Casper Oxman, s. 1729 Leppävirta

[Harri Saastamoinen]

Casper Oxman nimisen miehen isää olen koettanut varmentaa mutta en ole voinut varmistua isästä. Joroisten ja Leppävirran syntyneiden kirjoja ei ole netissä luettavissa. Casper oli avioitunut Anna Juntotaren kanssa 28.12.1747 ja olen löytyt heille viisi lasta.

Onko tämä Casper tullut kenelläkään vastaan?

[TarjaP]

Oheisessa Genos artikkelissa on selostettu Oxman-sukua.

http://www.genealogia.fi/linktoold/genos/27/27_75.htm

Lisäyksiä on tehty seuraavien vuosien Genoksiin mutta niitä tietoja ei löydy netistä.

Ystävällisesti TarjaP

[Harri Saastamoinen]

Tarja, olen lukenut läpi tuon selostuksen jo monta kertaa ja yrittänyt etsiä vastausta siihen miten 1729 syntynyt Casper liittyy tuohon kokonaisuuteen. Eli kuka on Casperin isä?

Varmasti tuossa linkissä olevassa koosteessa puhutaan tämän Casperin suvusta mutta etsin kirkonkirjoista varmuutta miten nämä liittyvät toisiinsa.

[Harri Saastamoinen]

Lisään vielä että Casper ja Anna saivat pojan 1755. Hänelle annettu myöskin nimi Casper ja kummiksi mainitaan Axel Oxman.

Onkohan kyseinen Axel Helena Glomeran ja Bertel Oxmanin poika?

Bertel Oxman on ollut ensin aviossa Maria Glomiruksen kanssa ja heillä ollut lapset Johan, Casper, Bertel, Beata, Margareta ja Anna Ehnqvistin mukaan. Oletan että joko Johan, Casper tai Bertel olisi 1729 syntyneen Casperin isä.

[TerhiA]

Kasperisi lienee tämä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1761-1767_tk2072/251.htm

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560965

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563533

[Irja Paredes]

Hei Harri, ei ole juuri apua valitteluistani. Itse tein suuren työn juuri tätä haaraa selvittäessä ja ko tiedot hävisi muutossa (koneelta toiselle).
Isoäitiniisoäiti oli näitä Oxmanneja. Terhin antamassa linkissä näkyy, että poistuivat 1764 Leppävirralta. Olet varmaan jo tutkinut, mutta tämä Casper siirtyi Annansa kanssa Karttulaan lukkariksi.

Terv. Irja P

[Harri Saastamoinen]

Terhille suurkiitos. Olinpa katsovinani kaikki mahdolliset lähteet ja nyt kun laitoit nuo linkit niin tuli hieman nolo olo :) Oikea Casperi on nyt sitten löytynyt.

Irja, Karttulan Casperin sukuun kuulun minäkin mikäli olen oikein päätellyt Casperin ja Annan Berthilin pojaksi Matts Oxmanin, s. 1800. Joitakin viitteitä on ollut että Berthil olisi Mattsin isä, mm. patronyymi.

[Harri Saastamoinen]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karttula/rippikirja_1813-1824_tk2112/255.htm

Matts Bertilsn Oxman


http://hiski.genealogia.fi/hiski/3l5r3n?fi+0174+vihityt+931
Sama patronyymi myös tässä.

[Harri Saastamoinen]

Joskus vuosia sitten kun yritin tätä linjaa selvittää törmäsin sellaiseen tietoon että Clemens Oxman olisi syntynyt Königsbergissä. Onko kenelläkään muulla tullut tällaista vastaan?

[Movitz]

Oksman-suvun kantaisän yhdistäminen siihen rutiköyhään ylioppilas Clemensiin, jonka sanotaan Turun Akatemian konsistorin pöytäkirjassa 16.10.1650 opiskelleen Königsbergissä ja Ruotsissa ja nyt pyytävän taloudellista apua, on niin epävarmaa, että jättäisin sen tekemättä. Pelkkä etunimi ei ole riittävä identifioimisväline. Eipä tuohon aikaan kovin moni pappismies ollut Itä-Suomessa saanut akateemista sivistystä ensinkään, ehkä jokusen luokan Viipurin koulussa. Toisaalta pöytäkirjassa ei myöskään sanota, että kyseinen Clemens olisi kotoisin Königsbergistä, vaan että hän on opiskellut siellä (yliopisto perustettu 1544) ja Ruotsissa.

