Tilastotietoja muuttaneista

[Martin Josefsson]

Sain idean!

Olisi kiva saada HisKi:stä tämmöistä tilastotietoa:




TAMMISAARI1810-1819ULOSMUUTTANEET1 Tenhola 21% 1052 Pohja 17% 843 Bromarv 11% 564 Karjaa 9% 435 Snappertuna 6% 30(jne)SISÄÄNMUUTTANEET1 Pohja 22% 1122 Tenhola 15% 753 Bromarv 10% 514 Snappertuna 9% 445 Inkoo 4% 22(jne)

1820-1819ULOSMUUTTANEETTenhola 20% 182(jne)
Helpoin tapa jaella tämmöistä tietoa olisi webbisivun tai PDF-tiedoston kautta (koko maa yhdellä kerralla). Päivitys 2-5 kertaa vuodessa riittäisi. Luultavasti ei vie paljon aikaa luoda tämmöistä. Yksi tietokantakysely riittää. Jos haluaa voi laittaa nuo tilastotiedot myös seurakunnittain, esimerkiksi hakusivuille tai "Naapuriseurakunnat" viereen.

Tilastotietoa voihan luoda vaikka kuinka monella eri tavalla mutta tämmöinen lista (katso ylhäällä) olisi erittäin hyödyllinen jos tutkija etsii joku tiettyä poishukattua henkilöä. Silloin saisi helpolla tavalla tietää vähän enemmän siitä että mistä/minne henkilö todennäköisesti on tullut/mennyt.

[kkylakos]

Hei,

mielenkiintoinen idea. Yksi käytännön haaste on, etteivät paikkakunnat muuttolistoissa ole kovin standardeissa muodoissa. Eli puhtaan haun tulokset saattaisivat tuottaa useita rivejä saman paikkakunnan eri kirjoitusasuille. Ja osa paikkakunnista vaatii päättelyä tunnistamiseen.

Kohdepaikkakunta poimintoja Hiskin muuttotiedoista 1850-1860:

S.mäki
Yliv.
Pyhäj.
G.kap.
Kuml.
Kmlg.
K:joki
G:C:by
JouzenoTietokantahakuna toimisi mielestäni paremmin kuin raporttina; voisi itse valita ajanjakson, jota tarkastella.

[tellervoranta]

Jo sinä Martin pelastit minun päiväni :)
Olen kirjoitellut muistiin Kiimingistä/ Kiiminkiin muuttaneita ja ajatellut siirtää niitä tälle palstalle tai esim. Pohjoisen Suvut palstalle. Tietysti yksityisten henkilöiden kanssa on vuositolkut siirrelty henkilöitä...

Nederkiminge v.1806

Sisäänmuuttaneet: 21 ( johonkin lukuun sisältyy perhe)
Pudasjärvi 1
Oulu 4
Ylikiiiminki 5
Haukipudas (=Pudas) 7
Ii 1
Kajaani 1
Muhos 1
Tyrnävä 1

Ulosmuuttaneet 13
Pudasjärvi 4
Oulu 3
Ylikiiminki 1
Pudas 3
Ii 1
Paltamo 1

sepustelija Randa tai Strand tai Hångala...mitähän ruotsiksi...entäs Tellervo?...Dellervo...:p:

[Julle]

<mitähän ruotsiksi...entäs Tellervo?...Dellervo...>

Taitaapa olla niitä aitoja suomalaisetunimiä kansallisromattiselta kaudelta. Tellervo, Tapion neiti, on Kalevalassa metsän neito. Tellervo on nähtävästi myöhäissyntyinen nimi, alkusoinnun vaikuttama muunnos Pellervosta, joka joskus mainitaan Tapion poikana. Tellervoa suositettiin ristimänimeksi vuosina 1865 ja 1879, almanakkaan se tuli vuonna 1908. - Laulajatar Tellervo Killinen-Laurila (s. 1887). Tämä Kustaa Vilkunan etunimikirjasta.

