PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Liedemäki,Suonenjoki,Laitinen


vhae
26.12.07, 17:08
En etsi valtaa, loistoa jne., vaan missä on Suonenjoen Liedemäki,
esim. Wikipedia ja SSS:n "tietoa Suonenjoen seurakunnasta" kertoo
kylän nimeksi Liedemäki, mutta karttapaikka ei löydä.
Laitisia kylällä on ollut pilvin pimein, muttei Laitisten sukukirjastakaan
ole apua ( Laitiset eivät ole minulle suoraan sukua, he eivät ole suoranainen kiinnostukseni kohde, vaan kadonnut kylä)


v.häkli

vhae
26.12.07, 19:02
Karttapaikka löytää Lietemäen Tervosta, Suonenjoen naapurista.
Onko kellään paikallistuntemusta, josko olisi käyty rajasota?
Setä Google tietää, ettei Suonenjoen Liedemäellä ole Koti-Pizzaa.
Hiskissa kylä on Lietenmäki, joissain sukututkimus-sivustoissa
Lieteenmäki, muuta missä nykyisin?

Juha
26.12.07, 21:26
Mahtaisiko tämä Kansalaisen Karttapaikan antama linkki johtaa sinut jäljille?http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=Lietem%C3%A4ki&scale=800000&y=6959248&x=3486676&lang=en-GB



Juha

vhae
26.12.07, 21:45
Nyt meni ihmetyksen sormi jne.. Miten löysit karttapaikasta Lietemäen,
enkö osaa itse käyttää, vai ovatko skandimerkkini sekaisin (Lietemäki)?

v.häkli

vhae
26.12.07, 22:23
Kiitos Juhalle näkemyksen avartamisesta, nettihaku johti aluksi harhaan,Suonenjoella ei taida olla Liedemäen kylää,vaikka Wikipedia niin väittää.Lietemäki on on ollut joskus Pieksämäen mlk:ssa, mutta taidettu jakaa ainakin Rautalammelle,Karttulaan ja Tervoon. Kylien siirtely seurakuntajaoissa pistää joskus pään pyörälle, joku ei välttämättä ole pirtistään ulos astunut, mutta on kirjoissa "muuttanut" vaikka kolme,neljä kertaa elinaikanaan.

Eppu K
26.12.07, 22:40
... Setä Google tietää, ettei Suonenjoen Liedemäellä ole Koti-Pizzaa. Hiskissa kylä on Lietenmäki, joissain sukututkimus-sivustoissa Lieteenmäki, muuta missä nykyisin?
Google ym netin hakukoneet, kansalaisen karttapaikka, sateliittipaikannus ja sen kartat, ym nykyajan digitaaliset palvelut täydentävät perinteisiä karttoja. Mutta monessa suhteessa 50 - 140 vuotta vanhat paperille painetut kartat ja karttakirjat ovat ylivoimaisia: niihin on merkitty noiden aikojen maakirjakylät, maantiet, rautatiet ja kuntien rajat (jotka usein ovat ollet suurinpiirtein samoja kuin seurakuntien väliset rajat). Noista kartoista näkee yhdellä silmäyksellä useita johtolankoja mm. siitä, minkä kylien väki oli toistensa kanssa tekemisissä ja mitkä puolestaan olivat toisistaan "kaukana" (mm. siitä syystä, että vesitie tai maantie niiden väliltä puuttui). Koska noihin vanhoihin karttoihin merkittyjen talojen nimet on saatettu poimia 1800-luvun alkupuolen pitäjänkartastoista ja isojakokartoista, palvelevat ne sukututkijaa harvinaisen hyvin.

