulaisensa olisi hankkinut aikoinaan Tukholman arkistoista. Hän oli kuulemma tehnyt sellaisen päätelmän, että miespuolinen suku voisi nimien perusteella olla peräisin Tanskan seudulta.

No, tuossa prof Seppo Suvannon luettelossahan puhutaan jostain Jopista tai Japista. Kuulostaa Tanskalaiselta tai Hollantilaiselta:

Jop i Loima oli lm Huittisten käräjillä 5.7.1456, FMU IV 3008 k. Caupi
Lodmast oli 24.1.1469 yksi neljästä katselmuskunnan Ala-Satakunnan
miehestä, jotka todistivat Saarioisten talvikäräjillä yhdessä neljän
Sääksmäen kihlakunnan miehen kanssa käymänsä Oriniemen ja Liitsolan eli
Ylä-Satakunnan ja Sääksmäen kihlakuntien välisen rajan kulun, VA
Ylä-Satakunta KOa 82, Tyrvään sk 1760 § 9 ja VA Uusimaa & Häme MO 18,
Urjalan, Tyrvään ja Punkalaitumen maanjako-oikeuden pk. 26.3.1787.
Molemmilla kerroilla vanhan tuomion paperioriginaalina esittivät Liitsolan
miehet. Japp Loyma oli lm Huittisten laamanninkäräjillä 12.2.
1488, RA orig.perg., FMU V 4167, Jap j Loydma oli lm Huittisten
laa-manninkäräjillä 4.2.1489, RA orig.perg., FMU V 4232.

Tämä samainen Jaakolan jälkeläinen kertoi, että kaivettaessa uuden talon perustuksia yhden Jaakolan talon kohdalla kaivinkoneen kuljettaja törmäsi vanhaan kivimuuriin, joka osoittautui vanhaksi kellarin seinäksi. Lopetti koneen käytön, kun huomasi seinän sisältä löytyvän kaksi miekan runkoa. Paikalle kutsuttiin Satakunnan Museosta henkilö arvioimaan tilannetta. Asiaa selvitettyään hän totesi toisen miekan olleen ehkä 800-900 luvulta Ruhrin alueelta ja toinen 1000-1100 luvulta tanskalainen tai etelä-ruotsalainen miekka. Molemmat ovat nyt Satakunnan Museossa Porissa.

Benedictus

31.08.15, 11:35

Tämä samainen Jaakolan jälkeläinen kertoi, että kaivettaessa uuden talon perustuksia yhden Jaakolan talon kohdalla kaivinkoneen kuljettaja törmäsi vanhaan kivimuuriin, joka osoittautui vanhaksi kellarin seinäksi. Lopetti koneen käytön, kun huomasi seinän sisältä löytyvän kaksi miekan runkoa. Paikalle kutsuttiin Satakunnan Museosta henkilö arvioimaan tilannetta. Asiaa selvitettyään hän totesi toisen miekan olleen ehkä 800-900 luvulta Ruhrin alueelta ja toinen 1000-1100 luvulta tanskalainen tai etelä-ruotsalainen miekka. Molemmat ovat nyt Satakunnan Museossa Porissa.

Ylläolevasta päätellen, voidaan arvella, että Loiman Jaakolan tontilla on sijainnut asuinpaikka jo varhaisella keskiajalla. Harmi,jos miekkojen lisäksi tontia ei muuten tutkittu. Uusi talo taisi peittää loput jäänteistä.

Hyvällä tuurilla Jaakolat voivat olla mieslinjassa satojavuosia keskiajalle.

Kumma, että Jaakolassa on Tohna isäntänä, samoin luuntnatti Sven Påhlsson, Loiman Rytin isäntä.

Talo oli aika suuri, kuten myös Mouhijärven Salmin Saara(1 1/3 M) ja mös Jämijärven Kontti, jonka poika perusti myös Kankaanpään Oukarin joka oli pitäjän suurin talo, lisäksi Konttiin kuului iso eräsija Karviassa.

https://www.fonecta.fi/kartat/huittinen?lon=22.68923105692837&lat=61.14371834168766&z=17
Vaikuttaisi, että Loiman talot ovat vanhan koskipaikan rannalle rakennetut.

Calonius

31.08.15, 13:29

Unohdin mainita, että en ole ainakaan löytänyt mitään yhteyttä Pachaleniuksiin.

Keskityn tosiaan jossain vaiheessa tekemään systemaattisen tarkastelun noista Y-DNA-osumista. En ole ihan kaikkia vielä listannut ja vain osan kanssa olen ollut yhteydessä. Mutta nyt pari ihan muuta huomiota:

Edellä mainittu Thomas Bytin naapuri Turussa 1650 oli melko varmasti sittemmin kuuluisa muotokuvamaalari Jochin Neiman:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jochim_Neiman

Jochim Neiman (n. 1600 – 1673) oli saksalaissyntyinen Suomessa toiminut taidemaalari. Neiman oli saksalaista käsityöläissukua. Hän muutti Tukholmaan Kustaa II Aadolfin valtakauden alkupuolella ja kouluttautui siellä maalariksi. Suomen nousukausi houkutteli hänet vuonna 1631 työhön Turkuun...

Esimerkiksi tämä taitaa olla hänen maalauksensa:
http://www.europeana.eu/portal/record/2048211/NM_0068825.html

Lapsena 1662 kuollut Kaarle Kustaanpoika Horn. Onkohan tämän Gustaf Hornin poika, joka mainitaan tässä Thomas Erikssonin talon kaupassa 1643:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994932

Thomas Erichssons gård blev pö överste Gustaf Horns begäran värderad. -Värde 1200 Dl...
(Huom! Täytyy tässäkin muistuttaa, että en ole varma, onko tuossa kyseessä nimenomaan Thomas Erichsson Bytti)

Calonius

31.08.15, 15:10

Toinen huomio liittyy tähän Turun raastuvanoikeuden kohtaan, joka näyttää myös sitovan Thomas Bytin vahvasti Loimaalle. Ehkä tästä voi löytyä jotain vihjeitäkin.

Jöran Clemetsson

Toropainen: Jöran Klemetssonin porvarinvalan takasi 8/12 1647 Thomas Bytti. Klemetsson oli Bytin vävy.

Minä epäilen, että tuossa on virhe. Alkuperäisessä kirjassa ehkä kerrotaan, että Klemetsson oli Loimaan Frans Pytyn vävy, sillä Frans Pytyn tytär ainakin oli aviossa jonkun Jöran Klemetssonin kanssa. Jöran Klemetsson oli isäntänä Pleikussa 1638-1646 eli juuri sopivasti ennen tätä porvarinvalaa, vaimo Brita – Frans Pytyn tytär. Tosin merkintöjä ruskealla vielä 1650-luvullekin, mutta Frans Pytty isännöi 1647 lähtien. Samana vuonna Fransin poika Thomas alkoi isännöidä Pyttyä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018852

Tämä Jöran on alkujaan melko varmasti Loimaan Torkkalan Klemelän ratsumies Jöran Klemetsson. Isäntänä noin 1615-1638 eli taas sopivasti ennen siirtymistä Pleikuun. Nopeasti katsottuna sieltä näyttäisi selviävän Jöranin esi-isät aika pitkälle. Isä ilmeisesti Clemet Henriksson, mainitaan myös Wilwaisen Knuutilassa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015702

Mellilän Kyröläisessä mainitaan kerran vuonna 1594 Jöran Clemetsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013114
Tämän isä taitaa kuitenkin olla Clemet Kyröläinen, joka mainitaan myös Clement Jönsson. Ilmeisesti siis kyseessä eri (ja vanhempi) Jöran Clemetsson.

Jöraniin liittyviä juttuja on myös:

TRO 13.3.1647: Uusi porvari Jöran Klemetinpoika vannoi porvarinvalansa takaajinaan Grels Piimänen ja Thomas Enoila.

Voiko olla sama henkilö, joka näin siis olisi vannonut kaksi kertaa porvarinvalansa?

TRO 22.3.1648:
Toropainen: Jöran Klemetinpoika pyysi arviota edesmenneen appensa herra Månsin talosta Aninkaistenkadun varrella.

Tämäkään ei ehkä ole sama Jöran, koska apenhan pitäisi olla Pytty (joko Loimaan Frans Pytty tai jotenkin kummasti Turun Thomas Bytti). Ellei sitten ole ollut enemmänkin vaimoja.

Jos palaan vielä tähän vävy-asiaan. Voisiko Jöran olla ollut oikeasti Thomas Bytin vävy? Pesänsuon Thomas Erikssonilla mainitaan tytär Sara 1638 lähtien. Vuonna 1644 miehenä Frans, mutta sitten taas 1646 ilman miestä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864
Jos Frans kuoli ja Saran uusi mies oli Jöran Clemetsson? Silloin myös Jöranin vaimon Britan olisi pitänyt kuolla tässä välissä. Ja kuka oli Frans? Ei sentään vanha Frans Bertilsson Pytty... hänen vaimokseen mainitaan tuolloin edelleen Brita.

Ettei menisi liian helpoksi, Thomas Erikssonin vaimona on kokoajan (1634-1650) joku Brita. Vuonna 1654 Britaa ei mainita, mutta toisaalta ei taida Thomaskaan ole enää isäntänä. Ja kuitenkin vuonna 1660 mainitaan Thomas Bytin leskenä Margarita Fransintytär. Tämä oli se sekasotku, joka sai minut välillä hylkäämään koko teorian. Tuo Margarita luultavasti on Frans Bertilsson Pytyn yksi tyttärista, jonka nimeä ei kuitenkaan mainita missään Fransin yhteydessä.

Laitetaan tähän nyt sitten vielä tämä, koska tämäkin on aivan epäselvä monella tapaa:

Toropainen kirjoittaa jossain artikkelissaan:
Loimaan käräjät MM 8, 12.─14.6.1654, 372v─373:
Kesäkuussa 1654 Tuomo vaati ketunrautoja kornetti Anders Getingiltä. Tuomon edesmennyt isä Frans Pytty oli lainannut ne vävylleen Pesänsuon Tuomo Erkinpojalle. Tuomo oli puolestaan pantannut ne Turussa kahta pistoolia vastaan Per Smedille ja sitten lunastanut ne takaisin. Kornetti väitti ostaneensa ne 8 kuparitaalarilla.

Siis milloin Frans Pytty oli lainannut? Ja miksi häntä kutsutaan tässä (1654) edesmenneeksi, vaikka toisaalla Toropainen kirjoittaa:
https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset
Lääninkirjanpitäjä Elias Jönsinpoika määräsi 4.3.1658, että Fransille tuli maksaa 30 hopeataalaria, sillä hän varusti kahta ratsumiestä…

Ja nyt täytyy muistaa vielä, että yksi Thomas Bytin vaimo haudattiin 30/4 1655. Tämä tarkoittaa sitä, että edellä mainitussa Loimaan käräjäjutussa Thomas Eriksson ei ole vielä Margareta Fransintyttären kanssa naimisissa, mutta on silti Frans Pytyn vävy. Oliko siis Pesänsuolla mainittu Thomaksen vaimo Brita Frans Pytyn tytär? Vai oliko kenties käynyt niin, että Jöran Clemetsson oli kuollut ja Thomas Bytti oli nainut hänen vaimonsa Britan, joka oli Frans Pytyn tytär? Tämähän olisi luonnollista, jos on taannut porvarinvalan ja tämän porvarin vaimo jää yksin leskeksi kaupunkiin.

Siinä tapauksessa Thomaksen vaimot menisivät näin (jos siis myös edelleen oletamme että Thomas Bytti = Pesänsuon Thomas Eriksson)

1. Brita, noin 1634-1650 (kenen tytär?)
2. Brita (Frans Pytyn tytär, noin 1650-1655)
3. Margareta Fransdotter, 1655-1659 (myös Frans Pytyn tytär?)

1. vaimo saattaisi olla vanhempaa Pytty-sukua kuten käy joistakin jutuista ilmi.

Tässä vielä joitakin Dahlströmin kortteja Jöran Clemetssonista, joka oli tämän viestin pääaihe:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30985570
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30985574
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30985577
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30985581
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30985584
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30985588

Benedictus

06.09.15, 09:53

TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.

TRO 5.4.1647:
Toropainen: Inspehtori Thomas Thomasinpoika ilmoitti ostaneensa Kaljalan talon 1 140 kuparitaalarilla ja ystävänlahjoilla kaikilta pormestari Bertil Mårteninpojan perillisiltä. Nämä olivat pojat herra Henrik Bartholomaeo, Hans Bertilinpoika, Jakob Bertilinpoika, tytär Margareta Bertilintytär sekä vävy Vehmaan herra Johan.

Lainaus Calonius:
Siinä tapauksessa Thomaksen vaimot menisivät näin (jos siis myös edelleen oletamme että Thomas Bytti = Pesänsuon Thomas Eriksson)

1. Brita, noin 1634-1650 (kenen tytär?)
2. Brita (Frans Pytyn tytär, noin 1650-1655)
3. Margareta Fransdotter, 1655-1659 (myös Frans Pytyn tytär?)

1. vaimo saattaisi olla vanhempaa Pytty-sukua kuten käy joistakin jutuista ilmi.

Podin kahta seikkaa.
1. Onko Thomas Bytti aina Thomas Bytti käräjä kirjoissa, onko myös Thomas Eriksson Bytti. Ja voidaanko olla varmoja lähteiden perusteella etteivät Thomas Eriksson ja Thomas Bytti esiinny yhtäaikaa missään lähteissä, jolloin voidaan uskoa heidän olevan sama persoona?

2. Tuossa yllä sanotaan, että Thomas Eriksson oli Hans Bertillssonin lanko.
Kuitenkaan ei seuraavassa käräjäpaperissa mainita Thomas Erikssonia Kaljalan myyjänä perillisten joukossa.

Åbo Stads domb. 27.9.1647 (Dahlströmin kortisto):
Thomas Eriksson myy taloaan Kirkkokadulla.
Kortistosta käy myös mielestäni ilmi, että Thomas Eriksson omisti (ainakin osittain) Kaljalan talon.

Åbo Stads domb. 2.4.1649 (Dahlströmin kortisto):
Herra Erick Falander (svenska kapellanen) on ostanut Kirkkokadun talon Thomas Erikssonilta.
Tähän liittyviä kortteja on enemmänkin.

Barbron (Pytty, alunperin Loimaalta) ja puoliso Eskil Suikin tiedetään asuneen Kirkkokorttelin Kirkkokadulla. Barbron tyttären poika Hans Bertilsson haki 14.12.1646 raastuvan oikeudessa puolta Kirkkokadun Kaljalan talosta äitinsä perintönä.

Näkisin tämän niin, että Thomas Eriksson lanko Hans Bertilsson, joka hakee puolta Kaljalan talosta ei voi olla pormestari Bertil Mårtenssonin perillisen puoliso vaan on Bertil Mårtenssonin vaimon sisaren tai tämän tyttären puoliso, muuten kuvio ei toimi.
Koska Hans bertilsson hakee puolta Kaljalasta on toinen puoli muiden hallussa eli silloin se olisi ollut Hans Bertilssonin tädin hallussa.

Koska ajallisesti täti ei voi olla Thomas Erikssonin vaimo(liian vanha) pitää kyseessä olla tädin tytär eli Hans Bertillsonin serkku.

Toisaalta tämä tarkoittaa että Kaljala on ollut tyttärien kotitalo.

Calonius

06.09.15, 10:07

Kirjoitan nyt kännykällä enkä pysty (jaksa) kunnolla lainaamaan aiempia. Yhdessä myöhemmässä jutussa kerrottiin Thomas Erikssonin olleen Bertil Mårtenssonin vävy. Löytyy kai tästä ketjustakin.

En ole löytänyt, että kertaakaan mainitaan Thomas Eriksson Bytti tai Pytty. Enkä toisaalta, että Thomas Erikssonia ja Thomas Byttiä mainittaisiin samassa yhteydessä (samana tai eri henkilönä). Hänet mainitaan kyllä ainakin yhdessä jutussa Thomas Pytyn kanssa samassa jutussa, mutta siinä Thomas Pytty on Loimaan Thomas Fransson Pytty, joka ei millään voi olla Turun Thomas Bytti.

Calonius

06.09.15, 15:26

Tämä on siis se kohta:
TKO 21.6.1653:
Toropainen: Edesmenneen pormestari Bertil Mårteninpojan vävy Thomas Erikinpoika vaati perillisten puolesta velkaa Svante Rosenstrålelta. Tämän poika Libert Rosenstråle sanoi, että velka oli jo maksettu ennen kuin hän nai Margareta Qvasen.

Seuraavaksi pitäisi vain kartoittaa enemmän noita Turun Thomas Erikssoneja tuolta ajalta. Näyttäisi, että niitä olisi ainakin pari eri henkilöä, joihin viitataan kirjoissa.

Hieman toinen juttu: Onko linnankirjuri Thomas Eskilssonin juurista mitään tietoa tai edes mitään teorioita niistä?

Benedictus

06.09.15, 22:54

Tuo Rosenstrålen velka oli aika vanha, sillä Svante oli nainut Margareta Qvasen 1629 ja velka oli ajalta sitä ennen.

Otetaan tämä vielä uusiksi.

TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä.
-Tässä on yksi sana, joka selittää kuviota. 5.4.1647 Thomas Eriksson vaatii VIELÄ perintöä.
Tuon voisi ajatella, että hän on saanut jo perinnön, mutta vaatii vielä lisää, miksi muuten tuo vielä sana.
Mitenkähän tuo on alkuperä tekstissä.

TRO 5.4.1647:
Toropainen: Inspehtori Thomas Thomasinpoika ilmoitti ostaneensa Kaljalan talon 1 140 kuparitaalarilla ja ystävänlahjoilla KAIKILTA pormestari Bertil Mårteninpojan perillisiltä. Nämä olivat pojat herra Henrik Bartholomaeo, Hans Bertilinpoika, Jakob Bertilinpoika, tytär Margareta Bertilintytär sekä vävy Vehmaan herra Johan.

Tuo voidaan kait myös käsittää, että myyjät olivat kaikki pesän osakkaat, siis ei Thomas Eriksson, koska oli jo saanut pesästä vaimonsa osan.

Tämä sama asia tulee esille Elin Brenneruksen perinnön jaossa Taivassalossa, missä tosin kerrotaan, että vanhin poika Henrik oli jo saanut perintönsä, eikä häntä niin muodoin mainita pesän osakkaana

Jos asia käsitetään näin, niin Thomas Erikssonin vaimo oli mahdollisesti nimeltään Brita Bertilsdotter, Pyttyjen sukua äitinsä kautta.

Calonius

07.09.15, 15:10

Jos asia käsitetään näin, niin Thomas Erikssonin vaimo oli mahdollisesti nimeltään Brita Bertilsdotter, Pyttyjen sukua äitinsä kautta.

Näin minä asian näkisin vaikkakaan mitään vedenpitävää todistusta tästä ei vielä olekaan.

Täällä näistä Pyttyjen perinnönjaoista:
https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset

Tässä lainaus, jossa kerrotaan yhdestä (ilmeisesti nimeltä tuntemattomasta) Barbro Pytyn tyttärestä:

Kuoli Turussa vuonna 1632. Puoliso Turun pormestari noin vuodesta 1608 vuoteen 1623 Bertil Mårteninpoika. Rundtin mukaan Bertil Mårteninpoika toimi ennen vuotta 1623 kamreeri Sigfrid Sigfridinpojan poikien Mårtenin ja Mattsin holhoojana. Bertilin nimeltä tuntematon tytär avioitui 5.12.1624. Bertilin Pojista Daniel mainitaan teininä vuonna 1626. Poika Hans Bertilinpoika puolestaan haki Loimaan käräjillä vuonna 1638 isoäitinsä Barbron perintöä Frans Pytyltä. Samoin hän vaati Turun raastuvanoikeudessa 14.12.1646 puolta Kirkkokadun Kaljalan talosta äitinsä perintönä. Hansin sisaruksiksi mainitaan herra Henrik Bartholomaeo, Jakob Bertilinpoika ja vaimo Margareta Bertilintytär. Hansin lanko puolestaan oli Mynämäen kirkkoherra Johannes Nicolai Venno.

Eli tuo nimeltä tuntemattoman tyttären nimeltä tuntematon tytär, joka avioitui Bertilin kanssa 5.12.1624, voisi olla tämä Brita Bertilintytär. Yritin löytää Turun tuomiokirkon kirjoista mainintaa tuosta vihkimisestä, mutta en vielä löytänyt. Löytäisikö joku muu vai tuleekohan tuo tieto jostain muualta?

Ajallisesti sopisi hyvin Thomas Bytin vaimoksi. Oletukseni mukaan Thomas otti nimen Bytti vasta avioituessaan näin Pytyn sukuun. Hänet mainitaan Byttinä 1632. Mahdollisesti joitakin vuosia aiemmin (kantoluetteloissa jne.), mutta niissä tapauksissa kyseessä voi olla eri henkilö ja hieman erimuotoinen nimi. Ja muuta kautta voidaan päätellä, että hän syntyi noin 1600. Tällöin tämän vihkimisen on pitänytkin tapahtua noin välillä 1620-1632.

Benedictus

08.09.15, 07:54

kl. 1658 Jöran Urnovius, myöhemmin Pythius Georgius Thomæ, Aboensis 1217 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1217). Vht: turkulainen porvari Tomas Bytti ja Margareta Fransdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1658 Urnovius Georg. Thomæ Ab. [_ 58]. — Tuli heikkomieliseksi. † Turussa 6.5.1676. Veli: turkulainen porvari Johan Urnovius, myöh. porvarina Pytti 1218 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1218) (yo 1658, † 1703).

Mikä yllä tulee esille on se, ettei Margareta Fransdotter millään voi olla Urnovius veljesten äiti.
He ovat luultavimmin 1. vaimon lapsia.

Mitähän tuo Urnovius olisi alkujuuriltaan sanana.
Mistä se tulisi?

Calonius

08.09.15, 08:26

Näin on. Olen ymmärtänyt, että tämäntyyppisiä virheitä on helposti ylioppilasmatrikkelissa. Eli tässä tapauksessa äidiksi merkittiin Bytin sen hetkinen vaimo, joka myöhemmin mainitaan myös leskenä.

Timo Verholta kuulin aikoinaan uskottavan teorian tästä Urnovius-nimestä. Ruots. "urn" tarkoittaa lähes samaa kuin "pytty".

Calonius

08.09.15, 16:50

Palaan tässä välissä vielä Pesänsuon Mattilaan ja teen yhteenvedon Thomas Bytin lapsista ja arvioiduista syntymävuosista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864

Sara, n. 1626
Henrik, n. 1630
Jacob, n. 1634
Jöran, n. 1640 - 1676
Johan, n. 1640 - 1703

SAY: Aluksi uusi vero koski kaikkia 12 vuotta täyttäneitä
Näin Jöran ja Johan jäävät juuri ja juuri merkitsemättä Pesänsuon Mattilaan! He aloittivat opintiensä Turun akatemiassa noin 1658:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1218

Olivatkohan kaksosia?

Calonius

19.09.15, 00:54

Pistän tähän nyt yhden pienin yhteyden, jonka sattumalta huomasin tänään liittyen näihin jo edellä mainittuihin oikeusjuttuihin:

TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön (40 taalaria) Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.

TKO 21.6.1653:
Toropainen: Edesmenneen pormestari Bertil Mårteninpojan vävy Thomas Erikinpoika vaati perillisten puolesta velkaa Svante Rosenstrålelta. Tämän poika Libert Rosenstråle sanoi, että velka oli jo maksettu ennen kuin hän nai Margareta Qvasen.

Vehmaan herran Erik on ilmeisesti Vehmaan kappalainen Ericus Johannis (K noin 1634).
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=573

Hänet nimitti piispa Ericus Erici Sorolainen (noin 1546–1625), jonka toinen vaimo (vihitty 1602) oli Ingeborg Palnesdotter Rosenstråle. Tämä Ingeborg oli edellä mainitun Svanten isän serkku.

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Rosenstr%C3%A5le_nr_37

Siinä nyt olisi jonkinlainen yhteys, joka saattaa ehkä yhdistää nuo kaksi oikeusjuttuakin.

Toisaalta tuo Vehmaan herra Eric voisi kai olla myös Vehmaan Pappilan Lokalahden (1642-69) Eric Jacobss Schraderus?
http://users.utu.fi/isoi/talot/vehmaa.htm

Tuo Ericus Erici Sorolainen mainitaan täällä:
http://users.utu.fi/isoi/talot/maaria.htm

Pappila Maaria
1616-25 Eric Ericss Sorolainen

Samalta sivulta löytyy myös tämä tässä ketjussa esiintynyt:
kappalainen Åbo
1639-51 Eric Mattss Falander

Benedictus

21.09.15, 15:26

Benedictus

21.09.15, 21:30

Abraham Erici Alftanus:
P2 1674 Katarina Eriksdotter Schrader, eli leskenä ja Leinilän ratsutilan omistajana Hattulassa vielä maaliskuussa 1706, P2 V Lokalahden kirkkoherra Ericus Jacobi Schraderus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2239) ja Walborg Larsdotter

Laurentius Thomae (K noin 1640)

Lars Thomasson
Kotoisin Porista (Björneburgensis).
Lokalahden (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5057) kappalainen mahdollisesti jo 1634; Lokalahden kirkkoherra 1639.
K Lokalahti noin 1640.

Ilmeisesti yllä oleva Valborg Larsdotter on Laurentius Thomaen tytär.

Kuka on Laurentius Thomaen vaimo ja Valborgin äiti?
-Ajallisesti täksi äidiksi sopisi hyvinkin pormestari Bertill Mårtenssonin tuntematon tytär.

Bertill Mårtenssonin tyttärentytär Margareta Johansdotter Wenno oli Kangasalan khr Johannes Frisiuksen 2. vaimo.
Siis pormestari Mårten Sigfridssonin serkun tytär.

1. vaimo oli pormestari Mårten Sigfridssonin tytär.1. aviosta

P1 Anna Mårtensdotter, K 1652, P1 V Turun pormestari Mårten Sigfridsson ja N. Simonsdotter?; P2 Margareta Johansdotter Wenno, K Kangasala 1658, P2 V Mynämäen kirkkoherra Johannes Nicolai Wenno (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2654) ja Brita Bertilsdotter.; P3 1659 Katarina Grelsdotter Utter hänen 1. avioliitossaan, K Hauho 1694, P3 V Pöytyän kirkkoherra Gregorius Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835) ja Walborg Mårtensdotter.

Kangasalan khr Johannes Frisiuksen ja N. Mårtensdotterin vävy oli Israel Alftanus eli Abraham Alftanuksen veli.

Toisaalta heidän poikansa Arvid Frisiuksen 1. puoliso oli Juliana Månsdotter Palm, jonka äiti oli Anna Alftanus, Israelin ja Abrahamin sisko.
Julianan isä oli ombusman Måns Larsson Taivassalosta.

Olen aiemminkin jo heittänyt ajatuksen, että Månsin isä olisi ollut Lokalahden khr Laurentius Thomae.
Jos äiti olisi ollut pormestari Bertil Mårtenssonin tytär,...?

Tässä myös selittyisi tuo velkakirja eli Laurentius Thomaen vaimo, pormestari Bertil Mårtenssonin tytär ei olisi saanut vielä äidin perintöä,kuten muut sisarukset, jolloin se maksettiin tämän tyttärenmiehelle Ericus Schraderukselle.

Se tässä tulkinnassa on hauskaa, että Pytty suku räjähtäisi tosi valtavaksi Alftanus haaran kautta.

Benedictus

21.09.15, 21:38

Laskeskelin, että ajallisesti Johannes Frisiuksen 3. vaimo voisi hyvinkin olla samaa sukukuntaa.

P3 V Pöytyän kirkkoherra Gregorius Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=835) ja Walborg Mårtensdotter.

Valborg Mårtensdotterin sukua ei tunneta.Periaatteessa voisi olla pormestari Bertil Mårtenssonin nuorempi sisar.

Calonius

23.09.15, 10:20

Koska en voinut kirjoittaa yksityisviestiä, kirjoitan tähän ketjuun, vaikka nyt tuleekin jo todellista tajunnanvirtaa, joka saattaa vain sekoittaa pakkaa. Annetaan silti mennä vaan!

Yllä mentiin siis Wennojen kautta Poriin ja Benedictus toi minulle esiin uuden isäehdokkaan, Porista kotoisin olleen Ericus Laurentiin, joka ainakin jossain mainitaan myös Wennoksi.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=575

Erik Larsson

Ulvilan kappalainen ainakin jo 20.8.1571, jolloin mainitaan kirjeen allekirjoittajana; Ulvilan kirkkoherra 1585. Ericus Laurentiin kirkkoherrakuntaan kuului vain puolet Ulvilan pitäjästä (toinen puoli kuului Porin kirkkoherran Christianus Henrici Winterin pastoraattiin). Hänet valtuutettiin myös Porin kirkkoherraksi Kaarle-herttuan kirjeellä 8.7.1602.

Tosin tuossa ei mainita mitään "sukunimeä". Onko Ericus Laurentii Euran krh Laurentius Johannis Wennen poika? Yleisesti ei taida olla hyväksytty asia?

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2652

Porissahan oli Pyttylä-talo jo 1500-luvulla ja Pytty-nimisiä porvareita eli nämä Thomas Bytin yhteydet Loimaan Pyttyihin voi tulla jo sieltä. Olisi kiva tietää näistä lisää, mutta valmista tutkimusta ei näytä olevan.

Löysin seuraavanlaisen Porin raastuvan oikeusjutun:

https://www.academia.edu/11878307/Porilaisten_sukulaisuussuhteet_raastuvanoikeuden_p %C3%B6yt%C3%A4kirjoissa_1620-29
PRO 13.12.1623: Nils Knutinpoika määrättiin maksamaan Simon Larsinpojan vaimolle Karinille tuomion mukaan.
PRO 13.12.1623: Hyväymmärryksinen Johan Erikinpoika vaati pormestari Melchior Larsinpojalta isänperintöään. Asiaa lykättiin, koska siitä tietävät Ulvilan kappalainen herra Mickel ja porvari Nils Knutinpoika eivät olleet paikalla.

Nyt heitetään ihan lonkalta: Olisiko tämä Johan khr Ericus Laurentiin (kuoli 1616) poika ja porm. Melchior Ericus Laurentiin veli? Ja Thomas (Eriksson) Bytti silloin tämän isäteorian mukaan Johanin veli?

Melchiorin kummatkin pojat olivat kirkkoherroja! Joachimus Euran khr ja Timotheus näytti menevän samoihin aikoihin Turkuun kappalaiseksi ja sitten krh Huittisissa.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1138
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2529

Tämä Ulvilan kappalainen on varmastikin Michael Martini Mymmaeus:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1771

Nils Knutinpoika on varmaankin tämä:
http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077as.htm
Knuutinpoika, Niilo. Raatim. 1600-31. K. 1633.
P:o Rakel, eli leskenä 1633.

Saman linkin takaa löytyy mahdollisesti Simon Larsinpoika:
Sasse, Simo Laurinpoika. Main. 1634-60.
P:o 1) Kaarina, main. 1635-39.
P:o 2) Margareta, main. 1656-60.

Nyt kaikki tuntuu olevan jonkun Mårtenin lapsia ja samaa sukupolvea. Turun pormestari Bertil Mårtensson, Ulvilan kapp. Michel Mårtensson, ja myös Ericus Laurentiin vaimoksi on ajateltu jonkun Mårtenin tytärtä, mikäli olen oikein ymmärtänyt.

Tässä yhdistyisi nyt moni asia, joskin edelleen hyvin epävarmalla pohjalla.

virpinissila

23.09.15, 11:35

Calonius

23.09.15, 13:01

Tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880927
(KA Ulvilan käräjät 19.-20.8.1650: 58v, neljäs rivi) mainitaan Erik Laurentin sukunimenä Venne. Hän oli antanut todistuksen 1571. Käräjäjuttu sinänsä liittyy euralaissyntyisen kirjuri Tuomas Pentinpojan sukupiiriin (Genos 4/2010).

Virpi Nissilä

No niin, siltä näyttää.

Tässä toisessa ketjussahan törmäsimme myös näihin Vennoihin:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33910

Calonius

24.09.15, 17:15

Palaan tässä hetkeksi aivan alkuun, siihen Loimaan käräjäjuttuun, josta koko teoria Erikssonista sai alkunsa. Siinä on vielä paljon epäselvää, mikä on mielestäni ainakin osittin ihan mahdollista selvittää vain tarkemmalla käräjätekstin tulkinnalla.

Olisi nimittäin todella tärkeää nyt edes varmistua siitä, että Thomas Bytti on Loimaan Pesänsuon Mattilan Thomas Eriksson. Jos näin ei olekaan, isän nimikään ei välttämättä ole Erik, mikä taas johtaa suurempiin epävarmuuksiin kaikessa muussa tässä ketjussa käsitellyssä.

Loimaan käräjät MM 8, 12.─14.6.1654, 372v─373 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?hakid=28680&kuvanumero=319&ay=1668634&sartun=212819.KA&atun=315669.KA&amnimeke=Vehmaan+ja+Ala-Satakunnan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1653-1654+%28I+KO+a%3A1%29&kuid=3865286):
Toropainen:
Kesäkuussa 1654 Tuomo vaati ketunrautoja kornetti Anders Getingiltä. Tuomon edesmennyt isä Frans Pytty oli lainannut ne vävylleen Pesänsuon Tuomo Erkinpojalle. Tuomo oli puolestaan pantannut ne Turussa kahta pistoolia vastaan Per Smedille ja sitten lunastanut ne takaisin. Kornetti väitti ostaneensa ne 8 kuparitaalarilla.

Loi 1654 mm 8:383v – 384 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?hakid=28680&kuvanumero=330&ay=1668634&sartun=212819.KA&atun=315669.KA&amnimeke=Vehmaan+ja+Ala-Satakunnan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1653-1654+%28I+KO+a%3A1%29&kuid=3865297):
(20.11.1654)
Toropainen:
Tuomo antoi turkulaisen pistooliseppä Per Turilinpojan 18.5.1654 päiväämän todistuksen, että Tuomo Erkinpoika oli ollut hänelle velkaa 10 kuparitaalaria parista pistooleita. Geting oli korvannut nämä rahat ketunraudoilla ja siksi hänet tuomittiin palauttamaan pantti.

(Jatkuuko muka sivulle 384? Minusta 383v alin juttu on jo uusi juttu, jossa mainitaan esim. Britha Jöransdotter ja Erich Thomasson.)

Miten tämä koko juttu ketunraudoista ja pistooleista oikein menee? Oliko se Pesänsuon Tuomo Erkinpoika, joka panttasi ketunraudat Turussa kahta pistoolia vastaan? Muuten, ratsumies piti varustaa kahdella pistoolilla...
Ja milloin lainaus ja panttaus tapahtuivat? Miten oli edelleen velkaa Perille, jos kerran oli jo lunastanut ketunraudat? Ostiko Anders Geting ketunraudat vai pistoolit ja keneltä?

Miksi Frans Pyttyä kutsutaan vuonna 1654 edesmenneeksi? Esim. täällä kerrotaan Frans Pytystä näin:
https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset
Lääninkirjanpitäjä Elias Jönsinpoika määräsi 4.3.1658, että Fransille tuli maksaa 30 hopeataalaria, sillä hän varusti kahta ratsumiestä, eikä hänelle ollut määrätty siitä aputilaa verojen keräämistä varten.

Netissä annetaan monessa paikkaa Fransille kuolinvuodeksi 1646, mikä tullee siitä, että mainitaan Pytyn isäntänä siihen asti. Frans mainitaan myös Pleikun isäntänä vielä 1648. Pitää tosin muistaa, että joskus kuollutkin merkittiin vielä isännäksi.

Sitten eräs hyvin ratkaiseva asia. Sivulla 373, rivillä 7 on kirjoitettu Thomas Pytty. Minusta tässä kohtaa viitataan siihen takaisinlunastukseen. Toropaisen käännöksessä ei kuitenkaan puhuta kertaakaan Thomas Pytystä. Eikö tässä näyttäisi siltä, että Pesänsuon Thomas Eriksson on tämä Thomas Pytty?

Sitten tuo vävyjuttu. Minustakin tuossa mainitaan "...hat Frantz Pytty sin mågs Thomas Eriksson i Päsänsuoo lånt...". Voiko tuon tulkita jotenkin muuten?

Calonius

24.09.15, 17:25

Sitten vielä yksi vuotta aikaisempi juttu, jonka joskus huomasin, mutta jota en omilla taidoillani osaa kääntää. Tässä mainitaan ainakin sivulla 167 ja 168v pariin otteeseen Pesänsuo ja Thomas Pytty. Viitataan myös vuosiin 1591, 1592 ja 1593.

Loimijoki 1653 mm 8:167-168v (http://digihakemisto.appspot.com/edit?hakid=28680&kuvanumero=108&ay=1668634&sartun=212819.KA&atun=315669.KA&amnimeke=Vehmaan+ja+Ala-Satakunnan+tuomiokunnan+renovoidut+tuomiokirjat&sarnimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirja t&aynimi=Varsinaisten+asioiden+p%C3%B6yt%C3%A4kirjat +1653-1654+%28I+KO+a%3A1%29&kuid=3865067)

Mitä tämä käsittelee ja kuka Thomas Pytty on kyseessä?

Calonius

29.09.15, 16:00

Calonius

25.11.15, 12:07

Kävin tässä vähän läpi Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjoja. Sieltä löytyy yksi Thomas Eriksson, joka voisi olla Thomas Bytti. Tässä välissä muistutan, että tämä patronyymi Eriksson perustuu siis siihen oletukseen, että Bytti on Loimaan Pesänsuon Mattilassa mainittu Thomas Eriksson. Liitän tähän vähän yli puolet juttuun liittyvästä tekstistä:

Turun Akat. konsist. pöytäk. 13.1.1647:
Företrädde Axel Bergh, Thomas Erssons fullmechtige, och inlade en skrifft, der han anklagar Peer Erichsson Gerss, och fordrar vthaff honom 2 åhrs hushyra nembl. 10 dal:r S. M. för hwartera åhr(et), begärandes derpå resolution. Qvaestor förewänder sigh inthet medh honom contraherat hafwa om 10 dal:r S. M. åhrligen att vthläggia för husshyran, vthan allenast 16 dal:r K. M., elliest och lidit oförrät aff be:te Thomas, i thet cammaren bleeff slagen op och hans saaker derifrån bortkastadhe, förr hans ankompst ifrå Swerige. Sent: Medh denne saak dilationeres och förwänttes, om de kunna förlijkas.

Turun Akat. konsist. pöytäk. 27.1.1647:
Företrädde Axel Bergh och opå Thomas Erssons wägnar inladhe een skrifwelsse emoot Qvaest. Acad., Peer Gerss, der han wil bewijsa, att deras contract wore om 10 (dal.) S. M. for hwsshyran om åhret och icke om 16 dal:r K. M., såsom Qvaestor segher; föregifwandes att han, Qvaestor, för första åhret betaltte åth commissarien Bertill Blasiusson opå Thomas Erssons wägnar 20 dal:r, hwilcket han inthet giordt hadhe, om icke är samma contract, eij heller Thomas kunnat sådant elliest fordra vthaff honom; doch att vndwijka all widhlyfftighet, begärar han eedh aff Qvaestore, och will der medh wara till fredz, hwadh han sålunda bewijsar sigh hafwa vthfäst... Jatkoa en liitä tähän.

Turun Akat. konsist. pöytäk. 10.2.1647:
Inladhe åther Thomas Ersson in Consist. een supplication, der han beswärar sigh öfwer Acad. Qvaestorem, att han will sigh icke beqwäma till någon förlijkningh, eij heller vthläggia penningama effter affgångne doom, vthan gifwer allenast snöpplige ordh. Bleeff fördenskull förorsakadh att fordra execution opå doomen. Sent: Qvaestor skall efter middagen comparera hooss Prorectorem och alfwarligen admoneras till att ställa be:te Thomas till fredz, elliest skall execution fölia opå domen.

Lyhyesti oma tulkinta: Thomas Erikssonin valtuutettu Axel Berg syyttää Akatemian kvestoria Per Eriksson Gersiä maksamattomista asuntovuokrasta. Tämä jotenkin sopii muihinkin juttuihin tästä Turun Thomas Erikssonista. Tuntuisi olevan sama henkilö kuin edellä käsitellyssä talokaupassa, joka pääosin tapahtui myöhemmin samana vuonna 1647. Edelleenkään ei kuitenkaan löydy viittausta Pyttyihin. Täytyy selvitellä Axel Bergin ja Per Eriksson Gersin taustoja. Myös Turun Raastuvan oikeuden perintöjuttu, jossa Thomas Eriksson vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä tapahtui saman vuoden huhtikuussa. Oli kyseessä sitten Bytti tai ei, kyllähän tämän Thomaksen tausta pitäisi jotenkin selvitä!

Nyt kun päästiin konsistorin (tuomiokapitulin) pöytäkirjoihin, pitää mainita myöhemmästä jutusta, jossa Thomas Bytin poika Johannes Pythius syyttää opiskelutoveriaan Henrik Eoleniusta noituudesta. Tämähän on tunnettu oikeusjuttu. Liitän tähän kuitenkin yhden kohdan siitä, jossa mainitaan Johanneksen äiti. Siitä voi löytyä joskus jotain vihjettä myös isän, Thomas Bytin, suuntaan. Huomatkaa, että Thomas kuoli jo 1659.

Turun Akat. konsist. pöytäk. 22.6.1661:
Johannes Pythius inlefwereradhe twänne breff, dhet ens af innehåld at en studiosus, Johannes Caroli be:dh, hafwer begärt af Henrico Eolenio artes,... etc.
Turun Akat. konsist. pöytäk. 1.7.1661:
...3. Pythij moor och hennes wederpart remitteras till
kiembeners kammaren....

Calonius

26.11.15, 16:13

Tästä kortista eteenpäin on Dahlströmin kortistossa viittauksia ja tulkintoja erinäisistä pöytäkirjoista, jotka koskevat Thomas Erikssonia:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994856

Liittyisiköhän seuraava juttu edellisen viestin konsistorijuttuun?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30994945
Åbo stads domb. 18.1.1647 s. 92
Första uppb.
Fältskären Nills Larsson uppbjuder 2 fällbodar som han “hade fådt” av Thomas Ericksson.
Välskäri Nils Larsson tarjoaa(?) 1. kerran kaksi kääntöpöytää(?), jotka “oli saanut” T. Erikssonilta. Voisiko liittyä yllä mainittuun juttuun, jonka väliin tämä ajallisesti sijoittuukin? Onko tässä kvestorin huonekaluja, joita Thomas olisi ottanut itselleen sillä aikaa kun kvestori oli puolitoista vuotta Ruotsissa?

No, pitäisi tutkia alkuperäisiä lähteitä. Listaan tässä seuraavanksi joitakin kortistosta löytyviä juttuja ja kommentoin lyhyesti:

Tomas Eriksson Othorn? (1600)
En saanut sukunimestä ihan selvää. Liian vanha muutenkin.

Kvartersmästaren Tomas Eriksson Skalm, kuollut n. 1625
Ei voi olla Bytti.

1635, 1641 Ryttmästaren Thomas Erichsson, Kaarinasta Kairisten kylästä (luutnantti jo 1635)
Ei oikein voi olla Bytti.

RP 6.3.1637:
3dje g. låt Tomas Eriksson uppbjuda sin gård, belägen i Ky. kv. på Skolgatan mitt emot krydsgården.
Tomas Eriksson talo Kirkkokorttelissa Koulukadulla Maustetaloa vastapäätä kolmannen kerran huudettavana (?). Thomas Bytti asui noihin aikoihin Aninkaisten korttelisssa. Voiko siis olla sama henkilö?

Åbo Stads domb. 17.12.1651 (Dahlström):
Thomas Eriksson, fogde
Se: Johan Knutssons arvingar
Voisiko Bytti olla ryhtynyt voudiksi kauppiasuran jälkeen? Onko sellainen mahdollista? Sopivasti Bytin kauppajutuista ei enää olekaan juttuja vuoden 1651 jälkeen.

1671 Svärdfejaren Thomas Erichsson
Ei voi olla Bytti, mutta tuskin tämä miekantakoja on ollut näissä kauppajutuissakaan osallisena.

1681 Thomas Erichsson, hustru Elisabeth, Ky. kv.
Ei Bytti, mutta ajallisesti ei oikein voi olla näissä kauppajutuissakaan.

1689 Thomas (Erichsson), Mä. kv. (Skräddare)
Sama kuin edellä.

1692 Thomas Erichsson, bonde
Sama kuin edellä eikä talollinen voi olla näissä Turun talokaupoissa.

Nämä siis osoittavat, että vaikka kortistosta löytyy muutamia Thomas Erikssoneja, suurin osa niistä ei voi liittyä tässä ketjussa käsiteltyihin juttuihin. Tämä taas rajoittaa vaihtoehtoja sille, kuka voisi olla tuo talokauppojen ja perintöjuttujen Turun Thomas Eriksson ja samalla vihjaa yhä enemmän siihen suuntaan, että kyseessä nimenomaan olisi Thomas Bytti. Toisaalta en vieläkään ymmärrä, minkä takia tuolla oletuksella välillä mainittaisiin Thomas Bytti ja välillä Thomas Eriksson ilman mitään selvää logiikkaa liittyen esimerkiksi asiakirjan tai käräjäjutun luonteeseen.

Calonius

01.12.15, 17:34

Taitaa ainakin yhden Turun Thomas Erikssonin tausta aueta pikkuhiljaa.

TRO 30.3.1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474416
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474420

Nimimerkki Simotei avasi tätä jossain toisessa ketjussa:
Pitkä juttu Peter Jesenhausenin ja lankojen Thomas Erikssonin sekä Johan Hanssonin välisestä riidasta edesmenneen appiukko Hans Hanssonin rahoista. Mukana oli myös anoppi Kirstin Johansdr ja tämän poika Erich Hansson (joka on Viipurissa) sekä Jesenhausenin edesmennyt lanko Henrich Hansson…
Hans Hansson oli Vehmaan kruununvouti ja omisti Lokalahdella Harois-nimisen talon. Vävyt Thomas Eriksson ja Peter Jesenhaus näyttävät olleen lirissä appiukon velkojen kanssa ja Turun raastuvassa puitiin näitä juttuja jonkun verran.

Tor Carpelanin mukaan Hans Hanssonin tytär Beatan (k. n. 1662) toinen avio oli Petter Jesenhausenin kanssa, ja taas toinen, nimeltä tuntematon, tytär oli aviossa Thomas Erikssonin kanssa.
http://pastebin.com/cum1zuw7

Lisäksi täältä jotain:
Historiallinen arkisto XI, Suomen rälssimiesten sineteistä lopulla 1500-lukua ja alussa 1600-lukua. J.W. Ruuth. Helsingfors 1891.:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims79.htm
Hans Hansson, "Haureis"ten herra, Maskun kihlakunnan vouti, 1614. Omisti Vähän Kahilitun rälssitilan, josta 1637 teki ratsupalvelusta yhdessä Harald Fotangelin omistaman Suur-Kahilitun kanssa. Asui Gunnaristen eli Fagernäsin tilalla, jonka vaimonsa Kirsti Juhontyttären ja poikansa Juhani Hannunpojan sekä vävynsä Tuomas Erikinpojan kanssa möi (1636) Henrik Flemingille.

Tällainen löytyi jostain ketjusta, mutta en osaa sanoa, minkä perusteella tämä olisi juuri oikea Thomas Eriksson:
Hans Hansson on ottanut vuonna 1606 viljelyyn Taivassalon Kunnaraisista (Gunnaris / Gunnarsby) Tuomas Eerikinpojan autiotilan
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379964
Tomas Eriksson mainitaan siellä jo ainakin vuodesta 1600

Sama juttu tässä:
1580-luvulla viljelee Viljattulaa Lasse Paavalinpojan leski Karin ja 1586 lähtien nähtävästi poika Erik Larsson.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204307
Karin-niminen leski mainitaan Hermansaaressa v. 1600, ja kylä näyttäisi olevan kruunun hallussa. Hermansaaren yhtenä viljelijänä esiintyy lille Henrik Larsson, jolla on lisänimi Kassi (Kaski). Viljattulaa viljelee 1600-1616 Erik Larsson, minkä jälkeen ilmeisesti poika Thomas Eriksson ottaa tilan viljeltäväkseen. Erik Larsson mainitaan kuolleeksi 1619. Kymmenysluettelossa vilahtaa 1610 Mårten Eriksson.
Viimeinen maininta Thomas Erikssonista 1627, “prestebooll”.

Tuossa voisi olla siinä yhdessä talokaupassa mainittu Vehmaan herra Erik..? Jotenkin tulee mieleen tässäkin ketjussa esiintynyt Ericus Laurentii Venne:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=575

Sopisi nimen mukaan ja ajallisestikin, mutta minkä takia Ulvilan kirkkoherralla olisi tila Vehmaassa? Mitä tarkoittaa prestebool?

Miisamaija

01.12.15, 18:16

Med samma omsorg som man utvecklade riket ekonomiskt menade rikskanslern att man borde ge befolkningen i norr en andlig utveckling, genom Guds ord. Därför föreslog rikskanslern att de stora pastoraten borde delas i mindre församlingar och att kronan var beredd att förläna ”prestebool”, det vill säga markegendomar för att finansiera prästtjänsterna, för detta syfte.

En tiedä, mikä käännössana siihen sitten mahtaisi hyvä olla.

Tobias Wirén; Reproduktionsperspektiv på kyrka och skola i 1600- och 1700-talens Sverige, sivu 151
http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:144608/FULLTEXT01.pdf
___
-R-

Calonius

02.12.15, 12:38

Tässä ketjussa tuli siis esille Thomas Eriksson ja yhteydet Vehmaan suuntaan:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31933&page=4

Kiitos nimimerkille Miisamaija! Eli selvästikin "prestebooll" tarkoittaa papille lahjoitettua maata, jonka tuotoilla pappi pystyi rahoittamaan varsinaisen ammatinharjoittamisensa. En minäkään tiedä mitään käännösanaa. Kyseinen sana löytyy siis täältä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204159

Mitä se sitten käytännössä tässä merkitsee, on toinen juttunsa. Kyseinen Thomas Eriksson ei vaikuta olevan itse pappi (jos on tämä Turun T. Erikss.) ja luultavasti tilalla mainittu Erik Larssonkin oli jo kuollut.

Miisamaija

02.12.15, 13:50

Katsoin vielä Sukututkimusseuran sivuilta. Prestbol,-gård: Papin=wirkatalo, pappila.
Ruotsalais-suomalainen laki- ja virkakielen sanasto
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastop.htm
Kun sitten katsoo SAY:n seuraavaa jaksoa, se selvittää taloa/sen käyttöä. Mutta Thomas Erikssonia?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1212202
___
-R-

Calonius

02.12.15, 15:04

Vehmaan Wanhapappilassakin mainitaan vuonna 1638 Prestboll:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204135

Vuonna 1630 mainitaan Herr Jören Capalanen (?). Varmastikin 1. kappalainen Jören, joka mainittu täällä:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5115
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=608&TYPE=HTML&LANG=FI

Tämän jälkeen siellä onkin kauan Erich Thomasson, joka näyttää olleen lukkari.

Hhhmm... tuo Kunnaraisten Thomas Eriksson mainitaan jo 1585.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204916
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379881
Voiko millään olla Turun Thomas Eriksson? Toisaalta vaikuttaa siltä, että Turun Thomas Eriksson ei voinut ihan nuori mies ollakaan silloin 1650-luvun puolessa välissä. Mutta että ihan noin kasikymppinen ukko?

Vähän aiemmin siellä mainitaan Erich Simonsson ja Simon Galtt. Olisiko tät sukua? Ainakin täällä on käsitelty näitä Galteja:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-28858.html
Galteja on Perniön ja Kemiön ohella asunut Taivassalon Kunnaraisissa, josta löytyy 1550-60-luvulta Lasse Galt (Lars Jönsson?), Knut Larsson ja Simon Larsson Galt, heitä ennen Marget vidua (SAY).

Calonius

11.01.16, 09:55

Laitan tähän väliin pari pientä huomiota liittyen Loimaan SAY:hyn:

Mellilän Okko-talossa mainitaan yhtenä vuonna 1624 Thomas Kurcki öde. Mellilän Kyröläisethän omistivat myös Pesänsuon Mattilan, jossa Thomas Eriksson oli (ainakin kirjattuna) noin 1634-1650. Mellilä on Pesänsuon ja Vähäperän naapurikyliä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015694

En löydä mistään, kuka oli Thomas Kurcki enkä muutenkaan mainintaa tästä henkilöstä muualla Loimijoella (tosin kaikkea en SAY:ssä tietenkään käynyt läpi).

Toiseksi haluaisin muiden mielipiteitä näistä maininnoista Pesäsuon Mattilassa 1634-1653:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864

1634 Gertrud, soldh:
Onko kyseessä siis sotilaan vaimo Gertrud? Ilmeisesti mies sotimassa? (Turun Thomas Erikssonin veli mainitaan Loimaan käräjillä sotilaaksi, joten tämä Getrud voisi olla veljen vaimo).

