Taistelut v. 1941

[Tiina Lietzén]

Hei

Sain käsiini pappani sotilaspassin. Siinä olisi paljonkin kysyttävää, mutta ensimmäisenä silmääni osui taistelupaikat:
Tistöjärven taistelut 31.7.-3.8.41 ja Kiestingin taistelut 12.8.-14.8.41. Kiestingin löysin Googlen avulla, mutta Tistöjärveä Google ei nähtävästi tunne. Missähän tällainen Tistöjärvi on/oli vai onko sotilaspassissa painovirhe??

Entä mitä voisi tarkoittaa seuraava lyhennerykelmä "vapautettu"-kohdassa:
29.11.44 Katij. E:n kirj. IV° 3430/jarj 3/18. ral./ 27.10.44.
Nähdäseni alussa ja lopussa on päivämäärät, mutta mitä ihmettä sanotaan niiden välissä?? :confused:

Terveisin
Tiina Lietzén

[Juha]

Ettei olisi kyse Tyrjän taistelusta;

http://jrseiska.net/3taistel/tyrja.html#Tyrj%E4n%20taistelun

Kiestingistä löytyy myös paljon aineistoa - isoäitini veli menehtyi siellä myös....


Juha

[Tiina Lietzén]

Hei

Kävinkin jo sivuillasi Kiestinkiä jäljittäessäni.

Kyllä sotilaspassissa lukee selvästi tekstaten Tistöjärvi. Voisiko se olla joku "lempinimi" jollekin paikalle? Tai voisiko siitä puuttua joku kirjain (esim. Tirstö- tai vaikkapa Tiestöjärvi?)??

Tiina

[Eppu K]

Karttaa ei nyt ole käteni ulottuvilla, mutta muistelen että Kiestingin seudun suurimmat vesistöt ovat Pistojärvi ja Pistojoki. Päätalon Kallekin on niistä kirjoittanut pitkät tarinat, muistaakseni senkin, miten mentiin Pistojoen yli - ei ollut helppo homma tuo. "Kuukkelikin" löytää aika monta osumaa siltä suunnalta:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=1941+Pistoj%C3%A4rvi+Kiestinki&btnG=Hae&meta=

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitos vinkistä.

Pistojärvi voisi kyllä kuulostaa samalta kuin Tistöjärvi esim. huonolla puhelinlinjalla ja vaikka kasvotusten keskustellessakin. Isältäni kysyin, oliko hän kuullut papan koskaan puhuvan Tistöjärvestä ja hänkin kysyi, että "Pistojärvestäkö? Mistä? Ei ole puhunut." Joten Pistojärvi voisi olla kyllä oikea ratkaisu tähän.

Tiina

[Eppu K]

Wikipedian sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Pistoj%C3%A4rvi
löytyy tieto "Pistojärvi (myös Tihojärvi, ven. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli) Тихтозеро, Tihtozero) on entinen Vienan (http://fi.wikipedia.org/wiki/Viena) kunta ja kyläkeskus...". Tihto-sanasta (kyrillisestä tekstistä "väärin luettuna" Tixto tms.) ei ole pitkä matka Tistoon. Vaikka arvaan, että tuo Tisto voisi olla Pisto, pois suljettu ei liene sekään, että tässä on voinut tapahtua samantapainen väännös kyrillisestä tekstistä suomen kieleen kuin nettiosoitteessa http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Taakse+j%C3%A4%C3%A4nytt%C3%A4+el%C3%A4m%C3%A4%C3% A4/HS20040911SI1KU02e0x kerrottu tapaus toisesta järvestä, jonka nimi on jäänyt soimaan pisimpään: "Uhtualla, Vienan Karjalassa käytössä oleva nimi Joutanki on siitä hauska ja ikimuistoisa, että se juuri on tuo Pallen rallin tunnetuksi tekemä Eldankajärvi (jonka jää on taakse jäänyttä elämää). Sotilaskäytössä oli aikanaan venäläisistä kartoista otettu Eldanka, joka on Joutankijärven venäjänkielinen asu. Joutangin pohjaksi taas Räisänen olettaa henkilönnimeä Jevdokij; nimi on koltansaamen kautta kiertynyt karjalaan". (Tiputtamalla kyrillisen Ë (jo)-kirjaimenkin päällä olevat kaksi pistettä pois, tulee Jo- kirjaimesta E, ja Joldankasta Eldanka).
Olisiko sotaväen käyttöön Pistojärvestä näin kehittynyt oma väännöksensä Tistojärvi, se lienee kaivettavissa jermujen muistelmista tai sota-arkistosta - mutta Pistojärvestä lienee kuitenkin kysymys (tämä on tietenkin vain arvaus).

