Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Veteläiset Pudasjärvi
Tietäisikö joku mistäpäin Veteläiset ovat saapuneet Pudasjärvelle.
Joskus olen kuullut, että luultavasti Norjan puolelta.
Etenkin minua kiinnostaa sukunimen alkuperä. Löysin myös tiedon missä kerrottiin ensimmäisistä Veteläisistä jotka ovat tulleet suomeen.
Lars Veteläinen e. Isteri, syntynyt luultavasti 1500-luvun loppupuolella.
Kysyisin tietoja miksi sukunimi on vaihtunut 1800-luvulla eri-sukunimiksi?
Etenkin omaan sukuuni tulevan Kyngäksen (Kyngäs, muuttui Veteläisestä) alkuperä kiinnostaa, joskus siihen sain selityksen, että sukunimi juontaisi juurensa Pudasjärveltä Kyngäkseltä, ja olisi luultavasti putous.
Mikko
Raimo Ranta
27.01.08, 10:03
Isteri maakirjatalo Oulunsuussa, nyk. Oulun kaupungin Kastellin kaupinginosaa. Oulunsuun vanhimpia taloja, maakirjoissa jo 1500 luvulla. Nimi Länsi-Suomalaista perua. Pudasjärvellä kuten muuallakin Pohjois-Pohjanmaalla oli sukunimen vaihtuminen hyvin yleistä aivan 1900 luvulle saakka. Ihmiset kirjattiin asuin talojensa mukaan, niinpä ahkeralla muuttajalla saattoi olla elämänsä aikana jopa 5-6 ns. sukunimeä. Kävi myöskin toisin päin, tosin harvemmin, että uusi talokas toi entisen nimensä uuden talon nimeksi.
terv RR
tellervoranta
27.01.08, 11:36
Hei :)
olen Marketta Matintr Parkkinen (Järvenpää, Veteläinen) jälkeläinen. Isänsä Matti Olavinpka (1.Veteläinen 2.Järvenpää) Parkkinen s. 1687 Pudasjärvi kuoli Ylikiimingin Leskelässä vävynsä Pekka Markunpka Leskelän luona.( Katso minun Leskelä esi-polvisto)
Isä-Matin lapsista Olavi, Maria, Anna ja Marketta avioituivat Ylikiimingin Joloskylään;tytöistä kaksi Leskelään, yksi Keskimmäiseen (Siira, Pudasjärveltä). Olavi oli Kainutahon isäntä. Olavin vaimo taas yhden esi-isäni Lauri Kokko eli Toppi (sotilas) tytär Marketta.
Veteläinen nimen syntyä en tunne. :confused:
Hei
Huomasin myös Tellervo, että sukuusi tulee Kokkoja. Oletko törmännyt tällaiseen henkilöön: Juho Erik Konradinpoika Kokko (s. 1844 Pudasjärvi k. 1919 Pudasjärvi)?? Tarvitsisin tietoja hänen vanhemmistaan. Kokot tulevat luultavasti Pudasjärven Ala-Livolta Kokkokylästä.;)
Katson myös sinun esi-polviston. Kiitos vastauksesta.
Mikko
Mauri Väisänen
27.01.08, 21:39
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Suomalaiset sukunimet Veteläisestä on sanottu seuraavaa (s.684):
'1500-luvun lähteissä nimeä esiintyy Karjalan kannaksella, etenkin Jääskessä, jossa on tunnettu myös Vetelälä-niminen kylä (Wetelele 1596). 1500-luvulta on sukunimestä tietoja myös Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. 1600-luvun asiakirjoissa nimestä on tietoja myös Pohjois-Karjalasta (lassi Wedeläin 1640 Kitee). Nimen on arveltu olevan lyhentymämuoto Etelä-Karjalassa 1500-luvulla yleisestä sukunimestä Lapveteläinen (=Lappeelainen; Lappee eli Lapvesi). Veteläiseksi olisi voitu sanoa muunkin veden äärellä asunutta.'
Pudasjärvi on sillä tavalla erikoinen raja-alue, että siellä on sekä sukunimensä polvesta polveen säilyttäviä että myöskin niitä, joiden identifiointinimi muuttuu asuinpaikkaa vaihdettaessa.
Mauri
Matti Lund
28.01.08, 00:24
Hei
Kun käy läpi 1600 -luvun ruodutus- ja veroluetteloita Pudasjärven ja Kollajan kohdalta kertyy listoihin väliin, jonkin verran enemmän patronyymisiä nimikirjauksia kuin lisänimellisiä, joskus puntit ovat aika tasan. Hiltuset, Kipinä, Mursut, Kurtti, Takkiset, Tauriaiset ilmenevät aika pysyvästi lisänimellisinä.
Lisänimi Veteläinen esiintyy 1637 ruodutuksessa, jossa mainitaan kahteen kertaan (toinen yliviivattuna) Jooseppi Veteläinen 46 -vuotiaana, eli olisi s. 1590...91, ja on merkitty kuolleen. Ehkäpä kuolikin, koskapa ei esiinny enää sen jälkeen. Seuraavissa ruodutuksissa nimeä ei enää esiinny.
Vuoden 1630 ruodutuksessa on se hauska erikoisuus, että kolme miestä on merkitty 100 -vuotiaiksi, eli Martti Mursu, Olli Juutinen ja Jussi Kurkinen, siis lisänimillä nämä nestorit. Veteläistä siis ei tällöin esiinny, mutta suunnilleen samanikäinen, eli 40 -vuotiaaksi merkitty 1/2 manttaalin asuja on nimeltään Jooseppi Ollinpoika, joka saattaa olla Veteläisen talon asuttaja.
Lisänimen periytymättömyys on valttia Pohjois-Pohjanmaalla Kainuuta myöten, eli menee aika syvään idän suuntaan. Tuo on kyllä aika petollinen piirre, että monet savolaiset uudisasuttajat ovat antaneet lisänimensä talolle ja sitten talon uudet asuttajat saavat sen nimen. Kirkas länsisuomalainen talonnimi ei aiheuta niin sekaannuksia ja pään hakkaamista seinään.
Uskon, että savolaisilla "´sukunimillä´" tehdyissä Pohjois-Suomen asutuskartoituksissa on aika merkitsevä asuttajien lähtöalueitten likiarvovirhe, koska savolaisia lisänimiä on kantanut jonkin aikaa Pohjolan talokauppojen takia niin moni ei-savolainen. Monessa suvussa on sitä paitsi kannettu useampaa suur-savolaista lisänimeä vuoronperään, kun taloja on siten sattuvasti vaihdettu!
Pudasjärven syötteet tähän syötti, Matti Lund
tellervoranta
28.01.08, 13:03
Hei, koko meidän isänpuoleinen suku olisi Kokko-nimisiä, jollei Pudasjärveltä lähtenyt Matti Martinpoika olisi ottanut Hångala-Timonen nimen talon mukaan.Nykyisin käytössä nimi Honkanen. Tuo toinen Kokko on luultavimmin Matin veli ja on esi-isäni isänäidin kautta. Joten kaukana ovat Kokot. :)
Hei
Huomasin myös Tellervo, että sukuusi tulee Kokkoja.
Matin mainitsemista nimistä lähes kaikki tulevat esipolviini äitini kautta.
Matti Lund
28.01.08, 17:59
Vai on äiteen puolisia lisänimirimpsuja siellä.
Se innosti minut vilkaisemaan vuoden 1619 vuotuisveroluetteloa. Asiakirjassa on sellaisenen vaikeus, että siitä on juuri Pudasjärven ja kahden muun Iin pitäjän kappelin nimet pyyhkiytyneet pois, mutta turmio ei ole onneksi sotkenut pahemmin talonhaltijain nimiä, joten voin siitä suurinpiirtein olettamani Pudasjärven kohdilta (vaatii tarkkaa analyysiä, vertailua edelliseen ja jälkeentulevaan vuosikertaan, että kappelikunnan alkurivi ja loppurivi tulevat varmistettua) mm. seuraavia huomioita:
'- Kysytty lisänimi Veteläinen poupahtaa muutaman vuoden tauon jälkeen esiin, nyt vuonna 1619 on 1/4 manttaalilla nimi Olli Veteläinen. Kun edellisissä viesteissä esiteltiin 1590 tai 1591 syntynyt ja 1646 kuollut Jooseppi Ollinpoika Veteläinen, tämähän Olli saattaisi olla hyvinkin Joosepin isä, vaikka varmuutta on vaikea siihen saada. Jos Olli on Joosepin isä, kuten sekä patronyymi ja lisänimi aiheuttavat suuren kiusauksen arvuuttelemaan, ollaan jo Pudasjärven Veteläisessä, joka lienee syntynyt lähempänä vuotta 1550, joten kyllä tämä Veteläis -asuttaminen aika varhaiseksi menee.
