Ruovesi

[maritas]

Toivoisin tietoja Eeva Juhontytär Hellmannin aviottomasta pojasta
Johanneksesta, s. 15.10.1887
Eevalla oli myös kaksi aikaisemmin syntynyttä lasta, jotka kuolivat
alle vuoden ikäisinä.
En tiedä kuoliko Johannes lapsena vai annettiinko hänet kasvattilapseksi.
Eeva oli syntynyt 11.05.1860 Ruovedellä ja avioitui 28.11.1890
Juho Hermanni Aatunpojan kanssa.

[Erkki Järvinen]

Toivoisin tietoja Eeva Juhontytär Hellmannin aviottomasta pojasta
Johanneksesta, s. 15.10.1887
Eevalla oli myös kaksi aikaisemmin syntynyttä lasta, jotka kuolivat
alle vuoden ikäisinä.
En tiedä kuoliko Johannes lapsena vai annettiinko hänet kasvattilapseksi.
Eeva oli syntynyt 11.05.1860 Ruovedellä ja avioitui 28.11.1890
Juho Hermanni Aatunpojan kanssa.


15.10.1887 syntyi ja kasteessa 16.10. Johannes äpärä. äiti: Santalan piika Eeva Juhontytär. Kummit: torppari Kalle Haavisto ja vaimo Maria.
kirkossa A. M. Numminen

[ Lähde: Syntyneitä ja kastetuita Ruovedellä v. 1887 sivu 289 ]



Sivu 571 kirkonkirjassa 1880 – 1890 Muroleen kylä Santalan
piika Eeva Juhontytär Hellman vi synt. 11.5.1860, kirk. 1 k. salav. 24/2.83, kirk. 2. k. salav. 29/8.85 siirtyi 1887 sivulle 602,

Lapsi; Kalle Eetvart synt. 3.1.1883 ja merkitty kuolleeksi 21.1.83,
Lapsi; Maria Eevantytär synt. 3.8.1885 ja merkitty kuolleeksi 4.1.86,
Lapsi; Johannes Eevanpoika synt. 15.10.1887 ja merkitty siirtyneen vuonna 1888 sivulle 563 jossa häntä ei kuitenkaan ole vaan löytyy edelleen äitinsä kanssa rippikirjan 1880 – 1890 sivulta 602 Muroleen kylän Sorkkalasta jossa äitinsä on piikana (tulivat siis Santalasta) ja siirtyvät vuonna 1890 rippikirjan sivulle 591 Muroleen kylän Riikooli, jossa Eevalla on merkintä: Av. kuul. 25/10.90 Juha Myllyselle s. 597 jonne kirkonkirjan sivulle Eeva sitten poikansa Johanneksen kanssa siirtyy vuonna 1890

Juha Herman Aatunpoika Myllynen s. 18/2.1854 on muonarenkinä Muroleen kylän Rikalassa (rk 1880 – 1890) tullut sinne 1881 rk:n sivulta 301 ja lukutaito on heikko (ollut aiemmin naimisissa) ja vihitty nyt 22/11.1890 Eevan kanssa
(kuulutus merkintä 25/10.90 kuten Eevalla),

Juha Hermannin 1. vaimo Hilma Yrjöntytär s. 20/7.1851 on merkitty kuolleksi 3/7.1890,
Lapsia Juhalla ja Hilmalla;
Amanta s. 22/10.1874,
Emma s. 7/1.1879,
Iita Maria s. 19/7.1882 joka on kuollut 20/9.1884,
Yrjö s. 30/9.1886,
( ) s. 26/5.1889,

ja sitten tämä Juha Hermannin 2. vaimo Eeva Juhantytär sekä poika Johannes,
Siirtyvät uuden kirjan sivulle 711,


rk 1891 – 1900 sivulla 711 Muroleen kylä Rikalan
muonarenki Juha Herman Aatunpoika Myllymaa Niemelä perheensä kanssa ja siirtyvät vuonna 1899 sivulle 699,