[Tiina Lietzén]

Hei

Samaa katsoin minäkin (siis tuo Tixto), mutta venäjää jonkun verran osaavana luin sen "tihto" enkä äksää siis ässäksi. Mutta toki varmasti suomalainen, joka ei venäjää osaa, lukee tuon tietysti jotenkin tyyliin "tiksto" tms. Kyllä tämä varmasti on etsimäni paikka. :)

Tiina

[Eppu K]

Kun nyt tuli tuo Pistojärvi puheeksi, niin katsotaampa sitä sitten kartalta: http://maps.google.fi/maps?f=q&hl=fi&geocode=&q=Pistoj%C3%A4rvi&sll=66.413451,31.376953&sspn=0.355525,0.837708&ie=UTF8&ll=65.494741,30.71228&spn=0.368536,0.837708&t=p&z=10&iwloc=addr&om=1
Pistojärvi on tuo keskellä oleva läntisempi iso järvi, ja sen erottaa idempänä olevasta järvestä kapea salmi. Sen paikallistamisessa Google Maps -kartoilta auttoi 1935 julkaistu WSOY:n Maailman kartasto. WSOY:n kartalta järvet tunnistaa samoiksi. WSOY.n kartalle on järven länsipäähän merkitty kylää merkitsevä ympyrä ja teksti "Pisto", ja itäpäähän toinen ympyrä ja teksti "Ohta".
Googlen kartalla läntisempi järvi on merkitty kyrillisellä tekstillä "Pistajarvi" ja kylä (samassa kohtaa kuin Pisto) on Kandonavolok. Itäisempi järvi on merkitty tekstillä Ohtanjarvi. Sen alla lukee: Hirvisalmi. Mielenkiintoista on, että Googlen kartalla järvien nimet ovat suomeksi kyrillisillä kirjaimilla, mutta 1992 julkaistuun WSOY:n "Matkailijan Tiekartasto Eurooppa" -karttakirjaan tuo Kandanavolokin kylä on merkitty nimellä Pintozero (venäjästä latinalaisilla kirjaimilla translitteroituna), ja Vuonninen on merkitty muotoon Vojnica translitteroituna. Kyllä on kielet solmussa!
Satelliitista järveä voi kiikaroida klikkaamalla "Satelliitti"-nappulaa.
Kandonavolokin kylä näyttää olevan rajan pinnasta Kiestinkiin johtavan tien varressa. Kiestinki on kaukana koillisessa - sen saa näkyviin vasemmalla olevia nuolia ja miinus/plus-nappuloita painelemalla.
Pistojärvestä vedet virtaavat suoraan etelään, Ylä-Kuittijärveen, lähelle Vuonnisen kylää (kartalla Voinitsa).
Minunkin isäni kävi Vuonnisessa v. 1941, mutta jatkoi Uhtuan suuntaan. Kiestingin suomalaiset valloittivat, mutta eivät Uhtuaa (nykyistä Kalevalaa).

[Tiina Lietzén]

Hei

Hyvin mielenkiintoista. Kiitos avusta Pistojärven kanssa. :)

Tiina

[Kyösti Thum]

Hei Tiina!

29.11.44 Katij. E:n kirj. IV° 3430/jarj 3/18. ral./ 27.10.44.

29.11.44 Katij = pvm ja kotiutuspaikka
Loppu on 27.10.44 allekirjoitetun Esikunnan kirjeen arkistointipaikkaa. Kirje on peruste kotiutumiselle ja löydettävissä Sota-arkistosta. Sota-arkisto muuttaa muistaakseni vuoden vaihteessa Kansallisarkiston alaisuuteen, joten netissä se tullee olemaan narc.fi jatkeena. Paikka on fyysisesti entinen. Jos tilaat jäljennöksen kantakortista saat jokseenkin samat tiedot kuin passissa. Vielä tänään
http://www.sota-arkisto.fi/

Hyvää Uutta Vuotta 2008 lukijoille
Kyösti Thum

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitos salaperäisen "koodin" suomentamisesta. :) Jos kantakortin tiedot vastaavat pitkälti sotilaspassin tietoja, sellaisen tilaaminen lienee turhaa ainakin tässä tilanteessa. Pappani sotilaspassissa nimittäin näyttää olevan tietoa ihan runsain mitoin.

