Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Simon Huumo, Nurmo, 1642-1720
Netissä on paikoin (kaikki.nettihotelli) mainittu otsikossa mainittu mies nimellä Simo Teppo ja elinvuodet 1646-1720 , mutta hänen isänsä on sukunimellä Kuronen/Huumo ja lapsensa Huumo nimisiä.
Lapset: Riitta, Yrjö, Skolastika, Anna, Liisa, Maria, Simo, Erkki, Juho, Jaakko ja Heikki
Onkohan kyseessä sama henkilö?
Eli onko Simon Huumo (1642-1720) sama kuin Simo Teppo (1646-1720), molemmat Nurmosta?
Hei!
Onko kyseessä tämä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5859824 Simon ruokakunta Huumoilassa? Samaan aikaan Teppoilassa ei ollut Simo-nimistä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5859827
Tapio Rekilä
En osaa sanoa onko kyseessä sama. Sain tuon otsikon tiedon dna tutkimuksen yhteydessä, toisen ihmisen ilmoittamana kaukaisimpana esi-isänä. No, sitten kun menin selaamaan kirkonkirjoja, niin sieltä löytyi minun eräälle toiselle dna -serkkulle sopiva tila: Nurmon Luoma (nro16). Sitten lähdin ajan säästämiseksi (esitutkintaa...*) tämän tilan ihmisiä seuraamaan netissä taaksepäin ja ketju päättyi Iihin. Sieltä lähteneen Juho Huumon(Kuronen) pojaksi on kaikki.nettihotelli -sivulla ilmoitettu Simo Teppo. Hänen lapsensa ovat sitten taas Huumo nimisiä. No kun vuosiluvutkaan eivät aivän täsmää saamaani esi-isätietoon, niin aloin epäillä.
* En aio nettitutkimusta ikinä pitää luotettavana, mutta joskus se ajan säästämiseksi on esikarsinnassa tuottanut ihmeellisen hyviä tuloksia. Kirkonkirjat tutkitaan sitten tietenkin itse, kun on ensin päästy jyvälle.
tellervoranta
26.03.12, 08:25
Muuten Ylikiimingissäkin on Huumo No 52, ensimmäinen asukas Antti Heikinpka Huumo (Hästsko) s.22.10.1770 Huttulassa, Kiimingissä. Torpan perusti isä Heikki Taavetinpka Hästko (Glasiin). Taavetti puolestaan oli sotilas...
Tutkin hieman lisää ja sukupolvien kulku näyttää tältä, onko kellekään tuttuja:
Kuroinen/Kuronen/Huumo etunimi tuntematon
tällä pojat Matti ja Juho paikkakunta Nurmo/Ii
Heikki Matinpoika Kuroinen/Teppo s. 1644 Nurmo
Simo (Juhonpoika) Teppo s. 1646 Nurmo
Simolla lapsi Erkki s.? Nurmo
Matti Erkinpoika Luukko, 1705-1782, Nurmo
En ole valitettavasti itse pystynyt tutkimaan tätä ketjua, mutta olettaisin tässä olevan ainakin yhden selityksen nimimuutoksiin ja tapahtumiin:
Ensimmäinen ja vanhin Heikki Matinpoika Kuronen (ei muita tietoja)
Hänellä poika Matti Heikinpoika Kuroinen, s. 1570 Rantasalmi, Keriharju, Kuroij, k. Yli-Ii
Hänellä poika Heikki Matinpoika Kuroinen, Teppo, Pohjalainen, s. 1590 Iijoki, k. Nurmo, Teppo
"1640 -luvun alkuvuosina Luukko ja Teppo kokivat kameraalisen autioitumisen ja menettivät sen takia perinnönluontonsa. Molemmat luovutettiin vuonna 1646 takuuta vastaan kruununtiloina uusille viljelijöille. Luukko Joosef Niilonpoika Hämäläiselle ja Teppo Heikki Matinpoika Kuroiselle. Nimistään päätellen uudet isännät olivat vieraita, ehkä hyvinkin kaukaisia tulokkaita." Lähde: Luukko, Armas: Nurmon historia I. Vaasa 1983. s. 32.
Muutakin samaan viittaavaa tekstiä on toki olemassa.