paitsi, että Emma siirtyy 9/12.1895 Teiskoon,
ja
Johanna syntyy 18/7.1891,
Santra syntyy 26/1.1893,
poika Kalle syntyy 23/10.1894,
Jaakko Herman syntyy 4/5.1896,
Aatu syntyy 24/12.1898,


rk:n sivulla 699 (1891 – 1900) Muroleen kylän Mäkelän torppa Koukkulammi jossa tämä Juho Herman Aatunpoika mainitaan torpparina ja perhe on ainakin vielä silloin em. sivulla 711
Näin siis vuoteen 1900 saakka ja nuorempia kirjoja ei minulla ole käytössäni.

Tiedot ovat rippikirjojen mukaan eli en ole niitä tarkastanut historiakirjoista koska se vie enemmän aikaa mutta jos haluat niin ………

[kaarinan kiulu]

Laitan minäkin lusikkani soppaan eli Muroleen Mäkelän torpan nimi oli siis Kaakkolammi eikä Koukkulammi( sijaitsee Ruoveden kirkolla). Kaakkolammi-niminen talo sijaitsee vieläkin Penttilänperässä melkein samalla paikalla kuin ennenkin.Oma vaarini on syntynyt ja asunut myös kyseisessä torpassa ja yht'aikaa kuin Sinun kysymäsi henkilö. Tosin välillä Kalle-vaarini oli pikkupoikana noin 10v. Teiskossa, mutta muutti noin 1914 takaisin Mäkelän maille.Ei aivan samaan paikkaan vaan noin vajaan km:n päähän edellä mainitusta paikasta. Itse olen syntynyt siellä. Kaakkolammin talo on noin 6 km Muroleen keskustasta ja siis Penttilän kylässä.Me paikalliset sanomme usein Penttilänperä .Lapsena kuulin Hellmannin nimen. Perheet olivat siis tuttuja keskenään.
Tiedän Muroleen asiat hyvin sekä valokuuvaja Luhtalan myös.
terv. Kaarinan kiulu

[maritas]

Pitää paikkansa, että Mäkelän torppa oli nimeltään Kaakkolammi.
Vaarini oli myös Eevan ja Hermannin poikia, nuorimmainen ja myöskin
Hermanni nimeltään. Hän muutti puolisonsa Lauran ja kolmen lapsensa
kanssa Kuruun 1930-luvulla jossa perhe kasvoi vielä viidellä lapsella.
Olen kyllä tutkinut tätä perhettä paljonkin, mutta minulle tuli noin viiden
vuoden tauko tähän hommaan lapsen syntymän myötä. Itselläni ei
ole kovinkaan usein mahdollisuutta päästä tutkimaan Ruoveden tietoja,
mutta onneksi täältä löytyy ystävällisiä henkilöitä joilta joskus voi pyytää
apua. Itse asun Ylöjärvellä.
Matti Luhtalan puoliso oli Eevan veljentytär.

Terveisin Maritas

[Erkki Järvinen]

Laitan minäkin lusikkani soppaan eli Muroleen Mäkelän torpan nimi oli siis Kaakkolammi eikä Koukkulammi.
terv. Kaarinan kiulu

Oikeassa olet sillä niinhän tuo on elikkä olin näppäillyt selvän tekstin väärin, joten hyvä kun oikaisit.

[kaarinan kiulu]

Kapeen kylässä oli Sillmannin taksi. Oletko samaa sukua?
Hain myös jossain vaiheessa Teiskosta tietoja Sillmanneista eräälle tamperelaiselle? rouvalle. Tosin hän itse taisi löytää kaipaamansa tiedot ennen minua.
terv. Kaarinan kiulu
(mar_jave*hotmail.com)

[maritas]

Olen avioliiton kautta Sillman ja mieheni perhe on Viljakkalan Sillmanneja.
Olen juuri aloittelemassa heidän perheensä tutkimista. Tiedän ainakin
pikkuserkkuni Ruovedeltä olevan aviossa Teiskon Sillmannin kanssa. Sen
enempää en vielä ole heihin "perehtynyt". Teiskosta olen tutkinut Kaare-
lan perhettä, sillä Kaakkolammin Hermannin tytär Amanda avioitui Teisko-
laisen Matti Kaarelan kanssa. Matti kuoli 1918 ja Manta 1960.
Myös Kauppilan tilalla Teiskossa on sukulaisia, myöskin Ilveskosket Saarlah-
den kylästä kuuluvat sukuun.

