Gertrud von Lode (-1708)

[Topi]

Yrityksistäni huolimatta en ole löytänyt tälle rouvalle vanhempia ?

Hän oli aviossa Jacob Abraham Stierncreutzin kanssa (n.1637-1714) ja he pitivät mm Janakkalan Kernaalan ja Hausjärven Ryttylän tiloja.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/janakkala/rippikirja_1707-1727_tk237/46.htm

Olen käynyt läpi mm Genalogisches Handbuch der Estländischer Ritterschaftin, Elgenstriernan ja Carpelanin Loden-sukuun liittyvät artikkelit mutta en ole löytänyt Gertrudia mistään.

Genoksessa Hans Gillingstam ja Ungern-Sternberg ovat keskustelleet Lodeista ja samoin samat herrat Svenskt Biografisk Lexikonissa ja Gentes Finlandiae kirjoissa.

Gertrudista on myös keskusteltu Anbytarforumilla mutta rouvalle ei vain löydy vanhempia.

Janakkalassa oli naapurissa Irjalan kartanossa emäntänä Carl Brunowin leski Christiina von Lode (-1687). Sattumaa vai voisiko olla sukua ? Carl Brunowin veljentytär Märta Margaretha Brunow (1664-) oli myös aviossa Loden, Gert Ernst von Loden, kanssa.

Onkohan joku muu törmännyt tähän rouvaan ?

terv
Topi

[Bodniemi37]

Hei!

Gertrud Lode oli merkintöjeni mukaan kotoisin Liivinmaalta. Hänen tyttärensä Maria Eleonora Stjerncreutzin jälkimmäisellä puolisolla Jakob Henrikinpoika Hoffrénilla oli Margareta Fabianintytär Nirkko -niminen käly, joka oli esi-isäni, Viipurin linnankirjuri Abraham Nirkon pojanpojan tytär.

Jakob Abraham Johaninpoika Stjerncreutz, ruotsal. aat.suku n:o 436, suomal. aat.suku n:o 35, Majuri, omisti Janakkalassa Kernaalan ja Ryttylän, s. noin 1637, k. 1714 Vähä-Kyrö, ikä 77 v. [Ramsay, Jully. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, s. 468, 532, TIII, IV. Helsinki 1909, Carpelan, Tor. Stjerncreutz, s. 1105, T2. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band III. Helsingfors 1965, Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971). #6077]

1. Puoliso: Johanna Moritz haudattu 1681 Janakkalan kirkkoon. [Ramsay, Jully. Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, s. 468, 532, TIII, IV. Helsinki 1909]

2. Puoliso: Gertrud von Lode Liivinmaalta k. 16.8.1708 Janakkala. [Carpelan, Tor. Stjerncreutz, s. 1105, T2. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band III. Helsingfors 1965, Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971). #6077.]

Lapsi:
Maria Eleonora Jakob Abrahamintytär Stjerncreutz, ruotsal. aat.suku n:o 436, suomal. aat.suku n:o 35, s. 1685, k. 14.3.175410, Kuopion pitäjä, Tavisalmi (Soini: Maaninka), ikä 69 v. [Carpelan, Tor. Stjerncreutz, s. 1105, T2. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band III. Helsingfors 1965, Soini, Antti. Kierrä kivi älä kiroa. Hoffrénien sukuhistoria 2, s. 155, T2. Suku savolaistuu. Hoffrénien sukuyhdistyksen julkaisuja. Saarijärvi 2003, Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971). #6077]

1. Puoliso: Vihitty (1704) Eilhardt (Engelhardt) Henrik Johaninpoika Mentzer, luutnantti. [Carpelan, Tor. Stjerncreutz, s. 1105, T2. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band III. Helsingfors 1965, Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971). #6077]

Vanhemmat: Henrik Johan N. N:npoika Mentzer, Kapteeni 19.3.1701, k. 10.8.1704 Narva ja Maria Falck, k. 1714.