Tiina

[Eero Lehtinen]

Niin että tuliko se " Tistojärvi" varmuudella selville? Ellei,niin sen saa helpoimmin selville lähettämällä sähköpostikysely Sota-arkistoon ja kysymällä missä passissa mainittu yksikkö taisteli ko.aikana. Olikohan se Raappanan divisioona? Vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä sillä kaikki tuollainen toiminta on tarkasti yksiköiden sotapäiväkirjoissa..Terv.Eero Lehtinen

[Heikki Koskela]

Hei

Kiitos salaperäisen "koodin" suomentamisesta. :) Jos kantakortin tiedot vastaavat pitkälti sotilaspassin tietoja, sellaisen tilaaminen lienee turhaa ainakin tässä tilanteessa. Pappani sotilaspassissa nimittäin näyttää olevan tietoa ihan runsain mitoin.

Tiina

Hei Tiina!
Kyllä kantakortissa on joitakin tietoja enemmäm kuin passissa. Olen jo luovuttanut isäni sodanaikaisen passin pojalleni muistoksi, mutta muistan siitä jotain ulkoakin.

Tänään sain tilaamani kantakortin kopiot Sota-arkistosta (hinta vain 7,53 euroa). Siinä on joitakin tietoja, joita ei löydä sotilaspassista. Passin tiedot ehkä tyydyttävät usiempia jälkeläisiä, mutta kehottaisin kuitenkin tilaamaan kantakortti-jäljennöksen. Tilauslomake löytyy netistä. Mutta tilaus täytyy hoitaa postin kautta.

Hyvää Uutta Vuotta

[Tiina Lietzén]

Kiitos taas mielenkiintoisista tiedoista.
Tistöjärvi vaikuttaisi Pistojärveltä, varmuudesta en mene sanomaan mitään. :) Sekin varmaan selviäisi Sota-arkistosta varmuudella... Pitänee tilata sieltä se kantakorttihomma. Laitan hetken kuluttua kopion tuosta sotilaspassin sivusta tänne, jos osaan - josko joku osaisi tulkita siitä jotain.

Tiina

[Tiina Lietzén]

Hei taas

Laitoin kuvan sotilaspassista tuonne: http://www.lietzen.net/valokuvat.html, kun en saanut sitä tänne liitettyä (enkä viitsinyt alkaa ohjeita lukea...).

Tiina

[Heikki Koskela]

Yritän selventää sinulle kysymiäsi lyhenteitä: 4/JR. 12 = neljäs komppania jääkärirykmentti 12:ssa. 7/III/jv. Koul.K.18 = jalkaväen koulutuskomppania 18, III voisi olla joukkuenumero (?), 4610/1 = ?, 4/KTR 8:n = 4. komppania kenttätykistörykmentti 8, 8/KTR 8 = 8 komppania kenttätykistörykmentti 8. Sitten varmaan jokin peiteluku 7817 ja Prt.Koul.K. = (Prt)? koulutuskomppania. Lopuksi Por. sot.piiriin = Porin sotilaspiiriin. Numero- ja kirjainsarjat ovat siis niitä joukko-osastoja, joissa pappasi on palvellut.

Taitaa olla armeijan ajat niin kaukana minulla, etten ole enää varma mistään. Nuoremmat "veteraanit" voisivat auttaa paremmin tässä asiassa. Mutta Tistöjärvi on melkoisella varmuudella Tistojärvi.

Näin arvelen

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitokset lyhenteiden selventämisestä.
Osaatko sanoa, mistä päin löytyisi Tistojärvi? Pistojärvi olisi Kiestingin lähettyvillä täältä etelästä katsottuna... Tistojärveä ei ainakaan Google tunne. Vai olisiko tuo Tistöjärvi joku sodanaikainen kutsumanimi jollekin paikalle?

Tiina

[Heikki Koskela]

Jos tietämäsi mukaan Pistojärvi on lähellä Kiestinkiä, niin voidaan olettaa, että passiin on kirjoitettu väärin tuo paikkakunta. Onhan passin mukaan Tistojärven taistelu merkitty päättyneeksi 3.8. ja Kiestingin taistelu alkanut 12.8. Kyseessä on siis melko varmasti Pistojärvi.

T: Heikki K

[Risto Toivonen]

Karttakeskuksen Karjala autoilijan tiekartan mukaan on oz. Pistajarvi eli ilmeisesti Pistojärvi Kuusamosta Suvannon, Pääjärven ja Kiestingin kautta Louheen menevän tien eteläpuolella noin 20 kilometriä Suvannosta etelään suunnilleen Taivalkosken korkeudella 30-40 kilometriä nykyisestä valtakunnan rajasta itään.

