Aina Gustava Lietzen

[Tiina Lietzén]

Hei taas pitkästä aikaa!

Onko kenenkään tutkimuksissa tullut vastaan Aina Gustava Lietzeniä? Tietojeni mukaan Aina Gustava syntyi 30.10.1883 Halikossa ja muutti Turkuun v. 1902, josta myöhemmin Tanskaan. Tanskalainen tuttavani olisi kiinnostunut hänen aiemmista vaiheistaan ja mahdollisesta sukulaisuudesta kanssani. En vain löydä Aina Gustavan tietoja "mistään".

Tässä on muut tiedot, jotka tiedän hänestä:
isä Karl Viktor Lietzén, suutari, s. 20.2.1843 Pertteli (Hiskistä löysin kyllä kyseisellä päivällä Perttelistä Carl Victorin, jonka vanhemmat olivat Carl Gustaf Sten ja Johanna - missään ei ollut merkkejä Lietzenistä).
äiti Serafia Lehtonen, s. 16.1.1861 Marttila, Turkuun 1910.

Family Searchista löysin Karl Viktorin kuolinpäiväksi 14.3.1889 (Halikko) ja vihkimisajankohdaksi vuoden 1882 (Halikko).

Mutta pääasiassa kyse lienee nyt siitä, että ovatko nuo Perttelissä vaikuttaneet Carl Gustaf Sten ja Johanna juuri tämän Karl Viktor Lietzénin vanhemmat? Ja mistä siinä tapauksessa tuli nimi Lietzén pojalle? Seurasin C.G. Steniä ja Johanna hiukan pitemmälle Hiskissä, ilmeisesti Sten oli Johannan tyttönimi. Olisiko siis C. Gustaf ottanut vaimonsa sukunimen ja hylännyt omansa, joka saattoi olla Lietzén?

Kaikki vinkit ovat tervetulleita. :)

Rauhallista joulua kaikille!

Tiina Lietzén

[Pekka Hiltunen]

Jatketaan nyt tarkastelua HisKin pohjalta.

Romsilan bonde Eliaalle (Lietzen) ja Eva Majalle (Abrahamsdotter) syntyi 9.2.1843 tytär Wilhelmina, joten tämä pariskunta voidaan poissulkea. Myöskään rusthollari Johan L. ei voi tulla kyseeseen, koska 1843 syntyi tytär Sara. Torppari Fredrik Gabrielinpojalle syntyi samana vuonna Johan Gustaf. Mylläri Johanille ja Greta Stina Cavénille syntyi Gustaf Adolf 11.5.1842 ja Carl Wilhelm 12.2.1844. Tälle pariskunnalle on siis voinut syntyä 20.2.1843 poika, jota jostain syystä ei ole kastettujen kirjassa (tai HisKissä).

Perttelin Vihmalossa syntyi sotilas Henrik Stenille ja Brita Stina Löfille 17.5.1811 tytär Johanna.

Johanna Stenin puolisona esiintyy perttelin kastetuissa Carl Gustaf Eriksson, jolla on 1841 sukunimenä Isoketo. Carl Gustaf esiintyy myös sukunimellä Sten, sillä hän on Vihmalon torppari Henrik Stenin vävy.

Perttelin vihittyjen kirjasta (HisKi) ilmenee, että Johanna Sten on vihitty 26.3.1833 Halikon Kalkilan kylästä olleen renki Carl Gustaf Erikinpojan kanssa.

Halikosta ei Lietzenejä 1800-luvun alusta löydy, mutta Perttelin Smed. Eric Lietz (kastetut, Mussari 21.2.1803, poika Adam) ja Spt. Eric Joh. Litz (kastetut, Kockila 19.11.1848, tytär Gustafva Wilh:na) vaikuttavat lupaavilta. Isä ja veli? Kukaties Perttelin vihittyjen kirjan Kalkila onkin Perniön Kokkila?
PH

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitos vinkeistä. Alanpa selvitellä noita viimeisessä kappaleessa mainitsemiasi tapauksia. :D:

Tiina

[Pekka Hiltunen]

Korjaus:

Smed. Eric Lietz (1803) ja spt., drg. Eric Joh. Litz (1848, 1852) esiintyvät PERNIÖSSÄ eivätkä Perttelissä! Huomaa, että Angelniemessä (Halikon kappelisrk) oli Toppjoella renkivouti Alexander Litz 1854, Kemiössä Abraham Litz jo 1832, Paimion Kruuvaisten Penttilässä Johan Fredrik Litsén 1841 ja Perniössä rusthollarit Nils (1790), Johan (1808-) ja Gustaf (1834) Lietzèn, sekä torppari Adam L. 1841. Sauvossa on rusthollari Johan Fredrik L ja renki Abraham 1800-luvun alkupuolella. Salossa on rusthollari Carl L. jo 1770-luvulla, ja sotilas Johan L. 1800-luvun alussa.

Hae kaikki Varsinaissuomen srk:t, rajoita haku vaikka vuoteen 1850 ja kastettujen isän sukunimeksi "Lit" tms.
PH

[Tiina Lietzén]

Hei

Jep, huomasinkin tuon Perniö - Pertteli -jutun Hiskiä kaivellessani. :) Jatkan selvittelyä.

Tiina

[Seija Randell]

Katselinpa noita Halikon tietoja, kun olen tästä läheltä ja itse asiassa isoisäni isoisän isä isäntänä Halikon Kalkkilassa.
Johanna Henrikintytär, joka on syntynyt 17.5.1811 Uskelassa on tullut Kalkkilan naapuriin Villikkalaan piiaksi ja Carl Gustaf Ericsson s. 10.4.1813 Angelniemellä samoin. Ovat sitten avioituneet ja olleet ensin Kalkkilassa, sitten torpparina Riikolan Alimmaiseen (sielläkin sukuani) ja sieltä ovat muuttaneet Uskelaan 1837. Jos heillä on Karl Viktor-niminen lapsi, häntä ei täällä rippikirjoissa siis vielä näy.
-Voisipa hyvin olla, että olisivat menneet vaimon kotitorppaan, Perttelihän oli Uskelan kappeliseurakunta siihen aikaan.
-On tosin outoa, että vihkiminen löytyy Perttelistä. Olen kyllä nähnyt ennenkin, että morsian on palannut kotitorppaan vihkimistä ennen. Tai sitten on vaan muuten vihitty morsiamen kotona.
-Otin tiedot paperille ja katson kun menen kirjastoon mikrokorteilta Aina Gustavan syntymän, jos maltat odottaa pari päivää.
-Muutoin on sanottava, että sukunimiin ei paljon voi perustaa. Kovin villiä oli niiden käyttö.