2. Puoliso: Jakob Henrikinpoika Hoffrén, SS N:o 6077, luutnantti, s. noin 1683 Iisalmi (todennäköisesti), k. 14.7.1760 Maaninka, ikä 77 v. [Soininvaara, Heikki. Hoffrén-suvun Savon haara. Genos 64(1993), s. 103-111, 136, Soini, Antti. Kierrä kivi älä kiroa. Hoffrénien sukuhistoria 2, s. 155, T2. Suku savolaistuu. Hoffrénien sukuyhdistyksen julkaisuja. Saarijärvi 2003, Carpelan, Tor. Stjerncreutz, s. 1105, T2. Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna, Band III. Helsingfors 1965, Akiander, Matthias. Herdaminne för forna Wiborgs och nuvarande Borgå stift, I delen, s. 429. Aftryck ur Finska Vetenskaps-Societens Bidrag till kännedom om Finlands Natur och Folk. Helsingfors 1868, Sursillin suku (täyd. ja toim. E. Kojonen, 1971). #6077]

Vanhemmat: Henricus Henrici Hoffrenius, sitt. Hoffrén, SS N:o 6061, Iisalmen kappalainen 1682-1693, Kuopion kirkkoherra 1693-1718, s. , k. 28.12.1718 Kuopio ja Kristina ?Petterintytär Lyra, SS N:o 7513, k. 1730.

Ns. Maaningan Hoffrénit -sukuhaaran kantavanhemmat.

[Topi]

Moi Ritva,

Kiitokset nopeasta vastauksesta ja tiedoista. Tuon Eilhardtin vanhemmista minulla ei myöskään ollut mitään tietoa.

Tämä Gertrud kiinnostaa minua erityisesti sen takia, että kuulun itse myös näihin Maaningan Hoffrenien jälkeläisiin. Eli mainitsemasi Maria Eleonoora Stierncreutz on isoisäni isoäidin isoäidin isoäiti. Eli aika kaukainen kuitenkin.

Isoisäni Aukusti Kinnunen oli syntynyt Maaningan Käärmelahden Kinnulanlahdessa ja sitä kautta tuo yhteys Hoffreneihin rakentuu.

Terv
Topi Kinnunen

[Bodniemi37]

Hei!

Esiäitisi Kajsa Lisa (Katarina Elisabet) Jackin isotäti Margareta Jachaenia (Jackenia) oli naimisissa luutnantiksi ylenneen Ernest Ithimaeuksen kanssa, jota pidän (ylioppilasmatrikkelin verkkoversion koostajien näkemyksien vastaisesti) edelleenkin "esisukulaisenani":

Yhteiset esivanhemmat:
Carolus Abrahamii Jachaenius, Kakin (Johanneksen) ensimmäinen kappalainen, Kangasniemen kirkkoherra, k. 1702 Kangasniemi - Margareta Larsintytär Barfwe, k. 1709

Sisarukset:
Margareta Carlintytär Jachaenia (Jackenia), pso Ernest Ithimaeus, Savon kaksinnusrykmentin majoitusmestari, sitten luutnantti, k. vankeudessa Pietarissa 16.7.1710
Carolus Carolii Jachaenius, k. 1704, Kangasniemen kappalainen, pso Karin Lithovia (oli myös Erik Ångermanin jälkeläinen, Sursill-n:ro puuttuu), k. Kangasniemi 9.1.1743

Gustaf Lorenz Karlinpoika Jack, k. 23.8.1741, johdattaja, pso Anna Maria Elephant (Tarwonius)

Kajsa Lisa (Katarina Elisabet) Gustaf Lorenzintytär Jack, s. 19.9.1724 Joroinen, k. 9.1.1787 Kuopion pitäjä, Tavinsalmi