[Eppu K]

Karttakeskuksen Karjala autoilijan tiekartan mukaan on oz. Pistajarvi eli ilmeisesti Pistojärvi Kuusamosta Suvannon, Pääjärven ja Kiestingin kautta Louheen menevän tien eteläpuolella noin 20 kilometriä Suvannosta etelään suunnilleen Taivalkosken korkeudella 30-40 kilometriä nykyisestä valtakunnan rajasta itään.
Samaan tulokseen (Pistajarvi = Pistojärvi) päädyin myös muutamia muitakin karttoja vertailemalla (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=8537#post8537). Muita linkkejä:
Itä-Karjalan paikannimien luettelo (http://www.genealogia.fi/hakem/itakarjala.htm)
Tutkimus vienalaismurteista (http://herkules.oulu.fi/isbn9789514284953/isbn9789514284953.pdf), jossa Pistojärvi mainitaan muutaman kerran; sivulla 375 on kartta, josta mm. Pistojärven ja Kiestingin sijainti selviää.
Tällaisella Google-haulla (http://www.google.fi/search?q=Pistoj%C3%A4rvi+Kiestinki+1941&hl=fi&lr=lang_fi&as_qdr=all&start=0&sa=N) löytyviltä nettisivuilla mainitaan mm. 3.8.1941 Pistojärvellä kaatuneita.

[Make]

Wikipedia:

1. Pistojärvi (myös Tihojärvi, ven. Тихтозеро, Tihtozero) on entinen Vienan kunta ja kyläkeskus Karjalan tasavallassa

2. Pistojärvi (myös Tihtojärvi, ven. Тихтозерo, Tihtozero) on Kemijoen vesistön Pistojoen reitissä oleva järvi.

[Kyösti Thum]

Heips!
Kun tuossa Heikillä on muutamia epätarkkuuksia laitan parannusehdotuksen. Tämäkään ei voi olla täysin oikein kun en enää muista noita sota-ajan asioita, eikä ne ole harrastusteni päällimmäisiä.
http://www.sota-arkisto.fi/pdf/kopsa.pdf (http://www.sota-arkisto.fi/pdf/kopsa.pdf) =peiteluvut
http://www.sota-arkisto.fi/inet/files/pdf/sotilaslyhenteet.pdf (http://www.sota-arkisto.fi/inet/files/pdf/sotilaslyhenteet.pdf) =lyhenteet
Passin kirjoitti samoinkuin kantakortinkin ehkä reserviläisvääpeli tai kirjuri, joten niissä esiintyy epätarkkuuksia lyhenteissä ja muissakin paikkojen merkinnöissä. Eiväthän he olleet mukana, näkivät vain kantakortin josta kirjoittivat passiin. Passinkirjoitusaika ja paikkakunta samoinkuin allekirjoitus ovat jollain sivulla. Kuvasta näkee, että koko sivu on kirjoitettu yhdellä kertaa. Kirjoittaja on saattanut lyhentää luetteloa kun rivit eivät ole riittäneet.

Pst=panssarintorjunta
5398=peiteluku KrhJ=kranaatinheitinjoukkue/HTK=henkilötäydennyskeskus (T=en tiedä) /III AK=kolmas armeijakunta
4/JR12=jalkaväkirykmentti kahdentoista toisen pataljoonan ensimmäinen komppania(järjestysnumeroltaan 4.)
7/III/jvkoulK18= jalkaväen koulutuskeskuksen no18 kolmannen pataljoonan 1. komppania
4610/1=11DE=yhdennentoista divisioonan esikunta kauttaviivan jälkeinen 1 tarkoittanee osastoa
4/KTR8=kenttätykistörykmentti kahdeksan neljäs patteristo
7817=HTK2=henkilötäydennyskeskus2(17D/KarA/AunR)
Pst KoulK=panssarintorjunta(nnan)koulutuskeskus

Terveisin Kyösti Thum

ps Nämä viittavat joukon päiväkäskyihinkin

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitoksia jälleen kaikista tiedoista. Surffaankin tuonne Sota-arkistoon tutkimaan vielä lisää noita lyhenteitä, sillä löysin niitä lisää toiseen henkilöön liittyen. Taidan lähettää myös sinne sähköpostia tuosta Tistö-/Pistojärvestä, niin saadaan asiaan lisävalaistusta.

---

Ja tämähän nyt ei välttämättä liity mitenkään otsikon aiheeseen, mutta tiedättekö, oliko Uudenmaan rakuunarykmentillä jotain tekemistä Raaseporin linnanraunioiden kanssa? Löysin vanhan valokuvan, jossa oli kuvattuna Raaseporin linnan rauniot ja takana teksti "Eino palveli Uudenmaan rakuunarykmentissä". Vai olisiko kuvaa käytetty vain muistilappuna?