'- Muista lisänimistä vuonna 1619 mainittakoon Erkki Kauppila, Matti Vesanto/a, Tuomas Hara, Petter Hytönen, Mikko Keränen, Antti Iska, Olli Kurkinen ja Tuomas Takkinen. Sivun lopun nimestä Olli Pylkkö en uskalla sanoa, oliko se tuolloin Pudasjärveä, ehkä.
'-Lisäksi on kolme uudistorpparia, Tuomas Eskonpoika, Martti Sihverinpoika ja Pietari Jurvakka. Muistelisin näitten Jurvakoiden/Jurvakaisten tuloaikoja myös kysytyn ja tässä olisi osavastauksena, että vuonna 1619 oli Pudasjärven listassa aivan vasta perustettu Pietari Jurvakan asutus.
'-Nimiä on kirjattu sangen kirjavalla kirjurinruotsilla, esimerkiksi "Peter Hyte nen", mutta "Per Jurfvaka", "Oluf Pylke" ja selvästi "Hendrich Mares", jonka luulisi olevan Heikki Mursu, sillä ei tiettävästi Marelaa tms. löydy vanhalta Pudasjärveltä, ja toinen Heikki "Hendrich Wätte" on arvattavasti Väätäjiä, koskapa nimeä Vätti ei löydy Pudasjärveltä. Nimistä 2/3 on patronyymisiä ja 1/3 lisänimellisiä. Vaatii hyvää paikallistuntemusta, että näistä siansaksaa olevista kuolleista paperinimistä osaa "tislata" todelliset eläväiset Pudasjärven nimet.
Lähde TMA : 4929, (mf ES849)
terv Matti Lund
tellervoranta
28.01.08, 20:47
Hei :)
vastauksena edelliseen se, että Matin (Kokko) äiti oli Takkinen eli isän puolellakin oli lisäksi Väänänen, Mursu, Vesa, mutta kun emännät olivat kotoisin Puttaalta, your know, niin enemmälti sukunimet olivat sieltä.
Äiti, ei äitee, oli Leskelä äidinsä ja isänsä puolelta ja Leskelän (Ylikiiminki, Jolos) emännät olivat pudasjärvisiä (yhtä lukuunottamatta). Esimerkiksi äitini hoitama isoäiti oli Pähtilä-Kipinä sukuinen. Tätä kautta tulee siis monennimisiä esipolvia Pudasjärveltä.
Muuten Vilppu Pylkkäinen tuli Alakiiminkiin 1560-luvulla. Mikko Pylkkäinen tuli nykyiseen Alakylän Mikkoseen. :cool:
Hei
Minua kiinnostaa nuo syntymä ja kuolinajat. Huomasin että itselläni on virheelliset syntymäajat. Oletko itse Matti tutkinut enemmänkin Pudasjärveläisiä kiinnostaisi. :)
Mikko
Matti Lund
28.01.08, 23:46
Ehkäpä luotettavin lista on Iin ruodutus 15.3.1627 (mf WA773)
Pudasjärvi
Martti Mursu ................... ikäloppu
Kauppi Martinp. , poika ...... 30 v -> s. ~1596
Pietari Jussinp. ................ ei kelpaava ("ofärdigh")
Markku Martinp., vävy ....... 20 v -> s. ~1606
Olli Hiltunen
Hannu Hiltunen ................. 40 v -> s. ~1586
Matti Hiltunen .................. 30 v-> s. ~1596
Antti Hiltunen
Antti Antinp., poika ........... 30 v-> s. ~1596
Jussi Antinp. .................... 20 v -> s. ~1606
Mikko Keränen ................. ikäloppu
Paavo Mikonp. ................. 20 v -> s. ~1606
Jussi Kallinen, renki ........... 20 v -> s. ~1606
------------------------------------------------- 17./ 18. ruotujen raja
Jussi Kurkinen .................. ikäloppu ..................nihti
Paavo Martinp. ................ 30 v-> s. ~1596 ..... Esko Puhakka
Simuna Martinp. ............... ikäloppu ......Pudasjärvellä
Sihveri Martinp., renki ....... 30 v-> s. ~1596
Lasse Puhakka ................. 30 v-> s. ~1596
Esko Puhakka .................. 20 v-> s. ~1606
Pertteli Hyttinen .............. 30 v-> s. ~1596
Kiinnittää huomiota, että keski-ikäiset ovat vähissä, ovat nuorehkoja tai ikäloppuja miehiä. Ikä näyttää olevan kumman pyöreä, joten jotain heittoa saattaa olla verrattuna vuosien 1629, 1630 ja 1639 ruodutuksiin.
Olen pyöristänyt ikälaskun todennäköisimpään vuoden likiarvoon.
Tässä oli Pudasjärven kylä 1627. Kollankylälle on kirjattu 31 miestä vastaavin tiedoin, eli 11 enemmän.
Veteläiset ovat Kollassa, eli lista jatkuu ruodussa 18. ->
"Kålla"
Antti Tikka
Yrjänä Antinp. , poika ...................... 26 v
Matti Takkinen................................ 30 v
Heikki Veteläinen ("Wettaläinen") ....... 40 v -> s. ~1586
Jooseppi Veteläinen, rampa
Paavo Ollinp., vapisevainen
Eljas Takkinen ................................. 30 v
-- -- Tuomaanp., ei kelpaava (sotkuläikkä peittää hyvin etunimen, on ehkä Lasse!)
Matti Takkinen, renki ........................ 21 v
----------------------------------------- ruotu 19.
jne.........................
Nimistä puheenolleen siellä on myös Ahonen; Tapani Ahonen 30 v ja Matti Ahonen 20 v joka on myös ruodun 19. nihti. Isäntä Matti Kipinä on kirjattu ikälopuksi, kuten myös Jussi Oinas, mutta Matti Oinaalla ja Matti Pesiöllä on jokin ikävä mahavaiva, "tarmlopp".
Tässä ruodutuksessa lisänimien osuus on suurempi kuin saman ajan veroluetteloissa.
terv Matti Lund
Hei
Mahdollisesti olisiko nämä samoja henkilöitä kun sinä Matti ilmoitit?:confused::confused:
Ainakin minä yhdistin nämä henkilöt samoihin henkilöihin, sillon kyllä ei vuosiluvut täsmää. Tämä Henric, Olof ja Lars Veteläinen ovat kaukaisia esi-isiäni.
Mikko
tellervoranta
02.02.08, 09:56
Hei Mikko,
voisitko laittaa tähän listalle jonkin konkreettisen Veteläisen suvustasi, esim. 1700-luvun lähistöltä. :)
Tässä näitä sukulaisia Veteläinen-suvusta.
Lars Veteläinen e. Isteri
Olof Laurinpoika Veteläinen
Josef Olofnpoika Veteläinen
Anders Josefnpoika Veteläinen
Anders Antinpoika Veteläinen Puoliso: Walborg Clementintytär Pöykiö
Christer Antinpoika Veteläinen s. 1695 Pudasjärvi Puoliso: Anna Heikintytär (Puhakka) s. 5.6.1704
Pekka Ristonpoika Veteläinen s. 3.7.1750 Pudasjärvi Puoliso: Carin Johanintytär Kunsijärvi s. 14.9.1750
Johan Pekanpoika Kyngäs (Veteläinen) s. 17.9.1780 Pudasjärvi Puoliso: Maria Heikintytär Puhakka s. 15.5.1779
Pekka Johaninpoika Kyngäs s. 20.1.1813 Pudasjärvi Puoliso: Elsa Eerikintytär Djerf s. 26.10.1816 Kuusamo
Matti Pekanpoika Kyngäs s. 26.12.1858 Pudasjärvi Puoliso: Reetta Liisa Abrahamintytär Siliämaa s. 25.10.1864
Roobert Wilhelm (Viljami) Kyngäs s. 23.5.1889 Pudasjärvi Puoliso: Hilja Alina Kokko s. 1.9.1897
Nämä 1-5 ovat lainattuja..
Mikko;)
tellervoranta
03.02.08, 18:18
Hei :), hain pumaskaa, mitä vasta katselin, missä oli Iin seudun ensimmäisten asukkaiden nimet vaan hyvinpä olin kadottanut....
Nyt katselin mikrofilmiltä Pudasjärven vihittyjä. Tuo A.A.Veteläinen vihitty 2.2.1692 Valborg Clemetintr Pöykiön kanssa.
Olen joskus mormoonien tiedostosta mennyt taaksepäin Carl Clemetinpka Tornio-Pöykiö ja päätynyt Olof Tornio s.n.1559. Sinä Mikko olet Veteläisissä päässyt samoille tienoille.Laitoit listan reilusti näkyville; se on paljon se.
Me olemme alkuaan siis esim. Veteläisiä ja Pöykiöitä. Ja Kokkoja tietysti. :D:
Tätä Mikon katrasta löytyy Oulun Sukututkimusseuran julkaisusta 26; Esipolvihakemisto III - Pudasjärvi.
t. Arla
tellervoranta
04.02.08, 08:07
Minulla on tuokin aapinen :),
mitäpä se haittaa, jos on sieltä....lähinnä Matin listan takia kaipailin papereitani.Ehkäpä ne joskus astelee vastaan :D:.