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitokset tiedoista. Maltan toki odotella päivän jos toisenkin. Aina Gustavan vanhemmat olisi tosiaan hyvä saada varmistettua, ja myös hänen isovanhempansa. Silloin voisi päästä helpommin eteenpäin (tai kai taaksepäin tässä tapauksessa...). Ymmärsin saamistani tiedoista, että Aina Gustavan vanhemmat todella olisivat Karl Viktor Lietzén ja Serafia o.s. Lehtonen. Ilmeisesti tuo tieto on peräisin virkatodistuksesta.

Tiina

[Julle]

>Aina Gustavan vanhemmat olisi tosiaan hyvä saada varmistettua,>

Totta, kun nimessä on G:tä, joka voidaan kirjoittaa K:na tai C:nä ja lisäksi va, joka voidaan tulkita fva:na tai fwa:na. Sitten sukunimessä vielä z, joka voidaan lukea s:nä ja ie, joka voidaan tulkita pelkkänä i:nä. Siinä on sinulla hakemista. Kyllä pitäisi löytää perhe Lastenkirjoista tai rippikirjoista, kun Ulvilassakin näyttää olevan vuonna 1886 syntynyt Aina Kustaava, saadaksesi todellisen kuvan. HisKi ei antane kuin juontorungon ongelmalle.

On hän todella lähtenyt maasta:
http://www.migrationinstitute.fi/emregfree/pl_finsearch2.asp

nimellä Aina Gustava Litsen

Nimenmuutoksia kannattaa etsiä:
http://www.genealogia.fi/nimet/index2s.htm (http://www.genealogia.fi/nimet/index2s.htm)

Näytti siellä olevan pari uutta Lietzeniä.

Näin vain muillekin opetukseksi! Silleen

[Tiina Lietzén]

Hei

Olen kyllä etsinyt Aina Gustavaa vaikka millä kirjoitusasulla. :) Tuo Ulvila-juttu on muuten mielenkiintoinen. Sattumalta sielläkin isän sukunimenä on Sten ja ammattina suutari! Aina Gustavastahan tiedetään, että isä oli suutari - vaikkakin nimeksi väitetään Karl Viktor Lietzéniä. Toisaalta taas samana päivänä Karl Viktorin kanssa Perttelissä syntyi Steneille Carl Victor... Pistää miettimään ja ihmettelemään! Etsintä siis jatkuu.

Tiina

[Seija Randell]

Siis menen huomenna ja katson noiden kolmen henkilön syntymän mikrokorteilta, Aina Gustavan, Karl Viktorin ja Karl Gustav Erikssonin. Viimeksi mainitun pitäisi tosin löytyä Angelniemen Hiskin tiedoista, eikä löydy, joten voi olla että syntymäpaikka ei pidä paikkaansa. Jos hän on todella tullut Angelniemeltä Halikkoon, hänen taustansa voi selvitä sitä kautta.

Oma olettamukseni on, että tuo sukunimi on vaan otettu "jostakin" eikä sillä ole yhteyttä Litsen- tai Lietzen-sukuihin. Vaikka silloin kun hän on mennyt suutarinoppiin. Oli kyllä niinkin, että välillä voitiin olla käyttämättä sukunimeä, vaikka sellainen olikin isällä, ja sitten taas käytettiin. Hiskistäkin välillä löytyy perheen lapset toiset isän patronyymillä, toiset sukunimellä.

Ehkä asia selviää.

[Tiina Lietzén]

Hei

Sain lisätietoja Aina Gustavasta.
Hän oli kuulemma töissä insinööriperheellä ja matkaseurana Tanskaan oli tuon perheen lisäksi myös sisar Martha.

Siirtolaisinstituutin passiluettelosta löytyneen Aina Gustava Litzenin tiedoista löytyi Lydia von Villebrandin nimi, joka sattui olemaan insinöörin vaimo Porista - joka oli merkitty Ainan kotipaikaksi samaisessa passiluettelossa.

Olen piirrellyt tänään sukupuita ja miettinyt ihmeissäni tätä mysteeriä. Kun Ulvilassa on syntynyt Aina Kustaava Stenin perheeseen v. 1886, ja puolestaan Halikossa v. 1883 syntyneen Aina Gustavan isä on ehkä Carl Victor Sten, voisiko näillä olla joku yhteys. Marthaa en ole Hiskistä samoista perheistä löytänyt, mutta en myöskään tiedä, miten varma tuttuni oli Marthan nimestä.

Aina Gustava muutti tietojeni mukaan Turkuun v. 1902 naimattomana. Halikostako? Hän olisi ollut 19-vuotias. Muuttiko hän Turusta vielä Poriin ennen Tanskan matkaa?

Kaiken järjen mukaan Tanskasta saamani tiedot Anna Gustavan vanhemmista on oikein, koska ne ovat virkatodistuksessa. Mutta jospa joku onkin katsonut väärältä riviltä... :eek:

Mielenkiintoista, kuten aina. :)

Tiina

[Pekka Hiltunen]

Yhteenvetoa

Angelniemen kappeli kuului siis Halikkoon ja Perttelin kappeliseurakunta kuului Uskelan pitäjään. Seija Rannikko-Iltasen mainitsema Johanna Henrikintytär on siis Perttelin kastetuissa mainittu 17.5.1811 syntynyt , sotilastorppari Henrik Stenin ja puolisonsa Brita Stina Löfin tytär, nähtävästi vanhempi kaksosista. Johanna Henrikintytär Sten ja puolisonsa Carl Gustaf Erikinpoika (Lietzen?), s. 10.4.1813 Angelniemellä, muuttivat Uskelaan, tarkemmin sanottuna Perttelin Vihmaloon Johannan synnyintorppaan 1837. Heidät oli vihitty Perttelissä, morsiamen kotiseurakunnassa (kuten tapana oli) 26.3.1833. Poika Carl Victor syntyi 20.2.1843.

Carl Victor käyttää myöhemmin sukunimeä Lietzen. Nyt olisi kiinnostavaa tietää, ketkä olivat hänen isänsä Carl Gustaf Erikinpojan vanhemmat. Angelniemellä ei ainakaan HisKin mukaan ole hänen syntymämerkintäänsä. Halikon rippikirjassa 1829-1835 sivulla 49 ( http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3909&pnum=53 ) esiintyy dreng Carl Gustaf Eriksson (gift), syntynyt 11.4.1813 Angelniemellä, ja p. Johanna Henriksdotter, s. 17.5.1811 Uskelassa, tullut Halikkoon 18.12.1832.