Tiina

[PeePee]

Peiteluvut hukassa
Mistähän peiteluvut nyt löytyy, kun kansallisarkiston alainen "Aarre" vastaa, ettei tietoja ole syötetty järjestelmään?
Jäikö se Kopsan tekemä peitelukulista puolustusvoimien alaisuuteen -? Thumin mainitsemaa lyhenneluetteloa en ole kokeillutkaan - toimineeko?

[Tiina Lietzén]

Hei

Peiteluvut on osattu kätkeä tosi näppärästi Kansallisarkiston sivuille. Kysyin sitä joskus heiltä, että mistä löytyvät. Ohje tuli, vaan sivuilta ei löytynyt samannimisiä linkkejä. Itse kuitenkin etsimällä löysin nuo tiedot täältä: http://www.narc.fi/Arkistolaitos/sahkoiset/apuvaline.html

Tiina

[PeePee]

Kiitos Tiina!
Antamaltasi sivulta peiteluvun (6273) merkitys sitten selvisikin. Se tarkoitti EK/Er.P21:tä. Minulle oli EK uusi tieto, että isäni palveli nimenomaa esikuntakomppaniassa, vaikka sitä olin vähän aavistellutkin.
Kantakortissa on kuitenkin peiteluvuksi merkitty 6273/8.kpk! Mitähän tuo loppuosa /8.kpk mahtaa tarkoittaa, kun sitä en löytänyt armeijan lyhenneluettelosta?
Terv. Pentti

[Erkki Järvinen]

Kiitos Tiina!
Antamaltasi sivulta peiteluvun (6273) merkitys sitten selvisikin. Se tarkoitti EK/Er.P21:tä. Minulle oli EK uusi tieto, että isäni palveli nimenomaa esikuntakomppaniassa, vaikka sitä olin vähän aavistellutkin.
Kantakortissa on kuitenkin peiteluvuksi merkitty 6273/8.kpk! Mitähän tuo loppuosa /8.kpk mahtaa tarkoittaa, kun sitä en löytänyt armeijan lyhenneluettelosta?
Terv. Pentti

olisiko 8. kenttäpostikonttori.

[Kaisat]

Hei!

Nyt on ihan pakko tähän osallistua.
Hyviä karttoja ja tietoja alueesta sekä taisteluista siellä on ainakin seuraavissa kirjoissa: Osmo Hyvönen, Kiestingin motti, 1986. Suomen sota 1941-45. 5.osa 1954.
Pistojärvi on kartalla hiukan (?!) Uhtuan pohjoispuolella. Kiestinki siitä koilliseen, lähes Pääjärven ja Tuoppajärven välissä.

Taistelut liittyvät saksalaisten suunnitelmaan "Marsch an die Murmanbahn" eli Muurmannin radan katkaisuun. Kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon komentama III armeijakunta aloitti etenemisesnä yli itärajan 1. heinäkuuta 1941 tavoitteenaan Neuvostoliiton "elämänlinjan" katkaisu Louhen kohdalla.

Elokuun 10. päivänä Kiestingistä 28 km itään Kapustnaja-joelle , 180 km rajasta, marssi myös II/JR 53. Hyvösen mukaan 14.8.41 oli verisin päivä taisteluissa. Tuona päivänä haavoittui tuleva isäni, vänrikki ja 5. komppanian päällikkö. Kaputsnaja-joella haavoittui myös alikersantti Kalle Päätalo, hyökkäyksessä maantielle "hyökkäysvaunun" ampumasta kranaatin sirpaleesta. Päätalon kirja "Liekkejä laulumailla" kertoo tästä vaiheesta.
Louheen ei päästy, eikä rataa katkaistu. Sodassa alkoi uusi vaihe.

Kerron vielä, että tuo 50-luvulla julkaistu kirja sodasta on tosi mielenkiintoinen ja yksityiskohtainen. Ainakin kartat pitävät paikkansa
vanhassa kirjassa.

[ratsumies]

Hei Tiina! Lähetin hieman täydentävää tietoa nettisivujesi palautelomakkeella, mutta tulikohan perille?

Täsmennän käytettyjä sotilaslyhenteitä seuraavasti:
4/JR 12 = Jalkaväkirykmentti 12:n 4.Komppania. Tarkempi merkintä olisi voinut olla myös 4/l/JR 12 eli Jalkaväkirykmentti 12:n l Pataljoonan 4.Komppania (joka muuten jalkaväkijoukoissa oli konekiväärikomppania).