Joissakin kirjoissa on kyllä nuo ensimmäiset asukkaat
joissakin kirjoissa on kyllä nuo ensimmäiset asukkaat
Ne löytyvät tästä samasta aapisesta :D:
t. Arla
Hei! Olen tutkinut myös jonkin verran Veteläisen sukua Pudasjärvellä, siellä Aittojärven-Ypykkäjärven seutuvilla. Itsekin kuuluun tuohon sukuun. Sain joskus luetteloita miehistä, jotka ovat muuttaneet Savosta Kustaa Vaasan verohelpotuksen kannustamina nimenomaan Pudasjärvelle. Sukuja luettelossa oli aika paljon ja joukossa muuan Veteläinen. Tämän luettelon mukaan hän olisi muistaakseni tullut Maaningalta (?). Olisikohan samaa väkeä? Juuso Veteläinen Ypykkäjärveltä, syntynyt noin 1643, on se sukulaiseni, johon olen tutkimuksissani päässyt. Tuo luettelo on minulla jossain tallessa, olen muutaman vuoden joutunut pitämään taukoa sukututkimuksess, mutta nyt jatkan taas. Siksi rekisteröidyin myös tälle foorumille.
P. Mattila
Hei!
Luultavasti hän tulee tähän samaan Veteläisen sukuun, mutta en heti osaa yhdistää tätä omiin sukulaisiini. Voisinko saada jotain lisätietoa tästä Juusosta ja hänen perheestään kun luultavasti on sukulainen. Luultavasti minulla on hänen sukulaisiaan lisääkin.
Itse olen Lapista kotoisin, mutta Veteläisiä tulee minunkin sukuun.
Kuusamossa marraskuussa 1722 syntynyt Carin (Kaisa) Hannuntytär Veteläinen. Hänen esivanhemmistaan ei minulla ole tietoa, mutta todennäköisesti hän on samoja Veteläisiä, mistä te keskustelette.
Jos teillä on tietoa, otan tiedot kiitollisena vastaan.
Omissa tiedoissani on, että Olof Larsinpoika Henrik lähti Pudasjärveltä Kuusamoon asumaan. Olisikohan hänen jälkeläinen? Henrik on syntynyt Pudasjärven Kurkikylässä. Hänellä lapsina ainakin Påhl (Paavo), Henrik, Valborg (Valpuri), Ingrid ja Mats (Matti). Henrik on Kuusamon Veteläisistä luultavasti ensimmäinen muuttanut ja heidän kantaisä.
Hei Mikko! Vastailen tässä pikaisesti, kuten sanoin, tutkimus on ollut jäissä ja kone yskii vielä. Juuso Veteläinen on Antinpojaksi merkitty kirkonkirjoihin, siis lienemme samassa suvussa? Tämä Juuso muutti vanhemmalla iällä Kelloon Haukiputaalle poikansa kanssa ja sieltä haaroo minun sukuni, Kiimingin kautta.
P Mattila
Omista tiedoistani löytyi:
- Joseph (Juuso) Antinpoika Veteläinen s. noin 1660 Pudasjärvi
--Puoliso:Elin Erikintytär Pelttari, Veteläinen s. noin 1660 Pudasjärvi k. 1711 --Pudasjärvi
Vanhemmat: Isä, Anders Josefsson Veteläinen s. noin 1630 Pudasjärvi
Äiti, TUNTEMATON.
Ja tuolla edellä olen sitten laittanut sukulinjaa josta voit katsella enemmän.
Voisitko laittaa enemmän tietoa hänen, Juuson, jälkeläisistään viestillä tai sähköpostilla sillä ne ovat minulla osaksi hämärän peitossa..
Omissa tiedoissani on, että Olof Larsinpoika Henrik lähti Pudasjärveltä Kuusamoon asumaan. Olisikohan hänen jälkeläinen? Henrik on syntynyt Pudasjärven Kurkikylässä. Hänellä lapsina ainakin Påhl (Paavo), Henrik, Valborg (Valpuri), Ingrid ja Mats (Matti). Henrik on Kuusamon Veteläisistä luultavasti ensimmäinen muuttanut ja heidän kantaisä.
Tuo Henrik Ollinpoikakin kuuluu esivanhempiini hänen tyttärensä Valpurin (s. 1689) kautta.
Olikohan Heikillä Hannu-nimistä poikaa? Vai oliko Carinin isä Hannu eri miehen jälkeläinen?
Heikki Ollinpoika Veteläisen tyttären Valpurin (s.1689) miehen Juho Heikinpoika Kurtti-Kilpivaaran (s.7.8.1691) kautta tullaan Kurtti-sukuun.
Onkohan kellään tietoa Juhon esivanhemmista? Se tieto minulla on, että Juhon isä Heikki oli kotoisin Iistä.
Tapio Rautio
28.03.08, 18:01
Hei!
Kun paikalla on näin monta Veteläis tutkijaa, utelen;
onko kukaan yhdistänyt näitä Oulussa vihittyjä Veteläisiä
Ollinlapsia Pudasjärvelle?
30.3.1725 Pudasjärvi Olof Olofsson Weteläin P: Carin Nilsdr: Tårneå
17.9.1727 Drengen Daniel Olofsson Weteläin P: Margeta Thomaedr:
3.10.1730 U:drängen Pehr Olofsson Kandola P: Carin Olofsdr: Weteläin Pudasjerfwi
Tapio Rautio
Hei mika68!
Tämä sinun ilmoittamasi Juho (Johannes) Heikinpoika Kurtti on kastettu 7.8.1691 Pudasjärvellä Hiskin mukaan ja vanhemmat ovat Hindrick Kurti ja Elin Eskels:dr.
Muuta en osaa sanoa.
Myös samat nimet kun Tapiolla on minulla ollut vähän hakusessa enkä vielä ainakaan heitä omiin Veteläisiini yhdistänyt. Olen nähnyt heidät Pudasjärven rippikirjoissa.
minun tietojeni mukaan Elin Eskilintytär oli sukuaan Heiskanen. Sukunimi viittaa Savoon.
Mika J
Satu Matero
29.03.08, 20:09
Moi,
Eskil Heiskanen viittaa myös Kuusamoon ja sitä ennen Sotkamon pitäjään.... Kts. mm. Sotkamon rk 1683, s. 61
Terkuin
Kiitos vinkistä, saattaa olla kyse samoista Eskil ja Elin Heiskasesta.
Onkohan tuon vaimon nimi Carin Mäkätär?
Mika J
ajattelin, että Mäkätär olisi tullut Mäkäräisestä, mutta taitaakin olla Mätätär se sukunimi. Se oli Määttä-nimen naispuolinen muoto.
Mika J
Carin Veteläinen 1722
Tietääkseni Kuusamon Veteläisissä ei ole Hannu nimistä. Ei löytänyt omista
luetteloistani mainittua Carin Hannuntytär Veteläistä. Kirjoitan parhaillaan kirjaa Kuusamon Veteläisistä.
Onko tuo Kuusamosta lähtö ihan varmaa?
Omissa tiedoissani ei löydy Carin Hannuntytärtä eikä Hannu Veteläistäkään. Tästä Veteläisen suvun lähtöpaikasta en osaa sanoa sitä oikeaa paikkaa. Ainakin yksi sukututkija kertoi minulle, että Josef l. Jooseppi Ollinpojan isä Olof Larsinpoika Veteläinen olisi tullut Pudasjärvelle Kuusamosta. Lars Veteläinen olisi syntynyt noin 1520-1530 Kuusamossa. Voi myös olla hyvin mahdollista, että suku olisi lähtöisin Pudasjärveltä, sillä Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa houkutteli savolaisia torppareita muuttamaan Pohjois-Suomeen 1500-luvulla, etenkin Pudasjärvelle. Sukunimeä Veteläinen, esiintyy 1600-luvun alussa Käkisalmenläänissä, Vuontislahdella ja Pielisjärvellä Savossa ja Itä-Suomessa. Veteläisiin viittaavia paikannimiäkin on Savossa, esimerkiksi Lapveteläinen. Aika vaikeaa sanoa mikä tiedoista on oikeaa, sillä todellinen tieto puuttuu kokonaan.
Carin Veteläinen 1722
Tietääkseni Kuusamon Veteläisissä ei ole Hannu nimistä. Ei löytänyt omista
luetteloistani mainittua Carin Hannuntytär Veteläistä. Kirjoitan parhaillaan kirjaa Kuusamon Veteläisistä.
Onko tuo Kuusamosta lähtö ihan varmaa?
hei,
minulla on tämmöinen tieto, että Andreas Thomasson Haataja (s. 1717)
Kuusamosta meni naimisiin 21.11.1742 Carin Hannuntytär Veteläisen
(niinikään Kuusamosta) kanssa.
