Mistä nimi Isojakopalstalle?

[Eero Lehtinen]

Orivedellä jaettiin Juupan liikamaita 1700-luvun lopulla.Yksi palsta sai uudistilan nimen Lehtinen,vaikka palstalla ei ollut asutusta,naapuritilaan liitettynä sielläkään ei ollut sen nimisiä ja ylipäätään nimi oli harvinainen Orivedellä.Mista tila sai nimensä? Miksi sille ylipäätään annettiin nimi kun se kuitenkin heti yhdistettiin naapuriinsa?
Kysyy Eero Lehtinen

[Heikki Koskela]

Orivedellä jaettiin Juupan liikamaita 1700-luvun lopulla.Yksi palsta sai uudistilan nimen Lehtinen,vaikka palstalla ei ollut asutusta,naapuritilaan liitettynä sielläkään ei ollut sen nimisiä ja ylipäätään nimi oli harvinainen Orivedellä.Mista tila sai nimensä? Miksi sille ylipäätään annettiin nimi kun se kuitenkin heti yhdistettiin naapuriinsa?
Kysyy Eero Lehtinen.

Olen ymmärtänyt niin, että tilaa muodostettaessa (jakotilanteessa) syntyy itsenäinen tila tai palsta, joka on erotettu jostakin. Silloin tilalle annetaan jokin nimi, vaikka kyseinen Lehtinen. Kaikilla itsenäisillä tiloilla tulee ilmeisesti olla nimi tai jokin muu selvä osoitus siitä, että tila on itsenäinen.
Naapuritilaan yhdistettäessä se ymmärtääkseni säilyttää nimensä. Itse annoin aikanaan jakotilanteessa tontilleni nimen vaimon mukaan "Eevanpelto", kun nimeä kysyttiin.

Arvelee epävarmana asiasta

[Matti Lund]

Hei

Mielestäni melkein joka pläntillä, siis yhteismailla, kaukaisimmillakin metsäsaroilla, erämaanautinnoilla, oli ikivanha nimi.

Nimettömiä paikkoja vanhastaan oli hyvin vähän. Asutuksen edetessä ja tihentyessä vanhat nimet saattoivat korvautua uuden omistajan mukaisilla nimillä ja paikkoja jaettaessa saattoivat jako-osat saada johdosnimiä aikaisemmista tai aivan uusia nimiä. Ikivanhat nimet saattoivat hieman muuntua ajan oloon, mutta totaalisia nimenvaihdoksia oli mielestäni vähän.

Tällainen on mielestäni yleinen puite paikkojen nimille.

Enimmäkseen vanhat nimet oli annettu paikan ympäristön vallitsevan tai silmiinpistävän ominaisuuden mukaan. Tontinpaikan nimessä usein ja tyypillisimmillään kuvastuu maaston korkeuserot, suhde vesistöön ja sille luonteenomainen kasvillisuus.

Omistajan nimen heijastuma tavalla tai toisella on myös aika yleistä eri paikkojen nimissä.

Edelläolevissa olivat ennenvanhaan mielestäni pääainekset myös uudisviljelysten tai nykyään uusien asuintonttien nimien syntyyn.

terv Matti Lund

[Eero Lehtinen]

Kiitos vastauksista mutta jotka eivät varmaan osuneet aivan kohdalleen.Kyseessä oli siis liikamaiden jako perämetsistä,Siinä ei ollut aikaisempaa asutusta eikä rajoja vaan ne muodostettiin siinä jakovaiheessa.Alueella ei voinut olla aikaisempaa nimeä.Joku antoi sille nimen jollaista ei Pohjois-Satakunnan Orivedellä ollut normaalisti,vain etelämpänä Satakunnassa siihen aikaan tavattiin Lehtisiä.Nimi ei ollut savolainen vaikka Orivedelle oli tietysti tullut Savosta päin aikaisempaa asutusta.Naapurin isäntä lunasti alueen heti itselleen ja sitä taloa sitten kutsuttiin tuplanimellä.
Onko kenelläkään Forumilaisella kokemusta maamittari Nathan Liliuksen mieltymyksistä eli muista isojakotoimtuksista Pohjois.Satakunnan alueella siinä 1700-luvun lopussa? Antoiko Lilius näille aivan uusille "tiloille" nimet ja millä perusteella?Ainakaan paikalliset talonpojat eivät ole tuota nimeä keksineet!
Pähkäilee Eero Lehtinen

[Heikki Koskela]

Kyseessä oli siis liikamaiden jako perämetsistä,Siinä ei ollut aikaisempaa asutusta eikä rajoja vaan ne muodostettiin siinä jakovaiheessa.Alueella ei voinut olla aikaisempaa nimeä.Joku antoi sille nimen jollaista ei Pohjois-Satakunnan Orivedellä ollut normaalisti,vain etelämpänä Satakunnassa siihen aikaan tavattiin Lehtisiä.


