Tuusulan ensimmäiset kirkkoherrat?

[esko vuorinen]

Tuusulan kolme ensimmäistä kirkkoherraa Johan Maununpoika Lupeus k1680 Johan Cramerus k 1693 ja Gustav Hindsberg k 1727 ,ovat esivanhenpiani.Mutta siihen tieto lopuu.Etsin heille esipolvia.Kirkon paimenluettelot sekä yliopiston martikkelit tutkittu. Olisikohan kelään tietoa tai voisiko esimerkiksi Googlen kautta löytyä tietoa kyseisten kirkkoherrojen esipolvista.Kiitän tiedoista.

[UMF]

Esko Vuorinen!

De tre kyrkoherdar du nämner är också mina förfäder. Jag har också förgäves försökt få reda på deras föräldrar. Gustav Hindsberg borde man klara av på något sätt.
Vid en resa i Tarttu senaste vår besökte jag universitetsbiblioteket.
Där finns en bok sammanställd av Arvo Tering: Album academicum der Universität Dorpat 1632-1710. På s. 294-295 finns Johan Cramerus upptagen. Han studerade i Dorpat i mitten av 1600-talet, inskriven vid Nylands nation. Dessutom nämns att hans far hette Henric. Tyvärr stod ingenting om varifrån i Nyland han eventuellt kunde ha varit. Uppgifterna är knappa tyvärr.

Ulla Fellman

[TapioV]

Oletko etsinyt Helsingistä tai Porvoosta löytyisikö sieltä jotakin porvari Krämer? Latinalaistettu nimi viittaisi siihen suuntaan.
TapioV

[Antti Järvenpää]

Hei

Vaikka nämä pappismiehet eivät liity mitenkään esi-isiini, olen kirjannut itselleni seuraavat tiedot näistä 3:sta ensimäisestä kirkkoherrasta;

Perus lähteet: Suur-Tuusulan Historia, Risto O. Peltovuori 1975 Vammalan kirjapaino ja Suur-Tuusulan Historia III, Antti Rosenberg ja Rauno Selin, 1995 Helsinki Yliopistopaino
Lisäyksiä ja korjauksia perhessuhteisiin Anne Koivistoinen ja A. Järvenpää

IGI:n tietolähteenä kannattaa suhtautua varovaisesti, mutta sen perusteella kahden ensimmäisen papin lähtöalue olisi Oulun seutu

Suluissa olevat lähdemaininnat ovat Suur-Tuusulan historiasta, jonka kirjallisuusluettelosta saa sitten tarkemman tiedon kyseistä lähteestä.


Johan Magnus Lupeus (1654-1680)

s. noin 1623 Oulu (IGI) k. 1680 Tuusula. Oli aikaisemmin toiminut Hämeenlinnan v.1639 perustetun 2-opettajaisen lastenkoulun rehtorina (Blomstedt, Kirkko ja koulu, s. 427) ja v:sta 1644 lähtien Tuusulan kappalaisena. V.1653 mainitaan kenraalikuvernööri Pietari Brahen suositelleen häntä kirkkoherraksi näiden aikaisempien toimien perusteella.(TSA II F 1, Bjugg Stålhanelle 23.2.1653) Ensimmäinen khra joutui kirjaimellisesti käymään olemassaolon taistelua, kun pappila oli raivattava viljelykseen autiotiloista ja papinmaksujen keruu oli vaikeata seurakunnan perustamisen aiheuttaman vastarinnan takia. Johannes Lupeus kuoli v. 1680.

PsoI noin 1648 Oulu (IGI) Margareeta, pso II Maria Mikontytär.

Lapsia I aviosta: kaksi tytärtä:
Lupeus Kristiina s.1649 Oulu ( IGI), pso Mäntsälän khra Sticheus Johan , s.1645 Oulu (IGI)
Lupeus Regina , s. 1651 Oulu (IGI) Puoliso: Vihitty 1672 Oulu (IGI) Tuusulan kpln Cramerus Johan, s. 1647 Oulu (IGI), k. 16 .6.1693 Tuusula , seur. Tuusulan khra.

Lapsia II aviosta: tytär:
Lupeus Anna Maria, Colliander Zakarias Martini mainitaan menneen naimisiin Anna Maria Lupaean kanssa, joka oli kirkkoherran toisesta avioliitosta. (Hämeenlinnan Historia).