Kerron mielihyvin lisää, jos kiinnostaa. T: maritas

[ripatassu]

Laitan minäkin lusikkani tähän soppaan - en sentään Kaarinan kiuluun, vaikka vastaukseni onkin lähinnä Kaarinalle. Milloin Kaakkolammi on kuulunut Penttilän kylään, josta paikalliset käyttävät nimitystä Penttilänperä? Kyllä minun tietääkseni Kaakkolammi (tai nykyään lyhyemmin ainakin puhekielessä pelkästään Kaakko) kuuluu Kaakonperään eikä Penttilänperään. Mistäpä muualta Kaakonperä olisi nimensä saanut, ellei nimenomaan Kaakolta? Eri asia on, että Kaakko(lammikin) niin kuin koko Kaakonperä Ylisenperää myöten kuuluivat aikanaan Penttilän koulupiiriin. Sen sijaan mistään Penttilän kylästä en ole koskaan kuullutkaan, mutta Penttilänperästä kyllä siinä Muroleen ja Kekkosen kylien rajamailla; Joutsenusjärven ja pikitien ympäristössä. Missä kohtaa Penttilänperä sitten muuttuu Kaakonperäksi? Ei liene mitään yksittäistä kohtaa samalla tavalla kuin kylien välillä on tarkat rajat, mutta omissa mielikuvissani perä vaihtuu toiseen siinä Töyssyn ja koulun tienoilla. Mitä mieltä itse olet?

[kaarinan kiulu]

Itse kuulun syntyperäisiin penttilänperäläisiin ja lyhentelen nimeä epävirallisesti penttilänkyläiseksi, perä-nimitys tulee näin lyhennettyä. Kaakonperäläiset alkavat sitten Kaakon talosta ylisenperään päin. Virallisesti en tiedä, missä raja kulkee enkä edes tiedä tarkkaan, missä vaarini syntyi, kun hänen syntymäpaikkansa oli Kaakkolammin torppa ehkä siinä välimaastossa. Nykyinen Kaakkolammin talo on vähän syrjässä Kaakon talosta. Kuulun myös Penttilän talon sukuun( Kekkoselle päin) ja käyttelen nimiä kai vähän sekaisin.
Veljeni omistaa nykyisen Töyssyn talon, ent. Penttilän koulun naapurissa ja hänen osoitteensa on Kaakonperäntie, Murole, mutta me sanoimme itseämme aina penttilänperäläisiksi. Pitää kysyä veljeltäni, miten hän nykyisin kutsuu itseään.
Asiasta on hyvä keskustella ja minun pitäisi kai vähän tarkemmin käyttää nimityksiä.
Karttakin olisi hyvä olla olemassa! terv. Kaarinan kiulu

[kaarinan kiulu]

Katseli kansalaisen karttapaikasta ja kyllä se Penttilänkylä näkyy olevan ihan kartassakin kylän nimenä. Siis siellä, missä on Penttilä, Hietanen ( Kekkosen suunnalla) . Samalla tarkistin, että Kaakonperä on toisenen ( Muroleen) kylän nimi, joten taitaa Kaakko( lammi) ja
Töyssy kuulua kuitenkin Kaakonperään. Itse pidän itseäni edelleen penttilänperäläisenä. terv.:oo: Kaarinan kiulu

[kaarinan kiulu]

Edelliseen tekstiin tuli paljon kirjoitusviheitä:eek: Kaarinan kiulu

[ripatassu]

Niinpä niin,

Etteivät nyt menisi puurot ja vellit sekaisin kaarinan kiulussa. Kaakkolammim (Kaakon) talo taitaa olla omalla paikallaan siinä tien vieressä. Ethän sekoita sitä Riihimäkeen, jonka omistajilla on (tai paremminkin oli) sukunimenä Kaakkolammi? Sen tiedän, että aikanaan noiden kahden talojen omistajat ovat olleet sukua keskenään, ehkä myös samalla aukealla olevan kolmannen talon eli Lammin omistajat (nimestäkin päätellen).