Maakunta-arkistossa pitäisi olla Angelniemen rippikirja 1811-1827. Ehkä Carl Gustaf Erikinpojan syntyperä selviää siitä. Perniön kastettujen kirjassa 21.2.1803 esiintyvää seppä Eric Lietziä ei myöhemmin HisKistä löydy ainakaan Perniöstä, Halikon naapuripitäjästä. Sota päättyi 1809, jolloin alkoi Autonomian aika. Kukaties aurantakoja sai paikan Angelniemeltä?

Ehkä Ulvilan Stenit olivat jotain sukua Karl Viktor Lietzenin äidille, Johanna Henrikintytär Stenille. Sillä seikalla, että samana päivänä syntyi Ulvilassa Sten-nimiselle henkilölle Aina Kustaava -niminen tytär, voi olla fysikaalisesti perusteltavissa oleva selitys, jos molempien kastaminen on tapahtunut syntymäpäivästä laskettuna myöhemmin kuin on se aika, joka tärvääntyy hevoskyydillä Ulvilasta Pertteliin ja takaisin tai päinvastoin. En tiedä Perttelin Aina Kustaavan kastepäivää, mutta Ulvilan suutari Frans Stenillä olisi täytynyt olla huilanneita kyytihevosia matkan varrella, sillä tytär kastettiin kuuden päivän kuluttua syntymästä ja edestakaista matkaa oli sen ajan teitä varmaankin puolen tuhatta kilometriä...
PH

[Tiina Lietzén]

Hei

Kuulostaa ihan järkevältä pohdinnalta. :)

Sain jälleen hiukan lisätietoja Tanskasta. Eli Aina tosiaan oli työskennellyt mainitsemassani Villebrandin perheessä, eli se Porissa kotipaikkaansa pitänyt Aina Gustava oli juuri tämä Tanskaan mennyt Aina Gustava Lietzen. Ehkä hän oli siirtynyt Villebrandin perheen mukana myös Turusta Poriin ja Ulvilan Aina onkin joku ihan muu - sattumalta vain saman niminen ja Stenin perheeseen syntynyt.

Toki vielä on huomattava, että Ulvilan Aina Gustavan isä oli suutari, kuten myös Aina Gustava Lietzenin (s. 30.10.1883 Halikko) isä! Ehkä Karl Viktor (Lietzen) ja Ulvilan Frans Fredrik Sten olivat veljekset... ja Aina Gustava oli vaikka suvussa kulkenut nimi, joka annettiin aina jollekin perheen lapsista.

Pää sekaisin Steneistä ja muista...

Tiina

[Seija Randell]

Kuten lupasin, kävin katsomassa mikrokortteja Halikosta, mutta valitettavasti ehdin katsoa vain sen, että Aina Gustavan vanhemmat ovat nuo mainitut, ja että suutariperheen asuinpaikka oli Kihinen. On siis katsottava vielä kirjat 1863- 1870, jotta nähdään missä vaiheessa sukunimi on tullut.
Ja kun Angelniemeltä ei löydy tuota Erikinpoikaa 1813 syntyneistä (yksi samoihin aikoihin syntyt Carlinpoika kyllä), on katsottava löytyykö muuttotietojen kautta se, mistä hän on Angelniemeltä Halikkoon tullut. Katson kun menen, toivottavasti paremmalla ajalla.

Olen kyllä toistaiseksi sitä mieltä, ettei kannata hakea ratkaisua turhan kaukaa. Tuohon aikaan niitä nimiä otettiin varsin vapaasti. Myös silloin, kun oli sukunimi jo syntyessä. Mm. eräs sukulaisiini kuuluva rusthollarinpoika otti nimen Litsen, kun isän nimi oli Lindholm (sekin otettu vaan jostakin), ja muut lapset jotakin muuta. Tuon Ainan isänkin nimi on kirjoitettu toisessa rippikirjassa ie:llä, toisessa i:llä.

Halikossa kyllä on asunut lähellä tuota Kihisten kylää ns. asemaseudulla Lietzen-nimisiä myöhemminkin, ja käsittääkseni he eivät ole sukua esim. Kiskon Lietzeneille. Jos tuolla suutarilla on ollut poikalapsiakin, voisivat olla jälkeläisiä.

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitos jälleen lisätiedoista. Tutustun niihin paremmalla ajalla myöhemmin tänään. :)

Sain taas pienen lisätiedon Tanskasta. Joku siellä on muistavinaan, että Aina Gustavalla oli Toivo-niminen veli. Lähden tästä seuraavaksi Hiskiä tutkimaan, tosin siitä ei taida paljon iloa Toivon suhteen olla, kun minkäänlaisia vuosilukuja ei ole tiedossani. :(

Tiina

[Seija Randell]

Nolottaa, mutta en vieläkään ehtinyt katsoa lupaamiani tietoja korteilta/filmeiltä.
Katselin kuitenkin hiskin ja digiarkiston tietoja, ja nähdäkseni niistä saa ihan vakuuttavan tuntuista osviittaa Johannan isän syntyperään. Näyttää siltä, että Sten-nimeä ennen tämä on käyttänyt nimeä Hideen, jolla nimellä löytyy Perttelistä sekä isä että poika jahtivoutina. Kokelepa noita.
Carl Gustavin syntyperää pitää yrittää selvittää muuttotiedoista.Todennäköisesti syntymäpäivä on rippikirjassa väärin.
Myös Löf-nimi näyttää olevan sotilasnimenä muutamissa lähiseudun pitäjissä. Johannan äitiä en tosin sillä nimellä löytänyt. Joko hän on kauempaa kotoisin tai sitten kasteessa on käytetty patronyymiä.
Hiskistä ei löydy Halikosta vuotta 1853 uudempia syntyneitä. Aina Gustavan lapsuudenperhe löytyy kyllä Halikon rippikirjoista, ja kerron ne tiedot, kunhan ehdin.

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitos kaikista tähän mennessä löytämistäsi tiedoista! Ne ovat auttaneet jo paljon tanskalaista tuttavaani, joka tietysti haluaisi saada selvyyden siitä, olemmeko sukulaisia.

