Salenius | Uusi juuriaan etsimässä

[LeKaSA]

Hei, olen vasta alkanut tutkimuksen ja nyt kysynkin, onko Hartola-Pertunmaa-Jaala-Iiiti alue luettavissa savoon vai hämeeseen täällä keskustelu palstalla.
Ja onko kellään mitään tietoa Salenius nimestä 1800 luvun alkupuolelta?

[esteri]

Hei. Oletko katsonut Hiskin avioparit? Mm. Johan Saleniuksella ja Anna Sågmannilla oli 5 lasta s. 1838-1850 välillä. Igiltä löytyi lapsia muille pareille lisää Hiskin lisäksi.
Yksi lapseton vanha pari löytyi omiltakin tiedostoiltani 1900 luvulta.
Mukavaa, kun joku muukin etsii samoilta paikoilta. Ter. Esteri

[Sariainen]

Hei, olen vasta alkanut tutkimuksen ja nyt kysynkin, onko Hartola-Pertunmaa-Jaala-Iiiti alue luettavissa savoon vai hämeeseen täällä keskustelu palstalla.
Ja onko kellään mitään tietoa Salenius nimestä 1800 luvun alkupuolelta?

Kyseessä lienee Etelä-Savo.
Terv. SARIAINEN :rolleyes:

[esteri]

Molempiin kuuluu ja ehkä Kymenlaaksoonkin.

On vähän vaikea sanoa, mihin kuuluu, koitan selittää oman arvioni.
Hartola on Hämettä ja vanhoja hämäläisten erämaita. Sieltä muutettiin etupäässä Hämeeseen ja naitiin Sysmän puolelta, hyvin vähän Mäntyharjun puolelta.
Pertunmaa on synnytetty 1920 luvulla Hartolasta, Joutsasta (joka taas on entistä Hartolaa), Heinolan mkl ja Mäntyharjusta.
Mäntyharjussa on vanhemmissa rippikirjoissakin, Hämeen puoli, Savon puoli ja vielä Viipurin puoli. Sekään siis ei selkeästi ole kumpaakaan.
Valtakunnan rajan kulkiessa halki Mäntyharjun, se jakoi väkisin Savon ja Hämeen puoliin. Mäntyharju oli suurelta osin vanhoja eräomistuksia ja se oli ehkä alkuperäisen uudisasutuksen alku ja varmasti pitkään luonteva "asioimissuunta".
Iitti ja Jaala on aika paljon Kymenlaaksoa ja Mäntyharjun Leppäniemen kylä on entistä Iittiä. Sieltä suunnalta pitäjää on luonteva muutto ja naimasuunta Kymenlaaksoon esim. Kouvolaan.
Siis riippuu siitä mistäpäin kyseisiä pitäjiä olettaa löytävänsä ja kysyy sieltäpäin näistä kolmesta.
Taisi tulla tarpeeksi epäselvästi selitettyä.
Esteri

[Sariainen]

Minullakin on kaksi Johan Saleniusta, mutta tuo nimi on vhän sellainen että sen saattoi ottaa kuka vain,... esim. käsityöläinen yms.
Minun Johanini se vanhempi oli Johan Jeremiasson SALENIUS, Karvari s.27.01.1813, mutta hän oli syntynyt Orimattilassa. Toki sellaisessa srk.ssa, jolla oli muuttoliikettä etenkin Iitin suuntaan.
Mutta kerro tarkemmin omasta Saleniuksestasi. :confused::confused:
Terv. SARIANEN :rolleyes:

[LeKaSA]

Anna Sågmann on vaarini muummu, muuta minulla ei ole tidossa heidän muita lapsia kuin Gustafi, joka avioitui v1860 Anna Stina Fredrikin tytär Boll kanssa. Annasta en ole myöskään löytänut tietoja vielä sen enempää hiskistä kuin muualtakaan, vaikka kuolonaika tarkassa tiedossa.

[A.Salminen]

Iitti/jaala on Kymenlaaksoa ja täällä ne kuuluvat Hämeeseen. Eikös Hartola ole Keski-Suomea ? Kuka tietää?

Tutkin Iitti/Jaala-sukulaisiakin. Saleniuksiin en ole törmännyt.

Omaa sukua avioliittojen kautta Falck-ja Myllymäki ja olikohan tuo nyt Peltola vai Peltonen...
Oma suku patronyymeillä, kyseisellä alueellä ja valitettavasti yhden haaran osalta on ns. seinä edessä.
Aviottomien lasten takia sukututkimus ei jatku :(

[Sariainen]

Oletko katsellut seudun tuomiokirjoja siltä aviottoman syntymisen ajalta ??? Jos isä olisi tuomittu elättämään lasta.....
Yleensä äidin nimen perässä on merkintöjä..... selvittele teksti. Jos vaikka isäkin löytyisi. Aina ei tietysti sekään auta mutta kannattaa yrittää.

http://www.genealogia.fi/genos/62/62_176.htm

Terv. SARIAINEN :D:

[esteri]

Kyllä minä pidän kannastani kiinni, Hartola on Hämettä.