Vähän samanlainen - ja monilta osin paljon sekavampikin - tilanne on Lahdenmäen osalta, minkä Penttilän sukuun kuuluvana varmaan tiedätkin. Siellä mäellä on kanssa monta samaa sukunimeä kantavaa, jotka eivät välttämättä ole toisilleen sukua lainkaan tai sitten ovat sukua yllättävällä tavalla keskenään.

Kyllä minusta kaikesta huolimatta on liioittelua puhua Penttilän kylästä. No, mikä ettei puhekielessä, mutta maarekisterissä Penttilä sen sijaan taitaa olla ja pysynee yhtenä talona Kekkosen l. Haukkaniemen kylässä. Sen sijaan Penttilässä olen käynyt kylässä monia kertoja, ovathan he sukua minullekin. Tästä jo varmaan arvaat, että olemme sukua toisillemme eikä niin kaukaistakaan, sillä Töyssyn (Jose)Fiinu ja isäni isä olivat keskenään pikkuserkkuja, eikä kummankaan sukupuuta tarvitse mennä edes Penttilään saakka, vaan yhteiset esivanhemmat löytyvät jo em. Lahdenmäestä.

[kaarinan kiulu]

Yllätys tämä Penttilänkylä oli minullekin, katso kartasta,niin näet. Riihimäen talon omistaa Kaakkolammi todellakin. Lapsena opin käyttämään koulutoverieni sukunimiä heidän taloistaan. Kaakkolammin lapset asuivat Kaakkolammin talossa ja Riihimäki jäi vähän oudoksi. Kaakkolammin Eevaa( Syvälä) sanottiin kai sentään Riihimäen Eevaksi. Entinen Kaakkolammin torppa on kai lähellä nykyistä Kaakon taloa, siis Lahtista. Kyselin tädiltäni asiaa. Lahtisen Eetukin kai tulee sukuuni Lahdenmäen kautta? Tutkin juuri Lahdenmäen sukua. Lahdenmäen Valto ei kuulu sukuuni, sensijaan Sivulan likat ovat sukuani. Karhunmaan entinen asukas eli Lahdenmäen Lauri ei myöskään ei kuulu, joten sekaista on.
Ennen kuolema vieraili talossa usein ja leski meni uusiin naimisiin ja jne. Lopulta talossa ei enää ollut yhtään entisen suvun edustajaa. Teiskossa on eräässä talossa jopa 7 uutta avioliittoa yhden sukupolven aikana, joten sukututkimus on melko siinä talossa mielenkiintoista.
Oletko löytänyt Lahdenmäen Matin( Matts Josephsson s. 28.6.1783? meni Justiina Penttilän s. 1799 kanssa naimisiin) alkuperää? Kirkonkirjoissa on kai jotain sekaannusta hänen kohdallaan. Seuraavaksi olen aloittamassa Piippulan väestä. terv. Marja-Terttu Kaarina

[kaarinan kiulu]

Lammin taloa asuttivat karjalaiset siirtolaiset eli Lindemannit. Talo on nykyisin Veikon perheen kesäasuntona. He eivät ole sukua Kaakkolammeille. Lindemannein edeltäjiä en tiedä eli siis ketkä asuivat ennen sotaa talossa. Pitää taas kysyä tädiltäni. Asia unohtui äsken. terv. Marja-Terttu Kaarina

[maritas]

Hei !