1638 Sara, dr.
1642 Sara, sr:dr.
1643 Sara, dr.
Onko kyseessä siis kaksi eri Saraa, joista toinen Thomas Erikssonin tytär ja toinen Thomasin siskon tytär? Voiko sr:dr. tarkoittaa jotain muutakin sukulaisuussuhdetta? Ehkä jopa sisko? (luulisi silloin olevan vain sr.)

1644 Frantz, måg
1644 Sara, h.
Kumpi Sara nyt kyseessä? Koska 1646 mainitaan taas "Sara, dr." ilman miestä, voisi kai ajatella olevan todennäköisempää, että Frantzin vaimo olisi tuo "Sara, sr.dr.".

Hannu Virttaalainen

11.01.16, 17:15

Loimijoella oli Kurki nimiset talot Virttaan ja Euran kylissä

Virtsanojan (Virttaan) Kurjen isäntä oli vuoteen 1612 Thomas Sigfridsson. Hanen jälkeensä Johan Sigfridsson,

Kyröläisen poika Anders Jöransson (esivanhempani) oli Virttaaan Kurjen (måg, SAY 1652). Se että Anderss oli Kyröläisestä varmistuu jossain käräjäjutussa (Toropaisen Loimaalaisetenn sukulaissuhteita käräjäpöytäkirjoissa)

Kurjesta on Toropaisen Kukonharja tutkimuksessa, mutta siinä ei päästä em. Thomas Sigfridssoniin saakka

Calonius

13.01.16, 12:33

Enpä tiennytkään Loimijoen Kurki-taloista. Näyttää tosiaan siltä, että Mellilän Okossa 1624 mainittu Thomas Kurcki on tuo Virtsanojan Kurjen isäntä Thomas Sigfridsson.

Calonius

20.01.16, 22:59

Selvisikin, että 1655 ei ole kuollut Thomas Bytin vaimo vaan Aninkaistenkadun Thomas Bytin talossa asuva vaimo. Näinollen varmasti tiedetään vain, että viimeinen vaimo oli Margareta Fransdotter, joka puolestaan kuoli ilmeisesti 1665. Turun tuomiokirkon tilimerkinnät Bytistä ovat suomalaisen eli alempaan luokkaan kuuluvan porvarin summia. Toisaalta yhteiskunnallinen asema saattoi noihin aikoihin muuttua nopeasti.

Loimijoen Pesäsuon Thomas Erikssonilla oli SAY:n mukaan Brita-vaimo ainakin 1634-1650.

Calonius

20.01.16, 23:32

Päätin käydä Margaretasta kertovien merkintöjen kimppuun ja taisinkin törmätä melkoiseen aarteeseen. Toropainen taisi joskus löytää tämän:

TKO 16/7 1660:
Thomas Pytin leski Margareta Frantzintytär oli velkaa.

Kävin katsomassa tuota tarkemmin:
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=12184401&kuvanumero=86&ay=2625914&sartun=315652.KA&atun=324340.KA&amnimeke=Raastuvanoikeuksien+renovoidut+tuomiokirj at&sarnimi=Turun+k%C3%A4mnerinoikeuden+tuomiokirjat&aynimi=Tuomiokirjat+1660-1660+%28z%3A180%29&ay2=159826
Heti vasemmalla ylhäällä. Nopean tulkintani mukaan siinä sanotaan, Hollolan nimismies Jöran Sigfridsson vaatii edesmenneen Thomas Pytin leskeltä velan takaisinmaksua, jonka Pytti oli aikoinaan ottanut. Määrä nyt on toissijainen asia tässä, mutta onkohan se 14 kuparitaalaria. Joku Simonkin (Stärkilä?) mainitaan. Näenkö oikein, että kolmannen rivin lopussa on tosiaan Hållola sochn?

Tämän perusteella löysin tämän sivun:
http://www.karisalmi.fi/danielabrahami.htm

I Anna Thomasdotter Toppola? (238496) syntynyt Hauho,Kirkonkylä?, kuollut noin 1666 Hauho,Hyömäki. Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjät 19.2.1641: Esiin tuli hru Anna Thomasdotter sahl hr Daniels enkia ja pyytää pesänselvitystä lapsipuoltensa puolesta. Pesänselvittäjiksi määrätään befallninsman Jacob Sigfridsson, Henric Thomasson i Lautsia, Hemming Simonsson i Syrjäntaka, Jöran Larsson i Alvettula, Jöran Larsson i Porras ja Jacob Jönsson i Kouvala.

...

3. Puoliso: Vihitty 1642 Jöran Sigfridsson (274124) Befallnigsman i Hollola härad.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2338&pnum=935

Hauhon käräjät 27.7.1666: Befallningman Jöran Sigfridsson ja vaimonsa Anna Thomasdotter. Jöranin lapsipuolet Johan Danielsson, Daniel Danielsson, Margareta, Anna, Elin, Lisbeta, Sara, Ingeborg och Sophia Danielsdöttrar. Annan ensimmäinen mies sahl. herr Daniel ja toinen sahl herr kyrkoherden Lars i Hauho (vihitty 1640 neljän vuoden leskeyden jälkeen). Puolentoista vuoden leskeyden jälkeen Anna avioitunut Jöranin kanssa (vihitty 1645) ja ollut tämän kanssa aviossa yli 20 vuotta. Lasten edunvalvojana dominus Johannes Florinus. Talo (Hyömäen Hankala) myydään befallningsman Abraham Jöransson Godhalle. Jöran Sigfridsson förra befallningsman i Hollola härad.
Jöran Sigfridsson Hyömäen (Nurmen) Hankalan isäntä vuodesta 1636.

...

Ymmärrän niin, että Annan taustaa ei oikein tiedetä. Voisiko olla Thomas Bytin tytär? Miksi muuten Bytti olisi ollut velkaa Hollolan nimismiehelle? Ja taas joku Florinus ja nimenomaan Annan lasten edunvalvojana.

(Entä pesänselvittäjä 1641 Lautsian Henric Thomasson? Voisiko olla Bytin poika? Oliko tapana määrätä lesken veljeä pesänselvittäjäksi? Pesänsuon Thomas Erikssonilla oli poika Henric, rytt., joka lyhyesti siellä mainitaan 1642-1644 ja ehkä sama vielä 1658. Tämä kuitenkin nyt ihan sivuhuomautuksena vain.)

Näettekö te tässä jotain merkityksellistä?

Calonius

21.01.16, 01:29

Tämän valossa ei olisikaan niin outoa, että Thomas Bytin poika Johannes Pythius sai aviottoman tyttären Sysmässä 1662. Luultavasti hän oli tuon seudun jossakin kirkossa oppipoikana Turun akatemian opintojensa keskellä. Ehkäpä joku opiskelutoveri oli jo kappalaisena siellä.

Johannes Pythiuksen poika Henric Pytti myöh. Calonen taas vaikutti Mouhijärvellä ja haudattiinkin sinne 1727 vaikka pääosin näytti kyllä asuvan Turussa. Mouhijärvellä ja tuolla Hollolassa päin näyttää olevan samoja sukuja - ainakin tuo Florinus-suku. Tosin taisivat olla vähän joka puolella. Onkohan tuo Anna Thomasdotterin tyttären Anna Danielsdotterin puoliso Ericus Arvidi Ancherus samaa sukua kuin Mouhijärven Anckaerus-kappalaiset, joista taas on paljon kerrottavaa? Henric Calonen mainitaan samoissa jutuissa Mouhijärven Florinusten kanssa, joista yksi, Zidonia, oli Anckaeruksen vaimo. Herkepaeus-sukukin tähän kytkeytyy. Anna Thomasdotterin toinen puoliso oli Hauhon kirkkoherra Laurentius Andreasson Herkepaeus.

Jos Thomas Bytti on Ericus Henricin (Björneburgensis) poika, kuten yhtenä vaihtoehtona oletettu, yllä mainittu Annan lasten edunvalvoja dominus Johannes Florinus olisi Thomas Bytin serkku.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=959

Henric Calosen pojistahan tuli sitten vihdoin pappeja. Saarijärven kirkkoherra Matias Calonius ja Ristiinan kappalainen Kristian Henrik Calonius (minun esi-isäni).

karisalm

21.01.16, 07:26

Hei

Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjät 19.2.1641: Esiin tuli hru Anna Thomasdotter sahl hr Daniels enkia ja pyytää pesänselvitystä lapsipuoltensa puolesta.
Hauhon, Tuuloksen ja Lammin käräjät 27.-28.7.1660: Tuomitaan hr Ericus Ancherus edesmenneen vaimonsa puolesta ja tämän sisarukset (tillika medh hennes syskon) maksamaan sisarpuolilleen (styfsuskon) hustru Annan lapsille perunkirjoituksen mukaan näiden osuudet.

Tämän perusteella http://www.karisalmi.fi/danielabrahami.htm taulussa 1 esitetyt lapset eivät kaikki ole Anna Thomasdotterin lapsia vaan vanhemmat lapset ovat Danielin ja 1. psonsa linnankirjuri Eric Henricssonin tyttären lapsia.

Kyseeseen tulevat siten ainakin Anna ja Johan jotka eivät siis ole Anna Thomasdotterin lapsia.

Olen tuon Daniel Abrahamia koskevan linkin poistanut mm edellä esitetyn perusteella kotisivuiltani.

Calonius

21.01.16, 09:46

OK! Ericus Ancherus oli kotoisin Vehmaalta. Tässä ketjussa olemme miettineet, kuka oli tämä Vehmaan herra Erik:

TRO 5.4.1647:
Toropainen: Thomas Erikinpoika vaati langoltaan Hans Bertilinpojalta vielä perintöä. Hans ilmoitti sitä olevan inspehtori Thomas Thomasinpojan hallussa, mutta hän oli jo toimittanut isänsä velkakirjan mukaan äidinperinnön Vehmaan herra Erikille. Hansin ja vaimo Margaretan tuli vastata lopusta perinnöstä.

Taisimme kyllä jo löytää parempiakin vaihtoehtoja.

Tiedetäänkö, mistä Daniel Abraham oli kotoisin? Entä Anna Thomasdotter? Täällä tosiaan on mainintoja:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=161894
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=165022
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=169024
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=172624

Kuka tämä linnankirjuri Eric Henricsson oli?

karisalm

21.01.16, 10:12

Hei

Daniel Abrahamin eikä Anna Thomasdotterin syntyperä ei ole tiedossani.

Hämeelinnan linnankirjuri Eric Henricssonista ja jälkeläsistään kerrotaan Hauhon historian II osassa, Eric Henricsson omisti mm Lehdesmäen, Jokioisen ja Portaan Alhaisen, poikiansa olivat luutnantti Johan Ericsson ja Hattulan kihlakunnanvouti Joakim Ericsson ja ehkä Portaan Heikkilän 1620-luvulla omistanut Eskil Ericsson.

Benedictus

21.01.16, 10:49

sl. 1640 Johan Paulinus Johannes Pauli, Carkuensis 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51). * noin 1619. Vht: Hattulan kirkkoherra Påvel Paulinus (Paulus Johannis, † ~1625) ja Elsa Tomasdotter Blom tämän 1. avioliitossa (pso 2:o Karkun Mouhijärven kappalainen, vuodesta 1639 Mouhijärven ensimmäinen kirkkoherra Ericus Georgii, † 1661). Ylioppilas Turussa sl. 1640. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] Johannes Pauli Carkuensis | Pastor in Ittis. — Hollolan Asikkalan kappalainen 1649. Iitin kirkkoherra 1669. † Iitissä 1704. Pso: 1:o (jo 1653) Barbro Karin; 2:o (jo 1694) Anna Orraeus tämän 2. avioliitossa (elossa 1714).

Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 15.–16.3.1680 f. 24v (medhielparen H:r Paulus Paulinus ), Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 11.–12.10.1680 f. 72; KA mf. ES 1722 (bb 11) Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 23.–24.3.1685 s. 62 ([I]Capelans H:r Paulini Hustru Karin Persdotter ... Hennes Sahl: förra Mans Kyrckioherdens H:r Erici Ancheri 43 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=43) obligation dat: 10 Martij 1663), Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 21.–22.6.1686 s. 75 (Kyrckioheerden i Itima H:r Johan Paulinus och hans Son Capelan H:r Påhl); KA mf. ES 1723 (bb 13) Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 4.–5.2.1691 s. 57 (des Sons Capelans H:r Pauli Paulini gield); KA mf. ES 1723 (bb 14) Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 31.1.–1.2.1693 s. 7 (Efter Kyrckioheerden i Itima H:r Johan Paulinus förmedelst sin skrifwelsse till Höghwördige H:r Biskopen och det R: ven: Consistorium har sin ålder och siuklige tillstånd andragit, och fördenskull sinnat ähr att opdraga och altså sin tienst till Sonen Capelanen der sammestädes H:r Paulum Paulinum, allenast reserverat sigh sielfwa Prästerättigheeterne i sin Lijfztjdh; Altså anhåller nu Capelanen till saaksens befordran in antecessum att Sochnemännerne, som mehrendels här nu tillstädes äro, måtte der om förhöras), 26 (Capelans H:r Pauli Paulini dotter Jungf: Catharina Paulin); KA mf. ES 1725 (bb 17) Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 12.–13.8.1696 s. 155; KA mf. ES 1725 (bb 20) Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan käräjät 14.–15.2.1700 s. 211 (Ibland dhe af Cappelan i Itis H:r Påhl Paulin anförde skähl i saaken emellan Medhielparen i Elimä H:r Olaus Combenius [Kosken Hl. kappalainen Olof Combenius, † 1710, vertaa 4169 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4169)]

Lainaus Karisalmi:

I Anna Danielsdotter (204111), (Taulusta 1) (http://www.karisalmi.fi/danielabrahami.htm#Taulu%201) syntynyt Hauho, kuollut ennen 27.7.1660.

Puoliso: Ericus Arvidi Ancherus (98115) Iitin kirkkoherra, kuollut ennen 22.6.1669 Iitti. Herr Ericus Arvidi i Lyöttilä.
Akiander: "Ericus Arvidi Ancherus, var här kapellan förut, pastor 1662-1669. Gift med Karin Reuter, pastorsdotter från Siikaniemi. Barn: Johanna.
Anita Tuurala
Iitin kirkkoherrana oli vuosina 1662-69 Erik Arvidinpoika Ancherus, jonka puolisona on pidetty Karin Reuteria, Viipurin Siikaniemen kirkkoherran Samuel Reuterin tytärtä. Käsitys on ilmeisesti peräisin Viipurin tuomiokirkon tilimerkinnästä 29.1.1663, jolloin on merkitty soitetuksi isoa kelloa Iitin kirkkoherran Erik Ancheruksen ja Siikaniemen vanhan pastorin tyttären häissä »gamble pastoris dotterz på Sikaniemi», SSV XII, 1928, s. 142. Erik Ancheruksen puoliso oli Karin, mutta ei suinkaan Samuelintytär, vaan Pietarintytär. Asia selviää Uudenkylän, Iitin ja Orimattilan kesäkäräjillä v. 1670 (Porvoo ja Hollola KO a 7, s. 148), missä niitä, joilla oli jotain velkoja autuaalle kirkkoherralle tai hänen leskelleen Karin Pietarintyttärelle, käskettiin maksamaan velkansa. Edellämainittu Viipurin tuomiokirkon tilimerkintä tarkoittaa ilmeisesti Siikaniemen aikaisempaa kirkkoherraa Petrus Aeschilli Asikanusta, joka oli kirkkoherrana 1641-50 k. v. 1650. Akianderin mukaan. Täten selittyy nimitys »gamble pastor», jota tuskin olisi käytetty Samuel Reuterista, joka vielä tämän jälkeen kauan oli virassa ja kuoli vasta v. 1679. Tämä Ancheruksen puolisona pidetty Karin Reuter oli ilmeisesti ensimmäisessä avioliitossa Liperin kirkkoherran Zacharias Sidensnören kanssa ja toisen kerran Liperin seuraavan kirkkoherran Georg Dannenbergin kanssa, jolloin hänelle syntyi tytär vielä v. 1712. Tämä olisi tuskin ollut mahdollista, jos hän jo v. 1663 olisi solminut ensimmäisen avioliittonsa. Karin Pietarintytär oli Erik Ancheruksen toinen puoliso, ensimmäinen oli Anna Danielintytär, joka kuoli n. v. 1662. Hänellä oli veli, korpraali Johan Danielinpoika, ja sisar, vaimo Kristin Danielintytär. Suom. Asut. Yleisluett. H 95 ja Iitin talvikäräjät 1662. KO a 2, s. 219 ja 224.
Erik Ancheruksen kuoltua solmi Karin Pietarintytär toisen avioliiton Iitin kappalaisen Paulus Paulinuksen kanssa.

Ylläoleva Paulus Paulinus on siis Mouhijärven khr Ericus Georgiin vaimon Elsa Thomasdotter Blom-Florinuksen pojanpoika, jonka isotäti, Elsan sisar oli tuo Lemun khr Erikin vaimo Cristina Blom-Florinus.

Benedictus

21.01.16, 13:46

Daniel Abrahami (1616-36) Hauhon kappalainen

Pohdin kuka voisi olla suvultaan sopiva Abraham. Ihan vain heittona voisi olla Abrahan Israelsson Värre-Stiernkors Sääksmäen Huitulasta. Aika sopisi.

Anna Thomasdotterin vanhemmiksi voisi heittää ilman suurempaa epäilystä:

XI Thomas Laurentii Tammelensis Herkepaeus, (Taulusta 43) (http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaivola.htm#Taulu%2043) , Viipurin rehtori 1571-1581, Hauhon kirkkoherra 1581-1614. Kirkonkylän Eskolan eli Mikonheikin isäntä 1595-1615. Portaan Reetalan omistaja 1589-1615. Tuomas Laurentii Herkepaeus oli ensimmäinen evankelisluterilaista oppia tunnustava kirkkoherra Hauholla. Hän oli allekirjoittamassa Upsalan päätöstä, jolla vahvistettiin uskonpuhdistus Ruotsi-Suomessa. Suomen edustajina kokouksessa 1593 oli piispa Sorolainen, Turun koulun rehtori Teitti, kymmenen kirkkoherraa ja yksi kappalainen.
Vanhemmat Laurentius Herkepaeus ja Cecilia Tuomaantytär: (Taulusta 43) (http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaivola.htm#Taulu%2043)

Puoliso: Valpuri. (Taulu 41) (http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaivola.htm#Taulu%2041)

Anna Thomasdr nai 2. puolison Lars Andersson Herkepaeuksen, joka olisi tuon mukaan serkkunsa.
1. Andreas Laurinpoika Herkepaeus. Tauluun 42 (http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaivola.htm#Taulu%2042) 2. Thomas Laurentii Tammelensis Herkepaeus. Tauluun 44 (http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaivola.htm#Taulu%2044)
Epäilen vahvasti, että Thomas Laurentii Tammelensis ei ollut Herkepaeus, koska tyttärensä nai Anderssin pojan, katso yltä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=157901

Näkisin, ettei Anna Thomasdr voisi ajallisesti olla Thomas Erikssonin tytär.

Toisaalta Hauhon kappalaisena mainitaan Thomas Henriksson k.1590.
Voisi ajallisesti olla Anna Thomasdotterin isä.
Tällöin voisi heittää ajatuksen, että josko Thomas Henriksson olisi Lemun Ericus Henricin veli.

Pesänselvittäjiksi määrätään befallninsman Jacob Sigfridsson(Nukar?), Henric Thomasson i Lautsia, Hemming Simonsson i Syrjäntaka, Jöran Larsson i Alvettula, Jöran Larsson i Porras ja Jacob Jönsson i Kouvala.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=165072
Onko Henrik Thomasson joku comissar?

karisalm

21.01.16, 14:05

Hei

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=165072
Onko Henrik Thomasson joku comissar?Lautsian Henrik Thomasson mainitaan myös veronkantokirjuriksi, ensimmäinen puolisonsa oli Hattulan Leiniälän ja Hauhon Matkantaan ratsumestari Anders Larssonin sisar Christina Larsdotter ja toinen edellä mainitun vouti Joakim Erikssonin leski Beata Abrahamsdotter.

Calonius

21.01.16, 17:11

Näyttää tosiaan siltä, että Thomas Laurentii Tammelensis on todennäköisin Anna Thomassonin isä. Koska Annasta tuli leski jo vuonna 1636, on hän viimeistään syntynyt 1618, mutta todennäköisesti vuosia aiemmin. Jos hän on syntynyt vaikka 1610, Thomas Bytin olisi pitänyt syntyä viimeistään noin 1590. Se on vielä mielestäni mahdollisuuksien rajoissa, mutta jätän tämän asian nyt hautumaan. Mielenkiintoinen yhteys kuitenkin yhtäkkiä tuonne Hauhoon!

-----

Laitan tähän ihan toisen pienen jutun, jonka löysin. Kipeänä kun olen ollut koko viikon, on ehtinyt tarkastelemaan vanhoja juttuja kotona.

Vilho Selinheimo kirjoitti aikoinaan noin vuonna 1625 jutussaan "Turun porvariston sukunimiä 1700-luvulla, osa II" seuraavaa:

Johan Tuomaanpojan varhaisempia vaiheita saadaan, kuten sanottu, epäilemättä selville sen »tutkimuksen» yhteydessä, johon hänen porvariksihakunsa ajan tavan mukaan tietenkin on antanut aiheen, mutta minkä etsimiseen emme tällä erää ole joutaneet - havainto hänestä, kun tehtiin vasta, kun tämä esitys oli painoon menevä. Siihen, että hänenkin isänsä oli ollut Turun »suomalaisia porvareita»[1], viittaa se, ettei hänen vanhemmilleen ole porvari- tai manttaaliluetteloissa mitään ammattia pantu kuin myös KO ptk. 28/3 1667, joka osoittaa, että hän oikeudelle velkomansa saatavan todisteeksi esitti isänsä »velaksiantokirjan (giäldsbook)», mikä selvästi edellyttää, että tämä oli harjoittanut kauppaliikettä. Hän, Tuomas Bytti, mahtoi myös olla varakas, koska hänet mainitaan saamamiehenä m.m. eräissä painetuissa perunkirjoituskirjoissa.

Löytyy täältä oikealta alhaalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12185610

Kiva nähdä kerrankin noin selvä muoto, jossa on sekä isännimi että talonnimi: Johan Thomasson Bytty. Jutun toinen osapuoli on Jöran Thomasson Loimaalta. Ja jos en ihan väärin näe, niin Mökköisten kylästä "Möcköis-byy". Ja sieltähän Jöran Thomasson löytyy Heikkilän talosta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021212

En tiedä tuosta henkilöstä mitään enkä osaa tulkita tuota juttua tarkemmin. Heikkilän talolta oli aiemmin yksi Loimaan nimismies, joka luultavasti oli tämän Jöranin isoisä. Tässä kuitenkin on ensimmäinen tiedossani oleva Johan Pytin yhteys Loimaalle. Eli yhteys sinne jatkui ainakin jollakin tapaa isän kuoleman jälkeenkin.

Nämä perunkirjoitukset olisi kiva myös nähdä. Minulla ei taida sellaisia olla tiedossa Thomas Bytistä.

Benedictus

21.01.16, 20:30

Daniel Abrahamin eikä Anna Thomasdotterin syntyperä ei ole tiedossani.

Hämeelinnan linnankirjuri Eric Henricssonista ja jälkeläsistään kerrotaan Hauhon historian II osassa, Eric Henricsson omisti mm Lehdesmäen, Jokioisen ja Portaan Alhaisen, poikiansa olivat luutnantti Johan Ericsson ja Hattulan kihlakunnanvouti Joakim Ericsson ja ehkä Portaan Heikkilän 1620-luvulla omistanut Eskil Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Daniel Abrahamssonin vaimo oli siis linnakirjuri Erik Henrikssonin tytär, yllä olevien sisar.

Vouti Joachim Erikssonin vaimo oli Beata Abrahamsdotter, joten tulee mieleen, voisiko olla Daniel Abrahamssonin sisar?

Tuntuisi hyvin mahdolliselta, eli Danielin 1. vaimon veli olisi nainut Danielin sisaren.Tällöin Lautsian Henrik Thomasson olisi myös Danielin lanko.

Hannu Virttaalainen

22.01.16, 05:30

Johan Tuomaanpojan varhaisempia vaiheita saadaan, kuten sanottu, epäilemättä selville sen »tutkimuksen» yhteydessä, johon hänen porvariksihakunsa ajan tavan mukaan tietenkin on antanut aiheen, mutta minkä etsimiseen emme tällä erää ole joutaneet - havainto hänestä, kun tehtiin vasta, kun tämä esitys oli painoon menevä. Siihen, että hänenkin isänsä oli ollut Turun »suomalaisia porvareita»[1], viittaa se, ettei hänen vanhemmilleen ole porvari- tai manttaaliluetteloissa mitään ammattia pantu kuin myös KO ptk. 28/3 1667, joka osoittaa, että hän oikeudelle velkomansa saatavan todisteeksi esitti isänsä »velaksiantokirjan (giäldsbook)», mikä selvästi edellyttää, että tämä oli harjoittanut kauppaliikettä. Hän, Tuomas Bytti, mahtoi myös olla varakas, koska hänet mainitaan saamamiehenä m.m. eräissä painetuissa perunkirjoituskirjoissa.

Löytyy täältä oikealta alhaalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12185610

Kiva nähdä kerrankin noin selvä muoto, jossa on sekä isännimi että talonnimi: Johan Thomasson Bytty. Jutun toinen osapuoli on Jöran Thomasson Loimaalta. Ja jos en ihan väärin näe, niin Mökköisten kylästä "Möcköis-byy". Ja sieltähän Jöran Thomasson löytyy Heikkilän talosta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021212

En tiedä tuosta henkilöstä mitään enkä osaa tulkita tuota juttua tarkemmin. Heikkilän talolta oli aiemmin yksi Loimaan nimismies, joka luultavasti oli tämän Jöranin isoisä. Tässä kuitenkin on ensimmäinen tiedossani oleva Johan Pytin yhteys Loimaalle. Eli yhteys sinne jatkui ainakin jollakin tapaa isän kuoleman jälkeenkin.

Nämä perunkirjoitukset olisi kiva myös nähdä. Minulla ei taida sellaisia olla tiedossa Thomas Bytistä.

Pikaisesti tiedoksi, että Mökköisten Heikkilän Jöran Thomassonin pojan, Heikkilän seuraavan isännän, Anders Jöranssonin puoliso oli Carin Fransdotter Pytty. Pariskunta on esipolviani.

Calonius

22.01.16, 19:15

Pikaisesti tiedoksi, että Mökköisten Heikkilän Jöran Thomassonin pojan, Heikkilän seuraavan isännän, Anders Jöranssonin puoliso oli Carin Fransdotter Pytty. Pariskunta on esipolviani.

No niinpä olikin! Huomasin saman itsekin juuri ennen kuin luin tämän. HisKi löytää 7.1.1712 haudattu Anders Jörensson, ikä 73 vuotta 4 päivää.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t4635022

Olisi siis syntynyt 1639 ja samaa ikäluokkaa Johan Pytin kanssa. Tässäkin taas uusi yhteys Turun Byttien ja Loimaan Pyttyjen välille. Tiedetään siis, että 1654 Loimaan käräjillä Pesänsuon Thomas Erikssonia sanotaan Vähäperän Frans Pytyn vävyksi. Tiedetään myös, että Turun Thomas Bytin leski oli Margareta Fransdotter. Tämä uusi löytö osaltaan vahvistaa sitä oletusta, että Thomas Bytin leski oli nimenomaan Pytyn tytär ja Thomas Bytti oli Pesänsuon Thomas Eriksson. Kuten edellä hieman aiemmin todettu, Loimaan Jöran Clemetsson (esim. isäntänä Pleikussa 1638-1646) nai myös Fransin tyttären, Britan. Thomas Bytti takasi tämän Jöranin porvarinvalan 1647.

Erikoista tässä on, että viimeistään noin 1605 syntynyt Thomas Bytti ja 1639 syntynyt Anders Jöransson naivat saman isännän tyttäret. Jöran Clemetsson vaikutti olevan samaa ikäluokkaa Thomaksen kanssa.

Hannu Virttaalainen

23.01.16, 05:12

Löytyy täältä oikealta alhaalta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12185610

Kiva nähdä kerrankin noin selvä muoto, jossa on sekä isännimi että talonnimi: Johan Thomasson Bytty. Jutun toinen osapuoli on Jöran Thomasson Loimaalta. Ja jos en ihan väärin näe, niin Mökköisten kylästä "Möcköis-byy". Ja sieltähän Jöran Thomasson löytyy Heikkilän talosta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021212

En tiedä tuosta henkilöstä mitään enkä osaa tulkita tuota juttua tarkemmin. Heikkilän talolta oli aiemmin yksi Loimaan nimismies, joka luultavasti oli tämän Jöranin isoisä. Tässä kuitenkin on ensimmäinen tiedossani oleva Johan Pytin yhteys Loimaalle. Eli yhteys sinne jatkui ainakin jollakin tapaa isän kuoleman jälkeenkin.

Nämä perunkirjoitukset olisi kiva myös nähdä. Minulla ei taida sellaisia olla tiedossa Thomas Bytistä.

Tästä Heikkilän Göran Thomassonista vielä hieman lisää kun isoisän toimiminen nimismiehenä tuli mainittua.
Veikko Laakso, Suur-Loimaan Loimaan historia I sivut 244-245:

"Esimerkiksi vuonna 1640 kävi kolme isäntää Loimaalta valittamassa maaherralle nimismies Knuuti Klementinpoika Sepästä, että tämä olisi lahjoja ja lahjuksia vastaan vapauttanut joitakin talollisia kyytivuorosta. ,," Olivatpa vielä vielä ilman valtuuksia esiintyneen koko pitäjän nimissä ja kun tämä oli selvinnyt saivat 40 markkaa sakkoa pitäjän halvantamisesta ja toinen mokoma perättömästä ilmiannosta.

"Näistä maaherran luona käyneistä yksi oli Mökköisten Yrjö Tuomonpoika Heikkilä, joka pyrki itse nimismieheksi. Tätä hän nimittäin esitti samassa yhteydessä, kun valitusta käsiteltiin käräjillä"

Siis ainakin halua toimia nimismiehenä, kuten isoisänsä, oli myös Göran Thomassonilla.:)

Seuraava nimismies Lauroisten Sepän Knut Clementssonin jälkeen olikin Niinijoensuun Pietilän Erik Henriksson Spåra, jonka puoliso oli Anna Eriksdotter Florina.

Hannu Virttaalainen

23.01.16, 05:29

Erikoista tässä on, että viimeistään noin 1605 syntynyt Thomas Bytti ja 1639 syntynyt Anders Jöransson naivat saman isännän tyttäret. Jöran Clemetsson vaikutti olevan samaa ikäluokkaa Thomaksen kanssa.

Siis kannattaa muistaa, että nuorimman ja vanhemman lapsen ikäero voi olla lähes 50 vuotta, jos isä useita kertoja naimisissa ja uudet vaimot nuorenevat edellisiin nähden.

Toisaalta 1605 syntyneen vaimo oli sitten järjestysnumero mikä tahansa voi olla paljonkin miestään nuorempi.

Myös vaimon toinen puoliso voi välillä olla aika paljonkin nuorempi. Eikä se ensimmäisen puolisonkaan kohdalta täysin mahdotonta ole.

Kun kirkonkirjat puuttuu, kirkonkirjoista, jos niitä olisi, selittyvät asiat, voivat näyttää vähän ihmeellisilta

Näissä ikäarvioissa on aina mahdollista mennä helposti metsään.

Benedictus

23.01.16, 09:51

Thomas Pttin ja Anders Jöranssonin vaimot voivat toki olla sisaria, silti tuo aikaero on aikalailla suuri.
Onko tuolla Pyttien sukualueella, jotain Fransia, joka voisi olla tuon Andersin vaimon isä eli ei sama Frans kuin Thomaksen vaimo.
Kumman vaimo olisi luontevimmi Pytyn Fransin tytär, jos ei pidetä heitä sisarina?

Seuraava nimismies Lauroisten Sepän Knut Clementssonin jälkeen olikin Niinijoensuun Pietilän Erik Henriksson Spåra, jonka puoliso oli Anna Eriksdotter Florina.

Heitin joku päivä ajatuksen, että Pietilän Erik Henriksson Spåran äiti olisikin voinut olla Lemun khr Ericus Henricin tytär ajallisesti.
-mielestäni tähän viiittaisivat juuri tilojen omistajuuksien vaihtuminen.

Jos näin olisi, niin silloin Niinijoen Pietilän Erik Thomasson Blom-Florinus oli Erik Henrikin lanko ja tyttärensä mies, lankonsa tyttärenpoika.

Pohdin, että Thomas Eriksson, jos olisi Ericus Henricin poika, olisi silloin tämän 2. vaimon eli Cristina Blom-Florinuksen poika, koska nimi Thomas viittaa silloin linnankirjuri Thomas Eskilsson Blomiin. Ajallisesti mahdollista, sillä toisessa ketjussa pohdittu Sara Eriksdotter Florina, jos oli Clement-kappalaisen puoliso 1637, olisi syntynyt 1617 tai paljon aiemminkin.
Karkun Cristina Eriksdotter Florina mainitaan Karkun Suoniemen Packalan emäntänä 1650.
Tuo Toijalan yhden tilan Per Michelsson mielestäni vahvasti vaikuttaa olevan Pakkalan Per Michelsson ja silloin olisi Cristinakin avioitunut samoihin aikoihin kuin Sara.

Eli ajatus on, että Thomas Eriksson saattaisi olla Cristina Thomasdotter Blom-Florinan vanhin lapsi.
Jos Thomas Erikssonin sisarpuoli olisi ollut Henrik Spåran 1. vaimo, olisi suhteet Spåriin hyvin vahvat.

Benedictus

24.01.16, 12:20

Turun kauppaporvari Henric Calosen (Bytin pojanpoika) selittämättömän yhteyden Mouhijärvelle. Henric mainitaan eräillä käräjillä rouva Maria Blomin yhteydessä.

Millainen käräjäjuttu yllä mahtoi olla?

Maria Eriksdotter Blomin puoliso oli Johannes Henrici Karkuensis, jonka veli oli Arvid oli Lemun khr.

Marian äidin Elsa Blomin 1. puoliso oli Paulus Johannis Paulinus.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1922

1641/42 Per Pålsson Paulinus Petrus Pauli, Hattulensis 237 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=237). Vht: Hattulan kirkkoherra Påvel Paulinus (Paulus Johannis, † ~1625) ja Elsa Tomasdotter Blom tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa 1641/42 Paulinus Petr. Hattul _ 12. — Ratsumies (1651), korpraali, majoitusmestari (1661). Ratsutilallinen Tuuloksen Vuolijoen kylässä ja vuodesta 1678 Hauhon Portaan kylässä. Myi jälkimmäisen tilan Tuuloksen kappalaiselle 1684. Asui sittemmin Lammilla (1693). Pso: Brita.
Veli: Iitin kirkkoherra Johan Paulinus 51 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=51) (yo 1640, † 1704).

Kuka mahtoi olla tuo vaimonsa Brita?
Per Paulinus asui osin Hauholla eli siellä oli tämä Pytin lesken velkoja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=193169
Kuten yllä näkyy portaan Rekola oli vouti Joahim Erikssonin hallussa ja sitten siirtyy Per Påhlsson Paulinukselle, Elsa Blomin pojalle.

Hämeelinnan linnankirjuri Eric Henricssonista ja jälkeläsistään kerrotaan Hauhon historian II osassa, Eric Henricsson omisti mm Lehdesmäen, Jokioisen ja Portaan Alhaisen, poikiansa olivat luutnantti Johan Ericsson ja Hattulan kihlakunnanvouti Joakim Ericsson ja ehkä Portaan Heikkilän 1620-luvulla omistanut Eskil Ericsson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Daniel Abrahamssonin vaimo oli siis linnakirjuri Erik Henrikssonin tytär, yllä olevien sisar.

Vouti Joachim Erikssonin vaimo oli Beata Abrahamsdotter, joten tulee mieleen, voisiko olla Daniel Abrahamssonin sisar?

Tuntuisi hyvin mahdolliselta, eli Danielin 1. vaimon veli olisi nainut Danielin sisaren.Tällöin Lautsian Henrik Thomasson olisi myös Danielin lanko.

TKO 16/7 1660:
Thomas Pytin leski Margareta Frantzintytär oli velkaa.

Kävin katsomassa tuota tarkemmin:
http://digihakemisto.appspot.com/edi...%29&ay2=159826 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=12184401&kuvanumero=86&ay=2625914&sartun=315652.KA&atun=324340.KA&amnimeke=Raastuvanoikeuksien+renovoidut+tuomiokirj at&sarnimi=Turun+k%C3%A4mnerinoikeuden+tuomiokirjat&aynimi=Tuomiokirjat+1660-1660+%28z%3A180%29&ay2=159826)
Heti vasemmalla ylhäällä. Nopean tulkintani mukaan siinä sanotaan, Hollolan nimismies Jöran Sigfridsson vaatii edesmenneen Thomas Pytin leskeltä velan takaisinmaksua, jonka Pytti oli aikoinaan ottanut. Määrä nyt on toissijainen asia tässä, mutta onkohan se 14 kuparitaalaria. Joku Simonkin (Stärkilä?) mainitaan. Näenkö oikein, että kolmannen rivin lopussa on tosiaan Hållola sochn?

Tämän perusteella löysin tämän sivun:
http://www.karisalmi.fi/danielabrahami.htm

Tämä näyttää menevän kiinnostavaksi. Aivan liian paljon yhteyksiä Thomas Erikssonin ja Blom-Florinus suvun välillä. (http://www.karisalmi.fi/danielabrahami.htm)

kl. 1677 Per Frisius Petrus Johannis, Raumoensis 2521 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2521). Vht: Kangasalan kirkkoherra Johan Frisius 966 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=966) (yo (1653), † 1672) ja hänen 3. puolisonsa Karin Utter tämän 1. avioliitossa. Ylioppilas Turussa kl. 1677 [Frisius] Petrus [Joh:is Raum _ 128]. Nimi on kopioitu Albumista v. 1693 Boreaalisen osakunnan matrikkeliin [1676/77] Petrus [J: Frisius Raumoëns:]. Alimman luokan stipendiaatti sl. 1680 – sl. 1681. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1682 – sl. 1682. — Hauhon Tuuloksen kappalainen 1682. Tukholman suom. seurak. kappalainen 1692. Joutsenon kirkkoherra 1697 (virkaan luult. 1699). Valtiopäivämies 1697. † Joutsenossa alkuvuodesta 1703. Pso: ~1684 Katarina Herkepaeus.
Appi: Hauhon kirkkoherra Kristoffer Herkepaeus 961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=961) (yo 1652/53, † 1690).
Lisäsin tähän vielä tämän, sillä Per Frisiuksen isän 2. vaimo oli Wenno, eli Pytty sukua eli Thomas Erikssonin vaimon sisarentytär?(menikö oikein?)

1652/53 Kristoffer Herkepaeus Christophorus Andreæ, Tavastensis 961 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=961). Vht: Hauhon kirkkoherra Anders Herkepaeus (Andreas Christophori, † 1667) ja Karin Tomasdotter Blom tämän 2. avioliitossa (pso 1:o turkulainen kauppias Riggert von Munster, † 1626). Ylioppilas Turussa 1652/53 Hærkæpæus Christoph. Andreæ _ 47. — Hauhon vt. kirkkoherra (isänsä sijainen, 1659), kirkkoherra 1667. Rovasti. † Hauholla 1690.
Pso: 1:o Margareta (mainitaan 1668–73); 2:o (jo 1677) Karin Grelsdotter Utter tämän 2. avioliitossa († 1694).

Eli Perin isäpuoli oli Kristoffer Herkepaeus, jonka äiti oli Elsa Blomin sisar.
Anna Thomasdotterin toinen puoliso oli Hauhon kirkkoherra Laurentius Andreasson Herkepaeus.

http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaarina.htm
http://personal.inet.fi/koti/vallius/kaivola.htm#Taulu%2041

Huh, nyt nää rupee menee sekasin.

Calonius

27.01.16, 17:33

Turun kauppaporvari Henric Calosen (Bytin pojanpoika) selittämättömän yhteyden Mouhijärvelle. Henric mainitaan eräillä käräjillä rouva Maria Blomin yhteydessä.

Millainen käräjäjuttu yllä mahtoi olla?

Se on siis tämä:

Kyrö ja Ikaalinen
Talvikär. 26/2 -3/3 1726 s 167v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27099423

”Föraren wed Biörneborgz lähns regemente till fots Henrich Roth berättade uti des gl. moders madame Maria Bloms närwaro, det hon uti dee förra dyra åren, ongefähr 1697 gifwit tillåns skreddarens Henrich Mattssons ifrån Parila numera afledne moder Margareta att pantsättia i deras trångzmåhl följande saker, 1 sölfwersked, 1 ten lius staka, 1 yllen sängtäcke, 1 ten flaska a ett stop rum, 1 bordduk af dräll, och Henrichz hustru Sophia Thomas dotter före giftermåhlet med honom 1 par lakan och ett handkläde, hwilka senare partzedlar madame Blom inlöst af borgaren Hendrich Pytti i Åbo och för dem gifwit 1 tunna råg, der om nu anfordning giöres, men ett par lakan och handklädet skall Sophia pantsatt i Mouhijärfwi kyrkian, därest dee och ännu skohla finnas i behåld, den äfwen Roth åter fordrar. Hendrich Mattsson swarade här till, att han den tjden warit ifrån des föräldrar i tienst hoos andra…”

En muista, mistä löysin tuon "puhtaaksikirjoituksen", mutta juttu jatkuu saman verran vielä seuraavalla sivulla ja sitä en ole vielä tutkinut.

Tulkitsen tuon jotenkin näin (saattaa siis sisältää virheitä):

Porin läänin jalkaväkirykmentin Henrik Roth kertoi vanhan äitinsä rouva Maria Blomin poissaollessa, että Maria oli vuosia sitten, noin 1697, antanut räätäli Henrik Matinpojan Parilasta jo kuolleelle äidille Margaretalle pantattavaksi vaikeuksien takia seuraavat esineet:
…
ja Henrikin vaimolle Sofia Tuomaantyttärelle pari lakanaa yms, jotka myöhemmin Turun porvari Henrik Pytti lunasti. Jotain niistä Sophia panttasi (eteenpäin) Mouhijärven kirkolle, joita Roth nyt vaatii takaisin.
Tähän Henrik Matinpoika vastasi olleensa muualla töissä niihin aikoihin...

Porvari Pytty mainitaan vielä lopussa jotenkin Mouhijärven kirkkoherran kanssa. Olisi hienoa, jos joku kääntäisi tämän kokonaisuudessaan. Olen kyllä selvittänyt tässä mainitut henkilöt. Juttu käsittelee siis tapahtumia vuodelta 1697, jolloin Henric Pytti oli 20-vuotias. Jotenkin ajattelisi, että niin nuori mies saa jotain vaatteita lähinnä sukulaisiltaan.

Calonius

27.01.16, 17:52

Taustalla näyttää olevan ainakin yksi selkeä syy siihen, miksi Henric Pytti oli ylipäätään jossain muualla kuin Turussa. Venäläiset marssivat elokuussa 1713 Turkuun, minkä jälkeen Turku oli lähes autio. Oli siis pakko lähteä jonnekin ja minne muualle sitä lähtisi kuin sukulaisten luo? Laitankin tähän nyt Henrikistä vähän tietoja aikajärjestyksessä:

ANINKAISTEN POHJOISKORTTELI

ML (Turun manttaaliluettelo) 1688: Johan Tuomaanp. Pytti, vaimo Gertrud, poika Henrik

ML 1694: Henrik naimaton

Tuomiokirkon tilit 11/6 1694: Henr. J. Pytti suorittanut ennenaikaisen yhteenasettumisen Annan kanssa

ML 1695, 1696, 1697: Henrikillä vaimo Anna

(Huom! Katovuodet 1695-1697. Lähes puolet (?) Turusta kuolee.)

ML 1/1701, 1702, 1703: Pytin talo: Johan Pytin vaimo Gertrud ja tytär Brita
(Henrik muuttanut pois)
Missä Johan oli?

Kirkon tilit 21/4 1703: porv. Johan Tuomaanp. Pytti haudattiin. Vanhemmat porv. Tuomas Bytti ja vaimonsa Margareta

ML 1704: porv. Johan Pytin leski Gertrud (veroluettelossa ”utfattig”), tytär Brita

ML 1709, 1710: porv. Henrik Juhananp. Pytti, vaimo Brita, äiti Gertrud, Maria ”Sr” (sisar tai käly)

Aninkaisten Pohjoiskortteli paloi 1711

ETELÄKORTTELI

RO 26/6 1711: Henrik Pytti osti Jöran Kaloisen kuolinpesän, eteläkorttelin talo n:o 240. Uusi nimi Henrik Kalonen.

”Dernäst infan sig borgare Henricij Pyttij med berättelse att han ehrhållit 3:die upbodh å framl. Borgaren Jöran Kaloinens Gårdh, hwilken lantgård sedan den wärderat blifvit för 60 Daler Kuppermynt sig tillahandlat, få vetande om någon hade att fordra af ben(ämnte) Kaloinens Sterbhuus, då sig om den/det angifwa wille därpå Borgaren Matts S och jämbte Michel Ertman framsteg, berättandes den förre att han af afsedda Sterbhuus 42 daler K(oppar)mynt sampt den senare 34 daler dito m(yn)t på Cronones wegnar hade att fordra.”

KO 11/9 ja 25/9 1711. Porv. Grels (Matinp.) Pytti-vainajan sukulaisia, asuv. Karkun pitäjässä, mainitaan.

ML 1712: ”porv. Henrik Kalonen, vaimo Brita ja vaimon sisar Maria”

Kirkon tilit 20/6 1712: Johan Pytin leski Gertrud haudattiin

Venäläiset marssivat elokuussa 1713 Turkuun. Turku lähes autio. Marraskuussa Henrik lähetti hamppua Tukholmaan (pois venäläisten käsistä?).

kirkon tilit 5/8 1714: »Jacob Mojoises, Pyttis enckia», haudattiin 5/8 1714
(kyseessä ilmeisesti Naantalin Mojoinen)

ML 1723: Henrik Juhananp. ja Brita Kalonen (Eteläkortteli talo n:o 240)

KO 13/2 1725: porv. Henrik Kalonen oli jo marraskuulla 1713 lähettänyt hamppua Turusta Tukholmaan

ML 1727: Henrik Juhananp. Kalonen
(asui siis Turussa vielä samana vuonna kuin kuoli)

ML 24/1 1728: Henrik Kalosen leski (Henrikiä ei löydy haudattujen joukosta kirkon tileistä)

Henrikin poika Matias aloitti katedraalikoulussa 1722 ja akatemiassa 1732. Mainitaan turkulaiseksi.

Henrikin poika Kristian Henrik aloitti katedraalikoulussa 1723 ja akatemiassa 1733. Mainitaan turkulaiseksi.

KO 26/4 1729: puhutaan porv. Anders Pietarinp. Bangista 1. Pytistä
Huom! Turussa ollut Bång-sukua. Viipurin piispa Bång, Petrus Erici (1633–1696).
Raumalainen kauppias, raatimies Henrik Bong (kuoli 1741) ja vaimo Maria Callia.

Benedictus

27.01.16, 20:03

Lainaan tähän Kati Tuloiselan yhteenvetoa Blomeista.
Siitä löytyy Henrik Rothin isä ja äitinsä Maria Carlsdotter Blom.

Kiinnostavaa, että tässäkin Henrik Pytty ja Blomit kohtaavat, kuten tuossa aiemmassa Hauhon rahanlainaus jutussakin.

Ajallisesti Thomas Eriksson ei voi olla Mouhijärven khr Ericus Georgiin poika, koska hän ja Elsa avioituivat noin 1632 aikoihin.

Toisaalta myös Erik Thomasson Florinuksen vävy Erik Henriksson Spåra ei ajallisesti sovi.
Appi Erikin tytär Anna Florina oli syntynyt n, 1621 eli Thomas ei oikein siihenkään sovi.
Silloin jäisi tästä jäljelle vain Ericus Henricin vaimo Cristina Thomasdotter Florinus, joka ajallisesti sopii parhaiten, vaikka ei olekaan selvää mistä Cristinalle on saatu syntymäaika 1575.

Katin listalta puttuu Elsa Blomiin tytär Sofia Paulsdotter, joka teki äpärän.

Turun linnankirjuri Tomas Eskilsson'in (Blom) Elin-tytär lienee ehkä heikoimmin ollut minkäänlaisen yhteenvedon kohteena. HY-matrikkelin sekä jossain muuallakin Elinistä on käytetty myös nimeä Elsa (<Elisabet), kumpi lienee sitten oikeampi muoto.
Elin/Elsa avioitui kahdesti:
I pso Hattulan khra (1616-25) Paul/Påvel/Paulus Johannis Paulinus k.1625
II pso Karkun Mouhijärven kappalainen, vsta 1639 Mouhijärven ensimm. khra Ericus Georgii, k.1661.
Laitan tähän Elinin lapsia, jotka on tiedossani. Kommentteja!? Lisää lapsia?

I 1. Johan Paulinus, Karckuensis? s.n.1619 k.1704 Iitti. Asikkalan kpln 1649, Iitin khra 1669. Hauhon Vuolijoen omistaja vsta 1645 [HY yo-matr #51]. Luultavasti avioitunut kahdesti (ellei sitten peräti neljästi?). I pso Karin Zachrisdr (main. 1655-57; lienee sama kuin Barbro main.1667-78 ja Karin main.1687-91), II pso Anna Johansdr Orraeus (elossa 1714).

I 2.Petter/Per Paulinus (per Påhlsson, Peer Påfwelsson), korpraali, sitt. majoitusmestari. [HY yo-matr #237]

I 3. Carl Påhlsson Blom, kapteeni. s.1622 haud.28.12.1697 Mouhijärvi. Pso Christina Melcersdr Teet s.1635 haud.3.10.1709 Mouhijärvi. Mouhijärven Tomulan omistajat 1663-97 (leski 1698). Lapset Tomulassa mm:
-Carl Carlsson Blom/Blomme, kersantti. s.1657 haud 11.12.1737 Mouhijärvi. Tomulan omistaja 1700-06; Mouhijärven Pukaran Kourin uusi om. 1707-22. I pso 29.3.1708 Mouhijärvi, Maria Sigfridsdr Keriman/Kerimanni kast.7.2.1682 Mouhijärvi haud 27.10.1728 Mouhijärvi (vihittäessä piika/tytär Hynilässä). II pso 21.9.1729 Tyrvää, Lisa Henricsdr Utter s.1693 haud.8.9.1754 Mouhijärvi.
-Johan Carlsson Blom, förare (s.n.1660 tienoilla)
-Lijsbeta Carlsdr Blom, pso 30.9.1679 Mouhijärvi, Michel Kuul (kot. 'Ikalis')
-Zidonia Carlsdr Blome s.1663 haud. 25.4.1714 Mouhijärvi. Pso 22.3.1683 Mouhijärvi, Henric Mårtenss. Ancharus (I avio; II pso 13.3.1716 Margareta Sofia Mattsdr Tammelin k.1724 Mouhijärvi) s.1650 k.16.5.1723 Mouhijärvi. Mouhijärven kappalainenko? Omisti Tervamäen Kahnun rusthollin isänsä jälkeen 1679-1723 sekä saman kylän Holpin rusthollin 171?-1712 (leski 1724). Kahnulle tuli uusi omistaja vasta 1744, siihen asti ehkä perillisten hallussa? Henric Ancharuksen hallinnassa oli myös kappalaisen puustelli Uotsolan Hoppu (isänsä jälkeen) 1678-1723. Henrikin vht: Mårten Jacobss. Ancharus ja Elisabet Karkuensis.
-Maria Carlsdr Blom, pso 6.11.1684 Mouhijärvi, Jacob Hanss. Root, korpraali
-Karin Carlsdr Blom kast. 18.5.1666

II 4. Anna Maria (Eriksdr) Blohm. Elossa vielä 1712 Oulussa leski-tyttärensä luona [Oulun tuomiokirkon kinkerikirja 1712]. Pso Turun kappalainen Johan Henrici Karkuensis eli Rexenius k.1674 [HY yo-matr #849]. Johan Rexeniuksen langoksi mainitaan Iitin khra Johan Paulinus. Lapset mm:
-Catharina Resinius/Resinia. I pso Turun kappalainen Johan Sarenius k.1677 Turku [HY yo-matr #1842]. II pso kappalainen Georg/Jöran Teuschovi/Teudschovius k.1691 [HY yo-matr #2140]. Teuschovin leskivaimo Catharina Resinia mainitaan Oulussa äidin Anna Maria Blohm'in kanssa.
-Erik (Ericus Johannis) Resinius (Mouhijärviensis), ulioppilas, lastenopettaja [HY yomatr #3293]
-Maria Resinius (main. HY yo-matr #4683). I pso turkul. kauppias Abraham Fors k.1682 (II aviossaan) II pso NN.
-Kristina Resinius. pso 1695, Johan(nes) Simonis Fonselius (II avio) [HY yo-matr #3239]. Johan Fonselius puolestaan oli neljästi aviossa. HUOM: Hänen kolmas vaimonsa (Kristinan jälkeen siis) oli 1701 Naantali, Maria Johansdr Fedder (II aviossaan k.1702, ei lapsia tästä aviosta). Maria Johansdr Fedder'in (myös Fäder) I puoliso oli Erik Blom, joka mitä ilmeisimmin oli Elin/Elsa Blomin Simon-veljen (turkulainen porvari ja Naantalin Luonnonmaan Miekkulan omistaja) Johan-pojan (Miekkulan omistaja vteen 1683 [Genos 2006:2 V-P Toropainen: Påval Ketaran perilliset s.58-59 ja viite 45 s.64] poika. Kristinan ja Fonseliuksen lapsia olivat Daniel ja Christina (jonka kummina mm. mormor Maria Eriksdr (Blom)).
__________________
Kati :)

Benedictus

27.01.16, 20:20

Jottei sukuvyyhti helpota, niin tuona panttaus vuonna 1697 oli Mouhijärven khr Caspar Laurentii Sarenius, jonka veli tässä.