Valitettavasti Vaskivakasta ei pääse tarkistamaan vihittyjä, mutta
Hiskissä löytyy vihityistä kyseinen pari. Tosin Carinin sukunimi
lyhennetty muotoon Wetel. On tietysti paljon mahdollista, että Carin ei
ollut Kuusamosta.
Antti ja Carin löytyvät kyllä Kuusamon rippikirjasta. Carinin
syntymävuotena 1729.
http://www.sukuhistoria. (http://www.sukuhistoria./)fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuusamo/rippikirja_1760-1773_ik229/129.htm
Mika J
Hei!!!
Minun mummuni pappa oli:Juho Pekka Kyngäs s.13/6-1845 Pudasjärvellä.
Vaimo:Maria Josefina Ropertinty.Puolakanaho s.11/4-1847.
Nyt en löydä Juhon vanhempia Pudasjärveltä.
Onko jollakin hajua milloin Veteläisiä otti nimen Kyngäs?
hennalaitinen
25.08.13, 00:17
Mitenkäs tuo täällä mainittu Olof Veteläinen linkittyy minun sukulinjan Veteläisiin?
Minulla siis linja (isän isän):
Anders Veteläinen
Erich Weteläinen s.1745
Risto Jaakko Erkinpoika Veteläinen s.1784
Erik Ristonpoika Veteläinen s.1811
Juho Heikki Veteläinen/Nurmela s. 1843
Toisesta linjasta (isän äidin) löytyy myös Veteläisiä:
Anders Andersson Veteläinen s.1668
Christer Andersson Weteläinen s.1695
Elin Christersdt Veteläinen Kuha Kilpeläinen s. 1735
Hei!!!
Minun mummuni pappa oli:Juho Pekka Kyngäs s.13/6-1845 Pudasjärvellä.
Vaimo:Maria Josefina Ropertinty.Puolakanaho s.11/4-1847.
Nyt en löydä Juhon vanhempia Pudasjärveltä.
Onko jollakin hajua milloin Veteläisiä otti nimen Kyngäs?
Huomasin Rauhan kysymyksen yllättäen. Olen vuosia sitten selvittänyt
sukulaisen sukulaisen Veteläisiä Pudasjärveltä.
Päädyin nimenvaihdon ajankohdassa 1700-luvun loppuun tai 1700- ja 1800-lukujen vaihteeseen.
Ovatko muut samaa mieltä? Ehkä nimenvaihto on jo selvinnytkin, vastaan silti.
Pekka Ristonpoika Veteläinen s.3.7.1750
p. Johan Pekanpoika Veteläinen, Kyngäs s.17.9.1780
p. Pekka Juhonpoika Kyngäs s. 20.1.1813 Pudasjärvi Kollaja
po Elsa Erkintytär Djerf s. 26.10.1816
p. Matti Pekanpoika Kyngäs 29.12.1858
Terveisin
Kalervo Jaakonpoika
29.11.15, 20:13
Omista tiedoistani löytyi:
- Joseph (Juuso) Antinpoika Veteläinen s. noin 1660 Pudasjärvi
--Puoliso:Elin Erikintytär Pelttari, Veteläinen s. noin 1660 Pudasjärvi k. 1711 --Pudasjärvi
Vanhemmat: Isä, Anders Josefsson Veteläinen s. noin 1630 Pudasjärvi
Äiti, TUNTEMATON.
Ja tuolla edellä olen sitten laittanut sukulinjaa josta voit katsella enemmän.
Voisitko laittaa enemmän tietoa hänen, Juuson, jälkeläisistään viestillä tai sähköpostilla sillä ne ovat minulla osaksi hämärän peitossa..
Minulla on sukupuussa pariskunta:
Matti Pelttari s.n.1656 Pudasjärvi, ja Margeta Veteläinen s.n.1658 Pudasjärvi.
Lieköhän Margeta Veteläinen tuon Anders Josefsson Veteläisen tytär?
Onko lisää tietoa tästä Veteläis perheestä taaksepäin löytynyt?
t. Kalervo
Kimmo Kemppainen
29.11.15, 20:16
No niinpä ovat minullakin sukupuussa ja kyllä käsittääkseni Marketan isä tuo Antti Joosepinpoika juurikin oli.
Kimmo Kemppainen
Minulla on sukupuussa pariskunta:
Matti Pelttari s.n.1656 Pudasjärvi, ja Margeta Veteläinen s.n.1658 Pudasjärvi.
Lieköhän Margeta Veteläinen tuon Anders Josefsson Veteläisen tytär?
Onko lisää tietoa tästä Veteläis perheestä taaksepäin löytynyt?t. Kalervo
Kimmo Kemppainen
29.11.15, 20:50
Tarkistin: minulla ei valitettavasti ole ylhäällä sellaista tuomiokirjajuttua, josta asia kävisi ilmi, mutta ilmeisesti erehtymisen vaaraa ei pitäisi juuri olla.
Kimmo Kemppainen
No niinpä ovat minullakin sukupuussa ja kyllä käsittääkseni Marketan isä tuo Antti Joosepinpoika juurikin oli.
Kimmo Kemppainen
Kalervo Jaakonpoika
30.11.15, 02:37
Tarkistin: minulla ei valitettavasti ole ylhäällä sellaista tuomiokirjajuttua, josta asia kävisi ilmi, mutta ilmeisesti erehtymisen vaaraa ei pitäisi juuri olla.
Kimmo Kemppainen
Kiitos Kimmo
Margeta Veteläinen s.n.1658 on minun äitien linjassa. Hänellä on minun DNA-testin mukaan haploryhmä H, tai tarkemmin mutta epävarma H27.
t. Kalervo
Kimmo Kemppainen
30.11.15, 17:55
Mielenkiintoista, minä en tuon Marketan äidistä taas tiedä mitään, mutta täällä Forumilla on nimimerkki s.peltonen, jolta kannattaa noista Iin ja Pudasjärven asioista kysyä.
Kimmo Kemppainen
Kiitos Kimmo
Margeta Veteläinen s.n.1658 on minun äitien linjassa. Hänellä on minun DNA-testin mukaan haploryhmä H, tai tarkemmin mutta epävarma H27.
t. Kalervo
s.peltonen
02.01.16, 16:37
Tervehdys Kimmo ja Kalervo,
No niinpä ovat minullakin sukupuussa ja kyllä käsittääkseni Marketan isä tuo Antti Joosepinpoika juurikin oli.
Komppaan Kimmoa :); eli pidän Marketta Antintytär Veteläisen todennäköisenä isänä Antti Josefinpoika Veteläistä. (En tosin ole onnistunut löytämään käräjäpöytäkirjoista tähän vahvistusta.) Marketta ja hänen miehensä Matti Erkinpoika Pelttari kuuluvat myös allekirjoittaneen esipolviin.
Oulun Sukutukija lehden vuoden 1995 ensimmäisessä numerossa (sivulta 8 alkaen) on juttu "Keitä olivatkaan Matti Erkinpoika Pelttari eli Piira ja hänen vaimonsa". Siinäkin Marketan isän oletetaan ("arvatenkin") olevan Antti Josefinpoika Veteläinen. Samaisessa artikkelissa kerrotaan Marketan ja hänen miehensä Matti Erkinpoika Pelttarin muuttaneet poikansa Matin kanssa vuoden 1719 tietämillä Pudasjärveltä Oulunsalossa sijaitsevaan Raumalan taloon. Vuoden 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791983) henkikirjassa (isovihan jälkeinen ensimmäinen rippikirja) Raumalan taloon kirjataan Matti (Matinpoika) Raumala ja tämän vaimo Maria. Matin vanhemmat ovat ilmeisesti jo sen ikäisiä, että heitä ei enää kirjata henkikirjaan. Oulunsalon ensimmäisessä rippikirjassa (vuosilta 1733-1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5615646)) Raumalan taloon ensimmäisiksi kirjataan Matti Raumala Pelttari ja tämän vaimo Maria. Isäntäparin jälkeen taloon kirjataan Matin äiti Marketta, jonka mainitaan menehtyneen vuonna 1738. Samaiseen rippikirjaan kirjataan myös Matin veli Pekka ja tämän vaimo Maria. Oulunsalon kuolleiden kirjassa on kirjattu 23.04.1738 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5614963) menehtyneeksi 80-vuotias Marketta Veteläinen. Oulunsalon kuolinkirjassa on 26.05.1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5614956) kirjattu haudatuksi 75-vuotias Matti Erkinpoika Pelttari. (Matti Erkinpojan ja tämän Marketta vaimon kuolinajat on mainittu myös Oulun Sukututkija lehden artikkelissa.)