Riihimäkeä asui Jaakko ja Lyyti Kaakkolammi vuosina 1922-1954, jonka
jälkeen talo jäi pojalle Matti Kaakkolammille. Nykyään talo kuuluu Matin ja
Eevan perikunnalle.
Lammi kuului alkujaan Aatu Kaakkolammille, joka muutti Tampereelle 1920-
luvulla. Myöhemmistä asukkaista en tiedä.
Kaakkolammia asustanut "viimeinen Kaakkolammi" oli vaarini Juho Hermanni.
Kaakkolammihan paloi 1920-luvun jälkipuoliskolla, jonka jälkeen vaarini muutti
Kuruun. Vuodesta 1940 paikkaa omisti Edvard Lahtinen, jonka perheelle talo
kuuluu vieläkin. Nämä kaikki Kaakonperällä.

T: Marita S

Jaakko, Aatu ja Hermanni olivat veljeksiä.

[kaarinan kiulu]

Kiitos tiedoista! Eetu Lahtisen poika Eero asui nykyistä Kaakon taloa, hänellä ei ollut omia lapsia, hänen leskensä Saara Lahtinen elelee vielä ja asuu kai Kaakolla edelleen. Tämän Eetun epäilen olevan sukua Lahdenmäelle. Lindemannin Toivo ilmeisesti asui nykyistä Lammin taloa ( karjalainen), ja hänen poikansa Veikko pitää sitä kesäasuntonaan. Tämä talo on ilmeisesti se Aatun talo.
Keskustelu asiasta on lähtenyt vähän väärille poluille siinä mielessä, koska en ole väittänyt Kaakkolammin torpasta muuta kuin, millä suunnalla se on. Joku kirjoitteli, että se on sama kuin Koukkulammi ja korjasin tiedon, että kyseessä on Kaakkolammi. Koukkulammi on siis kirkonkylässä ja Kaakkolammin olisin voinut sanoa olevan jossain Muroleen kylistä, niin olisi tämäkin keskustelu jäänyt käymättä. Onko Kaakkolammin talo Kaakoperällä , on minulle tietona ihan yhdentekevää. En ole koskaan ollut niin tarkka kylien rajoista. Maaseudun asuttuna pitäminen on paljon tärkeämpää näinä aikoina. Joku voi ajatelle eri tavoin, mutta se ei ole minun päänsärkyni. terv. Marja-Terttu
P.S. Sukuasioista keskustelin Pirkon kanssa kesällä Töyssyllä:)

[ripatassu]

Tämähän on hyvää keskustelua, kun asioita voi lähestyä niin monesta näkökulmasta. Kaarina kiuluineen kyseli Matts Josephssonista, jonka syntymäajassa ajatteli olevan jotakin ongelmaa. Niin onkin!

Olen odottanut, että joku muu törmäisi samaan ongelmaan, jotta olisin voinut testata, olenko tehnyt oikean johtopäätöksen. Itse vietin aikoinani paljon aikaa saman ongelman parissa, selasin ja kelasin, mutat palaset eivät loksahtaneet kohdalleen.

Kunnes huomasin, että Penttilässä oli samaan aikaan kaksi Matts Josehsson -nimistä renkiä (rippikirja vuosilta 1817 - 1823, s. 218), joilla kummallakin oli oma syntymäaikansa vielä siinä vaiheensa. Kumpikin lähti omaan suuntaansa, mutta siitä eteenpäin kummallekin on merkitty syntymäajaksi 28.6.1783. Toinen näistä on siis väärä, mutta kumpi? Muistaakseni myös se toinen Matti oli perheellinen, olisiko ollut jo Penttilässä ollessaan; en tarkkaan muista, mutta joka tapauksessa jonkin tällaisen päättelyn avulla päädyin siihen, että tuo edellä mainittu syntymäaika kuului hänelle (siis sille toiselle, ei "meidän Matille")

Mikä meidän Matin syntymäaika oli ja mistä meidän Matti oli kotoisin? Omasta mielestäni hän oli syntynyt 24.2.1798 ja kotoisin Ruhalan kylästä Pekkalan Lähteenmäestä. Vaikka Matti menetti sekaannuksessa syntymäaikansa (nykyään varmaan sanottaisiin, että häneltä vietiin identiteetti), sai hän sentää Penttilän tyttären Justiinan puolisokseen ja torpan paikan Lahdenmäestä.

