Niesiniemen / Niesniemen suku

[Tatapio]

Tervehdys.
Olen aloittelemassa sukututkimusta ja olen erityisesti kiinnostunut isäni puolen Niesiniemen -suvusta Rovaniemen MLK:sta.
Onkohan jollakin jo alustavaa tietoa.
Sen veran tiedän, että ainakin Orbas tai Orbus niminen olisi asettunut Niesiniemeen 1700-luvulla ja ottanut Niesiniemen sukunimen.
Terveisin Tarja Tapio

[khanhisalo]

Hei!

Niesiniemestä en osaa antaa mitään tietoja, mutta Orbusta, Orpusta tai Orpanaa minulla löytyy, ovat Kautokeino,Enontekiö tai Kaaresuvanto alueelta 1600-1900 luvulta.

terv.Keijo H

[piipa]

Roissa oli Kr.trp. Niesiniemi, mutta 1890-1900 rippikirjojen mukaan siellä asui Luosujärviä.

[piipa]

Oletko Tarja sukua Kemijärven Tapioihin? Mitä sukua tutkit Ylitorniolta?

[Tatapio]

Hei!

Niesiniemestä en osaa antaa mitään tietoja, mutta Orbusta, Orpusta tai Orpanaa minulla löytyy, ovat Kautokeino,Enontekiö tai Kaaresuvanto alueelta 1600-1900 luvulta.

terv.Keijo H

Kiitos vastauksesta Keijo H. Ja muutkin
Löysin Ruotsin puolelta tietoja tästä Obusisita, joka on todellakin Enontekiöltä lähtöisin ja saamelainen. Myöhemmin tämä Orbas olisi kulkeutunut Pajalan kautta Niesiniemeen ja ottanut myös Niesiniemen sukunimen, mahdollisesti uudistilallisena.
Eli tällainen tieto löytyi ruotsin Anbytaforumista:

Per Jonson Orbas f. 1737, han gift Margeta Jönsdr 6.2.1767 och Per född 4.6.1767. De kommit till Rovaniemi 1789. Där Pers efternamn var Orbas, Airi och nästa Niesiniemi.

Olisiko sinulla tähän muuta tietoa.
Terveisin Tarja T

[armida]

Rovaniemellä on edelleen kylä nimltään Niesi ja siellä on asunut mm. Luoujärven suku, joka on mutkien kautta tullut Käsivarresta Niesiin

[a-m-t niesiniemi]

Hyvää päivää.

Olen Niesiniemen sukua suoraan alenevassa polvessa ja olen itsekin tutkinut Niesiniemen suvun taustoja. Tässä joitain tietoja, joita olen saanut selville omasta sukutaulustani.

Isä ja poika -
Heikki Ollinpoika Luosujärvi s.1812 Kittilässä (?), (Kittilän kirkonkirjoissa ei ollut mitään tietoja kun sinne on soiteltu.) K.28.1.1896 Niesi, Rovaniemi.
ja
Heikki (Henrik) Heikinpoika Luosujärvi on syntynyt 7.12.1845 (Niesi) Rovaniemi ja kuollut 18.4.1911 (Niesi)Rovaniemi.

Heikki Ollinpojalla oli ensin kruununtorppa Niesin kylässä. Isänsä kuoleman jälkeen Heikki (Henrik) Heikinpoika Luosujärvi haki lupaa perustaa uudistila torpparitilan paikalle vuonna 1893. Hän perusti Niesiniemen tilan vuonna 1897 Niesin kylässä olevaan Niesijärven niemeen ja sukunimi muuttui viimeistään tällöin lopullisesti Niesiniemeksi. Lopullisessa tilanperustus-asiakirjassa 17. marraskuuta 1897 tilan hakijaksi mainitaan "Heikki Luosujärvi eli Niesiniemi", eli Luosujärvi oli muuttanut nimensä Niesiniemeksi jo tätä ennen.

Tällä Heikki Heikinpoika Luosujärvellä oli 11 lasta joista poika Aapo Oskari Niesiniemi on isäni isä.
Näitä Heikki Heikinpojan jälkeläisiä on isäni isän lisäksi Kaisa Elmiina (kuollut lapsena), Kreeta Matilda (muuttanut sodankylään 1892), Maria Josefiina (muuttanut Kemiin), Erikka Eveliina, Arviid (kuollut lapsena), Hilja Susanna, Juho Heikki, Aino Armiida, Eino Aukusti (kuollut lapsena) ja toinen Eino Aukusti. Sukua on siis aikalailla laajasti tutkittavana...

Kuopion hiippakunnan Rovaniemen seurakunnan papereissa jossain aikain saaton vaiheessa kirjoitusvirheen johdosta Niesiniemen sukunimi kirjoitettiin väärin Niesniemeksi, ja siten se nimi esiintyy myös vielä nykyäänkin joillakin suvun jälkeläisillä. Mutta alunperin nimi on siis ollut Niesiniemi.

Perimätiedon mukaan (mitään todistettavia asiakirjoja ei ole) olisi niin että alussa mainittu Heikki Ollinpoika Luosujärvi ("Niesin-Heikki") olisi kahden veljensä kanssa tullut Kittilästä (???) Niesiin tukinkaatajiksi. Yksi näistä kolmesta veljestä palasi takaisin Kittilään(?). Kaksi jäi Niesiin. Ja juuri tämä Heikki Ollinpoika otti Niesin-Heikki lempinimen käyttöönsä oman tilapaikkansa mukaan. Kolmas veljistä jäi kylään asumaan Luosujärvenä.

[Tatapio]

Tervehdys.
Ja kiitos viestistäsi.
Laitoin sinulle yksityisen viestin Heikki Ollinpojan s.s 1812 vanhemmista, jotka löytyvät Turtolan kirkonkirjoista, Ruotsista.
Elettiinhän Ruotsin vallan aikaa aina 1809 saakka.

Terveisin T. Tapio

[Tuisku]

Orpus
Sv 5, No och Fi –
’Föräldralös’ (Steen 1975 s. 32). Marainen (1997b s. 211) uppger att anfadern
till en släktgren ursprungligen hette Parfva, men i kyrkboken fått tilllägget
Orbus ’föräldralös’ vilket sedan blev de efterkommandes släktnamn.
saN oarbbis oarbás- attr. oarbbes ’föräldralös’.

Marainen 1997b: Karesuando samesläkter. Umeå. (Sápmi. Skriftserie utgiven av Sámiid
Riikasearvi (SSR) 9.)
Steen, Adolf, 1975: Samene. Emner og oppslag 2. Trondheim.

Mistähän rippikirjoista näitä Parfvoja voisi löytää. Missähän vaiheessa liikanimestä on tullut sukunimi. Hakusessa Tarjan lailla Orbus/Orbas suku.