Jalkanen/Björkman

[pepe]

Hei

Tutkin Björkmanien värjäri sukua keski-suomen alueella.
Huomasin juuri että iii isäni Gustav Björkman (s,1818) on ollut tekemisissä Rautalammen hanhitaipaleen Jalkasten kanssa jo ennen vuotta 1837. Aikaisemmin minulla oli käsitys että heidän yhteytensä alkaa vasta vudesta 1866 Vitasaaren Jurvansalosta kun Gustav muuttaa Jyväskylästä V-saarelle perheensä kanssa. (kaksi Björkmanien poikaa vihitään myöhemmin Jalkasten tyttärien kanssa).

Minulle on ollut epäselvää miksi Kustaa muuttaa juuri V-saarelle kohdattuaan vakavia taloudellisia tappioita J-kylässä.
(Kustaa oli ollut hyvin menestyvä värjäri J-kylässä ja myöhempinä vuosina hänen poikansa Oskar pärjäsi siellä vielä mukavasti värjärin ammattia harjoittaen.)
Tämä aikaisempi kytkentä Jalkasiin saattaa olla avain siihen miksi Kustaa muutti juuri V-saarelle eikä jollekkin muulle paikkakunnalle.

Tämän yhteyden löysin/huomasin tästä Rautalampi Rk 1832-42 sivu 1. (viimeinen rivi)
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1011&pnum=3

Digi arkiston tiedostossa ei ole vielä muuttokirjoja ennen vuotta 1837 Rautalammesta tai Jyväskylästä.

Ja nyt kysymyksiä.

-Olisko lukiakunnassa yhtään Jalkasten tutkiaa jonka kanssa vois vaihtaa tietoja?

- Olsiko kennelläkään "kotona" muuttokirjoja Rautalammesta tai Jyväskylästä ennen vuotta 1838? Kiinnostaisi tietää koska Kustaa on tullut Hanhitapeleeseen ja oliko hänellä matka kuppaneita?

- Rk kuvassa on Kustaalla "titteli" lärk. mitähän tällä tarkoitetaan tässä yhteydessä.

- Rk kuvassa on Kustaan yläpuolellaan joku ... Sofia Björk.... s,15.05.1802.
Minulla ei ole tiedossa yhtään tämän suvun Björkmania joka olisi syntynyt 1802. (Kustaa on syntynyt 26.06.1818 J-kylässä siis muutto hetkellä 1837 hän oli vasta 19 vuotias eli olisko hän voinnut avioitua jo ennen sitä? Hän kylläkin avioituu 1839 J-kylässä Wikmanin kanssa)
Siis kukakohan tämä Sofia voisi olla?

pepe

[Maisa]

Yritin lukea rippikirjaa ja mielestäni Kustaan edessä on lärkarl eli ymmärtäisin sen oppipojaksi.
Rautalammin historia (Saloheimo) kertoo sivulla 250-51, että Hanhitaipaleessa oli vuodesta 1835 alkaen värjärinkisälli Sjöblom, joka tosin kirjan mukaan muutti pois 1840-luvulla. Olisiko Kustaa muuttanut tutun jyväskyläläisen miehen perässä Rautalammille????
Tuo nainen Kustaan nimen yläpuolella on Anna Caisa Björk... oisko ...roth ja on värjäri Sjöblomin vaimo.
Maisa

[Soili]

Hei Pepe pitkästä aikaa!

Vilkaisain Hiskiin ja tämä löytyi:
Kastettu Porissa Anna Catarina Björkroth 15.5.1802.
Isä: Garvare Carl Fredrik Björkroth
Äiti: Ulrica Nordlund
Hyvää jatkoa sinulle
Soili Ruotsista:D:

[pepe]

Mielenkiintoista........

Kustaan isä Theodor Björkman oli värjärimestari. Theodor kuoli J-kylän Mattilassa 1820 Kustaan ollessa kaksi vuotias.
(Olen aina ihmetellyt miten Kustaan äiti Maria Nilsdr tuli toimeen yksin Theodorin kuoleman jälkeen kolmen lapsen kanssa. Maria äiti avioitu uudestaan vasta 1830 räätäli Pehrmanin kanssa)

Mikähän tämän Rautalammen kisälli Sjöblomin etu nimi oli?
Hiskistä 1828 J-kylässä tämä värjäri Ephraim Sjöblom saa pojan siis hän on värjäri jo vuonna 1828 eli kisälli täytyy olla hänen poikansa tai sitten Kustaa on tulkittu hänen pojaksi.

Olisikohan tämä Ephraim Sjöblom (s.1797) tullut Jyväskylään jatkamaan isä Theodorin värjäämöä? Ja sitten siirtynyt Hanhitaipaleeseen. Jolloin Kustaa olisi lähtenyt hänen mukaan.

