Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mathias Johannis Westh
Ajattelin koska nyt on Mikael Agricolan juhlavuosi, kysyä toisesta ehkä jopa varhaisemmasta suomentajasta luultavasti Rauman maalaiskunnasta kotoisin olevasta Mathias Johannis Westhistä (k. 17.5.1549 Rauma).
Onko jollakin tietoa hänen perheestään tai muusta suvusta?
Mathias toimi ennen kuolemaansa Rauman kappalaisena ja koulumestarina. Hänet tunnetaan parhaiten Westhin koodeksin (1546) tekijänä. Lisäksi hän on ehkä se herra Mathias, joka piti ensimmäisen suomenkielisen messun Tukholmassa 1533 ja Tukholmasta löytyy ehkä jopa 1530-luvun Handskriftwen Mässbok, joka sisältää 16 sivua suomenkielistä tekstiä ja voisi olla myös herra Mathiaksen käsialaa. Häntä on epäilty Iin kirkkoherran Laurentius Matthiae Raumannuksen (k. n. 1580 Ii.) isäksi.
Yritin liittää tähän kopion Suomen kielen muistomerkkejä I: Mikael Agricolan käsikirja ja messu –julkaisun sivusta, josta käy ilmi Westhin koodeksissa esiintyviä nimiä, mutta en onnistunut. Tämän vuoksi lisään tähän Westhin koodeksissa esiintyvistä nimiä ja joillekkin arveluni keitä he ovat:
Velkakirjassa esiintyvät (Debita Mathiæ Pnſa):
Michael waſarais voisi olla Mikael Erikson Vasara.
Jons Soukaisſte on varmaan Jöns Mikaelsson Soukainen.
Nils imb on varmaan Nils Jönsson Soukainen.
Aguſtin Jonß
Jons weſt voisi olla se Jöns Westh, jota seuraa vuonna 1572 isäntänä Per Jönsson.
Matz Krapoij aff Effra
Jons Lille aff Stocholm voi olla se Rawmo Jönns Borgare vdj Stocholm, jonka testamentti vuodelta 1544 löytyy Arwidssonin Handlingar VI –teoksesta.
Dno Philippo
Margaretæ ſin dott’
Katherinæ
Anne Tÿkis (kirjoitettu toisella läkillä)
Testamentissa (Katharinæ Otilas Teſta):
Margaretæ ſin dott’
Olauo
Marco ſtuffun, Magdalenæ Marcuſes
Magdalenæ ſin dott’
Katharinæ Otilas voisi olla Sigfred Olsson Uotilan leski, sillä Sigfrediä seuraa vuonna 1542 isäntänä Olof Sigfridsson ja samalta kylältä löytyy myös Marco Sigfridsson.
Koska en löytänyt Jöns Westhille patronyymiä en voi arvailla, mitä sukua hän on Mathias Weshtille. Ajallisesti Jöns sopisi Mathiaksen joko veljeksi tai pojaksi.
Terveisin Johannes
Jouni Kaleva
19.12.07, 19:05
Hei
Tämä on minusta hyvin kiinnostava aihe, hienoa kun tuli esille.
Kirjassa Virkkala-Papunen: Rauman seudun historia I kerrotaan:
On syytä olettaa, että ... Matthias Westh oli kotoisin (Rauman) maaseurakunnasta. Vesth- tai Västi-nimisiä talonpoikia asui veroluetteloiden mukaan tuohon aikaan ainakin Sorkan, Soukaisten ja Sampaanalan kylissä. Westshiltä on suurena harvinaisuutena säilynyt nykypäiviin asti eräs osittain käsin kirjoitettu kirkollinen kirja nimeltä "Sieluin vachvistos lohutos" .... osiltaan valmistuneen viimeistään v. 1546, mutta mahdotonta ei ole, että jotkin sen kohdat on kirjoitettu heti 1537 jälkeen ja vuoteen 1541 mennessä....
Tuo varhainen ajankohta antaisi kait olettaa, että Matthias oli alkuaan katolilainen? Ja oliko seurakunta hallinnollisesti kiinni luostarissa vai ei? Rauman fransiskaaniluostari lakkautettiin Kustaa Vaasan aikana uskonpuhdistuksen yhteydessä ja fransiskaaniveljet karkoitettiin yhteisöstään vuonna 1538. kuningas Kustaa Vaasa siirsi tuolloin luostarin omaisuuden seurakunnille.
Tällä haarukoin sitä, että jos Matthias olisi ollut alkuaan fransiskaaniveli, niin hän olisi ollut naimaton, vai kuinka? Silloin voisimme hylätä spekulaatiot siitä, että hän olisi ollut Iin Lauri Matinpk. Raumannuksen isä? Tosin olisihan tuossa vuodet 1538-49 aikaa hankkiutua naimisiin....
Jouni Kaleva
19.12.07, 19:20
Netistä löytyi tämmöinen viite:
1933. Mathias Johanneksenp. Westhin elämäkerta. Kansallinen Elämäkerrasto.
Olisiko kenelläkään hyllyssään?