Hänellä poika: Juho Heikinpoika Teppo, Huumo, s. 1620 Iijoki, Karjalankylä, k. 9.5.1697 Nurmo, Teppo
"Heikki Kuroinen luovutti asumansa kruununtilan jo vuonna 1649 pojalleen Juho Heikinpojalle, joka omaksui talon vanhan nimen Teppo. Hän lienee tullut vähitellen työkyvyttömäksi siitä päättäen, että hänen vaimonsa Margareta Jaakontytär hoiti 1670 -luvun puolivälissä jonkin aikaa taloa, kunnes poika Tuomas Juhonpoika tuli täysi-ikäiseksi. Juho Heikinpoika kuoli vasta toukokuun 9. päivänä 1697 luultavasti nälänhädän mukana tulleeseen kulkutautiin." Lähde: Luukko, Armas: Nurmon historia I, Vaasa 1893. s. 517.
Simo Juhonpoika Teppo, Huumoila s. 1640 Lapua, Ylinurmo, k. 1720 Lapua, Ylinurmo
Lapuan Ylinurmon kylän Huumoilan talon isäntä 1677-1700. Edellinen isäntä oli otettu sotamieheksi ja Huumo oli joutunut yllättäen suoritustilaan ja autioksi. "Jotta pysyvältä autioitumiselta vältyttäisiin, nurmolainen Simo Juhonpoika, joka oli luultavasti Tepon poika, pyysi Lapuan syyskäräjillä 1677 asuttavakseen kaksi vuotta autiona ollutta Huumon koko manttaalin kruununtilaa ehdolla, että hän saisi vapaavuosien jälkeen maksaa veroa vain manttaalilta. Kihlakunnan oikeus suostui pyyntöön ja maaherra myönsi Simo Juhonpojalle kahden vuoden verovapauden." Lähde: Luukko, Armas: Nurmon historia I. Vaasa 1983. s. 529.
Hei! Mistä lähteestä on peräisin se tieto, että alun perin ilmeisesti savolainen Heikki Matinpoika Kuroinen tulee perheineen Nurmoon Iijoen Karjalankylän kautta?
Matti Lehtiö
20.06.15, 17:36
Ei siihen löyty lähdettä ;-))
Ei ehkä suoraan Iin Karjalankylästä, mutta:
http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Siikajokilaakson%20asutuksen%20synty%20_lisensiaat inty%C3%B6_.pdf
Lainaus sivu 70
Kaksi jokilatvoilta saapunutta veljestä, Lasse ja Matti Heikinpoika Kuronen
perustivat Siikajoen etelärannalle kaksi Kurosen tilaa 1580-luvulla. Veljeksistä
jälkimmäinen lienee sama kuin vuoden 1586 itsellisveroluettelossa mainittu Matz Rydz.
Tämä nimitys viittaa yleensä henkilön ortodoksiseen taustaan eli karjalaisuuteen.266
Vuoden 1588 kymmenysluettelossa hänen nimekseen merkittiin Matz Kåre(nen), jonka
voi tulkita tarkoittavan Kurosta.267 Siikasavon vuoden 1585 maakirjassa Lasse Kurosen
(Lasse Kuronen 1585) nimiin merkittiin tila Iso Lamujärvellä, mutta se oli jo tuolloin
ollut neljä vuotta autiona.268 Revonlahden kymmenysluetteloissa Lasse mainitaan jo
vuosina 1586–88.269 Mahdollista on, että Kuronen oli alkujaan rannikolta, mutta hän oli
asunut hetken aikaa jokilatvoilla ja palannut sitten alajuoksulle.(Olisiko ollut Iin Karjalankylässä) Näinhän tekivät myös
Siikajoen Huumoset ja Pirinpojat. Sukunimeä Kuronen ei esiinny Revonlahdella enää
1600-luvun alkupuolen verotiedoissa, mutta vuonna vuosien 1653–54 veroluetteloissa
molempien talojen nimenä on Kuronen (Kuroinen 1653).270 Nimi esiintyy pari kertaa
1500-luvun tiedoissa Kannaksella, mutta pääosa merkinnöistä on Savosta, etenkin
Rantasalmen Keriharjun neljänneskunnasta. Nimi lienee samaa alkuperää kuin
kannakselaiset sukunimet Kurronen ja Kurri.
271 Revonlahden Kuroset ovat voineet
tulla Savonkin kautta, mutta liikanimi Ryssä kertoo heidän olleen karjalaisia.