Hiskistä 1847 värjäinpoika Carl Sjöblom muuttaa Rautalammelta Jyväskylään taloon 42 siis Kustaan luokse.
Hiski ei ainakaan tunne ketään muuta värjäri Sjöblomia (tai värjäri kisälliä) J-kylässä kuin tämän isä Ephramin.(s.1797)

Kustaa siis muutti johoinkin aikaan Rautalammelle ja taas 1837 Rautalammelta J-kylään. Hän meni Värjäri Grekin oppiin J-kylässä. Hän sai J-kylässä kisällin kirjat 1839 ja porvain oikeudet 1839.

Hei Soili
Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa :)
Oletko huomannut tämän keskustelun Jönköpingin Nilsistä?
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=467

pepe

[Maisa]

Tuon rippikirjan huomautusosassa on, että gesällen Ephr...m Sjöblom muuttaa 2 kirjan sivulle 255 eli Rautalammen Hanhiniemeen, jossa hän kuolee 11.2.1848 ja sitten on tekstiä, jota en lähde arvaamaan.
Saloheimon kirja ei anna hänelle etunimeä ollenkaan.
Värjäsi Efraim näkyy selvästi lastenkirjassa lapsineen ja yksi on Carl joka muuttaa 1841 Jyväskylään:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/rautalampi/lastenkirja_1838-1851_tk1099/4.htm
Maisa

[TerhiA]

Färgare Gesällen Efraim Sjöblom d & bgr i Brahestad.

http://84.20.130.129/sshy/kirjat/rautalampi/kuolleet_1834-1875_mko786-793/72.htm


/_ TerhiA _\

[pepe]

hmmm.......

E. Sjöblom on värjäri J-kylässä 1828 ja kumminkin sen jälkeen Rautalammella värjärikisälli???

J-kylän Mattilassa on samaan aikaan myös värjäri Hillebradin perhe (1821- 1834)

Siis olikohan niin että J-kylän Mattilassa värjäreinä on toiminut 1816-1820 Theodor Björkman ja 1821-34 Gustaf Adolf Hillebrand?
Tämä värjärikisälli E. Sjöblom on vain virheelisesti kirjattu värjäriksi j-kylässä 1828.

Tästä seurasi se että kun Hillebrad kuolee 1834 J-kylässä niin silloin Kustaa B. lähtee rautalammelle tutun Sjöblomin oppiin. Ja kun J-kylän kaupungin perustamis touhut alkavat olemaan vilkkaana niin Kustaa muttaa 1837 värjäri Grekin oppiin J-kylään. (Värjäri G.F. Grek oli J-kylän kaupungin ensimmäinen porvari (käsityö mestari) hän oli muttanyt J-kylään jo tamminkuussa mutta jätti porvari anomuksensa joulukuussa 1837)

pepe

[pepe]

Kävin tänään katselemassa Kansallisarkistossa noita jyväskylän ja Rautalammen kirjoja. Löysin Kustaan ja Sjöblomin perheen muuttokirjat. He ovat kummatkin muuttaneet Hanhivaaraan 30.11.1834.
Katselin myös noita Sjöblomin ja Hillebrantin lasten kummeja Jyväskylässä. Niistä ainakin kävi selville näiden värjäri sukujen yhteys sillä yhden Hillebradin lapsen kummina oli Kustaa äiti Maria Nilsdr sekä myös useampia kummi yhteyksiä Hillebradin ja Sjöblomin välillä.
Nyt siis näyttää juuri siltä että Hillebrad tuli J-kylän Mattilaan värjäriksi Theodor B. jälkeen. Sjöblom tuli Hillabradille töihin ja sitten H:n kuoltua 1834 Sjöblom ja Kustaa B. muuttavat Hanhivaaraan jossa S:ssä on värjärinä ja Kustaa hänen oppipoikana.

Ilmeisesti ennen "maaseudulla" henkilön ei tavinnut olla värjäri(mestari) että saattoi harjoittaa ammattia esim. suuren tilan yhteydessä. Sjöblom oli varmaan kyllä pätevä ammattiinsa mutta ei ollut ilmeisesti antanut vain riittävää näyttöä osaamisestaan koska oli "vain" kisälli tittelillä Hanhivaarassa.

Osaako joku keroa minulle tästä J-kylän Mattilasta. Siis oliko se myös iso tila niinkuin Hanhivaarakin?

Sen tiedän että J-kylän kaupunkin perustettiin juuri Mattilan maille. Ja että J-kylässä oli markkinapaikka jo ennen kaupungiksi tuloa. Ne ilmeisesti takasivat hyvän toimeen tulon myös värjärin ammatille.

Miten tuolla Rautalammella? siis oliko värjärillä tulon lähteenä vain Hanhivaaran "työt" vain myös jotain muuta........

pepe