Jegorov Venäjän Karjalasta

[Sirkuu]

Pappani oli syntyjään Jegorov ja kotoisin Sianvaaran pienestä kylästä, joka ilmeisesti kuului Porajärveen. Tietojen mukaan pappani asui jossain vaiheessa myös Petroskoin seudulla.

Pappani tuli Suomeen jatkosodan alussa ja palveli H-pataljoona 3:n riveissä. Sodan aikana Suomeen tuli ilmeisesti myös muutama pappani sukulainen, joiden nimet ovat tiedossani ja sodanaikaiset (tai heti sodan jälkeiset) asuinpaikat. En ole heistä onnistunut löytämään mitään muuta.

Kyselisinkin nyt vinkkejä, mistä minun kannattaisi tietoja etsiä? Pappani elämänvaiheet kaikin tavoin kiinnostavat, kun hän ei niistä eläessään juuri puhunut. Sota-arkistossa olen jo käynyt.

[Leo]

Ensiksi kannattaa katsoa nimenmuutokset. Kirjoita vanha nimi lyhennettynä jotta mukaan tulee erilaiset päätteet, JEGORO:

http://www.genealogia.fi/nimet/index2s.htm

Suomalaiset painostivat muuttamaan nimen suomalaiseksi samoin uskonnon. Siksi kyseleppä uusien nimien ottajilta tietoja.

[Liisa Pöri]

Olet varmaan tietoinen siitä, että suomalaiset asemasodan aikana varsin perusteellisesti tekivät henkikirjoitusta varten henkilökortit kaikista alueella asuvista. Neuvostoliittoon jääneiden kortit ovat sota-arkistossa, mutta Suomeen sodan aikana muuttaneiden tiedot Kansallisarkistossa. Näihin kortteihin on kääntöpuolelle merkitty tietoja muista läheisistä, jotka eivät asuneet samassa osoitteessa. Itse olen niistä löytänyt paljon tietoa omista karjalaisista / Aunukselaisista sukulaisistani.

terv. Liisa

[Sirkuu]

Kiitos vinkeistä. Painan mieleeni tuon nimenmuutosohjelman. Näin äkkiseltään en sen kautta apua saanut, mutta ehkä siitä on jatkossa vielä hyötyä. Minä tunsin pappani hänen suomenkielisellä nimellään, alkuperäinen nimi selvisi minulle vasta myöhemmin. Myös nämä Suomeen tulleet sukulaiset minulla on tiedossa heidän suomenkielisillä nimillään. Yksi heistä oli joko sisko tai serkku tai jopa kenties vaimo, Sota-arkiston kantakorteista saamani tiedot kun vaihtelevat.. Muiden sukulaissuhteista ei tietoa.

Olen kesällä menossa Kansallisarkistoon etsimään pappaani liittyviä asiakirjoja, joten sikäli tuo vinkki Kansallisarkistosta oli kallisarvoinen. Voin siellä siis paneutua kahteenkin asiaan.

Kiitos!

[Liisa Pöri]

Sota-arkistossa on myös sodanaikana tapahtuneet nimenmuutospäätökset (Esim. TULO 2870/9). Näitä ei ole yllämainitussa nimenmuutospalvelussa.
Ja - lienee ollut viisautta H3.ssa palvelleen itäkarjalaisen muuttaa Suomeen ja muuttaa myös nimensä nimensä ennen sitä.

Liisa

[Sirkuu]

Kiitos myös tuosta Sota-arkiston vinkistä. Se taitaa nyt olla osa Kansallisarkistoa? No joka tapauksessa, ehkä palaan kesällä myös sota-arkiston asiakirjojen pariin.

Nii-in. Pappani eli todennäköisesti koko elämänsä peläten.. vaikka palautuksia ei enää vuoden 1955 jälkeen tehty.

[Timo S Laakso]

Venäjän puolustusministeriön keskusarkisto, fond 58, opis 18001, kansio 335:

Grigorij Mihailovitsh Jegorov, kotoisin Klyyssinvaaran "Shongoran" kylästä, on merkitty kaatuneeksi 26.11.1941. "Hautapaikka on taistelukentällä". Joukko-osasto oli 132 jalkaväkirykmentti. Karjalan Muistokirjan mukaan kaatumispaikka on Sekeen rajooni, Kotshkomasta 35 kilometriä Repolan suuntaan.

Klyyssinvaara on Porajärveä, ja Shongora vaikuttaa Sianvaaran muunnelmalta. Uskon, että isoisästäsi on kysymys.

On muitakin heimopataljoonalaisia merkitty kaatuneiksi Neuvostoliiton armeijan luetteloihin.