Catharina Resinius/Resinia. I pso Turun kappalainen Johan Sarenius k.1677 Turku
Catharina äiti siis Hanna Maria Eriksdotter Blom, Johan Karkuensiksen vaimo.

Benedictus

27.01.16, 23:50

Tämä Thomas Eriksson kiinnostaa, koska hän menee läheltä monia sukusuhteitani.
Tarkastelin tänään kahta eri henkilöä, jotka ovat tulleet esille aiemmin.

Anders Geting oli toi ketunrauta tyyppi.

Hänen omistamansa Loimaan Lähteen tila on sinänsä kiinnostava, koska liittää hänet Loimaan pappisukuihin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021376
Tässä cornetti Anders Geting ja vaimonsa Valborg, jonka isän nimeä ei löydy.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018920
Tässä Hustru Malin ja edellä Her Mats,
Alla myös Valborg p. eli lienee Getingin vaimo.

Her Mats on Mathias Steffani, apupappi.
Matthias Stephani (K 1646)

Matts Staffansson
Loimaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5056) kirkkoherran apulainen, mainitaan 1637–1646.
Omisti Lähteen talon Loimaan Kojonkulmalla.
K Loimaa oletettavasti 1646.
P (ainakin jo 1639) Malin N.N. hänen 2. avioliitossaan.
Malin N.N.:n P1 Loimaan kappalainen Georgius Pauli (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=788), K Loimaa 1635.

Vaikuttaisi, että Valborg, jos oli Malinin tytär, olisi Georgius Paulin tytär, ei Mathiaksen.
Lemua ajatellen, Mathias Stephani voisi olla khr Jacobus Stephanin veli.

Georgius Pauli oli kappalainen, joka asui Hirvikosken Talikassa.

Georgius Pauli (K 1635)

Jöran / Jören Påhlsson
Loimaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5056) kappalainen (cappellan, diaconus) ainakin jo 1612. Georgius Pauli mainitaan kappalaisena 9.2.1612 päivätyn testamentin todistajaluettelossa.
Georgius Pauli sai haltuunsa ja viljeltäväkseen autiotilan (kruununtilan) Loimaan Hirvikosken kylästä, jossa hän asui. Myöhemmin hän ("her Jöran i Hirvikoski") asui Kitko-nimisellä tilalla ja oli elossa vielä 26.3.1634.
K Loimaa ilmeisesti 1635 (mainitaan vainajana joulukuussa).
P Malin N.N. hänen 1. avioliitossaan.
Malinin P2 ainakin jo 1639 Loimaan kirkkoherran apulainen Matthias Stephani (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1691), K Loimaa oletettavasti 1646.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019033

Talikka siirtyi vävylle Laurentius Petri Aboicukselle.

Laurentius Petri Aboicus (K 1671)

Lars Persson, Tammelinus / Tammelin
S Turku noin 1605–1610. Vihdin kirkkoherran Jacobus Petri Boteruksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=273) veli.
Kävi Turun katedraalikoulua, myöhemmin lukiota.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) sijaiskirkkoherra 1631–1632 ja 1633–1634; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomenkielisen seurakunnan kappalainen (choralis, 3. sarjaa) 1634; Loimaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5056) kappalainen 1636; Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) kirkkoherra 1648; Sääksmäen (Tammelan) rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) lääninrovasti viimeistään 1666.

Vahvasti voisi epäillä, että Malin, jolle ei löydy isännimeä, olisi khr Jön Johanssonin tytär, aika ja asema tukevat ajatusta, sekä se, että Talikan naapuri Seppälä kuului her Jöns Jönssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014017

Tällöin Malinin veljen vaimo oli tuo tuntematon, joko Erik Thomasson Blomin 1. vaimo tai tämän 2. tytär.

Calonius

28.01.16, 01:35

Anders Geting oli ketunrautatyyppi ja liittyi muutenkin Thomas Pyttiin. Tässä jotain:

Olof Abrahamssonin porvarivalan takasi 8/3 1658 Thomas Bytti

Kävin joskus läpi Loimaan taloja ja päädyin siihen, että Abrahameja on todella vähän ja paras vaihtoehto on Kojon kylän Framin talon Abraham Sigfridsson. Olof olisi siis tämän poika vaikka en sitä löydäkään SAY:stä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018952
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021409

Ilmeisesti sama Abraham on myös Lähteen tilalla, jossa myöhemmin vuodesta 1651 Anders Geting perheineen.

Loimaan käräjät 11.─15.12.1640, 94v.:
Joulukuussa 1640 määrättiin Kojon Abraham Sipinpoika Frami maksamaan Niinijoensuun Joose Pertunpojalle 1½ taalaria vuoden härän vuokrana

Tästä samasta Joosesta taisi olla puhe jo muutama sivu aiemmin. Joka tapauksessa oli mukana perintöriidoissa esim. Erik Thomasson Skrivaren (Florinus) kanssa ainakin vuonna 1649.

Loimaan käräjät MM 7, 18.─20.3.1651, 157v:
Maaliskuussa 1651 Turun kämnerinoikeuden päätöksellä 21. helmikuuta 1650 määrättiin kahden viikon kuluessa ulosmitattavaksi Niinijoensuun Joose Pertunpojalta 23 taalaria 16 äyriä porvari Tuomo Pytylle.

Liittyyköhän tuo vuoden 1649 perintökiistoihin?

Tuona samana vuonna 1651 Thomas Eriksson mainitaan kyseisen vuoden ajan Niinijoensuun Pietilässä. Samana vuonna Erik Henriksson Spåra aloitti Loimaan nimismiehenä samalla tilalla. Juuri sitä ennen Thomas Eriksson poistuu Pesänsuolta ja 1650 Turussa valitettiin, että mm. Thomas Bytti ja Simon Blom (muutaman muun kauppaoprvarin lisäksi) eivät olleet tehneet ostoksiaan talonpojilta torilla, vaan houkuttelivat nämä luokseen kauppakartanoilleen kaupungin ulkopuolelle.

Tässä loppuun vielä jotain Toropaisen kirjoituksia Getingistä:

Kesäkuussa 1657 Erik Spåra (Erik Thomassonin vävy) oli saanut pantiksi kaksi hopealusikkaa kornetti Anders Getingin vaimolta Valborgilta.

...Elin Erikintytär Spåran ensimmäisen puolison isä oli Loimaan Lähteen ratsutilaa hallinnut kornetti Anders Hansinpoika Geting.

… vuoden 1658 Loimaan kirkonkalustoluettelon mukaan kornetti Anders Geting oli lahjoittanut kukkakuvioisen atlassilkkisenmessukasukan. Hänen voidaan olettaa tuoneen sen sotaretkiltään Keski-Euroopasta.

Eli kyllä nämä Florinukset tähän aika tiiviisti liittyvät, heh! Aikamoinen soppa. Kumma juttu, ettei sitä Thomaksen isää vielä varmuudella löydy.

Calonius

28.01.16, 01:59

Mietin sitä, että jos Thomas Bytin isä oli esim. Lemun kirkkoherra Ericus Henrici, minkä takia hän ei käyttänyt nimeä Florinus kuten Herra Ericin muut lapset? No, nämä olivat pappeja, joten tuo latinalaistyyppinen nimi oli luontevampi heille. Miksei sitten nimeä Blom kuten samaan aikaan elänyt toinen kauppaporvari Simon Blom? Simonin isä oli Blom ja tässä tapauksessa Thomaksen äiti olisi Blom.

Vai olisiko Thomas Ericin ensimmäisen vaimon lapsi, mahdollisesti Spåra? Miksi ei sitten käyttäisi sitä nimeä?

On oikeastaan kolme vaihtoehtoa:
1) Thomaksen oma suku oli Pytti
2) Thomaksen vaimo oli Pytti
3) Thomas osti Pytin talon

Vaihtoehdot 2 ja 3 toimivat tietenkin luontevasti myös yhdessä. Vaihtoehto 1 ei vaikuta todennäköiseltä, koska Loimaalta ei löydy oikean ikäistä ja muutenkaan sopivaa Thomas Pyttiä tai Erik Pyttiä, eikä Turussakaan pahemmin ole mainintoja Pytyistä ennen Thomaksen ilmestymistä manttaaliluetteloihin yms.

Nyt näyttää siltä, että ensimmäinen vaimo oli Brita, joka oli Turun Pytty-sukua, mitä kautta Thomas Bytti päätyi Loimaan yhteyksiin. Tosin Erik Thomasson Skrivarekin voi olla yksi syy, miksi Thomas meni Loimaalle pari vuotta tämän jälkeen. Tämä Brita on luultavasti se Turun pormestari Bertil Mårtenssonin nimeltä tuntematon tytär, joka avioitui 5.12.1624. Bertilin äiti oli Barbro Pytty. Turun Thomas Erikssonhan mainitaan pariinkin otteeseen Bertil Mårtenssonin vävynä.

Toinen vaimo (vihitty välillä 1650-1654) oli sitten Margareta Fransdotter, joka oli aika varmasti Loimaan Frans Pytyn nimeltä tuntematon tytär. Jos näin on, Thomas Bytti ei tosiaan voisikaan olla ainakaan ihan läheistä sukua Loimaan Pytyille.

Näitä asioita on käsitelty tuolla aiemminkin, mutta tässä nyt oli jotain yhteenvetoa.

Calonius

28.01.16, 11:47

Hetkinen... Voisiko Niinijoensuun Joose Pertunpoika olla Turun pormestarin Bertil Mårtenssonin poika? Kummatkin mainitaan tuossa yllä. Tällöin Thomas Bytti olisi Joosen lanko.

Toropainen:
Aunen kuoltua Bengt Henrikinpoika avioitui vuosien 1624-1625 välillä Saara Simontyttären kanssa, joka mainitaan Bengtin leskenä ensi kertaa 24. marraskuuta 1626. Tästä avioliitosta syntyi ainakin tytär Anna Pentintytär, joka vuonna 1640 sai periä vain isänsä. Annan puoliso oli Joose Pertunpoika, joka sai Niinijoensuun Pietilän ratsutilan isännyyden 9. helmikuuta 1641 suoritetussa perinnönjaossa. Perhe muutti vuonna 1649 Suutarlan Kalaselle, kun Pietilä oli myyty uudelle omistajalle. Marraskuussa 1643 Niinijoensuun Joose Pertunpoika sai haltuunsa kaksi ratsastaloa samassa kylässä, joita oli aiemmin hallinnut hänen vaimonsa isäpuoli Erik Thomasinpoika.

No, tämä on vain heitto. En löydä Niinijoensuulta muualta Joosea tai ketään Bertiliä. Niinijoensuun Filppuun tulee 1638 Josef Bertilsson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018803

Benedictus

28.01.16, 14:14

Tuo Abraham Sigfridsson näkyy ensin Lähteellä, sitten Lähteelle tulee her Mats ja vaimo Malin ja Abraham Sigfridsson siirtyy Kojon Framille, kummassakin paikassa näkyy poika Jacob Abrahamsson.
Onko Abraham Sigfridsson Framilla aiemmin näkyvän Sigfridin poika on eri asia.
Jos Malinin veli nai Erik Thomassonin tyttären ja Erik Spåran tytär nai Anders Getingin pojan niin sopii soppaan.

Jotta soppa ei olisi liian helppoa niin lisään tähän uuden ulottuvuuden.

Lemun kappalainen Sigfridus Michaelis ja vaimonsa Margareta Thomasdotterin poika aateloitiin nimellä David Gyllenbögel.

Tämä aatelointi jos mikä on todellinen sekasorron vyyhti, jos tarkastellaan löytyvää informaatiota.

Lemun kappalaisen poika on ilmoitettu päivän tarkuudella syntyneeksi 1603.
1629 vuonna, siis 26 vuotiaana hän sai rälssivapauden kahteen omistamaansa tilaan, joista Torkkila oli jo 1622 hänellä 19 vuotiaana.
Tämä jos mikä on jo saavutus sääty-yhteiskunnassa.
Poikiensa yotiedoissa äidiksi mainitaan Vihdin kappalaisen tytär.

30.4.1653 Henrik Gyllenbögel Henricus Davidis, nobilis 967 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=967). Vht: tilanomistaja Sauvon Järvenkylässä (Träskby), ratsumestari David Sigfridsson (aateloituna 1648 Gyllenbögel, † 1677) ja hänen 1. puolisonsa N.N. (Kiskon kappalaisen tytär).

Tämä mättää pahasti.

Tämän mukaan nuori kappalaisen poika nai kappalaisen tyttären ja saa jo 26 vuotiaana rälssimaata haltuunsa, ilman aatelis sukua.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=903978

http://runeberg.org/frfinl/0409.html
http://runeberg.org/frfinl/0436.html

Jos pitäisi arvata kuka Margareta Thomasdotter oli, niin veikkaisin vahvasti, että isänsä oli Thomas Jacobson Spåra, khr Olaus Jacobin veli.

Sauvon Träskbyssä näkyy David Gyllenbögel 1629.
Ramseyn mukaan sai itselleen ja vaimolleen rälssivapauden tiloihinsa 1629, eli oli tuolloin jo naimisissa.

Ramseyllä on virhe, sillä Perniön Torkkilassa ei näy David Gyllenbögeliä.
http://runeberg.org/frfinl/0436.html vaan se paikka on Halikon eli Sauvon Torkkila, jossa jo 1622 näkyy David Sigfridsson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=904092
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906420

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902157

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902089
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=903978
Kiinnostavaa, että sekä Torkkilassa, että Träskbyssä näkyy ennen David Sigfridssonia sama Jacob Simonsson.
Träskbyssä Jacob Simonsson näkyy jo 1571.Onko sama?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069965
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069960
Torkkilassa Simon Larsson.

Tämän perusteella Gyllenbögel sai 2 tilaa rälssiksi, joiden viljelijä oli sama Jacob Simonsson.
Kukahan tämä voisi olla, sillä tuo viittaisi, että olivat vaimon tiloja.
Ei oikein vaikuta, että tämä Jacob Simonsson olisi ajallisesti khr Simon Forskålin poika.

Se, mikä on kiinnostavaa, on tämä alla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906290
Tässä näkyy Thomas Eriksson bondena Gyllenbögelin tilalla.
1634-1653
vaimona Valborg, 1647 Nargeta h. ,kenen?

Tässä Thomas Eriksson Pesänsuolla 1634-50.
Vaimona Brita koko ajan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864

Merkintöjen perusteella eivät oikein voi olla sama Thomas Eriksson.

Gyllenbögel liittää Lemuun, Pesäsuo Pyttyihin.

Benedictus

28.01.16, 19:18

Erik Henriksson Spåran tyttären Elinin puoliso oli Henrik Bertillsson Hirvikosken Taalikan isäntä, nimismies ym.

Tässä näyttäisi olevan saman suvun sisällä tapahtuva kuvia.

Talikka oli Lähteen hustru Malinin ja 1. miehensä Georgis Paulin tilana, joka siirtyi sitten heidän vävylleen tulevalle Tammelan khr Laurentius Petri Aboicukselle.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018920
1643 Lähteellä Bertill Persson ja vaimo Kirstin.

1646 Lähtellä hustru Malin, Bertill Måg ja vaimonsa Kierstin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021481
1655 Talikassa Bertill Persson, vaimo Kirstin ja vaimon sr Valborg?
Lisäksi inh. Maisa(voiko olla Malin?)
1656 myös Lähteellä näkyy Valborg, Anders Getingin vaimo?
1667 Henrik Bertilsson ja vaimonsa Elin.

Eli tämän perusteella voidaan todeta, että Malinin ja Georgius Paulin tytär Kirstin oli Bertil Perssonin vaimo, ilmeisimmin heidän poikansa oli Henrik Bertilsson, Erik Spåran vävy.

Kuka oli Bertill Persson?
Heitän ajatuksen, että koska Laurentius Petri Aboicus siirsi tilan Bertil Perssonille, vaimonsa sisaren miehelle ja koska tämän isännimi oli Per, kuten Laurentiuksenkin, niin kyseessä olisi olleet veljekset, joilla oli sisaret vaimoinaan.

Laurentius Petri Aboicus (K 1671)

Lars Persson, Tammelinus / Tammelin
S Turku noin 1605–1610. Vihdin kirkkoherran Jacobus Petri Boteruksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=273) veli.
Kävi Turun katedraalikoulua, myöhemmin lukiota.
Marttilan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5062) sijaiskirkkoherra 1631–1632 ja 1633–1634; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomenkielisen seurakunnan kappalainen (choralis, 3. sarjaa) 1634; Loimaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5056) kappalainen 1636; Tammelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5104) kirkkoherra 1648; Sääksmäen (Tammelan) rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) lääninrovasti viimeistään 1666.
Turun hovioikeuden presidentti, valtaneuvos Jöns Kurck oli Laurentius Petri Aboicuksen tukija ja hyväntekijä, ja 1644 painetun suomenkielisen saarnakirjansa Laurentis Petri omisti ylhäiselle suojelijalleen "yhdexi nöyräxi kijtollisuden merkixi ja nijden moninaisten hyväin töiden muistoxi cuin T(ei)dän A(rmonne) minua nijn cuin ennen minun köyhiä Wanhembitani vastan ilman ansiota armo myöden on osottanut".
Synodaaliväitöksen respondentti Turussa 1642; Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1665. Seitsemässä eri seurakunnassa yhteensä 15 rovastintarkastusta 1666–1669 (Lempiäinen 1967).
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 15.12.1649, syyskuu 1650, toukokuu 1651, 22.6.1653, 10.5.1656, 11.5.1661 ja 10.4.1668.
Laurentius Petri Aboicus kuuluu suomenkielisen virsirunouden ja saarnakirjallisuuden perustajiin ja tietokirjallisuuden uranuurtajiin. Hän keräsi suomalaisia sananlaskuja (jotka sitten täydennyksin julkaisi hänen vävynsä Henricus Matthiae Florinus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=662). Hän julkaisi suomeksi saarnoja 1649, 1656 ja 1670, kaksi saarnakokoelmaa 1644, virsiä 1664–1683 sekä runomuotoisen Ajan-Tiedon, joka ilmestyi kolmena painoksena (1658, 1671 ja postuumisti 1684).
K Tammela 1671.
P1 Loimaa noin 1636 Sara Jöransdotter, K Loimaa noin 1637, P1 V Loimaan kappalainen Georgius Pauli (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=788) ja Malin N.N. hänen 1. avioliitossaan; P2 jo 1638 Brita Larsdotter hänen 2. avioliitossaan, K Loimaa noin 1644, P2 V Turun hovioikeuden asessori ja Etelä-Suomen laamannikunnan alilaamanni Lars Bertilsson Vihdin Olkkalasta ja luultavasti hänen 1. puolisonsa Brita Henriksdotter Ekelöf;

Jacobus Petri Boterus (K 1660)

Jakob Persson
Kotoisin Turusta; Tammelan kirkkoherran Laurentius Petri Aboicuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2) veli. Jacobus Petri laati 1630 Halikon Puotilassa (Botila) Anna Mårtensdotterin ja tämän toisen aviomiehen Henrikin keskinäisen testamentin ja käyttää siinä itsestään nimeä Jacobus Petri Boterus.
Vihdin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5117) kirkkoherra, mainitaan jo 1640, astui virkaan kaiketi 1641.
Kirjoitti suomenkielisen onnittelurunon veljensä Laurentius Petri Aboicuksen niin ikään suomenkieliseen saarnakokoelmaan, joka painettiin Turussa 1644. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku syyskuu 1650, toukokuu 1651 ja 6.5.1656.
Mainitaan Turun tuomiokapitulin pöytäkirjassa 23.1.1660 vajaa viikko aiemmin pidetystä synodaalikokouksesta poissaolleiden pappien luettelossa.
Omisti Pietilän ratsutilan Vihdin Kotkaniemen kylässä.
K Vihti kevättalvella 1660 (oli elossa vielä tammikuun lopulla, mainitaan vainajana 11.4.).
P Gertrud N.N., joka leskeksi jäätyään 11.4.1660 syytti ankarasti seurakunnan kappalaista Georgius Bartholdi Agricolaa (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=36) väärinkäytöksistä ja anoi itselleen kahta armovuotta (sai vain yhden, vappuun 1661 asti). K Vihti 1684/85 (haudattiin Vihdin kirkon lattian alle 18.1.1685).

Ovatko tässä veljekset?:
Lars Persson Aboicus
Jacob Persson Boterus
Bertil Persson

Ajallisesti passaa erittäin hyvin.
Pitkään on pohdittu kenen poikia he olisivat?
Voisiko tuo Jacobus Petrin sukunimi Boterus auttaa?

Jacobus Petri laati 1630 Halikon Puotilassa (Botila) Anna Mårtensdotterin ja tämän toisen aviomiehen Henrikin keskinäisen testamentin ja käyttää siinä itsestään nimeä Jacobus Petri Boterus.
( En tunnista noita henkilöitä Botilasta, tässä lienee taas nimivirheitä)

Voisiko tuo nimi Boterus olla väännös Botilasta?
Per Eriksson i Pojoby, Muurla suvusta sai Potilan 1573 kuninkaalta, hänellä ei liene ollut lapsia, mutta voisivatko Perin pojat olla jotain suvun kaupunkihaaraa?

Hannu Virttaalainen

28.01.16, 19:59

Benedictus tiedoksesi:

Toropaisen viimeisin versio Niinijoensuun nimismiessuvusta, Turun sukututkijain vuosikirjasta 2013, löytyy myös verkossa, lähdeviitteinneen, osoitteessa http://www.academia.edu/11863133/Loi..._nimismiessuku (http://www.academia.edu/11863133/Loimaan_Niinijoensuun_Pietil%C3%A4n_nimismiessuku)

Kyllä Toropaisellakin virheitä vo olla mutta kyllä sinun spekulaatiosi Spåran vävystä minusta vaikuttavat aika villeiltä

Tässä pyöritään omien esipolvieni ympärillä koko ajan

Benedictus

28.01.16, 23:24

"Kyllä Toropaisellakin virheitä voi olla mutta kyllä sinun spekulaatiosi Spåran vävystä minusta vaikuttavat aika villeiltä."

Jos tarkoitat Henrik Bertilssonin alkuperäarveluani, niin ehkä ajatus on uusi, mutta jos katsotaan kokonaisuutta, niin ei minusta niinkään villi, sillä pitää muistaa kuinka pienet ja ahtaat tuolloiset säätyläisväen piirit olivat.
Loimaanseudun talot olivat jopa valtakunnallisesti todella varakkaita ja siksi sieltä on lähtenyt paljon pappis-,porvari- ja sotilasskuja.

Toropaisen kirjoitusta käytin apuna, kun selvitin noita henkilöitä. Ei siellä paljoa virheitä löydy hakemallakaan.

Toro on sen puoleen tuttavani, että mieluusti löytäisin virheen, jonka voisin hänelle syöttää.

Hannu Virttaalainen

29.01.16, 08:44

Benedictus tiedoksesi:

Ehkä tässä olisi pitänyt olla "Ketjun lukijoiden tiedoksi" :confused:

Yksi asia, joka Niinijoensuun nimismiesten Erik Spåran ja appensa Erik Thomassonin kohdalla pitää muistaa, ovat kreivi Wittenbergin läänitykset "Loimaan kreivikunta" oikeammin kai Loimaan vapaaherrakunta.

Molempien tai ainakin vouti Spåran kohdan Loimijoelle tulo liittyy melkoisesti kreivikuntaan.

Hirvikosken Taalikka oli kruununtila ja kun Niinijoensuun Pietilä oli luvattu toiselle vävylle niin jostain toiselle vävylle seuraavalle nimismiehelle oli virkatalo saatava. Kun sitten anopilla ja vävyllä meni sukset ristiin niin uusi suosikkivävy nimismies, Henrik Bertilsson Taalikka/Lindqvist ja "epäsuosioon" joutunut vävy vaihtoivat tiloja.

Myös Toropaisen 1. tulkinta oli käsittääkseni, että Henrik Bertilsson olisi ollut Taalikasta, mutta sitten hän muutti käsitystään.

Siis "totuus" muuttuu, kun tieto lisääntyy tai virheitä korjataan

Virheiden korjaaminen alkaa aina epäilystä tai spekulaatiosta. Siis niitä ei pidä tyrmätä, eikä se ollut tarkoitukseni.

Benedictus

29.01.16, 10:24

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021481

Laurentius Petri Aboicuksen jälkeen tulee Bertill Persson, Kirtin vaimoineen.

Tästä voidaan olla melko varmoja, että kyseessä on Kappalaisten leski Malinin kaksi vävyä, että olisivat veljekset ei ole pois suljettua.

Sivulla näkyy Valborg h.sr joka lienee tuo Valborg, joka näkyy myös Lähteellä. Sinänsä on ongelma, voiko olla myös Anders Getingin vaimo Valborg, jonka vaimo näkyy samana vuonan 1656 myös Lähteellä.
-voi olla tietysti kirjaus virhekin.

Olisi kiinnostavaa tietää mikä oli Malinin isän nimi, onkohan missään lähteissä sitä löytynyt?
Itse ajattelisin, että olisi khr Jön Jönssonin tytär, siis Erik Thomasson Florinuksen toisen tyttären miehen Sigfrid Johanssonin sisar.

Talikassa näkyy myös henkilö Frans Grelsson, joka on tilan bonde. Koska tila kuului aiemmin Aboicuksen apelle her Jören kappalaiselle, vaikuttaisi mahdolliselta, että kyseessä on Jörenin poika Frans Grelsson, sillä Jören ja Grels ovat sama nimi.
Sivulla näkyy myös piika Maisa, joka voisi olla Fransin tytär, tämä taas voisi hyvinkin olla Thomas Erikssonin myöhempi vaimo Margareta Fransdotter.
Tämä vain spekulationa.

Calonius

29.01.16, 11:30

Se, mikä on kiinnostavaa, on tämä alla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=906290
Tässä näkyy Thomas Eriksson bondena Gyllenbögelin tilalla.
1634-1653
vaimona Valborg, 1647 Nargeta h. ,kenen?

Tässä Thomas Eriksson Pesänsuolla 1634-50.
Vaimona Brita koko ajan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864

Merkintöjen perusteella eivät oikein voi olla sama Thomas Eriksson.

Gyllenbögel liittää Lemuun, Pesäsuo Pyttyihin.

Nojoo, eipä ihan helposti voi olla sama henkilö kyseessä. Toisaalta tässä on huomannut, että ihmeen liikkuvaista porukkaa nämä olivat eikä voida ajatella tiukasti joidenkin sääntöjen mukaan. Perusporvareillakin saattoi olla monta taloa sekä kaupungissa että kaupungin ulkopuolella vaikka periaatteessa se noihin aikoihin kai oli kiellettyä. Tietääkseni porvarin piti asua kaupungissa, kun kerran oli porvarivalansa vannonut. Osa tutkijoista tuntuu olevan sitä mieltä, että ei missään nimessä voi porvari näkyä SAY:ssä jossain pitäjän talossa, mutta eihän se niin näytä menevän.

Tuosta Thomas Erikssonista Gyllenbögelin tilalla. Merkinnät ovat hieman epätavallisia siinä mielessä, että lähes kaikilla mainitaan isännimi, jopa piioilla. Välillä on mielestäni epäselvää kenen vaimo Walborg on. Esim. vuonna 1645:

Thåmas Erichss.
Mats Thomass. s.
Wallborgh h.
Margetha dr.

Monesti tulkitaan myös niin, että tuossa Walborg on Mats-pojan vaimo. Tosin kun kokonaisuutena katsoo koko sivua, näyttäisi enemmän, että Walborg on Thomas Erikssonin vaimo. Muuten, vuonna 1634 Walb. Erichsdr. h. mainitaan "oferdig" eli ilmeisesti rampa.

Hannu Virttaalainen

29.01.16, 12:14

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021481

Laurentius Petri Aboicuksen jälkeen tulee Bertill Persson, Kirtin vaimoineen.

Loimijoen Hirvikosken Taalikka edellinen aikajakso:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019033

Siellä lukee Taalikan kohdalla 1651 Wittenbergs fr eli kruununtilasta oli tullut osa Loimijoen vapaaherrakuntaa. Oliko kappalaisen aikana ollut kruununtilana kappalaisen asuin/palkkatilana? Seuraava kappalainen sai jonkun muun tilan kauempaa Kartanonmäestä nykykartalla:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=101&map.y=346&e=286739&n=6754060&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi

Tilalla näkyvät isännät siis lampuoteja. Muutama perintötilallinenkin kartanon (Kartanonmäki) läheisyydessä, joutui vaihtamaan perintötilansa kauempana sijaitsevaan kruununtilaan, johon sai vaihdon yhteydessä perintöoikeuden.

Näissä kuvioissa vain kartanonvouti Spåra, joka ehkä junaili näitä vaihtoja, on omia esipolvia, mutta kyllä tämä löytyy Veikko Laakson Loimijoen Historia I:stä.

Calonius

29.01.16, 12:31

Itse en ihan pysy perässä näissä kaikissa henkilöissä, mutta yritän jossain vaiheessa keskittyä näihin sivulinjoihinkin. Tuliko tässä esille, että Paimion khr Henricus Matthiae Florinuksen toinen vaimo oli Beata Davidsdotter Gyllenbögel?

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=662

Pytit liittyvät jotenkin Paimioon sitä kautta, että Henric Pytin toinen vaimo Brita Stamnellin veli oli Paimion pitäjänkirjuri. Gyllenbögeleitä oli muuten myös Hollolassa 1700-luvun alkupuolella. Tuota paikkaa ja aikakauttahan käsittelimme tässä vähän aiemmin.

---

Ns. DNA-serkkutestissä (Family Finder) isäni saa pari osumaa, jotka sanovat esivanhemmikseen myös Gyllenbögel. Yksi näistä kertoo olevansa suoraa isälinjaa David Gyllenbögeliin. Y-DNA-haploryhmä on I-M253 eli sama kuin meillä, mutta tuohon pääryhmään kuuluminen ei nyt vielä merkitse mitään eikä tässä nyt ole hakusessakaan samaan isälinjaan kuuluminen.

Benedictus

29.01.16, 12:34

Hannu Virttaalainen

29.01.16, 12:59

Lueskelin Toropaisen Spåra-suku juttua. Siinä hän vielä ainakin laittaa Elin Spåran miehen Talikan sukuiseksi, samoin kuin esitin.

ElinEriksdotterSpåra
(taulusta3),s.n.1645,k.Loimaalla 18.10.1691.
83
Lahjoitti Alastaron kir-kolle messupaidan.
84
Puoliso 1)
Martti
. 2)
Henrik Bertilsson Lind-qvist
. Vanhemmat: Loimaan Hirvikosken Taali-kantalollinenPertteliPietinpoikajaKirstiYrjön-tytär.
85
Henrik toimi Loimaan nimismiehenä vv.1666–1700.
86

Juu tiedetään, mutta kun aiemmin viittaamani http://www.academia.edu/11863133/Loimaan_Niinijoensuun_Pietil%C3%A4n_nimismiessuku (http://www.academia.edu/11863133/Loimaan_Niinijoensuun_Pietil%C3%A4n_nimismiessuku) , jossa ao nimismies myös esitetään ja tämä 'suosikkivävyn' vaihtuminen siihen liittyvine käräjäpöytäkirjoineen kerrotaan, on minun ymmärrykseni mukaan uudempi julkaisu ja siinä Toropaisen käsitys on muuttunut: Henrik Bertillson Lindqvist/Taalikka olisikin turkulaisen porvarin poika.

Benedictus

29.01.16, 21:34

Esimerkiksi Henrik Spåran ja Valborg Knutintyt-tären pojan Erik Spåran vaimo Anna Florina olikotoisin Loimaalta, mutta hänen perheensä oliasunut ennen sinne muuttoa Turussa. Erikin ja Annan vävy, Loimaan nimismies Henrik Lind-qvist oli myös kotoisin Turusta (eikä LoimaanHirvikosken Taalikasta, kuten olen aiemmin esit-tänyt). Hänen isänsä Bertil Jöraninpoika Hoppaelivielävuonna1648,jolloinHenrikolikauppiasH enrik Planckin palveluksessa katupuotirenkinä.Turku oli vielä 1500- ja 1600-luvuilla väkiluvul-taanniinpieni,ettävoidaanolettaaem.perheidentunte neen toisensa entuudestaan.

Yllä on Toropaisen uusin näkemys, eli oli porvarinpoika Turusta.

Mutta..

Bertil Jöransson eli Grelsson kuulostaa kovin tutulta.
Kappalainen Georgius eli Jören eli Grels Pauli oli virassa jo 1612, joten ajallisesti voisi hyvinkin olla Bertil Jöransson Hoppan isä ja siis Talikan poika.
Ei siis Kirstin Jöransdotter Talikan poika vaan veljenpoika.

Mahtaakohan Toropaisella olla tietoja tuosta porvari Hopasta?

Benedictus

31.01.16, 13:28

Toropaisen Spåra jutussa tulee esille eräs maininta, jossa Erik Henriksson Spåra perää maksuja satulasta, jonka kauppasummasta osa on kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin(lankonsa) saatavaa ja osa tätinsä miehen Sigfrid Sigfridssonin saatavaa.

Yritin etsiä ttietoa tuosta tädin miehestä, mutta mitään selvää ei löytynyt netinkautta eikä liioin Toropaiselta, eikä Ramseyltäkään.

Siksi tein pikku selvityksen, jos siinä on virheitä, niin lukijat voivat oikaista niitä.
Tämä olisi tietysti oman ketjun aihekin. Tätä juttua voi lainata, jos joku jälkeläinen haluaa tehdä uuden ketjun.

Toropaisen kirjoituksessa mainitaan Sigfid Sigfridsson Rymättylän Ruokorauman ratsutilan isäntänä ja Nyynäisten voutina.

SAY kertoo:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=871383
1654 mainitaan Sigfrid Sigfridsson
Thomas Bengtsson Härkä, lienee vävy, tytär Elinin puoliso.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2129

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=870025
Sigfrid Sigfridsson ja vaimo Elisabeth (Olofsdotter Spåra)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=869534
Sigfrid Sigfridsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867792
1614 Sigfrid Sigfridsson, määreellä Sigfrid Nynäs.Maininta Nynäsistä.
1604-11 Sigfrid Simonsson i Åbo.
-kyseessä Turun pormestari Sigfrid Simonsson Jempse.
-kyseessä lienee Sigfrid Sigfridssonin isä.
1601 Jämpses h. Valborg ja Borgeska i Åbo useilla tavoin ilmaistuna
-Valborg on siis Sigfrid Simonsson Jempsen vaimo.
1600 Lindue Hansson ja Lindwed Hansson ennen Valborgia, kuka on?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866769
1585 Hustru Valborgh Jempses i Åbo.
-Kylän tilat läänitetty Tallinnan piispa Cristian Mikailis Agricolalle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=853085

Tässä Turun pormestareita:Eli Sigfrid Simonssonin miniä olisi ollut Erik Hakola-Spåran sisar.

3. Bertil Mårtensson (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/bmartessons.jpg), mainitaan pormestarina 1608- marrak. 1623 ja tiettävästi kevääseen 1624. Elossa vielä 1633.
4. Sigfrid Simonsson (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/ssimonssons.jpg), mainitaan pormestarina 1608- marrak. 1623. Kuollut 1633.
5. Nils Erksson (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/nerissons.jpg), mainitaan pormestarina 1608-1616. Kuoli 1616.
6. Erik Andersson Knape (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/eanderssons.jpg), pormestari 1621-1628. Käskynhaltija 1629, sitten burggrefve Turun läänissä 1630. "Presiderade i rätten" viimeisen kerran marraskuussa 1633. Kuoli 1633 tai -34 ja haudattu 7.4.1634.
7. Erik Olofsson (Spåre) (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/eolofssons.jpg), pormestari 1629-1632, Lemo kirkkoherran poika, kuoli 1655 korkeassa iässä ja äärimmäisessä köyhyydessä..

Benedictus

03.02.16, 10:02

Pekka Hiltunen

03.02.16, 17:40

Tuolla Cristina Florina viestiketjun puolella pohdein ajatusta, olisiko nimismies Erik Thomasson blom-Florinuksen vaimo Sara Simonsdotter kuitenkin tämän tyttärien äiti. Toropaisen artikkelin mukaan niin ei ole.

Syy tähän ajatukseen tulee pohdinnasta, miksi Erik Henriksson Spåra myi Lemun Toijalan tilansa Eskil Anderssonille, joka oli Mynämäen Kaivolasta?
Yleensä maat pyrittiin pitämään klaanin sisällä, eli mikä olisi ollut tuo yhteys.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1005949
Eskil Andersson
Toropaisen mukaan myi tilan äitinsä suostumuksella.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=756767
Eskil Andersson Kaivola
Mainitaan Simo Hollo

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=735172
Simon Hollo
Valborg enka
rytta räätäli Brusius Persson ja vaimo Valborg
Taas Valborg enka ryttar

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748341
Simon Sigfridsson Hollo, leski Valborg, uusimies Brusius Persson.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728162
Simon Sigfridsson Hollo

isänsä Sigfrid Marcusson Hollo

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=719327
Sigfrid Marcusson Hollo
Mynämäen kirjuri ja Maskun khr Hemminki Maskulaisen veljenpoika?
-en nyt tarkistanut miten tuo meni.

Kuten havaitaan Mynämäen Kaivolan isäntä Simon Sigfirsson Hollo ajallisesti saattaisi olla sopiva Niiinijoensuun Sara Simonsdotterin isäksi. Sara avioitui Bengt Henrikssonin kanssa 1624 eli voisi olal syntynyt 1600-10 välillä. Simon isä mainitaan jo 1584, joten ajallisesti voisi toimia.
Tämä on tietysti spekulointia, mutta tämä olisi yksi mahdollisuus.
Kuka tai kenen sukulainen Eskil Andersson olisi, on tietysti vielä kysymys.

En tiedä onko välttämättä sukulaisyhteyttä aivan lähellä: Henricus Olai, joka Toijalaa viljeli kuoli 1656. Margareta Henrikintyttären poika Antti Rekonpoika tuli Vitikaisten rusthollariksi naituaan Vitikaisten isännän lesken. Spåre-suvun nimismiehen ja kirkkoherran jälkeläisten "kotitilaksi" muodostui Kallelan suurtila, kun Lisbeta Henrikintytär nai vanhan Kallela-suvun Jacobus Stephaniin (jos arvaukset ja päätelmät ovat osuneet kohdalleen...).

Toijalan isäntä 1657 alkaen oli Grels Simonsson. Grelsin vaimot olivat 1. NN (lapsia Henrik ja Sophia), 2. Margareta Henriksdotter Spåra, 3. Karin Andersdotter (k. 1655, poika Carl Grelsson) sekä 4. Marja Erkintytär Kustavin Parattulasta. Antti Rekonpojan sisarista Simon Grelsson on kai mennyt vaimonsa Britan kotikonnuille Taivassalon Onnikmaahan, Israel Grelssonista tuli lopulta Mynämäen Huolin Isokauvolan rusthollari, Maria-sisaresta en ole kirjannut tietoja. Antin Grels-isä kuoli Askaisten Paavaisissa.

Olaus Jacobiista "maanmainiosta Geni-ohjelmasta" poimittua: "Lemun kirkkoherra 1570-1613. Liedon Vierun tilan isäntä. Paraisten Kirjalan rälssitilan isäntä. Lemun Toijalan tilan isäntä 1585-. Kemiön Vretan Södergårdin tilan isäntä 1589-."

Näyttää siis siltä, että Toijala oli perifeerinen ja vähäarvoinen ja on voinut joutaa myytäväksi ilman suuria tunnearvoja.
PN

Calonius

05.02.16, 02:17

Tuon tässä vain esille yhden Tomas Erikssonin, joka liittyy osittain samoihin paikkoihin, sukuihin ja aikakauteenkin - Tomas Eriksson Oxhorn. Tosin taitaa olla liian vanha ollakseen Thomas Bytti. Löysin netistä hajatietoa, osittain ehkä hieman ristiriitaistakin, tästä henkilöstä. Näyttää syntyneen viimeistään noin 1574. Mitä kerrottavaa teillä on hänestä?

Hela

05.02.16, 10:34

Thomas Eriksson Oxhorn oli rälssimies ja löytyy rälssiä koskevista teoksista (Impola ja Ramsay). Hänellä ei ollut mitään yhteyttä Bytti-sukuun.

H. I.

Benedictus

11.02.16, 23:42

Pormestari Bertil Mårtenssonin vävy Thomas Eriksson mainitaan useassa kohdassa aiemmin inspehtori Thomas Thomasson Leijonbergin yhteydessä, tämän hankkiessa taloja Turusta.

Tässä alla on selvityksiä eräistä tonttiriidoista Turussa, siitä selviää, että Thomas Thomassonin isä lienee Thomas Marcusson-skolmestars Thomas.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=253862&highlight=melartopaeus#post253862
Lainaus:
Lainaa:
TRO 15.10.1642: Herman Stamer ( Helsingius tytär, pso I Turun pormestari Plagman Peter, haud.1626, pso II Stamer Herman) oli ottanut vuonna 1633 lainan kälyltään Katarina Gabrielintyttäreltä. Katarinan nykyinen mies Henrik von Broken vaati sitä maksettavaksi. Katarinan veli mainitaan. Hänen isänsä oli edesmennyt Viipurin piispa Gabriel Melartopaeus. TRO 19.11.1642:
Petter Såger( 1104 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1104). Vht: turkulainen kauppias Petter Johansson Såger († 1646) ja Margareta Gabrielsdotter Melartopaeus tämän 1. avioliitossa.) ilmoitti, että piispan viimeisen vaimon(Emerentia Johansdotter Klöverblad) perilliset halusivat saada piispan talon Kirkkokadulla Kroopin vieressä. Talo oli kuitenkin Sågerin vaimon (Margareta Gabrielsdotter Melartoapeuksen)isän- ja äidin(Gunborg Påhlsdotter)perintöä. Thomas Thomasinpoika(vaimo Sara Johansdotter Klöfverblad begrafven 1688 i Pargas (9). Gift med öfverinspektorn Tomas Tomasson, adlad Lejonberg, n:r 606, d.1677 )(Helsingius Tuomas, mainitaan isänsä kuoleman jälkeen tonttiäyriluettelossa “skolmesters Tomas”. Helsingiuksen perijänä mainitaan Tomas Tomaksenpoika, joka kutsuu Peter II? Plagmania langokseen.).lupasi vastata asiaan lankonsa Petter Plagmaninkin(Sofia, d. omkring 1681 (5). Gift med hauptmannen öfver grefskapet Vasaborg, Peter II Plagman, d. 1651) puolesta. TRO 21.11.1642: Thomas Thomasinpojan lanko oli viipurilainen Aron Johaninpoika Klöfverblad. Sågerin mukaan talo oli hänen anoppinsa (Gunborg Påhlsdotter)huomenlahja. Sågerin vaimon sisar oli jo kuollut. TRO 23.11.1642: Piispan ensimmäinen vaimo oli Gunborg. Talo oli ostettu Nousiaisten herra Grelsiltä (Grels Henriksson
Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra
. Lapset Margareta ja Karin Gabrielintyttäret olivat saaneet äidinperinnön piispan toimesta 10.9.1626. TRO 10.12.1642: Gabriel Melartopaeus oli saanut tontin pormestari Petter I Plagmanilta vuonna 1625 (vaimonsa Gunborg Påhlssonin 1.puolison )osuutena M. Markuksen [Helsingius] talosta. Piispan toinen vaimo oli Emerentia Juhanantytär [Klöfverblad].(Genos 1/2006, s. 41)
Kysymys Gungorg Påhsldotter omisti maatilan mihin sai verovapauden 1.puolison kuoltua, tiedetäänkö missä tila oli?

Turun raastuvassa siis selviteltiin piispan tontin/talon jakamista perillisten kesken. Asia oli tullut ajankohtaiseksi, kun tontin edelliset haltijat, Viipurin piispa Gabriel Melartopaeus ja tämän puoliso Emerentia Juhanantytär Klöfverblad, olivat juuri kuolleet (Gabriel 1641 ja Emerentia 1642).

Heti ensimmäisessä oikeuden istunnossa tuodaan esiin se, että Robert Ranckenin anoppi omisti osan talosta. Tämä anoppihan oli Juhana Ottenpojan toinen vaimo, Elisabet Hansintytär, joka tuolloin vielä eli leskenä Ruotsissa. Elisabetin omistusoikeutta ei (ainakaan referaatin mukaan) oikeudessa kyseenalaistettu vaan keskityttiin muun tontin jakamiseen.

Helsingius Marcus Henrici 1595-1609

Syntyisin Uudeltamaalta, todennäk. Helsingistä.

Papiksi vihittynä apuopettajana Turun koulussa jo 1589. Kirjoittautui 14.3.1592 Wittenbergin yliopistoon. Väitteli siellä 10.8.1593, maisteriksi 17.3.1594. Palasi saman vuoden aikana kotimaahan. Teologian lehtori Turussa 1594. Koulumestari eli Turun katedraalikoulun rehtori 1595. Raamatunsuomennoskomitean jäsen 4.7.1602. Merkittävä kirjallinen tuotanto, tosin pääosin painamatonta. Kuoli 31.1.1609.

Pso 1596 Gunborg Paavalintytär, k. 7.4.1623, sai 16.7. 1609 kruunulta verovapauden omistamaansa tilaan korvaukseksi miesvainajansa rästiin jääneistä saatavista. Mainitaan leskenä vielä helmikuussa 1610, vmon II pso n.1610 rehtori, sittemmin Viipurin ja Inkerinmaan piispa Melartopaeus Gabriel Petri.

Lapsia:
Helsingius N.N., haud. 26.7.1598 Turun tuomiokirkon kuoriin.
Helsingius Tuomas, mainitaan isänsä kuoleman jälkeen tonttiäyriluettelossa “skolmesters Tomas”. Helsingiuksen perijänä mainitaan Tomas Tomaksenpoika, joka kutsuu Peter Plagmania langokseen.
?Helsingius Georgi, nimi päätelty seuraavien sukupolvien patronyymien mukaan, ei kuitenkaan löydy lähteistä.
Helsingius tytär, pso I Turun pormestari Plagman Peter, haud.1626, pso II Stamer Herman.
Helsingius N.N., haudattu tammikuu 1612
Helsingius N.N., haudattu joulukuu 1612
Helsingius Margareta, haud. 1.5.1614 Turun tuomiokirkkoon
Helsingius N.N., haudattu marraskuu 1621
Helsingius Johan, kirjoittautuu Upsalan yliopistoon 8.9.1625 Johan Marci Abamneus Finno, myy 1627 ylioppilaana isältään perimänsä raamatun ja käsinkirjoitetun laulukirjan tuomiokirkkon.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=924

Ajallisesti ei Helsingiuksen lapset oikein voi Thomas Erikssonin vanhempia, koska tämä lienee syntynyt liian aikaisin.

Eräs ajatus olisi mahdollinen, nimittäin Marcus Henrici Helsingius on ikänsä puolesta, melkein saman ikäinen Lemun khr Ericus Henricin kanssa. Olisiko mahdollista, että olisivat veljeksiä?

Toisaalta mikä oli Helsingiuksen vaimo Gunbor Påhlsson sukuaan?

Eräs kysymys olisi, kuka oli Thomas Marcussonin vaimo?
Voisiko olla Thomas Erikssonin sukua?

Jokin yhteys kuitenkin tuntuisi olevan.

Benedictus

25.02.16, 23:31

Calonius

26.02.16, 02:20

Tämä on oikein hieno löytö vaikka ei olisikaan Thomas Bytin isä! Onkohan kukaan Pyttyjen tutkija tiennyt, että Kangasalaltakin löytyi noihin aikoihin Pyttyjä?

Minusta näyttää varsin selvältä, että tuolla mainittu Erik Pytty on sama kuin samalla tilalla mainittu Erik Eriksson. Ja luultavasti sama Erik Eriksson isännöi myöhemminkin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436243

Saman kylän Pietilässä mainitaan vuonna 1646 Elin Pytty, husk.

Itse asiassa taisin löytää jonkinlaisen linkin Loimaan Pyttyjen ja Kangasalan välillä. Tarkistan sitä vielä ja kirjoitan huomenna lisää.

Kiinnitin huomiota, että Kangasalalla on kylä nimeltä Sorola. Ja vieressä on Pappila. Ja kun tässä puhutaan vielä Erik Erikssonista, ei voi olla ajattelematta Ericus Erici Sorolaista:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556

Hän oli tosin Laitilasta. Jännästi tällainenkin henkilö kuin Anders Costenius oli Laitilasta, mutta omisti tiloja Kangasalalla - ilmeisesti nimenomaan Sorolasta (ainakin tuolla alla olevan linkin takana olevissa viittauksissa lukee monta kertaa Kangasalan Sorola). Ja hänen isänsä oli Laitilan kirkkoherra Petter Bartholinus.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=118

Benedictus

26.02.16, 09:50

III. Klas Hansson Svarthafra (son till Hans Hansson, tab. 2 (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#T2)). Militär, »var borta i tjenst då hans fader afsomnade» [7] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#7)) och förde 1679 »som en fenrich soldater öfver till Rewell» [8] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#8)). Nämnes från 1656 som innehavare av Hannula och var åtminstone från 1659 länsman i Kangasala. Vid tinget begärde han 13.8.1684 attest om sin skötsel av länsmanstjänsten, »dher han för sin ålderdom icke allestädes hinner vara, så brukar han vid förrättningar en sin sohn». Låg ofta i fejd med socknens allmoge och andra; vid tinget 18-20.2.1689 framställdes flera beskyllningar mot honom, medan han å sin sida klagade över att befolkningen om honom brukade öknamnet »Nuska-Claus» (av J. Ramsay oriktigt återgivit med »snuska Klaus»). I ett spänt förhållande stod han också till häradshövding Johan Spofvenhjelm. Vid Kangasala ting 30.6.-1.7.1691 säges sålunda, att »Länsman (d.v.s. Klas Hansson) är i action, som ock för detta varit, med H:r Häradzhöfdingen och Länsman honom angripit och beliugit, och Häradzhöfdingen bemte Länsman håller för ingen ärlig karl, dy bör uthäradz Domare .... döma» i ett mål där Klas Hansson var part. Var sjuk vid tiden för tinget 24.5.1694. Blev med skötningsbrev av 4.2.1695 tillerkänd skatterättigheten till Matts Johansson Rekolas hemman i Jokiois by. [9] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#9) Död före 21.1.1697, då sonen Johan vid tinget framvisade »sin Sahl. Faders gieldbook». - Var 1658 gift med Maria Rundeel, som nämnes på Hannula till 1694, dotter till majoren Anders Persson, adlad Rundeel, till Sorola i Kangasala och Magdalena Jakobsdotter Härkä. [10] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#10)
IV. Barn: [11] (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#11)
Johan, länsman. D. 1735. Tab. 4 (http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_96.htm#T4).

Tässä yhdistyy monia sukuja ja kuvioita.

Anders Rundeel osti Kangasalan Sorolan maat Kappalaisen Johannes Pacchaleniuksen leskeltä Brita Hansdotter Osaralta, jonka 1. puolison Abraham Kollanuksen tytär oli Hans Hansson Svarthafran 2. puoliso.
Johannes Pachaleniuksen serkkun Per Michelsson Pacchaleniuksen vaimo oli Cristina Eriksdotter Florina.

Havisevan 3 tilaa kuului isälle Hans Eskilsson Svarthafralle 1614-19.

Tuosta Thomas Eriksson Pytyn isä ehdokkaasta Lemun khr Ericus Henricistä olen pohtinut tälle sopivaa isää 1550-luvulla.