[Kirjallisuutta: Ekman, Arne. Turun Ithimaeus-suku. Genos 24(1953), s. 30-36, Teräsvuori, Kaarlo. Jack, s. 30, T2 kirjassa: Uusi sukukirja I. Olavi Wanne, A. R. Cederberg, Ragnar Rosén & Gunnar Soininen, toim. SSJ 16(1943-46)]
-----------------------
Kajsa Lisa Jackin eno, tilanhoitaja Johan Simoninpoika Tarwonius eli Elephant meni ensimmäiseen avioonsa Mikkelissä 19.7.1729 Valkealan kirkkoherran tyttären Katarina Nehrmanin kanssa, jonka äiti Katarina Johanintytär ei mielestäni kuitenkaan kuulunut Valkealan Ithimaeus-sukuun, kuten esim. Teräsvuori uumoilee [Teräsvuori, Kaarlo. Elephantin ja Tarwoniuksen suvuista. SSV 19-20(1935-1936), s. 163-188].
----------------------
Olen parhaillaan käymässä uudelleen läpi Valkealan varhaisimpia kastettujen luetteloita. Katarina Nehrmanin kummit Valkealassa 1.8.1707 olivat: Capitain Claes Bernt Köhler ifrn Ahola, Befallningsman Matthias Pose, Munsterskrif. Niels Pose, Öfversteleut. Baron Jacob Duvall, Fru Ebba Wrede, Jungfru Baronessan Beata Wrede, hu Eva Pajalinia och ju Anna Nircko.

Kummeista esitätini Anna Nircko eli Nirkko oli Kuopion pitäjän Haminanlahdessa asuneen luutnantti Johan Hoffrénin Margareta-puolison 1. serkku. Eva Pajalinian (pso Thomas Riemonius) äiti oli Anna Ithimaea, joka oli mahdollisesti Virolahden kappalaisen tytär. Tutkimme myös Evan isäpuolen eli Anna Ithimaean jälkimmäisen puolison Jeremias Argillanderin (Vehkalahden kappalainen) sukua. Hänen veljenpoikansa, Kuopion pitäjän kappalainen Zacharias Argillander oli naimisissa Helena Kyandran kanssa. Tämän isäpuoli Carl Nirkko oli em. Anna Nirkon veli.

[Helena V.]

Hei,

Gertrudista minulla ei ole lisätietoja, mutta omia esi-vanhempiani, luutn. Henrik Henriksson Stråhlmania ja Maria Lodh'ia (Lod, Lode), tämän toisessa aviossa (1. pso , porvari, tullikirjuri Henrik Jobin, k. 1615) tutkiskellessani olen muistiinpanoihini kirjannut:

Schlegel & Klingspor:
"von der Lode, vapen okänd.
Denna fick jemte slägterna Wrangel och Hastfer 1675 den 28 sept. öppet bref att introduceras på Svenska Riddarh. i andra klassen, efter som de skulle vara gamla adliga slägter, och deras förfäder märkliga tjenster, ja- ock riksrådsembeten i Danmark* beklädt och riddersmän varit.
Källa: R.Reg. f. 1675 p. 814"

* oma tarkennus: dvs. i Livland under danska tiden

t. Helena V.

[Sami Lehtonen]

Veikko Kerkkosen mukaan Gertrud von Lode oli Jaakko Abraham Stjerncreutzin toinen puoliso. JA Stjerncreutz omisti Kernaalan ja Ryttylän säterit, jotka muutettiin rustholleiksi reduktiossa 1682. JAS valitti tästä 1687 reduktiokollegioon esittäen, että oli palvellut kuningasta 33 vuotta, ottanut osaa Puolan ja Venäjän sotiin ja haavoittunut pahasti Lundin taistelussa 1676. Valituksen seurauksena osa Eskolaa - Sipilä nimeltään - jäi JAS:lle. JAS kuoli pakomatkalla Vähässä Kyrössä 1714. Sitä ennen Sipilä oli jo joutunut panttina Henrik Gottsmanille 1703-1708, jolloin tila rakentamattomana menetti säterivapauden ja joutui kruunulle.

Kerkkonen tietää myös kertoa Irjalan kartanonisännän Karl Brunowin puolison Kristina von Loden vaiheista seuraavaa. Karl Brunow kaatui edellämainitussa Lundin taistelussa ja leski sai 1684 itselleen ja kahdelle pojalleen elinaikaisen rälssin Irjalaan, joka myös oli muutettu rustholliksi suuressa reduktiossa. Seuraavana vuonna tulipalo hävitti Irjalan ja lesken koko omaisuus tuhoutui niin, ettei hänelle jäänyt mitään, millä elättäisi ja pukisi itsensä ja kaksi alaikäistä tytärtään.