Katselinkin tuota digiarkistoa aiemmin, mutta en ilmeisesti ymmärtänyt etsiä Johannasta enempää tietoja. :( Pitänee tutkia tarkemmin. Hideenkin kuulostaa sen verran Lietzeniltä, että ehkäpä pappi olisi kuullut väärin ja kirjoittanut kuulemansa. Näitähän emme tietysti voi tietää, mitä kukakin on kuullut yli sata vuotta sitten.

Tiina

[JaskaS]

Hei,

Olen puolella silmällä seurannut tätä ketjua, kun on hieman tuttuja nimiä vilahtanut. Mainitun Johanna Stenin velipuoli sattuu olemaan esi-isäni (ääääi). Hän oli Henrik Sténin (ent. Hidén) ja 1. vaimonsa Stina Mickelsdr Arkkilan (Petrus Thomae Procopaeuksen jälkeläinen) poika Henrik s. 19.11.1795 - pitäjänräätäli, joka aikanaan muutti Stén-nimensä Andsténiksi.
Henrik Eriksson Stén oli todella jahtivoutien Erik Eriksson Hidén ja tämän isän Erik Johansson Hidénin ja edelleen lukkari Johan Sigfridsson Hideniuksen jälkeläinen. Brita Stina Löfin taustoja en ole tutkinut.
Lisää voi kaivella esipolvitaulustani (Genealogica grafica -esitys) kotisivultani http://www.sci.fi/~jaskas/ (http://www.sci.fi/%7Ejaskas/)

:) Jaska

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitos tiedoista! Menenpä surffaamaan sivuillesi. Olen siellä kyllä ennenkin käynyt, mutta en tämän asian tutkimisen aikana... Osaatko sinä sanoa tuosta Lietzén-mysteeristä mitään tässä asiassa? Tai no, ties vaikka sivuiltasi löytyisi. :)

Tiina

[JaskaS]

Osaatko sinä sanoa tuosta Lietzén-mysteeristä mitään tässä asiassa? Tai no, ties vaikka sivuiltasi löytyisi. :)
Jos löytyisi tai jos ylipäätänsä olisin tiennyt, olisin jo aiemmin älähtänyt :cool:
Odottelinkin juuri vain tuon seikan selkiytymistä ...
Vaan lienee vielä hakusessa :confused:

:) Jaska

[Tiina Lietzén]

Hei

Sitähän minä epäilinkin. Ja hakusessa on edelleen. Saa nähdä, selviääkö kyseinen mysteeri koskaan. :eek:

Tiina

[Seija Randell]

Lietzen-mysteeri on kyllä varmasti se, ettei mitään sellaista ole. Sukunimiä todella otettiin ja muutettiin íhan miten sattuu; ainakin täällä ja tuohon aikaan ehkä nimenomaan, kun talojen palvelusväelläkin alkoi olla usein sukunimiä.
Karl Viktorille sukunimi ilmaantuu hänen ollessaan Viurilassa siinä 1863 vaiheilla. Myös hänen vaimonsa Serafia on ensin Pailinnassa patronyymillä Johansdotter, siellä on lisätty Lehtonen.
Suutari Lietzenillä näyttäisi olleen kahdesta avioliitosta lapsia, ja Serafialla jo ennen tuota avioliittoa, sitten Lietzenin kanssa ja sitten maalari Johannes Lindholmin kanssa. Serafian ja Karl Viktorin yhteisistä lapsista aikuisikään tulivat Aina Gustava ja Martha Maria (s. .89). Lindholmin lapsia on rippikirjassa 1891-1900 neljä, näistä Toivo Johannes nuorin (s.-1899). Syntyneitten luettelosta olen tarkistanut vain Aina Gustavan, muut ovat rippikirjasta.

Kannattaisi pyytää Halikon seurakunnasta sukuselvitys suutari-perheen jälkeläisistä.

-Mitä Carl Gustav Erikssoniin tulee, Halikkoon on muuttanut renki Carl Eriksson Villikkalaan 16.1.1832 Angelniemeltä. Sieltä hän menee sitten Viurilaan. - Angelniemen ulosmuuttaneista en sitten millään häntä kuitenkaan löydä. Joskushan muuttokirja on otettu eri paikkaan kuin mitä on sitten menty, mutta näin päin tuntuisi että tuloseurakunta/kappeli olisi oikein. Jos vaikka isän nimi on väärin, löytyisi kyllä sopivia Kalleja muilla patronyymeillä.

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitos taas! Kyllä se nyt näyttää siltä, että varmasti kyseessä on ainakin sama perhe, koska nuo sisarusten nimet täsmäävät. :)
Pitänee yrittää selittää tanskalaistuttavalle tätä suomalaisten sukunimikäytäntöä. :D:

Tutkin itsekin tänään erästä lapsikatrasta, nimittäin Henric Stenin ja vaimojensa. Taisin päästä laskuissa yhteensä 16 lapseen.

Tiina

[Seija Randell]

Anteeksi,tuli moka. Ei siis renki Carl Gustav mene mihinkään Viurilaan Villikkalasta, vaan hänen poikansa, se suutari kolmekymmentä vuotta myöhemmin.
On muuten ollut inhimillistä, nuorten ensimmäinen palveluspaikka on ollut yleensä joku tuttu paikka, kuten Karl Viktorillakin siis se, missä vanhemmat ovat seurustelleet, avioituneet ja saaneet perheen ensimmäiset lapset. Ja varmasti kontaktit ovat säilyneet, etäisyys ei ollut mahdoton.
-Jaskasin sivuilta löysin muuten minäkin esi-isiäni, mm.Perttelin Tattulan Tolkilta 1600-1700-lukujen vaihteesta.
Tutustunpa tarkemmin paremmalla ajalla.

[JaskaS]

Tutkin itsekin tänään erästä lapsikatrasta, nimittäin Henric Stenin ja vaimojensa. Taisin päästä laskuissa yhteensä 16 lapseen. Sitten sinulta puuttuu pari lasta :cool:
Olen löytänyt ensimmäiseltä vaimolta 10 (1789, 1791, 1792, 1794, 1795, 1798, 1800, 1801, 1803, 1804) ja toiselta 8 (1811, 1811, 1813, 1815, 1817, 1821, 1823, 1826).