Oli Suur -Hollola ja siihen kuului nykyinen Sysmä, Hartola, Joutsa,Luhanka,Leivonmäki ja iso osa Pertunmaata. Sitten tuli niin sanottu Suur-Sysmä. Hartola erosi vuonna 1784 omaksi seurakunnaksi. Samoin Joutsa tuli itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1860. Kirkko oli rakennettu 1820 luvulla Joutsaan.
Leivonmäestä tuli kappeli vuonna 1850 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1878.
Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen kirkolliset tapahtumathan löytyy pitkään Hartolan kirjoista.
Ter. Esteri

[Sariainen]

Listassa taitaa olla kolmea eri maakuntaa. Savoa Kymiä ja Hämettä.
Terv. SARIAINEN :D:

[A.Salminen]

Kiitos linkistä Sariainen ! Olen minä ajatellut,että vielä voisi yrittää jotain toista kautta.

Kovastihan se kiinnostaisi ,jos aukeaisi kokonaan uusi sukuhaara !

Vähän silti epäilyttää nuo tuomiokirjat,sillä uskon sukulaiseni olleen niin sanotusti "huonon naisen" maineessa,

hänellä kun oli 5 aviotonta lasta,joilla tuskin on samat isät.

Epäilisin isiä olevan ainakin kolme,jos ei enemmän.:D:

[Sariainen]

Eikö mitä. Se ei ollut ennen mitenkään niin harvinaista.
Omalle kohdalleni sattui tapaus, jossa pari ei ottanut avioeroa, (ei ollut 1900 luvun alussa ja ennen tavallista), ja kumpikin tahoillaan eli niin kuin eli ja vaimo teki 5 lasta "miesystävänsä" tai "miesystäviensä kanssa 5 aviotonta lasta. Mies taas 2. :D:
Samoin muissa tutkimuksissa tuli vastaan nainen, joka oli myös tehnyt 5 lasta ja oli paikkakunnalla muutenkin kuulu.

Sehän on vain jännittävää.... siitä saattaa saada vaikka mitä tarinaa aikaiseksi. Jos ihminen oli vähän "tuhma"... hänestä oli myös jotain kirjattuna. Toisin on "siveistä, nuhteellisesti" eläneistä. Heistä kun ei meinaa löytää yhtään mitään kerrottavaa. ;)
Ei "hevosvarkaan" löytyminen ole tutkimuksen lopettamisen syy, eikä myöskään mainitsemasi asia.

Mene vaan innolla lukemaan tuomiokirjoja.
Terv. SARIAINEN :D:

[Laardi]

Sukuun naitu Mooses Salenius s. 10.9.1882 Vehkalahti (Kymenlaakso), k. 14.2.1040 Kymi. Vihitty 25.7.1907 Haminassa Lempi Maria Tikan kanssa, s. 10.8.1893 Lestijärvi (Keski-Pohjanmaa), k. 11.12.1966 Kymi.

Lapset: Reino Armas, Impi Maria, Helvi Unelma, Unto Olavi, Irja Annikki, Veikko Onni, Ilmari ja Irma Anneli.

Onko Mooses Salenius kenellekään tuttu? Entä lapset?

-Ruokoja

[Tapani Kovalaine]

JOHAN SALENIUS s. 24.11.1812 Hartola, Kirkonkylä (Mäntyharjulla syntymäaika oli 26.10.1813)

Joko on valjennut tämän viestiketjun aloittajan kysymykseen vastaus? Kun ei ilmene edellä olevista, niin katsoisin aiheelliseksi ehdottaa seuraavaa: Anna Sågman avioitui Johan Saleniuksen kanssa 20.12.1835 Mäntyharjun Pertunmaalla, Perduma 11 talossa.

Johan Salenius muutti ehkä 4.2.1835 Hartolasta ja oli Hartolan seurakunnan pitkäaikaisen haudankaivajan Johan Salomoninp. Saleniuksen, s. 12.6.1769, esikoispoika. Hänen veljensä Gustaf Salenius, s. 21.2.1815, kuoli suutarina 19.12.1843 Hartolan kirkolla. Sisar Eeva s. 1830 avioitui 1847. Isä Johan Salenius avioitui leskenä Eva Eriksdotterin kanssa 7.7.1829, sillä ensimmäinen puoliso Eeva Ollintytär, s. 1773, oli kuollut.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577182
Tuossa digikuvassa haudankaivan poika Johan Salenius on 15 vuoden ikäinen ja Gustaf Salenius vasta 12-vuotias.

[LeKaSA]

Hei. On ollut tuo sukututkimus jäähyllä työ kiireiden vuoksi. Sen verran olen edistynyt että juuri Anna Sågmann on isoisäni isoäiti.
Mooses Salenius ei ole tullut vastaan vielä minun tutkimuksissa. Salenius on myös nimi joka on otettu ja josta on luovuttu, näin luin kerran jostain listasta täältä netistä. valitettavasti en muista listan nimeä tai sivuosotetta.