Aiemmin vuonna 1658 Irjalan kartanonväellä ja kirkkoherra Samuel Frisiuksella oli napit vastakkain. K von Lode syytti kirkkoherraa siitä, että tämä oli kutsunut aatelia "hungröra lööss" ja "sveltingar", eli nälkäisiksi irtolaisiksi ja nälkäläisiksi ja edelleen, että pastori oli tullut rouvan kamariin ja pyytänyt viiniä ja kun ei ollut saanut, niin oli lyönyt rouvan renkiä; edelleen oli kutsunut rouvaa hovimestarinnaksi ja Janakkalan aatelia (kartanoiden luvatussa pitäjässä?!?) saatanan ihmisiksi, jopa kysynyt kesken saarnaansa karjakymmenyksiänsä. Rouvan selostuksen mukaan oli pastori kysynyt rouvalta, oliko tämä paneutunut maata huoneeseensa ja oliko tämä yksin, mihin rouvan vastattua myönteisesti oli kysynyt saisiko tulla huoneeseen ja syleillä rouvaa. Tähän oli rouva vastannut, että syleilkää pyöveliä ja hänen joukkoaan. Tällöin oli pastori muistuttanut Vähikkälän tapahtumasta (mikä sekin lienee - Vähikkälä on kotikyläni nimittäin). Rouva sanoi, että pastori oli istunut hänen sänkynsä laidalle ja tahtonut sänkyyn, niin että rouva oli pakotettu ottamaan tohvelin ja lyömään sillä sekä huutamaan palvelustyttöjä. - Ratsumestari väitti pastorin sanoneen, että pyöveli saarnatkoon Teille. Pastori puolestaan väitti, että ratsumestari ei ollut kahteen vuoteen käynyt Herran ehtoollisella ja että hän oli tätä seikkaa kosketellut saarnassaan, mutta kielsi lyöneensä renkiä ja sanoneensa aatelia nälkäläisiksi sekä kielsi istuneensa rouvan sängyn laidalla.

Että tällaista Janakkalan säätyläisillä 1600-luvun puolivälissä. Lähde Veikko Kerkkosen Janakkalan Historia (v.1932 painos s.197-198 ja 205)

Olen melko varma, että Kristina ja Gertrud ovat sisarukset; molemmat ovat siis myös fyysisesti asuneet Janakkalan kartanoita.

[Sami Lehtonen]

Lisättäköön vielä, että Leppäkosken kartanon Jakob Spåra suivaantui Matthias Laurentii Belteruksen saarnasta ja jäi kirkonmenojen jälkeen ovelle odottamaan. Kirkkoherra ei tullut, mutta kirkkoherran pojan Jakob S löi kuoliaaksi. Tietysti Jakob S sai kuningattarelta turvakirjan, eikä edes kirkkoherran valitus 1650 muuttanut tilannetta.

Tätä taustaa vasten ajatellen Frisiuksen nimittely on ollut aika uskaliasta toimintaa: vaikka Jakob Spåra taisi kyllä kuolla v.1657.

[Topi]

Tervehdys,

Olipa mielenkiintoista tarinaa Lodeista !

Muistaakseni tuon Gertrud von Lodenkin kohdalla mainitaan jossakin dokumentissa "Lode från Livland". Sukuhan otettiin Ruotsin ritarihuoneelle 1630 nimellä "Lode från Livland". En oikein tunne vivahteita ja jäin pohtimaan, tarkoitaakkohan tuo Gertrudin kohdalla sitä, että hän ihan fyysisesti oli "från Livland" vai tarkoittiko se sitä että hän vain kuuluu tuohon "Lode från Livland" -sukuun vaikka olisi Suomessa syntynyt ?

Olen edelleen hiukan kateissa tähän Lode-sukuun liittyvien hiukan ristiriitaisten tietojen kanssa.