--
Antti Josefinpojan isästä Josef Ollinpoika Veteläisestä (s.n.1591) ja Antin muutamasta veljestä on löytynyt mainintoja käräjäpöytäkirjoista. Josef Ollinpoika Veteläinen toimii lautamiehenä Iin käräjillä vuosina 1639-1668 (joitakin käräjiä Josefilla tosin jää välistä). Saattaa hyvinkin olla, että Josef Ollinpojasta on kirjoitettu useaan kertaan aiemminkin. Kirjoittelen kuitenkin hieman Josefista tähän yhteyteen. Mikäli jollakulla on näihin liittyen vastakkaista tietoa taikka lisätietoa, niin olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista ja lisätietoista.
Josef Ollinpoika alkaa isännöidä Ypykkäjärven rantamilla sijaitsevaa taloa vuoden 1635 tietämiltä. Talo ei ilmeisesti ole uudistila, vaan se on jonkun muun aiemmin isännöimä talo. Josefin tila kirjataan maakirjoihin perintötilana. Tilan ostamisesta ei, ainakaan vielä, ole löytynyt mainintoja käräjäpöytäkirjoista. Sellainenkin arvelu on käynyt mielessä, että olisiko Josefin tilaa aiemmin isännöinyt Josefin appiukko taikka joku Josefin sukulainen. Vuoden 1666 kesäkäräjillä Anna Matintytär penää isänpuoleista perintöään Josef Veteläiseltä (KO a:11:889, oikeanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712982)). Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin talo oli aiemmin ollut Anna isän talo, mutta Annan isä oli hilpaissut Venäjälle. Anna oli aiemmin saanut lehmän, ja Josef tuomittiin antamaan Annalle toinen lehmä ja lisäksi viisi kuparitaaleria. Ei ole löytynyt tietoja siitä kuka Annan isä oli. Veroluetteloissa ja ruodutusluetteloissa tapahtuu tuohon aikaan Pudasjärven talojen järjestyksen vaihtumisia; itselleni ei ole kovinkaan selkeää kuvaa syntynyt Josefin talon aiemmasta isännästä. Talon aiemmaksi isännäksi olen arvaillut Matti Ollinpoika Takkista (s.n.1580) ja tämän isää Olli Takkista (s.n.1550), mutta tämä arvaus on erittäin hatara. Vuoden 1631 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654742) maakirjaan kirjataan Ahosen, Heikki Veteläisen ja Olli Tuomaanpojan jälkeen Olli Takkisen talo. Vuoden 1633 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655159) maakirjaan kirjataan Heikki Veteläisen ja Ahosen jälkeen Josef Takkisen talo. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655597) vuoden maakirjassa Josef Takkisen talo kirjataan köyhien talojen joukkoon. Vuoden 1635 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13594086) maakirjaan kirjataan Heikki Veteläisen ja Matti Ahosen talojen jälkeen Josef Veteläisen talo. Saattaisiko vuosien 1633 ja 1634 maakirjoihin kirjattu Josef Takkinen olla Josef Veteläinen, joka olisi muuttanut yhteen Takkisen taloista? (Tuohon aikaan Kollajan kylässä on useampia Takkisen taloja; Tuomas Takkisen talo vaikuttaisi jatkavan Takkisen nimellä ja tuleen lohkotuksi sittemmin kolmeksi kuudennesmanttaalin taloksi.) Saattaa toki olla niinkin, että Josef Takkinen ja Josef Veteläinen ovat eri henkilöitä.
Vuoden 1648 maakirjakartassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759932) Josef Veteläisen puolenmanttaalin talo näkyy Ypykkäjärven rantamilla. Samaisessa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23759930) maakirjakartassa on myös Paavo Veteläisen puolenmanttaalin talo, joka ehkä saattaisi olla Josef Veteläisen lapsuudenkoti. Josefin isä saattaisi olla Olli Laurinpoika Veteläinen, joka kirjataan maakirjoihin vuodesta 1605 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653132) alkaen; tuolloin talo mainitaan autioksi. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2654504) vuoden maakirjassa Olli Veteläisen talo mainitaan autiosta ylösotetuksi. Vuoden 1606 maantarkastuskirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656838) (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) Olli Laurinpoika Veteläisen talo kirjataan neljännesmanttaalin talona, ja taloa ei mainita uudistilaksi. Olli ilmeisesti ylösotti jonkin autioituneen tilan. Samoihin aikoihin veroluetteloihin ilmaantuu myös Jöns Laurinpoika Veteläinen. Voisiko Jöns olla Olli Laurinpoika Veteläisen veli? Jöns Veteläisen talo vaikuttaisi olevan samainen talo, joka toisinaan kirjataan veroluetteloihin nimellä Jöns Hakuli; talo kirjataan Hakulin nimellä ensimmäisen kerran vuoden 1626 karja- ja kylvöluettelossa. Jöns Hakulin talo autioituu ja vuoden 1642 kesäkäräjillä hetejärveläinen Tuomas Matinpoika (Pätsi) pyytää saada ylösottaa Kollajalla sijaitsevan seitsemän vuotta autiona olleen Jöns Hakulin talon.
Vuoden 1618 ruodutuksessa Olli Veteläisen taloon kirjataan isännän lisäksi yksi yli 15-vuotias poika; kyseisessä luettelossa nimeltä mainitaan vain isäntä. Vuoden 1627 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1627/WA_II_1627_39.jpg) ruodutusluettelossa puolenmanttaalin Veteläisen taloon kirjataan 40-vuotias Heikki Veteläinen, Josef Veteläinen (rampa, "krympling") sekä Paavo Ollinpoika (vapisevainen); tästä Matti kirjoittikin tietoja aiemmin tässä samassa viestiketjussa. Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=23) ruodutusluetteloon kirjataan Heikki Veteläinen, veli Josef Veteläinen sekä veli Paavo Veteläinen. Vuoden 1630 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=122) ruodutuksessa neljännesmanttaalin taloon kirjataan 40-vuotias Heikki Veteläinen ja 25-vuotias Paavo Veteläinen. Heidän jälkeensä kirjataan omaan neljännesmanttaalin taloonsa 30-vuotias Josef Ollinpoika, joka mainitaan rammaksi ("lam"). Olisiko tässä vaiheessa Veteläisen talo jaettuna kahtia; muuttiko Josef Ypykkäjärven rannalle vasta muutama vuosi myöhemmin? Samaisen vuoden toisessa ruodutusluettelossa (joka Kimmon oivallisella avustuksella löytyi SVAR:n sivuilta) kirjataan peräkkäin 50-vuotias Heikki Veteläinen ja 40-vuotias Josef Veteläinen. Vuoden 1637 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13576912) ruodutuksessa Kollajalle kirjataan 50-vuotias Heikki Veteläinen ja 46-vuotias Josef Veteläinen. Vuoden 1640 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15944&pnum=16) ruodutuksessa puolenmanttaalin (Veteläisen) taloon kirjataan 35-vuotias Paavo Ollinpoika. Paavon jälkeen kirjataan Josef Ollinpojan neljännesmanttaalin talo; tuolloin Josef ilmeisesti jo asustelee Ypykkäjärven rantamilla. Vuodesta 1641 alkaen (Olli Veteläisen aiemmin ja sittemmin Heikki Ollinpojan isännöimä) Veteläisen talo kirjataan veroluetteloissa Paavo (Ollinpoika) Veteläisen nimellä. Vuoden 1671 tietämillä talon isännöintiä jatkaa Heikki Paavonpoika Veteläinen (Heikin veljistä henkikirjoissa mainitaan Simo, Olli ja Josef). Vuoden 1690 tietämiltä taloa isännöi ilmeisesti Josef Heikinpoika Veteläinen. Vuoden 1696 tietämillä talo vaikuttaisi tulleen jaetuksi: toista neljännesmanttaalia isännöi Josef Heikinpoika ja toista tämän setä Olli Paavonpoika. Vuoden 1698 henkikirjassa Josef (Heikinpoika) Veteläisen sekä tämän vaimon ja lasten mainitaan menehtyneen. Olli Paavonpoika Veteläinen ottaa vuonna 1700 syytinkimiehekseen vanhimman tyttärensä miehen, Matti Matinpojan.