Hej
Tosi mielenkiintoista. Pienenä kommenttina Johanneksen viestiin, niin edelleen ovat Vasarainen ja Soukainen Rauman kyliä. En siis käyttäisi
Vasarais sanasta muotoa Vasara.
Ja Jounille: Kansallinen elämäkerrasto kertoo näin Westhistä:
---
Westh, Mathias Johanneksenpoika,
kappalainen, kaupunginpedagogi Raumalla, kuollut 1549.
Weshtin nimi kuuluu Suomen kirjallisuudenhistoriaan lähinnä sen johdosta,
että tärkeimmistä 1500-luvun suomenkielen muistomerkeistä, Helsingin
yliopiston kirjastossa oleva 144 sivuinen pääosaltaan 1546 kirjoitettu paperi-
käsikirjoitus, ns. Westhin koodeksi, jonka viimeiselle sivulle aikoinaan on
merkitty kai sen omistajan kädellä ”Mathiae Joannis westh codex”, on nimi-
tetty hänen mukaansa. On pidetty myöskin luultavana, että Westh olisi mai-
nitun koodeksin kirjoittaja tai että hän ainakin olisi suomeksi kirjoittanut
suuren osan siitä. Viimeksi mainittua oletusta voidaan pitää varsin mahdol-
lisen, vaikkakaan ei täysin varmana. Sen sijaan se käsitys, että Westh olisi
suomentanut ruotsalaisesta 1541 ilmestyneestä käsikirjasta ja messusta tähän
koodeksiin sisältyvän käsikirja- ja messuosan, on osoittautunut hyvin epä-
todennäköiseks, sen jälkeen kun on käynyt ilmi, että tämä osasto on kopio
ja että suomennos on tehty v:ta 1541 vanhemmasta ruotsalaisesta käsikirjan
ja messun laitoksesta. V:n 1541 painokseen perustuvat vain eräät vähäiset
kopioitaessa tehdyt harvat muutokset. Koodeksiin sisältyy edelleen suomen-
nos tunnetun saksalaisen reformaattorin Urbanus Rhegiuksen 1500-luvun
”ars moriendi”-kirjallisuuteen kuuluvasta teoksesta ”Seelen ertzney für die
gesunden vnd ynn todes nötten” (nimi 1530:n painoiksen mukaan), joka
(mahdollisesti Olaus Petrin kääntämänä) ilmestyi ruotsiksi ensimmäisen
kerran 1537. Onko tämä käännös Westhin tekemä, on täysin epävarma.
Siihen ainakaan ei viittaa se, että suomennos on kirjoitettu usean henkilön
kädellä. Koodeksin muun sisällyksen muodostaa joukko suomenkielisiä
sekvenssejä, messuvirsiä, virsiä ja rukouksia sekä muutama ruotsin- ja
latinankielinen virsi. Tämä osasto on joutunut koodeksiin eri aikoina,
eräskin kappale vasta v:n 1567 jälkeen. Siitä huolimatta se sisältää
osittain hyvinkin arvokasta, m.m. eräitä katolisella ajalla syntyneitä
suomenkielisiä virsiä. Mitään varmuutta siitä, että westh olisi harjoittanut
alkuperäistä suomenkielistä kirjallista toimintaa, ei siis ole. Westhin
koodeksi on julkaistu Suomen kielen muistomerkkien ensimmäisessä
osassa.
Lähteitä:
Suomen kielen muistomerkkejä I, julk E. N. Setälä ja K. B. Wiklund (1893)
P. J. I. Kurvinen, Suomalaisen virsirunouden alkuvaiheet v:een 1640 (1929)
Aarni Penttilä, Upsalan suomenk. 1500-luvulta polveutuvan evankeliumi-
kirjan fragmentin kielestä (1931)
---
t PVuorio
Hei
Tämä on minusta hyvin kiinnostava aihe, hienoa kun tuli esille.
Kirjassa Virkkala-Papunen: Rauman seudun historia I kerrotaan:
On syytä olettaa, että ... Matthias Westh oli kotoisin (Rauman) maaseurakunnasta. Vesth- tai Västi-nimisiä talonpoikia asui veroluetteloiden mukaan tuohon aikaan ainakin Sorkan, Soukaisten ja Sampaanalan kylissä. Westshiltä on suurena harvinaisuutena säilynyt nykypäiviin asti eräs osittain käsin kirjoitettu kirkollinen kirja nimeltä "Sieluin vachvistos lohutos" .... osiltaan valmistuneen viimeistään v. 1546, mutta mahdotonta ei ole, että jotkin sen kohdat on kirjoitettu heti 1537 jälkeen ja vuoteen 1541 mennessä....
Tuo varhainen ajankohta antaisi kait olettaa, että Matthias oli alkuaan katolilainen? Ja oliko seurakunta hallinnollisesti kiinni luostarissa vai ei? Rauman fransiskaaniluostari lakkautettiin Kustaa Vaasan aikana uskonpuhdistuksen yhteydessä ja fransiskaaniveljet karkoitettiin yhteisöstään vuonna 1538. kuningas Kustaa Vaasa siirsi tuolloin luostarin omaisuuden seurakunnille.