Tässäkin tapauksessa mm. 1987 julkaistu näköispainos "Suomi kartasto 1897/1915, Suomen Matkailijayhdistys" osoittaa käyttökelpoisuutensa: Suonnejoki- ja Iisvesi-nimisten kylien luoteispuolelle on merkitty (samanlaisella suurikokoisella tekstillä kuin muutkin maakirjakylät) Lietemäki (Iisvesi-järven päälle, kuitenkin enempi järven koillispuolelle). Myös vastaavaan v. 1943 julkaistuun Maanmittaushallituksen julkaisemaan "Suomi Finland Yleiskartta 1 : 400 000" karttakirjaan on tuo maakirjakylä merkitty (kokonaan Iisvesi-järven itäpuolelle): Lieteenmäki. Kansalaisen karttapaikan kartalta, tuota maakirjakylää vastaavalta alueelta löytyvät mm Ranta, Alakylä ja Lietesuo.

Sukututkijalle mm. tuo 1897/1915-yleiskarttakirja on erittäin hyödyllinen, koska se perustuu karttasarjaan, jonka laatiminen aloitettiin v. 1841 ja joka julkaistiin ensimmäisen kerran v. 1866-1873. Rauta- ja maanteiden osalta sitä täydennettiin, mutta varsinainen karttapohja mm. siihen merkittyine taloineen säilyi vuoten 1915 asti lähes samana. Noin vuosina 1920-1960 julkaistut Maamittaushallituksen kartat ja karttakirjat tarjoavat täydentävää tietoa, koska siinä mm. nimistö uusittiin kokonaan. Nämä asiat selviävät noita karttoja tutkimalla, ja lisää tietoa löytyy KA:sta ja Maanmittauslaitoksen Karttakeskuksesta.

A.Salminen
27.12.07, 10:46
Lietemäki sijaitsee Karttulassa,jonka tietänette Tervon ja Suonenjoen naapuripitäjäksi.

t. Karttulan Tupla-Karhunen

Julle
27.12.07, 11:32
<Lietemäki on on ollut joskus Pieksämäen mlk:ssa, mutta taidettu jakaa ainakin Rautalammelle,Karttulaan ja Tervoon. Kylien siirtely seurakuntajaoissa pistää joskus pään pyörälle, joku ei välttämättä ole pirtistään ulos astunut, mutta on kirjoissa "muuttanut" vaikka kolme,neljä kertaa elinaikanaan.>

Niin varmaan montakin kertaa, kuten Tervon Knuutilan kyläkin:
Avainajankohdat

Svean hovioikeus - 1623
Pähkinäsaaren rauha 1323
Ruotsin kuningaskunta 1323 -1809 Länsipuoli, hämäläisten
Venäjän keisarikunta 1323 - 1917 Itäpuoli, laatokankarjalaisten
Laamannioikeus 1324 - 1868 Pöytäkirjoja 1603-1868
Mikkelin pitäjä 1329 - 1442
Juvan pitäjä 1442 - 1549
Bonden hallintoasiakirja 1446 Maakuntaraja Tervossa
Pohjois-Savon uudisasutus alkaa 1475 - 1560 E 1475-1515, P 1520-1540
Savon ensimmäinen maakirja 1541 Pitäjät, ¼-kunnat, kymmenyskunnat
Kustaa Vaasan avoin kirje 1542 - 1809 Ruotsin kruunun omaisuutta
Suur-Savon kihlakunnan erämaa - 1548 Pohjos-Savo ml. Karttula 2*1/10
Tavisalmen (Kuopion) pitäjä 1549 - 1769 Tervon itäpuoli
Riitlammen ensimmäinen uudisasukas 1558 - 1559 Antti Tolonen, Tervamäki
Hautalahden ensimmäinen asukas 1561 Lauri Tolonen Riitlammenniemestä
Rautalammen pitäjä 1561 - Tervon länsipuoli (Häme)
Verollepanokirja 1561 Paikannimiä, maakappaleita, 13 taloa
Pitkäviha 1570 - 1595
Elfsborgin linnan lunastusvero 1571 Hopeaveroluettelo
Täyssinän rauha 1595 Itä-Suomi Ruotsi-Suomen yhteyteen Stolbovan rauha 1617 Raja kauimmillaan idässä
Kämnerioikeudet 1619 - 1869 Riita- ja rikosoikeudet 1639-1863
Turun hovioikeus 1623 -
Ruotsi-Suomi 30-vuotisessa sodassa 1629 - 1648
Vestfahlenin rauha 1648
Iisalmen kirkko- ja hallintopitäjä 1627 - 1811 Karttula ja Tallus Kuopioon
Verotarkastus ja maakirjataloluettelo 1664 Uusia kyliä
Suuret kuolonvuodet 1696 - 1698 ⅓ maamme väestöstä kuoli
Isoviha 1714 - 1721
Uudenkaupungin rauha 1721 Ruotsi-Suomen romahdus
Vanhan-suomen oikeuskollegio 1735 - Pietarissa
Pikkuviha 1741 - 1743
Turun rauha 1743 Kaakkois-Suomi Venäjälle
Pielaveden kappeli 1720 - 1811 Hautalahti Rautalammelle
Karttulan kappeli 1769 - 1830 Tervon itäpuoli, Käpysalo P:mäelle
Maanjako-oikeudet 1770 - Pöytäkirjoja 1788-1916
Vaasan hovioikeus 1775 -
Suonenjoen rukoushuonekunta 1781 - 1794
Suonenjoen kappeli 1794 - 1870 Käpysalo
Suomen sota 1808 - 1809
Haminan rauha 1809 - 1917 Autonominen tasavalta Venäjässä
Pielaveden seurakunta 1811 - U:lahti, Koivulahti, Knuutila, Tallus
Vanhan Suomen asiakirjat 1827 Senaatin arkistoon
Pielaveden seurakunta 1830 - 1862 Tallus no 4 ja 9
Viipurin hovioikeus 1839 -
Krimin (Oolannin) sota 1853 - 1856
Karttulan seurakunta 1862 - 1924 Riitlampi, Hautalahti, Juurikkaniemi
Suonenjoen seurakunta 1870 -
Vesannon seurakunta 1895 -
Itsenäisyyden aika 1917 -
Tervon seurakunta 1924 - Koivujärvi, Nuutila