--
Ypykkäjärven rannalle muuttanut Josef Ollinpoika Veteläisen talo kirjataan Josefin nimellä vielä vuoden 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg) henkikirjassa. Tuolloin henkirahaa maksetaan kolmesta pojasta ja kolmesta pojan vaimosta. Vuodesta 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_46.jpg) alkaen talo kirjataan Josefin pojan, Erkki Josefinpoika Veteläisen, nimellä. Tuolloin henkirahaa maksetaan kahdesta pojasta, kahdesta pojan vaimosta ja piiasta; mainitut pojat ovat ilmeisesti Erkin veljiä. Erkki Josefinpoika Veteläinen toimi ruotunsa edestä nihtinä vuonna 1643. Vuonna 1671 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1671/1671_013_Henki.jpg) Erkki Josefinpoika Veteläisen talosta maksetaan henkirahaa isännästä, emännästä, kahdesta pojasta ja yhdestä pojan vaimosta. Olisiko Antti Josefinpojan vaimosta lakattu maksamasta henkirahaa vuosien 1669-1671 välisenä aikana? Antin vaimosta ei, ainakaan vielä, ole löytynyt mainintoja. Vuonna 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_022_Henki.jpg) henkirahaa maksetaan Erkki Josefinpoika Veteläisestä ja tämän vaimosta Marketta Tuomaantyttärestä, veli Antti Josefinpojasta, veli Tuomas Josefinpojasta ja pojan vaimosta (Tuomas veljen vaimo) Karin Antintyttärestä sekä poika (Antti Josefinpojan poika) Paavo Antinpojasta. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649712) vuodesta alkaen Tuomas Josefinpojan perhekunta aletaan kirjata henkikirjoihin omana perhekuntana. Tuolloin puolenmanttaalin Veteläisen taloon kirjataan Erkki Josefinpoika Veteläinen ja tämän vaimo Marketta Tuomaantytär sekä veli Antti Josefinpoika ja tämän poika Paavo Antinpoika. Samaiseen taloon omana perhekuntana kirjataan Tuomas Josefinpoika Veteläinen ja tämän vaimo Karin Antintytär. Vuodesta 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189469) alkaen talo kirjataan maakirjoissa jaettuna: kolmannesmanttaali kirjataan Josef (Antinpoika) Veteläisen nimellä ja kuudennesmanttaali kirjataan Tuomas Veteläisen nimellä.
Vuoden 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650474) henkikirjassa taloon kirjataan Erkki Josefinpoika Veteläinen, veli Antti Josefinpoika ja tämän poika Paavo Antinpoika; veli Tuomas Josefinpoika kirjataan taloon omana perhekuntana. Erkki Josefinpoika kirjataan henkikirjoissa viimeisen kerran Veteläisen taloon vuonna 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648936). Tuolloin taloon kirjataan Erkki Josefinpoika Veteläinen, ja veli Antti Josefinpoika; lisäksi taloon kirjataan omana perhekuntana veli Tuomas Josefinpoika. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) vuoden henkikirjassa Veteläisen taloon kirjataan Antti Josefinpoika Veteläinen sekä poika Juho Antinpoika ja tytär Karin Antintytär. Lisäksi taloon kirjataan omana perhekuntana Tuomas Josefinpoika Veteläinen ja tämän vaimo Karin. Samaisen vuonna (aiemmin autiona olleeseen) Puurusen taloon kirjataan Erkki Josefinpoika Puurunen, vävy Paavo Eskonpoika ja tämän vaimo Elina Erkintytär. Puurusen talon ylösottanut Erkki Josefinpoika sopisi olemaan Erkki Josefinpoika Veteläinen. Vuoden 1679 talvikäräjillä kollajalainen Erkki Josefinpoika pyysi saada ylösottaa 15 vuotta autiona olleen kolmannesmanttaalin Puurusen talon (KO a:21:97, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3724900)).
Vuoden 1680 talvikäräjillä käsitellään 25.07.1674 tehdyn inventaarioon perustuvaa perinnönjakoa Erkki Josefinpoika Veteläisen ja tämän Antti veljen välillä; koskien sekä isän- että äidinpuoleista perintöä (KO a:24:74, vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3728093)). Vuoden 1682 talvikäräjillä käsitellään samaista asiaan (KO a:2:336, vasemmanpuoleisen sivun alin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685243)). Vuoden 1685 kesäkäräjillä kerrotaan 19.11.1681 Erkki Josefinpojan ja tämän Antti veljen välillä tehdystä jaosta (KO a:5:98, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3687071)). Erkki oli muuttanut toiseen taloon ja antoi Veteläisen talon isännyyden pikkuveljelleen Antille. Antti maksoi Erkille tämän perintöosuuden talosta.
Vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022162) henkikirjassa Veteläisen taloon kirjataan Marketta Yrjöntytär Veteläinen, veli Tuomas (ilmeisesti Tuomas Josefinpoika), ja tämän vaimo Karin Grellintytär, poika Josef Antinpoika ja tämän vaimo Elina Erkintytär (Pelttari). Kuka on Marketta Yrjöntytär? Voisiko Marketta olla Juho Antinpoika Veteläisen vaimo? Vuoden 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761758) henkikirjassa Veteläisen taloon kirjattiin Antti Josefinpoika Veteläinen, poika Juho Antinpoika ja tämän vaimo Marketta, tytär Valpuri; lisäksi taloon kirjattiin omana perhekuntanaan veli Tuomas Veteläinen ja tämän vaimo Karin.
Vuosien 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905123)-1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956015) henkikirjoissa Veteläisen taloon kirjataan Antti Josefinpojan ja tämän Elina vaimon lisäksi veljen vaimo Elina (lisäksi vuonna 1692 taloon kirjataan myös renki Pekka). Kenen vaimo on veljen vaimo Elina? Vuoden 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983194) henkikirjassa Veteläisen taloon kirjataan Josef Antinpoika Veteläinen ja tämän vaimo Elina, veljen vaimo Karin sekä veli Antti ja tämän vaimo Valpuri; lisäksi omana perhekuntana taloon kirjataan isän veli Tuomas ja tämän vaimo Karin. Henkikirjassa mainittu veljen vaimo Karin on ilmeisesti Olli Antinpoika Veteläisen vaimo Karin Sigfridintytär. Antti Antinpoika Veteläinen oli avioitunut Valpuri Klemetintyttären (Pöykiö) kanssa 02.02.1692. Vuonna 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768835) henkirahaa maksetaan Josef Antinpojasta ja tämän Elina vaimosta, veljen vaimo Karinista sekä isän veljen vaimo Karinista. Tuolloin Antti veljen ja tämän Valpuri vaimon mainitaan lähteneen talosta. Vuonna 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774792) henkirahaa maksetaan enää Josefista ja tämän Elina vaimosta. Olli veljen mainitaan menehtyneen ja tämän vaimo Karin mainitaan köyhäksi. Antti Antinpoika Veteläinen pyysi vuoden 1699 kesäkäräjillä saada ylösottaa Kollajalla sijaitsevan 1/12 manttaalin Antti Pöykiön autioksi jääneen talon (KO a:20:676, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697219)). Antista ja hänen Valpuri vaimostaan maksetaan henkirahaa Pöykiön talosta vielä vuonna 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971714). Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168957) vuoden henkikirjassa Antin kerrotaan jättäneen talon autioksi ja muuttaneen Paltamoon. Antti Antinpoika Veteläisen 45-vuotias vaimo Valpuri Klemetintytär haudataan kuitenkin Pudasjärvellä jo 19.05.1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488456). Ja samaisen vuoden heinäkuussa (02.07.1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488457)) haudataan nälkään menehtynyt 42-vuotias Antti Antinpoika Veteläinen.
Saattaisivatko Lauri Heikinpoika Manninen eli Timonen eli Koivuniemen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490263) vaimo Brita Antintytär Veteläinen ja Olli Eskonpoika Ruottisen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490216) vaimo Anna Antintytär Veteläinen olla myöskin Antti Josefinpoika Veteläisen tyttäriä?
--
Vuoden 1694 kesäkäräjillä Tuomas Josefinpoika (Veteläinen) penää veljenpojaltaan Josef Antipojalta perintöään Veteläisen talosta 25.07.1674 tehdyn jaon mukaisesti (KO a:15:109, oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3692393)). Tuomas oli jo saanut osan perinnöstään, minkä lisäksi Josef määrätään maksamaan Tuomas sedälleen vielä 41 taalaria ja 14 äyriä.
Vuoden 1701 talvikäräjillä Antti Josefinpojan isäksi mainitaan Josef Ollinpoika (KO a:22:375; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24532805)). Mikäli luin oikein, niin jutussa Antti Josefinpoika mainitaan Josef Antinpoika Veteläisen appiukoksi (juttu vaikuttaisi alkavan jotenkin seuraavasti: "Alldenstundh Joseph Anderson Wätäläin ifrån Pudasjärfwi sochn påstodh att des frambl:ne swärfader Anders Josephson"). Ilmeisesti "swärfader" tilalla olisi pitänyt lukea ""fader"; muiden käräjäjuttujen perusteella on ilmeistä, että Josef Antinpoika Veteläisen isä on Antti Josefinpoika Veteläinen ja että Josef Antinpoika Veteläisen appiukko on Erkki (Matinpoika) Pelttari. Jutussa mainitaan Antti Josefinpojan veli Risto, joka on Mikko Heikinpoika Illikaisen appiukko. Vuoden 1658 talvikäräjillä pudasjärveläinen Pekka Heikinpoika (Illikainen) kertoi ottaneensa syytinkimiehekseen Risto Josefinpojan (KO a:10:410; vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3710709)). Vaikuttaisi siis siltä, että Risto Josefinpoika Illikainen on Josef Ollinpoika Veteläisen poika. Jutussa mainittu Riston vävy on ilmeisesti Mikko Heikinpoika Kipinä eli Törrö, joka avioitui Valpuri Ristontytär Illikaisen kanssa 16.03.1690.