Tämähän käy mielenkiintoiseksi: Grigorin perhe ja Venäjän jälkeläiset ovat varmaan edelleenkin siinä uskossa, että Grigori on todella kaatunut, eivätkä tietenkään ole edes yrittäneet etsiä.

[Liisa Pöri]

Mielenkiintoista tosiaankin. Mainitset Karjalan muistokirjan - voitko tarkentaa kirjan nimen ja tekijän ja mistä sen saisi käsiinsä. Oletko itse käynyt tutkimassa Venäjän keskusarkistossa ja miten?

[Sirkuu]

Hei Timo!

Kiitos tuosta tiedosta. Täyttä varmuutta tokikaan ei siitä ole, onko kyseessä isoisästäni merkitty tieto, jollei syntymäaikaa ole mainittu, mutta hyvin läheltähän tuo liippaa. Sianvaara on venäjänkielellä muistaakseni Svinaja Gora, mutta hyvin samanoloinen oli tuo kylännimi, jonka mainitsit. Ja sen tiedän, että Sianvaara kuului Klyyssinvaaran kyläneuvostoon.

Olen tässä ottamassa yhteyttä Petroskoin arkistoon. Ehkäpä sitä kautta saisin varmistuksen tuolle tiedolle. Sillä todellakin, hyvin paljon ajatuksia herättävä on tuo kirjoitus, jonka kirjoitit!


Irene

[Timo S Laakso]

Klyyssinvaaran kyläneuvoston kylät noin 1938. Nimet venäjäksi:
- Gimoly (176 asukasta)
- Kljushina Gora (Klyyssinvaara, 227 asukasta)
- Rojknavolok (98 asukasta)
- Svinaja Gora (69 asukasta)
- Ushkali (81 asukasta)

Muita vaihtoehtoja ei siis mielestäni ole kuin "Svinaja Gora".

[Sirkuu]

No niin. Kyllähän tuo Timo näyttää aika selvästi juuri siltä, mistä aiemmin kirjoitit.

Kaatuneeksi ilmoittaminen on varmasti aika tehokas keino saada ihmiset lopettamaan sukulaistensa etsiminen. Ja yhteydenpito täältä itärajan toiselle puolelle.. ei helppoa sekään, varsinkaan entiselle heimopataljoonalaiselle.

Mikäli tuo on tosiaan isoisästäni.. miten surullista, ihan oikeasti! Ja herättää
suuria kysymyksiä siitä, miten paljon ihmisille onkaan sodan aikana ja sen jälkeen valehdeltu!

Irene

[Sirkuu]

Mitä ilmeisimmin tuo Timon kirjoitus todellakin koskettaa isoisääni. Kaikenlaisten sattumusten kautta löysin ihmisen, joka pappani menneisyydestä tietää. Ja hän vahvisti, että Venäjän puolella sukulaiset ovat luulleet isoisäni kuolleen sodan aikana.

En tiedä, missä vaiheessa luulo on osoittautunut vääräksi vai ovatko koskaan saaneet totuutta tietää. Kytköksiä Suomen puolelta Venäjän puolelle on kyllä ollut, mutta tuskinpa yhteydenpito välittömästi sodan jälkeen oli kovinkaan tiivistä.. oliko sitä edes seuraavien vuosikymmenten aikana.

[Mila]

Hei, minun pappani oli alkujaan Jegoroff. Han syntyi ja asui koko ikansa Lahdessa. Nimi muutettiin Viipurin laanin maaherran paatoksella nimeksi Tala, jonka kayttoon ottamisesta ilmoitettiin Virallisessa lehdessa 18.11.1927.

Papan isa Mikael Johanneksenpoika (Mihail Ivanovits) Jegoroff, synt. 1./13.10. 1885 Viipurissa. Hanen isansa oli I Viipurin varuskunnan 5:nen komppanian alikapteeni Johannes Nikolainpoika Jegoroff (Ivan Nikolajevits Jegorov) ja syntynyt noin 1850. Puolisonaan mainitaan Anna Aleksanterintytar, synt. noin 1859.

[Sirkuu]

Hei Mila!

Tiedä vaikka pappamme olisivat sukulaisia :) Tosin tuskin ainakaan ihan lähisukulaisia. Olen nimittäin saanut jotakin selville omasta isoisästäni, hänen sisaruksensa, äitinsä ym. Kiitos siitä kuuluu isoisäni "koko elämän pituiselle" ystävälle, jonka mutkien kautta löysin. Minulla on ollut siis paljon onnea tällä tutkimusmatkalla!

Tällä hetkellä odotan Petroskoin arkistosta lisätietoja, mutta heillä tuntuu olevan kovasti kiirettä siellä päässä.

