Heikki Koskela
20.01.08, 08:29
Joitakin vuosia sitten törmäsin kotikyläni historiaa penkoessani otsikossa mainittuun henkilöön. Samanaikaisesti luin seurakuntamme ensimmäisen kirkkoherran päiväkirjoja.
Kävi ilmi, että Johannes Koskela oli erittäin värikäs persoona. Varsinkin hänen ajauksensa kiehtovat minua. Ihan pian minä esitän myös pari kysymystä, mutta minun täytyy hieman kertoa hänen suvustaan (ei ole sukua minuun).
Johannes Matinpoika Koskela syntyi Alajärven Koskenvarrella Koskelan talon Harjun torpassa vuonna 24.12.1869 ja kuoli Tampereella 19.11.1929.
Tämän ajanjakson väliin mahtuu paljon asioita, joista voisi koota vaikka pienen romaanin.
Kotonaan vielä asuessaan hän kääntyi edellämainitun kirkkoherra Jonatan Johanssonin (Kailan sukua) puoleen ja tarjosi hänelle mahdollisuutta kouluttaa hänet miksikä vain tahtoi ja tarjosi vielä uutta kirjoittamaansa Kateksimusta Joahnssonille kustannettavaksi. Kumpaankaan asiaan Johansson ei lähtenyt mukaan.
Muutettuaan Peräseinäjoelle perheineen 1890-luvun lopulla hän oli jo omaksunut silloin harvinaisen ajattelutavan. Hänestä oli selvästi tullut pasifisti. Tämä ei sopinut Peräseinäjoen ökyrikkaille isännille. Nostihan tuolloin päätään ajatukset irrottua Venäjästä. Tässä referaatti vuoden 1934 Vaasa-lehdestä: Kirjoituksen mukaan Koskela lähetti kansalaisadressin keruun aikaan kenraalikuvernöörille sähkösanoman, joka kuului näin: "Tulen heti, tärkeät asiat. Koskela". Sähkösanoman lähettämisen jälkeen hän matkusti Helsinkiin toimittamaan asioita. Hän kävi Bobrikovin luona ja esitti prokuraattori Soisalo-Soinisen toimiessa tulkkina oman näkemyksensä sen hetken tilanteesta. Koskelan kerrotaan sanoneen: "Minä puhuin paljon ja kenraalikuvernööri puhui paljon, mutta tulkki ainoastaan muutaman sanan."
Koskelaa eivät kaikki asianosaiset tunteneet Helsingissä. Sen vuoksi Helsingistä pyydettiin hänestä selvitystä kuvan kera (kuka pyysi ?) Peräseinäjoelta. Samaan aikaan Peräseinäjoella oli talvikäräjät menossa (maaliskuun 10.p) ja paikalla sattui olemaan paikkakunnan aktivisti S.H.Kanto (jonka talossa käräjät olivat), kruununvouti Pettersson, nimismies Liljstrand, asianajaja Taxell ja lautamiehet Luopajärvi ja A.J.Kanto.
Tämä tapahtuma täytyy ajoittua vuoden 1905 tienoille. Kysymys kuuluu: Kuka sukututkijoista tuntee kursiivilla painettujen henkilöiden sukuhistoriaa?
Kuka tunteen mahdollisesti koko tapahtuman historiaa tarkemmin? Onko näin ehkä tapahtunut? Peräseinäjoella hän kuitenkin joutui epäsuosioon "ryssän kätyrinä" ja joutui muuttamaanpainostuksen alla Parkanoon, jossa asui 1909-1914 ja sitten Tampereelle, jossa kuoli.
Toinen kysymyssarja: Onko tietäviä Parkanon sukututkijoita? Mitä Koskela teki Parkanossa tuona aikana?
Tarina pasifisti Koskelasta olisi hyvin kiintoisa rakentaa tarkemmaksi ja saada se kirjoitettuun muotoon uudelleen.
Kävi ilmi, että Johannes Koskela oli erittäin värikäs persoona. Varsinkin hänen ajauksensa kiehtovat minua. Ihan pian minä esitän myös pari kysymystä, mutta minun täytyy hieman kertoa hänen suvustaan (ei ole sukua minuun).
Johannes Matinpoika Koskela syntyi Alajärven Koskenvarrella Koskelan talon Harjun torpassa vuonna 24.12.1869 ja kuoli Tampereella 19.11.1929.
Tämän ajanjakson väliin mahtuu paljon asioita, joista voisi koota vaikka pienen romaanin.
Kotonaan vielä asuessaan hän kääntyi edellämainitun kirkkoherra Jonatan Johanssonin (Kailan sukua) puoleen ja tarjosi hänelle mahdollisuutta kouluttaa hänet miksikä vain tahtoi ja tarjosi vielä uutta kirjoittamaansa Kateksimusta Joahnssonille kustannettavaksi. Kumpaankaan asiaan Johansson ei lähtenyt mukaan.
Muutettuaan Peräseinäjoelle perheineen 1890-luvun lopulla hän oli jo omaksunut silloin harvinaisen ajattelutavan. Hänestä oli selvästi tullut pasifisti. Tämä ei sopinut Peräseinäjoen ökyrikkaille isännille. Nostihan tuolloin päätään ajatukset irrottua Venäjästä. Tässä referaatti vuoden 1934 Vaasa-lehdestä: Kirjoituksen mukaan Koskela lähetti kansalaisadressin keruun aikaan kenraalikuvernöörille sähkösanoman, joka kuului näin: "Tulen heti, tärkeät asiat. Koskela". Sähkösanoman lähettämisen jälkeen hän matkusti Helsinkiin toimittamaan asioita. Hän kävi Bobrikovin luona ja esitti prokuraattori Soisalo-Soinisen toimiessa tulkkina oman näkemyksensä sen hetken tilanteesta. Koskelan kerrotaan sanoneen: "Minä puhuin paljon ja kenraalikuvernööri puhui paljon, mutta tulkki ainoastaan muutaman sanan."
Koskelaa eivät kaikki asianosaiset tunteneet Helsingissä. Sen vuoksi Helsingistä pyydettiin hänestä selvitystä kuvan kera (kuka pyysi ?) Peräseinäjoelta. Samaan aikaan Peräseinäjoella oli talvikäräjät menossa (maaliskuun 10.p) ja paikalla sattui olemaan paikkakunnan aktivisti S.H.Kanto (jonka talossa käräjät olivat), kruununvouti Pettersson, nimismies Liljstrand, asianajaja Taxell ja lautamiehet Luopajärvi ja A.J.Kanto.
Tämä tapahtuma täytyy ajoittua vuoden 1905 tienoille. Kysymys kuuluu: Kuka sukututkijoista tuntee kursiivilla painettujen henkilöiden sukuhistoriaa?
Kuka tunteen mahdollisesti koko tapahtuman historiaa tarkemmin? Onko näin ehkä tapahtunut? Peräseinäjoella hän kuitenkin joutui epäsuosioon "ryssän kätyrinä" ja joutui muuttamaanpainostuksen alla Parkanoon, jossa asui 1909-1914 ja sitten Tampereelle, jossa kuoli.
Toinen kysymyssarja: Onko tietäviä Parkanon sukututkijoita? Mitä Koskela teki Parkanossa tuona aikana?
Tarina pasifisti Koskelasta olisi hyvin kiintoisa rakentaa tarkemmaksi ja saada se kirjoitettuun muotoon uudelleen.