Johan Cramerus (1682-1693)

s. 1647 Oulu (IGI) k. 16 .6.1693 Tuusula. Tuusulan kirkkoherraksi 11. 6.1682. Hän oli opiskellut Tarton yliopistossa kirjoittauduttuaan sinne v. 1663. (Nimi viittaa porvarisukuun: Krämer (saks.) = rihkamakauppias. Cederberg 1939, s. 31.) Tuusulan kappalaiseksi hän tuli v. 1670. Kirkkoherrakauden alkaessa olivat pappilan pellot kylvämättä ja Crameruksen täytyi kylvää ne omalla viljalla. (VA, Sipoon kk. 1685.)

Cramerus kuoli v. 1693 pitkällisen sairauden murtamana. Papin lesken sanotaan jääneen suureen köyhyyteen seitsemän alaikäisen lapsensa kanssa »melkein paljaan taivaan alle kurjaan asemaan». Armovuoden ajan pappila oli kuitenkin lesken nautinnassa. Sen jälkeen leskirouva Cramerus viljeli Tuomalan Laurikkalan taloa 1700-luvun alkupuolelle saakka harrastaen pelkkojen myyntiäkin. Isonvihan aikana hän lienee ollut suhteellisen hyvissä varoissa, koska hän pystyi antamaan lainaa Ruskelan Abraham Monsakselle. Regina Lupeus eli vielä v. 1723.(VA, Hgin pit. tk. 1702, Sipoon sk. 1723.)

Pso 1672 Oulu (IGI) Lupeus Regina s. 1651 Oulu (IGI), vht ed.khra.

Lapsia ainakin:
Cramerus Brita (Brigitta), s. 1673 Oulu(IGI), pso. 1699 Sevonius Johan Johaninpoika, katso Tuusulan khrat, Leskirouva oleskeli vv. 1740-1747 poikansa luona Oulussa
Cramerus Kristiina, s. 1675 Oulu(IGI). k. 25.7.1735 Tuusula kk, Pekkola, pso seur. Tuusulan khra Hindsberg Gustaf

Gustaf Hindsberg (1694-1727)

s.? k. 1727 Tuusula. v.1691 Tuusulan kappalaiseksi ja solmi pian avioliiton kirkkoherran tyttären kanssa. Kirkkoherraksi 1.7.1694.

1713 alkoivat sitten venäläiset joukot lähestyä. Ruotsin kuninkaan yleistä kehotusta noudattaen Hindsberg päätti lähteä pakomatkalle Ruotsiin. Hänen pieni omaisuutensa jäi pääasiassa vihollisen ryöstettäväksi. Joskus isonvihan loppuvuosina lähetti »rutiköyhä pappismies» Gustaf Hindsberg Ruotsin kuninkaalle kirjeen, jossa hän anoi kirkkoherranvirkaa Ruotsista. Vaikka virkoja oli täyttämättä ja Hindsberg oli hyvin ruotsinkielen taitoinen, ei hän ollut saanut virkaa, koska tuomiokapitulit hänen mielestään suosivat ruotsalaisia ja »oman hiippakunnan lapsia».

Isonvihan jälkeen Hindsberg palasi Tuusulaan. Alkuun pääsyssä oli vaikeuksia, kun pappila oli hävitetty. Hindsbergin aikana kirkon tilien pito laiminlyötiin piispan huomautuksesta välittämättä, niin että asiasta rettelöitiin hänen perillistensä kanssa vuosikausia kirkkoherran kuoleman (1727) jälkeen.

Pso Cramerus Kristina (Krämer) , s. 1675 Oulu (IGI), k. 25.7.1735 Tuusula kk, Pekkola, vht. katso ed. Tuusulan khrat.

Lapsia ainakin:
Hindsberg Kristiina, s. 1692 k. 10.5.1748 Tuusula, pso Keravalainen torvensoittaja Ekberg Abraham
Hindsberg Anna Maria, s.1693, k. 19.8.1731 Tuusula, pso 28.2.1725 verokirjuri Hertzberg Gustaf s. 27.7.1694, k. 29.7.1729 Tuusula ( Genos: Släkten Hertzbergs ursprung, 1933)
Hindsberg Regina, s.1696, pso. 3.1.1723 Tuusula Eggertasin omistajan kersantti Enroth Eggert, heidän tytär Maria Sofia meni naimisiin Tuusulan kirkkoherran pojan Ignatiuksen Anders kanssa
Hindsbergin Gustav, s.1708 majoitusmestari/ luutnantti k.1.5.1750 Myrskylä , Porlammi (GENOS; Släkten Schröder i Borgå).1. puoliso: Schröder Anna. 2. puoliso: Bock Margareta.3. puoliso: Schröder Anna.
Hindsberg Zakarias, k. 1769.