Miltä tuo kuulostaa? Tai kenellekään muulle tullut vastaan sama tapaus, jotta voisi vertailla, miten kukakin on edennyt. Todennäköisyys, että joku muu olisi omassa tutkimuksessaan päässyt samaan tapaukseen, on suuri, sillä Matilla ja Justiinalla oli kahdeksan lasta, jotka kaikki elivät aikuisiksi ja saivat omia lapsia (harvinaista siihen aikaan). Laskujeni mukaan heillä oli 53 lastenlasta ja seuraavastaa polvesta minulla on 130 nimeä (ja tiedän että luvusta puuttuu vielä moniakin). Tähän 130 lastenlastenlasten joukkoon kuuluvat mm. mainitsemasi Edvard (Eetu) Lahtinen Kaakkolammilta, samoin kuin Sinun isäsi äiti ja minun isäni isä. Paljonkohan meitä viidennen polven edustajia jo mahtaa olla?

Joo, paljon hedelmällisempää jatkaa keskustelua näillä muilla aiheilla!

[kaarinan kiulu]

Olipa helpottava tieto! Kiitokset! :)Päädyin samaan sotilas Joseph Slugin jälkeläiseen kuin Sinäkin, Ruhalan Lähteenmäestä, Hursti. Kyselin Ruoveden tutkijoilta ja digitoijilta asiasta, ennen kuin tiedot tulivat nettiin. Mitään varmuutta en kuitenkaan saanut. Matti Lahdenmäen syntymäaika muuttui kirkonkirjoissa, kun Justiina oli kuollut ja Matti meni uusiin naimisiin. Siitä päättelin, että hänen syntymäaikansa on väärä tai pappi merkitsi väärän Matin Justiinalle. Myös kuolinhetkellä Matin ikä ilmoitetaan niin, että hän olisi syntynyt noin 1796?

Toinen ongelma oli Johan Matinpoika ( Fiinun vaari), etsimme sitä yhdessä pikkuserkkuni Pentti Vatajan kanssa ja löytyihän Juho siinä vaiheessa, kun hän meni Retriikka Timontyttären kanssa naimisiin Lahdenmäen kohdalta. Syntymäaika taas väärin merkitty.Riikka on sen sijaan merkitty syntymään Kuruun ja touhusin pitkään Kurun kirkonkirjojen kanssa. Lopulta päädyin Muroleen Kovetulla syntyneen Retriikka Timontyttäreen, jonka syntymäaika on taas väärin, vuosi sentään oikea. Onko Sinulla samanlaisia tietoja?
terv. Marja-Terttu

[ripatassu]

Hyvä; itse pidän tuota Matti Juusenpoikaa selvitettynä, kun olemme toisistamme tietämättä päätyneet samaan lopputulokseen. Oletko - tai onko joku muu - selvittänyt Matti Juusenpojan sisaruksia? Heikki Juusenpoika (s. 03.01.1790) on minulta täysin hukassa.

Fiinun vaarin kanssa minulla ei ollut muistaakseni mitään ongelmia, kun hänen kohdallaan sain edetä kronologisesti. Joskus merkinnät onkin tehty toispuoleisesti esim. niin, että liikuttaessa saman seurakunnan sisällä, on merkitty sille sivulle, jonne on muutettu, se sivu jolta on muutettu, mutta ei toisinpäin.

Juhan vaimon eli (Fred)Riikan kohdalle olen merkinnyt hänen syntyneen 03.04.1830 Ruovedellä itsellisen tyttärenä Visuveden kylän Jarkossa, josta merkintöjeni mukaan muuttivat Kurun Riuttaskorven kylään Kallion torppaan. Lisäksi olen merkinnyt, että ennen naimisiinmenoaan hän oli piikana Muroleen kylän eri taloissa. Hänen kuolinajakseen olen merkinnyt 24.3.1891 ja kuolinpaikaksi Ruoveden. Mitä mieltä olet näistä tiedoista?