Eräs mahdollinen voisi olla Turun porvari Henrik Hollo, jonka poika Hemmingius Henrici Maskulainen oli Maskun khr samaan aikaan kun Ericus vaikutti Lemussa.

Calonius

27.02.16, 13:26

Maskun kirkkoherran Hemmingius Henrici Maskulaisen Hollo-suku taidettiin tuoda ensi kerran esiin täällä vuonna 1964 Aulis Ojan toimesta:
http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

Lainaan yhden kappaleen:

Hemming Henrikinpojan kirjoittamassa tekstissä esiintyvä suomi tarjoaa niin selvän osoitteen, ettei ole vähäisintäkään epäilystä siitä, etteikö hän olisi ollut joko Varsinais-Suomesta tai Ala-Satakunnasta kotoisin. Tällä alueella on ollut 1500-luvulla neljä Hollon taloa, yksi Nousiaisten Nutturlassa, yksi Paattisten Joenperässä, yksi Liedon Sauvalassa ja yksi Loimaan Vesikoskella. Näiden talojen isäntäluettelot kuitenkin osoittavat, ettei yhdessäkään niistä 1500-luvulla ollut Heikki-nimistä isäntää.[3] Mistä sitten löydämme hakemamme Henrik Hollon? Vastaus: Turun kaupungista, Kirkkokorttelista, Pyhänruumiinkujan varrelta, muutaman askeleen päästä tuomiokirkosta ja katedraalikoulusta.[4]

Tuossa on kyllä hieman virheellistä tietoa. Hollo-taloja on ollut enemmän ja niissä oli myös Heikki-isäntiä. Loimaalla oli Hollo ainakin Vesikoskella ja Onkijoella. Tässä nyt epämääräisessä järjestyksessä jotain:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009654
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011918
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013025
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011824
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013091
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014003
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013910

Heikkejä löytyy vaikka muille jakaa.

Tämä Turun Henrik Hollo tunsi hyvin Hannu Kyrön. Mehän tiedämme jo, että Thomas Bytti oli läheisissä tekemisissä Loimaan Kyröjen kanssa, ja olen yrittänyt selvitellä, miten Turun Kyröt olisivat heille sukua.

Kylänmiehensä Hannu Kyrön laivassa hän 28.6. lähetti sanottuun kaupunkiin ...

Sinä vuonna hän lähetti Hannu Kyrön laivassa Danzigiin...

...myös porvari Markus Hollo, joka asui Luostarikorttelissa, edellä mainitun Hannu Kyrön naapurina.

Nyt tietenkin pitää muistaa, että etenkin Kyrö oli yleinen sukunimi eikä Hollokaan ollut harvinainen. Täällä Forumillakin on kirjoitettu:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-17140.html

Tammelan nimiä tutkinut Timo Alanen toteaa Hollo nimen olleen Varsinais-Suomessa yleinen ja juontavan ehkä alkunsa Hol(m)ger nimen kansanomaisesta muodosta

Vielä mielenkiintoinen yhteys:

Historiallinen lähdeaines antaa siis Henrik Hoffmanista todella paljon ehjemmän ja täyteläisemmän kuvan kuin hänen edeltäjästään Hemming Henrikinpojasta. Myös siinä suhteessa Henrik Hoffman on Hemming Henrikinpoikaa paremmassa asemassa, että hänestä on jälkimaailmalle säilynyt jopa muotokuva, turkulaisen taiteilijan Jaakkima Neimanin 1652 tekemä mestarillinen maalaus

Henrik Hoffman oli siis Hemmingin seuraava Maskun kirkkoherrana ja tuo taiteilija Neimanhan oli Thomas Bytin naapuri tai käsittääkseni asui samassa talossa.

Hollo-nimeä löytyy aiemmin etenkin Tyrvään Kallialasta:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0001-0190_ALA-SASTAMALA_ELI_TYRVAA.pdf

K A L L I A L A N K O L M A N N E S
Kiimajärven jakokunta jatkuu.

KALLIALA Kallialaby mk 1540. Maksoi ruokalisän rukiina.
Kallialan kylä esiintyy ensi kerran lähteissä 1466
XVI autioitunut ennen v. 1540

ANTTI 1460-luku De Kalliala: Anders Hollo vain nimi. 10.8.1469 Anders
Hollo pannin ruislaina kirkolta. 1475 Anti Hollo karpion laina.
1478 Anti Hollayn karpion laina. 1479 Andi Hollo kahden karpion viljalaina.
1480 Anders Hollo karpion laina. 1481 Anders Hollo karpion
ruislaina. 2.7.1487 Hollo karpion ruislaina. BFH I s. 362, 366, 368,
369, 371, 374, 377, 395.
OLAVI 12.7.1490 Olaff Hollo lainasi kirkolta 1/3 pannia ruista. 1515/
1517 Olaff Hollo maksoi kirkolle Olavi Rukon (talo XVII) puolesta 20
penninkiä. 1516 Olaff Hollo maksoi kirkolle viljapannin suorittamalla
ajoja. BFH I s. 386, 409, 410.

Calonius-suvun Y-DNA vie nimenomaan tuonne ja sieltä hieman pohjoiseen. Pori oli lähin kaupunki, mikä voisi selittää Ericus Henricin käyttämän nimen "Björneburgensis".

Tutkimalla professori Seppo Suvannon kokoamia Satakunnan henkilötiedostoja löytyy kyllä jonkin verran lisääkin Holloja.

Calonius

27.02.16, 13:34

Tässä se pieni yhteys Loimaan Pytyistä Kangasalaan (jossa siis SAY kertoo olevan myös Pyttyjä):

http://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset

Barbro. (Loimaan Barbro Yrjäntytär Pytyn tytär)
Puoliso kamreeri Sigfrid Sigfridinpoika. Heidän poikansa Mårten Sigfridinpoika toimi Turussa kämnerinä, raatimiehenä vuodesta 1627 vuoteen 1634 sekä pormestarina 4.7.1635 lähtien. Tästä toimesta hän erosi vanhuuden tähden vuonna 1650. Hän toimi myös kaupungin valtiopäivämiehenä vuonna 1635. Mårten Sigfridinpojan puoliso Brita Erikintytär haudattiin 21.9.1679 Turussa. Heidän lapsistaan Anna avioitui kaksi kertaa, ensin Sven Sveninpojan ja sitten pormestari Petter Jessenhausenin kanssa. Toisen tyttären puoliso oli akatemiannotaari ja sittemmin Kangasalan kirkkoherra Johannes Arvidi Frisius, joka kuoli vuonna 1672. Heidän tyt tärensä Sofia Frisia (1643─1674) avioitui Isonkyrön kirkkoherra Israel Alfthanin kanssa ja heidän neljällä lapsellaan oli jälkeläisiä mm. suvuissa Peldan, Bäck, Escholin ja Reinius. Kamreerin ja Barbron toinen poika Matts kuoli ilman perillisiä, sillä hänen veljensä peri hänet.39

Hannu Virttaalainen

27.02.16, 14:51

Lilleperän Pytyt eivät olleet ehkä huomanneet suojata brädiään ja nimeään sen paremmin kuin Kyröt ja Hollotkaan, jopa Perämäkiä on lähes joka kylässä, jopa Pohjanmaallakin, mutta onneksi aika harva on kelpuuttanut sen sukuniimekseen, mikä minua hämmästyttää kyllä suuresti,

Loimaalla on myös tarvittu punkkia, joissa pytyt on voitu pestä. Tämä ihan sisäpiiritietona, kun olen sekä Punkan että Pytyn jälkeläisiä. Myös Elefantti on esivanhempiani. Kuten myös henkilökohtainen suosikkini Iso-Vatsala vai olisiko vääristelemisen välttämiseksi kirjoitettava Storvatsala, joka tulee jostain ihme syystä aina mieleen peilin edessä.

Taisi mennä vähän ketjun aiheen ulkopuolelle ..:confused:

Taas sain viestin "The server is too busy at the moment. Please try again later."

OK message is understood, No worriers. Whatever

Bodniemi37

27.02.16, 15:47

Tässä se pieni yhteys Loimaan Pytyistä Kangasalaan (jossa siis SAY kertoo olevan myös Pyttyjä):

Pyttyjä oli myös Vehkalahdella. Suvun kantaisä (ja esi-isäni) oli Nuutti Matinpoika Pytty, joka oli ratsumestari Wollmar Just von Breitenbachin komppanian ratsumies 1645 (Tuomas Mikonpojan ratsupalvelija), sitten korpraali (1659), ratsumiestilan haltija avioliittonsa kautta Vehkalahden Liikkalassa 1600-luvun toisella puoliskolla (1657 suoritti itse ratsumiespalvelusta talon puolesta). Hänen isänsä on hyvinkin voinut olla joku Matti Nuutinpoika. Ettei vain olisi ollut kotoisin Loimaan suunnalta? Nuutti oli elossa vielä 1669.

Terveisin,

Calonius

27.02.16, 16:24

Bodniemi37

27.02.16, 19:13

Nämä Vehkakahden Pytyt olen huomannut kyllä ha miettinyt, mahtaisivatko olla jotain sukua muille Pytyille. Isänisänisänisäni oli muuten Vehkalahden nimismies 1800-luvulla, mutta se tuskin liittyy Pyttyihin. :)

Tuskinpa. Fredrik August Caloniuksen äiti Elisabet Margareta Godenhjelm kylläkin liittyy huterasti omiin tutkimuksiimme: hänen äidinisänsä Abraham Argillander oli esitätipuoleni Helena Kyanderin lanko (pso Kuopion kappalainen Zacharias Argillander, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5507).

Terveisin,

Calonius

01.03.16, 17:46

Tuskinpa. Fredrik August Caloniuksen äiti Elisabet Margareta Godenhjelm kylläkin liittyy huterasti omiin tutkimuksiimme: hänen äidinisänsä Abraham Argillander oli esitätipuoleni Helena Kyanderin lanko (pso Kuopion kappalainen Zacharias Argillander, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5507).

Terveisin,

Kiva tietää tästä. :)

Calonius

01.03.16, 17:50

Hollosta vielä. Ongijoen Hollo näytti kuuluvan jollakin tapaa piispalle (biscops lb.) ja Thomas Hollo oli kirkon lampuoti (kyrkia landbonde). Tässäkin voisi jotain yhteyttä olla siis Ericus Henriciin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013910

Onkohan muuten Hollolalla ja Hollolla mitään yhteyttä? Joku yhteyshän löydettiin myös Hollolaan tässä ketjussa.

Calonius

01.03.16, 17:57

Calonius

02.03.16, 11:59

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436135

Kangasalan havisevan Haralassa näkyy kiinnostava nimi. Erik Pytty.

Tuo lienee paikallinen henkilö, eikä tekemisissä Turun kanssa. Ajallisesti tosin passais hyvin.
Periaatteessa voisi silti ola vaikka porvari, joka on ottanut tilan veloistaan.
Ei välttämättä sama kuin Erik Eriksson .

Tästä Havisevan Erik Pytystä löysin seuraavan käräjäjutun Antti Lehtosen keräämien tuomiokirjapoimintojen joukosta:

Kangasalan käräjät 22-23.6.1646 VA Ylä-Satakunta KOa4 s. 261v-, mf ES 1963 s. 264 (http://www.protsv.fi/ths/finne/tuomiokirjapoiminnat/Tuomiokirjapoiminnat1366-1878.pdf)
Upböds 2 gången Erich Pyttys hemman i Hafuisefua för hans hemmans några åhrs wthlagors restanzier, som han welb. Anna Persdåtter till Holma, huilkens förlähningsbonde han ähr, ähr skyllig blefuet.

Samasta lähteestä löytyi taas joku Hinrich Pytz (tai Pyt?):

Kangasalan kesäkäräjät 17.8.1624 VA Ylä-Satakunta KOa1 s. 66v-, mf ES 1962, s 69v
Hans Perssons heredzdombreff eller rååbreff af 1612. Hinrich Pytz breff af 1530 (angående råår i
Paiula).

Calonius

02.03.16, 12:34

Mielenkiintoinen yhteys löytyi 1500-luvun puolivälistä:

http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVaQ4hUH/Satakuntasarja18.pdf

Rauman porvari Olavi Pytty onnistui ostamaan hirvennahan Ikaalisten Röyhiön kylästä olevalta mieheltä. 21
21 . Kyrön käräjät 8.6. 1567, VA 2204: 39v-40.

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

RAUTAMÄKI eli RÖYHIÖ

IV Papunen
ERKKI mk 1540-62, pm 1557-62. K 1540: 2, 1541: 3, 1553: 4. Karja 1540:
hev 1, le 3, nk -, la 1, ny 5.125. Lv 1557: 4. Eric Papunen mk
1546, 1552-54, Erich Papuinen mk 1555-62, Erick Papu pm 1557-62. Sak
sk 1554 Erich Papuijnen t > Madlin Röyhiön (Isoröyhiö).

Tämä Erkki Papunenhan on Y-DNA-testin mukaan läheistä isälinjaa omani kanssa. Yhteinen esi-isä saattaa löytyä 1500-luvulta tai aiemmin. On muistaakseni myös kirjoista todettu, että toinen osuma, Jämijärven Juho Kontti on läheistä sukua tälle Erkille.

Ilmeisesti tämä sama käräjäjuttu löytyi hieman eri tavalla avattuna tuolta Suvannon kirjasta:

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

RÖYHIÖNIEMI eli VÄHÄRÖYHIÖ

III Nikkilä

HEIKKI MATINPOIKA 1569-

...kk 1567 Hen. Madzsson Röyhiön sai 40 markan sakon, koska oli tappanut hirviä vastoin kuninkaallisen majesteetin kieltoa ja myynyt taljat Oluff Pytty -nimiselle porvarille Raumalle...

Kyseessä ei siis ollutkaan Erkki Papunen vaan naapurikylän Heikki Matinpoika. Jos nuo nyt ovat yksi ja sama juttu. Olisi kiva nähdä alkuperäinen.

(Porissakin oli porvari Olavi Pytty, mutta vasta 1600-luvulla)

Nyt näyttää jo lähes täysin varmalle, että Thomas Bytin esi-isiä saa hakea Kyrön eränkävijöiden joukosta. Onko sitten jo hänen isänsä joku niistä, jää selvitettäväksi. Näyttää myös siltä, että tuosta joukosta osasta on tullut pappeja aikojen kuluessa (Hollo, Vänni, jne.). Nämä suvut ovat liittyneet toisiinsa turkispyynnin myötä. Osa on metsästänyt, osa jalostanut eteenpäin, osa myynyt eteenpäin.

Aiemmin olen pohtinut, että Thomaksen vanhempien piti olla sivistyneitä ja kielitaitoisia. Tuskin muuten hän olisi ollut Turun kauppaporvarien joukossa jo melko nuorena. Vaihtoehtoina isän ammatiksi voisi olla kauppias tai pappi. Tavallinen eränkävijä tai toisin sanoen metsästäjä vaikuttaisi epätodennäköiseltä. Löysin kuitenkin vielä yhden mahdollisuuden: Kruununmetsästäjä.

http://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVaQ4hUH/Satakuntasarja18.pdf

Kuninkaalla oli Kustaa Vaasan ajoista lähtien palveluksessaan
hovin turkishankintaa varten sekä Ruotsista että Suomesta useita ns. kruununmetsästäjiä. Näistä aluksi kymmenkunta asui Satakunnassa, Kyrön ja Ruoveden suurpitäjissä — nykyisissä Kankaanpään, Jämijärven, Ikaalisten ja Kihniön sekä Kurun, Virtain, Ähtärin ja Soinin kunnissa. Tämä jos mikään osoittaa, että näiltä seuduilta vielä 1600-luvun alussa saatiin kylliksi turkiksia, jotta tällainen toiminta kannatti. Kruununmetsästäjät olivat tavallisia talonpoikia, joille annettiin heidän talonsa vapaaksi kruununveroista ja sotaväenotosta sitä vastaan, että he pyydystivät vuosittain kaksi ilvestä tai niiden arvosta muita turkiksia kuninkaan turkiskamarille. Heidän velvollisuutensa oli itse joka vuosi viedä saaliinsa tai turkisostoksensa Tukholmaan, jonne he matkustivat virkamiesten tapaan kruunun vapaakyydillä.

Tämän jälkeen tekstissä mainitaan joitakin kruununmetsästäjiä nimeltä.

Calonius

02.03.16, 14:54

Pyttyjä oli myös Vehkalahdella. Suvun kantaisä (ja esi-isäni) oli Nuutti Matinpoika Pytty, joka oli ratsumestari Wollmar Just von Breitenbachin komppanian ratsumies 1645 (Tuomas Mikonpojan ratsupalvelija), sitten korpraali (1659), ratsumiestilan haltija avioliittonsa kautta Vehkalahden Liikkalassa 1600-luvun toisella puoliskolla (1657 suoritti itse ratsumiespalvelusta talon puolesta). Hänen isänsä on hyvinkin voinut olla joku Matti Nuutinpoika. Ettei vain olisi ollut kotoisin Loimaan suunnalta? Nuutti oli elossa vielä 1669.

Joku Liikkalan Pytyn jälkeläinen on tehnyt Y-DNA-testin. Kuuluu eri haploryhmään (N1c1 - tarkemmin N-CTS8565) eli yhteinen esi-isä ei löydy tuhansiin vuosiin.

Jussi Pytty (Jöns Bytthe), d.ca 1558, Liikkala

Loimaan (tai Kangasalan, Rauman, Porin ja Turun Mätäjärven) Pyttyjen haploryhmää ei taideta tietää.

Oma haploryhmäni (ja siis samalla Turun Aninkaisten Pyttyjen) haploryhmä on I1, tarkemmin I-Z60 ja vielä tarkemmin ns. terminaalihaplo eli viimeisin SNP-mutaatio on A6172.

Benedictus

02.03.16, 20:18

Ericus Henricilla. Lemun khr:lla oli ainkain 3 tiedettyä poikaa, joilla oli käsittääkseni useita poikia.

Mahtaisiko näistä Florinus poikien jälkeläisistä löytyä isälinjoja, joista olisi tai saisi Dna selvityksiä, silloin voitaisiin poissulke tai yhdistää isälinjat muihin tutkituihin.

sl. 1650 Henrik Florinus vanhempi Henricus Matthiæ, Australis 799 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=799). Vht: Paimion kirkkoherra Matias Florinus (Matthias Erici, † 1669) ja Elisabet Henriksdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1650 [Florinus] Henr. [Matthiæ _ 40]. Oraatio 5.12.1652. Respondentti 10.5.1654 pro exercitio, pr. Johan Forsenius 275 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=275). Alimman luokan stipendiaatti sl. 1654 – sl. 1655. Respondentti 14.5.1656 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). FM 5.6.1656. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1657 – sl. 1657. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1658 – kl. 1660. — Hämeenlinnan kirkkoherra ja pedagogion rehtori 1664. Paimion kirkkoherra 1670, Kemiön 1689. Lääninrovasti (1682). Paimion sijaiskirkkoherra 1699, vakinainen kirkkoherra toistamiseen 1701. Kirjailija. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1660 ja 1672, saarnaaja pappeinkokouksessa 1675. Valtiopäivämies 1680. † Paimiossa 12.4.1705. Pso: 1:o 1658 Valborg Larsdotter (Tammelinus); 2:o Beata Davidsdotter Gyllenbögel († 1675); 3:o Katarina Eriksdotter Pihl tämän 2. avioliitossa (elossa 1720).
Veli: rykmentinpastori Erik Florinus 798 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=798) (yo 1650, † 1656).
Poika: Kemiön ent. kirkkoherra, FM Henrik Florinus 3355 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3355) (yo 1686/87, † 1706).
Poika: Karjalan laamannikunnan laamanni, FM Samuel Florinus, aatel. 1719 Blomfelt 3653 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3653) (yo 1690, † 1753).
Poika: luutnantti Johan Florinus, myöh. Blom 4360 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4360) (yo 1698, † 1714).
Poika(?): manttaalikomissaari Gabriel Florinus 5086 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5086) (yo 1709, † 1728).

kl. 1690 Mårten Florinus, myöhemmin Florin Martinus Arvidi, Australis 3652 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3652). * Paimiossa noin 1670. Vht: Akaan kirkkoherra Arvid Florinus 1220 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1220) (yo 1658, † 1707) ja Susanna Mårtensdotter Schilling. Turun katedraalikoulun oppilas 21.11.1685 (in cl. rect. circ. infer., Martinus Arvidi Florinus Paemarensis). Ylioppilas Turussa kl. 1690 [Florinus] Martin. Arvidi Austr _ 185. Respondentti 12.10.1695 pro exercitio, pr. David Lund 2257 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2257). Respondentti 20.11.1697 pro gradu, pr. Simon Tålpo 1856 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1856). FM 14.12.1697. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa (Paraisilla) 13.6.1702. — Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin (Didr. Fr. Patkullin rykm.) eskadroonansaarnaaja 1702. Uudenmaan jalkaväkirykmentin (G. V. von Budbergin rykm.) rykmentinpastori 1703, palveli rykmentin mukana Riiassa vuoteen 1706. Hämeenlinnan kirkkoherra 1705, Janakkalan 1708. Joutui isonvihan aikana venäläisten vangitsemana Hämeen linnaan, mutta onnistui pakenemaan Ruotsiin 1714. Marstrandin vankilansaarnaaja. Toresundin kirkkoherra (Strängnäsin hiippak.) 1718. Kangasalan kirkkoherra 1721. Lääninrovasti 1722. † Kangasalla 20.12.1731.
Pso: 1:o (jo 1700) Katarina Edner († 1724); 2:o 1724 Gertrud Gyllén († 1736).
Poika: ylioppilas Arvid Florin 5306 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5306) (yo 1722, † ~1724).
Poika: Kangasalan kappalainen Mårten Florin 5648 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5648) (yo 1728/29, † 1753).
Poika: rusthollari Lempäälässä Alexander Florin 5812 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5812) (yo 1730, † 1757).
Poika: Karjalohjan kirkkoherra, FM Isak Florin 5813 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=5813) (yo 1730, † 1800)

Pikaisesti yo-matrikkelistakin löytyy miehiä 1900-luvulle saakka.

Calonius

03.03.16, 00:11

Benedictus

03.03.16, 00:22

Juho KONTTI,b.1500, Jämijärvi, Kontti
Matts Flinck b. 1694
Joel Kuurnamaa b.1839 d.1913,Pöytyä
Olavi Saloranta, b. 1915 Noormarkku
Erkki Papunen, 1500, Ikaalinen

Matti Kankaanpää

Johan Thomasson Jaakola, b. 1623 and d. 1678, Loimankylä, Huittinen
Matti Turkki, b. 1683 Hämeenkyrö
Sipi Markkula, b. 1650 and d. 1720

Jaakko Johaninpoika Kaivo-oja 1745-04-10, kuoli Karviassa 1816-08-11

Per Henricss (Saara), birth about 1600, Salmi, Mouhijärvi
Anders Pehrsson Saara, 1637-1707, Mouhijärvi
Sipi Markkula, b. 1650 and d. 1720

Kruunun riista-ampujina mainitaan:Sigfrid Henriksson Oukari Kankaanpäästä, jonka suvun katsotaan tulevan Jämijärven Kontista.Naapuri Jöran Matsson Päivike, Kankaanpäästä, jonka vaimo Malin Matsdr. Soini.
Erik Matsson lienee Jöranin veli ja Mats Persson Päivike oli isänsä.
Malin Matsdr:n veli Jämijärven Soinin isäntä Mats Larsson Soini.

Erik Papuisen jälkeläinenkö on tämä Lars Papuinen, joka nai Blom suvun tyttären.
Lars Papuisen vaimo olisi ollut Sofia Mikontytär Kuhl.
Mouhijärvellä vihitään Michel Kuhl ja Lisa Carlsdr Blom.
Michel Kuhlista en tiedä oikeastaan mitään. Hänen vaimonsa Lisbeta Carlsdr Blom, joka vihitään Mouhijärven Tomulassa eli Tomuniemen rusthollissa Michel Kuhlin kanssa 1679, on syntyään Reg. Qwartermestare myöh. Kapteeni Carl Paulsson Blomen tytär.
Lisbetan äiti oli Christina Melcersdr Teet s.1635 k.3.10.1709
Carl Paulsson Blome oli s. 1622 k. 28.12.1697 75v.

Arvelisin, että Carl Paulssonin isä oli Hattulan khr Paul JOhannis Paulinus ja äiti Elsa/Elin Thomasdr Blom-Florinus, jonka mukaan Carl olisi ottanut Blome nimen.
http://users.utu.fi/isoi/talot/ikaaline.htm

Calonius

03.03.16, 00:29

Aivan! Kyllä tässä selviä yhteyksiä on näillä suvuilla. :D

Benedictus

03.03.16, 09:39

Vaikuttaisi, että Ericus Henricin jälkeläiset aika tarkasti kättivät Florinus nimeä, paitsi Lemun Toijolan isäntä tullikirjuri Blom.

Koska nimeä ei enää löydy ja osa on varmaankin suomennettu, niin toivottavasti Forumin lukijoiden joukosta löytyy jälkeläisiä tai heistä tietäviä.

Mahdollistahan on, että löytyisi jopa valmiita testejä, kohan vain nimet selviävät.

Kiinnostavaa Thomas Eriksson Pytyn dna sukulaisissa on tuo Johan Kontin Jämijärveltä ja Erik Papuisen Ikaalisten Iso-röyhiöstä suhde. Elivät samaan aikaan ja hyvin lähellä toisiaan. Toisaalta listalla on Mats Turkki,Hämeenkyrön Turkkilasta?. Mahtaisiko jollain olla tietoa hänen isistään. Turkkilassa on tuolloin aika iso väkimäärä, joukossa vävyjäkin.

http://turkki.info/Turkki.Hameenkyro.fi.html

http://www.kankaanpaa.fi/kyronkankaantie/kulkijoita.htm

Bodniemi37

03.03.16, 09:44

Joku Liikkalan Pytyn jälkeläinen on tehnyt Y-DNA-testin. Kuuluu eri haploryhmään (N1c1 - tarkemmin N-CTS8565) eli yhteinen esi-isä ei löydy tuhansiin vuosiin.

Jussi Pytty (Jöns Bytthe), d.ca 1558, Liikkala

Loimaan (tai Kangasalan, Rauman, Porin ja Turun Mätäjärven) Pyttyjen haploryhmää ei taideta tietää.

Oma haploryhmäni (ja siis samalla Turun Aninkaisten Pyttyjen) haploryhmä on I1, tarkemmin I-Z60 ja vielä tarkemmin ns. terminaalihaplo eli viimeisin SNP-mutaatio on A6172.

Foorumimme jäsenen Seppo Sipun artikkeli Liikkalan Pyttylänmäen taloista löytyy täältä http://sippu630.mbnet.fi/pytty-liikkanen.html. Ketään Nuutti Matinpoikaa (jonka ainoa(?) puoliso Beata Heikintytär oli ymmärtääkseni Seppo Sipun Markku Jussinpojan poikana pitämän Mikon pojantytär) ei artikkelissa mainita, mikä on saanut minut ounastelemaan, että hän olisi ollut kotoisin muualta päin Suomea.

Terveisin,

Calonius

03.03.16, 15:55

Turussa oli ainakin juuri 1600-luvun puolessa välissä yksi Knut Bytti. Tässä Dahlströmin kortti, joka kertoo, että Knut Bytti asui vuonna 1650 Turun Mätäjärven korttelissa. En tarkkaan muista, mitä tuo |1|1| tarkoittaa. Asuuko Knut siellä yksin ainoana verotettavana vai onko hänen kanssaan vielä joku toinen? Tuo tieto on siis Manttaaliluettelosta, sivulta 361.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31103842

Heti seuraavassa kortissa onkin Matts Pytti. Olisiko sitten Knutin isä? Kyse mm. Pytti-vainajan perinnöstä, josta neljäsosa kuuluu Mattsille ja hänen vaimolleen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=31103844

Itse asiassa minulta löytyy tuo hieman tarkempana:
PL 1624, 1625: Matts Pytti, jonka (RO 5/11 1623) vaimolle oli perintönä langennut 1/4 sikäläistä Pytin taloa Karja- eli nyk. Uudenmaankadun varrella

Sitten minulta löytyy tällainen, jonka taisin joskus löytää täältä Forumilta:
Gabriel Yrjönpojan isä Yrjö Nuutinpoika oli Abraham Pistolekorsin komppanian ratsumies 30.1.1672 ja Liikkalan Pyttylän isäntä. Hän oli elossa vielä 8.11.1692, jolloin Valentinsson maksoi hänen puolestaan 17 kuparitalaria rästissä olevia varusterahoja. Isoisä Nuutti Pytty (aikalaisasiakirjoissa Cnut Bytte) oli Kirsti Hellgrenin Sippolan historian mukaan elossa 1669, jolloin toimi käräjätodistajana Sippolassa.

Kyllä näistä Pytyistä löytyy vaikka mitä, mutta olen keskittynyt vain sellaisiin, jotka olen pienen tarkastelun jälkeen todennut liittyvän omiin esi-isiini. Olisi tosi hienoa, jos joku tutkisi enemmän näitä muitakin (kuten vaikka Mätäjärven korttelin Pyttyjä).

Sekä Matts että etenkin Knut olivat harvinaisia nimiä Loimaan Pytyille.

Benedictus

04.03.16, 10:18

Per Henricss (Saara), birth about 1600, Salmi, Mouhijärvi
Anders Pehrsson Saara, 1637-1707, Mouhijärvi

Tässä on kiinnostava dna henkilö, sillä tukee Salmin Saaran ratsutilan isännäksi SAY;n mukaan tilan lesken Saran jälkeen. Tila saanut tästä nimensä ja vaikuttaa pätevältä, koska liitti tilaan maita ja suoritti ratsupalvelua.

Per Henriksson ei voi ajallisesti olla Sara-lesken puoliso, eikä vävy, koska vaimonsa on Valborg Valeriansdotter Ikkilä, Hyynilän Ikkilän emännän Valborg Eskilsdotterin 2. puolison Valerian Henrikssonin tytär.

Kiinostavaa, että leski Saran jälkeen mainitaan Per Eskilsson, joka periaatteessa voisi olla Ikilän Valborg Eskilsdotterin veli.

Valborgin 1. puoliso oli Marcus Marcusson Suurikurkku, joka lienee Hyynilän Ollarin Suurikurkkuja?

Ollarilla taas on isäntänä Henrik Marcusson Suurikurkku, joka ajallisesti hyvinkin voisi olla Per Henriksson Saaran isä.

Tämä vain tälläistä mutu ajattelua SAY:n perusteella, ehkä asiasta on parempaakin tietoa.

Olisi kiinnostavaa tietää, miten Per Henriksson Saaralta ja Jämijärven Kontti ja Papunen liittyy yhteen.

Calonius

15.03.16, 08:53

Kun löydän tarpeeksi aikaa, esitän yhteenvedon Y-DNA-osumista ja mitä olen niistä löytänyt perinteisen sukututkimuksen keinoin. Tässä välissä kerron parista uudesta löydöstä ja mietteistä koskien Bytti-nimeä.

Yllä olevasta manttaaliluettelon merkinnästä | 1 | 1 | sen verran, että se tarkoittaa taloudessa asuvan yhden miehen ja yhden naisen.

Löysin Thomas Bytin monena vuonna 1651-1658 ns. tositekirjoista (verifikatsioonikirjat).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10611697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10611697
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653733
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10639905
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10666834

Mikä hienointa, vuosina 1656, 1657 ja 1658 mainitaan myös vaimo Margareta! Tähän astihan oli vain tieto vuodelta 1660 Thomas Pytin leskestä Margareta Frantsintytär. Noina vuosina oli aina kaksi piikaa, mutta mielestäni joka vuosi eri piiat. Erikoista. En tosin saa ihan selvää kaikista nimistä.

Naapurina on aina tuo Jochim Conterfeijare. Nimethän kirjoitettiin listaan asumisjärjestyksessä. Muutenkin samoja nimiä näkyy lähellä vuodesta toiseen. Niistä voisi yrittää päätellä kaikenlaista.

Tein seuraavan huomion nimestä: Turun luetteloissa nimi on poikkeuksetta Bijtti (eli Bytti). Myös Turun oikeuksien pöytäkirjoissa nimi on useimmiten Bijtti. Samaan henkilöön viitataan Loimaan käräjillä kuitenkin Pijttij (eli Pytty). Loimaan Pytyt kirjoitetaan lähes aina Pijttij, joskus Pijtti. Enemmän tuota nimeä näkyy Loimaalla 1700-luvulla.

Olen aiemmin ajatellut tämän johtuvan lähinnä kirjurista. Turussa kirjuri nyt vain ajatteli nimen olevan Bytti kun taas Loimalla se oli Pytty. Kuitenkin Turussa selvästi vaihtui kirjuri ja muoto aina sama Bytti. Selvä yhteys (ja ilmeisesti myös sukuyhteyskin) Bytillä oli Loimaalle. Thomas Bytille nimi Bytti oli yhtä kuin kauppanimi. Uskoisin, että muoto Bytti oli selkeämpi ulkomaalaisille kauppakumppaneille. Ehkäpä Thomas oli myös osin ruotsinkielinen (tai jopa edelleen saksankielinen), mikä selittäisi tätä myös osaltaan.

Thomaksen poika Johan kirjoitettiin jonkinlaisessa välimuodossa Bijttij Turun kämnerioikeudessa 1667:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12185610

Johan luultavasti yritti jatkaa isänsä kauppaa, koska lopetti opintonsakin kesken. Näillä tiedoin Johan oli ainoa poika, josta oli jatkamaan sitä. Kauppa ei kuitenkaan enää käynyt vaan Johan kuoli köyhänä ja sairaana. Johanin poika Henrik oli myös kauppias, jonka tiedetään ainakin lähettäneen hamppua Tukholmaan. Ehkäpä kaikilla oli kuitenkin myös turkikset ja nahka kauppatavarana.

Calonius

16.03.16, 14:53

Nyt esitän hieman levottoman teorian, joka on jatkoa tuohon edelliseen nimipohdintaan. Kävin läpi kaikenlaisia linkkejä netistä ja päätin, etten tähän nyt laita mitään. Jokainen voi nopeasti etsiä samat asiat itsekin enkä tähän hätään pysty tuomaan tähän niitä parhaita lähteitä.

Turun piispa Konrad Bitz 1400-luvun lopulla oli saksalaista sukua. Kerrotaan, että suvun vaakunassa oli sakset, mutta myöhemmin Bitzin vaakunassa oli pukki. Konradin jälkeläisiä siirtyi esim. Sääksmäelle. Siellä päin Suomea on kunnan vaakunoissa pukkeja. Sieltä päin näyttää myös Byttin suku tulevan.

Kun taas katson Y-DNA-testin hieman kaukaisempia tuloksia, niiden vahvin keskittymä on Lounais-Saksassa ja hieman ylempänä Länsi-Saksassa. Juuri siellä on paikkoja, joiden nimet viittaavat Bitziin. Taisipa olla myös jossain kirjoitettuna, että Konrad Bitzin suku tulisi sieltä päin alunperin.

Sakset voivat viitata räätälinammattiin tai taidokkaaseen nahkan käsittelytaitoon. Ehkä tämän myötä alunperin Konradin suku saapui Suomeen vaikka nopeasti olivatkin hallinnollisissa ja hengellisissä tehtävissä. Ehkä osa jatkoi vanhaa ammattiaan ja näin syntyi Pytty-sukua eri puolille. Saksankielen sana Pütze tarkoittaa sankoa eli samaa kuin pytty. Se on myös tarkoittanut esim. soista aluetta.

Ikaalisissa päinkin oli Pukki-sukua. Entä tässä oleva henkilö, onko Bitz, Pytti vai mitä sukua? Kangasala on lähellä edellämainittua Sääksmäkeä...

Kangasalan kesäkäräjät 17.8.1624 VA Ylä-Satakunta KOa1 s. 66v-, mf ES 1962 s 69v - Hans Perssons heredzdombreff eller rååbreff af 1612. Hinrich Pytz breff af 1530 (angående råår i Paiula).

Pakko oli nyt tuoda esille ennen kuin unohtuu - vaikka varsin korkealentoista pohdintaa onkin.

Calonius

24.03.16, 14:37

Jatkan vielä hieman tätä Bitz-juttua vaikka ei välttämättä juuri liity ketjun aiheeseen. Piispa Konrad Bitz oli siis vanhaa suomalaista rälssisukua:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Konrad_Bitz

Tuntuu olevan varsin yleinen käsitys, että suku tulisi kuitenkin "alunperin" (ehkäpä noin 1300-luvun alussa) Saksasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Bidz
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/181/

Bitz-suku on Suomen keskiajan huomattavimpia. Kaikki sen miespuoliset jäsenet käyttivät sukunimeä Bitzer, Bizer, Bidz tai Bitz. Se, kuten myös suvussa perinnäinen etunimi Kort eli Konrad, viittaa Saksaan. Baselissa asui 1280 eräs Chonradus Bizzer ja Baijerissa 1386 - 1388 eräs Kunz Pysser eli Bisser. Tanskassa vaikutti 1360-luvulla ritari Eggert Bitzer, hänkin etunimestä päätellen saksalaista alkuperää. Hänen vaakunatunnuksensa oli sakset, kun taas Suomeen kotiutunut suku käytti tunnuksena kilvessään oikealle hyppäävää pukkia.

http://www.danbbs.dk/~stst/slaegt_adel/adelsvaaben.htm

Bidz våben. Også stavet Bitzer. Tysk uradel, indvandret til Finland, kendt (-1396-1519-). Ikke i DK. K: ÄSF, Hausen.

Lähdin tarkemmin tutkimaan omia DNA-testin tuloksia (haploryhmä I-Z60). Ns. serkkutestissä eli autosomaalitestissä "Family Finder" muutama osuma ilmoittaa Bitz -suvun esivanhemmikseen, mutta tuo oli oikeastaan vain odotettua eikä sinällään kerro mitään isälinjasta. Y-DNA -testi ei ensialkuun näytä antavan suoraan tuohon sukuun liittyvää, mutta suuri osa osumista johtaa Rheininlaaksoon: Basel, Württenberg, jne. Vain lähimmät osumat ovat suomalaisia, jotka tietävät juurensa vievän Kyrö-Ikaalisen alueelle. Yhden läheisen osuman esi-isä oli ruotsalainen sotilas Bister, mutta se taitaa olla sotilasnimi, jolla ei välttämättä ole mitään yhteyttä Bitz-sukuun.

Ns. projekteista löytyi sitten lisää. Erään testatun esi-isä suorassa isälinjassa on Hans Caspar Bitzer b. 1608 d. 1694 Saksasta, Baden-Württembergistä, Jakobin, Hansin ja Konradin isä. Testattu on kanssani samaa haploryhmää ja STR-mutaatioiden perusteella yhteinen esi-isä on noin 2000 vuoden takana. Ilman tarkempia SNP-mutaatioiden tarkastelua on kuitenkin vaikea sanoa tarkasti. Tuskin kovin paljon 1000 vuotta lähempänä, mutta tarkempi testi kertoisi lisää. Eräs suurin piirtein yhtä läheinen osuma kuuluu Herwarth von Bittenfeld -sukuun, jonka kantaisänä pidetään Conrad Herwartia, Augsburgin kaniikkia. Tässä on nyt siis kyseessä ns. osuma, mutta ei kovin läheinen sellainen. Ongelma isälinjassani on verrattuna monen muun testituloksiin, että kovin läheisiä osumia ei edes ole. Tämä saattaisi viitata siihen, että isälinja on tullut melko myöhään Suomeen. Löytyy myös Bitner, jonka juuret Saksassa.

Tutkin Loimaata ja löysin Metsämaan Koppalasta ja Mattilasta nimeä Bydzar:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009598

Sigfrid Bidzar, Bydzar ja Lasse Bijdzar, Bydzar. Tuota nimeä näkyy vain vuoteen 1552. Ilmeisesti Lassen poika on jo nimellä Koppa. Tässä samassa on hyvä huomauttaa, että Loimaan Pytty-talossa ei käsittääkseni Pytty-nimeä tiedetä käytettäneen vielä noihin aikoihin. SAY:stä ensimmäinen merkintä löytyy vuodelta 1582:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013110

Jacob Pijttij

Suvantokaan ei kerro mitään Loimaan Pytyistä, mutta näistä Bidzareista kylläkin:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_2092-2332_LOIMIJOKI.pdf

Loimijoki
Metsämaa
Mattila ja Koppala

Sigd Bijdzar mk 1546, Siffred Bijdzar mk 1552.
La. Bidzar mk 1544, Lasse Bijdzar mk 1546, 1552

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1506-1709_ULVILA.pdf

Ulvila
Leistilä

Madz Bidzsar mk 1541-44, 1546, 1552. Madz Olofss. kym 1548-

Lm Madz Biidzar i Leistilä kk 21.7.1550, Madz Biitzar sk
24.10.1550, Mattz Oloffson Leistila lk 12.2.1552 (samojen käräjien
sakkoluettelossa lm Matz Bidzare Leistila, VA 1950 f. 17), Mattz
Biitzar i Leistilä kevk 2.4.1552 (= sak.l. : Madz Bitzari i
Leistila).

A-S mp: kk 21.7.1550 talo XII Erkki Matinpoika oli lyönyt kolme
mustelmaa Madz Bijtz’in sisarentyttäreen...

Sak kk 21.7.1554 Thomas Bitzar Leijstile vastuupakoilu

Ainakin Ulvilan tapauksessa lienee kyseessä se tunnettu rälssisuku. Onko Loimaalla samaa sukua? Ja voiko nimi Pytty/Bijtti olla siitä johdettu?

Calonius

24.03.16, 15:40

Thomas Bytin pojan pojan pojan poika Matthias Calonius ja Henrik Gabriel Porthan olivat lapsuudentovereita ja myös sukulaisia. Olivat muutenkin viettäneet Turussa paljon aikaa keskenään esimerkiksi Aurora-seuran merkeissä. Loppuuonna 1793 Calonius oli 55-vuotias ja juuri muuttanut Tukholmaan korkeimman oikeuden jäseneksi. Porthan oli vajaa kaksi vuotta nuorempi ja työsti edelleen laajaa, 56-osaista selvitystä Paavali Juusteinin piispainkronikasta.

H. G. Porthanin kirje M. Caloniukselle Tukholmaan:
Åbo den 31 Oct. 1793

Min Högtärade Herr Broder! Mycken tack för de i Brors sidsta Bref lämnade underrättalser! Bror lär af mit sidsta sedan hafva funnit, at jag fått förut rätt på Jöns Knutsson (Kurck). Här innelyckt meddelar jag Bror åter någre Excerpter ur hvarjeh. papper, hvaraf Bror torde til sine samlingar erhålla något nyttigt ljus; likadeles bifogar jag på en annan lapp 2:ne Vapen som finnas på Titel-Bladet til det af Bisk. Conrad Bitz utgifne Missale Aboënse, för at försöka, om någon Heraldicus där kan säga, h:ka familler de tilhört? N:o 1 hålles af en til vänster på knä stående Präst, med en (Biskops?) myssa på hufvudet, och N:o 2 af en hand som framräckes ur skyn ofvan-efter. Framför den midt uti sittande Biskopen, ses et vapen hvari är en Bock i gult fält: måste vara Bitziska vapnet? Til höger står en figur på knä, som håller Stiernkorssiska vapnet: tvifvelutan Bisk. Conrads efterträdare, dåv. Domprosten Magnus Nicolai!

M. Caloniuksen kirje H. G. Porthanille Turkuun:
Stockholm d. 3 Dec. 1793.

…
De ritade vapnen Bror förra gångenskickade till mig har jag lämnat till Marcks v. Würtemberg. Det skall jag ock göra med dessa nu ankomne. Han är en af Riddarhus Directeurerne och roas oändel. af undersökningar i den vägen. Bror skall få besked om dem med det första. Han sade mig att Biskoparne, quatenus Biskopar, merändels nyttjat andra än sina Slägte vapen, och att Conrad Bidzes vapn torde vara af det Biskopliga slaget.

Porthan lähetti siis Caloniukselle piirustuksen vaakunasta, joka on Missale Aboensen etusivulla. Tässä siis alkuperäinen kuva:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b5/Piispa_Henrik_ja_Lalli.jpg
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67149/alkusivu.pdf?sequence=16

Porthan arveli (ilmeisesti?) oikein, että iso vaakuna keskellä on Bitzin suvun vaakuna. Itse hieman ihmettelen, miksi Bitz itse polvistuneena oikealla piispanhattu päässään pitää sylissään toista vaakunaa ja tämä Pukki-vaakuna on keskellä Pyhän Henrikin alla? Se toinen pienempi vaakuna on ilmeisesti Turun tuomiokirkon vaakuna. Vasemmalla on taas Bitzin seuraaja Magnus Nicolai (Särkilahti) ja pitää käsissään Stiernkorssin vaakunaa.

Calonius vastasi antaneensä piirustukset Tukholman ritarihuoneen johtajan Marcks v. Würtembergin arvioitavaksi. Tämä oli sanonut, että piispat normaalisti käyttivät muita kun oman sukunsa vaakunoita ja piispa Konrad Bitzinkin vaakunan pitäisi olla piispallista tyyppiä.

Tässä nyt Calonius itse ei taida olla tutkimassa Bitzin sukua vaan Porthan tekee omaa Suomen historian tutkimustaan.

Benedictus

24.03.16, 21:50

Laitan tähän erään kiinnostavan seikan, koska aiemmin on ollut puhetta noista Geenisukulaisista Ikaalisten alueella.

Hämeenkyröstä löytyneessä Missale Aboense teoksessa on tietoja joistain paikallisista avioista .

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=35342

Suora lainaus:
”X kirkontila
Lahden (Latis) kappeli on mainittu Mikael Agricolan 1541 laatimassa seurakuntaluettelossa. Kappeliin hankitussa messukirjassa (säilytys HYK) on mm. seuraava Kyrön kirkkoherran Gregorius Michaelis Stwtin tekemä muistiinpano: Anno ... 50 (1550) reginauit die inuentionis crucis (3.5.) Henricus Laurentii, campanarius sacelli Lactis, officium campanarij Olauo N, successori suo, infrascriptum inuentarium curie eiusdem Lactis ... Lukkari Heikki Laurinpoika voi olla sama kuin talon VIII isäntänä 1540 ollut samanniminen mies. Tilan karja; le 3, nk 1, la 2. lat. ja suom. Aulis Oja Kotiseutu 1/1972. Campanarius = lukkari. Oja katsoo sanan tarkoittavan tässä kappalaista. Curia on Ojan mukaan pappila. Voi olla myös vain kirkontila.

Tuossa yllä siis Henrik Laurentii, jota Oja arvelee Kappalaiseksi Ikaalisissa.

Ajallisesti siis tämmä Henrik Laurentii voisi olla vaikka Lemun khr Ericus Henricin isä.
Porissa taisi vielä tuolloin toimia luostarikoulu, johon Ikaalislaiset hyvinkin olisivat voineet lähettää lapsensa oppiin.

Calonius

07.04.16, 23:54

Tuo on kyllä huomionarvoinen asia, jota pitää tutkia syvemmin. Todellakin Y-DNA-osumien suoran isälinjan esi-isät ovat asuneet aivan näissä samoissa kylissä.

Talon VIII isännästä kerrotaan samassa Suvannon kirjassa näin lyhyesti:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

HEIKKI LAURINPOIKA 1540, k 4, karja hev 1, le 2, nk 1, ny 4.5. (siirtynyt
kappelin lukkariksi ?, ks. talo X).

Kyröstä hallintopitäjästä löytyy samasta lähteestä muitakin Heikki Laurinpoikia muutama hieman myöhemmältä ajalta. Joku niistä saattaisin olla tämä lukkari, mutta ei siltä ihan vaikuta.

En myös löydä ketää heti sopivaksi nähtävää Lauria isäksi tai esimerkiksi Erkki Heikinpoikaa, joka voisi siis olla Lemun khr Ericus Henrici. Toisaalta tämä Erkkihän olisi lähtenyt jo lapsena oppiin, kuten Benedictus tuossa mainitsi, eikä näin näkyisi isäntänä tällä seudulla.

Aiemmin pohdittiin, voisiko Ericus Henriki olla Maskun khr Hemmingius Henrici Maskulaisen veli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hemminki_Maskulainen
Toisaalta tuossa kerrotaan:
Hemminki Henrikinpoika syntyi noin 1550 Turussa porvarisperheeseen. Hän opiskeli Turun katedraalikoulussa, jossa häntä opettivat mm. ulkomailla opiskelleet Eerik Härkäpää ja Jacobus Finno (Jaakko Suomalainen).
Ja täällä taas:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=929
S Turku 1550-luvulla. V porvari Turun kaupungissa, kauppias Henrik Hollo ja N.N.

Toisaalta Henrik Hollon nimi pilkahtaa asiakirjoista näkyviin ensimmäisen kerran 1556.
http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm
Eli periaatteessa olisi voinut lukkariuransa jälkeen muuttaa vielä Turkuun.

Suvannon kirjasta Kyrön hallintopitäjästä löytyy Hollon talo vain Järvenkylästä, mutta siellä ei kerrota Hollo-nimisistä isännistä.

Calonius

08.04.16, 00:19

Tuosta aiemmin käsitellystä Bitzer-nimestä löysin tällaisen ilmeisesti Huittisten historiikista (sain tämän kohdan ystävältäni ja en nyt muista varmasti lähdettä):

J. Jaakkola tulkitsee bedzar-, bitzar-nimen tarkoittavan kartanotaloudessa jo varhain esiintyjää "leikkaajaa". Tämä nimi piilee Kauvatsan Piitanojan nimessä.

Eli ei välttämättä ole saksalaista Bitzer-sukua kaikki, joilla vastaavanlainen nimi.

Calonius

08.04.16, 00:47

Tuija Tuhkanen: Lahjoittajien muistokuvat Suomen kirkoissa
1400-luvulta 1700-luvun lopulle:
http://bibbild.abo.fi/ediss/2005/TuhkanenTuija.pdf

Myös Mynämäen kirkon vuonna 1625 uusitussa kuoriaidassa on ollut lahjoituskirjoitus, jossa teettäjät mainittiin nimeltä: “Hunc chorum hi viri subscripti suis expensis depingi atq. exornari curarunt: Martinus Rungius, Henricus Hoffmannus, Henricus Gregorii, Carolus Hoffmannus, Thomas Erici, Bartollus Blasii, Sigfridus Laurentii.” [3] (Tämän kuoriaidan maalauksen ja korjauksen ovat omalla kustannuksellaan tehneet Martinus Rungius, Henricus Hoffmannus, Henricus Gregorii, Carolus Hoffmannus, Thomas Erici, Bartoleus Blasii, Sigfridus Laurentii) ...Kirjoituksessa mainituista lahjoittajista ensimmäinen oli Mynämäen kirkkoherra vuosina 1624-1633, toinen Maskun kirkkoherra 1627-1659 ja kolmas Mynämäen kappalainen 1627-1666.

[3] Hallenius 1738, 20.

Kuka tämä Thomas Erici on? (Huom! Ei välttämättä ole pappi vaikka nimi latinalaisessa muodossa, koska koko alkuperäinen teksti on latinaksi)

Martinus Rungiuksen jatkaja oli Johannes Nicolai Wenno. Wennoihin olemme törmänneet myös etsiessämme Thomas Bytin isää. Henric Hoffmannuksen edeltäjä oli edeltävissä viesteissä mainittu Hemminki Maskulainen (noin 1550–1619), jonka veli siis saattoi olla Ericus Henrici Björneburgensis.
Mynämäen (Wirmo) eli nykyisen Mietoisten Saaren kuninkaankartanon voutina mainitaan 1614 Hans Hoffman, joka oli Henrik Hoffmanin isä.

Ehkäpä sama Thomas Eriksson mainitaan tässä:
http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

Veljensä Kaarle Hoffmanin kuoltua 1630 Henrik Hoffman tämän alaikäisen tyttären Ebba Kaarlentyttären holhoojana joutui hoitamaan myös Merimaskun Tammisaaren ratsutilaa. Jo kahden vuoden päästä hän kuitenkin katsoi parhaaksi myydä talon 110 kuparitaalarilla Maskun Kankaisten kartanon voudille Tuomas Eerikinpojalle. Tätä hänen ei olisi pitänyt tehdä, sillä Ebba Kaarlentyttären mentyä 1635 naimisiin Uudenkirkon kappalaisen Eerik Niilonpojan kanssa asiasta nousi hirmuinen prosessi. Mynämäen käräjillä sanottuna vuonna Eerik Niilonpoika vaati Henrik Hoffmanilta vaimonsa perintönä Tammisaaren taloa sekä 800 kuparitaalaria rahaa ja joukkoa karjaa. Hoffman ilmoitti elättäneensä tyttöä tämän alaikäisenä ollessa ja kustantaneensa Tammisaaren ratsuvelvollisuuden vuodesta 1630 eteenpäin, mutta lupasi antaa vielä 600 kuparitaalaria. Kun herra Eerik ei tähän tyytynyt, Hoffman osti seuraavana vuonna Tammisaaren takaisin Tuomas Eerikinpojalta ja luovutti sen veljentyttärelleen.