Ritarihuoneen tiedoissahan Lode-suvusta sanotaan että kaksoisveljet Hans ja Gerhard otettiin sisään 1630 nimellä "Lode från Livland". Suvun sanotaan sammuneen 1750-luvulla mutta tulleen uudelleen sisään kenraaliluutnantti Jurgen Johan von Loden kautta. Elgenstierna ja Carpelan väittää että tämä Jurgen on edellämainitun Gerhardin pojanpoika.

Erich von Ungern-Sternberg ja Hans Gillingstam taas todistavat että Hans ja Gerhard eivät ole veljeksiä ja Jurgen kuuluu aivan eri sukuhaaraan näiden kanssa eikä ole Gerhardin poika.

Märta Brunowin mies, Gerhard Ernst von Lode (1658-1700) näyttäisi kuitenkin olevan Gustaf von Loden (1633-1705) poika. Gustaf puolestaan on tuon edellämainitun Gerhard von Loden (1606-1659) vanhin poika.
Ja Märtan sedän, Carl Brunowin, vaimohan oli puolestaan se Christiina von Lode.

Eli tästä Lode till Kuckers piiristä Christiinan ja Gertrudin vanhemmat ehkä löytyy ?

Gertrudin miehen, Jacob Abraham Stierncreutzin, isä, Johan Teet-Stierncreutz oli 1648-1656 Tarton "stadsmajor" joten voipihan se linkki löytyä sitäkin kautta. Gustaf von Loden veli, Gerhard von Lode (-1711), oli nimittäin Tarton Hovioikeuden varapresidentti.

terv
Topi Kinnunen

[Topi]

No niin,

Piti tietenkin sanoa velipuolet eikä kaksoisveljet. Samoin Jurgeniä väitettiin Gerhardin pojanpojaksi eikä pojaksi.

terv
Topi

[Rauno Rosenqvist]

Hieman lisäystä Lod-asiaan:

1. Henrik Stråhlman nuorempi teki sotilasuraa Venäjän sodassa; 1619 hänet mainittiin luutnanttina Antoni Jurgereickin lippuessa. Henrikin puoliso oli [B]Maria Lod [Georg Luther, Jobin och Stråhlman, Genos 43 (1972), s. 19, 20], jonka edellinen puoliso kauppias Henrik Jobin oli kuollut n. 1614-15. Maria kuoli 1635 mennessä. Henrikillä ja Marialla oli tytär Katarina Stråhlman, s. noin 1615 - eli vielä 1694, pso. Viipurin postimestari Johan Bröijer (Johan Bröijerin äidinäiti oli Anna Teitt ja hänen tyttärensä Agneta naitettiin Sipoon khralle Laurentius Pampineukselle, mahdollisesti kotoisin Tuusulasta).

2. Eräs Malin Lodh mainittiin 1634-49, hänen puoliso oli Sipoossa (nyk. Tuusulan alueella) ja Helsingin pitäjässä vaikuttanut Tönne Henrikinpoika (main. 1602 - k. 1650). Tämä Tönne, sotilas, myöhemmin kapteeni, sai Viipurin linnanpääll. Axel Ryningiltä rälssivapauden perinnölleen Rantasalmen Kerisaloon [Göran Söderlund, En släkthärva i Helsinge på 1500-talet, Genos 55 (1984), s. 49-59].

Kannattaa muuten huomata, ettei kenenkään yllä olevan nimessä ole von-etuliitettä, kuten ei Janakkalan Gertrudinkaan rippikirjamerkinnässä.

RR

[Rauno Rosenqvist]

Kääk, mokasin kun en huomioinut yhtä pientä kirjainta e. Unohtakaa edellinen viestini.

RR

[Sami Lehtonen]

Tarkistin tietoni tuoreemmasta Kerkkosesta (Janakkalan Historia vuodelta 1976) ja vielä Janakkalan seurakunnan historiikista (Näköaloja Laurinmäeltä), ja rettelöinyt kirkkoherra ei ollut Samuel Frisius vaan nimenomaan 8 vuotta aiemmin poikansa menettänyt Matthias Laurentii Belterus, joka edelleen oli Janakkalan kirkkoherrana tuolloin.