7/lll/Jv.Koul.K.18 tarkoitti Jalkaväen koulutuskeskus 18:n lll Pataljoonan 7.Komppaniaa. Kun koulutuskeskusten henkilöstömäärä vaihteli suuresti, niin on voinut olla esim. 3 koulutuspataljoonaa, joissa jokaisessa 3 komppaniaa ja komppaniat numerojärjestyksessä esim. 1-3 K. l Pataljoona, 4-6.K. ll Pataljoona ja 7-9.K. lll Pataljoona.

Peitelukujen osalta en vastaa, koska luettelo ei ole ihan käsillä. Jos haluat niistä lisätietoja, kysäise vaikka e-maililla.

4/KTR 8 ja 8/KTR 8 tarkoittavat Kenttätykistörykmentti 8:n 4. ja 8.Patteria. Kun tykistörykmentti jaettiin patteristoihin, niin jokaiseen niistä tuli 3 varsinaista tulipatteria (+yhd. esikunta ja huoltopatteri), jotka numeroitiin. Näin 4/KTR 8 olisi tarkemmin 4/ll/KTR 8 ja 8/KTR 8 vastaavasti 8/lll/KTR 8 eli Kenttätykistörykmentti 8:n lll Patteriston 8.Patteri.

PRT.Koul.K.! Tässä epäilen olevan epäselvästi kirjoitetun PST.Koul.K.:n eli Panssarintorjuntakoulutuskeskuksen lyhenteen. Mainittu keskus oli Hämeenlinnassa.

Ja lopuksi "Katij.E." = Kotij. E. eli Kotijoukkojen Esikunta.

Toivottavasti näistä on jotain hyötyä. Lisätietoja voit kysäistä

Antti-Jussi Räihältä eli antti-jussi.raiha*iki.fi

[Kyösti Thum]

Täsmennys Ratsujääkärin täsmennykseen:
(Täsmennän käytettyjä sotilaslyhenteitä seuraavasti:
4/JR 12 = Jalkaväkirykmentti 12:n 4.Komppania. Tarkempi merkintä olisi voinut olla myös 4/l/JR 12 eli Jalkaväkirykmentti 12:n l Pataljoonan 4.Komppania (joka muuten jalkaväkijoukoissa oli konekiväärikomppania).)

Nythän oli niin, että Jv komppaniat numeroitiin ainakin joissakin rykmenteissä perättäisillä numeroilla. Niin oli JR 12 kohdalla. IP oli 1-3, IIP 4-6 ja IIIP 7-9. Lyhenteet ja numerointi noudattivat tätä. Siten 4./JR 12 tarkoitti käytännössä 4./II/JR 12 eli II pataljoonan 1. jvkomppania.
Viite: Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina
Koonnut Pentti Kopsa
Löytyy sota-arkiston sivuilta
Terv KT

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitokset molemmille lisätiedoista. Tuo Pst. tulikin jo joskus tuolla aiemmissa viesteissäkin esiin. Nyt kun kaivoin taas kuvan sotilaspassista esiin, niin kyllä se tuossakin voisi olla Pst. - kaunokirjoituksella pieni s näyttää kovasti r-kirjaimelta.

Kokeilen liittää tähän vielä kuvan tuosta sotilaspassin sivusta, jos osaan....

Tiina


1572

[ratsumies]

Hei!

Palaan näihin jalkaväkijoukkojen organisaatioihin. Jalkaväkirykmenttiin kuului kome pataljoonaa. Pataljoonaan taas kolme kiväärikomppaniaa ja konekiväärikomppania pienen esikuntakomppanian ohella. Näin komppaniat
merkittiin:

l Pataljoonan muodostivat: 1. - 3.K olivat kiväärikomppanioita, 1.Konekiväärikomppania ja Esikuntakomppania.
Lyhenteet siis 1.K., 2.K., 3.K.,1 KKK ja EK/l/JR X,
ll Pataljoonan muodostivat vastaavasti 4.K., 5.K., 6.K., eli pataljoonan kiväärikomppaniat, 2.KKK eli 2.Pataljoonan konekiväärikomppania sekä Esikuntakomppania eli EK/ll/JR X.
lll Pataljoona muodostui vastaavasti 7., 8., 9.K., 3.KKK ja EK/lll/JR X.

Joissakin yhteyksissä rykmentin komppaniat numeroitiin 1. - 12. Komppaniat, esikuntakomppanioilla ei ollut numeroa, ne liitettiin aina pataljoonan numerointiin.

Terveisin ratsumies;)

[mika68]

Itse juuri JR 12: vaiheita tutkineena, niin muistelen, että jatkosodan alussa 4./JR 12 tarkoitti JR 12:n II Pataljoonan 1.kiväärikomppaniaa. Ko. II Pataljoona oli asevelvollispataljoona, joten sopii hyvin, että siinä palveli muitakin kuin JR 12:n pääasialliselta kokoamisalueelta eli itäisestä Lapista olevia miehiä.