Joten eipä taida löytyä ruotsinnosta!

[Olarra]

<mitähän ruotsiksi...entäs Tellervo?...Dellervo Joten eipä taida löytyä ruotsinnosta!

Meillä Helsingissä on Diana-puisto. Usein muistutetaan, ettei Diana-puistossa suinkaan ole metsänjumalattaren (metsästyksen) Dianan patsasta, vaan supisuomalainen Tellervo, viehättävä keihäänheittäjätär. Kyllä kai silloin Tellervon nimivastine olisi Diana, jollei sitten vastinetta pidä hakea skandinaavisesta mytologiasta, jolloin vastine olisi...
t. Olavi

[Jouni Malinen]

Yksi käytännön haaste on, etteivät paikkakunnat muuttolistoissa ole kovin standardeissa muodoissa. Eli puhtaan haun tulokset saattaisivat tuottaa useita rivejä saman paikkakunnan eri kirjoitusasuille. Ja osa paikkakunnista vaatii päättelyä tunnistamiseen.

Muuttokirjojen tiedot eivät tosiaan tee kovin helpoksi tällaisen tilaston automaattista tekoa. Muutaman seurakunnan osalta olen tehnyt normalisointilistat muuttojen paikkakunnille. Tämä auttaa jonkin verran eri kirjoitusasujen yhdistämisen osalta, mutta ei taida yksinään olla riittävä apu selkeiden tilastojen tekoa varten. Kirjoitusasujen erilaisuuden lisäksi ongelmana on usein se, että naapuriseurakuntien osalta tiedot on tallennettu eri tavalla. Mukana ei esimerkiksi ole koko seurakunnan nimeä vaan ainoastaan kylän nimi tai mukana on sekä seurakunta että kylän nimi. Jälkimmäinen olisi varmaankin jotenkin hoidettavissa kuntoon tilastoa varten, jos tiedot normalisoitaisiin aina "Seurakunta, Kylä" muodossa.

Ideana tämä on siis toki hyvä, mutta käytännön toteutus voi vaatia varsin paljon työtä tietojen normalisoinnin osalta ennen kuin tilastot ovat helppokäyttöisessä muodossa.

[Martin Josefsson]

Yksi käytännön haaste on, etteivät paikkakunnat muuttolistoissa ole kovin standardeissa muodoissa.

Juu, minä luulin että paikkakunnat olisivat olleet yhtä hyvin "normalisoituja" kuin henkilönimet, mutta olin väärässä. Kokeilin nimittäin nyt kirjoittaa h:fors "mistä"-kenttään eräässä seurakunnassa. En edes saanut helsingfors tuloksena.

Kuitenkin täytyy muistaa että minun ehdottamani listaa varten ei tarvitse normalisoida ulosmuuttaneiden "mistä"-paikkatietoja eikä sisäänmuuttaneiden "mihin"-paikkatietoja. Ainoastaan sisäänmuuttaneiden "mistä"-paikkatiedot ja ulosmuuttaneiden "mihin"-paikkatiedot (huh! Menikö nyt oikein?), ja huomasin että just nuo tiedot ovat useimmiten aika yhdenmukaisesti kirjoitettu, tai normalisoituina niitä ei ainakaan ole niin monta erilaista.

Ehkä sittenkin ei vaatisi niin paljon työtä. Riippuu myös siitä että kuinka hyvä normalisointityökalu on (ehkä paljon "kirjoita, copy, paste, paste, paste, paste..." aakkosellisessa listassa).

Tietokantahakuna toimisi mielestäni paremmin kuin raporttina; voisi itse valita ajanjakson, jota tarkastella.

Kyllä. Ilman muuta.