Mitä tästä Thomas Erikssonista tiedetään?

Onko kyseessä sama kuin tässä seuraavassa?
Hans Hansson on ottanut vuonna 1606 viljelyyn Taivassalon Kunnaraisista (Gunnaris / Gunnarsby) Tuomas Eerikinpojan autiotilan.
SAY: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379964

Tai tämä:
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims79.htm

Hans Hansson, Haureisten herra, Maskun kihlakunnan vouti, 1614. Omisti Vähän Kahilitun rälssitilan, josta 1637 teki ratsupalvelusta yhdessä Harald Fotangelin omistaman Suur-Kahilitun kanssa. Asui Gunnaristen eli Fagernäsin tilalla, jonka vaimonsa Kirsti Juhontyttären ja poikansa Juhani Hannunpojan sekä vävynsä Tuomas Erikinpojan kanssa möi (1636) Henrik Flemingille.

Tätähän pohdittiin jo tässä ketjussa joskus aiemmin. Turun käräjillä on riidelty Hans Hanssonin rahoista. Riidoissa yhtenä osapuolena Thomas Eriksson.

Calonius

08.04.16, 01:00

Pistän nyt tähän heti perään vielä uuden löydön. Tutkin manttaalikirjoja Thomas Bytin pojan Johan Bytin osalta.

Mant 1663:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11570234
Aningaisten pohjoiskortteli: Thomas Bytin leski Margareta, piiat Lisbeta ja Gertrud, poika Johan, inhys Sophia ja Malin

Mant 1664:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10742658
Aningaisten pohjoiskortteli: Thomas Bytin leski Margareta, inhys Margareta

Mant 1665:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10707319
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Thomasson, vaimo Elin, piika Karin?, inh. Margareta

Mant 1666:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10712577
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Thomasson, vaimo Elin, piika Sara, inh. Margareta 3 / 1

Mant 1667:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13121874
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Elin, piika Margareta, inh. Margareta ja Walborg 3 / 2

Mant 1668:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10826708
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Elin, piika Margareta, inh. Margareta, Lisbet ja Brita 3 / 3

Mant 1669:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10938074
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Elin, piika Karin, veli Erick, inh. Lisbet, piika Brita 4 / 2
+ Ciulia(?) Mortensdr., tytär Margareta 0 / 2

Mant 1670:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10824345
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Elin, piika Lisbet, inh. ??? Snickars, vaimo Lisbet, inh. Margareta ja Margareta 3 / 4

Mant 1675:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10974657
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, piika Brijta, inh. Erich, vaimo Walborg, ??? Walborg ja Brijta 2 / 4

Mant 1676:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11052581
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Gertrudh, inh. Brijta 2 / 1

Mant 1677:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10469337
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Gertrudh, inh. ????:n leski 2 / 1

Mant 1678:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10877624
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Pijtti, vaimo Gertrudh, piika Sara, inh. Walborg 3 / 1

Mant 1679:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10730760
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Gertrudh, piika Lisbeta 3

ML 1681 (sid. 2208):
Aninkaisten pohjoiskortteli:
Johan Pyttj, hustru Gertrud, 1 piga (3 pers.)

Mant 1682:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11008046
Aningaisten pohjoiskortteli:
Johan Bijtti, vaimo Gertrudh, piika Walborg 3

Noista pystyy seuraamaan kivasti perheen elämää. Näyttää siltä, että talo oli kokoajan sama talo kuin isällä Thomas Bytilläkin. Huomionarvoisinta nyt kuitenkin se, että vuonna 1669 mainitaan Johanin veljen Erikin asuvan talossa. Sellaisesta henkilöstä ei nimittäin aiemmin ole ollut tietoa, ja olen ihmetellytkin, miksi Thomas Eriksson Bytillä ei ollut Erik-nimistä poikaa. Nyt sellainen taisi löytyä!

Benedictus

08.04.16, 07:34

Martinus Rungius, Henricus Hoffmannus, Henricus Gregorii, Carolus Hoffmannus, Thomas Erici, Bartollus Blasii, Sigfridus Laurentii.”

Thomas Ericin jälkeen tuleva Bartollus Blasii on siis Mynämäen Kalleisen ratsutilan ja ja nimismiestalon isäntä vouti ja nimismies Bertil Blasiusson.

Kuka on tämä Thomas Erikssonin poika Erik Thomasson Turussa?

Calonius

08.04.16, 10:47

Jaa-a, en kyllä osaa sanoa, mitä tämä Thomas Bytin poika Erik teki. Joku voisi vielä tarkistaa, että luin oikein tämän:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10938074

Eikö siellä oikean sivun alareunan tietämillä ole Johan Bytin talo (1669), jossa asuu "brodern Erich"?

Vuonna 1675 talossa asuu taas "inh. Erich, vaimo Walborg". Onkohan sama veli kyseessä?

Pitäisi käydä läpi koko kaupunki ja etsiä Erich Thomassonia. Jos sellainen löytyy toisesta talosta joinakin paitsi yllä mainittuina vuosina, voisi päätellä, että kyseessä olisi sama henkilö, joka vain välillä asui Johanin talossa. Nopeasti katsottuna vuonna 1670 Johanin naapurina on joku Erich Hökars (en ihan saa tarkkaan nimestä selvää) vaimonsa Margaretan kanssa. Vuonna 1679 samassa korttelissa asuu Erich Thomasson ja vaimo Brita.

Calonius

08.04.16, 10:59

Aion myös käydä joiltakin ratkaisevilta vuosilta läpi koko kaupungin etsien Thomas Erikssonia. Jos sellaista ei löydy, voi varmemmin päätellä, että Turun oikeusjutuissa niiltä vuosilta Thomas Erikssonilla tarkoitetaan Thomas Byttiä.

Tiedän jo, että esim. Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelossa 1610 ei mainita Thomas Byttiä tai Thomas Erikssonia. Ennen 1630-lukua ei mainita vastaavanlaisissa luetteloissa Bytti-sukua. Esim. Hollo-sukua ja Kyröläisiä/Kyröjä taas paljonkin. Ja myös joitakin Putto.

Turun kaupungin kantoluettelossa 1624 on ihan mielenkiintoinen maininta Thomas-nimisestä henkilöstä, josta nyt ei heti voi kuitenkaan päätellä mitään:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1690024
(vasen sivu)

Praesteskapeds:
M: Erich Biskop (varmastikin piispa Erik Sorolainen)
M: Joachimus (Joachimus Matthiae Stutaeus)
M: Gabriell(?) (Gabriel Petri Melartopaeus)
M: Thomas (En löydä tämännimistä pappishenkilöä Turusta tältä ajalta)

Calonius

09.04.16, 11:38

Mitä tuosta Maskun Kankaisten kartanon voudista Tuomas Eerikinpojasta tiedetään? SAY ei oikein näytä kertovan mitään:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345938

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1272948

Kivipää

09.04.16, 17:20

Mynämäen Tuokilan omistajana vaikutti v. 1618 Thomas Eriksson. Hän oli Erik Clemetssonin (till Strömma) poika. Äitinsä oli Jägerhorn (af Storby)-sukua.
_____________
Matti Pesola

Calonius

09.04.16, 23:06

Täällä mainitaan 1616:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=728342

Ja täällä 1621:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=748495
Samalla sivulla:
1631 Jöran Clemetsson.

Thomas Bytti takasi 1647 Jöra Clemetssonin porvarivalan Turussa.

Kivipää

11.04.16, 09:26

Tuokilan Thomas Erikssonista löytyy tietoa Tapio Vähäkankaan artikkelista Fröjdbölen suku (Genos 3/2005, s. 124). Sen mukaan hän oli "eri henkilö kuin Merimaskun Kuuslahden omistaja. Omisti 1609 Strömman ja yhdessä veljensä kanssa (Raision) Keskiluodon, (Mynämäen) Tuokilan ja (Pirkkalan) Haapaniemen. Teki 1618 ratsupalvelusta Strömman puolesta. Otti säterikseen Tuokilan, jonka antoi huomenlahjaksi vaimolleen. Jesper Cruus merkitsi hänet tarkastusluetteloon epävarmojen aatelismiesten joukkoon. Neljänneksenmestari aatelislippueessa, lopuksi ratsumestari. Sai 24.9.1614 läänitykseksi Rymättylän Pakinaisten kylän. Kaatui 1625 Liivinmaalla. Puoliso 24.6.1614 Kristiina Friis. Vanhemmat Raision Tahvion Peder Friis ja Anna Pederintytär (Skalm). Ei lapsia."
Leski Kristiina Friis avioitui v. 1628 Arvid Grabben kanssa.
_______________
Matti Pesola

Calonius

11.04.16, 10:22

Kiitos tiedosta, Matti! Eli tämä Tuokilan Thomas Eriksson ei ainakaan ole Maskun Kankaisten kartanon vouti (ja vielä vähemmän Turun Thomas Bytti). Täytyy kuitenkin pitää mielessä, koska osa vastaantulevista jutuista saattaa koskea häntä.

-Kim

Kivipää

11.04.16, 10:30

Mynämäen kirkon kuoriaidassa nimetty lahjoittaja Thomas Erici on mitä luultavimmin (Mynämäen) Tuokilan Thomas Eriksson.
____________
Matti

Calonius

11.04.16, 11:18

Luultavasti. Ajallisesti menee kyllä tiukille, koska kaatui kuoriaidan lahjoitusvuonna 1625 Liivinmaalla.

Kivipää

11.04.16, 11:56

Lahjoitus Mynämäen kirkkoon sopisi hyvin saman pitäjän Tuokilan isännälle. Ja ajallisestikin olisi ollut vielä mahdollinen. Varsinkin jos Mynämäellä asunut puoliso avitti asiassa.

Calonius

11.04.16, 16:12

Kävin läpi nyt Turun manttaaleja Thomas Bytin alkuajoilta ja sitä ennen. Listaan tähän jotain mielenkiintoisia nimiä. Aiemmin olenkin jo maininnut tämän:

Turun tuomiokirkon isännistön arkisto, kirkonkassan tilit:
Thomas Puttu (?) 1623
Thomas Pyty 1623
Thomas Putto (?) 1624
Nimet hieman epäselviä enkä mene näistä takuuseen.

Ja nyt näihin luetteloihin:

Turun kaupungin tonttiäyriluettelo 1572-1572 (244)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697791
Ei Bytti-nimeä tms.

Turun kaupungin kuninkaallinen tonttiäyriluettelo 1573-1573 (245)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697795
Ei Bytti-nimeä tms.

Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697817
Ei lainkaan Thomas Bytti tai Thomas Eriksson

Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697847
M: Erich Biskop (Kirkkokortteli)
Thomas Klockare (Kirkkokortteli)
Thomas Puttoi (Mätäjärvi)
Erich Kyröläinen (Mätäjärvi)
Thomas Kuro (Mätäjärvi)
Thomas Holla (Aninkainen) (joku erityinen maininta rahasumman tilalla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697853))
Niels Erichson, borgsmestare

Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697859
Kirkkokortteli:
M: Erich Biskop
M: Joachimus kyrk…?
M: Gabriell skolmestare
M: Thomas pro…?
Mätäjärvi:
Thomas Kyröläinen
Bittu Tomas gårdh
Jöns Hollo
Marcus Hollo
Bittar(?) Tomas
Luostarikortteli:
Per Bångs
Herr Thomas
Aninkainen:
Thomas Bygmestare
Hollo Hinrich
Simon Blom

Tomas Putto
Jöran Holla

Saman linkin takaa löytyy myös vuoden 1624 manttaali (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697866):
Jacob Hollo (Kirkkokortteli)
Thomas Kyröläinen (Mätäjärvi)
Thomas Pytty (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697870)(?)(Mätäjärvi)
Tuo olisi syytä nyt selvittää. Saattaa lukea muutakin kuin Pytty.
Naapurina Jöran Hollo (Mätäjärvi)
Thomas Bygmestare (Aninkainen)
Hollo Hinrich (Aninkainen)

Saman linkin takaa löytyy myös jonkinlainen vuoden 1625 manttaali (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697879):
Kirkkokortteli(?)
Jakob(?) Hollo
Mätäjärvi:
Sigfrid Kyröläinen
Jakob Hollo
Marcus Hollo
Mats Pytty (? (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697882))
Mats Holloij

Turun kapungin kantoluettelo 1624-1624 (251a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1690024
Jacob Hollo
Marcus Hollo / Holla
Mats Hollo / Holla
Jöran Hollo / Holla

Prästeskapdeds:
M: Erich Biskop (Sorolainen)
M: Joachimus (Matthiae Stutaeus)
M: Gabriell(?) (Petri Melartopaeus)
M: Thomas (ei löydy tämännimistä pappia tältä ajalta, mutta aiempien manttaalien perusteella näyttää olevan lukkari)

Tomas Kyröläinen
Henrik Finno
Thomas Putto
Per Bångs
Oluff Boije

Aninkainen:
Erich til Kairis(?)
Holla Henrik

Gamle Cronones Oförmögare(?)
Erich Hinderson
Bertil Bijster Skijttare (ampuja)

Ei yhtään Byttiä tai Thomas Erikssonia

Turun kaupungin kantoluettelo 1625-1625 (251b)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697892
Mats Kyrylän (Luostarikortteli)
Simon Blom (Aninkainen)
Tomas Slarstar(??) (Aninkainen, 0 äyriä ja #-merkki) Täyty tsekata tarkemmin
Thomas Bygmaster (Aninkainen)
Erich Thomasson (Aninkainen)
Pimäinen-sukua (Aninkainen)
Henrik Hållo (Aninkainen)

Paljon mielenkiintoisia nimiä, paljon Thomaksia, mutta ei yhtään Byttiä eikä Thomas Erikssonia.

Tämän jälkeen siis Thomas Bytti mainitaankin jo useina vuosina selvästi Aninkaisten korttelissa. Selinheimon mukaan mainitaan porvariluetteloissa 1632 ja 1633, mutta en löydä niitä luetteloita digiarkistosta.

Tämä Thomas Holla/Hollo vuodelta 1623 vaikuttaa mielenkiintoiselta. En löydä mitään mainintaa sellaisesta Turun porvarista. Ja myöhemmin en enää häntä nähnyt luetteloissa. Aiemmin on käynyt ilmi, että Thomas Bytti mahdollisesti meni naimisiin 1624:

Kuoli Turussa vuonna 1632. Puoliso Turun pormestari noin vuodesta 1608 vuoteen 1623 Bertil Mårteninpoika. Rundtin mukaan Bertil Mårteninpoika toimi ennen vuotta 1623 kamreeri Sigfrid Sigfridinpojan poikien Mårtenin ja Mattsin holhoojana. Bertilin nimeltä tuntematon tytär avioitui 5.12.1624.

Kaikista nimistä en nyt mene takuuseen, enkä muutenkaan aina ymmärrä, mikä luettelo on mitäkin, kun samoilta vuosiltakin näyttää löytyvän parikin luetteloa yms.

Kävin läpi myös uudelleen 1645 ja 1650 manttaalit eikä niissä ole Thomas Erikssonia. Aiempien huolimattomampien tarkastelujen perusteella muinakaan vuosina ei ole sen nimistä. Thomaksia toki löytyy monia, mutta jos jätetään huomiotta selvästi käsityöläiset, Thomas-porvareita, joiden isännimeä ei mainita löytyy Turussa ihan vain muutama. Tämä rajaa mahdollisuudet varsin vähiin. Ja mikä on todennäköisyys, että niiden joukossa on juuri Eriksson, joka sopisi muutenkin näihin tuomiokirjamerkintöihin ynnä muihin?

Tässä ei nyt tullut mitään ratkaisevaa, mutta näistä voi olla apua jatkossa. Tämä Hollo-suku tuntuu nyt varsin hyvin sopivan kuvioihin...

Calonius

29.04.16, 17:33

Lisään tähän nyt luetteloita 1500-luvulta ja 1600-luvun alkupuolelta tarkoituksenani saada etenkin selvyyttä Kyrö ja Hollo -sukujen liikkeistä Turussa ajalta, jolloin Thomas Bytti syntyi. Tässä voi olla hieman toistoa aiempaan tässä ketjussa. Pääosin olen nämä tulkinnut itse alkuperäisistä lähteistä. Tässä on nyt luultavasti lähes kaikki Kyröt ja Hollot, joita kyseisissä lähteissä ylipäätään on. Osa nimistä voi olla hieman väärin tulkittuja. Lisääkin lähteitä toki vielä on koluttavaksi. Bytti / Pytty -nimeä olen toki etsinyt myös. Jos sellaista ei ole mainittu, sitä tuskin lähteestä löytyykään.

Aluksi vähän Raumasta:

Raumaan porvariston Gdanskiin, Stralsundiin ja Lyypekkiin lähetettyjen hevosten luettelo ja Turun kaupungin sakkoluettelo 1561-1562 (240)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697759

Oleff Bytto 1562
Oleff Sonni

Sitten Turkuun:

Turun hopeaveroluettelo 1571 (Toropaisen artikkelista)
http://www.academia.edu/11862991/Turun_hopeaveroluettelo_1571

Erick Köro (Kirkkokortteli) Ruuthin mukaan Kyrö
Henrich Halla (Kirkkokortteli)
Oleff Holl (Mätäjärvi) Ruuthin mukaan Hollo
naapuri Jören Skinnar
Morthen Koro (Luostarikortteli) Ruuthin mukaan Kyrö
Thomas leden korua (?) (Luostarikortteli)
Per Köro (Luostarikortteli)
Jacob Köre (Luostarikortteli) Ruuthin mukaan Kyrö
Hollo Marcq Ruuthin mukaan Markus Hollo

Turun kaupungin tonttiäyriluettelo 1572-1572 (244)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697791

Peer Köro (luostarikortteli)
Erich Köro (luostarikortteli, edellisen naapuri)
Hendrich Halla (kirkkokortteli)
Jacob Köro (Mätäjärvi)
Hendrich Finne / Finno (Mätäjärvi)
Siffred Kara (Mätäjärvi)

Turun kaupungin kuninkaallinen tonttiäyriluettelo 1573-1573 (245)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697795

Jacob Köro (luostarikortteli)
Per Köro (luostarikortteli)
Erich Köro (luostarikortteli, edellisen naapuri)
Hendrich Halla (kirkkokortteli)
Jacob Köro (Mätäjärvi)
Hendrich Finne / Finno (Mätäjärvi)
Siffred Kara (Mätäjärvi)
Morthen Köro (Aninkainen)

Turun hautajaisluettelo 1594-1595 (257)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698017

1594 Die 2 Maij begrofz saligh Jacob Kyrö medh alle klåckor in i kyrckian…
Begrofs Erich Kyröläis lijtedtt barn…
Begroofs Pytt..? i Thomases lijtedt barn medh små klockor…
Begrofs Erich Kyrös lijtedt barn…

Turun ja Raumaan kaupunkien tullitilejä 1596-1596 (235)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697133

Michel Holla: Lyypekistä/Lyypekkiin? laivalla suolaa, hamppua, lohta(?), tulli 65 dal
(muitakin mainintoja myöhemmin)
Jacop Karra
Mads Jakola

Turun ja Raumaan kaupunkien tuonti- ja vientiluettelo 1597-1597 (235a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697277

Mads Jakola
Jacob Ersson
Bertil Karra / Karwa?
Michil Holla
Jacob Karra
Tomas Ersson
Nils Ersson
Jacop Holla
Mårten Erichsson
Erich Jakobson
Tomas Karra
Tomas Erichsson

Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper (R. Hausen, 1884)
Tällainen kirjanen löytyi. Luettelen tähän alas vähän kaikenlaisia nimiä. Kannattaa lukea tarkkaan. Sieltä löytyy paljon sellaista, joka näyttäisi liittyvän tähän keskusteluun ja muutenkin aiemmin tutkittuihin henkilöihin. Olen aina kirjoittanut vain alkuosan merkinnöistä (en esim. hautajaisista maksettua summaa)

1588 mainittu "muun ohessa" Erik Kyrön talosta haudatut
1591 Jakob Kyrön talosta haudattu (Luostarikortteli)
1594 Die 2 Maij begrofz saligh Jacob Kyrö medh alle klåckor in i kyrckian
1599 Die 2 Aprilis begroffz bispens Erich…
1601 Die 9 Aprilis begroffz d. Johannes Vännå…
1601 Kyrö Måns fägård
1608 Augusti 6. Erich Skriffares barn af Nummis gården…
1608 August 31. M. Joachimi hustru…
1608 Octob. 30. Hans Ericksson till Brinckala…
1609 Een bonde af Loimijoki sochn, som blef afrettat för mandrop, [på nårr sijdhan]...
1610 Martius 29. Erick Skrifuares barn af Dirikala gatun [på södher sijdhan]...
1610 Aprilis 18. Bertill Mårtenssons barn...
1610 Aprilis 27. Bertill Mårtensson bårgmestares drengh…
1610 mainittu lisäksi Michel Hollon talo
1611 Majus 23. Thomas Pytte, såm blef afrättadh för mandråp, [på södher sijdhan] medh Söndagz klåckårne och pellet; sol:t - 2 dal.
1611 Decemb. 28. Thomas Klockare…
1611 mainittu myös Frans Hållan talo
1612 Julius 10. Bertill Mortenssons barn…
1612 myös mainittu herra Erikin talo, Thomas Hollen talo
1613 Majus 16. Hans Bångs barn…
1613 Augustus 8. Erick Anderssons Cnapens barn...
1613 Octob. 18. Hans Bågs barn…
1614 mainittu Matts Erssonin talo, Frants Hållon talo, Thomas Rassan talo, Thomas Hampulan talo, Erik Tammelaisen talo (samt Brinkala gård)
1615 Aprilis 13. Thomas Bock, af Hans Bookbindares gård, [in i kyrckian] medh alle klockor…
1615 Majus 12. H. Madz Hinrici s. Bernburgensis i skolstugu mulden medh alle klockor frijt, effter Hans Ragwaldzsons och Bertell Mårtenssons befalningh.
1615 Majus 18. Knapila Erich Anderssons barn…
1615 Augustus 22. Dn. Hinricj Jacobj cappelans barn, efter borghmestares tillåtelsse frijt i koren.
1615 seuraavien talot mainitaan myös: Thomas Holste, Erik Tilkai, Erik Alle, Erik Tammelainen
1616 Januarius 11. Bertell Mårtenssons barn…
1616 Febr. 25. Efwerth Horn, feltmarskalck…
1616 Martij 9. Lutinantz tienare, som blef slagen, ifrå Thomas Herreis gårdh…
1616 Martij 17. Nils Erichsson, borghmestaren, med dubbelt ringiande och muret graff efter Bertel Mårtensons befallning…
1616 seuraavien talot mainitaan myös: Erik Kelkala
1617 Nov. 23. Blef s. Thomas Henrici… begrafuen…
1617 Decemb. 23. Blef s. Dominus Ericus, the fatiges predikant begrafuen [in i kyrckian] med alle klåckorna…
1617 seuraavien talot mainitaan myös: Bertil Ersson, Michel Hollo (vid Gropen), Olof Hålle
1618 Febr. 14. Blef domini Johannis Biörnburgensis pastoris dreng begrafen…
1618 December 23. Kara Thomas hustru in i kyrckian med alle klockor…
1618 seuraavien talot mainitaan myös: Peder Smed, Thomas Sauna
1619 Aprilis 21. Ericus Dionysij, een dieken ifrå Mätäjärfui, i scholstugu mulden med klockor frijtt.
1619 Aprilis 22. Thomas Kara af Clöstergatun med dubbel ringning in i kyrckian…
1619 Junius 3. Herr Henrich Choorpresten…
1619 Junius 13. Dn. Ericus Thomae Kenssär, i scholemulden och frijtt klåckor effter ehrwärdige herres bischopens, capitularers, sampt och bårgmestarens tillåtelse.
1619 Julius 21. Georgius Johannis Cangasalaënsis in i kyrkian…
1619 seuraavien talot mainitaan myös: herr Thomas (Kariagat.), Thomas Plato, Thomas Sauna (Klöstr.)
1620 Februarius 21. Peer Bånges barn af Clöstret…
1620 seuraavien talot mainitaan myös: Erik Kopar, Bertil Eriksson
1621 Januarius 3. Hans Platz, borgmestaren…
1621 Majus 16. Wilhelm Bette…
1621 seuraavien talot mainitaan myös: Henrik Kara (Mätäjärvi)
1622 seuraavien talot mainitaan myös: Erik Mårtensson, Sigfred Kyriele, Nils Eriksson (Dirikal.), Michel Kara, Halle, Anders Eriksson, herr Johan, Jakob Walle, Kanckas huset
1623 Januarius 7. Dn. Hieronimi Laurentij g. modher medh alle klockor.
1623 Oktober 26. M. Joachims s. hustrw, medh 3 klockor, dubbel ringning, in i kyrckian; gaf i testamente böker för – 30 daler.
1623 seuraavien talot mainitaan myös: Halle, herr Måns (Dirikal.), herr Johan
1624 seuraavien talot mainitaan myös: Bertil Eriksson (Kyrkogat.), Nils Eriksson (Dirik.)
1625 Martius 27. Hardwijk Guldsmeds stiuffzån af Hållå gården, [på södher sijdhan] medh Söndags klockor…
1625 Junius 28. Hardwijk Gulldhsmedhs barn aff Hållå gården, [på södher sijdhan] medh Söndags klockor…
1625 seuraavien talot mainitaan myös: Johan de la Gardies, Punainen (Klöstr.)
1626 Januarius 3. Dni. Henrici Båcks barn…
1626 Bertill Mårthenssåns sån, Daniel, på Kyrckiegatun, [in i kyrckian] medh alla klockor, hvilka gafz honom frij effter han var diekn…
1626 seuraavien talot mainitaan myös: Thomas Rasi (Skolg.), Hakola (Kyrkog.), Thomas Putoin (Mät.)
1627 Junius 24. Dn. Nicolaus af Lethala, kyrckieherde…
1627 October 24. Hållo Mårthens barn medh alla klockor…
1627 November 30. Johan Knutssons lille son i Ny choren med alle klockor…
1627 seuraavien talot mainitaan myös: Bertil Kurien (Mätäj.), Josef Kurieises (Klöstr.), s. Hans Bång (Klöstr.)
1628 Januarius 14. D:ni Erici Pastoris Tammelensis dräng af Lass Palickas gårdh…
1628 Aprilis 15. Erick Målars barn af Klöstret…
1628 Augustus 4. Simon Bloms barn [in i Kyrckian] med alla klockor…
1628 seuraavien talot mainitaan myös: Henrik Hollo (Helgeandsg.), Thomas Rasi (Skolg.), Per Kyrlä (Klöstr.)
1629 Januarius 4. Högachtade Erich Anderssons moder…
1630 Februarius 6. Thomas Badhare…
1630 Junius 27. Henrich Hansson, Peter Jesenhwses swåger, af Clöstret i kyrckian i Catharinae chor medh twå ringningar och alle klockor; - 33 daler.
1630 Augustus 2. Renttmestarens w: Jacob Erichssons lille dotter…
1630 Augustus 25. Johan Cnutzons barn…
1630 September 30. Tyske Bryggiares barn af Erich Kåppers gårdh I Aningais gatan…
1630 seuraavien talot mainitaan myös: Holstila (Aning.), Matts Berg (Skolg.), Peer Kyrlä (Klöstr.)
1631 Junius 24. Een leutenampt Carsten von Rosen benempt ifrån Mårten Sigfridsson, på medleste gången framför frwbenckien…
1631 September 25. Mårten Sigfredssons swära i kyrckian medh alle klåckor…
1631 seuraavien talot mainitaan myös: s. Thomas Kara (Klöstret.), Thomas Sauna (Klöstr.), s. Simon Härki (Klöstr.) samt Hollos gård
1632 Junius 30. Dn. Erici Laurentij barn af Clöstret [på nårr sijdhan] medh små klåckor…
1632 November 15. Pistolmakares barn af Capar Erickz gård…
1632 seuraavien talot mainitaan myös: Johan Knutsson
1633 Martius 2. Peer Erichssons Cammerschrifuare ifrån Peter Wohles, på midleste gången medh alle klåckor…
1633 Aprilis 28. S. Allgoth Erichsson, hofrättz assessor…
1633 Junius 7. Jochim Conterfeijarens barn af Brinckala huus; söder medh Söndagz klockor…
1633 seuraavien talot mainitaan myös: Rasiainen (Fägat.)
1634 Aprilis 7. Vnder ståtthollaren Erich Andersson i Nychoren, vthj een muradt graaf, medh alle klåckor…

Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697817

Oluf Holla (kirkkokortteli)
Jacob Holla (kirkkokortteli)
Karll(?) Holla (kirkkokortteli)
Jöran Erichsson (kirkkokortteli)
Hindrich Finne (Mätäjärvi)
Mads Holloij (Mätäjärvi)
Jöns Holloij (Mätäjärvi)
Tomas Putto (Mätäjärvi)
Thomas Kuro (Mätäjärvi)
Naapureina Sigfrid Skinnar ja Erich Baijr
Bengt Holla (luostarikortteli)
Hindrich ibm
Simon Erichson (Aninkainen)
Tomas Holla (Aninkainen)

Nuo kun käy läpi, voi saada kuvan sukulaisuussuhteistakin.

Calonius

29.04.16, 18:08

Kun mietin näitä Turun Holloja ja Kyröjä, lähdin uudestaan tarkastelemaan Loimaan Holloja ja Kyröjä. Törmäsin siinä pieneen löytöön, josta saattaa tulla ratkaisevakin. Alunperinhän olen lähtenyt siitä oletuksesta, että Thomas Bytti on Loimaan Pytty-talosta. Tämä on ollut oletus muillakin tutkijoilla ja osalla varmasti vieläkin. Hylkäsin tämän teorian, kun näyttää vahvasti siltä, että Thomas nai Pytyn talon tyttären eikä Pytyltä löydy Erik-nimisiä henkilöitä oikeastaan lainkaan oikealta ajalta. Thomaksia löytyy, mutta ei sopivia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että mahdollisesti löysin Erikin.

Toropainen on kirjoittanut:
http://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset

Perttu Jaaakonpoika Pytty
ratsastalollinen Loimaan pitäjän Vähänperän kylän Pytyllä vuodesta 1592 vuoteen 1614. Oli myös Vähänperän Tohnan talon isäntä vuodesta 1605 vuoteen 1614.

Lapsia, kaikki syntyivät Pytyllä:
Frans Pytty
Mikko Tohna
Yrjä Hollo
Loimaan Krekilän Hollon talollinen 1611─1631
Tuomo Tuomola
Sipi
Antti Eskola
Kaarina Pertuntytär
Kerttu Pertuntytär

Mainittu Yrjä Hollo (onko Jöns muuten Yrjä?) löytyy täältä:
SAY Loimijoki 1600-1619
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014059

Siellä tosiaan on Hollon talossa vuonna 1611 eteenpäin Jöns Bertilsson, mutta 1611-1612 henkikirjan(?) mukaan isäntänä itse asiassa Erik Bertilsson!

Nopealla katsauksella en löydä kylästä muualta Erik Bertilssonia enkä oikeastaan edes Bertiliä. Eikö tästä voi melko vahvana oletuksena pitää, että kyseessä on Jönsin veli? Minkä takia samaan taloon ilmestyy yhtäkkiä kaksi Pertunpoikaa kun ei kylästä edes Perttua löydy? Näinollen tässä olisi yksi vaihtoehto Thomas Bytin isäksi, jolloin tietysti pitäisi arvioida joitakin asioita uudelleen. Tämä voisi selittää myös Hollo-yhteydet Turussa, koska tämä Erik Bertilssonkin oli oikeastaan Hollo vaikka olisikin ollut Pytyn poika.

(Pienenä sivuasiana voi ehkä hieman ihmetellä, missä sitten on Bertil Eriksson, koska useinhan ensimmäiselle pojalle annettiin isänisän nimi. Edeltävässä viestissä käy ilmi, että Turussa oli ainakin vuodesta 1617 porvari Bertil Eriksson.)

Calonius

30.04.16, 15:45

Calonius

10.09.16, 00:16

Tervehdys pitkästä aikaa! Olen tässä aina silloin tällöin tutkinut tätä lisää. Lähinnä tutkimus tuntuu vain leviävän pidemmälle kun taas juuri nimenomaisesti Thomas Bytistä ei ole löytynyt lisää tietoa. Joitakin uusia mainintoja kyllä käräjäkirjoissa, joita en ole vielä jaksanut yrittää tulkita. Ostin viikko sitten kolme kirjaa, joissa on otteita Turun tuomiokirjoista vuosilta 1623-1625 ja 1632-1638. Aion kirjoittaa pian tiivistelmän siitä, missä mennään, mutta sitä ennen kirjoitan tähän alas löytäni yllämainituista kirjoista:

Porvariluettelot 1623, 1624:
Ei mainita Thomas Byttiä eikä Thomas Erikssonia
Porvariluettelot 1632
Thomas Bytty ¾ Öretaall. (Aninkainen)
Ei mainita Thomas Erichsson
Porvariluettelot (PL) 1633
Thomas Bytty ¾ Öre. (Aninkainen)
Ei mainita Thomas Erichsson. Otteet tuomiokirjoista 1623-1634 eivät myöskään mainitse Thomas Erichssonia.

Turun tuomiokirja 1637
Extract vppå thet som bör betalas och giäldas
Thomas Bytti j pertzeler för 35 D:r Silfvermynt. (betalas), 17 D:r Silfv. + 16 Öre (giäldas)
Suurin osa muista nimistä saksalaisia

Turun tuomiokirja 1638
Extract vthaff geldzböckerna opå den gelld der war till att inmana; vthaff:
Her Erich i Ny kyrckian
Thomas Bylli 29 daller 18 öre
Kymmeniä muitakin nimiä, mm. Petter Jesenhaws rådhman (40 daller). Pakko olla väärintulkinta eli kyseessä varmasti Bytti eikä Bylli. Bylliä ei ole mainittu Turussa missään vaiheessa. Ei mainita Thomas Erichssonia. Uuden kirkon Herra Erik on varmastikin Maskun Tammisaaren ratsutilalla oleva Kaarle Hoffmanin tyttären Ebban aviomies.

Etsin myös kyseisistä kirjoista Thomas Erikssonia. Tässä vaiheessa syytä mainita, että Thomas Bytti on kokoajan varmemmin ja varmemmin isänimeltään Eriksson):

Turun tuomiokirjat 1635 4/4
“Thomas Erichzson, wälb. Fru Margreta Finckes till Kanckes landbofougde, begerte stadzens skötningh på sin gårdh här i staden på Kyrckiegatun liggiendes, den han af sin swärefader Berthell Mårthensson lagligen köpt hafuer.”
Kyseessä melko varmasti pormestari B. Mårt.

Turun tuomiokirjat 1635 16/9
...vid hvilken stöld skutans skeppare, borgaren i Nystad Thomas Ersson, varit behjälplig.
Tästä Uudenkaupunkin kipparista oli pari muutakin mainintaa, mutta niitä on turha tässä sen enempää käsitellä, sillä selvitin jo, että tämä ei voi mitenkään olla Thomas Bytti.

Turun tuomiokirjat 1635 31/10
Thommos Erichsson, fogde på Kankas, begärde att Robbort Ronchen skulle betala 59 dr. 10 öre, som han blifvit skyldig “fruen” på den ränta han uppburit af hennes bönder. Jatkuu.
Turun tuomiokirjat 1635 31/10
Robort Ronchen klagade öfver att Thomass Erichsson, fogde på Kankas, hotat taga honom i nacken och föra honom till slottet...

RP 6.3.1637:
3dje g. låt Tomas Eriksson uppbjuda sin gård, belägen i Ky. kv. på Skolgatan mitt emot krydsgården.
Tomas Erikssonin talo Kirkkokorttelissa Koulukadulla Maustetaloa vastapäätä kolmannen kerran huudettavana. 1. Ja 2. kerta olivat vähän aiemmin. Ei mainita esim. voudiksi. Olen melko vakuuttunut, että tässä on kyseessä yllä mainittu vouti Thomas Eriksson, mutta nyt pitäisi selvittää, voiko kyseessä samalla olla kauppaporvari Thomas Bytti.

Turun tuomiokirjat 1638 12/10:
Arvid Horns sekretare, Lars Håkansson, besvärade sig å sin herres vägnar öfver Petter Sågares gatubosdräng, Hans Burmester…
Pitkä juttu, jonka välissä:
...Berättade och Thomas Erichzson at han hade waritt hoos frwen och hern der om och dee tillgifvidt allenast han satt inmanter een dagh eller twå, hwilket han och giorde.

Turun tuomiokirjat 1638
Extract på dem, som haffwa till att fordra aff sal. Frans guldsmedh.
Thomas Erichzson Kanckas fougden 13 ½ lodh Silfwerpeningar
Anno 1639 in oktobri är detta creditorerne emillan deelt och bekommo hwar pro quota, emädan ägendom eij tillräk., at hwar fick tillfyllest, som han boorde.
Thomas Erichsson 5 lodh 5 daller 8 öre
Lefwereratt som föllier:
Thomas Erichsons bekom hans tienare effter Thomases schrifftelighe begäran 5 lodh 5 daller 8 öre

Nyt on siis tilanne, että Turun manttaaleissa mainittiin vuosi toisensa jälkeen Thomas Bytti, mutta ei Thomas Erikssonia. Silti käräjillä mainitaan monesti Thomas Eriksson, joissa monesti tarkoitetaan Kankaisten voutia. Seuraavaksi yritän selittää, miksi kyseessä voisi mahdollisesti itse asiassa olla Thomas Bytti. Tähän liittyy vahvasti se, että Bytin kanssa Aninkaisten korttelissa asuneet Turun porvarit Lars Palicka ja Simon Blom mainitaan myös Merimaskussa Thomas Erikssonin ja Maskun kihlakunnan voudin Hans Hanssonin yhteydessä. Eri porvareilla oli osuutensa pitäjien tiloissa. Tähän liittyy myös Thomas Bytin naapuri (mainitaan manttaaleissa Bytin vieressä) muotokuvamaalari Joachim Neiman. Neiman maalasi myöhemmin muotokuvan Henrik Hoffmanista, joka myi Merimaskun Tammisaaren ratsutilan vouti Thomas Erikssonille. Hän maalasi myös Hornin perhettä, joka oli kiinnostunut Thomas Erikssonin Turun talosta ja haliltsi tiloja Maskun ympäristössä.

Mutta näitä yritän selvittää vähän myöhemmin paremmalla ajalla piakkoin. Sitä ennen voisin vaikka kysyä vaikka, oliko 1600-luvun puolessa välissä mahdollista olla jonkin tilan vouti ja samalla kaupungin porvari? Muutkin kommentit enemmän kuin tervetulleita!

Benedictus

12.09.16, 22:44

Herra Hemmeng kuoli Maskussa suvella 1619. Vielä kesäkuussa hän oli elossa, mutta niin sairaana, että hänen poikansa, Maskun kappalainen Joosef Hemminginpoika allekirjoitti hänen puolestaan Älvsborgin lunnaiden kantoluettelon. Syyskuussa sitä vastoin seuraavan vuoden kymmenysluettelon allekirjoitti jo Josephus Hemmingii pastor loci. Isä oli siis kuollut ja hänen seuraajakseen oli astunut poika.[18 (http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm#18)]
Hemming Henrikinpoika oli ollut naimisissa Turun tuomiorovastin Pietari Melartopaeuksen etunimeltään tuntemattoman tyttären kanssa, joka oli kuollut jo ennen miestään 1614.[19 (http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm#19)] Pariskunnan lapsista tunnetaan kaksi, äsken mainittu poika Joosef ja tytär Elina.
Joosef Hemminginpoika, joka oli ollut Maskun kappalaisena ainakin vuodesta 1614, toimi Maskun kirkkoherrana 1619-1625. Maskun kirkossa olevan, Ericus Georgii Montanuksen laatiman, Tukholmassa painetun latinankielisen hautajaisrunon mukaan Joosef hikoili 12 vuotta Turun runottarien palveluksessa maisteri Gabriel Melartopaeuksen johdolla, peri isänsä viran ja palveli siinä 5 vuotta suurella hartaudella mm. tarmokkaasti taistellen pakanallisia juhlaleikkejä, taikatemppuja ja »hirvittäviä runoja» vastaan. Hänen vaimonsa oli Ailisa Jaakontytär, jonka kanssa hän oli naimisissa 3 vuotta saaden kaksi lasta. Joosef kuoli 1.2.1625. Leski meni sittemmin uusiin naimisiin Hattulan kirkkoherran Gregorius Favorinuksen kanssa. Joosefin ja Ailisan äsken mainituista kahdesta lapsesta toinen oli Hemming Joosefinpoika, joka toimi 1648-1661 Hämeenkyrön kappalaisena ja 1661-1676 Hattulan kirkkoherrana. Juuri hän käytti sukunimeä Hollo, jonka hän myöhemmin »sievisti» asuihin Hollonius ja Ollonius.[20 (http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm#20)]
Hemming Henrikinpojan tytär Elina puolestaan oli naimisissa Maskun Kairisten isännän, Maskun Kankaisten kartanon lampuotivoudin Tuomas Jaakonpojan kanssa. Miehensä kuoltua 1628 hän hallitsi Kairisten taloa vuoteen 1644, jolloin sen peri pariskunnan poika, Maskun kappalainen Tuomas Tuomaanpoika Fabricius. Tämän kuoltua 1671 talo siirtyi hänen pojalleen, Kankaisten kartanon voudille Henrik Tuomaanpoika Fabermanille.[21 (http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm#21)]

Yllä yhdistyy kummasti Hollo, Kankaisten voudit ja Melartopaeus ja erittäin vahvasti Thomas-nimi.

Tuomo N

13.09.16, 10:16

[QUOTE=Benedictus;280133]
Hemming Henrikinpoika oli ollut naimisissa Turun tuomiorovastin Pietari Melartopaeuksen etunimeltään tuntemattoman tyttären kanssa, joka oli kuollut jo ennen miestään 1614

Turun hiippakunnan paimenmuistojen mukaan H. Maskulaisen puoliso oli Kemiön kirkkoherra Petrus Pauli Melartopaeus ja N.N. tytär
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=929
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1711

Benedictus

13.09.16, 14:36

Hemming Henrikinpojan tytär Elina puolestaan oli naimisissa Maskun Kairisten isännän, Maskun Kankaisten kartanon lampuotivoudin Tuomas Jaakonpojan kanssa. Miehensä kuoltua 1628 hän hallitsi Kairisten taloa vuoteen 1644, jolloin sen peri pariskunnan poika, Maskun kappalainen Tuomas Tuomaanpoika Fabricius. Tämän kuoltua 1671 talo siirtyi hänen pojalleen, Kankaisten kartanon voudille Henrik Tuomaanpoika Fabermanille.[21 (http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm#21)

1.Hemming Henriksson Hollo.

2.Tytär Elina , puoliso Kankaisten lampuotivouti Thomas Jacobsson.Kuollut 1628.

3.Poika Maskun kappalainen Thomas Thomasson Fabricius. Kuollut 1671.

4. Poika Kankaisten kartano vouti Henrik Thomasson Faberman.

1628-1671 välillä (1637)siis Kankaisten voutina Thomas Eriksson.

Herää epäilys, että tuo Thomas Eriksson voisi olla joko vävy tai tyttären poika.

Calonius

13.09.16, 16:34

Herää epäilys, että tuo Thomas Eriksson voisi olla joko vävy tai tyttären poika.

Jos Lemun kirkkoherra Ericus Henrici oli Hemmingius Henrici Maskulaisen veli, kuten olemme aiemmin pohtineet, ja Thomas Eriksson tämän poika, olisi siinäkin kai ihan hyvät syyt päästä Kankaisten voudiksi. Silloinhan Thomaksen serkkutyttö olisi aiemman voudin vaimo.

Aulis Ojan Genos-jutussa ja Paimenmuistossa on tosiaan ristiriita Hemminki Maskulaisen vaimon suhteen.

Melartopaeuksista sen verran vielä lisää, että Hemminkin Maskulaisen virsikirjassa on myös viisi Turun tuomiorovasti Pietari Melartopaeuksen kirjoittamaa runoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yxi_W%C3%A4h%C3%A4_Suomenkielinen_Wirsikiria

Turun kaupungin kantoluettelossa 1624 mainitaan tuo Petri Melartopaeus:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1690024
(siinä vasemmalla sivulla)
Prästeskapedh:
M: Erich Biskop (Sorolainen)
M: Joachimus (Matthiae Stutaeus)
M: Gabriell (Petri Melartopaeus)
M: Thomas

Tuota Thomasta Paimenmuisto ei löydä kyseiseltä ajalta. Kuka hän voisi olla? Vuotta aiemmin 1623 tuossa luettelossa on tarkennuksia nimen kohdalla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697859
Kirkkokortteli:
M: Erich Biskop
M: Joachimus kyrkoherdh
M: Gabriell skolmestare
M: Thomas p….ph (?) En saa selvää...

Velä tällainen Melartopaeus:
Åbo Stads domb. (Turun raastuvanoikeuden tuomiokirja) 27.9.1647 s. 395:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30993374
Siinä oikealla oleva juttu, jossa ensin mainitaan Laurentius Bergius, sitten Herr Joseph i Kangasala ja lopuksi Thomas Erichsson. Harmi, kun ei osaa kaikkea tulkita. Kyseessä ilmeisesti 13. Kangasalan kirkkoherra Josefus Matinp. Melartopaeus. Hänestä on maininta v. 1635. Hänen tiedetään olleen läsnä Turun yliopiston vihkiäisissä 1640. Kuollut rovastina 1654. Pojan vaimo oli Ingeborg Arvidsdotter Florinus (elossa 1726). Täällä myös tietoa:
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1710

SAY Kangasala, Vuodet: 1635 - 1654, pappila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437218

Ehkä syytä muistuttaa, että Kangasalalla oli Pyttyjä noihin aikoihin. Esim Havisevan Pietilässä vuosi ennen yllä olevaa juttua eli vuonna 1646 Elin Pytty husk.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437137

Tuomo N

13.09.16, 19:17

Turun kaupungin kantoluettelossa 1624 mainitaan tuo Petri Melartopaeus:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1690024
(siinä vasemmalla sivulla)
Prästeskapedh:
M: Erich Biskop (Sorolainen)
M: Joachimus (Matthiae Stutaeus)
M: Gabriell (Petri Melartopaeus)
M: Thomas

Tuota Thomasta Paimenmuisto ei löydä kyseiseltä ajalta. Kuka hän voisi olla? Vuotta aiemmin 1623 tuossa luettelossa on tarkennuksia nimen kohdalla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697859
Kirkkokortteli:
M: Erich Biskop
M: Joachimus kyrkoherdh
M: Gabriell skolmestare
M: Thomas p….ph (?) En saa selvää...

Tuo Tuomas voisi olla Corvinus, Thomas Simonis (K 1631)http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=471
Olihan hänellä perintötalo Turussa, jolloin varmasti joutui veroluetteloihin

Calonius

16.09.16, 17:52

Tarkemmin vouti Thomas Erikssonista, joita tosin näyttää olleen ainakin pari eläen osittain samaan aikaan ja läheisillä seuduilla.

Hans Hansson on ottanut vuonna 1606 viljelyyn Taivassalon Kunnaraisista (Gunnaris / Gunnarsby) Tuomas Eerikinpojan autiotilan.
SAY Taivassalo 1600-1619 Gunnaris (toinen sivu)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379964

Onko nimen edessä oleva "f" merkki voudista?
f. Thomas Eriksson mainitaan jo vuonna 1585. Onkohan sama henkilö?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204916

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims79.htm
H(ans) Hansson, "Haureis"ten herra, Maskun kihlakunnan vouti, 22.2.1614. Omisti Vähän Kahilitun rälssitilan, josta 1637 teki ratsupalvelusta yhdessä Harald Fotangelin omistaman Suur-Kahilitun kanssa. Asui Gunnaristen eli Fagernäsin tilalla, jonka vaimonsa Kirsti Juhontyttären ja poikansa Juhani Hannunpojan sekä vävynsä Tuomas Erikinpojan kanssa möi (1636) Henrik Flemingille

SAY Vehmaa 1620-1639 Lokalax Harois
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204172
Hans Hanss. Rytt.

SAY Vehmaa 1620-1639 Lokalax Rauta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204160
1635-36 Thomas Erichss. Rytt.

SAY Vehmaa 1620-1639 Lokalax Viljattula
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204159
Thomas Erichsson, u. Prestebooll

SAY Vehmaa 1620-1639 Rautala
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204122
Erich Henderss. → Thomas Erichss.

SAY Vehmaa 1620-1639 Puotila
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1204062
Thomas Erichss. 1627→ Ny utsatt Ryttare

Samannimiselle on merkitty muitakin tiloja Vehmaalta
SAY Taivassalo 1620-1639 Gunnaris
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5380081
Hans Hanss. Rytt. (Sätherie). Seuraavalla sivulla tila Boda 1622 Thomas Erichss.

SAY Taivassalo 1600-1619 Gunnaris (toinen sivu)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5379964
f. Thomas Erikss. (Hans Hanss. opt.)

SAY Taivassalo 1580-1599 Gunnaris (kolmas sivu)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204916
f. Thomas Erichss. 1585→

Ensimmäisellä sivulla mainitaan vouti Erich Jacobss.
SAY Taivassalo 1580-1599 (myöhempi sivu)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5204993
H. Erich Preb.
Paimenmuisto ei tunne Taivassalossa Erich-pappia
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5103

SAY Taivassalo 1634-1653 Fagernäs
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205068
1635 Henr. Flemings landböndes
Alempana Keroin talossa
Thomas Erichss.
1635 Karin h.
1638 Jacob br., Brita h.
1645 Maisa h., Dordi dr.
1649 Maisa husk. (Thom. Erikss. jo kuollut tai muualla)
On vaikea tulkita, kuka on kenenkin vaimo yms.

SAY Taivassalo 1634-1653 Gunnaris (Fagernäs)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5205076
Mainitaan ruskealla Thomas Erichss. 1642-1653, Boda-tilalla ei enää Thom. Erichss.
SAY Taivassalo 1654-1673 Fagernäs (Gunnaris)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5326027
Ruskealla vielä 1664 Thomas Erichsson, mutta kyseinen henkilö voi olla jo kuollutkin

http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Tuomas Erkinpoika
Katselmuskirjuri 1579-84 Valentin Gödiken hämäläis-satakuntalaisessa lippukunnassa.
VA, 4225:2, 4234:8; RSA, AR 1584/45, MR 1578/2, 1579/20, 1582/6:56; KA, FC, 25:1. -Samanniminen henkilö on 1578 toiminut Suomessa Jaakko Mikonpojan tallimestarina (VA, 1338:25). Mahdollisesti kysymyksessä on sama henkilö. Hänen esimiehensä J. M:n henkilöllisyys on tuntematon, sotilashallinnon piirissä Suomesta kootuissa joukoissa ei esiinny tämännimistä päällystön edustajaa. Siviilihallinnossa Maskun voutina toimi samaan aikaan J. M. Finckenberg (Kiuasmaa 1962, 522).

Calonius

16.09.16, 18:00

Lisää keskittyen enemmän Maskuun:

http://www.genealogia.fi/genos-old/35/35_57.htm

Veljensä Kaarle Hoffmanin kuoltua 1630 Henrik Hoffman tämän alaikäisen tyttären Ebba Kaarlentyttären holhoojana joutui hoitamaan myös Merimaskun Tammisaaren ratsutilaa. Jo kahden vuoden päästä hän kuitenkin katsoi parhaaksi myydä talon 110 kuparitaalarilla Maskun Kankaisten kartanon voudille Tuomas Eerikinpojalle. Tätä hänen ei olisi pitänyt tehdä, sillä Ebba Kaarlentyttären mentyä 1635 naimisiin Uudenkirkon kappalaisen Eerik Niilonpojan kanssa asiasta nousi hirmuinen prosessi… Kun herra Eerik ei tähän tyytynyt, Hoffman osti seuraavana vuonna (1636?) Tammisaaren takaisin Tuomas Eerikinpojalta.

SAY Masku 1620-1639, Kankas
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345938
Ei mainintaa Thomas Erikssonista. Kirkkoherra Hemming mainitaan 1620. Huomioitavaa on, että Maskussa oli myös Kairis/Kaaris (kuten Kaarinassakin, jossa ratsumest. Thom. Erikss.). Tammisaari oli Horn-suvun vanha sukutila. Hemminki Maskulaisen vaimo oli Kemiön khr Petrus Pauli Melartopaeuksen tytär.