Myöhemmin uudelleenjärjestelyjen jälkeen vuoden 1942 aikana 4.K tarkoitti I Pataljoonan konekiväärikomppaniaa. Tuolloin JR 12 käsitti 14 komppaniaa. 1-3.K olivat I Pataljoonan, 5-7.K II Pataljoonan ja 9.-11.K III Pataljoonan kiväärikomppanioita. 4.K, 8.K ja 12.K olivat pataljoonien konekiväärikomppanioita. 13.K oli krh-komppania ja 14.K oli Tykkikomppania.

Uusien järjestelyjen jälkeen muistaakseni keväällä 1944 III Pataljoona nimettiin Er.P 16:ksi.


Mika J

[mika68]

JR 12 perustettiin siis Itä-Lapissa välirauhan aikaisen vakinaisen armeijan 12.Prikaatin pohjalta, joka vartioi Suomen itärajaa Sallan suunnalla, mutta suurin osa miehistä oli muualta, I ja II P olivat asevelvollispataljoonia, joissa oli miehiä kaikkialta Suomesta, III P oli paikallisista miehistä koottu Talvisodan aikainen Er.P 17 eli ns. Sallan Pataljoona. Taisi Kalle Päätalokin olla tässä 12.Prikaatissa (joukko-osastosta en ole varma) linnoittamassa Savukoskea (Miinoitettu rauha teoksen mukaan).
Juhannuksen jälkeen 1941 I ja III P keskitettiin Hautajärvelle Kemijärven-Sallan-maantien eteläpuolelle, II P keskitettiin etelämmäs Kuusamon suuntaan. II P:n sotatie oli sodan alussa erilainen kuin rykmentin kahden muun pataljoonan.
I ja III P:n tehtävänä oli antaa sivustatukea päähyökkäyssuunnassa Salla-Kantalahti-tiellä eteneville saksalaisjoukoille.
II P osallistui suomalaisen III AK:n operaatioihin Kiestinki-Uhtuan suunnalla. Lokakuussa 1941 I ja III P siirrettiin myös sinne.
II P kävi todellista korpisotaa lohkollaan. Se ei kärsinyt niin suuria tappioita heti sodan alussa kuin kaksi muuta pataljoonaa, mutta kokonaistappiot nousivat melkein yhtä suuriksi kuin I ja III P:n hyökkäysvaiheen aikana.

Mika J

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitos lisätiedoista. Pappani oli kotoisin Luvialta. Hän oli syntynyt v. 1980. Kaivelin äsken sotilaspassin esiin. Siinä etusivun ylänurkkaan on kirjoitettu aika epäselvästi (samalla käsialalla kuin tuo liitetiedostona ollut sivu tuolla aiemmin) "Tilapäinen Pst. Koul.K:n 20.11.44" - voi tuossa "koul.k:n" -kohdassa lukea jotain muutakin. Lisäksi passin sivulta 2 selviää, että hänet oli hyväksytty palvelukseen kutsunnassa 4.3.40 Porin sotilaspiirissä ja astunut vakinaiseen palvelukseen 11.3.40 ja joukko-osastokohdassa lukee tuo "Prt" (tai Pst, mutta ärrältä se kyllä tässäkin näyttää).

Tiina

[Kyösti Thum]

Nyt kun Mika68 kertoo että: ” Myöhemmin uudelleenjärjestelyjen jälkeen vuoden 1942 aikana 4.K tarkoitti I Pataljoonan konekiväärikomppaniaa. Tuolloin JR 12 käsitti 14 komppaniaa. 1-3.K olivat I Pataljoonan, 5-7.K II Pataljoonan ja 9.-11.K III Pataljoonan kiväärikomppanioita. 4.K, 8.K ja 12.K olivat pataljoonien konekiväärikomppanioita. 13.K oli krh-komppania ja 14.K oli Tykkikomppania” täytyy ottaa tuo kopsa uudelleen esille.

Peiteluvut ja yksiköt 1941-1945:
-5616 II/JR12
-5617 4./JR12
-5618 5./JR12
-5619 6./JR12
-5612 1.KKK/JR12
-5613 1.KKK/JR12
-5614 1.KKK/JR12
konekiväärikomppanialla oli 3 peitelukua= se toimi ainakin jossain määrin alistettuna joukkueittain komppanioille
-6310 E/Er.P 23 >I/JR 54 > III/JR 12
-6312 1./Er.P 23>1./JR 54> 9./JR 12
-6315 KKK/Er.P 23>4./JR 54>12./JR 12
III/JR 12 muodostettiin Er.P 16, mutta peitenumero säilyi.
Peitenumerot eivät kaikin osin tue yksikköjärjestystä. Siitä lie erilaisia käsityksiä. Sotapäiväkirjoihin tutustuttaessa on syytä selvittää oikeat yksiköt ettei lue vieraita asioita.