[Jouni Malinen]

Kuitenkin täytyy muistaa että minun ehdottamani listaa varten ei tarvitse normalisoida ulosmuuttaneiden "mistä"-paikkatietoja eikä sisäänmuuttaneiden "mihin"-paikkatietoja. Ainoastaan sisäänmuuttaneiden "mistä"-paikkatiedot ja ulosmuuttaneiden "mihin"-paikkatiedot (huh! Menikö nyt oikein?), ja huomasin että just nuo tiedot ovat useimmiten aika yhdenmukaisesti kirjoitettu, tai normalisoituina niitä ei ainakaan ole niin monta erilaista.

Ehkä sittenkin ei vaatisi niin paljon työtä. Riippuu myös siitä että kuinka hyvä normalisointityökalu on (ehkä paljon "kirjoita, copy, paste, paste, paste, paste..." aakkosellisessa listassa).


Tein nyt normalisointilistan esimerkkinä Ahlaisten muuttaneille. Tässä on siis kyseessä nimenomaan tuon "toisen seurakunnan" tietojen tekstit ja tämä on hakukannassa normalisoitu yhtenä "kohde"-kenttänä sekä sisään- että poismuuttaneille.

Ahlaisten muuttaneita on hakukannassa yhteensä 4634 tapahtumaa ja kohdekentissä oli 331 erilaista kirjoitusasua. Tämän listan normalisointi kesti minulta hieman yli tunnin ja lopputuloksena 18 kirjoitusasua lukuunottamatta kaikille teksteille löytyi normalisoitu versio. Nuo 18 tekstiä ovat joko täysin minulle tuntemattomia paikkoja tai termejä, jotka eivät merkitse tiettyä seurakunta (esim. "till sjös"). Osa on mahdollisesti tallennusvirheitä HisKi-kannassa.

Normalisointilistan teko tapahtuu jotakuinkin mainitsemallasi copy/paste/kirjoita nykyinen kirjoitusasu -menetelmällä aakkostetusta listasta tekstejä. Muutama yleinen kirjoitusasun variaatio hoidetaan itsestään (esim. "v" ja "w" tulkitaan samana kirjaimena), joten tekstien kokonaismäärä on jonkin verran pienempi kuin tietokantaan tallennettujen erilaisten tekstien lukumäärä.

Lyhyt esimerkki erilaisia kirjoitusasuja sisältävästä listasta:

Kulla
Leetala
Lefvanpeldo
Letala
Lethala
Levanpeldoja tuosta tehty normalisointilista:

Kullaa*Kulla*Levanpeldo*Lefvanpeldo
Laitila*Leetala*Letala*Lethala(tuo tähti '*' on itseasiassa at-merkki, mutta tämä foorumiohjelma ei näytä valitettavasti sallivan sen käyttöä)


Jos joku haluaa tehdä vastaavia normalisointilistoja muiden seurakuntia tiedoille, työtä kyllä olisi tarjolla.. Voin lähettää seurakuntakohtaiset aakkostetut listan normalisoitavista teksteistä halukkaille (ota yhteyttä sähköpostitse jouni.malinen*genealogia.fi).

Pelkkä normalisointi ei tosin vielä takaa sellaisenaan käyttökelpoisia tilastoja. Mukaan mahtuu erinäisiä yhdistelmiä, jotka joutuu käytännössä käsin haluamallaan tavalla yhdistelemään lopputuloksista. Esimerkiksi Ahlaisten tapauksessa on kohteina ollut "Lappfjerd", "Lappfjerd Storå" ja "Storå" sekä monia vastaavia yhdistelmiä kahdesta seurakunnasta..

[Jouni Malinen]

Tein nyt normalisointilistan esimerkkinä Ahlaisten muuttaneille.

Tässä vielä lopputilanne esimerkkiseurakunnan muuttotilastoista normalisointilistan pohjalta. Hakuohjelman käyttämä tietokantaa ei ole suunniteltu tukemaan tällaisia tilastoja, joten tilastojen teko sen pohjalta ei ole kovin tehokasta. Nämä tilastot tein samalla ohjelmalla, joka tekee tuon hakutietokannan. Siinä vaiheessa kaikki tiedot ovat käytettävissä sopivassa muodossa.