Tällä haarukoin sitä, että jos Matthias olisi ollut alkuaan fransiskaaniveli, niin hän olisi ollut naimaton, vai kuinka? Silloin voisimme hylätä spekulaatiot siitä, että hän olisi ollut Iin Lauri Matinpk. Raumannuksen isä? Tosin olisihan tuossa vuodet 1538-49 aikaa hankkiutua naimisiin....
Ajattelin, että Mathias olisi voinut mennä naimisiin jo Tukholmassa ollessaan sillä uskonpuhdistus Ruotsissa alkoi Kustaa Vaasan toimesta jo 1527 ja Birgitan messun jälkeisenä keskiviikkona (8.10.) 1533 päätti Tukholman kaupungin raati aloittaa suomenkieliset saarnat tyhjilleen jääneessä dominikaaniluostarissa. Mathias voisi olla alkuaan juuri Tukholman dominikaaniluostarin munkki ja alkaa Tukholman suomalaiseksi papiksi jo 1533. Koska hänen kuolinaikansa tunnetaan tarkasti, onko hänen perunkirjoitustaan tai testamenttia löydetty? Ainakin Mikael Agricolalta on säilynyt monia kirjeitä yms. josta hänen elämäänsä pystyy valottamaan.
Lähteet:
Tukholman suomalaisen seurakunnan papisto 1533-1999 (Tallinna 2000)
Tukholman suomalaisen seurakunnan lehti: Elävät kivet 26.2.2007
http://www.svenskakyrkan.se/finskaforsamlingen/TIDNING/TIDNING%20107/Tidning%20107.pdf
Terveisin Johannes
Hej
Tosi mielenkiintoista. Pienenä kommenttina Johanneksen viestiin, niin edelleen ovat Vasarainen ja Soukainen Rauman kyliä. En siis käyttäisi
Vasarais sanasta muotoa Vasara.
t PVuorio
Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Tarkoitus oli kirjoittaa Vasarainen mutta tuli Vasara. Koska en saanut liitettyä kopiota Mikael Agricolan käsikirja ja messu –julkaisun sivusta, jouduin muuttamaa aikomaani viestiä. En löytänyt kaikkia erikoismerkkejä, joten yritin kirjoittaa nimet siinä muodossa kuin ne esiintyvät ja jätin muun tekstin pois.
Mikael Agricolan käsikirja ja messu –julkaisu sisältää myös Westhin ja Upsalan koodeksien tekstiä. Onko kukaan tutustunut vanhempaan ns. Tukholman koodeksiin?
Terveisin Johannes
Epäilin että, Jons Lille aff Stocholm voi olla se Rawmo Jönns Borgare vdj Stocholm, joka testamenttaa 1544 veljeltään Turun tuomiokirkon kaniikilta Anders Jacobilta saamansa Maarian pitäjässä olevan Raunistulan tilan Turun hospitaalille. Onko joillakin tietoja veljeksistä ja muusta suvusta?
Kuka on euralainen Matz Krapoij aff Effra?
Onko kukaan tutkinut Rauman mlk:n Uotiloita, Vasaraisia, Soukaisia ja Westhejä tarkemmin?
Terveisin Johannes
Hej
Sinulle lienee tuttu myös tämä:
http://www.wakkanet.fi/valtti/Muina_nimet_Vestinperko.htm
t PVuorio
Hej
Sinulle lienee tuttu myös tämä:
http://www.wakkanet.fi/valtti/Muina_nimet_Vestinperko.htm
t PVuorio
Olen kyllä lukenut aikaisemmin.
Dno Philippo jäi mainitsematta. Hän on luultavasti Euran kirkkoherrana 1539-56 toiminut Philpus Olai.
Terveisin Johannes
Jouni Kaleva
22.12.07, 17:00
Hej
Ja Jounille: Kansallinen elämäkerrasto kertoo näin Westhistä:
---
Westh, Mathias Johanneksenpoika,
kappalainen, kaupunginpedagogi Raumalla, kuollut 1549.
Weshtin nimi kuuluu Suomen kirjallisuudenhistoriaan lähinnä sen johdosta,
että tärkeimmistä 1500-luvun suomenkielen muistomerkeistä, Helsingin
yliopiston kirjastossa oleva 144 sivuinen pääosaltaan 1546 kirjoitettu paperi-
käsikirjoitus, ns. Westhin koodeksi, jonka viimeiselle sivulle aikoinaan on
merkitty kai sen omistajan kädellä ”Mathiae Joannis westh codex”, on nimi-
tetty hänen mukaansa.
---
t PVuorio
Hei
Kiitos tästä pitkästä javalaisevasta sitaatista. Loppujen lopuksi on siis hyvin epävarmaa, minkä oman panoksensa Matthias jätti Suomen kirjallisuuteen.
Perusteita epäilylle, että Matthias voisi olla Iin kirkkoherrana 1563-1580 palvelleen Laurentius Matthiae Raumannuksen isä olisivat seuraavat:
-Rauma yhdistäisi
-kronologia sopisi
-pappissääty yhdistäisi
-Laurin sinetissä oleva W-kirjain, josta lähemmin tässä:
http://personal.inet.fi/yhdistys/liedes-suku/sinettisivu.html
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.