:) Jaska

[Tiina Lietzén]

Hei

No kieltämättä tuhersin tuon lapsikatraan paperin nurkkaan aika pikaisesti, joten saattoipa joku jäädä pois kirjoitusvaiheessa tai sitten Hiski ei vain löytänyt... tai en huomannut itse asiassa ehkä laskea mukaan ollenkaan noita omissa laatikoissaan olevia Johannaa ja Eva Stinaa! :eek: Äh, pitää tarkastaa. Siis joo, ekan vaimon vuonna 1804 syntynyt puuttuu ja toisen vuonna 1821 syntynyt. Pitää hiskata (kai se niin taipuu, jos kerran googlataankin?) uudestaan.

Tiina

[Tiina Lietzén]

Hei taas

Tarkastelinpa Hiskistä Halikon muuttaneita, jotka on sinne kai juuri lisätty. Voisiko olla niin, että etsimäni Carl Gustaf (Ericsson), s. 10.4.1813 Angelniemellä, olisikin tämä kaveri, joka muutti lapsena vanhempiensa kanssa Halikkoon Angelniemeltä:

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/n67s3c?fi+0052+smuutt+972) 19.11.1815 Laiterla Tp: Carl Michaëlis Angelnj:


muuttaja: dess hu: Greta Andre:

muuttaja: deras b: Carl Gustaf (f: 1813)
Hiskin mukaan Angelniemellä ei olisi v. 1813 syntynyt muita Carl Gustafeja, ainakaan ei silmääni osunut. Ja 10.4.1813 ei ainakaan ole syntynyt ketään tuon nimistä.

Toisaalta SSHY:n sivuilta (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3909&pnum=271) kyllä saisi sen käsityksen, että Carl Gustaf oli Eriksson ja tuli Angelniemeltä v. 183... (mikä ikinä viimeinen numero onkaan?). Mutta saako joku selvää, mitä lukee tuolla rivin viimeisissä sarakkeissa? Entä onko syntymäaikana 10.4., ettei olisi 11.7.? Tosin, kuten aiemmin on jo mainittu, rippikirjassa voisi olla sekä patronyymi että syntymäaika väärin...

Jatkan SSHY:n tutkimista.

Tiina

[TerhiA]

Toisaalta SSHY:n sivuilta (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3909&pnum=271) kyllä saisi sen käsityksen, että Carl Gustaf oli Eriksson ja tuli Angelniemeltä v. 183... (mikä ikinä viimeinen numero onkaan?). Mutta saako joku selvää, mitä lukee tuolla rivin viimeisissä sarakkeissa? Entä onko syntymäaikana 10.4., ettei olisi 11.7.? Tiina

Dreng Carl Gustaf Ericsson *11.7.1813
tuli 1832 Ang(elniemeltä?)
Uttagit hinderlöshets bevis till äktenskap

/_ TerhiA _\

[Tiina Lietzén]

Kiitokset nopeasta tulkinnasta! :D:

Tiina

[JaskaS]

Uttagit hinderlöshets bevis till äktenskapJoo, yritin seurata kaveria eteenpäin. Menossa sivulle 49 eli Kalkkilaan, jonne näkyy myös saapuneen Uskelasta 5/12 1833 nuorikko Johanna Henriksdr 17/5 1811 Uskela. Yhteistuumin jatketaan sivulle 182 Riikolan Alastalon Mäkilän torppaan.
Esitätipuoleni Perttelin Vihmalosta on siis todella kyseessä.

Itse olen juuri Perttelin Kaivolaan uppoutumassa. Kunhan ei uppoaisi kaivoon...

:) Jaska

[Tiina Lietzén]

Hei

Samaan paikkaan seurasin kaveria minäkin. :D:
Mutta kun pitäisi saada selville niitä hänen aiempia vaiheitaan tavalla tai toisella...

Tiina

[JaskaS]

Niinpä tietysti :confused:
Tuo muuttoaika Angelniemeltä sijoittunee juuri ja juuri HisKin (ja mustien kirjojenkin) sisältämän ajan jälkeen, koskapa Carl Gustaf Ericsson on käynyt ehtoollisella Halikossa ensi kerran huhtikuussa 1832.

:) Jaska

[Seija Randell]

Tuossa yhdessä aiemmassa viestissä puhuttiin Laiterlaan muuttaneesta perheestä. Taisin katsella samaa perhettä penkoesssani asiaa. Voisi hyvinkin olla niinkin, että kyseessä on sama Carl Gustav Erikssonin perhe, ja "uusi" muutto Halikkoon tulee siitä että perhe ja poika palaisikin Angelniemen puolelle, josta poika Carl Gustav sitten muuttaisi Halikon sisäänmuuttomerkinnän mukaisesti Villikkalaan.
Se, että isän nimi ei täsmää, ei välttämättä kaada tuota teoriaa. Vastaavia virheitä kyllä löytyy. On tietysti mahdollista, että lähtöseurakunta onkin ollut joku muu; tämmöstäkin on näkynyt.
Pitäisi sattumoisin löytää paikka, mistä Carl Gustav lähtee pois. Eli katsoa esim. Angelniemen kirjat läpi. Jos kyse olisi em. perheestä, voisi seurata heidän vaiheitaan Laiterlan jälkeen.
Kun Angelniemi oli kappeliseurakunta, voi olla että ei pidetty niin tarkkaa kirjausta emäseurakuntaan siirtyneistä. Toiminnallinen raja ei ollut niin selvä; angelniemeläisiä on mm. haudattu Halikon hautausmaalle, sukulaisiani mm. 1800-luvun loppupuolella.
Ja joskus papeilta on voinut unohtuakin merkinnän teko.

[Pekka Hiltunen]

Angelniemen "Eselpä":ssä syntyi bonde Mechel Erssonille ja Greta Johanintyttärelle 13.12.1780 Carl, joka ilmeisesti vihittiin Angelniemessä talontytär Greta Andersintyttären kanssa 5.11.1811. Tämä pariskunta siis muutti poikineen Halikon Laiterlaan 1815. Carl Gustaf Eriksson on eri henkilö.

Salon Willilän Ylistalon rakuuna Carl Litzen nai nähtävästi rusthollarin tyttären Kaisan, koska esiintyy myöhemmin rusthollarina. Pojat Carl, Johannes ja Abraham (k.1783) syntyivät 1774, 1776 ja 1779. Kun Carl Gustaf Eriksson on syntynyt 1813, on hänen isoisänsä voinut olla näistä ehdokkaista vain Carl, jonka mahd. pojan Erikin olisi pitänyt syntyä aivan 1790-luvun alussa. Jos 1801 vihitty Pettilän rusthollarin poika Carl Carlsson on sama henkilö, voidaan hänetkin poissulkea.
PH

[Tiina Lietzén]

Kiitos mielipiteistänne. Tutkimista selvästi riittää tässä asiassa vielä pitkään. :D:

Tiina

[Tiina Lietzén]

Hyvää yötä...