Tutkimisiin
Hei, kiitos. Vaikuttaisi kuitenkin aika isolta koukkaukselta, jos Kuroset olisivat Iin kautta tulleet Nurmoon. Iihinhän on kohdistunut ikivanhaa karjalaisekspansiota, jota Iin Kuroset ehkä edustavat, mutta Nurmon Kuroset olisi luontevampaa ajatella savolaisiksi. He kiinnostavat minua siksi, että suoran äitilinjani pää on Kuortaneen Kaatialan emäntä Riitta Heikintytär, syntynyt noin 1625 Lapualla. Nurmohan kuului tuolloin vielä Lapuaan, ja Heikki Kuronen sopisi Riitan isäksi, vaikka todisteita ei ole. Ilmeisesti kuitenkin myös Kuortaneen Kaatialan Kaatiaiset olivat alun perin savolaisia.
Yksi mielenkiintoinen Kuronen on myös Pohjanmaan lääninpyövelinä toiminut Juho Maununpoika Kuronen, joka on asunut Kainuussa ja Armas Luukon pitäjänhistorian mukaan myös Lohtajan Marinkaisissa. En tiedä, onko hän yhdistettävissä Iin Kurosiin.
Kimmo Kemppainen
12.11.15, 20:52
Voipi olla,
mutta kun en yht'äkkiä muista koskaan nähneeni, niin kysyn, että koska asui ja missä?
Kimmo Kemppainen
Yksi mielenkiintoinen Kuronen on myös Pohjanmaan lääninpyövelinä toiminut Juho Maununpoika Kuronen, joka on asunut Kainuussa.
Itse en ole tutkinut, mutta tämän (http://areena.yle.fi/1-1311365) radio-ohjelman mukaan toiminut Kajaanin linnassa vuodesta 1635 lähtien 1660-luvulle ja ehkä asunut Oulussa.
Matti Lehtiö
12.11.15, 22:36
Kannattaa myös pitää mielessä, että nimi Kuronen on alunperin luontonimi eli kaikkien Kurosien ei tarvitse olla sukua keskenään.
Matti Lund
13.11.15, 01:38
...mutta:
http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/Siikajokilaakson%20asutuksen%20synty%20_lisensiaat inty%C3%B6_.pdf
Lainaus sivu 70
Kaksi jokilatvoilta saapunutta veljestä, Lasse ja Matti Heikinpoika Kuronen
perustivat Siikajoen etelärannalle kaksi Kurosen tilaa 1580-luvulla. Veljeksistä
jälkimmäinen lienee sama kuin vuoden 1586 itsellisveroluettelossa mainittu Matz Rydz.
Tämä nimitys viittaa yleensä henkilön ortodoksiseen taustaan eli karjalaisuuteen.266
Vuoden 1588 kymmenysluettelossa hänen nimekseen merkittiin Matz Kåre(nen), jonka
voi tulkita tarkoittavan Kurosta.267 Siikasavon vuoden 1585 maakirjassa Lasse Kurosen
(Lasse Kuronen 1585) nimiin merkittiin tila Iso Lamujärvellä, mutta se oli jo tuolloin
ollut neljä vuotta autiona.268 Revonlahden kymmenysluetteloissa Lasse mainitaan jo
vuosina 1586–88.269 Mahdollista on, että Kuronen oli alkujaan rannikolta, mutta hän oli
asunut hetken aikaa jokilatvoilla ja palannut sitten alajuoksulle.(Olisiko ollut Iin Karjalankylässä) Näinhän tekivät myös
Siikajoen Huumoset ja Pirinpojat. Sukunimeä Kuronen ei esiinny Revonlahdella enää
1600-luvun alkupuolen verotiedoissa, mutta vuonna vuosien 1653–54 veroluetteloissa
molempien talojen nimenä on Kuronen (Kuroinen 1653).270 Nimi esiintyy pari kertaa
1500-luvun tiedoissa Kannaksella, mutta pääosa merkinnöistä on Savosta, etenkin
Rantasalmen Keriharjun neljänneskunnasta. Nimi lienee samaa alkuperää kuin
kannakselaiset sukunimet Kurronen ja Kurri.
271 Revonlahden Kuroset ovat voineet
tulla Savonkin kautta, mutta liikanimi Ryssä kertoo heidän olleen karjalaisia.
Tutkimisiin
Tuo Revonlahti saattaa olla hyvä ehdokas joltisenkin todennäköisin syin.
Lauri Kuronen mainitaan Saloisten pitäjän vuoden 1579 huonemiesluettelossa :ES831:4755:88
Sitten uudisviljelijänä Revonlahdella vuoden 1585 kymmenysluettelossa
:ES833:4774:80
Mm. vuoden 1587 kymmenysluettelossa ES834:4778:82 Revonlahdella.