RR, olihan tuossa viestissäsi se tieto, että Gertrud (von) Lodella ei ole von -etuliitettä Janakkalan vanhimmassa rippikirjassa: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/janakkala/rippikirja_1707-1727_tk237/46.htm

tuo Gerhard Ernst von Lode tosiaan löytyy tuosta Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften -teoksesta. Carpelanissa ym. milloin samat kaksi sukua avioituivat ristiin, on melkein aina maininta serkusta tai tädistä/isotädistä, eli uskoisin ainakin Brunowin puolison olleen varsin läheistä sukua Märta Brunowin miehelle. Se on sukupiiri pieni, joka pyörii :oo:

[Topi]

Tuo nimi näyttää myös vaihtelevan eri lähteissä.

Carpelan kertoo näin: "Enligt nyaste forskningar är släkten av nedersachsiskt ursprung och anses ha sitt namn av orten Lohde nära Minden vid Weser i Westfalen". Hän käyttää sekä "von Lode" että "Lode" nimiä.

Ruotsin riddarhus mainitsee, että sukua aikaisemmin kutsuttiin nimellä "von Lode" mutta Ruotsin ritarihuoneelle se otettiin nimellä "Lode från Livland" vuonna 1630.

Suomen ritarihuoneelle suku otettiin 1818 pelkästään nimellä "Lode".

Gillingstam ja Ungern-Sternberg käyttävät vain nimeä "Lode".

Sursillissa ja esim Yliopiston matrikkelissa käytetään Gertrudista nimeä "von Lode".

Ja Janakkalan rippikirja nimeä "Lode" kuten todettiin.

En osaa sanoa mikä esim Gertrudin kohdalla olisi oikea muoto.

terv
Topi Kinnunen

[Topi]

Tämä minun Gertrudin etsintäni jatkuu !

Aika lähellä Gertrud Loden asuinpaikkaa, Janakkalaa, asusteli Gertrudin arvioidun syntymän aikoihin kaveri nimeltään Arend Johan Lode. Hän oli vuonna 1653 Hämeen jalkaväkirykmentin ensimmäisen everstin komppanian vänrikki, vuonna 1675 samassa rykmentissä everstiluutnantti ja sai eron vuonna 1677. Vuonna 1692 hänet haudattiin Tallinnan Olevisten kirkkoon.
Hänellä oli Gertrud Sofia niminen sisar.
Genealogisches Handbuchin mukaan Arend Johanilla oli lapset Hedwig Helena, Anna Dorothea, Fabian Johan ja Margareta Elisabet. Nämä kaikki ovat avioituneet Tallinnassa, tosin Hedwig Helena Orimatitlan Sommarnäsin kartanoon Otto Magnus von der Pahlenin kanssa.
Mutta olisikohan hänellä voinut olla myös Gertrud-niminen tytär, joka olisi avioitunut Suomessa tuon Stierncreutzin kanssa ja ei siten tullut kirjatuksi "Handbuchiin" eikä myöskään Julius Pauckerin Lode-kirjaan 1850-luvulla ?

Olisikohan kenelläkään tietoa tästä Arend Johan Lodesta ?

Terv
Topi

[Topi]

Tässä vielä linkit noihin mainitsemiini opuksiin:
"Handbuch:
http://mdz1.bib-bvb.de/cocoon/baltlex/Band_bsb00000558.html

Julius Pauckerin kirja "Die herren von Lode..." vuodelta 1852
http://kpbc.umk.pl/dlibra/docmetadata?id=26791&from=&dirids=1

Terv
Topi

[Topi]

Oops..
Eipä tainnutkaan Otto Magnus von der Pahlen olla Orimattilan Sommarnäsin kartanosta vaan Someron Sommernäsin kartanosta.
Eräs forumlainen pohdiskeli erään Hedvig Eleonoora von der Pahlenin vanhempia. Yhtenä mahdollisuutena, ainakin nimien puolesta, ehkä voisi olla myös tämäkin pariskunta: Otto Magnus von der Pahlen ja Hedvig Helena Lode. Nämä taisivat molemmat kuolla ruttoon Tallinnassa jo vuonna 1710 enkä tiedä oliko heillä lapsia ollenkaan.
terv
Topi