SAY Masku 1620-1639, Kairis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345857

Ei mainintaa Thomas Erikssonista, mutta Thom. Jacobss., ryttare, Claus Horns fougde. Sipolassa Jacob (Eskilss.) Halla/Hallo/Hålla vuodesta 1607. Gammall vuonna 1635. Vouti Thomas Jakobssonin vaimo oli Elina, Hemminki Maskulaisen (Hollo) tytär.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345844

SAY Merimasku 1600-1619 Tammisaari
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345798
1616 Carl Hofman, ryttare
Seuraavalla sivulla mainitaan R. Thomas Jacobsson. Kärkelässä mainitaan lyhyesti 1606 Thomas Erichss.

SAY Merimasku 1620-1639 Kuckolais
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345916
Lasse Palicka 1629→

SAY Merimasku 1620-1639 Tarckis
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345908
Lars Palicka 1628→ försvarar med rusthtienst (myös muita taloja)
1635 Sim Bloom försvarar

SAY Merimasku 1620-1639 Tammisaari
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345897
1624 f. Thom. Jac:ss. (Carll Hoffman gör Rustienst)
Thomas Eriksson 1633, 1639 (opt. till skatt)
Her Erich Cappelan (rijttarehem) 1635 →

SAY Merimasku 1634-1653 Tammisaari
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284051

SAY Merimasku 1654-1673 Tammisaari
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1287223
Her Erich mainitaan viimeisen kerran 1660 (voi olla jo kuollut sitä ennen). Thom. Erss. 1645. Ei enää mainintaa Thom. Jac:ss.
Kappalainen on luultavasti yllä mainittu Uudenkirkon kappalainen Eerik Niilonpoika eli Ericus Nicolai Neocleander.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1781

SAY Masku 1620-1639, Ristimäki (Karin kylä)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345877
Under Grefwe Jac. Delagardie
(1621 Piethi)
1635 Bertill Mattss bonde, Thom. Erichsson måg, under S. Her Jasper Mattsson wärdeligen (Fru Brita Delagardie)
1637 Thomas, b, Nilla h.
1638 Thomas Erichss., Petronilla, h. Alempana kuitenkin:
1637 Mårten b., Nilla, h
1638 Mårten b, Petronilla, h. (ilmeisesti sama Mårtenin vaimo kokoajan).

Toisaalta täällä selventyy:

SAY Masku 1634-1650, Ristimäki = Karinkylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1272936

SAY Masku 1654-1673, Ristimäki = Karinkylä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1273910

Petronella on 1658 Thomaksen leski (ei voi olla Thomas Bytti)

Calonius

16.09.16, 22:09

Yllä mainitut Lars Palikka ja Simon Blom olivat Turun vauraimpia kauppaporvareita ja asuivat monen vuoden ajan Aninkaisten korttelissa Thomas Bytin kanssa. Simon Blomista ja Florinuksistahan ollaan jo tässä ketjussa puhuttu. Palikoita oli Turussa jo ainakin 1580-luvulta. Ja he isännöivat tai omistivat samaa tilaa Merimaskussa. Lassella tiloja oli enemmänkin.

Kummastakin löytyy vaikka kuinka paljon juttuja Turun käräjäkirjoista. Tässä nyt esimerkkinä yksi, jossa ovat kummatkin mukana:

TRO 1633 13/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483305
Sama henkilöt:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483214
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483217

Lars Palikka mainitaan myös Loimaalla:
Loimaa, Lakimääräiset käräjät 30.3.1637, 1.4.1637
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1635-1639_es1921_nidemm4/185.htm
Lars Palicka i Åbo, S(alig). Thomas Erichsson i Wännilä, Knut Eskilsson i Pesäsuo, Sigfrid Jöransson i Pahikais… Viitataan johonkin 14.7.1605 juttuun. (Ei kannata ehkä liikaa syventyä tuohon edesmenneeseen Wännilän Thomas Erikssoniin, vaikka nimi onkin kiinnostava.)

Knut Eskilsson on Louve-talosta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018862
Louven naapuritalo (seuraava aukeamama SAY:ssä) oli Mattila, jossa Thomas Eriksson, joka lähes varmasti on Turun Thomas Bytti:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018864

Eli vielä kertauksena: Thomas Bytin kauppiaskaveri Lars Palicka samasta korttelista omistaa taloja Merimaskusta, jossa mainitaan myös vouti Thomas Eriksson. Samoihin aikoihin käräjöi Loimaalla Pesänsuon Thomas Erikssonin (lähes varmasti Thomas Bytti) naapurin kanssa.

Simon Blom taas oli Loimaan nimismiehen Erik Thomasson Skrivaren veli. Pesänsuon Thomas Eriksson näyttää liittyvän nimismies Erik Thomassoniin. Tästä ollaan keskusteltu ketjun alkupuolella. Thom. Erikss. ilmestyy kuin tyhjästä Pesänsuon Mattilaan 1634, jolloin siellä vielä merkintä "landtzman".
SAY Loimijoki 1620-1639, Pesäsuo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015691

Samana vuonna nimismies Erik Thomasson matkusti valtiopäiville Tukholmaan. Tuliko Thomas Eriksson osittain hoitamaan hänen hommiaan tai ainakin valvomaan, että kaikki sujuu kuten pitää? Ja kukas sen osaisi paremmin kuin vouti...

Turusta löytyy vuodelta 1656 ainakin yksi juttu, jossa sekä Lars Palicka että Thomas Eriksson:
TRO 1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478242
Thomas Erichsson, Lars Pallicka
Mainitaan myös Henrich von Minden, Eskill Simonsson, Anders Andersson ja Jacob Erichsson
Koko Turussa tuona vuonna vain yksi lueteltu nimellä Thomas Erichsson, lisänimi Slotskneht eli linnanritari. Tuo voi olla se tai vaikka Thomas Bytti.
Viitataan johonkin aiempaan käsittelyyn 27.1.1647, jossa vastakkain ovatkin samat Thomas Erichsson ja Lars Palicka. Mainitaan myös esim. kaupunginvouti Sigfrid Johansson. Viitataan aiempaan käsittelyyn 12.4.1642, jossa mainitaan Pallicka, mutta muuten teksti on pahasti kastunut. Tässä nämä aiemmat jutut:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479312
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11475662

En siis ole tulkinnut näitä sen pidemmälle ja kaikki apu olisi tarpeen.

Calonius

16.09.16, 23:21

Viitaten viimeisimpään käräjäjuttuun vuodelta 1656, ainakin lähes kaikki siinä mainitut henkilöt näyttävät löytyvän Aninkaisten korttelista samana vuonna:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653732
Eskel Simonsson
Henrich von Minden
(aivan allekkain listalla)
Seuraavalla sivulla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653733
Anders Andersson (ensimmäinen sarake aukeamalla)
Thomas Bytti (toinen sarake aukeamalla)
(Johan Hollo vähän alempana ja sen naapurissa inh. Jacob Linke(?)... tämä vain välihuomiona liittyen toisessa ketjussa pohdittuun Hollon ja Linkin yhteyksiin)
Lars Pallicka (neljäs sarake, lähes viimeinen talo)

Tässä muuten myös Aninkaisissa tämä Thomas Erichsson Slotzkniht (toinen sarake keskivaiheilla)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653731

Calonius

17.09.16, 19:00

Kirjoitin eilen muutaman viestin, joten kannattaa kelata edelliselle sivulla, jos haluaa pysyä mukana. :)

Tässä välissä ajattelin vain pistää tähän ylös muutaman jutun, jonka olen löytänyt, mutta joihin en ole sen ihmeemmin ehtinyt vielä perehtyä. Niissä saattaa olla jotain ihan ratkaisevaakin. Vaikea enää pysyä mukana, mitä tähän ketjuun on jo tullut laitettua ja mitä ei, mutta luulisin, että nämä ovat uusia:

TRO 1645 9/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479743

Thomas Bytti, Jöran Karhapä

Loimaan käräjät 1636
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1635-1639_es1921_nidemm4/104.htm
Luetellaan Pesäsuolla Thomas Ersson.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1635-1639_es1921_nidemm4/105.htm
Seuraavan sivun jutussa Jacob Hållå. Muuten Thomas Erikssonia ei mainita näiden vuosien käräjillä. Pesänsuon lautamiehenäkin usein Knut Eskillsson.

TRO 1629:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507565
Lisbetta Larsdotter… Thomas Erichssons tienare (palvelija) Hindrich Hindersson… Kuttaiocki ifrå Hollola Sochn
Oikea alalaita ja jatkuu seuraavalla sivulla: … Lijsbettes kläder
Ifrån Slotthz… Pighan
SAY Hollola 1620-1639 Kutajoki:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=306890

TKO 1640 18/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12155693
Thomas Erichsson, Anders Simonsson, S. moder? Hieronimus (v. Birkholz?), 40 jotain…

Kyseessä näyttää olevan Hieronymus (Hieronymi) von Birckholtz.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U39

Turun raastuvan pöyt. 15.1.1647 s.91
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479306

Thomas Erichs., Paulus Henricks., Henrik Thomass.

TKO 1650 16/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139372

Välillä kirjoitettu Byttj tai Bytti ja Tommas.
Mainitaan esim Bonde Josef Bertilsson Loimijoelta
Seuraavalla sivulla toisessa jutussa Petter Jesenhaus, joka aiempina vuosina samoissa jutuissa Thomas Erikssonin kanssa.

TKO 1650 21/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139375

Tommas Pytti
Mainitaan Bonde Josef(?) Bertilsson ifrån Nininsuu och Loimiocki Sochn eli luultavasti Loimaan Niinijoensuulta. Myös Simon Danielsson.
Kyseessä lähes varmasti Joose Pertunpoika Niinijoensuulta.

TRO 1650 3/4
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479100

Thomas Bijtti mot Thomas Enoila
Viimeinen raastuvan juttu jossa Thomas Bytti joko asianomaisena tai vastaajana. Viittaisi siihen, että vähensi kauppojaan tai muutti kokonaan esim. Loimijoelle.
Mainitaan kaupunginvouti Sigfrid Johansson ja viskaali Erich Michelsson.

TKO 1652
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139184

Thomas Eriksson till Her Bryniell (?)
Ehkä Bryniel Kiellinus
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=322

Jotain (äidin?) perinnöstä.

TRO 1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478159

Thomas Enoila, Henrich Kaloinen

Olivat aivan naapureita. Mainitaan Jacob Erichsson ja Henrich Jaska (?). Voisiko Jacob olla Thomas Bytin veli? Jotenkin tulee esille monesss yhteydessä. Otin tämän jutun tähän senkin takia, että Thomas Byttihän olis samassa jutussa aiemmin Thomas Enoilan kanssa. Calonius-suku taas on saanut nimensä näistä Turun Kalosista.

Benedictus

18.09.16, 08:30

Mainitaan kaupunginvouti Sigfrid Johansson

Sigfrid Johansson taisi olla tuo Loimijoen khr Johannes Johanniksen poika , jolla oli Erik Thomasson Blomin tytär vaimona. vai millain se meni.

Tuosta viskaali Erik Michelssonistakin taisi jossain olla jotain juttua.Olisiko liittynyt Spåriin.

Calonius

19.09.16, 11:31

Täällä ketjussa itse aikoinaan kirjoitit näin:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-14603.html

TÄSSÄ TOROPAISELTA SAAMANI VIESTI PARINVUODEN TAKAA.
Mulla oli 2000-l alussa Genoksessa pikku juttu Tiedonantoja palstalla Niinijoensuun Pietilän periytymisestä. Kävin siinä Erik Thomassonin jälkeläiset, eipä ole Iisakia, ei myöskään Erik Spåran perheessä tai sukulaisissa. Saara puolestaan oli Erik Thomassonia edeltäneen nimismies Bengt Henrikssonin leski Sara Simonsdotter, mutta ei Erik Spåran vaimon Anna Florinan äiti. Erik Thomassonin ensimmäinen nimeltä tuntematon vaimo, jonka sisar oli naimisissa Loimaan kirkkoherran pojan ja Turun kaupunginvouti Sigfrid Johanssonin kanssa, oli Anna Florinan äiti.
ERIK THOMASSON ON FLORINUS-BLOM SUVUN SISARUSSARJAN YKSI JÄSEN, HÄNEN SISKONSA OLI TUON LEMUN ERICUS HENRIKIN VAIMO.

No, mutta nyt täytyy tietenkin muistaa, että kaupunginvouti oli tässä käräjäjutussa mukana ehkä ihan vain ammattinsa puolesta. Sama vouti mainitaan siinä heti alemmassakin jutussa. Vaikuttavat olevan samasta aiheesta kumpikin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479100

Tuossa Bytin jutussa on vielä joku Jöran Peldu ja Hindrich ...

Erich Michelssonista:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2570/Pihl_Seija.pdf?sequence=1
PIHL, SEIJA K.:
Nimismiespiiristä syyttäjänvirastoon
Lakiuudistusten vaikutukset syyttäjän sihteerin työhön 1980-2008
Opinnäytetyö 40 s.
Huhtikuu 2009

"Edesmenneen OTT, johtava kihlakunnansyyttäjä, dosentti Antti Pihlajamäen
mukaan Suomen ensimmäinen päätoiminen syyttäjä, Turun kaupunginviskaali Erik Michelsson, nimitettiin virkaansa 1649, jonka jälkeen maassamme on ollut vakinaista syyttäjätoimintaa. (Ohisalo & Tolvanen 2008, 58)"

Olisiko kyseessä tämä?
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=100

sl. 1640 Erik Ritter (myös Rijtter ja Reuter) Ericus Michaelis, Aboensis 100. Vht: turkulainen porvari, valtiopäivämies Michel Eriksson Rytter ja N.N. Jakobsdotter Swijke. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Ritter Eric Michaelis _ 7. Turun hovioikeuden auskultantti. — Vehmaan ja Ahvenanmaan tuomiokuntien lainlukija 1647–49. Turun kaupunginviskaali 1649–50, kämnerinoikeuden jäsen 1650. Vehmaan tuomiokunnan lainlukija 1651–53 ja 1656, Maskun tuomiokunnan 1658–74, samalla Piikkiön tuomiokunnan lainlukija 1658–61 ja Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670–72. Asui Maskun Kajalassa. ‡ Turussa 13.10.1674.

Calonius

12.10.16, 14:48

Olen taas löytänyt paljon uutta. Viime päivinä olen siirtynyt takaisin Loimaalle, koska homma alkoi hajota niin moneen suuntaan, että oli mielestäni syytä taas ikään kuin palata alkulähteille. Vaikka Thomas Bytti oli Turun porvari, hän mitä ilmeisimmin oli kotoisin Loimaalta, tai ainakin sinne hänellä oli kokoajan erilaisia yhteyksiä.

Tilannehan on (tai ainakin oli vielä pari viikkoa sitten) se, että seuraavia henkilöitä mainitaan lähteissä, ja nämä henkilöt ovat ainakin osin yksi ja sama henkilö:
1) Turun porvari Thomas Bytti / Pytti / Pytty
2) Turun porvari Thomas Eriksson
3) Thomas Eriksson, joka näyttäytyy eri paikkakunnilla samojen henkilöiden yhteydessä kuin henkilöt 1 ja 2 ja on välillä mainittu esim. voutina.
4) Loimaan Pesänsuon Mattilan Thomas Eriksson

Nyt laitan tähän alle muutaman uuden jutun liittyen Pesänsuon Thomakseen. Ne osin vahvistavat oletustani, että kyseessä Thomas Bytti, mutta sitten taas toisaalta tuntuvat kaatavan koko teorian. Ristiriitaisissa tunnelmissa.

---

Tositekirjassa (Cuartuull Mantals Lenght aff Loimajoki… Skatte och Crono bönder) 1650 Thomas Erikssonin perässä ei ole merkintää b. Lähes kaikilla muilla isännillä on.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10642245
Ritarien listalla Thomasia ei mainita Pesänsuolla.
(Thomas mainitaan maakirjassa vielä kerran 1654)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10642246

---

26-27.3.1634 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846476
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846323
“Jacob Jacobson Borgare i Åbo… är hoos sin stalbroder Thomas, Frantz Peräpyttys mågs …”

Toropainen ystävällisesti auttoi minua tulkitsemaan tätä, mutta ottakaa huomioon, että hän teki tämän nopeasti eikä kyseessä ole osa mitään artikkelia:
“Jakob oli ollut hakemassa saataviaan loimaalaisilta. Hänellä oli mukanaan pukkeja, jotka voudin palvelija halusi takavarikoida. Palvelija kysyi, mistä Jakob oli kotoisin ja tämä vastasi, etkö tunne minua, minä olen Kuningaisista ja porvarina Turussa. Kun palvelija kysyi Jakobin passia, hän vastasi sen olevan Thomasilla, Frans Peräpytyn vävyllä.”

Itse tulkitsin juttua vielä pidemmälle, että Jakob olisi lähtenyt hakemaan passia Turusta. Saatan olla hyvinkin väärässä. Tässä jutussa lisäksi mainitaan monia henkilöitä, joihin olen jo törmännyt aiemmin. Jacob oli ostanut jotain Loimaan Kuningaisten Mårten Jacobssonilta.
SAY Loimijoki 1634-1653, Kuningais
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018932
Wälläri
Mårten Jacobsson, rytt
h. Gertrud
Ehkäpä velipoika?

Mainitaan myös:

Reitolan Matts Simonsson.

Matts Nilsson Kurittulasta. Vähäperän Pytyssä mainitaan 1634 Matts Nilsson, knecht.

Michelin leski Turussa.

nihdin (sotilaan) vaimo Reitolassa.
“...kneehts hustru i Reitola…”

Brita, nihdin vaimo Jugilasta.

Gertrud Jacobsdotter i Kåjåby.

Karin Reitolasta.

Johan Mattson, joka ilmeisesti on tämä voudin (Befallningsman) palvelija.

Anders Jacobsson.

Muistetaan, että tässä ketjussa on aiemmin käsitelty juttua, jossa Pesänsuon Thomas Eriksson mainitaan Frans Pytyn vävynä.

Loimaan käräjät MM 8, 12.─14.6.1654, 372v─373:
Toropainen
Kesäkuussa 1654 Tuomo vaati ketunrautoja kornetti Anders Getingiltä. Tuomon edesmennyt isä Frans Pytty oli lainannut ne vävylleen Pesänsuon Tuomo Erkinpojalle... etc...

Onko tämä "uudempi löytö" Frans Peräpytyn vävy Thomas sama henkilö ja miksi Turun porvari antaisi hänelle passinsa?

---

Calonius

12.10.16, 15:06

...jatkuu:

Karjaluettelo 1635
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=491&pnum=350
Pesänsuon Thomas Erikssonille merkitty 32 eläintä, esim. 4 lehmää ja 1 nuori pukki
Keskimäärin muilla Loimaan tiloilla saman verran, mutta esim. Pytyllä yli 100.

Karja- ja kylvöluettelo 1636
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=549&pnum=245
Kaikenlaista kylvämistä Thomas Erikssonilla

Joku siellä Mattilassa siis huolehti tilasta, mutta tuskin ainakaan Turun porvari Thomas Bytti.

---

1-3.3.1642 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847452
Dömdas Thomas Ersson i Pesäsuo Ehn(?) Wisthus af een husman Matz Knutsson bed(?) som han skall hafua Neden(?) thz(?) hemort som bedt(?) Thomas af ödt optagit hafuer offer(?) som een af the er i Nämbden uitert(?) blef. och han åffa(?) är stämbd der en til Tings och eij COMPARERET. Och nämbd Sigd Ilolan och Sigd i stor Perää at tilstalla bedt(?) Thomas sama Wisthus.

Matts Knuttsson on Pesäsuon Mattilan edellinen isäntä, joka oli päästänyt Mattilan rappiolle ja joutui muuttamaan pois. ”Husman” tarkoittanee tässä itsellistä, joka eli isännän talossa ja teki usein isännälle työtä elääkseen. Ei kuitenkaan renki. "Wisthus" on jonkinlainen tilan sivurakennus.

Huolehtiko siis Matts Knuttson edelleen tilasta?

---

Loimaa 1649, 19.-20.7.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848675
Thomas Erichsson i Pesensuo mainitaan jonkinlaisella listalla monien muiden isäntien kanssa.

---

Kesäkäräjät - Loimaa (Loimijoki) - 1650 5.-6.7.1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880982

IMPONERAS Jöran i Hurskala Och Sigfridh i Iloila att uthmäta Inwårares I åbo Thomas Pytty witterligit gield aff Lars Andersson i Pesensuo.

Lars Andersson oli Pesänsuon Sullon isäntä. Hurskalan Jöran Bengtsson ja Iloilan Sigfridh Jöransson olivat lautamiehinä. Heti samalla sivulla on samaan asiaan liittyvä käsittely:

IMPONERAS Jöran i Hurskala och Hans i Lillperä att uthmäta Påff Jöranssons witterligit gieldh, så smedhen Thomas Erichsson i Pesensuo, huilket flytter aff C….s Rest? som han för honom ährlagda haffar? er?.

Hans Mårthensson oli myös lautamiehenä. Nyt on siis mainittu ihan vierekkäin sekä Turun Thomas Pytty että Pesänsuon Thomas Erichsson, mutta ei kuitenkaan samassa jutussa! Heti perään mainitaan korpraali Mats Jöransson (Kyröläinen, Pesänsuon Mattilan isäntä Thomas Erikssonin jälkeen) ja Markus Såroi.

Mutta... Oliko Pesänsuon Thomas Eriksson seppä?! Tämä pistää kyllä kaiken oletuksen arveluttavaan valoon!

Benedictus

12.10.16, 15:11

Tuossa mainittiin porvari Jacob JAcobsson.

Ajallisesti ja osin alueeseen liittyen aiemmin on tullut vastaan Uskelan kappalaisen Skallen lesken perinnön jakoa, jossa tämän poikana mainitaan Jacob Jacobsson.

Sopisi hyvinkin täksi porvariksi.

Skalle, Henricus Simonis (K noin 1642)

Henrik Simonsson
Uskelan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5111) Salon kappalainen, mainitaan 1621 ja vielä 1639.
K Salo, Uskela viimeistään noin 1642.
P (oletettavasti viimeistään 1624) Valborg Mattsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen, K ennen 1655.

Walborg Matsdotterilla on siis ollut poika Jacob jo ennen 1624, eikä hänellä ollut muita jälkeläisiä.
Henrik Simonsson Skalle lienee Marttilan khr Simon Paljaspään poika.

Calonius

12.10.16, 15:31

Tämän seppämaininnan jälkeen lähdin kuumeisesti etsimään uutta tietoa ja mahdollisia uusia linjoja Loimaalta. Ja löytyihän niitä. Saattaa nimittäin olla, että Thomas Bytti oli Isoperältä, joka oli Vähäperän ja Pesäsuon vieressä ja jossa oli näihin aikoihin sukuyhteyksiä enemmänkin Vähäperän Pytty-taloon. (Tämä ei poista mahdollisuutta, että oli myös samalla Pesänsuon T. Erikss.)

20-21.11.1646 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848129

“Framstegh Thomas Ersson i åbo kärde till Jöran Thomasson i Mökis angående hans brodhers Lhön som war hans swäntienare b.d Matz Erichsson den blef afgången 1641 som Rytmästaren manhastligh Michell Johanssons bewys dat. 22 February --- “

Turun Thomas Eriksson vaati veljensä palkkaa. Veli oli Mökköisten (Mäkisen) Jöran Thomassonin palkkaratsastaja, Matz Erichsson, joka kuoli tai erosi/erotettiin(?) 1641 Michell Johanssonin mukaan(?) 22.2. Tuomittiin maksamaan 30 kuparitaalaria.

Nyt ratkaiseva tähän liittyvä vihje:
TKO 28/3 1667 (Turun kämnerioikeus)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12185610

Jöran Thomasson fron Möcköisbyy och Loimjoki Sochn… Johan Thomasson Bijttij...

Käsitellään jotenkin Loimaan Jöran Thomassonin velkaa. Johan Thomasson Bytty esittää velan todisteeksi isänsä ”velaksiantokirjan”. Kyseessä on sama Jöran Thomasson, jolta jo Johanin isä Thomas Bytti peri velkaa! Tässä yksi todiste, että välillä Turun Thomas Eriksson on Thomas Bytti. Nyt siis tiedämme varmemmin, että isänimi oli Erik ja uutena tietona, että hänellä oli veli Matts.

Tähän liittyy tämä aiemmin esitetty juttu:
Loi 1646 mm 6:201 2 alh.:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848123
“Thomas Erichsson i Åbo stadh kärde till Marcus Simonsson i Reitoila om sin Broders Leigde Pengr Stadgat till 30 dal:r Kopor M:t för 10 åhr sedhan..."

Tämä varmistaa asiaa:

Loimaa 29.-31.10. 1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848696

Kom för rätta Matz Erichsson i Stoorperä och begärade? Oplaga? sin saligh faders? hemman … skatt ⅔ mantall der hans brodher Thomas Erichson ...

Eli nähtävästi myöhemmin Matts Eriksson muutti takaisin kotitilalleen, isä kuollut, veli Thomas.

Calonius

12.10.16, 15:43

SAY: ISOPERÄ
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009681
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011942
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013107
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014041
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015686

Isälinja näyttäisi menevän näin (ei todellakaan välttämättä):

Thomas Pitkä / Pitkenen 1544 (Ponkkinen) ->
Lasse Thomasson 1558 (Ponkkinen) ->
(mahdollisesti myös Vähäperän Sorossa)
Erik Larsson ”Nalis” 1612, 1615 (Holkeri), 1620 -> 1638 (Mölkeri)
(Holkeri ja Mölkeri tuntuvat vaihtavan isännät päittään?)
rytt. vuodesta 1635
Malin h., enckia 1642
Anna, dr. 1635, 1638, 1639, 1642
Thomas, s. 1638, 1639 (Turun Thomas Bytti?)
Dordi, dr. 1638
Mats, s. 1644
Mats Eriksson 1656 (ehkä kuoli pian?)
Gertrud, h. 1656-1659
Anna, sr. 1656-1659
Seuraava isäntä Mölkerissä jo 1660 Marcus Brusiusson

SAY: MÄKIS / MÖCKIS
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009546
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011761
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1012982
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013859
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015628
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018793
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021211

Jöran Thomasson, rytt. Heikkilän isäntänä 1637 ->
Mats, dg, kneht 1639
Matz, rytt. 1661

Mietin, mistä tämä nimi Pitkä tulee. Ajattelin tarkistaa Suvannon Satakunnan henkilöluetteloista, nimenomaan Kyrön osalta, koska Y-DNA-testi viittaa sinne suuntaan.

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0363-0505_KYRO.pdf

PITKÄNIEMI Pitkäniemi, Pitkänemi, Pitkänemij mk 1558-71. (Jämijärvi)

I Tuori

TORD PAAVALINPOIKA 1540-68, k 1540: 3, 1541: 4. Pm 1557-67, 1571. Karja
1540: hev 1, le 4, nk -, la 5, ny 6.625. Lv 1557: 3. Tord (Tordt) Poualss.
(Påualss.) pm 1557, 1559, 1562-63, mk 1564, Tordt (Tord) Poffuelsson
(Påualsson) pm 1558, 1561, lv 1558, Tordtt (Tård, Tårdh) Polss. (Pålss.,
Pållss.) pm 1564-65, 1567, 1571. Tordh Polsson mk 1558-61, Tård Påffualss.
mk 1565-66. Sak kk 1559 Tordh Pitkäniemen vastuupakoilu, sk 20.1.1571 Tordt
Polsson Pitkenemi huonot aidat ja sillat.

III Jutila

TUOMAS TORDINPOIKA sak tk 1560 Thomas Tordzsson Pitkemi t & Nils
Persson ibm (talo I), Thomas Tordz vapautettiin Pietari Vännin (Kilvakkala
talo V) esittämästä syytteestä, että hän olisi maannut Kilvakkalan
Ingeborgin. Voi olla myös talosta I.

Tuossa voisi olla vaikka Loimaan Isoperän Tuomas Pitkä.

Pitkäniemen porukkaa koskevaa sekalaista samasta Suvannon kirjasta:

Sak tk 1560
...Per Venni oli aiheetta ilmiantanut Kilvakkalan Ingeborgin (talo ?) siitä,
että Tuomas Tordinpoika (Pitkäniemeltä) olisi maannut hänet...

...Sinne lähtivät asumaan Pitkä-
niemen Pietari Jussinpoika ja Konttilan Antti Kontti ...

...Sak tk 1561 Pitkäniemen Heikki t > Oluff Kontti ...

Jämijärven Kontin isäntien jälkeläiset ovat lähimmät osumani Y-DNA-testissä!

Calonius

12.10.16, 23:08

Tästä Jacob Jacobssonista olin löytänyt myös tällaisen:

Loimaa 8.-9.11. 1650
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880961
Jöran Thomasson i Åbo … Matz Clemetsson i Köyliö ... sin swärfadher i Hintzala Bertill Jacobsson (Jöranin appiukko?) ... Jacob Jacobsson i Cuningais ...

Mutta en ole tuota jaksanut vielä sen tarkemmin katsoa. Saattaa olla niin, että Matts Clemetsson oli myös ratsumiehenä Jöran Thomassonilla - siis Matts Erikssonin lisäksi. Jostain muistaakseni näin sellaisen tiedon.

Jos tuossa on kyseessä Mökköisten Heikkilän Jöran Thomasson, joka mainittiin juuri noissa sotilasrahajutuissa, niin tässä on ikään kuin menty ristiin. Jöran onkin nyt Turussa ja Jacob mainitaan olevan Kuningaisista. Näinhän nämä tuntuivatkin monet vaikuttavan kummallakin paikalla eri aikoina jne.

Noina aikoina "joka toinen" talo Loimaalla oli ratsutila ja "joka toinen" käräjäjuttu liittyi jollain tapaa niihin liittyviin järjestelyihin. Näyttää siltä, että Isoperältä näitä sotilaita siirtyi enemmänkin eri ratsutiloille.

Tästä jutusta unohtui mainita pari asiaa:
26-27.3.1634 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846476
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846323
“Jacob Jacobson Borgare i Åbo… är hoos sin stalbroder Thomas, Frantz Peräpyttys mågs …”

Stalbroder on ns. penkkiveli eli hyvä toveri, jonka kanssa usein oli esimerkiksi yhteisiä työasioita. Lisäksi jutun alussa mainitaan, että Jacobilla on jalosukuisen maaherran Henrich Oloffssonin kirjallinen määräys.

Calonius

12.10.16, 23:12

SAY: ISOPERÄ
TUOMAS TORDINPOIKA sak tk 1560 Thomas Tordzsson Pitkemi t & Nils
Persson ibm (talo I), Thomas Tordz vapautettiin Pietari Vännin (Kilvakkala
talo V) esittämästä syytteestä, että hän olisi maannut Kilvakkalan
Ingeborgin. Voi olla myös talosta I. [/I]

Tuossa voisi olla vaikka Loimaan Isoperän Tuomas Pitkä.

Ehkä juuri tämä Jämijärven Pitkäniemen Thomas ei ajallisesti sovi Loimaan Isoperän Ponkkisen Thomas Pitkäksi, mutta sieltä se alkuperä saattaa hyvinkin tulla.

Calonius

13.10.16, 14:33

Yritetään nyt keskittyä tähän uusimpaan löytöön Thomas Bytin isästä ja edetä askel kerrallaan. Mielestäni tämä vaikuttaa melko selvältä ja uskon tähän löytyvän paljon lisää asiaa puoltavaa tietoa. Ja sitä onkin jo, mutta ei kannata laittaa tähän kaikkea kerralla. Yritän esittää asian pähkinänkuoressa mahdollisimman selvästi. Tässä tulee nyt eilistä asiaa uudelleen.

20-21.11.1646 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848129

Turun Thomas Eriksson vaati Matts-veljensä palkkaa. Veli oli Mökköisten (Mäkisen) Jöran Thomassonin palkkaratsastaja, Matz Erichsson, joka erosi 1641 Michell Johanssonin mukaan(?) 22.2. Jöran tuomittiin maksamaan 30 kuparitaalaria.

Käännökseni ei välttämättä mene ihan oikein. Kolme vuotta myöhemmin:

Loimaa 29.-31.10. 1649
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848696

Matts Erichsson Isoperältä ajaa käräjillä asiaa liittyen edesmenneen isänsä taloon. Mainitaan hänen veljensä Thomas Erichsson.

18 vuotta myöhemmin Turussa:

TKO 28/3 1667 (Turun kämnerioikeus)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12185610

Käsitellään jotenkin Loimaan Jöran Thomassonin velkaa. Johan Thomasson Bytty esittää velan todisteeksi isänsä ”velaksiantokirjan”.

Kyseessä on sama Jöran Thomasson, jolta jo Johanin isä Thomas Bytti peri velkaa! Tässä myös yksi todiste, että välillä Turun Thomas Eriksson on Thomas Bytti.

SAY näyttää 1634-1653 Isoperän Mölkerissä tämän perheen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018844

Erik Larsson
vuoteen 1638 asti (ehkä vielä 1639, jos Eskil on kirjoitusvirhe)
rytt. vuodesta 1635
Malin h., enckia vuodesta 1642
Anna, dr. 1635, 1638, 1639, 1642
Thomas, s. 1638, 1639
Dordi, dr. 1638
Mats, s. 1644

Täällä saman talon asukkaat seuraavina vuosina:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1021297

Mats Eriksson 1656
Gertrud, h. 1656-1659
Anna, sr. 1656-1659
Seuraava isäntä Mölkerissä jo 1660 Marcus Brusiusson

SAY:n mukaankin näyttäisi siltä, että Thomas asui jossain muualla eli sopii Turun Thomas Erikssoniksi. Aukoton tämä ei vielä ole näillä tiedoilla, mutta kaiken tässä ketjussakin esille tulleiden asioiden valossa mielestäni Turun Thomas Eriksson ei voi tässä olla kukaan muu kuin Thomas Bytti.

Oletteko kanssani samaa mieltä, että Thomas Bytin isä on Isoperän Erik Larsson? Heittäkää ihmeessä vasta-argumentteja tai epäilyjä. Yritän vastata niihin.

Calonius

14.10.16, 08:23

Vähän Naantalia tähän väliin:

Toropainen:
NRO 24.1.1652: Luonnonmaan Herttulan lampuoti Thomas Erikinpoika syytti isäntänsä Turun kauppias Simon Blomin puolesta Miekkulan lampuoti Jakob Jakobinpoikaa ruokatavaroiden varastamisesta. Naantalin Sigfrid Mårteninpojan leski Lisbet kertoi, että Jakob oli myynyt hänelle silakoita jouluaattona. Lisäksi Jakob oli tuonut kaupunkiin tullitta voita. Jakob ilmoitti Blomin vaimon Annan lähettäneen voin kirkkoherralle joulukestitykseksi. NRO 24.4.1661.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11377103

SAY Naantali 1620-1639, Herttula
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850529
Simon Blom 1630 -->
SAY Naantali 1634-1653, Herttula
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=825057
Simon Blom 1640 -->

Netistä en löytänyt tuota aiempaa vuoden 1652 juttua, mutta Toropainen on lisännyt artikkelissaan loppuun viitteen tuohon 1661 käsittelyyn, ilmeisesti koska liittyy edelliseen. Tässä jälkimmäisessä ei enää mainita Thomas Erikinpoikaa. Huom! Thomas Bytti kuoli näiden välillä vuonna 1659. Sen sijaan mainitaan esim. Madz Jöranson.

Kyseessä suurella varmuudella Loimaan Mellilän Matts Jöraninpoika Kyröläinen, jonka olen aiemminkin huomannut vaikuttaneen näihin aikoihin Naantalissa. Tässä esimerkiksi yksi Naantalin käräjäjuttu, jossa hänet mainitaan veljensä kanssa:

NRO 23.6.1662: Matts Jöraninpoika vaati saataviaan Loimaan Mellilän Påval Jöraninpojalta.

Matts Jöraninpoikahan oli myös Loimaan Pesänsuon Mattilan isäntä Thomas Erikssonin jälkeen.

Onko yllä mainittu Miekkulan lampuoti Jakob Jakobinpoika sama Loimaan Kuningaisten ja Turun Jakob Jakobinpoika, jota käsittelin pari viestiä aiemmin, joka sanoi olevansa Frans Peräpytyn vävyn penkkiveli ja joka esiintyy myös Loimaan Mökköisten Jöran Thomassonin kanssa, jonka ratsumiehinä Thomas Erikssonin veli oli ja joka myös näyttää vaikuttaneen Turussa? Anteeksi, oli pakko muodostaa mahdollisimman kimurantti lause. ;D

Oliko Thomas Bytti Simon Blomin tilan lampuotina? Heillähän oli kaikenlaisia yhteyksiä kyllä. Mitäköhän lampuoti tässä yhteydessä tarkalleen merkitsisi? Olisi kiva löytää tuo alkuperäinen käräjäjuttu NRO 24.1.1652. Thomas Bytti oli kyllä merkitty 1652 Turun manttaaliin ja vaikutti siellä muutenkin edelleen. Tuohon aikaan Turussa eräs Thomas Eriksson taisteli edesmenneen pormestarin Johan Knutssonin perinnöstä. Tämä Thomas vaikutti olleen Johanin vouti.

---

Tähän väliin en malta olla mainitsematta erästä asiaa, joka on mietityttänyt jo pidemmän aikaa. Mitä tiedetään Lasse Palikan alkuperästä? Hänellä näyttää nyt olevan hyvin samanlaiset vaiheet kuin Thomas Bytillä ja he myös olivat aika paljon tekemisissä keskenään. Kummankin isän nimi on Erik. Turussa oli Palikoita ennen Lassea, mutta Erik Palikkaa en ole löytänyt. Nyt kun näyttää siltä, että Thomas Bytin isä oli Isoperän Erik Larsson, on houkuttelevaa ajatella, että Lars Palikka oli Thomas Bytin isoveli.

Olen lukenut, että nuoruudessaan Lasse oli jossain tallimestarina (en nyt jaksa kaivaa tarkemmin lähdettä esiin). Pesänsuon Thomas Eriksson mainitaan seppänä. Saattaisi olla satulaseppä? Isoperän Erik Larssonin lisänimenä mainitaan kerran Nalis. Voisiko tarkoittaa naulaa, joka viittaisi myös seppään?

Tässä lopussa tuli nyt sekavaa ajatusvirtaa, mutta yksi tarkoitus tässä on painottaa sitä, että näiden ihmisten vaiheet olivat hyvin moninaiset eikä pidä liian tiukasti rajoittaa omaa sukututkimuksellista katsantoaan tarkasteltavan henkilön yhden ajankohdan ammatin tai yhteiskunnallisen statuksen mukaan. Lasse Palikka oli ilmeisesti ainakin kaikkia näitä: Tallimestari, raatimies, rikas kauppaporvari, köyhä porvari, vouti ja mitä kaikkea vielä löytyykään...

Benedictus

14.10.16, 14:11

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014041
Tässä Loimijoen Isoperän sivulla on kiinnostava seikka.

Siinä näkyy Isoperän Erik Larsson hänet on kirjattu Holkerille 1612.
Erik Larssonia ennen 1611 on Lars Grelsson.
Lars Grelssonia ennen näkyy Grels Henriksson.

Toisella tilalla Mölkkerillä näkyy Simon Thomasson 1606 alkaen.

Kiinnostava kysymys: onko sama kuin mainittu porvari Simon Thomasson Blom? Ei siltä vaikuta, vaikka nimi passaiskin.

Se mikä pitää huomata, on seikka, että sekä Holkeri, että Mölkkeri ovat 1/2 manttalin tiloja 1606 eteenpäin.
1604 Grels Henrikssonilla 1 M ja 6ö1/4 tila Holkeri.
Vaikuttaa, että Holkeri on jaettu ja toinen puoli on siirtynyt Simon Thomassonille ja toinen puoli pojan Lars Grelssonin pojalle Erik Larssonille.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013107
Kylässä ei näy Mölkeriä ennen 1606.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009681
Henrik Holinge
1554 Grels Henriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011942
Grels Henriksson 1572 Grels Holg.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018844
1646 Simon Thomasson vaimo Karin Holgers ?

Uteluttava kysymys: Kukahan mahtoi olla tuo Henrik Holinge Storperässä?

Calonius

17.10.16, 10:42

Lainaan tähän vähän Timo Verhon kirjasta "Mellilän ja Metsämaan talonpoikaissuvut".

ISOPERÄ

Isoperä on oletettavasti saanut nimensä yksinkertaisesti siitä, että se oli suurempi kuin Vähäperä. Kylässä oli enemmän taloja kuin Vähässäperässä vuonna 1540, josta on saatavissa ensimmäiset verotiedot taloista. Kylässä oli silloin Holkerin/Mölkerin, Hyryn, Juusen, eli Mäen/Viukon, Kärpän, Ponkkisen ja Soinan talot sekä lisäksi yksi, joka myöhemmin yhdistettiin muihin. Hopeaveroluettelossa Isonperän talojen veroluku oli yhteensä 965, kun Vähäperän vastaava luku oli vain 468,5.

Holkerin talon isännäksi ilmoitetaan vuonna 1540 Heikki. Vuosina 1546 ja 1552 hänestä käytetään nimitystä Henrik Holinge. Kyseessä on mahdollisesti kirjurin kirjoitusvirhe, ehkä on tarkoitettu nimeä Holmger. Holger eli Holkeri on asunut tilalla ja antanut sille nimensä jo keskiajalla. Vuonna 1554 isäntänä seurasi Reko Heikinpoika, jonka nimeksi mainitaan vuonna 1572 Grels Holg ja 1588 Grels Holgeri.

Reko Heikinpojan karjavarallisuus oli vuonna 1600 Loimaan pitäjän viidenneksi suurin. Reko oli pitkään isäntänä ainakin vuoteen 1606, jolloin tila jaettiin kahteen yhtä suureen osaan. Toisesta puoliskosta tuli myöhempi Mölkeri.

Seuraavaksi Holkerin isännäksi tuli Simo Tuomaanpoika, joka oli mahdollisesti vävy. Hänen vaimonsa nimi on Kaarina, mutta tämän isännimi puuttuu valitettavasti luetteloista. Simolla oli poikia, ainakin Erkki ja Jaakko sekä tyttäriä Valpuri ja Pheni, jota pari vuotta myöhemmin kutsutaan Eufemiaksi.

Simolla oli välillä vaikeuksia ja tila ilmoitetaan autioksi eli veronmaksukyvyttömäksi 1640. Simo lienee kuollut noin vuonna 1645, sillä seuraavana vuonna ilmoitetaan viljelijäksi Kaarina Holgers.

Ponkkisen ensimmäinen isäntä oli Tuomas eli Tuomas Pitkä (1546, 1552), Pitkenen (1554). Tämä Perän Tuomas tuomittiin vuoden 1550 syyskäräjillä kolmen markan sakkoon mustelmasta, jonka hän oli lyönyt Perän Heikkiin. Heikki on ollut joko Holkerin tai Juuse/Viukon isäntä. Vuoden 1552 syyskäräjillä tuomittiin Perän Tuomas kolmen markan sakkoihin epäjärjestyksestä, jonka hän oli aiheuttanut Perän Sipin (Hyry) talossa.
Lasse Tuomonpoika jatkoi isännyyttä vuonna 1558 ja Sipi Tuomonpoika, ilmeisesti hänen veljensä, vuodesta 1559. Lasse ja Sipi ilmoitetaan vuorotellen isänniksi seuraavina vuosikymmeninä. Sipin lisänimi oli vuonna 1567 Sora; mahdollisesti hän oli sorakielinen. Sipi häviää kirjoista vuoden 1582 jälkeen ja Lasse jatkoi yksin talonpitoa.
Vuonna 1606 Lasse Tuomonpojan talon ilmoitetaan olleen autiona 11 vuotta ja 1609 Matti Sipinpoika otti sen verolle.

Eli Holkeri tosiaan jaettiin vuonna 1606. Toista taloa alettiin käsittääkseni kutsua Mölkeriksi vasta myöhemmin erään saksalaisperäisen isännän Melchior Voigtin mukaan (tai joskus kirjoitettu esim. Mölcker Fucht), isäntänä 1669-1674.

Mielestäni Erik Larsson ei oikein voi olla Lars Grelssonin poika.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1014041

Tällä logiikalla (nimen mukaan ja sama talo) Grels Henriksson olisi siis Erik Larssonin isänisä. Mutta tämä Grels Henriksson mainitaan isäntänä ainakin vielä vuonna 1618. Tuossa jää yksi sukupolvi välistä.

Todennäköisempi isä on mielestäni Lars Thomasson. Toisaalta sekin vaihtoehto on ajallisesti hieman erikoinen. Lars Thomasson (luultavasti Thomas Pitkän poika) mainitaan isäntänä Ponkkisessa ensimmäisen kerran 1558 eli on syntynyt viimeistään noin 1540. Erik Larsson taas mainitaan isäntänä kai ensimmäisen kerran vuonna 1612, jolloin tämän mahdollinen isä Lars Thomasson oli jo ainakin 72-vuotias. Erik on voinut ennen isännäksi tuloaan tehdä jotain muuta tai sitten Lars sai Erikin varsin vanhana.

Simon Thomasson ei voi olla Blom. Täällä löytyy tietoja hänen vaimostaan ja lapsistaan, jotka eivät taida pitää yhtä Turun porvarin Simon Blomin tietojen kanssa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018844

Calonius

17.10.16, 11:41

SAY ei siis kerro Thomas Erikssonin olevan missään vaiheessa minkään Isoperän talon isäntänä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018844

Ainoastaan mainitaan Mölkerin isännän Erik Larssonin poika Thomas vuonna 1638. Vuonna 1634 Erikillä mainitaan olevan yhden pojan, joka luultavasti on tämä Thomas, koska muitakaan poikia ei niinä vuosina mainita. Uskoisin Mattsin olevan nimenomaan Thomaksen pikkuveljen. Oli ehkä verotusikäinen 1634, mutta sotilaana toisessa talossa. Vuonna 1639 Mölkerin isäntänä mainitaan Eskil Larsson ja hänellä pojan (s.), jonka perässä vielä merkintä kn. eli kneht / sotilas.

Joka tapauksessa Isonperän Thomas Eriksson mainitaan käräjillä esim. tämän aukeaman vasemmalla sivulla pariin otteeseen:

Loimaa 26.-29.11.1641
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847430

Dömdes Henrich Jöransson i Stoorperä, Simon Matzson, Thomas Ersson, Henrich Hendersson och Joseph Thomasson ibm. alla tilhopa...

Loimaan käräjäkirjoista selvinnee jatkossa Isonperän kuviot tarkemmin.

Calonius

17.10.16, 12:11

Tuosta Isonperän Simon Thomassonista, joka kieltämättä ajallisesti, sijainnin ja nimen perusteella muistuttaa Simon Blomia. Oli jokatapauksessa tekemisissä Lars Palikan kanssa hänkin:

26-28.3.1644 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847757
Toropainen:
Loimaan käräjät MM 5, 26. – 28.3.1644, s.414v: Maaliskuussa 1644 Turun porvari Lassi Palikka määrättiin maksamaan velkansa 35 kuparitaalaria Frans Pytylle. Miehensä Isonperän Simo Tuomonpojan puolesta käräjillä ollut Fransin sisar Katri Pertuntytär puolestaan lupasi maksaa Palikalle miehensä velan kymmenen kuparitaalaria.

Tässä myös käy ilmi, että tämän Simonin vaimo oli Frans Pytyn sisko. Sama käy ilmi tässäkin:

15.-16.8.1645 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847854

Dömdes Frantz Bertilsson i Lilleperä … af sin syster Karin Bertilsdotter i Stoorperä...

Hieman sitä ennen on tällainen juttu:

Maisa Matzdotter af Storperä, en löös och huskona, såsom hon sielf bekomde, är belägnadh af en ogift dreng Thomas Ersson ibm ...

Eli Isoperässä oli myös naimaton renki Thomas Ersson vuonna 1645.

Toropainen on myös kirjoittanut seuraavaa:
Frans Pytyn tytär Kaarina vaati 7.8.1666 veljiltään Tuomolta ja Jaakolta tavaroita. Puoliso tuolloin Loimaan Mökköisten Antti Yrjänpoika.

Eli Frans Pytyn tytär avioitui tämän Antin kanssa, jonka isä Jöran Thomasson oli velkaa Turun Thomas Erikssonille ja Johan Thomasson Bytylle. Jöran Thomassonista löysin vielä tällaisen:

Suur-Loimaan historia I (Veikko Laakso), s. 245:
Näistä maaherran luona käyneistä yksi oli Mökköisten Yrjö Tuomonpoika Heikkilä, joka pyrki itse nimismieheksi.

Calonius

17.10.16, 16:37

Tuon tässä esille yhden teorian, vaikka näyttääkin osittain mahdottomalta. Voisiko Isoperän Ponkkisen talo olla Bång-sukua? Ericus Laurentii Bång oli nimittäin jo aiemmin yksi esille tullut vaihtoehto Thomas Bytin isäksi - ennen kuin tiesinkään hänen tulleensa Isoperästä.

Tässä tuntuu olevan näitä voutiyhteyksiä ja Mårten Larsson Bång oli Ala-Satakunnan kihlakunnanvoutina 1630-luvulla. Mainitaankin ainakin tämän ammattinsa takia usein Loimaankin käräjillä. En tosin löydä Isoperästä ketään Mårten Larssonia.

https://www.geni.com/people/M%C3%A5rten-B%C3%A5ng/6000000012457844334

Mårtenin isä oli Turun porvari Lars Bång ja äiti Moision Brita Jacobsdotter Spåra.

https://www.academia.edu/11863006/Liedon_Moision_Sp%C3%A5ra-suku

Tuon Toropaisenkin artikkelin mukaan tässä liikutaan samoissa piireissä. Loimaan Niinijoensuun nimismiestalosta ponnahti Lindqvistin suku. Erik Henriksson Spåra oli siellä myös nimismiehenä. Spåran toimikauden viimeisenä vuotena 1651 nimismiestilalla mainitaan myös Thomas Eriksson. Margareta Lindqvistin puoliso 1700-luvun alussa oli Kristian Voigt Isoperän Mölkeristä.

Verhon mukaan Isoperän Ponkkisessa Heikki Simonpoika, joka otti tilan haltuunsa vuonna 1696, oli ensimmäinen jonka lisänimi isäntänä kirjoissa on Ponckinen. En tiedä, onko tila ollut sillä nimellä paljon aiemmin. Etymologisesti voisi tulla nimestä Bång.

Mårtenin veli oli Föglön kirkkoherra Ericus Laurentii Bång. Tässä tulee ehkä pahin ristiriita. Ericuksen toinen puoliso mainitaan leskenä 1617, kun taas Isoperän Ponkkisen Lars Thomassonin (mahdollinen) poika Erik Larsson on mainittu isäntänä vielä pitkään sen jälkeen.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=322

Ponkkisen Lars Thomasson mainitaan ehkä yhtenä mielenkiintoisena seikkana nimimuodolla Laurentius vuonna 1583:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013109

Bångin ja Pytyn yhteyksistä myöhemmin:

Turun raastuvan pöytäkirja 14/2 1726
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11757330

Tvist om Pyttys gården. Dom i saken.
(mainitaan Anders Bång)

Vilho Selinheimo kirjoitti
SSV 9(1925), s. 87-145

[1] Esim. 26/4 1729 puhutaan porv. Anders Pietarinp. Bangista 1. Pytistä ja KO 14/5 1757, jolloin oli tutkittava noin 10 vuoden vanha asia, huomautettiin silloisesta Pytin talon isännästä, että hän oli »sedermera tillkommen, och tagit sig samma namn af gården, then han innehafver». - Mutta näistä ehkä ensi vuosikirjassa enemmän.

En kyllä valitettavasti tähän hätään löytänyt alkuperäisiä lähteitä tälle.

No, tässä tuli nyt tällainen huomio yhteydestä, joka ei kyllä vaikuta kovin mahdolliselta ainakaan juuri edellä mainitun kaltaisena.

Calonius

09.11.16, 14:36

Mitä täällä tiedetään Loimaan Inkilästä? Tai Kuninkaisista? Olivat niin lähellä toisiaan, että olivat käytännössä lähes samaa kylää. Toisella puolella vielä Eura ja toisella Lähde.

Nimittäin löysin uuden teorian Isoperän Mölkerin Erik Larssonin taustasta, jonka kautta paljastuu hänen isänsä ja enemmänkin sukua. Löysin tämän ensin kahlaamalla itse käräjäkirjoja, minkä jälkeen huomasinkin, että Toropainen on jo kirjoittanut tästä.

---

Loimaan Vähänperän Pytyn perilliset
https://www.academia.edu/11864271/Loimaan_V%C3%A4h%C3%A4nper%C3%A4n_Pytyn_perilliset

III Perttu Jaaakonpoika Pytty (taulusta 2), ratsastalollinen Loimaan pitäjän Vähänperän kylän Pytyllä vuodesta 1592 vuoteen 1614. Oli myös Vähänperän Tohnan talon isäntä vuodesta 1605 vuoteen 1614. Pytty tuli vuodesta 1604 ratsastaloksi ja sen tilaluku oli 2 siihen liitetyn Tohnan vuoksi. Pytyllä oli vuonna 1600 Loimaan toiseksi suurin karja, johon kuului 2 hevosta, 15 härkää, 31 lehmää, 26 nuorta nautaa, 90 lammasta, 27 pukkia ja 16 sikaa.