[marsoi]

Kiitos myös tuosta Sota-arkiston vinkistä. Se taitaa nyt olla osa Kansallisarkistoa? No joka tapauksessa, ehkä palaan kesällä myös sota-arkiston asiakirjojen pariin.

Nii-in. Pappani eli todennäköisesti koko elämänsä peläten.. vaikka palautuksia ei enää vuoden 1955 jälkeen tehty.

Hei Sirkuu!

Etsit talvella tietoja Grigorij Jegorov-isoisästäsi, synt. 23.1.1915 Klyyssinvaarassa. Tiedän henkilön, joka tietää, hänkin on entinen HeimoP 3:n veteraani, syntynyt naapurikylässä.
Ota yhteys marsoi*utu.fi

[Heppu]

Törmäsin tänään Jegorov nimeen mikkelin maakunta-arkistossa.
Isäni äidin äiti on tätä sukua ja syntyisin Raudussa Riikolan kylästä. Hänen isänsä on talollinen Jefim Jegorov. Avioliiton myötä isäni äiti on Jermolejev ja nimi on suomennettu viime sotien aikana Salpakoski nimeksi.

Itse teen sukututkimusta isäni isän (Haikonen) suvusta, joten nämä ortodoksi asiat on minulle aika vieraita. Aika alussa muutenkin on minulla tämä karjalan asioiden tutkiminen ... viime talvena aloin naputtaan tietokantaan immeisiä. :)

[Sirkuu]

Hei Heppu!

Kiitos vastauksestasi.

Jegorov on suhteellisen yleinen sukunimi, joten on vaikeaa tietää ovatko esi-isämme sukua.

Tällä hetkellä tiedän oman pappani suvusta vain hänen vanhempiensa viralliset nimet ja sisarustensa kutsumanimet. Sisarusten kutsumanimetkin ovat kuulopuhetta, niitä en ole virallisista lähteistä vielä saanut tarkastetuksi. Minä todennäköisesti pääsisin Petroskoin arkiston kautta tutkimuksissani eteenpäin, sieltä nuo vanhempien viralliset nimetkin sain tietooni. Tällä hetkellä minua kiinnostaa eniten lähihistoria, siis pappani elämänvaiheet ja hänen lähisukulaistensa kohtalot. Sukulaisten elämänvaiheiden selvittämiseksi joutunen nojautumaan myös Petroskoihin. Pappani elämästä olen sen sijaan saanut jo jonkun verran tiedonmurusia kasaan, kiitos ihanien auttavaisten ihmisten!

Irene

[Heppu]

Jegorov on suhteellisen yleinen sukunimi, joten on vaikeaa tietää ovatko esi-isämme sukua.

Samaa minäkin ajattelin, mutta laitoin vaan malliksi oman juttuni.

On todella vaikeaa (ainakin minulle) lähteä tutkimaan noita venäjänkielisiä juttuja. Kielestä ei ymmärrä mitään ja seurakunnat menee ihan erityyliin mitä muilla. Maakunta arkistossa luvattiin apua, mutta en ainakaan lähivuosina ala tutkia tätä suvun osaa. Riittää kun saisin kaikki lähisukulaiset selville, nyt ne on osittain muistitiedon varassa.

Kaikki olis helpompaa, jos olis alkanut näihin sukututkimus juttuin jo parikymmentä vuotta sitten. Silloin mummo jutteli Pietarin / karjalan asioita ja puhui sujuvasti venäjää. Nyt vaan ei ole ketään keltä kysyisi.

Heikki

[Sirkuu]

Nii-in, kielen vuoksi osittain se minunkin tutkimusmatkani on kesken.

En tiedä sen tarkemmin, miten sinun sukujuuresi Suomessa tai Venäjällä menevät, mutta Petroskoin arkiston kautta on ainakin Venäjän Karjalassa asuneista henkilöistä mahdollista saada tietoa. Tosin Mikkelin maakunta-arkistohan tekee myös Petroskoin kanssa yhteistyötä. Itse olen ollut suoraan yhteydessä Petroskoihin, olen kirjoittanut heille suomeksi ja he ovat vastanneet minulle venäjäksi.. olen sen postin käännättänyt tuttavallani suomeksi ja sitten olen kirjoittanut taas arkistoon suomeksi ja he ovat vastanneet venäjäksi ja taas olen käännättänyt jne jne.. He eivät saa virallisia kirjeitä kirjoittaa suomeksi, vaikka kieltä osaavatkin. Välillä on ollut väärinymmärryksiä, mutta olen minä apuakin saanut.

Onnea sinullekin tutkimusmatkallasi!

Irene