Siihen monta kertaa sukututkimuksissani törmännyt. Yhtään ei voi tietää, missä kirjoissa mikäkin naapurikylä on!

kika
29.12.07, 21:08
Hei,
Lieteenmäki ei sijaitse Karttulassa eikä Tervossa, vaan Suonenjoen kaupungin alueella. Lieteenmäen kylä sijaitsee Iisvesi-järven etelä-, itä- ja koillispuolella käsittäen mm. Iisveden, Halolanmäen ja Rieponlahden nykyiset kyläkunnat. Suonenjoki kuului 1700-luvun loppupuolelle asti Pieksämäkeen, joten Lieteenmäen (Letemäki) löytää Pieksämäen rippikirjoista niiltä ajoilta.
Itse olen tutkinut, tosin aloittelijana, Lieteenmäellä asuneiden Laitisten vaiheita.:)

A.Salminen
29.12.07, 22:08
Hyvä Kika !


Kyllä Lietemäki löytyy myös Karttulasta. Tervon ja Karttulan välistä.
Ilmeisesti näitä on sitten ainakin kaksi tällä alueella.

Vilhunen
29.12.07, 22:10
Niinpä niin:Oikeinkirjoitus on avainsana hakukoneiden kanssa!

Paikkojen nimien kirjoitusasut muuttuvat vuosien saatossa,joten vanhaa Liedemäkeä eivät nykyiset hakukoneet ymmärrä.Paikka kun on nykyään Lieteenmäki.