Ahlaisten sisäänmuuttaneiden lähtöpaikka:
831 (25.21 %): Pori
766 (23.24 %): Merikarvia
634 (19.24 %): Noormarkku
151 (4.58 %): Siikainen
113 (3.43 %): Pomarkku
55 (1.67 %): Ulvila
47 (1.43 %): Kankaanpää
44 (1.33 %): Rauma
41 (1.24 %): Nakkila
38 (1.15 %): KokkolaAhlaisten poismuuttaneiden kohdepaikka:

464 (36.19 %): Pori
221 (17.24 %): Merikarvia
191 (14.90 %): Noormarkku
45 (3.51 %): Siikainen
38 (2.96 %): Kokkola
34 (2.65 %): Pomarkku
30 (2.34 %): Lapväärtti
18 (1.40 %): Siipyy
18 (1.40 %): Närpiö
16 (1.25 %): Ulvila

[Martin Josefsson]

Okej, voi olla että Alhaisten muuttaneet ehkä on vähän ongelmallinen tapaus, ainakin tuon Lappfjärd-Storån kohdalta. En tunne tuota seutua.

Normalisointityö hoituu varmasti nopeammin jos normalisoijalla on paikantuntemus. Minulla ei ole ihan hyvä semmoinen (ilman ajokortti) mutta katselin nyt noita "omia" seurakuntia Tammisaaren lähellä (Inkoo ja Dragsfjärd olivat lähimmäiset) ja huomasin että muuttaneiden luetteloissa oli ehkä noin 98% semmoisia paikkatietoja toisista seurakunnista että minä olisin heti voinut sanoa mihin seurakuntaan se kuuluu. Useimmiten kentässä luki kuitenkin ainoastaan seurakunnan nimi. Jos luki esim. "Siundeå N.kylä" olisin laittanut normalisoituun kenttään ainoastaan "Sjundeå". Tämä ei ole täydellistä normalisointia joten jos tulevaisuudessa tullaan tekemään ihan kunnollista normalisointia täytyy miettiä kannattaako tämmöistä raakaa normalisointia ylipäätäänsä tehdä.

Ajattelin kyllä tässä ideassa laittaa rima aika matalalle, sen takia että puhummehan aputoiminnosta HisKi:ssä, siis aputoiminto apuvälineessä. Sukututkijana ajattelin että jos työpanos/hyöty-suhde on hyvä kannattaisi miettiä tätä ideaa vähän enemmän. Minulle riittäisi että saisimme noin 50% seurakunnissa "Top 5 seurakuntaa ulos" ja "Top 5 seurakuntaa sisään" suhtkoht oikeassa järjestyksessä. Näilläkin vähäisillä vaatimuksilla aputoiminnosta olisi hyötyä.

Mutta, mutta. Tämä oli nyt ainoastaan spontaaninen idea (ja semmoisia on vaikka kuinka paljon - sukuvika äidin puolelta). En itsekään ole varma siitä että tämä on paras mahdollinen tapa saada selville mistä tai minne joku renki tai piika on tullut tai mennyt. Tulevaisuudessahan rippikirjasta voi klikata itsensä suoraan karttasivulle ja sieltä saada vinkin siitä mikä on lähin tila/kylä/seurakunta mistä seuraavaksi pitäisi etsiä. Ja onhan HisKi:n yhteydessä paljon muuta tärkeä työtä vielä jäljellä.

Kiitos kuitenkin tähän asti keskustelusta. Nyt näen että Jounilta alkaa tipahtaa prosenttilukuja foorumille :eek:. Menen kattomaan :cool:....

[Martin Josefsson]

%%%%%%%%%%%%%%%%%%%%

Hienoa! Cool! Kiitos Jouni!