Kyllä ne maat joku omisti ennen jakoa, esim. kruunu tai alueen talot yhdessä. Omistamatonta (liikamaata) maata ei olekaan.

Kun jako tehdään syntyy uusia pyykeillä varustettuja tiloja, jotka merkitään rekisterinumerolla ja ne muodostavat uusia itsenäisiä tiloja. Jokaiselle tilalle annetaan sitten numeron lisäksi joku nimi. Nimen antaja voi olla tilan uusi omistaja tai, kuten luultavaa isojaon aikana, nimen antoi jakoa toimittava virkamies mieltymyksensä mukaan.

Asia tulisi selväksi, jos joku todellinen asiantuntija lukisi sinun kysymyksesi. Minun käsitykseni on maallikon käsitys.

T: Heikki K

PS. Joulupukki kävi ja toi lisää lukemista kuten viimeiset 30 vuotta on tuonut.

[Eero Lehtinen]

Kruunun maitahan ne tietysti olivat .Olen samaa mieltä Heikki Koskelan kanssa nimeämisestä ja siksi odotan että joku tuntisi Nathan Liliuksen aikaisempaa toimintaa...
Hyvää Jouluyötä! Eero Lehtinen

[AnttiL]

Yritän vastata Eero Lehtisen alkuperäiseen kysymykseen.

Takavuosina tekemieni muistiinpanojen mukaan (Oriveden pitäjän Juupan kulmakunnassa) olevien Kopsamon ja Lylyjärven kylien muodostaman jakokunnan isojaossa jaettiin kylien taloille se tilusmäärä, joka isojakosäännösten mukaan oli sallittu. Kruunu sai omistukseensa jakokunnassa liikaa olevan ns. liikamaan, joka jaettiin perustetuille kahdeksalle? kruununuudistalolle. Niistä yhden nimeksi tuli Lehtinen. Sen haltijaksi merkittiin Heikki Lylyjärvi, jolla oli hallussaan vanhastaan myös Yrjölän eli Eskolan, myöh. Ylä-Yrjölän talo Lylyjärven kylässä.

Kylien vanhojen talojen haltijoilla oli isojakosäännösten mukaan oikeus lunastaa liikamaalle perustettuja uudistaloja veronlisäystä vastaan. Ilmeisesti Heikki Lylyjärvi on lunastanut Lehtinen-nimisen uudistalon, joka sitten yhdistettiin Ylä-Yrjölän taloon, jolloin Lehtisen talo lakkasi olemasta. Siin vaiheessa kun Lehtisen talo isojaon yhteydessä muodostettiin, ei nähtävästi vielä ollut varmuutta, saako Heikki Lylyjärvi lunastaa sen.

Miksi sitten uudistalon nimeksi tuli Lehtinen. Se varmaankin tapahtui samaan tapaan kuin aina uutta tilaa muodostettaessa. Eli maanmittari kysyi tilan omistajalta tai haltijalta, mikä annetaan tilan nimeksi. Ei Nathanael Liliuksen toiminnassa mitään poikkeuksellista ollut. Heikki Lylyjärvi lienee ehdottanut nimeksi uudistalolle ajatellun talouskeskuksen kohdalla olevaa vanhaa paikannimeä, joka sattui olemaan juuri tuo Lehtinen. Kyllä koko uudistalon alueelta varmaan olisi löytynyt mielenkiintoisempiakin paikannimiä.

Kun kysyjän nimi on Lehtinen, tulee mieleen, ettei kai hän tarkoita, että talon nimi johtuisi sukunimestä Lehtinen. Niin ei varmasti ole, koska 1700-luvulla sellaista sukunimeä ei käytetty Oriveden seudulla.

Esimerkkinä Lehtisestä paikannimenä on Oriveden Pajukannassa Lehtisensaari, jolla on ollut 1700-luvun lopulla mm. sellaisia nimivaihteluja kuin Lehtinen holme, Wähälähtisen sari, Lehtistensaari, Lechtisari, Lehtinen sari, joissa Lehtinen ilmeisesti tarkoittaa lehtipuita kasvavaa aluetta.

T. AnttiL

[Eero Lehtinen]

Kiitos Antti L:lle selventävästä vastauksesta jonka alkupää oli hyvinkin tuttua minulle .Sensijaan en tiennyt että ko.paikkaa olisi aikaisemmin kutsuttu Lehtiseksi. Sovitaan että se oli "valistunut arvaus" sillä kirjallista dokumentaatiota sellaisesta ei ole. Sellaisena erittäin looginen selitys varsinkin kun Orivedeltä sitten löytyy muita paikannimiä samanlaisina.
(Sukunimeni kyllä suoraan periytyy siitä paikasta ja Lylyjärven talon kaksoisnimestä.) Kiitollisena Eero Lehtinen