Eppu K
29.12.07, 22:21
Hei,
Lieteenmäki ei sijaitse Karttulassa eikä Tervossa, vaan Suonenjoen kaupungin alueella. Lieteenmäen kylä sijaitsee Iisvesi-järven etelä-, itä- ja koillispuolella käsittäen mm. Iisveden, Halolanmäen ja Rieponlahden nykyiset kyläkunnat. Suonenjoki kuului 1700-luvun loppupuolelle asti Pieksämäkeen, joten Lieteenmäen (Letemäki) löytää Pieksämäen rippikirjoista niiltä ajoilta. Itse olen tutkinut, tosin aloittelijana, Lieteenmäellä asuneiden Laitisten vaiheita.:)
Juuri näin; nuo uudemmat kyläkunnat on merkitty nykyajan karttoihin (mm. 1979 Weilin+Göösin julkaisemaan "FENNIA Suuri Suomi-kartastoon" ja myöhemmin julkaistuihin). Lietemäen/Lieteenmäen maakirjakylä puolestaan on merkitty n. vuoteen 1966 asti julkaistuihin 1:400 000 karttakirjoihin (niistä tarkemmin tähän viestiketjuun kirjoittamassani toisessa viestissä (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=8422#post8422)). Siis, pelkkien Google Maps ym. nettikarttojen tiedot eivät useinkaan riitä (niiden "puute" on paikannimien runsaus), kun taas vanhat (yli 40 vuoden ikäiset karttakirjat ym. kartat) puolestaan näyttävät oleelliset tiedot hyvinkin havainnollisesti). Monen tietolähteen avulla ratkaisu usein löytyy, kuten tässäkin tapauksessa.
Mm näiltä SSHY:n nettisivujen Pieksämäen (Lieteemäen viimeisimmät?) (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pieksamaki/rippikirja_1791-1799_msrk_tk1413/hakemisto_2.htm) ja Suonenjoen (Lieteenmäen vanhimmat?) (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/suonenjoki/rippikirja_1793-1808_tk1295/hakemisto_1.htm) rippikirjasivut vahvistavat sen asian että silloin kun on puhe Lieteenmäen maakirjakylästä, niitä on ollut vain yksi, joka on siirretty Pieksämäestä Suonenjokeen. (kovin pitkälle en tutkinut SSHY:n sivuja naapuriseurakuntien osalta, joten jos joku sieltä löytää vaikkapa samannimisen talon, kylän, tai muun paikan nimen, ilmoittakoon siitä tässä viestiketjussa). Suonenjoen rukoushuonekunnan kuulumisesta Pieksämäkeen ja kappeliseurakunnan kuulumisesta Rautalammiin voi tutkistella lisää SSS:n seurakunnat / Suonenjoki (http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=522&TYPE=HTML&LANG=FI) ym. sivuilta.
Yksittäisiä Lietemäki ym. nimiä näyttää esiintyvän naapurikuntien alueilla, mikä on luonnollista: Lieteenmäki rajoittuu lännessä Rautalammiin ja koillisessa Karttulaan, eikä Tervokaan ole kovin kaukana. Ja onhan joinakin aikoina jokin tuon maakirjakylän reuna-alueista voinut kuulua naapuriseurakuntiin (isojako-asiakirjoista yms. varmaankin selviäisi pikkutarkka tieto, jos se jotain sattuisi kiinnostamaan). Mutta Lieteenmäen maakirjakylä tosiaan on Suonenjoella - ja ensimmäisen viestin kirjoittaja voi tosiaan jatkaa tutkimuksiaan tässä viestiketjussa kerrottujen paikannimien pohjalta.

Kaisa Nurhonen
26.07.08, 19:32
Hermelinin Savon ja Karjalan maakuntakartta vuosilta 1798-1799. Kyseistä KYLÄÄ on vaikea löytää, koska se on kirjoitettu papinkirjoissa ainakin Liedemäki, Liedenmäki, Lieteenmäki, Lietemäki ja Lietenmäki. Kyseinen kylä mainitaan sekä Karttulan että Suonenjoen seurakunnissa. Kirkonkirjoista saa sellaisen käsityksen, että kyliä on "siirrelty" Turun ja Åbon välillä. Olen seurannut oman sukuni vähittäistä siirtymistä Pieksämäen -Suonenjoen -Karttulan suuntaan, joten Suonenjoen ja Karttulan välillä oleva kylä todistaa Epun selityksen oikeaksi. Joissakin kartoissa kylä on oikein isolla kirjoitettu Iisvedestä koilliseen. Pitäisi varmaan mietiskellä, milloin sukuu on asunut seudulla. Ennen pyörän keksimistä vai sen jälkeen.