Tarkistin karttaa (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=MAP&ID=1&TYPE=HTML&LANG=FI) ja huomasin että aika hyvin seurakuntien sijainti korreloi tilastotietojesi kanssa - naapuriseurakunnat ovat hyvin edustettuja listassa, paitsi pikku Reposaari. Yllätys on, ainakin minulle, Kokkola. Tästä kohdasta olisi voinut olla tärkeä tieto sukututkijalle että Kokkolan ja Alhaisten välillä on ollut niin vilkas muuttoliike vaikka Kokkolaan on niin pitkä matka. Ehkä ihmisiä tuli meren kautta.

[Jouni Malinen]

Yllätys on, ainakin minulle, Kokkola. Tästä kohdasta olisi voinut olla tärkeä tieto sukututkijalle että Kokkolan ja Alhaisten välillä on ollut niin vilkas muuttoliike vaikka Kokkolaan on niin pitkä matka. Ehkä ihmisiä tuli meren kautta.

Tämä voi olla hyvä esimerkki siitä, että normalisointi ei aina ole niin helppoa.. Kokkola ei tuntunut hyvältä normalisointiryhmältä, mutta en nopeasti löytänyt parempaakaan. Kyseinen paikka on siis "Gby Förs." ja "Gammalby"/"Gammelby". Kokkola oli ainoa tuohon sopiva seurakunta (Gamlakarleby), mutta hieman outo lyhennystapa tuo olisi ja tässä tapauksessa voisi olla todennäköisempi kohde jokin naapuriseurakunnan Vanhakylä (esim. Ulvila).. En nyt tosin löytänyt mistään mainintaa, että jokin näistä kylistä olisi ollut oma seurakuntansa (tai edes kappeli), mutta kaipa tuo on hyvin mahdollista. Tällaisessa tapauksessa olisi tosiaan hyvä paikallistuntemus kieltämättä avuksi.. Tai vaihtoehtoisesti pitäisi hakea mahdollisten kohdeseurakuntien tiedoista, minne nämä henkilöt oikeasti päätyivät.

[JaskaS]

Re: G:by etc.
Vaikken seutua tunnekaan, epäilen että kyseessä on Ulvilan Vanhakylä/Gammelby, eikä Kokkola/Gamlakarleby.
Ulvilan naapurissa Noormarkussa näkyy samainen merkintä muutoissa suuntaan ja toiseen - vain pari Ulfsby-merkintää.

:) Jaska

[Jouni Malinen]

Re: G:by etc.
Vaikken seutua tunnekaan, epäilen että kyseessä on Ulvilan Vanhakylä/Gammelby, eikä Kokkola/Gamlakarleby.
Ulvilan naapurissa Noormarkussa näkyy samainen merkintä muutoissa suuntaan ja toiseen - vain pari Ulfsby-merkintää.

Vaihdoin tuon Gammelby:ksi, joten muuttotilastoissa ei tieto automaattisesti yhdistyisi Ulvilan tietoihin, mutta eipä näy enää harhaanjohtavasti Kokkolanakaan. Hakuja varten tosin "Ulvila" hakuehtona löytäisi myös nämä tapahtumat.

Löysin myös yhden Ahlaisten "G.by":stä sisäänmuuttaneen mahdollisen kastetiedon Ulvilasta, joten tämä tosiaan on mitä todennäköisimmin Ulvilan Vanhakylä. Hieman outo tuo "Gby Förs." -merkintä on, mutta oli sitten seurakunta tahi ei, eiköhän se kuitenkin Ulvilaan viittaa. Ulvilastakin löytyi yksi "G:by förs:" merkintä..

[Jouni Malinen]

Olisi kiva saada HisKi:stä tämmöistä tilastotietoa:
TAMMISAARI1810-1819ULOSMUUTTANEET1 Tenhola 21% 1052 Pohja 17% 84Tein hieman normalisointia muuttokohteille ja ajoin alustavat tilastot tämänhetkisestä hakukannasta. Tiedot eivät ole vuosikymmenen tarkkuudella (eli mukana on kaikki seurakunnan tallennetut muuttaneiden tapahtumat), mutta eiköhän näistä saa ainakin jonkinlaisen kuvan siitä, millaista tilastotietoa olisi saatavilta muuttaneista.