Siikasavossa mainitaan 1590 Sipo Kurolainen: ES835:4790:50
Revonlahdella Kurosen lähin naapuri näyttää olevan Ankeria, ei kaukana Korkala eikä Hämetkään.
Laurin jälkeen näyttäisi olevan Tuomas Laurinpoika. Tuomaan naapurissa Lauri Heikinpoika Kuronen jätti 1/4 manttaalin talon Revonlahdella autioksi 1650 -luvulla (ks. maakirja 1654, 9138, 73. Talo oli välillä autiovaiheessa jo aikaisemminkin, mm. 1647 kymmenysluettelossa. Tuomas Laurinpoika oli vielä 1647 pystyssä, kompuksessa Ankerian kanssa.
Mielenkiintoista on kuitenkin se, että noilla paikkeilla Revonlahdella mainitaan myös eräs Heikki Matinpoika. Vuoden 1630 RL:ssa (WA773:758) mainitaan mies 50 -vuotiaaksi (oli toinenkin nuori Heikki Matinpoika, muttei liittyne Kurolaan). Heikki Matinpoika ei myöhemmin siellä näy. Tai Siikajoella näkyy yksi Heikki Matinpoika, RL:ssa 1633, 50 -vuotias. Tuomas Laurinpoika on vastaavasti 56 -vuotias, mutta vuoden 1637 RL:ssa 50 -vuotias, poika Heikki Tuomaanp. nihti 18 -vuotias. Nyt 1637 ei Heikki Matinpoikaa näy enää Siikajoellakaan.
Tämä suunta vaikuttaisi lupaavalta, jos muutamia lisäehtoja täyttyisi ...?
Otetaanpa tuo Heikki Matinp. Kurosen tulo Lapualle:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13137781
Siinä nähdään Heikin anomus 1646 (12.6.) Tuomas Tepposen aution ylösottamiseksi Ylinurmossa. Sama asia nähdään niukemmassa muodossa kesäkäräjien 1646 käräjäpöytäkirjastakin (s. 170, mf ES2028).
Huomiota kiinnittää Heikin takuumiehet:
1. Hra Kristoffer (Gronovius)
2. Kreki Heikinp. Härsilä
Kyllä tämä kannattaminen merkitsee, että kun Heikille on ehtinyt tulla tähän yritykseen paikallista ja arvovaltaistakin taustatukea, että Heikki on ehtinyt muutaman vuoden tutustuttaa itseään lapualaisiin, ehkä kymmenisen vuotta.
Sillä silmällä Revonlahdelta olisi sopinut tulla Lapualle.
Tämä nyt oli hyvin pikainen katsastus, pysähtyen voisi tulla muutakin mieleen.
terv Matti Lund
Milloin nimet Huumo ja Huumonen tulevat Nurmoon? Äkkiseltään Huumo näkyy Lapuan ensimmäisessä RK:ssa, mutta onko sitä jo aiemmissa lähteissä?
Aiemmin kirjoitin ketjuun vuonna 1625 silloisen Lapuan alueella syntyneestä Riitta Heikintyttärestä, joka olisi suoran naislinjani pää ja mahdollisesti Heikki Matinpoika Kurosen tytär. Hypoteesi siitä, että Nurmoon ilmestyvät Kuroset olisivat tulleet Iin Karjalankylästä on tässä kohtaa mielenkiintoinen siksi, että yhden mtDNA-osumani suoran äitilinjan pääksi selvisi Iin Karjalankylän Leskelän emäntä Brita Klemetintytär, joka on syntynyt noin 1664 Iin Pirttitörmän Jakussa.
On varmaankin liian rohkeaa tällä tiedolla ruveta julistamaan Kurosta Iistä tulleeksi, mutta ainakin geneettinen yhteys kahden toisistaan melko etäisen Pohjanmaan kolkan välillä löytyy. Kysyin noista Huumo-nimistä siksi, että nimeä Huumo näyttää esiintyvän myös Huumosenkankaan muodossa Siikajokilaaksossa 1500-luvun puolivälissä Matti Leiviskän lisensiaatintyön mukaan. Leiviskä arvelee, että aikoinaan Siikajoella olisi ollut myös Huumo-niminen talo. Olisiko siis nimi Huumo kulkeutunut Nurmoon Siikajoen laaksosta tulleiden mukana?
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.