Osaisiko Jaska sanoa, oliko Erik Hidénillä Carl-niminen poika, joka käytti mahdollisesti myöhemmin Sten-nimeä, kuten "veljensä" Henrik?

Hiskistä Perttelin kastetuista nimittäin löytyisi Carl Sten, joka oli sattumoisin Carl Gustaf -nimisen (s. 15.5.1805) lapsen isä (olisiko tämä se etsitty Carl Gustaf "Eriksson"?). Vaimona mainitaan Johanna Kaukolin.

:eek:

Tiina

[JaskaS]

oliko Erik Hidénillä Carl-niminen poika
Eipä tainnut olla.

Tuli näemmä juuri lisää Perttelin rippikirjoja digiarkistoon, nyt 1822 asti.
Siellä 1794-1805 näkyy k.o. Carl kuvassa 199 (s. 193) nimellä Carl Michelsson Sten s. 12.2.1779 (myöhemmin vain vuosi 1780).

:) Jaska

[Tiina Lietzén]

Olen yrittänyt tutkia nyt tuota Carl Gustaf Stenin mahd. vanhempia. Tänään SSHYn sivuille onkin lisätty taas yksi Perttelin rk. Saatteko tästä viimeisestä sarakkeesta CArl Gustaf Carlssonin s. 1806 kohdalla selvää? http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pertteli/rippikirja_1823-1830_jk1059-1060/29.htm

Ja lukeeko syntymäpaikkana tosiaan Lojo? Hiskin mukaan kyseinen kaveri syntyi Perttelin Kaukolassa... :confused:

Tiina

[Juha]

Lohjalla syntyi 29.10.1806 Carl Gustaf, jonka vanhemmat olivat Carl Sten ja vaimonsa Johanna Johansdotter.

Lähde; Lohjan kastetut


Perttelin Kaukolassa syntyi 15.5.1805 samannimisille vanhemmille myös lapsi Carl Gustaf.

Olisiko tuo vuoden 1805 lapsi kuollut hyvin pienenä ja perhe käynyt "kääntymässä" Lohjalla, josta sitten palannut Pertteliin?

Onneksi Digiarkistossa on nuo Perttelin rk:t, niitä nyt vain selaamaan.

Juha

[Tiina Lietzén]

Hyvin mielenkiintoista. Kiitokset Lohjan kirjojen tutkimisesta. Ihmettelinkin papin tapaa pyöristää noita syntymävuosia...

Tiina

[JaskaS]

Hei,
Tuossa Perttelin 1794-1805 rippikirjassahan on vanhemmilla Abiit-merkinnät 1805 Lojo, Johannan kohdalla vuosi erottuu selkeämmin.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/pertteli/rippikirja_1794-1805_jk1058/199.htm

Jos tulkitaan Carl Michelsson Stenin syntymäajaksi 12.2.1778 ja myöhemmästä merkinnästä syntypaikaksi Halikko, niin seuraava saattaa johtaa jäljille:

27.12.1778 http://hiski.genealogia.fi/hiski/?fi+0052+kastetut+6351
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/halikko/rippikirja_1778-1783_jk301/16.htm (Andola)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/halikko/rippikirja_1791-1796_jk301-302/15.htm (Andola -> Ruska, vanhemmat -> Hevonpää)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/halikko/rippikirja_1791-1796_jk301-302/30.htm (Ruska, Yrjelä -> Pailinna)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/halikko/rippikirja_1797-1802_jk302/202.htm (Pailinna -> Uskela)
Viimeisessä syntymäajaksi vaihtunut 12.2.1778, joka täsmäisi Perttelin ensimerkintään!
Perttelissä tulopaikkana 1804 Salo, eli varmistus Salo-Uskelasta 1799-1804 niittaisi homman :cool:

:) Jaska

[Juha]

Tässä tuo Salon sivu - perheeseen syntyi 12.10.1804 Kosken kartanon maille sijainneessa torpassa lapsi Carl, joka sitten kuoli 16.5.1806.

Carl vauva löytyy aivan sivun alimmalta riviltä.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/salo/rippikirja_1803-1808_jk883/20.htm



Juha

[JaskaS]

- perheeseen syntyi 12.10.1804 Kosken kartanon maille sijainneessa torpassa lapsi Carl, joka sitten kuoli 16.5.1806.Vaikuttaisi eri Johannalta, joka synnyttänyt aviottoman pojan Carl Stenille :confused:

:) Jaska

[Juha]

Niinpä!

Ettei olisi alkuperäiselle kysyjälle liian helppoa :p:

Tuo Carl -pojan syntymä löytyy Hiskistä ja siellä hänet todetaankin aviottomaksi.


Juha

[JaskaS]

Taisin viedä löytämisen ilon jo laittamalla valmiit linkit Carl Henrikssonin alkuvaiheille. Ilon pilaaminen on tullut liian helpoksi, kun sopivia sivuja löytyy digiarkistosta aina vaan enemmän.
Jäähän Tiinalle vielä Carl Henrikssonin alias Carl Stenin etsiminen Salon kirjoista :cool:

:) Jaska

[JaskaS]

ÖÖh :(
Edellisessä piti olla tietysti Carl Michelsson eikä Henriksson.
:) Jaska

[Juha]

Hiskin perusteella hän saattoi asui Kosken kartanon mailla - siis Salossa ollessaan.

Mutta siitäkään ei voi olla varma, koska tuo kylä/talo lienee tarkoittanut nimenomaan aviottoman "Kalle" pojan syntymäpaikkaa - isähän on voinut huidella vaikka missä :)


Juha

[Tiina Lietzén]

Mielenkiintoista. Mietinkin jo, että kuka ihmeen Carl Henriksson ja meinasin alkaa selata muistiinpanojani (kun niissä oli vain Michelsson).

Siis oliko niitä Carl-nimisiä vauvoja sittenkin kolme? Laskelmieni mukaan yksi Carl Gustaf syntyi 15.5.1805 Perttelin Kaukolassa ja yksi saman niminen 29.10.1806 Lohjalla. Nämä olivat ilmeisesti ainakin saman perheen lapsia.