Muutaman seurakunnan osalta tein varsin kattavan normalisoinnin yleisimmille muuttokohteille (esim. Ahlainen ja Nurmijärvi). Muut seurakunnat ovat enemmän tai vähemmän alkuperäistilassaan. Kaikki seurakunnat tosin käyttävät oletusarvoista jaettua normalisointilistaa, johon siis lisäsin erilaisia kirjoitusasuja parin seurakunnan pohjalta. Muutaman seurakunnan osalta tilastot ovat hieman hankalakäyttöisiä lukuisten eri kirjoitusasujen takia, mutta monet tilastoista ovat varsin helposti tulkittavassa muodossa.

Alustava versio muuttotilastoista (sisäänmuuttaneiden lähtöpaikka ja poismuuttaneiden kohdepaikka) on nähtävillä seuraavassa osoitteessa:
http://hiski.genealogia.fi/historia/muuttotilastot/

[tellervoranta]

Hei :)

Minä olen siis etsinyt Kiimingistä muuttaneita heti kun rippikirjat alkavat ja ajatellut lähinnä julkaista sellaisia henkilöitä/ perheitä, jotka ovat muuttaneet paikkakunnille, missä on puute hiskissä, en niinkään mitään tilastoja. Mutta en ole oikein ollut vakuuttunut siitä, luetaanko niitä.
Vaikuttaa aika vaisulta muutamien pitäjien suhteen.

Tilastoihin ehkä voi lisätä Tellervo tai Diana, koska esiintyvät tämän otsikon alla :cool:

[Martin Josefsson]

mutta eiköhän näistä saa ainakin jonkinlaisen kuvan siitä, millaista tilastotietoa olisi saatavilta muuttaneista

Ilman muuta. Hyvä juttu! Tämmöisistä listoista on varmasti hyötyä sukututkijalle, jo tässä muodossakin. Täytyy aina muistaa että sukututkimustyötä tehdään Suomessa varmasti monta kymmeniätuhansia tunteja vuodessa ja pienikin parannus tutkimusmetodivalikoimassa voi sen takia olla merkityksellinen.

Taitavalla sukututkijallahan on kyky tähdätä paremmin ja kun on tämmöisiä listoja apuvälineenä voi varmasti tähdätä ainakin vähän paremmin.

Tiedot eivät ole vuosikymmenen tarkkuudella

Ehkä ei haittaakaan niin paljon. Luulen että ainakin pienimmissä seurakunnissa kymmenen vuoden ajanjaksolla on sittenkin muuttanut niin vähän ihmisä ettei silloin luotettavia tietoja voisi saada kokoon. Silloin olisi paremmin kerätä tietoja ehkä 20-50 vuoden ajanjaksolta jotta tyypilliset muuttotavat näkyisivät riittävän selvästi.

-----

Nyt olen ehkä liian sentimentaalinen, mutta opettajana :p: haluan kuitenkin jo tässä vaiheessa kysyä "Mitä opimme tästä Jounin rosenttilistojen luomisesta"?

Minusta se on hyvä esimerkki siitä että suhtkoht pienellä työpanoksella työvoimapyramiidin ylimmässä osassa voi tehdä jotain jolla on kokonaisuutena suuri merkitys koko porukalle.

Pitäisi siis vielä enemmän satsata siihen että saataisiin enemmän IT-osaavia mukaan. Tästä olen jo osittain kirjoittanut joulukuun Ansatsen-lehdessä ja kirjoitan ehkä vielä enemmän siitä tässä foorumissa myöhemmin, mutta se ei oikeastaan kuulu tähän HisKi-alafoorumiin.