En muista, miten Riikan kohdalla oli merkitty, mutta monesti tuollaisissa tapauksissa, kun henkilö on nuoruudessaan asunut jonkin aikaa toisen kunnan alueella, siitä toisesta kunnasta tuleekin helposti merkintöjen mukaan hänen syntymäkuntansa. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun noin on käynyt. On kyllä elämänsä varrella asunut siellä kunnassa, joka on merkitty syntymäkunnaksi, mutta syntynytkin useimmiten siinä kunnassa johon palannut aikuisena.

Toinen varsin yleinen virhe on, että päivä ja kuukausi vaihtavat paikkaansa. Varsin yleistä on, että 8.5 onkin yhtäkkiä 5.8. Olen sen verran nähnyt noita muutoksia, että pidän aina tuollaisen muutoksen tullessa vastaan, varmana että olen löytänyt oikean henkilön, sillä sen verran usein tuollainen virhe esiintyy.

Päivämäärävirheitäkin esiintyy, sillä monesti syntymä- ja kastepäivät ovat menneet suloisesti sekaisin; monesti syntymäaika heitttäää myös tasan yhdellä kuukaudella mihin en ole keksinyt mitään luontevaa selitystä. Itse jätän itselleni näkyviin vain kastekirjaan merkityn syntymäajan (jos sellainen löytyy), sillä ajattelen sen olevan kaikkein varmimmin oikeimman päivämäärän, kun se on laitettu muistiin juuri niihin aikoihin, kun lapsi on kastettu.

Näin tällä kertaa, mutta kaipaan siis Ruhalan Lähteenmäkeä tutkineilta lisätietoja Heikki Juusenpojasta

[kaarinan kiulu]

Riikka Timontytär ei taida tulla Sinun sukuusi ja et ole tutkinut häntä varmaankaan niin paljon kuin minä, joten olen edelleen sillä kannalla, että oikea henkilö on Kovetulla syntynyt Fredrika. Pappi on sekoittanut hänet tähän toiseen Riikkaan eli Jarkossa syntyneeseen ja välillä Kurussa olleeseen. Heillä kun melkein sama syntymäaikakin. Itse päädyin tällaiseen ratkaisuun. Muistan joskus lapsena kuulleeni, että ollaan jotenkin Kovetulle sukua.
Lahdenmäki tuli yllätyksenä meidän suvulle, siksi en löytänyt heti Juha Matinpoikaa. Vanhat tätinikään Pirkko ja Liisa eivät tienneet tätä. Asiaa on pidetty jotekin salassa Fiinun lapsilta. Mistäköhän mahtaa johtua? PIrkko-tätini sanoi, ettei Juhasta puhuttu koskaan kotona. Syvälän Vihtoria Fiinu oli pitänyt pikkuserkkunaan ja muistaakseni minun äitini oli paremmin selvillä miehensä suvusta kuin sisarukset itse. Suku on pahin!
Heikki Juusenpoika s. 3.1.1790 on alkuaikoina 1810-1812 sivulla 93 ja 94.
Sen jälkeen en löytänyt hänta.Sen sijaan löysin samannimisen henkilön s. 9.4.1795. Hänestä löytyy tietoja sekä Hursti/ LÄhteenmäen kohdalta, että Palomäen kohdalta( mennyt naimisiin) edelleen ollut renkinä Kekkosellakin ja sieltä muuttanut taas Lähteenmäkeen. Sitten Väärinmajan Saarijärvellä on kuollut 1853 tämänniminen henkilö, jonka syntymäaika on 9.4.1795.
Muuttaneet pitää vielä tarkistaa. En tiedä, onko tuo äskeinen oikea henkilö.
terv. Marja-Terttu