Mutta kuka oli tämä Salossa 12.10.1804 syntynyt Carl? Ettei siinä vain lukisi Carl Gustafsson (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/salo/rippikirja_1803-1808_jk883/20.htm), jolloin kyseessä olisi jonkun toisen perheen vauva (ehkä en osaa tulkita noita tuossa rippikirjassa olevia kirjaimia, mutta silmääni ei sieltä osu Carlia ja Johannaa)?

Tiina
Anteeksi hitauteni vastailussa. Netti pätkii pahasti nopeuden noston myötä ja nyt on uusi modeemi, vaan ei tunnu auttavan tippaakaan. :mad::(

[kirsi]

Hei Tiina ! Tässä yksi sivu Salon rippikirjasta, Carl Michelsson s.12.2.1778 muuttaa Pertteliin v.1804. Terveisin kirsi
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/salo/rippikirja_1803-1808_jk883/22.htm

Ja tässä Halikosta sivu josta Carl Michelsson muuttaa pois
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/halikko/rippikirja_1797-1802_jk302/227.htm

[JaskaS]

Onpa Carl Michelsson ollut liikkuvainen kaveri, kun jo 1798 jälkeen lähti Halikon Pailinnasta Uskelaan, ilmeisesti palasi Vuorentakaan n. 1800 ja lähti taas Uskelaan noin 1801.

Tuon aviottoman Carl-pojan äiti on varmaankin qp Johanna Mattsdr s. 17.7.1761, jolla ainakin kuusi aviotonta lasta 1784-1804.

:) Jaska

[Tiina Lietzén]

Hei

Kiitokset taas. Pitää vielä katsoa nuo Kirsin mainitsemat sivut, kunhan tämä netti vain toimisi kunnolla...
Totesin tuossa saman, että kaveri on ollut tosi nopea liikkeissään. :rolleyes: Ja sen aviottoman Carlin äidiksi katsoin myös tuon Johanna Mattsdotterin. En vain tutkinut niin tarkkaan, että olisin havainnut nuo kaikki aviottomat lapset.

Tiina

[Tiina Lietzén]

Hei taas

Pääni on kyllä totaalisesti sekaisin näistä kaikista Carl Gustafeista, joten suonette anteeksi, jos toistan itseäni tai jonkun muun jo esiin tuomia asioita. :oo:

Saamani yksityispostin mukaan näyttäisi siltä, että etsimäni Carl Gustaf oli tosiaankin Ericsson, mutta Cawén, s. 11.7.1813 Röfvarsnäs torp, Parainen, k. 29.9.1875 Pertteli. Hän muutti Angelniemen Kanamäestä Halikon Kalkkilaan v. 1831. Samainen CGE oli nimittäin naimisissa Johanna Henriksdr Stenin kanssa. Löytynevät perheineen täältä: http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4494&pnum=75.
Mutta olisiko niin, että tuossa ylimmäisillä riveillä näkyisi myös "... Smed... " selvää en saa, mutta taitaa olla siis Johanna Stenin isä, koska seuraavalla rivillä lienee äiti Brita Stina Löf, s. tulkintani mukaan 1783 ja kolmannella rivillä heidän lapsensa Anna Sofia, s. 1826.

Neljänneltä riviltä taitaakin alkaa sitten CGEn perhe ja lapsia näyttäisi olevan kokonainen pataljoona (joskaan en tiedä, miten iso pataljoona on). Minulla on vielä lapsiremmin muistiinkirjoitus kesken, joten en niitä tähänkään naputtele.

Viidenneksi alimmalla rivillä puolestaan on renkinä joku (ilmeisesti Esaias, Johannan veli) Henriksson Sten, s. 1817 Uskela, vaimonsa Lovisa ja heidän kolme lastaan, eikö?

:eek:

Tiina

[JaskaS]

Hei,

Kahdella ylimmällä rivillä on Johannan äidin nimi:
f.d. sold. Enkan Brita
Stina Löf

Ja tosiaan veli Esaias siellä - jatkaa perheineen Sipilään muonamieheksi.
Pitääkin katsastaa 10+8 sisaruksen kohtaloa tarkemmin nyt kun Pertteliä on taas tullut lisää näkysälle.

Kiva kun R? johti sinut oikeille jäljille :cool:

:) Jaska

[Tiina Lietzén]

Hei

Totta puhut. Ihan selvästihän siinä ylimmällä rivillä lukee "Enkan Brita", yritin vain miettiä E:llä alkavaa etunimeä miehelle enkä siitä Erikiäkään saanut millään aikaan. Ja kun ei ollut syntymäaikaakaan, niin hiukan ihmettelin asiaa... :eek:

Tiina

[Turunmaa]

Siirretäänpä tämä Erik Cavén vielä epätoivoisena yrityksenä ja varmuudeksi tännekin, koska tämä Erik varmimmin on Aina Gustava Lietzénin esipolvea. (Terhi A:lla on ihan oikea syntymäaika Carl Gustaf pojalle).

Nyt tarvitaan vain avulias henkilö, joka voisi tarkistaa tämän Paraisilla syntyneen Carl Gustavin vanhempien syntymäajat?
11.7.1813 12.7.1813 Röfvarnäs torp Trp. Eric Cawen Maria Joh:dt 29 Carl Gustav.

Rövarnäsin torppari Erik Caven saattaisi olla identtinen tämän Pertteli Kaukola Mikolassa syntyneen kanssa
18.5.1789 19.5.1789 Kaukola. Rusth: Eric Mattss: Cawen. Caisa Jöransdr: Eric

Tämän rusthollarin pojan Erik Eriksson Cavénin Perttelin juuret ovat ok ja tiedossa.
Hänen isänäitinsä on Procopaeus-sukua, mutta onko tämä Paraisten torppari Erik Cavén sama?
Erik Muuttaa Perttelin Kaukolan Mikolasta ensi kerran Turkuun 1808, palaa Pertteliin 1811 ja saman tien uudelleen Turkuun.

Tällä tiedolla saataisiin pois suljettua Aina Wilhelminan yhteydessä esiin tulleet väärät Carlit perheineen.