Vuoden 1706 kesäkäräjillä Josef Antinpoika Veteläinen pyytää saada yhdistää omaan kolmannesmanttaalin perintötaloonsa Tuomas setänsä verohylyksi jättämän kuudennesmanttaalin talon (KO a:27:554, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24534063)). Talojen mainitaan aikoinaan olleen yhtenä savuna. Tuomas Josefinpoika Veteläisen 78-vuotias vaimo Karin Grellintytär Suikkala menehtyy Pudasjärvellä 13.03.1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488454). Tuomas Josefinpoika Veteläinen kuolee 70-vuotiaana 11.03.1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488455).
Josef Antinpoika Veteläisen vaimon mainitaan olevan Pekka Erkinpoika Pelttarin sisar vuoden 1709 talvikäräjillä (KO a:30:550, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573061)). Asia koski Josefin vaimon äidin jälkeistä perintöä, josta Josefin vaimo Elina Erkintytär oli valittanut edellisen vuoden kesäkäräjillä (KO a:29:773; oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574203)).
Josef Antinpoika Veteläisen ja Elina Erkintyttären lapsista ainakin seuraavat vaikuttavat löytyvät kastekirjoista: Marketta (s.08.08.1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492571)), Elina (s.26.06.1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492588)) ja Josef (s.1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492597)). Josef Veteläisen pojat Tuomas (s.23.12.1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492619)) ja Jaakko (s.25.11.1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492635)) saattaisivat myöskin olla Josef Antinpoika Veteläisen ja Elina Erkintyttären lapsia. Pudasjärvellä haudataan 16.08.1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492655) Josef Veteläisen poika; pojan ikää taikka nimeä ei kuolinkirjassa mainita. Kyseessä saattaisi olla vuonna 1695 syntynyt Josef poika, mutta asiaan liittyy epävarmuutta. Karin tyttären kastetietoa ei ole löytynyt; Karin on ilmeisesti hieman Marketta sisartaan vanhempi. (Kun Karin vuosien 1759-1764 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7295621) rippikirjassa kirjataan Alakiimingissä sijaitsevaan Putkosen taloon, hänen syntymäajakseen mainitaan lokakuu 1688.)
Josef Antinpoika Veteläisen tytär, Karin Josefintytär, vihitään 22.03.1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492647) Paavo Matinpojan kanssa. Vihkitiedossa Paavon lisänimeksi mainitaan Veteläinen. Vuoden 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695200) henkikirjassa Josefin taloon kirjataan Josef ja vaimo Elina, vävy Paavo ja tämän vaimo Karin sekä renki Olli. Josef mainitaan raihnaiseksi ja Paavo vävyn mainitaan toimivan talon isäntänä. Kovin kauaa ei Paavo saa Veteläisen taloa isännöidä; Paavo haudataan 28-vuotiaana 30.03.1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488454). Karin avioituu uudelleen 11.04.1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488442) Juho Paavonpoika Vähkyrän kanssa. Karin leskeytyy nopeasti toistamiseen; 30-vuotias Juho Paavonpoika Vähkyrä saatellaan hautaan 01.01.1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488458). Karin avioituu kolmannen kerran 02.05.1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488446) Tapani Laakkosen kanssa. Marketta Josefintytär Veteläinen vihitään 26.12.1709 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488442) Juho Kallenpoika Karituksen (eli Kuhan) kanssa.
Josef Antinpoika Veteläisen 51-vuotias vaimo Elina Erkintytär Pelttari haudataan Pudasjärvellä 01.02.1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488458). Josef Antinpoika Veteläinen avioituu 14.01.1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488444) hetejärveläisen Agneta Jaakontytär Runtin (Juho Matinpoika Väänänen eli Oinaan leskivaimo) kanssa. Pudasjärvellä haudataan 01.11.1719 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12488463) Josef Veteläisen 63-vuotias vaimo; vaimon nimeä taikka Josefin patronyymiä ei kuitenkaan kuolinkirjassa mainita. Kyseessä saattaisi olla Josef Antinpoika Veteläisen vaimo Agneta. Ranualainen leskimies Josef Antinpoika Veteläinen vihitään 25.07.1722 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319066) kellolaisen leskivaimon Anna Juhontytär Vehkaperän (Isak Ingilän leskivaimo) kanssa. Josef muuttaa vaimonsa luokse Kellossa sijaitsevaan Ingilän taloon. Vuoden 1722 talvikäräjillä kellolaisen Erkki Ingilän leskivaimo Anna Juhontytär Vehkaperän kerrotaan olevan aikeissa avioitua pudasjärveläisen Josef Antinpojan kanssa (KO a:38:35, oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24614543)). Vaikkakin tässä Annan edellisen miehen nimeksi mainitaan Erkki Ingilä, mainitaan seuraavan vuoden talvikäräjillä Annan edellisen miehen nimeksi Isak Ingilä (KO a:39:1350, vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24622412)). Vuosien 1703-1711 henkikirjoissa Isak Ingilän vaimon nimeksi Anna. Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa Isakin vaimoa ei mainita nimeltä, vaikka hänestä tuolloinkin maksettiin henkirahaa.
Josef (Antinpoika Veteläisen eli) Ingilän vaimo Anna Juhontytär Vehkaperä haudataan 57-vuotiaana 12.05.1734 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319100). Josef (Antinpoika Veteläinen eli) Ingilä haudataan 91-vuotiaana 21.12.1736 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319102).
Pudasjärven ensimmäiseen rippikirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490188) (mikä vaikuttaa kinkerikirjalta) kirjataan Josef, tämän vaimo Elina Erkintytär ja heidän lapsiaan (taloon kirjatut Risto Antinpoika ja Maria Antintytär saattaisivat olla Josefin veljen lapsia). Vuosien 1713-1715 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499478) rippikirjaan kirjataan Josef ja hänen Agneta vaimonsa ja Josefin lapsia (taloon kirjattu Risto Antinpoika saattaisi olla Josefin veljenpoika). Haukiputaan vuosien 1732-1748 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7297532) rippikirjaan Ingisen taloon kirjataan Josef ja hänen Anna vaimonsa, sekä jälkipolvia heidän edellisistä liitoistaan.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
sari
Kalervo Jaakonpoika
13.04.16, 07:56
Tervehdys Kimmo ja Kalervo,
Komppaan Kimmoa :); eli pidän Marketta Antintytär Veteläisen todennäköisenä isänä Antti Josefinpoika Veteläistä...
Kiitos Sari upeasta tutkinnosta!
On mielenkiintoinen juttu.
t. Kalervo
Pekka Paavola
15.04.16, 21:03
Kiitos Sari upeasta tutkinnosta!
On mielenkiintoinen juttu.
t. Kalervo
Minä komppaan myös. Hieno on tuo Sarin tutkielma
terv. Pekka
Eino Polojärvi
01.11.16, 21:56
Sukututkimuksissa Kuusamon Veteläisten sanotaan olevan Heikki Ollinp. Veteläisen jälkeläisiä. Hänestä en löydä jälkiä, mutta Heikki Matinp. Veteläisestä sen sijaan löytyy. Molemmat olivat ilmeisesti lähtöisin Pudasjärven Ypykkäjärveltä. Heikki Matinpoika Veteläinen perusti Polojärven talon v. 1675, mutta häntä kiellettiin häiritsemästä järvellä käyviä kalastajia.
Jorma Kanasen ja Juhani Tauriaisen tutkimusten mukaan ymmärrän Veteläisten tulleen Kuusamoon Soivion suunnan kautta. Siltä suunnalta en kuitenkaan löydä tietoja Heikki Ollinpojan jälkeläisistä.
Vuoden 1666 kesäkäräjillä Anna Matintytär penää isänpuoleista perintöään Josef Veteläiseltä (KO a:11:889, oikeanpuoleisen sivun ylin kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3712982)). Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin talo oli aiemmin ollut Anna isän talo, mutta Annan isä oli hilpaissut Venäjälle. Anna oli aiemmin saanut lehmän, ja Josef tuomittiin antamaan Annalle toinen lehmä ja lisäksi viisi kuparitaaleria. Ei ole löytynyt tietoja siitä kuka Annan isä oli.
Arvelen, että Annan isä ei siirtynyt Venäjälle, vaan Venäjälle veroa maksavaan Kuusamoon jonnekin Soivion suunnalle.
Henrik Matinp Veteläinen s. ennen v. 1640 haud. 3.5.1688 pso Brita Niilontr Tauriainen – perustivat Polojärven talon v. 1675
Heikin kuoltua Brita meni uusiin naimisiin Soiviolle Tuomas Hutun kanssa. Heikin ja Britan vanhin poika Matti esiintyy kirkonkirjoissa nimellä Matts Polo af Huttu. Paavo Veteläinen on todistajana v. 1736 käydyssä oikeudenkäynnissä Tuomas Hutun poikapuolena.