Puoliso Vappu Lassintytär Eskola. Oli kotoisin Loimaan Inkilän Eskolasta, jossa hänen isänsä Lassi Uotinpoika Inkilä oli isäntänä ainakin vuodesta 1540 vuoteen 1565 ja lautamiehenä 1539─1560.[10] Vapun veli Erkki Lassinpoika isännöi tätä 3 äyrin ja 12 penningin veron tilaa isänsä jälkeen vuoteen 1594. Tila oli veroautiona vuodesta 1592. Tilalla mainitaan vuonna 1593 myös Tapani Erkinpoika. Erkki luovutti tilansa Inkilässä Perttu Pytyn ja sisarensa Vapun pojalle Antille vuonna 1600. Antti pysyi tilan isäntänä vuoteen 1636.[11]

Antti Eskola. Maaliskuussa 1600 Perttu Pytty kertoi oikeudelle, että hänen vaimonsa Vappu Lassintytär oli syntyisin Inkilän kylästä ja tämän veli Erkki Lassinpoika eli siellä edelleen. Osa Erkin lapsista oli jättänyt hänet ja hän oli köyhtynyt niin, ettei voinut enää pitää tilaa. Perttu oli siksi asettanut poikansa Antin asumaan tilaa. Sen verot olivat jääneet maksamatta kolmelta vuodelta. Veroluvultaan tila oli äyrin ja 21 penninkiä. Antti oli suorittanut maksut kruunulle ja Erkin muut velat. Erkin poika Esko halusi nyt saada tilan, mutta oli kuitenkin mennyt vieraan palvelukseen. Isännöi tilaa vuoteen 1636.[17]

[10] www.narc.fi/suvanto/sivut_2092-2332_LOIMIJOKI.pdf, s. 2315, 8.7.2008.

[11] KA 222a, Loimaan käräjät 26.4.1600.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668394

[17] KA Loimaan käräjät 26.4.1600, 15v─16; SAY Loimaa, Inkilä 1600─19, 41; 1620─39, 14.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668395
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013928
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015529

---

Tässä olisi nyt sukuyhteys Vähäperän Pyttyihin. Jos tämä Inkilän Erik Larsson on Thomas Bytin isä, Frans Bertillsson Pytty on Thomas Bytin serkku! Pesänsuon Thomas Eriksson mainitaan yhteen tai ehkä pariinkin otteeseen olevan Fransin "måg", mutta noihin aikoihin "måg" ei tarkoittanut ainoastaan vävyä vain mitä tahansa miespuolista sukulaista avioliiton kautta.

Tuossa yllä mainitaan myös Erik Larssonin veli Eskill. Isoperän Mölkerissä mainitaan Erik Larssonin jälkeen Eskil Larsson yhtenä vuonna 1639, minkä jälkeen vuonna 1642 Erikin vaimo Malin mainitaan leskenä. Veli Eskil tuli ehkä isännäksi Erikin kuoltua.
SAY Storperä 1634-1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018844

Koska Erik Larsson ei köyhdyttyään voinut enää pitää Inkilän Eskolan tilaa, oli ehkä luontevaa, että hän muutti jossain vaiheessa siskonsa perässä Vähäperän suunnalle Isoperään, jossa mainitaan ensi kerran 1612 Holkerissa tai viimeistään 1620 Mölkerissä. Arvailuksi vielä jää, mitä hän teki noin välillä 1600-1612.

Vuonna 1622 Erik Larsson mainitaan myös nimellä Erik Nalis.
SAY Storperä 1634-1653
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015686

Aiemmin pohdin, voisiko tämä tulla sanasta naula ja viitata sepän/suutarin/satulasepän ammattiin. En siinä vaiheessa edes tiennyt, että Kuninkainen oli tunnettu käsityöläisistään ja siellä oli parikin Naula-nimistä taloa. Näyttää vieläpä siltä, että Erik Larssonin veljiä on isäntinä näissä taloissa (tätä pitää vielä tarkemmin tutkia):

Kuningais, Naula II, Mikel Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011841

Kuningais, Kuitu, Jacob Larsson
Kuningais, Naula I, Simon Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011843

Ingilä, Eskola, Lasse Olsson, Mikill, Erik Larsson, Thomas Larsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1011840

Calonius

09.11.16, 14:57

Inkilän Eskolan Erik Larssonin isä on melko varmasti Lasse Olsson Ingilän, jonka SAY mainitsee jo vuodesta 1540.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1009601

Suvanto kirjoittaa hänestä ja Erik-pojastaan näin:
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_2092-2332_LOIMIJOKI.pdf

---

L O I M I J O K I

INKILÄ Ingile mk 1540-41, 1556, 1558, Ingilä mk 1554, 1559-65,
1569-71, kym 1558-71. Ingele mk 1555. Kylä luettiin Kojonperään mk
1542-52.

II Eskola

LAURI OLAVINPOIKA mk 1540-65, kym 1558-62. Äv 1540:2, 1541:2½,
1544:2, 1554:2½, 1558:3 3/24 (talo III liitetty), 1559:3 ¼, 1564:3½.
Karja 1540: hev 1, härkiä 1, le 5, nk 3, la 6, ny 10.25. Lasse
Ingilän mk 1546, Lasse Ingielän mk 1552, Lasse Olson mk 1558, Larss
Olefs. mk 1559, Lass Olss. mk 1561-62.
Kym ka 1558-60:24, 1561:30, 1562:32½. Lv 1556:6, ka 1558-60:8
2/3, 1561-62:10.
Lm Lauri Ingelän lk 22.2.1539 (HMA Jokioisten kartanon arkisto I
nide IV s. 113), Lasse Ingilän sk 31.10.1550, Lassz Ingilen lk
15.2.1551, Lassz Ingilän kevk 24.4.1551, kk 7.8.1551, Lasz Ingilen
lk 4.2.1552, kevk 24.3.1552, Lasse Ingilän kk 18.7.1552, sk
8.12.1552, Lasse Ingilen kevk 28.5.1553, Lass Ingilen sk 6.12.1553,
Lasz Ingelen kevk 9.5.1554, kk 27.7.1554, sk 11.1.1555, tk
14.3.1555, Lasse Ingilän stk 22.3.1556, kevk 1556, Lass Ingilen kk
12.8.1556, Lasse Ingilän sk 1.2.1556, tk 27.2.1557, kk 9.7.1557,
Lasse Ingillä sk 3.12.1557, Lasse Ingilen tk 13.2.1558, stk
17.1.1559, sk 1.2.1560, tk 22.3.1560 ja Lasse Ingilän kk 17.9.1560
eli yhteensä 27 kertaa.
A-S mp muut luottamustoimet: kk 30.7.1550 Lasse Ingilän jm
Kuninkaisissa, sk 31.10.1550 Lasse Ingilän km Oripää > Tanskila, lk
15.2.1551 Las Ingilä jm Pesänsuolla, Lasz Ingilen jm Karhulassa,
Lasz Ingilen km Levälän Tuomas > Kallion Markku, Lasz Ingilä jm
Oripään Birit & Seppälän Ablunia. Kevk 24.4.1551 Lassz Ingilän km
Pesänsuolla, Laurens Ingilen km Benct Haffueri > Sigfred Mäenpä,
Lassz Ingilän km Kosken kylässä, Laurens Ingilän km Ylistaron
Mäenpäässä, Laurens Ingin jm Karhulassa. Kk 7.8.1551 Lassz Ingilen
km Mälläinen > Männistö, Lassz Ingilen jm Oripään Birit & Seppälän
Ablunia. Lk 4.2.1552 Lasz Ingilän jm Euran kylässä, Lasz Ingilän km
Hartoinen > Hurskala. Kevk 24.3.1552 Lasz Ingilen km Kojon kylässä,
Lasz Ingilen km Kesärlässä. Sk 8.12.1552 Lasse Ingilän km Ylistaron
Mäenpäässä, Lasse Ingilän jm Euran kylässä, Lasse Ingilän km
Sieppala Kauhanoja ja Lasse Ingilän jm Kosken kylässä.
Sak kk 25.6.1558 Lasse Ingilen vastuupakoilu, stk 17.1.1559
Marchus Saucho Ingilen (Korven Inkilä talo II) t > Lasse ibm (ibm on
väärin, kirjuri on luullut Korven Inkilän kuuluvan Kojonjokivarren
Inkilään. Korven Inkilästä ei löydy Lassea tuohon aikaan).

lm = lautamies
km = katselmusmies
jm = jakomies

ERKKI LAURINPOIKA mk 1569- , kym 1565- . Äv 1569:3 1/3,
1570:3 ¾, Erich Larszon mk 1569-70.
Kym 1565-71:13 1/5, lv 1565-71:3 3/10.
Sak kk 30.6.1567 Erich Larsson Ingilän huonot aidat, sillat, tiet
ja ojat, ei humalistoa. Sk 17.12.1569 Erich Larsson ij Ingilä
laiminlyönyt kyytivuoron. Kk 13.9.1571 Erich Larsson Ingilä ei
lähtenyt siltatöihin Kokemäenkartanoon.
Hv 1571 Ingilä: Erick Larsson ku 6, hev 1, härkiä 1, le 2, nk 1-
2-0-1, la 3, oa 66:4, ny 7.375.

---

Tässä tulee vaan tosi pitkät sukupolvet:

Lasse Olsson synt. viimeistään noin 1522.
Erik Larsson viim. 1550. ja kuoli noin 1638.
Thomas Eriksson (Bytti) kuoli Turussa 1659, mutta syntymäajasta ei oikeastaan ole mitään tietoa.

Eihän tuossa ole mitään mahdotonta ikien puolesta. Erik Larsson näytti tämän teorian mukaan eläneen vain hyvin vanhaksi, vähintään 88-vuotiaaksi.

Yritin selvitellä tämän Lasse Olssonin taustaa:

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf

Ei mainita "Inkilä" tai "Ingil*", mutta:

---

H U I T T I N E N

KUNINKAINEN Kuningais mk 1554, 1558-60, 1564-65, kym 1558-59.
Maksoi ruokalisän rukiina. Oli vuodesta 1555 Sammun neljännestä.

OLAVI 1540-52, äv 1540: ½, 1541: 2. Karja 1540: hev 2, le 4, nk 3, la
6, ny 10.25. Oleff Kuningaisten mk 1546, Oleff Konung. mk 1552.

LAURI OLAVINPOIKA sak kk 1567 Lasse Olofsson ibm (Kuningais) ei suorittanut veroheiniä.

---

Noista ei sanota tuon enempää. Tämä Huittisten Kuninkainen on siis ihan eri kylä kuin Loimaan Kuninkainen, mutta varmasti niillä on yhteys. Voisiko tämä Lauri Olavinpoika olla yllä mainittu Loimaan Inkilän Lauri Olavinpoika? Täältä löytyy myös lyhyt epämääräinen maininta samannimisestä isännästä:

---

SOINILA Soijnila mk 1540, 1554, Soinila mk 1543 ym. Maksoi ruokalisän
rukiina.

I Harakka

LAURI OLAVINPOIKA mk 1569, äv 2 3/4. Lasse Oluffson mk 1569 (isännimi
voi olla kirjurin erehdys).
PIRITTA mk 1570, äv 2 3/4. Biritha enckia mk 1570.

---

Entäpä sitten Tyrvää?
http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0001-0190_ALA-SASTAMALA_ELI_TYRVAA.pdf

---

T Y R V Ä Ä

VIHATTULA Vihattula mk 1540, 1553- , Vihattula mk 1541-42. Wihattula
mk 1544, 1546. Maksoi ruokalisän rukiina.

IV Inkilä

OLAVI TUOMAANPOIKA 1524 Vihattula: Olaff Thomasson maksava kirkkoherralle karpion ruista, BFH I s. 418. Maakirjoissa 1540- , äv 1540:
2, 1541: 2½. Karja 1540: hev 1, le 4, nk 5, la 5, ny 9.125. Kym (panneja)
1558 ruis 1/6, ohra ½, kaura 1/6, pavut 1/4; 1559 ruis ½, ohra
½. Lv 1558: 4. Olaff Ingi mk 1546, 1553-61, kym 1559-64, 1567-68, mk
1570. Olaff Inge mk 1552, Oleff Tomasson kym 1558, 1571, Oleff Ingilän
mk 1562, 1565-68, Oleff Ingilen mk 1564, Oleff Ingesson kym 1565-66,
Oleff Ingellsson kym 1569, Ingrsson kym 1570, Oleff Ingij mk 1569,
Oleff Inngij mk 1571. Sak tk 1560 Oleff Ingilen ei vienyt veroviljaa
Turkuun. Oleff Ingi Vihattulan myi 1571 nahkoja Turun turkiskamariin,
VA 134 f. 2v. Hv 1571 Oleff Thomasson ku 5, hev 1, le 3, nk 0-2-0-2,
la 3, oa 74:3, ny 7.375.

---

Tässä olisi sopiva isäehdokas Loimaan Inkilän Lauri Olavinpojalle. Yhteys Turkuunkin jo olemassa. Lisäksi turkiskauppa sopii aiempiin kuvioihin. Lisänimi / sukunimi on eri variaatioinaan sama kuin Loimaan Laurilla. Ja huomiona sellainen, että Loimaan Inkilän Kraamassa oli Tuomas Laurinpoika (Ingilän), joka mainitaan hieman ennen muita Laurinpoikia eli saattaisi olla Lauri Olavinpojan esikoinen. Tämä taas puoltaisi sitä, että Olavin isä olisi Tuomas.

Calonius

02.03.18, 16:50

Olen tutkinut tätä asiaa eteenpäin aina silloin tällöin ja kaikenlaista olen löytänyt. Varsinaisesti mitään läpimurtoa tai varmuudella uusia sukulaisia en ole löytänyt, mutta moni asia on tarkentunut tai vahvistunut. En oikein tiedä, mistä lähtisi uusia löytöjä avaamaan ja tuskin niitä kaikkea täällä kannattaakaan julkistaa, mutta otan nyt esille vaikka yhden tapauksen, joka on tullut jo aiemmin mainittua.

20-21.11.1646 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848129
“Framstegh Thomas Ersson i åbo kärde till Jöran Thomasson i Mökis angående hans brodhers Lhön som war hans swäntienare b.d Matz Erichsson den blef afgången 1641 som Rytmästaren manhaftigh Michell Johanssons bewys dat. 22 February uthwyser, och alt så forderar - 4 åhrs lhön och deeras stadga warit - 30 dal. för hwart åhr. Så alderstundh alt uthi Anno 1635 åhrs by afskedh förklaras alt/att afgångens enkia och slächt skall unita ett nådhr åhr. Alltså blef dee eftter Räkning slutin och Jöran skyldigh 30 dal. Kop. Mt. och nembdes Eskill i Grekillä och Sigfrid i Iloila att uthmäta.“

Turun Thomas Eriksson vaati veljensä palkkaa. Veli oli Mökköisten Jöran Thomassonin palkkaratsastaja, Matz Erichsson, joka kuoli (vai erotettiin?) 1641 Michell Johanssonin todistuksen mukaan 22.2. Tuomittiin maksamaan 30 kuparitaalaria.

Tuostahan ei voi vielä suoraan päätellä, että kyseessä on esi-isäni Turun porvari Thomas Bytti. Enhän tiedä täysin varmuudella hänen isän nimeäänkään, sillä häntä ei mainita missään patronyymillä tuon sukunimen Bytti/Pytti/Pytty/Pytte kanssa (niistä kymmenistä maininnoista, joita olen löytänyt).

Kuitenkin Turun kämnerioikeudessa käsiteltiin 21 vuotta myöhemmin tällaista asiaa:

TKO 28/3 1667
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12185610
… blef Jöran Thomasson fron Möcköisbyy och Loimjoki Sochn… dömbd att betala 4 dlr 28 ½ öre koppm:t till Johan Thomasson Bytty innan 14 dagar effter lagh, men der be:te Bondhen Jöran framdelas kan bröijst medh skähl at sölfbeltz, som han för een rum tidh sedhan fåt till wedherpantz, och det för Johan Byttys föreldrar blifuit uthmätt för 25 dlr, hadhe warit mehr wärd, då så ständ honom frijt uthi denn summan at afkärda.

Ymmärrän tuosta, että tämä samainen Loimaan Mökköisten Jöran Thomasson oli jossain välissä maksanut osan (25 taalaria) hopeavyöllä Johanin vanhemmille, mutta edelleen oli maksamatta lähes 5 taalaria. Yhteissummaksi tulee siis suurin piirtein tuo sama 30, jota perittiin jo 21 vuotta aiemmin. Tässä on mielestäni melkoisen varma todistus siitä, että Turun Thomas Eriksson oli nimenomaan Thomas Bytti. Se siis tiedetään, että Johan oli hänen poikansa.

Jokin aikaa sitten löysin hämmentävän käräjäjutun Loimaalta:

23.-25.10.1644 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847802
Dömdes Brita Larsdotter aff Raukola by - 32 dl och 12 öre k. M:t aff Jören Thomasson i Mäckis som be:te Jören hemma nu effter een giorden Räkningh för hennes sons Matz Erssons ryttare tienst för åhr 1638, 639 och 640 blef skyldigh, och nämbdes Eskill Grekilän och Jören Hurskalan att uthmäta. Ähr dömdes be:te Brita aff för:de Jören Thomasson - (?) 3 dlr k. M.t för be:te hennes sons lag drengh (drengz?) lön som tillbaka står, dem och Jören henne låfuade betala.

Eli kaksi vuotta aiemmin kuin Turun Thomas Eriksson vaati veljensä Matts Erikssonin palkkaa, vaati Matts Erikssonin äiti Brita Larsdotter Raukolan kylästä poikansa ansaitsemaa ratsumiehen palkkaa samaiselta Mökköisten Jöran Thomassonilta. Summakin suurin piirtein sama. Onko tässä siis Thomas Byttin äiti? Ei kai samassa talossa sentään voi samaan aikaan olla kahta Matts Erikssonia ratsumiehenä? Voi tietenkin, mutta olisi hyvin epätodennäköistä. Tämä Mökköisten Jöran Thomasson muuten esiintyy Loimaan käräjillä näinä parina vuosikymmenenä eniten Vähäperän Frans Bertillsson Pytyn ohessa. Pyrki nimismieheksi ja oli välillä Turun porvari.

Loimaalla ei ole Raukolan kylää, mutta Raikkola on. En löytänyt sieltä SAY:n avulla kovin hyvää vaihtoehtoa. Esim. Raikkolan Kottarissa oli Brijta, hk (huskona).
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019047

Raikkolan lähellä, Haaroisten kylässä on Brita Larsdotter / H:o Brijtta, enkia.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015625
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018791

Tämä taas esiintyy seuraavassa jutussa:

12.14.3.1646 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848035 (alin juttu, joka jatkuu seuraavalla sivulla)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848037
Dömdes Jören Sigfridsson af Hångoila by i Huittis sochn af sin hustrus syster man Eskill Larsson i Käsärlä … som be:te Jörens och Eskills hustrurs fader framleden Lars Andersson hade … deras fader af deras stiuf(?)moder Brita Larsdotter i Harois, der een settes Caplan her Lars sampt med ...

Juttu on vähän pidempi. Nämä ovat siis kaikki itse aukikirjoitettuja ja osa sanoista varmasti väärin, mutta kyllä tulkintojen pitäisi olla suurin piirtein kohdallaan.

Tässä on nyt se ärsyttävä puoli, että juuri kun alan olla varma siitä, että Thomas Bytin isä oli Isoperän Erik Larsson, jonka vaimo oli Malin, ilmestyykin äiti Brita.
SAY Loimijoki 1634-1653 Storperä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018844
1635 Malin, h
1642 Malin, enkia

Ei Malin oikein voi olla äitipuolikaan, kun Brita on edelleen elossa. Siihen aikaan tuskin tunnettiin avioeroa. Mitä mieltä olette ja tiedättekö mitään tästä Brita Larsdotterista? Miten tuo Haroisten Brita liittyy kappalaiseen herra Larsiin?

Calonius

05.03.18, 14:50

Brita Larsdotter aff Raukola by...

Todennäköisintä mielestäni on, että kyseessä on Raikkolan kylä, koska ei viitata mihinkään toiseen pitäjään. Etsin kuitenkin Raukola-nimisiä paikkoja. Niitä ei kovinkaan paljon löydy, mutta joitakin sentään. Onkohan tämä vain puhdasta sattumaa:

SAY Kangasala 1635-1654, Varalan kylä, Raukolan talo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=437108

1637-1639 Brita Larsdott, dr
isä ilmeisesti Lars Thomasson br s. (veljenpoika?)

Kangasalaltahan löytyi samaan aikaan Pyttyjä (joita en kovinkaan paljon ole Suomesta löytänyt).

Esim.
SAY Kangasala 1600-1619, Havisevan kylä, Haralan talo
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436135

Erik Pytty

Kangasalan käräjät 22-23.6.1646 VA Ylä-Satakunta KOa4 s. 261v-, mf ES 1963, s. 264v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3852996
Upböds 2 gången Erich Pyttys hemman i Hafuisefua för hans hemmans några åhrs wthlagors restanzier, som han welb. Anna Persdåtter till Holma, huilkens förlähningsbonde han ähr, ähr skyllig blefuet.

Kangasala näyttäytyy Turussa Thomas Erikssonin yhteydessä ainakin tässä:

Åbo Stads domb. 27.9.1647 s. 395:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479513
Laurentius Brochius anhöll den arrest opå sin swär faders herr Josephz i Kangasala… o på 41 dlr koppar aff samma gårdzwärde för den giälld som Thomas Erichsson effter sin egen skhrifft ? b:te herr Joseph skhylldigh, arrest ? och med ?, så länge Thomas affinner? sigh om giällden.
Toropainen:
1132: TRO 27.9.1647: Laurentius Brochius vaati appensa Kangasalan herra Josefin puolesta arestia Thomas Erikinpojan velalle.

Sahalahdella, Kangasalan vierellä oli Pyttylä:

SAY Pälkäne, Längelmäki, Sahalahti 1560-1579
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=842631

1577 Erik i Pyttylä (Jönsson?)

Tällainen dokumentti löytyi netistä:

Sahalahden seurakunnan hautausmaa

"...Taustaksi mainittakoon, että 1581 Sahalahden kappeli sai kuninkaalta luvan irtaantua Pälkäneen emäseurakunnastaja itsenäistyä. Jo keskiaikana Pälkäneen kirkkoherralle kuuluneesta Pyttylän tilasta tuli seurakunnan itsenäistyessä luontevasti pappila. Alkuhankaluuksia nuorelle seurakunnalle ja sen kirkkoherra Johannes Sasselle aiheutti Pälkäneen kirkkoherra, joka ei olisi mitenkään halunnut suostua kappelin eroon.

Luultavasti jo keskiajalla Sahalahden kuuluessa kappelina Pälkäneen emäseurakuntaan paikkakunnalla oli jonkinlainen jumalanpalveluksia varten vihitty tila. Pälkäneen kirkkoherran hallintaan kuulunut jo edellä mainittu Pyttylän tila toimi emäpitäjän papin asuinpaikkana, kun tämä liikkui syrjäseuduilla suorittamassa kirkollisia toimituksia..."

Calonius

05.03.18, 16:12

Jatketaan Brita Larsdottereista. Tällä kertaa Turusta. Siellä käytiin raastuvan oikeutta ilmeisesti monen vuoden ajan jostain kirstusta, jonka sisältö nähtävästi joutui sitten vähän sinne sun tänne. En ole tätä ehtinyt kovin tarkkaan tulkita, mutta laitan silti tähän jotain.

Turun tuomiokirjat 1626 23/11
Hans Baltzarsson Skräddare, hvilken mottagit af Brita Larsdotter en kista i förvar och varit vållande till att en smärre penningesumma försvunnit derur, dömes att ersätta den lidna förlusten.

TRO 1629 15/8:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507565
Lisbetta Larsdotter… M: Hans Baltzersson skreddare i Herrais Gårdh... Thomas Erichssons tienare (palvelija) Hindrich Hindersson i Kuttaiocki ifrå Hollola Sochn … Hennes syster Walborgh ...Sama dagh kärde M: Hans Baltzersson skredare till sijn nabor och granne Michill Herrainen i samma Gårdhen ...
… Lijsbettes kläder… de Thomas Erichsson ifrån Slotthz der i stugun(?)… i stugun till M: Hans ... Pighan Lisbette … Hindrich syster Walborg … dreng Marten Clemetsson…

Jatkuu muutamia sivuja myöhemmin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507465

Då kom för rätten Brita Larsdotter, som hast tienst(?) här i staden Åbo, hos Michell Herrainen i dato åhr och gaf klarligen tilkenna at hon hafu nist hos Mestar Hans Baltzerson skreddar boendes i sama Harrainens gårdh... Brijta Larsdotter war öfwer för:te two åhr och dagh hos sijne föräldrar i Somero Sochn … 6 dlr till hennes syster Walborg Larsdotter, 6 dlr och een drengh Mårthen Clemetsson - 2 dlr hon i sama kistan uthi gömar hast hafuer... när mije (nye?) gestes Tomas Erichssons tienare Hindrich Hindrichsson i Kuttajoki ifrå Hållola Sochn … drengens Hinrichs hwsbonde Thomas Erichsson …

Lyhyesti sanottuna Britalla on sisko Walborg, vanhemmat asuivat Somerolla, teki töitä räätälimestari Hans Baltzersonille, joka asuu samalla pihalla Michill Herraisen kanssa. Ja Thomas Eriksson sitten liittyi tähän jotenkin ehkä silminnäkijänä.

Onkohan Hans Baltzarsson Ala-Satakunnan kihlakunnan kruununvoudin (1639–41), Liedon Laition omistajan Balzar Laudianin poika?
https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2304

Thomas Bytti oli monen vuoden ajan Herraisen naapuri Mätäjärvellä ennen kuin muutti Aninkaisiin. Tuo Bitten Tomas Gårdh on se, josta Matts Bytti omisti neljäsosan vaimonsa kautta ja jossa taisi asuakin sitten joitakin vuosia vaihtelevasti veljensä Thomas Bytin kanssa. Edellinen omistaja lienee Thomas Pytte, joka mestattiin 1611. Nyt en heti löydä, missä tämä Michill Herraisen talo sijaitsi vai onko jopa juuri tämä Bytin naapuri.

Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697820

Mätäjärvi:
Thomas Bittu
Thomas Herrainen

Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697848

Mätäjärvi:
Bitten Tomas
Thomas Herrainen

Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697860

Mätäjärvi:
Bitten Tomas gårdh
Hinrich Herrainen

Turussa oli samaan aikaan myös Matts Koukarin äidin sisko, jonka Lars Persson murhasi joitakin vuosia ennen 1632.

TRO 14.3.1631: Matts Koukars hustru Walborg återfordrar några saker, dem sal. Lars Persson efter att hafva mördat en hennes fränka pantsatt hos åtskilliga personer. Rätten resolverar, att hon skall återfå hvad som bevisligen blifvit af Lars Persson förskingrat.

TRO 6.6.1632: Matts Kouckar redogör “medh sworen edh” för hvad han ärft efter sin moders syster Brita Larsdotter, hvilken för några år tillbaka blef mördat af Lars Persson.

TRO 9.6.1632: Med anledning af tvänne skeppsekapteners Joen Lakeijs och Anders Pålssons besvär uprättas af Erich Andersson, Ercih Eskilsson, Hans Guttrich, Johan Hansson och Matts Zachariasson en ny inventarielängd öfver den af sal. Lars Persson mördade hustru Brita Larsdotters qvarlåtenskap. Tidigare hade en dylik förteckning blifvit uppgjord och lemnat till gubernatoren af agenten Erich Eskilsson “som der öfwer opå H. K. M:tz wegne förordnat war”.

TRO 4.7.1632: Skeppskaptenen Anders Pålsson anhåller om rättens dom öfver den af sal. Lars Persson mördade hustru Brita Larsdotters förskingrade qvarlåtenskap. Rätten resolverar, att hvad Lars Persson och Brita Larsdotter gemensamt “försnillat och förfharit” icke kan återtagas utan lösen, men att hvad Lars Persson efter mordets begående bevisligen förskingrat skall utan lösen återfalla till arfvingarne. Någre gode män utses att “dem emellan jämpka och byta”.

Lisäksi Erik Kopparen vaimo Brita Larsdotter tuomittiin kuolemaan lapsenmurhasta TRO 1623 29/11. En tiedä, toteutettiinko tuomiota.

Tiedän, että ainakin osa yllä olevasta on aika kaukaa haettua, mutta nämä jäävät tänne kivasti muistiin ja ehkä näistä on jollekin hyötyä jossain toisessa tapauksessa.

Calonius

07.03.18, 12:30

Löysin Thomas Bytin pojan Georgius Thomae Pythiuksen onnittelusäkeet vuodelta 1660 ensimmäiselle suomalaiselle tohtorille Georgius Christophori Alanukselle. Vuoden kuluttua tästä Georgius Pythius menetti järkensä, jonka seurauksena syntyi tunnettu Eoleniuksen noituusoikeudenkäynti.

PERSONSKRIFTER HÄNFÖRANDE SIG TILL FINLAND 1562-1713
http://www.doria.fi/handle/10024/123182

BIBLIOGRAFISK FORTECKNING AV TOINI MELANDER
1660
Votivae Congratulationes, Quibus ... Dn. M. Georgium Christoph: Alanum, S. S. Theologiae Professorem in Regia Academia Aboensi primarium, Celeberrimum; utriusq; Ecclesiae urbis Aboensis, nec non annexae Nummensis Pastorem Vigilantissimum; cum ... In Templo Cathedrali Aboensi, 15 Junij, A. gr. 1660, Solenni ritu S. Sanctae Theologiae Doctor
Crearetur: ... Collegae, Fautores & amici, pie prosecuti sunt. Abose Excusae å Petro Hansonio Acad. Typ. A4—C 4D 2
. 4:o. —H S U.
Inneh. gratulationer på latinsk vers och (en) på prosa av: Petrus A. Bergius, Gr. & Ebr. Ling. Prof. ord. & p. t. Acad. Rector, Michael GyllenStålpe Reg. Dicast. Assess., Martinus Henr. Stodius, S. S. Theolog. professor, jam ad annum aetatis suse septuagesimum vergens (dat.: Gratisevalli 11. VI. 1660), Simon Kexlerus Nerichius, Mathemat. professor & Pijkensis Pastor, Abraham G. Thauvonius. P. Prof., Enevaldus Sven[onius] Gyldenh. AI. Eloq. Prof. Ord., Andreas Thuronius Log. Prof. Ord. & Fac. Phil. h. t. Decanus, Axelius Kempe, Pol. & Hist: P. P., Ericus Justander P. P. ordin. Abose, Andreas Laurentii Nycopensis, Andreas Mart: A. Not. & F. Ph. Adj., Jacobus Flachsenius Fac. Phil. Adj., Claudius M. Holstius In Acad. Aboens. Dep., lus S. Fabricius, Elaus M. Schroderus (pr.), Arvidus Henrici Karckuensis Alumnus Reg., Elias P. Hasselgreen Åland., Georgius Thomae Pythius
Aboensis., Henricus H. Blanck Aboensis.
Bibliogr.: Tstr., Diss. 1. gr., s. 57, not dd; Mel., THYJ 11, s. 250, not 2 c, s. 252, not 1 (Karckuensis' dikt delvis avtryckt), s. 254 (Pythius' dikt delvis avtryckt).

Promotioista Turun vanhassa akatemiassa.
Kirjoittanut Toini Melander
https://thy.fi/wp-content/uploads/2011/09/THArk2s209-258.pdf

Exaltata viris clarescit Finnia doctis,
Hinc insigne trahit tempus in omne decus;
Perpetuumq tenet multa inclyta laude nitorem,
Et manet haud ullo disperitura die:
Ast celebris viget usq; adeo dum robora tellus,
Dum coelum stellas , dum vehit amnis aquas,
Finnia de clarijs capit incrementa Camoenis,
Inq´; ornamenstis crescit adaucta novis.
Ex se Doctores passim creat atq´; Magistros,
Castalias gremio divite fundit opes.
Agmina Pegasidum lauro Parnasside cineta,
Finnonicos campos pinguaiq; arva beant;
Quando Finnigenas varias decorare per artes,
Moribus et cupiunt sanctificare bonis.

Kuuluisaksi käy Suomi oppineista miehistään, ikuisiksi ajoiksi se niistä saa katoamattoman kunnian, joka pysyy häviämättä ja muuttumatta yhtä kauan kuin maa kasvattaa puita, taivaalla tuikkii tähtiä ja vesi vyöryy virroissa. Tohtoreita se on kruunaava samoinkuin myös maistereita, ja niin kauan kuin vain suomalaissyntyiset miehet harrastavat tieteitä ja jaloja tapoja, niin kauan on myöskin Suomen kenttiä ja viljavia peltoja kaunistavat laakerein seppelöidyt oppineiden Pegasus-laumat.

Calonius

30.03.18, 20:52

Ajattelin ensin tehdä tästä oman ketjunsa, mutta laitetaan nyt tähän. Aiheena Loimaan Hattulan Jacob Larsson. Luulin, että olisin käsitellyt tätä henkilöä tällä Forumilla aiemmin, mutta enpä pahemmin löytänyt mitään haulla. Tämä isäntä liittyy vahvasti samoihin henkilöihin ja tapahtumiin Thomas Bytin kanssa, mutta suoraan näiden kahden henkilön välistä juttua en ole löytänyt.

Aluksi täytyy mainita, että Loimaalla oli 1600-luvun alussa hämmästyttävän paljon Laurinpoikia ja usein joku Laurinpoika ilmestyy taloon, jossa ei sitä ennen edes ole ollut ketään Lauria.

Ensimmäisen kerran Jacob Larsson mainitaan Hattulan Klemelässä 1615.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013989

Tätä ennen koko kylässä ei ole ketään Lars-isäntää ainakaan 1580 jälkeen. Ainoa toinen Larsson näyttää olevan yhtenä vuonna 1588 merkitty Bertil Larsson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1013081

Seuraavina vuosina Klemelä mainitaan "rytt. hem", Jacob Larssonin kohdalla rytt. Vain vuonna 1639 talo on merkitty autioksi ja silloin Jacobin kohdalla on merkintä "knecht". Tämän jälkeen isännäksi tuleekin kornetti Anders Geting, jota on käsitelty aiemmin tässäkin ketjussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015588
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019002

Päätin katsoa alkuperäislähteitä ja pian tulikin vastaan aikamoinen yllätys, jota ei ole lisätty SAY:hyn.

Porin kaupungin ja Ala-Satakunnan kihlakunnan Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1616-1617 (483Bo)
Mantals Lengd i Loimijoki sochn pro Anno 1617
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1720958

W. Jesper Madzssons skrifuare

Jacob Larsson mainitaan Jesper Kruusin kirjuriksi vuonna 1617!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jesper_Kruus

"Vuonna 1615 Kruus sai sotamarsalkan arvon ja hänet nimitettiin valtiovarainhoitajaksi, tehtävänään toisten Älvsborgin lunnaiden kerääminen. 1618 hän järjesti Suomen aatelin tilojen ja läänitysten tarkastamisen."

Olikohan Jesperillä kirjuri joka pitäjässä lunnaiden keräämistä varten? Joka tapauksessa aivan tavallinen talonpoika ei tämä Jacob Larsson voi olla vaan on jossain saanut oppinsa.

Olin aiemmin huomannut saman nimen muissa yhteyksissä. Voisiko näissä olla kyseessä sama mies?

Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Turun, Porin ja Naantalin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden tarkastus 1620-1620 (483Bööö)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1722529

Jacob Larsson prouiantmester i Åbo …

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1722599

Bekännas iagh Jacob Larsson Proviantmaster i Åbo det iagh på åtskilliga tijder hafuar upburit och annemnat (?) af Elfzborgzlösens COMMISSARIEN Edell och Wälbördigh Carll Persson till … Datum Åbo den 10. Octobris Åhr 1620

Hyvää pääsiäistä kaikille! :)

Calonius

30.03.18, 21:49

Vesikoskella oli Hulmi-talossa Jacob Larsson noin 1628-1646.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1015600
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1019019

Kuninkaisissa oli myös Jacob Larsson, mutta hänet taidetaan mainita jo niin varhain ettei voi olla sama henkilö kuin Hattulan Jacob Larsson.

Tässä jotain juttuja koskien (Hattulan) Jacob Larssonia:

6.8.1624 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845859
Jacob Larsson, Anders Larssons bror i Niinijoensuu kierde till Jacob Mårthensson i Mällais om 2 zorkorn (?) och några kläder han haffuer pantsat af honom när han tienete hoos Jacob Mårthensson, der till swarade Jacob Mårthensson sigh haffua stadt Jacob Larsson om Jull till andre Jull och han drogh bort i från sijn tienist strax om wåren...

Tämä Jacob Larsson on siis Niinijoensuun Anders Larsson Kempin, tulevan lyhytaikaisen nimismiehen, veli. Ei kuitenkaan ihan vaikuta Hattulan Jacob Larssonilta.

24.11.1626 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846116
Felthes Mårthen Thomasson i Mällilä efter 6 cap:t Saramål medh willia för et fullsåår sach til -20 dlr efter han slogh Jacob Larsson i Hattula i hufudh det fölgde ...

16.4.1629 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846202
Feltes Marcus Thomasson Reitola, Frantz i Lapjåki och Jacob Larsson Hattula, huardere till sak -3 d till 3 skifhes, för dhz dhe förrymbde sin skiutsferdh, den tijdh dhe skulle skiutsa(?) stådthållaren Wälb:ne Jöns Kurck.

Jotain sinne päin. Kieltäytyivätköhän kyyditsemästä Jöns Kurckia...

Ala-Satakunnan tilikirja 1633-1633 (2590)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1798938
Loimijoki (taitaa olla vuoden 1634 "Saköres lengd")

Hattula Jacob Larsson för dhz haar hadt anklagat Lars Palicka i Åbo för en Rånstnen (?) pant --- 40 dlr

Mietin, että saattaisiko seuraava liittyä jotenkin tähän:

TKO 2.4.1642
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139608
Thomas Erichsson gam: Kanckas schrifuare framladt i Rätten om Lasse Palickas Clar handskrift, datum den 12 Maij 1633 lydandes 20 daler … dermed bete Thomas hade betalt Palickas geld derföre han bårgen(?) hade gånget. Dertill ändo 1639 den 20. Junij låndt Palicka femton daler … 35 daler … at skola till Thomas Erichsson betala innan 14 dagar ...

Lars Palikka tuomittiin maksamaan kahden viikon sisään (vanhalle, entiselle?) Kankaisten kirjurille Thomas Erikssonille 35 taalaria.

26-27.3.1634 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846478
Dömdes Befallningzman Jöran Jöransson … af Jacob Larsson i Hattula som han hade efter sin handskriftz lydelse dat 1633 den 17 Maij för 629 åhrs uthlagor skyldig är. Deslikes och 1633 åhrs renta för hans heman uthi wisse och wisse uthlagor fulkomligen efter som han dhet nu sielf tilstedh.

13-15.12.1638 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846984
Feltes Jacob Larsson i Hattula sak -3 före Målsåganden för lage ständningz för sittiande emot Agnes Ryt: hustru i Wesikoski för thz han hade slagit henne och borttagit nogot höö för henne.

26-29.11.1639 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847246
Framträdde för Rätten Niels Simonsson een tienste dreng ifrå Kårpå sochn och begerade optage hafde och bruke sin hustrus faders Jacob Larssons heman i Hattulaby här i Loimjåki sochn der emoth bewiste manhaftigh Anders Hansson Geting Corporal under Majoren Wälb: Erasmus Hare igenom Caplans i be:te Loimjoki sochn her Larsses witnande nu för Retten att be:te Jacob Larsson hade på sin sate sangh (?) den 19 July på dette åhr 1639 då be:te her Lars hade … Men be:te Jacob Larsson är - 4 Wekor effter sedan han är af Presten befährt uthi för:bete Andres Getingz Sytningh dödh blefuen.

Calonius

24.04.18, 15:17

Tuli vastaan eräs käräjäjuttu, joka liittyy juuri näihin viimeisiin viesteihin ja samalla ehkä jotenkin nivoo asioita yhteenkin. Yllä siis käy ilmi, että Loimaan Hattulan Jacob Larsson oli ainakin 1617 Jesper Kruusin kirjuri ja sen jälkeen ehkä muonamestarina Turussa.

Lakimääräiset käräjät - Loimaa (Loimijoki) - 1636 13-14/5
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846693

Christer Dawidzson af Momolaby i Huittis sochn fordrade af Jacob Larsson i Hattula … Per Pistalan som han föregaff att Jacob skall hafua honom witterligen tagit tillåns ifrå Jåkis gårdh i Tammela sochen till Munstringen, den Christer sade skulle hört honom till, der till swarade Jacob Larsson att Arfuedh Arfuedzson som nu är i Lijflands skall hafua dem fådt honom tillåns till Munstringen och sagt honom att the skulle blifua pä Munstringen gillade, då hade han låfuadt selie honom dem huar ock icke då skulle han lefrera dem honom igen och Jacob sadhe sigh hafua gifuidt Arfuedh opå des bettallning een sadell huilka Pistolan af Jacob sedan äre tagne för Lars Palickas geldh i Åbo, för … - 15 dlr -12 öre kopar M: och är hoos honom i pant och effter be:Te Arfwedh nu inthz war tilstådz eij heller witnen som kunde stijga att be:te Arfwedh honom den håndfångit hade, derföre blef saken till wijdare beskeedh ifrå be:te Arfwedh och witnen der opå opskutidh.

Huom! Taas vain nopeasti kirjoitettu, mutta joka tapauksessa mainitaan Huittisten Mommolan Krister Davidsson, Loimaan Hattulan Jacob Larsson, Per Pistolan, väenotto, Tammelan Jokioisten kartano, Liivinmaalla oleva Arvid Arvidsson, Lars Palikka rahoineen Turussa.

Olisikohan Per Pistolan Jokioisten kartanon ja Hattulan kihlakunnan vouti, Pistolhjelmien kantaisä, Per Jönsson?

Palikkalan kylä sijaitsee alle 10 km päässä Jokioisten kartanolta. Varmaankin Lars Palikka on saanut nimensä tuosta kylästä.

Onko Loimaan Hattulan kylä saanut nimensä Hattulan kihlakunnasta?

Olen aina välillä löytänyt vihjeitä siihen suuntaan, että Thomas Bytin juuret olisivat jossain tuolla päin. Eräs Loimaan Pytty-suvun tutkija on sitä mieltä, että Pytyt tulivat Somerolta. Joka tapauksessa Vähäperän Pytyillä oli tiiviitä yhteyksiä sinne 1500-luvulla.

karisalm

24.04.18, 16:00

Hei

Jutussa karhutaan takaisin lainaksi annettuja kahta pistoolia (par pistoler).

Calonius

24.04.18, 16:09

Hei

Jutussa karhutaan takaisin lainaksi annettuja kahta pistoolia (par pistoler).

No niinpä tietenkin. Kiitos korjauksesta! Sen siitä saa kun ei jaksa katsoa tarkemmin. Ihmettelinkin kyllä noita sanamuotoja, että jokin ei täsmää. Näitä parin pistoolin juttujahan on ollut tässäkin ketjussa aiemmin.

Calonius

14.06.18, 09:55

Kirjoitin uudesta löydöstäni toiseen ketjuun, missä se kuitenkin saattaa jäädä huomaamatta.

Erik Suikki, Turun raatimies 1624

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=33910&page=4

Calonius

27.12.18, 23:05

Uusi löytö. Pesänsuon Thomas Eriksson tuli Pesäsuolle Vähäperältä!

Pitäisi vielä löytää, kuka hän todella oli - kenen poika hän oli ja oliko hän Turun Thomas Bytti. Siitä on kohta 7 vuotta aikaa, kun löysin yhtäläisyyden Loimaan Pesänsuon Thomas Erikssonin ja Turun Thomas Bytin välille. Joka tapauksessa ovat kumpikin osa sekavaa vyyhtiä ja monessa asiassa yhdessä mukana. Kuitenkaan vieläkään ei ole löytynyt yhtäkään suoraa mainintaa edes Thomas Bytin isännimestä - Eriksson perustuu muutamaan välilliseen johtopäätökseen.

Lakimääräiset käräjät - Loimaa (Loimijoki) - 1631 5/11 s. 106
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846269

Thomas Erichsson af lille Perä begerade optaga eet ödhes hemman i Pesäsuo under -6 öres skatt, som Madz Knutzson senast åbodt hafwer och uthi -3 åhr öde legat hafwer hwilket hemman blef efterlathz för Crono och icke för skatte hemman, och at han stadigt blifwer der wedh och efther frijheetz åhren jemligen gör der skadt uthåf hafwe desse gådt i Borgen för hemman som äre Anders Kempi i Niinijoensuu, Bertill Lucasson Wännilä, Henrich Erichsson Mennistö, Knut Eskilsson Pesäsuo, Matz Sigfridsson Wilwais och Jören Jacobsson i Ypä. Der opå äre desse huus i stugur -3. wijs(?) ophugna stugur mz stegg och tak allenast -2. förfallet pörte -1. g. föhrf: fähus -3. foderhus -4. Stall -1. Stisthus -2. låsthe -1. g: Rijar mz laga och ladhor -3.

Vähäperän Thomas Eriksson vaati saada itselleen 6 äyrin autiota tilaa Pesäsuolta, jota Matts Knutsson oli asuttanut aiemmin ja joka nyt oli ollut 3 vuoden ajan autiona ja jonka kruunu oli ottanut haltuunsa... Tila oli huonossa kunnossa ja siihen kuului kaikenlaisia rakennuksia.

Calonius

29.11.19, 22:48

Toropainen löysi muutaman Turun kämnerioikeuden jutun, joiden perusteella voidaan olla käytännössä varmoja siitä, että Turun Thomas Bytin (Pytty) vaimo Margareta Fransdotter todellakin oli Loimaan Vähäperän Frans Bertilsson Pytyn tytär kuten on arveltukin. Aiemmin siitä ei todellakaan ollut todisteita vaikka oli luonnollista ajatella asian olevan niin.

Esitän tässä vain yhden niistä jutuista, koska en ole itse niitä löytänyt ja niiden löytäjä haluaa mahdollisesti julkaista niitä vielä jossain artikkelissaan. Yksinään tämä ei vielä riittäisi täydelliseksi todisteeksi, mutta ne kaikki yhdessä käytännössä riittävät.

TKO 1665 22/4
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12185253

Toropaisen tulkinta:

Matts Bertilsson Rembun vaimo Gertrud Fransdotter vaati sisarensa pojalta Johan Thomasson Pytyltä 32 taalaria. Kun oikeus tarkasti laskut todettiin, että vaimon tuli maksaa Pytylle kolme taalaria. KA z:184, TKO 22.4.1665, 189−190.

Näistä kämnerioikeuden jutuista käy myös samalla ilmi, että Turussa oli vielä enemmän Loimaan Pyttyjä kuin on ehkä ajateltu. Rembu oli Thomas Pytyn naapuritalo Aninkaisissa. Siskokset olivat siis toistensa naapureita.

Saattaa vaikuttaa pieneltä löydöltä, mutta itse asiassa tämä rajaa tutkimusta erittäin mukavalla tavalla. Ja onhan se hauska löytää uusia varmoja esivanhempia Loimaan Pytyltä! Tämän myötä voidaan viimeistään unohtaa teoria siitä, että Turun Thomas Pytty olisi Loimaan Pesäsuon Thomas Eriksson - tai ainakin se Thomas Eriksson, joka on merkitty Mattilan taloon ja jolla oli Brita-vaimo ainakin noin vuoteen 1650. Yhteyksiä Thomas Pytyllä oli Pesänsuollekin joka tapauksessa, ja tästä Pesänsuon Thomasista on ajatuksia, joista lisää joskus myöhemmin. Nyt tiedetään myös, että Margareta oli Thomasin vaimo viimeistään noin vuonna 1640 sillä Johan Thomasson aloitti Akatemian opintonsa 1658. Luultavasti jo vuodesta 1632, jolloin Aninkaisissa viimeistään mainitaan Thomas Pytty. Porvarinimen Pytty hän nimittäin ilmeisestikin sai vaimonsa kautta.

Olen käynyt tässä systemaattisesti läpi eri lähteitä ja todennut, että Turun Thomas Pytystä ei ole kovinkaan paljon Turun tuomiokirjamerkintöjä. Ne toistakymmentä, jotka löytyvät, pääosin viittaavat Loimaalle tai sen naapuripitäjiin. Yllättävän moni viittaa Niinijoensuun kylään, mikä saa miettimään, oliko myös hänen vanhempiensa kautta yhteyksiä sinne. Loimaan käräjäkirjoissa Thomas mainitaan myös muutamaan otteeseen, mutta selviä merkintöjä hänestä ei oikein muiden pitäjien kirjoista löydy.

Tämä kaikki on herättänyt taas ajatuksen Erik Thomasson (Blom) Skrivaresta Thomasin isänä. Ympäri mennään, yhteen tullaan. Tämä oli se ihan ensimmäinen ajatus isästä, joka minulla tuli mieleen yli kymmenen vuotta sitten. Erik Thomasson palasi mieleen sitä kautta, että taisin löytää sattumalta hänen ensimmäisen vaimonsa nimen: Elizabetha.

Calonius

14.01.20, 15:57

Turun hovioikeuden tuomiopöytäkirja 1665 (huhtikuu tai toukokuu):

https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/turun_hovioikeus/tuomiopoytakirjat_1665-1669_fr1151-1152/29.htm

Status Causarum

Lisbetta Nillsdotter een skeppares hustru ifrån Biörneborgz stadh, hwilken ändoch hoon är beskyldt att skohla hafwa genom een rofferska, Gertrud Erichzdotter Pytti, wehlat förtrulla och förgiöra Borgmästaren uthi bem:te stadh, inspectoren Haans Hansson Gode, stadzskrifwaren Henrich Eskillsson och stadztienaren Mårthen Eskillsson, är hon lijkwähl för samma beskyllning frijkändh, och Pyttin Gertrud för råffandhe feldt till 40 dlr. Men at skeparens hustro hafwer söcht bootz lijka som hoos een trollkåno, det hemställes medh det öfrige uthi kongl: Rättens bestärckiandhe.

Contenta Resolutionum

Pyttin Gertrudh skall för detta sitt försende wid rådstugu porten hårdeligen rijsas och förwijsas heela Finlandh, kommer hoon ottare(?) igen, skall hoon hårdare straff hafwa att förwenta. Skall och Lisbetta Nillsdotter, som hafwer sökt och lijt till een sådan råfferska, böthe till kyrckian och dhe fattige 10 dlrsölf:r mynt.

Laivurin rouvaa Lisbetta Nilsdotteria Porin kaupungista on syytetty siitä, että hän on pyytänyt Gertrud Eriksdotter Pyttiä noitumalla surmaamaan kyseisen kaupungin pormestarin, inspehtori Hans Hansson Goden, kaupunginkirjuri Henrik Eskillssonin ja kaupunginpalvelija Mårten Eskilssonin. Tästä syytteestä hänet on kuitenkin vapautettu ja noita Gertrud Pytille määrätty 40 taalarin sakko. Tämä kuitenkin altistetaan edelleen hovioikeuden vahvistettavaksi. Pytin Gertrud karkoitetaan maasta, ja jos hän yrittää palata, seuraa kovempi rangaistus. Lisbetta määrätään maksamaan 10 hopeataalaria kirkolle ja köyhille.

----

Käsitän niin, että tämä on käsitelty alunperin Porin raastuvanoikeudessa. Harmittavasti juuri 1660-luku näyttää puuttuvan ainakin digihakemistosta:

https://digihakemisto.appspot.com/index_sarja?sartun=315114.KA&atun=324340.KA&amnimeke=Raastuvanoikeuksien+renovoidut+tuomiokirj at&sarnimi=Porin+raastuvanoikeuden+tuomiokirjat

Tämä on erittäin mielenkiintoinen lisä Pytty/Pytti-suvun vaiheisiin, jotka ovat muutenkin liittyneet noituuteen sekä kansantarinoissa että ihan luotettavissa kirjallisissa lähteissä. Tämä Kerttu Erkintytär saattaa hyvinkin olla osaltaan pohjana Prättäkitti-noidan tarinoissa. Mutta kuka hän oli? Tunteeko joku hyvin Porin asukkaita tuolta ajalta? Toisaalta tuossa ei mainita, että juuri Gertrud olisi itse Porista.

Tiedetään, että Porissa oli tuohon aikaan Pytty-sukua, mutta minulla ei ole tietoa Porin Gertrud Pytystä tai Erik Pytystä. Nyt siis näyttää vahvasti siltä, että oma isälinjani sai Pytty-nimen vasta Thomasin vaimon kautta kuten edellisestä viestistä käy ilmi (voi tietysti olla, että Thomas oli itsekin jotain toista Pytty-suvun haaraa, mutta tästä ei ole tietoa).

