Seitsemän veljestä.

[_eOw_]

Ihan vaan ajatusleikkejä...
Onko veljesten seikkailujen ajankohdasta muuta kuin:
Taloa kohden asteli (siis reaaliaikaa) mies, jonka Tuomas tunnisti lautamies Mäkeläksi. Ylikangas Nurmijärven rosvot - kirjassaan manitsee lautamies Mäkelän useamminkin. Mäkelä oli lautamiehenä Nurmijärvellä ainakin 1820.

Onko kukaan koskaan esittänyt "Nurmijärven rosvoja" metsässäasuvien veljesten esikuviksi - yhtymäkohtia mielestäni on jokunen?

_eOw_

[Markku T. Mäkinen]

Hei,

Erinomaisen mielenkiintoinen kysymys! Ainakin yhdeksännessä luvussa viitataan ihan suoraan Nurmijärven rosvoihin: "AAPO. Suuri junkkari koko Mäkelä. Kasakoita panta*koon liikkeille Karjan ryöväriä ja Nurmijärven rosvoja varten, vaan ei kohden kunniallisia miehiä, joiden papin*kirjassa ei löydy vielä yhtään ainoata häpeän pilkkua. Mutta Mäkelä on suuri junkkari". :)

t.Markku

[_eOw_]

Viittauksia Nurmijärven 1920-luvun tapahtumiin on lukuisia
- metsäsissit mainitaan useampaan kertaan.
- Juhani rinnastaa "Rajamäen rykmentin" Jukolan sisseihin. Miksi?
- metsäreissulla jostain syystä naamat mustattiin (vrt sotilaiden "tarpeet").
Lautamies Mäkelä oli ihan fyysinen henkilö ja asiakirjojen mukaan "sissejäkin" jahtaili.
Mielestäni kertomus veljeksistä on siis ajoitettavissa - Mäkelä tapasi veljekset ;-). Seitsenpoikaisia perheitä ei alueella kaiketi ole esikuviksi riittänyt, mutta yhdistelemällä esim kahdet kaksoset ajatusta... Kovin yleinen ilmiö ei kai tuo kahdet kaksoset, elossa samassa perheessä tai edes muussa ryhmässä 1800-luvun alussa. Vai onko?

[Seppo Niinioja]

Vireästi toimivan Vihtijärven kyläyhdistyksen lehden "Vihtijärveläinen" vuoden 2006 numerossa on pari kirjoitusta, joissa esitetään teoria että Seitsemän veljeksen tapahtumat sijoittuvat itse asiassa Vihdin Ylimmäisen ja Lopen Keihäsjärven tienoille, Nurmijärven Rajamäestä noin 10 km länteen. Aleksis Kivi oli tutustunut tienooseen metsästysretkillään. Arvelut perustuvat lähinnä talonnimiin ja maastoon. Henkilönimiä jutuissa ei niinkään ole. Jukolan taloksi esitetään kartassa nykyistä Keihäsjärven taloa Lopella.

Lehteä saa ehkä vielä kyläyhdityksen sihteeriltä Anita Sederqvistiltä, puh. 0400-794 174. Voin skannatakin jutut sinulle, jos saan luvan.

t. Seppo Niinioja
Nurmijärvi

[Heikki Särkkä]

Yksi ajoitusperuste on Juhanin viittaus mahdollisesta lähdöstä Heinolan pataljoonaan veljesten ollessa lukkarinkoulussa.

[_eOw_]

En usko Stenvallin kuvanneen todellisuutta sellaisenaan, joskin yhtymäkohtdissa riittää. .. Joku oikea tutkija vain sanoi Veljeskertomusta ajattomaksi. Tuohon tartuin. Mielestäni aikasidoksia on useitakin. Uskon myöskin vajaan puoli vuosisataa Kiveä aikaisemman metsäsissien eli Nurmijärven rosvojen olevan osa "yhtymäkohtia" ja kirjailijaa innoittaneen. Olihan Kiven isosetäkin metsäsissien ulkojäsen (Ylikankaankin mukaan). Olisiko veljeskertomus toisaalta innoittanut Hbl:kin muutamaa vuotta myöhäisempään rosvoartikkelisarjaan (1874)? Jos, niin miksiköhän ;-)
Assosioin, ilman minkäänlaista todellista näyttöä veljesten joukosta jonkun ihan nimen, ammatin/myöhemmän aseman perusteella tunnistavani
tuolloin vaikuttaneiden joukosta Nurmijärvi-Espoo-Vihti rajamailta.
Nurmijärveläisistä ei ole havaintoa, mutta sekä Espoossa että Vihdissä asustaa rosvojen jälkipolvia... ja on asunut pari vuosisataa..

[Markku T. Mäkinen]

Juu, liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannatta tehdä. Täytyy muistaa, että kirja on kuitenkin loppujen lopuksi fiktiota ja mahdolliset esikuvatkin ovat voinut elää hyvin eri aikoina. Kirjailijan rajoina on ollut vain oma mielikuvitus.
t. Markku