Clemens Bartholdin käyttämät sukunimet Bosphorus ja Oksman eivät anna mitään viitettä hänen syntyperästään. Taustalla voi hyvin olla supisuomalainen Härkönen tai Häkkinen, mutta toisaalta Härkä-aines nimistössä taitaa olla aika yleismaailmallista. Clemens Bartholdin vaiheet ennen saapumistaan Leppävirralle lienee kuitenkin parasta sivuuttaa ilman jotain uutta onnekasta arkistolöytöä, jota tuskin on lupa enää toivoa.

Jens

Ks.

Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Clemens. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U197>. Luettu 21.3.2012.

[Harri Saastamoinen]

No olipas aika keveät eväät tässä väitteessä, pelkkä etunimi. Joissakin yhteyksissä tästä kaverista käytetään sukunimenä Oxman mutta enpä ole itsekään tätä mistään kirjoista löytänyt. Tuon Clemensin tiesin ylioppilasmatrikkelista mutta en osannut edes yhdistää sitä Oxmaniin. Eli tämä on jonkun omaa mielikuvitusta.

[Movitz]

Näinpä juuri. Ja onhan tietysti mahdollista, että kyseessä todella olisi tuleva Leppävirran kirkkoherra. Olen tainnut itse merkitä esipolvitauluun tuon hypoteesin, mutta kirjannut myös näkyviin, että pidän yhdistämistä tuohon rutiköyhään ylioppilaaseen äärimmäisen hatarana.

Jens

[Harri Saastamoinen]

Yksi sellainen tutkimuslinja voisi olla Liivinmaan juutalaisväestö josta Oxmaneja voisi hakea. On monia lähteitä joissa Oksman ja Oxman mainitaan tuolla alueelta juutalaisina sukuina. Luovutetun karjalan alueellakin Oxman on Katiha haulla aika yleinen. Joskus vuosia sitten otin britanniaan yhteen sukututkijaan yhteyttä ja hänen päätelmä oli että Suomen Oxmanit polveutuisivat ukrainalaisesta Oxman suvusta.

Se että onko alkuperä Härkä sanan johdannainen on epävarma. Yhtenä ajatuksena kannattaisi muistaa nimenomaan Liivinmaan Oksman ja Oxman suvut.

[Movitz]

Oxman-nimeä esiintyy niin monessa eri paikassa, että emme sen perusteella voi päätellä mitään. Vähintään pitäisi tarkkailla, missä nimeä esiintyi 1600-luvun alussa. Härkä-sanasta johdettuja nimiä taitaa olla vähän kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina. Oksman-nimen muodostus on niin yksinkertainen, että se on varmasti syntynyt paralleelisti sadoissa eri perheissä eri aikoina ilman mitään yhteyttä, genealogista tai kulttuurillista.

Clemens Bartholdi käytti vanhemmissa tuomiokirjoissa nimeä Bosphorus = häränkantaja ja vasta vanhana miehenä nimeä Oksman = härkämies. Nimi on voitu muodostaa hyvin monesta eri syystä. Ainoa tapa päästä hänen syntyperänsä jäljille on löytää jokin tuntematon oikeusjuttu tai identifioida hänet jostain koulumatrikkelista.

[Harri Saastamoinen]

Mitään ei voida päätellä juuri mistään kun ei ole kirjallista aineistoa, totta, mutta voidaan tehdä erilaisia olettamuksia jotta voitaisiin edes tehdä jonkinlaista kartoitusta. Minusta Ox sanasta tehty päätelmä on liian yksin hallinnut tutkintaa ainakin keskusteluissa etten haluaisi itse pitää ainoastaan siitä kiinni, vaikka sekin on mahdollinen. Nimittäin, jos oletamme että kyse on ainoastaan paikallisesta suvusta, voi käydä niin että se todellinen linja jää tutkimatta.