Erikoista, että tästä en löydä mainintaa netissä vaikka Suomen noidista muuten löytyykin varsin paljon asiaa opinnäytetöistä lähtien.

Miisamaija

14.01.20, 16:15

Ainakin tämä on ja Pyttyjä lueteltu.
http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077as.htm

Calonius

14.01.20, 16:33

Tällaisia tietoja minulla on Porin Pytyistä:

Porissa kastettu Johannes 12/7 1676, isä Oloff Simonss. Pytty

Porissa haudattu 15/2 1680 Catharina Simonsd. Pytty

http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077as.htm

Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880:
Arselius (Arsellinus), Ebberus. Ylioppilas. Kaup. katsastaja. Sanotaan kuolleen sodassa ennen v. 1710. Isä suutari Porissa Jonas Ebbenpoika.
P:o jo 1698 Brita Olavintytär (vhmt Olavi Pytty ja Rakel Köyliöinen), jonka toinen p:o 1714 Matti Lastikka-Lassander

Lastikka-Lassander, Matti Grelsinpoika, edellisen poika, main. myös Pyttynä. Pyrki porvariksi 1711, jolloin mainitaan "hiljaisena miehenä, jonka vanhemmat kuolivat muutamia vuosia sitten ja joka on hoitanut taloa sekä kauppaa". K. n. 1736.
P:o n. 1714 Brita Olavintytär Pytty, Ebberus Jonaksenpoika Arseliuksen leski

393
Pytty (Pyttylä, Pyttyläinen, talo M.), Matti Grelsinpoika.
P:o 1714 395:n tytär ja Ebberus Arseliuksen leski Brita Olavintytär (14). Kts. Lastikka-Lassander, 221.

394
- Simo, jonka isä luultavasti porv. Simo Sigfridinpoika, 435.

395
- Olavi Simonpoika. Kirkon kuudennusmies. Main. 1665-1703.
P:o 1670 Rakel Matintytär Köyliöinen, jonka isä (215) porv. Matti Henrikinpoika. Main. 1670-1700.
Heidän tyttärensä Brita Arselius, 14.

435
Sigfridinpoika, Simo. Kts. Pytty 394.

Pori, kirkon penkkijako 1.5.1729
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/syntyneet-vihityt-kuolleet_1691-1731_ksrk_jk379/47.htm
Rivillä 13: Matts Pytty
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/syntyneet-vihityt-kuolleet_1691-1731_ksrk_jk379/49.htm
Rivillä 20: Matts Pyttis hustru
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/syntyneet-vihityt-kuolleet_1691-1731_ksrk_jk379/hakemisto_1.htm

Kangasalan Havisessa, Haralan talossa, oli isäntänä Erik Pytty. Siitä on hieman enemmän tässä ketjussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436135

Turun Thomas Pytyn (Bytti) pojan Johan Pytyn (Johannes Urnovius/Pythius) ensimmäinen vaimo noin vuodesta 1665 oli Elin, josta viimeinen löytämäni maininta on vuodelta 1670. Seuraava vaimo olikin Gertrud ainakin vuodesta 1676 (1675 manttaalissa Johan mainitaan ilman vaimoa). Tämä Gertrud kuoli leskenä Turussa 1712 ja haudattiin ilmaiseksi koulun multiin (söder om uti scholemull gratis) - kuten miehensä velikin Jöran vuonna 1676. Ei siis vaikuta olevan tämä karkoitettu noita Gertrud Eriksdotter.

Thomas Pytyllä oli myös Erik-poika, mutta tuskin hän oli syntynyt niin aikaisin, että hänen mahdollinen Gertrud-tyttärensä olisi tuomittu noituudesta 1665. Saattaa juuri ja juuri olla mahdollista.

Turun Mätäjärven Matts Pytyllä oli leski, josta viimeinen löytämäni maininta on vuodelta 1641. Tämä leski oli ehkä Gertrud, joka mainitaan vielä esim:

TRO 1646 11/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479523

Toropainen: Rouva Anna Dykert valitti Gertrud Pytten puhuneen hänestä ja rouva Brita Munckista oikeudessa perättömiä

Anna Dykert
Brita Munck
Fru Anna Dykert begiärade nu bewijs aff Rätten den dett taal som Pytte Gertrudh schulle för någon tidh sädan hafuar fälldt emillan henne och Wälb. Fru Brita Munck, för denne Rätten, men henne swarades sådant eij komma denne Rätten wedh eller medh, den saken hafwa att beställa, samma Pytte Gertrudh läffde än nu, hon kunde läta fordra henne der uthänen å Landett der hon hafwa sätt tillholld.

Vaikea uskoa, että tuokaan olisi tämä vuonna 1665 karkoitettu noita. En osaa ihan varmuudella tulkita kokonaisuudessaan tuota juttua. Toropainen ei tuo ihan kaikkea esille. Sanotaanko siinä, että Gertrud Pytte elää edelleen maaseudulla?

Mielestäni Matts Pytyn leski toisaalta oli Mätäjärven vuonna 1611 mestatun Thomas Pytten tytär eli Thomasdotter.

Mätäjärvellä oli muutakin Pytty-sukua, mutta muihin Erkkeihin ja Kerttuihin en ole törmännyt.

Tässä joku Kerttu Erkintytär:

TKO 1640 22/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12155653

H: Gertrudh Erichszdotter en fattig och grannelös ryttare enckie hade nu tilförleden Munstring tillijka medh andre Ryttare ifrå Karku sochn, sendtt och sin swåntienare som för hennes heman uthrijda skulle, hijt till Åbo Munstringen --- men nu bårgaren Bengt Hampula hade --- så att han hade för öll taget hennes pistoler i pantt ---

Jännästi muuten tuossa hovioikeuden pöytäkirjassa saman aukeaman oikealla sivulla on myös pari noitatapausta...

Täällä mainitaan noita Gertrud Eriksdotter, jossa ei kuitenkaan viitata tähän vuoden 1665 tapaukseen:

https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/ajat.html

1690-91 Gertrud Eriksdotter ja Gertrud Larsdotter tuomitaan kuolemaan Mustasaaressa.

https://www15.uta.fi/yky/arkisto/historia/noitanetti/kuolemantuomiot.html

1666 Paimio, Erkintytär Kerttu

Calonius

14.01.20, 16:35

Ainakin tämä on ja Pyttyjä lueteltu.
http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077as.htm

Kiitos! Tuo olikin minulla ja esitin sieltä jotain juuri äskeisessä viestissä, jota kirjottelin samaan aikaan kun vastasit. :)

Calonius

24.02.20, 14:52

No niin, luulen, että tämä Eriksson isännimenä on tutkittu lähes loppuun asti ja umpikujassa ollaan edelleen. Olen tutkinut sitä linjaa paljon enemmänkin, kuin mitä tästä ketjusta ja muista (kuten Turun Thomas Eriksson -ketju) käy ilmi. Koska Thomas Bytin isännimeä ei mainita missään, täytyy se jättää vielä avoimeksi, mutta siirtyä tutkimaan muita mahdollisuuksia. Seuraava mahdollisuus ja varsin lupaavakin sellainen on Jöransson. Loimaalla käräjöi nimittäin nämä kaksi Turun porvaria, jotka mainitaan vain isännimellä (ilman talon tai suvun nimeä) - Thomas Eriksson ja Jöransson.

Vuoden 1647 Loimaan käräjillä maaliskuussa mainitaan ensin Turun porvari Thomas Jörensson ja sitten heti seuraavassa jutussa Turun porvari Thomas Pytty. Lisäksi nuo jutut tuntuvat mahdollisesti joka liittyvän toisiinsa.

22.-24.3.1647 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848156

Blef imponerat Eskell i Kräkilä och Erich i Mäenpä at ransaka och pröfue Thomas Jörenssåns bårgare i Åbo geld af hans geldnäre, der dhe tå befine(?) witterligit tå EXEQUERA, huar och icke stå CITERAS till Rätta.

Tulkitsen tuon jotakuinkin niin että Kräkilän Eskill ja Mäenpään Erik määrätään hoitamaan rahat Turun porvarille Thomas Jörenssonille [joiltakin Loimaan asukkailta, jotka Thomasille oli velkaa].

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848157

Företrädde Thomas Pytty inwånare i Åbo och INSIUNERADE(?) i rätten Erich Thomassåns rähningh angående åm någre geldh, män meehreb.tes (?) Erich förklarade sigh icke hafua inge CONCEPT emott och låffuade LIQUDERA sins emillan, och der han blifue skyldigh, utfäste göre CONTENTEMENT.

Tämän Toropainen on tulkinnut minulle aikoinaan näin:

Turun Thomas Pytty esitti oikeudelle saatavansa Erik Thomasinpojalta, jolla ei ollut esittää mitään asiakirjoja asiassa. Erik Thomasinpoika lupasi maksaa velkansa, mikäli hänet todettaisiin siihen velvolliseksi.

Erikoista tuossa on se, että Erik Thomassonia ei määritellä lainkaan tarkemmin. Loimaalla oli tuohon aikaan monta Erik Thomassonia. Sen takia tulee mieleen, että tässä tarkoitetaan edellisen jutun Mäenpään Erkkiä. Mäenpään Pietilän isäntä tosiaan oli Erik Thomasson, joka tunnetaan pitkäaikaisena lautamiehenä (oli lautamiehenä myös näillä käräjillä, mikä osaltaan ehkä selittää sitä, että häntä ei tarkemmin eritellä). Toisaalta tiedostan, että ensimmäisessä jutussa Erik määrätään hoitamaan jokin asia kun taas toisessa Erik on itse suoraan vastaajana.

Näistä käy selväksi, että Thomas Pytty oli paikalla käräjillä. Thomas Jörenssonin suhteen en ole varma. Joka tapauksessa olisi kohtalainen sattuma, että peräkkäisissä jutuissa käsitellään kahta Turun Thomasia, jotka ovat eri henkilö. Ei niitä kovin usein Loimaan käräjillä mainittu.

Varmuudella tiedetään, että Turun Thomas Pytyllä oli pojat Jöran ja Johan. Luultavasti hänellä oli myös Erik-poika, koska eräässä Turun manttaalissa mainitaan Johanin talossa "veli Erik". Näin siis Jöran olisi hyvinkin mahdollinen nimi Thomasin isälle. Valitettavasti Jöran on ehkä yleisin miehen nimi tuohon aikaan, joten helppoa ei ole lähteä tätäkään linjaa eteenpäin. Tässä pari muuta Loimaan käräjäjuttua samasta Turun Thomas Jöranssonista:

15.-17.11.1652 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3881385

Effter Bängt Anderssons i Ninijoensuu oprättelse(?) allod(accord?) och köp, dömdes aff honom een stut till hans swåger Thomas Jörensson i Åbo, hwar opå han een t:a spanmåål uthi dijtijden giffwit haffuer, det han eij neka kunde, altså nämbdens, Jören i Hurskalla och Jacob i Larois at utmätha.

---

Efter slutne rächningh dömdes aff Bängt Anderss. I Niniensuu 1 dlr k: m: ett ? salt, cuinfelkz pels skor 1 par och skeru 1 till Thomas Jörensson i Åbo, hwilkett flytter aff hans S:gh systers Margetha Jörensdötters purlefde sacker, der emot Bengt eij kunde seija neij, och förordnas först män, adt utmätha.

Thomas Jörensson oli siis Niinijoensuun Bengt Anderssonin lankomies ja hänellä oli 1652 edesmennyt sisko Margetha Jöransdotter. Bengt oli entisen nimismiehen Anders Larsson Kempin poika, joten tässä liikutaan nyt ihan samoilla vesillä kuin aiemminkin tässä ketjussa. Bengtin vaimo oli Brita ja vielä elossa. Lankous voi tässä tulla monella eri tapaa. Thomas Pytyn vaimo oli siis Loimaan Vähäperän Frans Bertilsson Pytyn tytär Margareta Fransdotter.

Sopivaa Thomas Jöranssonia en ole löytänyt Turusta. Kävin läpi manttaalit ja niissä ei mainita Thomas Jöranssonia ainakaan näinä kyseisinä vuosina 1647 ja 1652. Kyseessä voi siis periaatteessa olla kuka tahansa Thomas Turussa, jota ei ole kirjattu isännimellään - Thomas Pyttykään ei ole siis poissuljettu tässä mielessä.

Minulla on jo joitakin teorioita mahdollisesti Jöran-isästä, mutta jätän ne vielä hetkeksi hautumaan. Onko teillä mielessä ketään sopivaa Jörania Turun Thomas Pytyn (Bytti) isäksi? Huom! Thomasin synnyinvuodestakaan ei ole oikeastaan vielä mitään tarkempaa tietoa. Pojat Jöran ja Johan aloittivat Akatemiassa 1658, joten syntyivät kai viimeistään 1640. Thomas Bytti mainitaan ensimmäisen kerran (varmuudella) Turun manttaalissa Aninkaisissa 1632, joten on syntynyt viimeistään noin 1614.

Calonius

26.02.20, 14:20

Thomas Bytti mainitaan siis ensimmäisen kerran Turun manttaaleissa 1632. Voi olla, että aikaisemminkin, mutta sitä edeltävä täydellinen lista porvareista, jonka olen löytänyt, on vuodelta 1625. En siis tiedä, onko jotain mainintoja mahdollisesti välillä 1626-1631. Päätin käydä läpi kaikki Thomas-nimiset porvarit väliltä 1623-1633. Näin voi yrittää päätellä, onko Thomas Bytti ollut aiemmin Turussa jollain muulla sukunimellä / talon nimellä / isännimellä. Tämä ei tietenkään varmuudella kerro mitään. Tällä hetkellä luulen, että hän tuli Turkuun tuolloin 1632 vaimonsa kanssa. En ole vielä vertaillut näitä listoja keskenään, mutta tässä tulee:

Turun manttaalit
kaikki Thomasit poislukien ”uthgammal” jne.
Kaikki etunimet normalisoitu muotoon ”Thomas”.
Pääosin kuolleeksi mainitut jätetty pois. Lesket mainittu 1632 tai sen jälkeen.

1623
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697859

Kirkko

M. Thomas Prowesch (Profoss?)
Thomas Swijck
Thomas Tralle
Thomas Rasianen
Thomas Kimpa
Thomas Wirrolainen
Thomas Ilwes
Thomas Tammelainen
Thomas Kangar

Mätäjärvi

Thomas Kyrrolainen
Thomas Eijele
Thomas Inköper
Thomas Huitkop
Bitten Tomas gårdh (1611 mestatun Thomas Pytten talo)

Luostari
Thomas Hampula
Herr Thomas
Thomas Mustasu
Thomas Kittu

Aninkainen

Thomas Ochrapa
Thomas Bygmestare
Thomas Fiskar
H: Margreta enckia
Thomas Smedh
Thomas Skomakare
Thomas Oija

Mätäjärvi
Thomas Segelfemare(?)
Thomas Puttå

Feltherrans herr Jacob Delagardies skepar och botzmän
Thomas Jacobsson
Thomas Danskila

Konungens botzmän
Thomas Eskillsson
Thomas Augustinusson

Förlammade och utskuttne öfermögne gamble Cronones botzmän
Thomas Warsanachka
Thomas Byggie
Thomas Pachu

Thomas Bysseskittare

Fattige ofermögne …
Thomas Kaxerta

Mårten Platho medh sine opbördzman …
Luostari
Thomas Sauna
Aninkainen
Thomas Schriffuare

1624
kirjasta ”Otteita Turun tuomiokirjoista”

Kirkko
Thomas Slachtar
Thomas Larsson, upbördzman
Thomas Träll
Thomas Kessola
Thomas Raswinen
Thomas Sorsa
Thomas Kimpa
Thomas Ilfwes
Thomas Köppi
Thomas Kanguri
Thomas Wirolainen

Mätäjärvi
Thomas Hussman
Thomas Inköpar
Thomas Hwitkop
Thomas Putoj
Thomas Segelsömar
Thomas Mårtensson

Luostari
Thomas Hampula
Thomas Sauna
Thomas Kaxkärta
Thomas Mustasw
Thomas Naula
Thomas i fattiges gårdh
Thomas Kastu
Thomas Finno

Aninkainen
Thomas Slachtar
Thomas Åharapä
Thomas Byggmestar
Thomas Säppi
Thomas Hussman
Thomas Sutar
Thomas Oya
Thomas Mattsson
Thomas Jakopsson

Desse hafwa sutitt öfwer föreschr:ne jenekningz längd och med swore needs swars och ens läghenhet och rådh tilkenna gifwitt, hwar effter Bårgerskapett ära taxerade til store contributionen, som föregår:

Kirkko
Thomas Kimpa

Mätäjärvi
Thomas Kyrylen

Luostari
Thomas Sauna
Thomas Kastu

1624
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697866

Kirkko
Thomas Suick
Thomas Träll
Thomas Sipila
Thomas Rasiainen
Thomas Kimpa
Thomas Wirolainen
Thomas Koppin
Thomas Ilwes
Thomas Tammelainen
Thomas Kangur

Presteskapet
M. Thomas

Mätäjärvi
(välistä puuttuu aukeama, jossa olisi esim. Matts Pytty)
Thomas Kyrolainen
Thomas Eijälä
Thomas Inkopar
Thomas Hwitkop
Thomas Segelfömär(?)
Thomas Pytty
(Tämä on arvoitus: Tuliko Thomas jo 1624 Turkuun ja oli jo tällöin aviossa Loimaan Margareta Pytyn kanssa vai viitataanko tässä 1611 mestattuun porvariin? Onko tämä sama talo, jossa Matts Pytty mainittu muuten? Vertailtaessa kirjan tietoihin tässä tarkoitetaan ilmeisesti Thomas Puttoa.)

Aninkainen
Thomas Ohrapää
Thomas Bygmestar
Thomas Fiskar
Thomas Smedh
Thomas Skomakar
Thomas Oija

Oformogne och utfattige gamble Cronones slotztienare
Thomas Slotz Byskytter
Papu Nils Felt herrans botzman
(Lähimpiä Y-DNA-osumia Papunen)
Thomas Warsan nachka

Luostari
Thomas Hampula
Thomas Sauna
Thomas Warsannachka
Thomas Caxkerta
Thomas Mustasuu
Thomas Kichri(?)
Thomas Naula

1623-25?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697878

M Thomas Florinus
Thomas Cammarschrif (?)

1625
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697879

Kirkko
Thomas Slachtar
Thomas Larsson
Thomas Träll
Thomas Resola (Thomas Kesola?)
Thomas Rasiaijne
Thomas Sigfridsson
Thomas Kössi
Thomas Suicki
Thomas Sårsa
Thomas Kimppa
Thomas Ilwes
Thomas Köppi
Thomas Kanguri
Thomas Wirolaijne

Mätäjärvi
Thomas Hwsk(?)
Thomas Ingöpar
Thomas Hwittkop
Thomas Puthoi

1625
kirjasta ”Otteita Turun tuomiokirjoista”

Kirkko
Thomas Slachtar
Thomas Larsson
Thomas Träll
Thomas Kessola
Thomas Raswnen
Thomas Sigfridsson
Thomas Soursa
Thomas Kimpa
Thomas Ilfwes
Thomas Köppi
Thomas Kanguri
Thomas Werolainen
Thomas Tamminen
Thomas Johansson

Mätäjärvi
Thomas Hussman
Thomas Inköpar
Thomas Hwitkop
Thomas Putoj
Thomas Segelsömar
Thomas Mårtensson

Luostari
Thomas Hampula
Thomas Sauna
Thomas Kaxkärta
Thomas Mustasw
Thomas Naula
Thomas i fattigas gårdh
Thomas Kastu
Thomas Finno
Thomas Bertilsson
Thomas Jönsson

Aninkainen
Thomas Slachtar
Thomas Åharapää
Thomas Byggmestar
Thomas Säppi
Thomas Hussman
Thomas Sutar
Thomas Oya
Thomas Mattsson
Thomas Jakopsson
Thomas Lincke
Thomas Philpusson – i kanten är antecknadt: Mätäjärvi

1629
ei varsinainen lista kaikista porvareista
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1802622

Kirkko
Thomas Kyrkhackinen – 2
Thomas Swicke – 1
Thomas Sorsa – 2
Thomas Ilffes – 1
Thomas Köppe – 1

Luostari
Thomas Michillsson – 1
Thomas Soutumies – 2

Mätäjärvi

Aninkainen

Vähän täydellisempi lista

Kirkko
Thomas Kyrksopare – 2
Thomas Sipeleis h kona – 1
Thomas Sutar – 2 (död?)
Thomas Tamlais h kona – 3
Thomas Sutar – 2 (död)

Luostari
Thomas Humalais h kona – 1
Thomas Sotalais h kona – 1 (uthfattig)

Mätäjärvi
Thomas Murin huskona – 2 (blindh)
Thomas Maskes huskona – 1
Thomas Köses – 2

Aninkainen
Thomas Hackaskytz kona – 1
Thomas Hackaskytt hustru – 1

1631
ei varsinainen lista kaikista porvareista
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1713764

Kirkko
Thomas Härcka – uthfattig och husarm
Thomas Tapois – pijgan hafuer prestens andell (sedell?)

Mätäjärvi
Thomas Murilla
Thomas Skytt – hafuer W. Claes Flemingz breff
Thomas Fijnkiöpare – casserat båtzman
Thomas Maski – fick een pijga ifrå landett

Luostari
Thomas Humala – ähr uthi håffrätt herres tienst
Thomas Soutamies – skiuter ...
Thomas Soutumies – går och tigger på landett
Thomas Sutalais - fääheerde

Aninkainen
Thomas Åhrapää
Thomas Åijala
Thomas Kålar – slåtz tienere
Thomas Hakaskytt
Thomas Byskytter wedh slåtett
Thomas Mulli – cassaret båtzman

1632
kirjasta ”Otteita Turun tuomiokirjoista”
Borgarelängd för Åbo stad år 1632
Anno 1632 den 6 och 7 aprilis bleeff Åbo stadh lagt till öre taall. Närwarandes ståthålleren, edell, wälb:dig Hendrich Olofsson sampt medh 48(??) bårgere vthan rådhet.

Kirkko
Thomas Trälls enckie
Thomas Tolpoi
Thomas Sigfredsson
Thomas Kesoilan
Thomas Sorssa
Thomas Wanttilan
Thomas Thammelainen

Luostari
Thomas Barter
Thomas Mustasu
Thomas Siggileinen
Thomas Kastu
Thomas Naulas e.
Thomas Finni
Thomas Gierner

Mätäjärvi
Thomas Larsson
Thomas Kyrölainen
Thomas Äijelen
Thomas Inkiöper
Thomas Kangare
Thomas Maski
Thomas Putoi

Aninkainen
Thomas Åhrapä
Thomas Byggemestere
Thomas Jacobsson
Thomas Smedh
Thomas Bytty
Thomas Åijalan

1633
kirjasta ”Otteita Turun tuomiokirjoista”
Borgarelängd
Anno 1633. Den 2 Martij bleff Åbo stadh taxeret till öretal, närwarandes vnder Ståthollere erligh och manhaftigh
Erich Andersson sampt medh 12 Bårgere, vthan Rådhet, vthaf hwart qwarttere.

Kirkko
Thomas Trälls e.
Thomas Tolpoi
Thomas Kesoilan
Thomas Suorsa
Thomas Wanttilan
Thomas Tammelainen
Thomas Hendersson
Thomas Baxter

Aninkainen
Thomas Åhrapä
Thomas Byggemestere
Thomas Lången
Thomas i Sigfred Smeds gård
Thomas Jacobsson
Thomas Smedh
Thomas Mullin förmynd
Thomas Bytty
Thomas Tynnebindere
Thomas Äijalan

Mätäjärvi
Thomas Mwrinn
Thomas Äijelen
Thomas Kyrölainen
Thomas Inkiöpere
Thomas Kengare
Thomas Maski
Thomas Putoi

Luostari

Thomas Giernes e.
Thomas Siggiläinen
Thomas Kastu
Thomas Naulas e.
Thomas Finni

1633
Vähän rikkaampien lista kirkolle maksaneista
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698481

Desse effterschrefne haffwa förärdt och skenelt till klackgiudningen, efftersom uthi klåckbooken wijdere förmäles, och till kyrckian erfwereredt, som fölier:

Thomas Horn
Thomas Erichsson
Thomas Jacobsson
Thomas Backster
Thomas Thomasson

Calonius

27.02.20, 01:25

Löysin mielenkiintoisen Akatemian opiskelijan. Kumma, etten aiemmin ole huomannut:

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=723

1649/50 Georg Georgius Thomæ, Loimijokiensis 723. Kotoisin Loimaalta. Ylioppilas Turussa 1649/50. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1649/50] Georgius Thomæ Loimijokiensis.
Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #58. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 44 (X); M. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I 1640–1721 (1954) #58.

Georgius Thomæ Loimijokiensis. Sat. 58.

Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 44.

Thomas Bytillähän siis oli poika Jöran, joka on merkitty noin 9 vuotta myöhemmin matrikkeliin:

https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1217

kl. 1658 Jöran Urnovius, myöhemmin Pythius Georgius Thomæ, Aboensis 1217. Vht: turkulainen porvari Tomas Bytti ja Margareta Fransdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1658 Urnovius Georg. Thomæ Ab. [_ 58]. — Tuli heikkomieliseksi. † Turussa 6.5.1676.
Veli: turkulainen porvari Johan Urnovius, myöh. porvarina Pytti 1218 (yo 1658, † 1703).

Viittauksia: HYK ms., Index s. 202b. — V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 75 (XVIII), 93 (XXII); Consistorii academici Aboensis äldre protokoller II [1654–64] (utg. A. G. Fontell, 1887) s. 295–296, 298, 299, 304, 316–317, 317–318, 319, 331; Consistorii academici Aboensis äldre protokoller III 1664–1671 (utg. H. Dalström, 1898) s. 127, (189), 271, 313, 379, 466; Consistorii academici Aboensis protokoll IV 1671–1679 (utg. T. Carpelan, 1912) s. (33), 110, 187, 264, 303; R. Hausen (utg.), Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634–1700 (1901) s. 185 (11.5.1676, ‡ Georgius Pyttius i academiæ muhl); J. Vallinkoski, Kaupunginviskaali Juhana Henrikinpoika Kastun muistiinpanot 1673–1679. SSV 31 (1947) s. 101 (A:o 1676 d. 6: Maij blef Georgius Thomae Pytty död). — E. Suolahti, Porvarispoikien opinkäynti (1946) s. 194, 200; Suomen kansallisbibliografia 1488–1700. SKST 642 (toim. T. Laine ja R. Nyqvist, 1996) #4262; V. P. Toropainen, Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista. Genos 74 (2003) s. 172 (TKO 16.7.1660, mainitaan edesmenneen Thomas Pytin leski Margareta Frantzintytär); V. P. Toropainen, Turun porvariston keskinäiset verkostot vuosina 1549–1660. SSV 47 (2006) s. 237 (Aninkaisten korttelissa mainitaan 1632 porvari Thomas Pytty), 238 (Thomas Bytti kuului tukkukauppiaiden toimialan piiriin 1638).

Päivitetty 25.10.2011.

Pythius, Georgius. – Föregåendes bror, svagsint. Ofta nämd i prot. 22.6.1661–16.2.1676 såsom allmosetagare. – Båda bröderna torde ungef. samtidigt med Eolenius blifvit studenter, d. ä. under rektoratet XIX.

Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 93.

Urnovius, Georg. Thomæ Ab. p. 58.

Lähde: V. Lagus, Studentmatrikel I (1889–91) s. 75.

Voisiko olla mahdollista, että Jöran olisikin aloittanut opintonsa selvästi aiemmin? Ehkä hän olisi asunut vielä lapsena Loimaalla vaikka isä olikin tuolloin "kirjoilla" Turussa. Tuleeko kenelläkään mieleen, kuka voisi olla tämä Jöran Thomasson Loimaalta, joka on kirjattu matrikkeliin 1649/50?

Yksi vaihtoehto on Mökköisten Jöran Thomasson, joka todellakin oli vuosikausia myös Turun porvari. Hänestä on paljon mainintoja tässäkin ketjussa ja oli tekemisissä sekä Turun että Loimaan Pyttyjen kanssa. Loimaan käräjillä mainitaan usein Turun Jöran Thomasson (jo ainakin vuodesta 1626). Useimmissa tapauksissa näyttää olevan tämä Mökköisten isäntä. SAY mainitsee hänet jo ainakin 1634 vaimonsa ja tyttäriensä kanssa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018793

Olisi aika erikoista, jos hänet ensimmäisen kerran mainitaan Akatemian matrikkelissa 1649, kun oli varmaankin jo neljänkymmenen paikkeilla tällöin. Jos kyseessä on Thomas Bytin poika, Thomas on syntynyt viimeistään noin 1610, mihin kaikki muu aineisto viittaakin. Olen ajatellutkin aina, että Jöran-poika olisi Johania vanhempi. Hän kuolikin jopa 27 vuotta aiemmin. Lisäksi, jos kyseessä on Thomas Bytin poika, on hän hyvin luultavasti ensimmäinen poika, jolloin Thomasin todennäköisin isännimi olisi Jöransson.

Calonius

28.02.20, 17:35

Poimin edellä olevista listoista sellaiset Thomakset, jotka mainitaan 1623-1631, mutta ei enää noilla ilmeisesti lähes täydellisillä porvarilistoilla 1632-1633. Poistin lisäksi sellaiset, jotka ovat kuolleet ennen 1632. Thomas Bytti on siis saattanut olla joku näistä:

Kirkko:
Thomas Swijck / Suikki
Thomas Rasiainen
Thomas Kimpa / Kimppa
Thomas Wirolainen / Werolainen
Thomas Ilfwes / Ilves
Thomas Slachtar (myöhemmin Aninkaisten korttelissa)
Thomas Köppi /Koppin (ilmeisesti samat)
Thomas Säppi
Thomas Hussman
Thomas Sutar
Thomas Mattsson
Thomas Sipila - vai onko myöhemmin Sigfridsson?
Thomas Johansson
Thomas Kyrkhackinen
Thomas Härcka – uthfattig och husarm
Thomas Tapoin – pijgan hafuer prestens andell (sedell?)

Mätäjärvi:
Thomas Hwitkop (valkeapää)
Thomas Segelsemare / Segelsömar
Thomas Hussman
Thomas Mårtensson
Thomas Skytt – hafuer W. Claes Flemingz breff
Thomas Fijnkiöpare – casserat båtzman

Luostari:
Thomas Hampula
Herr Thomas (no, tämä nyt tuskin...)
Thomas Kittu
Thomas Sauna (Mårten Platho medh sine opbördzman …)
Thomas i fattiges gårdh
Thomas Kichri(?)
Thomas Bertilsson
Thomas Jönsson
Thomas Michillsson
Thomas Soutumies – går och tigger på landett
Thomas Humalain / Humala

Aninkainen:
Thomas Fiskar
Thomas Skomakare
Thomas Schriffuare (Mårten Platho medh sine opbördzman …)
Thomas Säppi
Thomas Hussman
Thomas Sutar (varmaan sama kuin Skomakare)
Thomas Mattsson
Thomas Lincke
Thomas Philpusson – i kanten är antecknadt: Mätäjärvi
Thomas Kyrksopare
Thomas Hackaskytt
Thomas Kålar – slåtz tienere
Thomas Byskytter wedh slåtett

Feltherrans herr Jacob Delagardies skepar och botzmän
Thomas Danskila

Konungens botzmän
Thomas Eskillsson
Thomas Augustinusson

Förlammade och utskuttne öfermögne gamble Cronones botzmän
Thomas Warsanachka (myös Luostarikorttelissa)
Thomas Byggie
Thomas Pachu

Thomas Bysseskittare (ilmeisesti myös Aninkaisissa)

Fattige ofermögne …
Thomas Kaxerta / Kaxkerta (myöhemmin kirjattu Luostarikorttelissa)

Oformogne och utfattige gamble Cronones slotztienare
Thomas Slotz Byskytter (ilmeisesti myös Aninkaisissa)
Thomas Warsan nachka (myös Luostarikorttelissa)

Thomas Cammarschrif (?)

Nojoo, onhan tuossa vielä väkeä. Toisaalta lähes puolet noista voi pudottaa lähes varmuudella heti pois. Käyn näitä myöhemmin hieman läpi ja katson, ketkä vielä voidaan pudottaa varmuudella listalta, mutta tässä jotain pohdintaa:

Ensivaikutelmana Suikki vaikuttaa hyvältä, mutta muistaakseni ei ole Bytti. Suikeilla ja Loimaan Pytyillä oli yhteyksiä. Rasiainen myös lupaava - Thomas Bytin pojanpojan Henrikin vaimo oli Rasiaisten sukua. Mikä ettei suutari myös - Bytti on listojen mukaan hyvin lähellä juuri Thomas Sutaren taloa (ellei sitten siis jopa ole sama henkilö) ja suutari tarvitsi työssään nahkureita, joita Loimaan Pytyt olivat. Toisaalta Bytti oli tukkukauppias, mutta voihan suutaristakin sellainen tulla. Humala - nämä Turun Pytyt myivät humalaa ainakin kolmen sukupolven ajan. Linke taisi olla Hollo-sukua, joka on tässä ketjussa mainittu useaan kertaan. Kålar viittaa ehkä hieman Kalonen-nimeen. Tuo kerran mainittu Danskila on mielenkiintoinen. Loimaan Oripäässä oli Danskila, mutta myös Merimaskussa. Mikä ettei tuo Aninkaisten kirjurikin. Isännimistä Johansson ja Jönsson ovat ainakin sopivia.

Calonius

28.02.20, 18:18

Ai niin, Thomas Suikki on tietysti tämä kirjuri Thomas Thomasson, josta on vaikka kuinka paljon mainintoja paljon myöhemminkin. Kumma juttu, ettei näy noilla manttaalilistoilla 1632-1633.

Luostarikorttelin Thomas Jönsson voisi olla tämä:

15-16.9.1620 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845534

Thomas Jönsson och Jöran Eskillsson borgare i Åbo klaga till Madz Simonsson i Reetolla, om deras stoor moders arff, benämpdh Brijta, hwillket skall wara inne i Reetola. Det weet ingen om de ähro der till slechket. Och inthz arff haffue de arffenfrågat i hundrade åhr. Eij kunna de bewijsa sijn skällskap oanseedt de eij lengre haffua warat borta stadde än i Åbo, medh pas åtto myllor, ty kunde dem inthz arff tilldömdes effter de icke laghläghen der å talatt hafue effter som skillt i arfde ballekommen i dett 15 och 16. Capitell.

Tämä Jöran Eskillsson on luultavasti Jören Målare, joka käytti myös nimeä Rahkapää.

Thomas Lincki mainitaan Turun kirjoissa samoina vuosina kuin Bytti, joten tuskin on sama henkilö. Toisaalta hänet mainitaan myös Loimaan käräjillä:

17-18.9.1627 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846180

Dömdes Thomas Lincki bårgare i Åbo penz - 6 dlr - 2 öre som han witterligen Madz Pålsson i Kangare utlånt haffuar och Michel Nilsson i Mäenpä s… gååtz i Bångh (?) och läfte på det bårgaren som uthlaget peföre effter lagen bör Michel Nilsson stella bårgaren tilfridz. Och desse män Knut i Pesäsuo och Eskill i Laurois til att uthmäta samma gieldh och… besekia sin man igen.

Calonius

14.05.20, 16:04

Jokin aikaa sitten Toropainen lähetti minulle erittäin mielenkiintoisen jutun ja tulkinnan siitä:

TKO 1675 30/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12174845

Framtredde sig för kämnär rätten Brijta Lambertzdr ---

Turussa syntynyt Brita Lambertsdotter kertoi avioituneensa seitsemän vuotta sitten Erik Thomasson Pytyn kanssa. He olivat eläneet yhdessä 1½ vuotta ja sen jälkeen Erik oli matkustanut Tukholmaan ja pysytellyt poissa vaimonsa luota siellä ja täällä. Hän ei ollut kirjoittanut sanaakaan Britalle. Tämä oli johtunut siitä, etteivät he tulleet toimeen keskenään ja lisäksi pahojen ihmisten puheista. Brita oli matkustanut miehensä perään useita kertoja, mutta ei ollut löytänyt tätä. Mies oli pestautunut ratsumieheksi ja matkustanut Saksaan, joten Brita ei edes tiennyt, oliko tämä hengissä. Brita oli ajautunut miehensä pitkällisessä poissaolossa heikkouteen ja tullut Kiskon Lapista kotoisin olleen nuoren räätälin rengin Jöran Bertilssonin makaamaksi. Vaimot Valborg Thomasdotter ja Valborg Jakobsdotter Dufva todistivat miehen syntyneen poikalapsen isäksi. Erikin veli porvari Johan Thomasson Pytty kertoi heidän häitään juhlitun Tukholmassa syksyllä 1668. Johan kertoi samoin kuin Brita ja lisäsi, että hän oli saanut vuotta aiemmin nuoremmalta veljeltään ajuri Johan Pytyltä Tukholmasta kirjeen, jossa tämä kertoi Erikin matkustaneen Saksaan. Asia lähetettiin raastupaan.
KA z:189, TKO 30.9.1675, 251−252

Olen Toropaisen tulkinnan kanssa samaa mieltä. Nyt siis varmistui se, että Thomas Pytyllä oli myös Erik-poika. Aiemmin siitä on vihjannut merkintä Erik-veljestä vuoden 1669 Turun manttaalissa Johan Thomasson Pytyn talossa. Aivan uutena tietona tuli tämä, että Thomasilla olisi ollut kaksi Johan-poikaa! Mitä mieltä olette sellaisesta? Oliko kuinka yleistä ja tarkoittaako tuo, että heillä olisi esimerkiksi eri äiti tai ainakin että olisivat selvästi eri ikäisiä? Tuossa ei kyllä puhuta esim. puoliveljestä vaan selvästi näin:
"---bekommit en skrifwelse ifrån Stockholm af sijn yngre broder som är een åkare Johan Bytty benempd---"

Ainakin tuo nostaa sitä todennäköisyyttä, että Thomas Pytyn isän nimi olisi Johan. Tämä nuorempi Johan näyttäisi olevan Mätäjärven Johan Pytty, joka karkoitettiin Turusta 1688. Johan Thomasson Pyttyjä oli samoihin aikoihin siis kolme kappaletta:

Turun Thomas Pytyn poika Johan, ylioppilas ja sittemmin kauppias, jonka poika Henrik Calonen on Calonius-suvun kantaisä.
Turun Thomas Pytyn nuorempi Johan-poika, joka oli ajurina Tukholmassa ja karkoitettiin Turusta.
Loimaan Vähänperän Thomas Fransson Pytyn poika Johan, Pöytyän pitäjänapulainen, josta urkeni Urnovius-pappissuku.

Ei ihme, että on ollut hankala selvittää. Joka tapauksessa mielenkiintoisia kuvioita, jotka vievät Ruotsiin ja Saksaan.

Calonius

14.05.20, 19:58

Lähdin siis etsimään Thomas Johanssoneita Loimaalta. Vaimo oli Loimaan Vähäperän Pytyltä, joten hyvin mahdollisesti Thomas oli itsekin Loimaalta tai ainakin mainitaan sen käräjillä. Tällainen tuli hyvin pian vastaan:

18.-20.3.1651 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3881050

Framkom Thomas Johansson i Mannis öfwerliuh rätten förkennadhe ehuru hans hustrus Maijsa Frantzdötter syster man Jacob Simonsson är igenom döden afgångenn och lembnadh små fattige faderlööse barn effter sigh, huilke eij kunne hemmaned förståå, och H: G: N:es höghwelb:ne Fru Catharina Oxenstiernes wanlige rätte (ränta?) och intreder icke betala, och der igenom we--? bördzrätten war fallin i från dem : hwarföre är mähr: Thomas sinneder hemmanet emot laga, och der aff skatte tillbärligen betala, in till des mijnde barn komma uthi dees myndiga åhr, altså haffwer han framstält bårgen för sig som ära, Erich Thomasson i Mannis, Johan Thomasson i Ypää, Erich Thomasson i Menpää, Jören Salli i Hurskala, Hans (Lars?) Mårthensson i Lillpärää, och Anders Madzn i Pappis by, detta till att bewis optecknadh och honom (heman?) efter(?) askan(?) meddelt.

Thomas Johansson astuu oikeuden eteen ja kertoo kuinka hänen vaimonsa Maisa Fransdotterin siskon mies Jacob Simonsson on kuollut ja jättänyt jälkeensä pienet köyhät isättömät lapset, jotka eivät pysty maksamaan rouva Katarina Oxenstjärnalle kuuluvaa vuokraa (tms.). Sen jälkeen itselleni vähän epäselvempää. Pyytääkö Thomas taloa itselleen siihen asti kunnes lapset ovat kykeneviä huolehtimaan itsestään vai onko hänet määrätty siihen? Ja takaajiksi hän on saanut ison joukon miehiä.

SAY Loimijoki 1634-1653, Mannis, Kurkku
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018987

Jacob Simonsson, b. vuodesta 1637 noin vuoteen 1650
Vaimo on Brita.
Sopii siis yllä olevaan juttuun. Edellisellä sivulla Brita-leski, "huskona", 1651 on laitettu Teppo-taloon kuuluvaksi. Lesken nimeä ei tosin käräjäjutussa mainita.

Heti aluksi voidaan huomioida, että periaatteessa Thomas Johanssonin mainitaan olevan Mannisten kylästä "i Mannis", mutta muiden kotipaikasta ei sanota mitään. SAY ei kuitenkaan näytä ketään Thomas Johanssonia vaikka tarkastelee vuosia taaksepäin ja eteenpäin. Tarkistin myös useita alkuperäisiä lähteitä ja mitään mainintaa tästä henkilöstä ei ole. Jos on kuitenkin ottamassa toisen talon vastuulleen ja saa ison porukan Loimaan varakkaimpia talollisia takaajakseen, kyse ei voi olla tilattomasta torpparista.

Kylästä ei sen koommin löydy Johaniakaan eikä Fransia, jotka voisivat olla tämän miehen tai hänen vaimonsa isiä. Thomas Pytyn vaimo oli siis Margareta (eli Maisa) Fransdotter. Jutun alussa kirjurin kirjoittama "i Mannis" saattaa siis enemmänkin tarkoittaa sitä, että asia liittyy Mannisten kylään ja Thomasin sukua on sieltä. Jos kyseessä on vielä Turun porvari, on ymmärrettävämpää tehdä tällainen kirjausvirhe, kuin jos kyseessä olisi vaikka naapurikylän isäntä.

Tässä on vielä mielenkiintoista huomata, että Turun porvari Thomas Pytty mainitaan samoilla käräjillä pari sivua aiemmin:

18.-20.3.1651 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3881047

Effter Cemmenär Rättens af sagde doom af Dato den 21 February 1650 IMPONERAS Jöran Salli, Sigfred i Ilolla att uthmäta 23 dlr 16 öre kp: mt: af Joseph Bertellss och Niniensus och tilställe inwånare i Åbo Thomas Pytty innan -14 dagar, som doom brefwed widhlyhtigen uthwijser.

Turun kämnerioikeuden tuomion mukaan Jöran Salli ja Ilolan Sigfred määrätään ulosmittaamaan rahasumma Niinijoensuun Josef Bertilssonilta ja lähettämään se Turun asukkaalle Thomas Pytylle kahden viikon kuluessa. Oliko Thomas itse paikan päällä, sitä ei kerrota, mutta hyvinkin mahdollisesti oli, koska ketään muutakaan ei mainita asiaa ajaneen. Thomas on varmastikin tuonut tuomiokirjeen nähtäville.

Josef Bertilssonhan joutui näihin aikoihin muuttamaan pois Niinijoensuulta, kun uusi nimismies Erik Henriksson Spåra asettui sinne. Tästä Toropainen on kirjoittanut enemmänkin. Mainitaan, että hän muutti Suutarlan Kalaseen. Siellä hänet mainitaankin vain yhden vuoden ajan 1651 Anna-vaimonsa kanssa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018826

Mutta tämä pariskunta mainitaankin seuraavana vuonna 1652 myös Mannisten kylässä nimenomaisessa Kurkku-talossa, jonka isäntä Jacob Simonsson oli juuri kuollut ja jonka Thomas Johansson sanoi ottavansa hoitoonsa!
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1018987

virpinissila

17.05.20, 08:32

Näitä samassa perheessä olevia saman nimisiä lapsia on aikaisemminkin käsitelty täällä. Ainakin Ala-Satakuntalaisissa talonpoikaissuvuissa niitä esiintyy, eikä ole kovin harvinaistakaan. On usein käräjäpöytäkirjoissa erotettu "den äldre" ja "den yngre" ja selvästi sekä äiti että isä samat.

Yksi melko tunnettu, jota paljon käsiteltiin aikoinaan palstoilla, on Huittisten Takkujen Margareta Sigfridinintyttäret, joista toinen on Aejmelaeusten esiäiti, Anders Äimän anoppi (Ketterman) ja toinen Callia-suvun esiäiti. Ei ole tiedossani, onko heillä eri äiti. (Genos 1/2016: 20-22, 24).

Virpi Nissilä

Kivipää

17.05.20, 09:35

Eräs Thomas Johansson oli Turussa porvarina v. 1635, jolloin hän Piikkiön käräjillä vaimonsa (Catharina Mattsdotter) edustajana moitti viisi vuotta aiemmin edesmenneen Piikkiön kirkkoherran Sigfridus Henrici Raumannuksen jälkeen tehtyä omaisuuden jakokirjaa. Catharina oli kirkkoherran leski, mutta ei tämän lasten äiti.

Calonius

30.06.20, 14:31

Tuon Piikkiön käräjillä 1635 mainitun Turun porvarin Thomas Johanssonin olinkin huomannut hieman ennen Kivipään ylläolevaa mainintaa. Siinä on paljon mielenkiintoista, mutta ei oikein tunnu sopivan Thomas Pytyksi, joka kuitenkin mainitaan aina nimellä Thomas Pytty ja jonka vaimo vaikuttaisi olleen jo ainakin 1632 lähtien Margareta Fransdotter Pytty (koska silloin löytyy ensimmäinen maininta Aninkaisten korttelissa asuvasta porvarista Thomas Pytystä). Varsinainen ensimmäinen suora maininta Margareta-vaimosta löytyy kuitenkin vasta vuoden 1656 manttaalista.

Turun manttaaleissa mainitaan Kirkkokorttelissa Thomas Johansson ennen 1632, mutta ei esim. 1632 ja 1633. Sitten 1635 mainitaan taas Thomas Johansson Kirkkokorttelissa. Viimeinen nimi tällä aukeamalla:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13259728

3 Thomas Johansson --- 1 koo

Se saattaa olla tuo nimenomaan 1635 Piikkiön käräjillä mainittu Thomas Johansson.

Calonius

30.10.20, 14:04

Olen tässä viime kuukaudet tutkinut Pyttyjä laajemminkin 1700-luvulle asti. Kaikenlaista on löytynyt, mutta itse Thomas Pytystä hieman vähemmän. Laitan tähän joitakin viimeisimpiä löytöjä hänestä.

TRO 1642 5/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11479963

Nills And.
Simoil. Clemet
Nills Andersson anhölt åter om EXECUTION oppå Simoila Clemet och Knuth Kiällkas enkian effter rådhstugu rättzdoom; då förordnades Chämnären Erich Johansson, Stadzfougden, sampt Mårten Åhrapä, Clemet Posoilan och Thomas Bytti till att uthmäta aff deras boo och ägendom för den borgen det hafwer gångitt uth: för een upbördzman Jacob Simonsson.

Thomas Bytti määrätään muiden kanssa ulosmittaamaan jotain Simoila Clemetiltä ja Knut Kelkan leskeltä.

TRO 1643 13/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11480037

1 g:n Lätt Jochim Wargentin opbiuda Thomas Byttis silfwerbälte som een annar hustro hafwer satt honom i underpant.

Den 18 Marty der effter PRAESENTERADE Jochim Wargentin Christopher Gullsmedz bewijs huadh dhesse panter hafwa wäget och huru myckitt huart lodh wara wärderett. Nemligen silfwerstoopet weget 11 ½ lodh a 6 ½ ? kopparmynte. Item silfwerbältet wägitt 14 ½ lodh a 6 dlr kopparmynte.

Thomas Bytin hopeavyö siis punnittiin ja se painoi 14 ja puoli luotia. Ilmeisesti yksi luoti maksoi 6 kuparitaalaria, joten vyön (hopean) arvo oli 87 taalaria.

TRO 1649 5/9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11601354

Thom. Cnutzson
Eschil Nacha
Thomas Cnutzson i Hapaniemi och Tammela sochn inlade nu een Chiämnärs doom, aff 3 Marty, 1648, lydandes opå 59 dlr 8 öre koppar:t och 3 dlr expenser som Eschill Nachas änckiä war honom skyldigh, begiärandes execution dher aff degrulerades(?) stadzfougden Sigfredh Johansson medh Thomas Bytti och Sigfredh Nuchar till Mätesmän dher uthinnan.
Dhe saken som wijder agerades denna dagen, här sände i actrerne här effter, näst för domerna.

Thomas Bytti on tässä Sigfrid Nukarin kanssa määrätty arviomieheksi.

TRO 1657 9/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478047

Gertrud Matzdotter föreställes
Anno 1657 den 24 Octobris föresteltes een hoorkåna Gertrud Matzdotter be:dh barnfödd i Wirmo sochn och Korfwerinsu by som den 16 Septembris nästförledne med ett dödt barn, det hoos Henrich Smedh födt hade, war här uthi Rådhstugu införd blefwen, hwilken nu bleef tillfrågat om hon hade någon man, och när han war kommen hijt till Staden? Hwartill hon swaradde och sade sig nu ingen man hafwa, uthan för 13 åhr sedan blifwit wigd wid en Cronans båtzman, Henrich be:d den uthi senaste Danske frigde skuten bleef, med hwilken hon sade sig hafwa afladt barn ---
Sedan då hon tillfrågadt bleef, hwem detta barnetz fader war, som hon nu födt hade, swarade hon och sade en STUDENT ifrån Norrbotn JOSEPHUM JOSEPHI wara den samme och ingen annan, den med henne kom i Omgange hoos Henrich Smedh i Aningais der hon inhyses war, af hwilken hon sade sig hafwa kiendt sig hafwande 3 weckor effter Påschehelgden och födt barnet i dag 6 weckor sedan. ---
--- wid födzletijden för de twenne hustrune, Anna och Margreta, som lågo med henne uthi samma stugu, der hon födde om natten klockan 12 emillan Fredagen och Lögerdagen ---

--- hn bekiende och henne warit siuklig och mäst hållidt wid sängen ifrån HENRICI tijdh men icke wiste hon när hon födde, förrän när Wäsa Clemetz och Matz Rembus hustrur henne hårdt ? tilltaalte att hon hade warit hefw--d, att hon derföre då först framwijste barnet.
Clemet Vesan ja Matts Rempun vaimot olivat kuulustelleet....

Den 23 Novembris upkallades STUDENTEN Josephus Josephi Wargius, och tillfrågades huru han war kommen till att hafwa engånge med denne kåna? Hwilken i förstonne nekade sig hafwa haft något med henne att beställa, doch bekiende han sedan sig legat med henne 2 gångor, något för Pingdzhelgden, men nekade aldeles, att han war barnfadren, uthan angaaf hemte, sedan han af någon annan war hafwande blefwen ---

--- kommit hwar Legerdag heem, der denne kåna inhyses war och legat med henne; Hwilket alt han sade sigh der af weeta, att han straxt derbredewijd nembligen hoos Thomas Bytti (Byttj) hade sitt herberge förr än han något effter Påschehelgden kom dijt uthi smedens gård att giästa, der hon inhyses war.

Denne Gertrud nekade aldeles adhmänen(?) eller smedens son hafwa hafft med henne något att beställa ---

TRO 1657 9/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11478048

Ehuruwäl kånan Gertrudh Matzdotter förgifwar en STUDENT JOSEPHUM JOSEPHI WARGIUM hafwa med henne afladt barnet --- ; Dy kan Rätten henne intz befrija ifrån det 2 CAPIT: i Högmåhle Balken sampt dee å folgde Kongl. PATENT uthan hon dömmes der effter att brännas; ACTUM UT SUPRA.

Lokakuun 24. Päivä 1657 tutkittiin Gertrud Mattsdotteria, joka oli syntyjään Mynämäen Koverinsuulta ja oli synnyttänyt kuolleen lapsen syyskuun 16. Päivänä Henrik Smedin luona, jossa hän asui itsellisenä. Gertrud väitti, että lapsen isä oli ylioppilas Josephus Josephi Wargius Pohjanmaalta. Josephus kielsi olevansa lapsen isä vaikka olikin maannut kaksi kertaa Gertrudin kanssa. Joseph majoittui Thomas Bytin luona ja oli vieraillut hieman pääsiäisen jälkeen Henrik Smedin luona. Raastuvanoikeus tuomitsi Gertrudin poltettavaksi.