[Essimi]

Noiden jo tutkittujen ylioppilasmatrikkeleiden mukaan Johan Cramerus on Johannes Henrici ja matrikkelissa huomautetaan, että Nummen Röhkölässä on Kraami -niminen rustholli.
Sama lähde kertoo vävy Gustafin olevan Gustavus Andreæ.
Ehkä näistä patronyymeistä on hiukan apua jatkotutkimuksille.

[Juha]

Nummen Röhkölän Kraamin rustholli oli 1571 pitäjän vaurain talo yhdessä Tavolan Vällin kanssa. Molempien omaisuus oli yli 100 markkaa. Isäntänä oli tuolloin Juhana (Johan) Kraami.

Kraami oli Röhkölän vanhin talo ja sen ensimmäisiä isäntiä saattoi olla muuan Magnus (Mauno) Röhkölä jo vuonna 1489.

Vuoteen 1540 mennessä Kraami jakautui kahtia veljeksille Simo ja Jussi.

Hieman myöhemmin talot yhdistettiin yhdeksi rustholliksi.

1600-luvun aivan alussa Simo Kraamin puolikkaan isäntänä oli Juha Tuomaanpoika ja 1710 Juha Matinpoika. Talo oli periytynyt isältä pojalle aina vuodesta 1540 lähtien.

Samalla tavalla Jussi Kraamin puolikkaassa olivat Matti Laurinpoika ja Matti Matinpoika (1600-luvun alku/1710).

Lähde: Osmo Jussilan loistava Pusulan historia -teos

[esko vuorinen]

kiitos tiedoista.Hakemani sukujuuret ulottuvatCristina Hinsbergin jojan Anders Ekbergin kautta Nurmijärvelle ja sieltä Helsinkiin. Mutta asiaan:Cramerus ja Lupeus syntyisin Oulussa?? minäkin olen erittäin varauksellinen IGI tietoihin Mutta yksi fakta siinä saattaa olla nimittäin samansäätyisten keskinäiset avioliitot= voivat olla sukua keskenään????Kaksi vahvistusta on myös sille että Johan Crameruksen isä olisi Henrik. ja sukunimi Crämer Kramer ,Krämer jne..Krämer suvusta on joku kirjakin olemassa mutta havaintoni mukaan se ei uloitu nyt kysesssä olevaan aikaan. Gustav Hindsbergin kohdalla on vielä tutkimatta Sipoon Hindsby SAY tä ei ole digitoitu sieltä.Luulisi pappis säädyistä olevan enemmän painettua materiiaalia kuin olen löytänyt sukututkimusseuran ja kansallisarkiston kirjastoista. sekä muista kirjastoista ja hakukoneista joista olen etsinyt tietoa , näistä kolmesta kirkonmiehestä.Pitäjien historiat (Tuusula)kuuluvat aina ensiksi vakiolukemistoon .suosittelen.Tutkimus jatkuu kiitos kaikille .Juhalle erityisesti Läntisen Uudenmaan tiedoista jossa
minulla on esipolvia joka pitäjässä.

[mickey]

Hei!

En tiedä onko asialla yhteyttä,mutta Sipoon Martinkylän Måssas tai Måsabacka- nimisellä rusthållilla on 25.8.1746 kuollut Isaac Andersson Hindzberg 87v ikäisenä(tiedot historiankirjoista ja rippikirjoista). Hän on ilmeiseti ollut tilan rusthållari. Tilaa hoiti (ilmeisesti) poikansa Gustaf Hindsberg s. n. 1714 ja k. 9.4.1756, ollen Sipoon nimismiehenä vuosina 1741-56.

Olen miettinyt myös yhteyttä Hindsby-kylään, sillä 1800-luvulla esiintyy Martinkylässä (Mårtensby) Hindsbystä muuttanut tilanpitäjä joka tullessaan kylään alkoi käyttää sukunimeä Hindsberg. Tuskin liittyy tähän tapaukseen, mutta nimi voi olla sieltä päin.