Kopsaa voi lukea itse kukin tarvittavilta kohdilta.

[Sari H]

Kyllä on olemassa Vienassa Pistojärvi Tihtozero, mutta on olemassa myös Ontrosenvaaran kyläneuvoston alueella Tiiksjärvi eli Tikshozero

[Tiina Lietzén]

Mielenkiintoista. Näyttävät vielä kartalla olevan aika lähekkäin ja Kiestinki on niiden välissä. Tiedä tästä sitten, kummasta järvestä on kyse. :confused:

Tiina

[Kyösti Thum]

　
Aikansa kun odottelee saattapi tulla vaikka kirja Pistojärvestä ja sen taisteluista.
Eino Pohtamo: Jatkosota, kohtalon kesät
Löytyy yksityiskohtaista dokumentointia, mutta myös kirjailijan sanankäytön vapautta.
Terv KT

[Tiina Lietzén]

Kiitos vinkistä. Pitääkin pitää silmät auki kirjakaupassa.

Tiina

[Ahti2]

Kyllä on olemassa Vienassa Pistojärvi Tihtozero, mutta on olemassa myös Ontrosenvaaran kyläneuvoston alueella Tiiksjärvi eli Tikshozero

Tutkimalla hänen silloisen joukko-osastonsa sotapäiväkirjaa pitäisi selvitä, kummasta järvestä on kyse. Usein paikka on kuitenkin kerrottu niin selvästi ainakin sen merkinnän kohdalla, josta sinne saapuminen ilmenee.

Venäläisten ja suomalaisten nimien sekamelskasta ei sisänsä kannata välittää. Molempien kielien ilmaisut menevät rinnakkain asiakirjoissa. Esimerkiksi Petroskoin länsipuolella oleva Polovinan kylä esitetään kantakorteissa omalla nimellään tai suomeksi väännettynä Puolimatkan kylänä. Joskus isommatkin paikkakunnat, kuten Kontupohja ovat kantakorteissa joskus Kondopogana eli selvästi venäläisellä nimellään.

[mika68]

Tutkimalla hänen silloisen joukko-osastonsa sotapäiväkirjaa pitäisi selvitä, kummasta järvestä on kyse. Usein paikka on kuitenkin kerrottu niin selvästi ainakin sen merkinnän kohdalla, josta sinne saapuminen ilmenee.

Venäläisten ja suomalaisten nimien sekamelskasta ei sisänsä kannata välittää. Molempien kielien ilmaisut menevät rinnakkain asiakirjoissa. Esimerkiksi Petroskoin länsipuolella oleva Polovinan kylä esitetään kantakorteissa omalla nimellään tai suomeksi väännettynä Puolimatkan kylänä. Joskus isommatkin paikkakunnat, kuten Kontupohja ovat kantakorteissa joskus Kondopogana eli selvästi venäläisellä nimellään.

Kun kyse on JR 12:sta niin kyse täytyy olla Kiestinki-Uhtuan suunnan Pistojärvestä. JR 12 ei taistellut Ilomantsin-Rukajärven suunnalla koko sodan aikana.

[Tiina Lietzén]

Hei

Saatuani arkistovisan palkinnoksi saamani isoisäpaketin, totean siinä lukevan näin:
"Osallistui jatkosodan taisteluihin Pohjois-Vienassa Pistojoella 31.7. - 3.8.41 ja Kiestingissä 12.-14.8.41. KTR 8 taisteli vuosina 1941-kesäkuuhun 1944 Syvärillä ja Aunuksessa."

Aiemmin samassa tekstissä oli mainittu siirto 4./KTR 8:aan 21.11.41 ja saman rykmentin 8. patteriin 9.12.41. Voinko tältä pohjalta siis olettaa pappani olleen tuosta 21.11.41 alkaen Syvärillä ja Aunuksessa siihen asti, kun hänet 15.6.44 siirrettiin Henkilötäydennyskeskus 2:n esikuntaan??

Sotapäiväkirjoista mukana on III/KTR 8:n 8. ptrin vuoden 1943 sotapäiväkirja, jossa hänen mainitaan lähteneen 23.7.43 komennukselle kalastustöihin (päiväkäskyn mukaan Säämäjärven kalastuskeskukseen kalastajaksi).

Tiina