26.6.1692 vih. Thomas Mattss. Huttu med englingen Brita Nilsdr Tauriainen
Heikki Ollinpojan (Matinpojan?) lapset Jorma Kanasen mukaan: V1.1.1 Matti s. 1667 (p.o 1657?) Poussu k. 13.2.1735 78 v. Kuusamo Saapunki V1.1.2 Heikki s. 1669 Poussu k. 23.9.1752 V1.1.3 Paavo s. 1677 Kurkijärvi k. 24.4.1756 Kuusamo Kurkijärvi V1.1.4 Valpuri s. 1679 k. 1725 Kuusamo Alakitka V1.1.5 Ingrid s. 1680
- jos lapset ovat Heikki Matinpojan jälkeläisiä, luulen Paavon, Valpurin ja Ingridin syntyneen Polojärvellä
V1.1.1 Matti Heikinp. Veteläinen s. 1667 (p.o 1657?) Poussu k. 13.2.1735 78 v. Kuusamo Saapunki (=Matts Polo af Huttu?) – äiti Brita Tauriainen avioitui leskeksi jäätyään Tuomas Hutun kanssa Soivion Huttuun. Matista käytettiin Soivion Hutussa asuessaan nimitystä Matts Polo af Huttu pso 2 Wallborg Andersdr/Johansdr s. n. Kianta Anttila 1674 k. 19.3.1754 80 v. Kuusamo SSHY Pudasjärvi rk 1713 kuva 34 - perhe asui Karjalanniemessä Polojärvellä ja 1713 – 14 Soivion Huttulassa SSHY rk 1700 kuva 93 Soivio Lahikkala (vaimoa ei mainita, joten ilmeisesti kuollut): V1.1.1.1 t. Anna pso Christer Larss. Tauriainen ????, oli jo muuttanut Pistoon V1.1.1.2 p. Matts pso Anna (Määttä?) V1.1.1.3 p. Påhl s. 1699 Poussu (Jorma Kanasen mukaan) pso Margetha V1.1.1.4 t. Elin V1.1.1.5 t. Margetta Mattsdr ?? kts SSHY Pud. rk 1713 kuva 34 (piikana Polojärvellä?) V1.1.1.6 Jacob s. 3.5.1710 Kummeina Påhl Henrikson Polo ja puolisonsa Carin Josephsdr Veteläinen V1.1.1.7 Brita s. 10.7.1711 Kummit: Matts Tauriainen Elin Philipsdr Tauriainen, Nils Polojärvi pigan Maria Carlsdr Lehtoniemi
1710 3 D3 Maij föddes Matts Matts Son Polos och Walborg Andersdotter Tauriaises Sohn, Christnades d 9 Junij Jacob
Faddrar (kummit) Joseph Christersson Riepula H Carin Påhls dotter Kempain Påhl Henrichsohn Polo H Carin Joseph dotter Veteläinen Pigan Margetha Matts dotter Säckinen - näyttää siltä, että Heikillä olisi ollut ainakin yksi aikuiseksi kasvanut poika, Paavo, joka oli naimisissa serkkunsa Kaarina Joosepintr Veteläisen kanssa
”V. 1720 tuomiokirjan mukaan Soiviossa sijainnut ”Taulonen” (Juhani Tauriaisen huom. po Tauronen/Tauriainen) oli ollut 10 vuotta autiona. (ks. KA FR 663-204). Savulukuluettelon ja kymmenysluettelon (Pudasjärvi 1724) mukaan Soiviossa asuvaa ”isäntäväkeä” 1720-23 olivat Matts ja Anna. Ervastin mukaan tämä perhe tarkoittaa Matts Weteläistä ja Anna Määttää, joiden Ervasti katsoi asuneen Soiviossa v. 1720 (Ervasti s. 143) Hän ei kuitenkaan täsmennä, asuivatko nämä Veteläiset juuri Soivion Taurialassa vai Kurkikylän Soiviossa sijaitsevassa Huttulan talossa. Lähde: Juhani Tauriainen: Tauriaiset ja Tavajärvet Kuusamossa v. 1650-1800 s. 20
…Hutun ja Taurialan rajankäynti v. 1722. Nämä käräjäpäätökset selkiyttävät myös kysymyksen Hutun talon isäntäväestä. Ervastin mainitsema Weteläisen pariskunta oli Huttulan haltijana vuodet n. 1722-1726, jolloin he lähtivät talostaan Kuusamoon Penickajärven uudistalon tekoon. Lähde: Juhani Tauriainen s. 20
Pari 1730-luvun ensimmäistä vuotta olivat taas uuden (Taurialan) ”ylösoton” aikaa. Näille vuosille asiakirjat tarjoavat isännäksi Påhl Tauriaista ja Juliaanaa, joiden talouteen kuului vielä sisarusten lapsia. Påhlin sukunimi perustui talon vakiintuneeseen nimeen ”Tauriainen”, mutta Påhl oli omalta suvultaan Weteläinen, Huttulan Matts Weteläisen veli. Tämä vaihe kesti vain vuodet 1730-31. Lähde: Juhani Tauriainen s. 20
”Soivio ja Matti Veteläinen 1700-luvun alussa Soiviossa asui Matti Veteläinen. Aikakirjojen mukaan hän maksoi veronsa Pohjanmaalle ja Venäjälle. Kuusamon alue oli ns. kahtiavetoinen maa. Asukkaat maksoivat kiltisti veroa Ruotsille ja Venäjälle. Venäjän verotusoikeus perustui siihen, että maksamalla veroa Venäjä takaa rajarauhan ja antaa oikeuden maittensa hyödyntämiseen. Tämä muistuttaa tämän päivän mafiatouhuja eli kun maksat sopivasti, niin saat elää rauhassa. --- Matti Veteläinen riiteli ajan tavan mukaisesti oikeuksistaan niittymaihin. Kirjoihin on kirjattu erimielisyydet Salmijärven Kurvisten kanssa. Soivion Matti Veteläinen esiintyy kruununvouti Petter Pippingin muistiinpanoissa vuodelta 1720 maininnalla verojen maksusta Venäjälle ja Pudasjärvelle. Vuoden 1722 käräjillä Matti Veteläiselle annetaan todistus siitä, että hänen tilansa sijaitsee Lapin maan rajan sisällä. Myöhemmin Matti Veteläistä ei Soiviossa tavata, mutta Hackzell löytää Matti Veteläisen asumasta Penikkajärveltä. Arvellaan Matti Veteläisen kyllästyneen kahtiavetoiseen sijaintiinsa ja lähteneen idemmäs Penikkajärvelle”. Lähde: Jorma Kananen: Veteläiset Kuusamon rakentajina s. 4 - 5
Forumilla on keskusteltu, myös muissa kuin tässä ketjussa, Veteläisistä 1600-luvun lopun Pudasjärvestä.
Yksi huomio Matti Heikinpoika Veteläisestä (mainitaan syntyneen 1667), josta todetaan usein, että hän esiintyy Pudasjärven rippikirjassa (n. 1700) nimellä "Mattz Polo af Huttu". Matin äiti Brita Tauriainen avioitui leskeksi jäätyään Tuomas Hutun kanssa Soivion Huttuun.
Matin isä Heikki Veteläinen ja äiti Riitta Tauriainen olivat perustaneet 1675 Polojärven talon.
Mielestäni em. rippikirjassa (joka ilmeisesti kinkerikirja) ei kuitenkaan lue "Mattz Polo af Huttu", vaan "Mattz Polo el. Huttu". El. lyhennys tarkoittaen eller, ts. Matts Polo eli Huttu. Tämä muuttanee merkinnän merkitystä.
Ks. neljäs henkilö ylhäältä:
Pudasjärven seurakunnan arkisto - IAa:1 Rippikirja 17uu-17uu, jakso 100, sivu 96: Soivioby - Latikkala ; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5961853977&aineistoId=1246334839 / Viitattu 28.10.2022
timolaurmaa
28.10.22, 22:31
Nyt kun Matti Veteläinen tuli puheeksi:
Olisiko tässä mainittu esi-isäni Paavo Matinpoika (Veteläinen) siis...
Josef Antinpoika Veteläisen tytär, Karin Josefintytär, vihitään 22.03.1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12492647) Paavo Matinpojan kanssa. Vihkitiedossa Paavon lisänimeksi mainitaan Veteläinen. ...
...tässä mainitun Matti Veteläisen poika?
Forumilla on keskusteltu, myös muissa kuin tässä ketjussa, Veteläisistä 1600-luvun lopun Pudasjärvestä.
Yksi huomio Matti Heikinpoika Veteläisestä (mainitaan syntyneen 1667), josta todetaan usein, että hän esiintyy Pudasjärven rippikirjassa (n. 1700) nimellä "Mattz Polo af Huttu". ...
Juuri ja juuri mahtuisi ikähaarukkaan jos Matti Heikinpoika olisi saanut Paavo-pojan jo parikymppisenä ja Paavo sitten nainut Karin Josefintyttären samoin parikymppisenä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.