Raila

[Seija Randell]

Väliaikatietoja: Renki Carl Gust. Erici s. 11.7.1813, paikka epäselvä. Voi olla Angeln, mutta ei Pargas ei mahdotonta.
Tämmöinen renki on siis Angelniemen Kanamäessä (taloa ei nyt tässä) ennen kuin lähtee sitten Halikon Kalkkilaan 1831. Sama henkilö näkyy myös vuosien 1811-1828 rippikirjassa.
Ja lastenkirjoissa näkyy samassa kylässä renki Cawenin lapset Johan Gabriel Erici s. 25.9.1810 ja Carl Gustav Erici s. 11.7.1813. Syntymäpaikkoja ei ole. - Isä siis löytyisi samasta kylästä (en ehtinyt nyt katsoa).
Jos katsoo hiskiä, Angelniemellä on syntynyt tuo isoveli, lisäksi pienenä kuollut poika 1808. Hiskissä isän patronyymi on Henrik, joten kenenkään Erikin poika hän ei siis olisi, mitä jossakin aiemmassa viestissä ehdotettiin. Kanamäen rippikirjasta löytyy gl. bonde Henrik Kawen (s. 15.4.1774 Angelniemellä), mutta hänellä tuskin voi olla poikaa, jolla olisi 1808 syntynyt lastenlapsi.
- Kiinnostavaa (minulle siis) on tuo nimi Cawen, tai Kaven. Kanamäen yhden talon nimeksi vakiintui jossakin vaiheessa "Kaveenintalo". Isoisäni setä nimittäin oli siellä sitten vuodesta 1873 rusthollarina. Tämä siis lisälinkki aiempien Kalkkilan ja Riikolan lisäksi, joissa esivanhempani asuivat samaan aikaan kuin Tiinan tuttavankin.

[Turunmaa]

Tässä pientä lisäystä. Seijalta saattaa nyt löytyä lisätietoakin.

Hiskissä 25.9.1810 26.9.1810 Torkila Inh.k: Eric Henricss: Maria Joh:d: Joh: Gabriel
Angelniemen varsinaisessa kastekirjassa ei ole 11.7.1813 syntynyttä Carl Gustafia, joka ilmestyy Kanamäkeen noin 1828, jolla rippikirjassa 1822-1828 s. 73 syntymäpaikkana Pargas.

Johan Gabrielin vanhemmat:
Erik Henriksson s. 7.12.1778 8.12.1778 Kanamäki Henric Henricss: Lisa Jacobsd: Ericus
Tällä syntymäajalla (7.12.1778) tulee Perniöstä 1808 vanha lampuoti itselliseksi Torkkilaan, muuttaa edelleen 1810 vaimon kanssa Sauvoon 1810.
Puoliso (vihitty?) Maria Johansdotter s. 13.8.1785 (RK), syntymäaika epäselvästi (lähtee 1808 merkinnällä gift Perniöön Kanamäestä (RK s. 179) tulee Perniöstä 1809 Torkkilaan ja 1810 Sauvoon.
Perniön mustista kirjoista löytyy Maria Johansdotter s. 19.8.1785 Smedsby Uppgård, talollisen tytär.

Raila

[Tiina Lietzén]

Hei

Kyllä tuo nyt mielestäni alkaa näyttää aika selvältä. Nimittäin eikös tuon Maria Johansdotterin syntymäaika täsmäisi sen kanssa, että hän oli 29-vuotias Carl Gustafin syntyessä heinäkuussa 1813? Oli kyllä laskujeni mukaan kuukauden verran vajaa, mutta kuitenkin...

Suurkiitokset kaikille apua tarjonneille. Palataan asiaan, jos löytyy jotain uutta ja yllättävää. :D:

Tiina

[Turunmaa]

Nyt kun Parainenkin on osittain sshy:n digiarkistossa, löytyy lisäselvitystä tähän viestiketjuun (Caven) :

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/parainen/rippikirja_1811-1817_jk339/71.htm

[Tiina Lietzén]

Pitääpä perehtyä "paremmalla ajalla". Taitaa olla niin, että on syytä lukea läpi kaikki aiheeseen liittyvät viestit, kun mitään en enää muista näistä muita haaroja tutkittuani. :eek:

Tiina

[Seija Randell]

Kiinnosti taas hiukan "liikaa" tämä juttu. Löysin sitä paitsi minulla ennestään olleita, suureksi osaksi 1970-luvulla kuolleen sukututkija Lauri Suomisen TMA:ssa olevia selvityksiä.
Tämä Carl Gustaf Eriksssonin, myöh. Stenin, s. 11.7.1813 syntyperä alkaa selvitä minusta aika luotettavasti. Häntä tosiaan näy kastetuissa Angelniemellä, mutta Kanamäen lastenkirjassa näkyy. Siinä on myös lisätty syntymäpitäjäksi Angelniemi.
Olen nyt vakuuttunut siitä, että hänen isänsä oli ns. Kanamäen sukuun kuuluva Erik Henriksson, joka oli naimisissa Perniössä, mutta muutti sitten sieltä entisenä talollisena Kanamäkeen. Sauvon muuttoa en pysty selvittämään, mutta sieltä taas on ollut lyhyt tie Paraisille. Paraisten rippikirjasta löytyy perhe Caven, ja suomenkieliseksi mainittuna.
Erik Henriksson lähtee sotaan 1808 ja muuttaa Kanamäkeen vasta 1810, ja siksi hänen vaimonsa löytyy yksin Kanamäen rippkirjasta. Erikkiä ei siihen ole merkitty, koska he lähtivät samana vuonna Sauvoon.
Paraisten rippikirjassa on katko, joten perheen vaiheet siellä jäävät kesken.
- Henrik Henrikinpojan ( s. 7.12.1747) äiti on esi-isäni sisar. Minulla on näitä esipolvia, jos joku haluaa ottaa yksityisesti yhteyttä.

[Turunmaa]

Tämä kyseinen Erik on Kanamäen poika.
Hän on alkuun talollisena/lampuotina Perniön (Särkisalo) Smedsbyn Uppgårdissa, vaimon kotitalo (Maria Johansdotter s.19.08.1785).
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pernio/rippikirja_1803-1809_jk849-850/397.htm
Perniöstä perhe muuttaa 1808 itselliseksi Angelniemen Torkkilaan, muuttavat edelleen 1810 Sauvoon ja Paraisille
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/parainen/rippikirja_1811-1817_jk339/70.htm

[Tiina Lietzén]

Kiittelenpä taas tiedoista. Pitää piirtää kaaviot, että pysyn kärryillä. :oo: Eli toisin sanoen vie hiukan aikaa ennen kuin pystyn mitenkään muuten kommentoimaan...

Tiina

[Wilmak]

Lueskelin sunnuntai-iltapäivän ratoksi Suurta adressia Sauvon kohdalta ja bongasin useamman Litzenin. En tiedä onko heistä mitään apua, mutta August, Engla, Kaarl, Franz ja Otto ainakin löytyvät tältä sivulta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4144573

t. Wilma