Toinen Hindsby-kytkös on se että Isonvihan jälkeen tilan omisti luutnantti Reinhold Möllerin leski Brita Möller, omistaen myös Hindsbyn Nygårdin rusthållin.

t, Mikael Ylöstalo

[mariemo]

Nyt menen jo alkuperäisen kysymyksen ulkopuolelle, mutta tiedätkö miten rustholli on joutunut Brita Möllerin omistukseen, kun ilmeisesti tämä Isak Hindsberg myös asui siellä? Ja onko sinulla tietoa hänen lapsista (muut kuin Gustaf) ? Onko hän tai hänen vaimoonsa sukua Oljemark-sukuun niin kuin ilmeisesti Brita Möller? Itse asian etsin esivanhempia Måsabackan ratsastajalle, Isak Hasselberg:lle. Hän voi tietysti olla kotoisin muualta. Tosiaan myös hindsby:ssä kirkonkirjaassa esiintyy kerran tai kaksi siihen aikaan toinen Hasselberg (Johan), muuten nimi on täysin 'uusi' Sipoossa.Ruotsista siiretyissä listoissa häntä ei kuitenkaan löydy. On vain tullut mieleen etsiä myös kylästä. Onhan siinä asuvissa suvuissa nimenoman Isak-nimi ollut kovasti käytössä

[mickey]

En valitetavasti osaa vastata kysymyksiisi, sillä en ole käynyt tutkimassa SAY:ta. Odotan innolla niitten ilmestymistä nettiin. Enkä ole myöskään tutkinut muita kuin kirkonkirjoja. Läänintilit ovat sen verran vaikealukuisia minulle.
Mutta ilmeisesti Måsabckan tila joutui heti isonvihan jälkeen Isaac Björkellin omistukseen, jonka jälkeen Hindsbergit astuivat kuvaan. Britan mies on ilmeisesti ollut tämän tilan omistaja, kuten myös Hindsbyn Nygårdin. Nämä tiedot perustan Paul Nybergin kirjottaman Sibbo Sockens Historia del I och II kirjaan.

[mariemo]

Jag tittade ännu på mina anteckningar gällande Hindsberg och har i någon källa (Nyberg??) hittat en notering om en korpral Anders Hindsberg på Hindsby Petas , vars häst bröt benet 1687 på den oskötta bron (för vilket fem bönder dömdes till böter). På Petas hittas Hindsberg också under 1700-talet. jag har också antecknat ett påstående (antagande?) att Isak Hindsbergs hustru Anna Isaksdotter är syster till Brita Möller, dvs. av släkten Oljemark. I så fall kunde hennes innehav av Måsabacka väl förklaras. Hennes svägerska på Ollas hade också som änka tagit sytning av Brita Möller år 1708 (?). Jag är inte heller bra på att läsa länsböckerna men Isak Hindsberg finns i Mårttensby redan i mantalsboken kring år 1711-12, och uppges efter stora ofreden fortfarande som innehavare i mantalslängden.Isak Björkells hustru hette för övrigt Maria Hindsberg och var kanske en dotter till Isak. möjligen var det den vägen han skaffade måsabacka av Brita Möller?

[mickey]

Tack för dessa för mig nya uppgifter. Vi får vänta på att SAY digiteras också för Sibbos del så fort som möjligt. Det kan ge klarhet.

Men i varje fall så kunde denna Anders Hindsberg vara far till Isak And:son Hindsberg.

[Esa Turtiainen]

Ovat näemmä nämä kirkkoherrat minunkin sukulaisiani tuon torvensoittaja Ekbergin ja Kristiina Hindsbergin jälkeläisenä. Tutkin erityisesti "Nukarin Heleniusten" sukuhaaraa.

Suur-Tuusulan historiankirjan ensimmäisestä osasta sivulta 344 löytyy aiemmin mainitsemattona tietona, että hän tuli Hämeenlinnaan Turusta: "Maan kenraalikuvernööri Pietari Brahe oli toimittanut hänet v. 1639 Turusta vastaperustetussa Hämeenlinnassa aloittavan pienlasten koulun eli pedagogin rehtoriksi. Samalla hän oli v:een 1643 saakka myös linnanpappina." ... "Kun Pietari Brahe myöhemmin suositteli Johannesta tänne kirkkoherran virkaan, lienee kenraalikyvernööri muistanut hänet vielä ensimmäisen virkakautensa ajoilta (1637-1640)."

Tuo aiemmin mainittu Johanneksen syntymäaika 1623 ei oikein mielestäni tunnu uskottavalta , koska hänet olisi 16-vuotiaana aiempien Turun ansioiden perusteella nimitetty perustamaan koulua kahdella alaisella ja samalla linnanpapiksi. Samoin Oulu on Tuusulasta aika kaukana nykyisinkin saatikka 1600-luvulla. Olisiko hänen tyttärensä käynyt synnyttämässä lapsia Oulussa, kun isä ja aviomies ovat Tuusulassa kirkkoherra ja kappalainen?