[Harri Saastamoinen]

Pahoittelen jos hämmennän väkeä omilla kysymyksillä mutta Suomessa on toinen Oxmania vastaava pappissuku ja tämä on Saxmanin suku. Minulle on suvun edustajan taholta annettu ymmärtää että tämä suku on tullut Saksasta Suomeen ja suvun Suomen kantaisäksi on mainittu Carl Saxman. Tuo suku olisi lähtöisin Badenista. Onkohan tuonkin Sax ja man nimien taustalla jonkinlainen väännös kuten väitetään Oxmanista?

[mika68]

Pahoittelen jos hämmennän väkeä omilla kysymyksillä mutta Suomessa on toinen Oxmania vastaava pappissuku ja tämä on Saxmanin suku. Minulle on suvun edustajan taholta annettu ymmärtää että tämä suku on tullut Saksasta Suomeen ja suvun Suomen kantaisäksi on mainittu Carl Saxman. Tuo suku olisi lähtöisin Badenista. Onkohan tuonkin Sax ja man nimien taustalla jonkinlainen väännös kuten väitetään Oxmanista?

Saxman on varmaankin Saksman tai Saxman, mutta ei sexman eli kuudennusmies. Jotenkin vaan tuntuu ,että ei se Saksasta ole. Jos olisi sieltä, niin sukunimi olisi aito saksalainen tai saksan kielestä sellaisenaan tai suomeksi väännettynä, ei saksalaista kansallisuutta tarkoittava. Tosin savossa on myös Tanskasia/Danskeja, joiden esi-isä oli kai Tanskasta. Savon Smolanderit ovat ehkä selkein esimerkki esi-isän muutosta ulkomailta (Ruotsin Smålannista) Suomeen ja hänen saamasta sukunimestä Smolander. Ja Puolakat Pohjanmaalla. Suomessa on myös Tyskejä ja Tyyskiä, joiden esi-isä on kai tullut Saksasta (Tyskland).

Kemissä on paikallisen lukkarin sukunimenä välillä käytetty rinnakkaisnimenä Klockarea (myös Klåckarea) 1700-luvun alkupuolella ja se periytyi isältä pojalle, jotka molemmat toimivat Kemin lukkareina. Pojasta ei tiettävästi enää jatkunut, vaan suvun varsinainen sukunimi palasi yksin käyttöön.


Mika J

[Harri Saastamoinen]

Kiitokset Mika ajatuksista. Olettamuksesi on siis tuonkin kohdalta että Saxman olisi suomalainen suku alkuperältään. Katsoin Saxmaneja läpi ja ensimmäiset Saxmanit löytyy 1600 luvun loppupuolelta Maskusta eikä näyttäisi olevan pappisvirassa olevia. Saxmanin suvusta en siis saa verrokkia koskapa ajattelin että olisiko selitystä haettavissa Turun akatemiasta jossa oli Clemensin aikaan pappiskoulutus Suomessa.

[mika68]

Kiitokset Mika ajatuksista. Olettamuksesi on siis tuonkin kohdalta että Saxman olisi suomalainen suku alkuperältään. Katsoin Saxmaneja läpi ja ensimmäiset Saxmanit löytyy 1600 luvun loppupuolelta Maskusta eikä näyttäisi olevan pappisvirassa olevia. Saxmanin suvusta en siis saa verrokkia koskapa ajattelin että olisiko selitystä haettavissa Turun akatemiasta jossa oli Clemensin aikaan pappiskoulutus Suomessa.

Niin minä olettaisin. Voihan Savon Saxmanikin olla säätyläissuku, johon on naitu ulkomaalaisperäisiä sukuja, mutta sukunimen Saxman alkuperän oletan olevan supisuomalainen, alkuosa ehkä väännös latinasta, kuten ehkä Oxmanissa, kun poika on mennyt yliopistoon.
Tosin Helsingin yliopiston oppilasmatrikkelista ei löydy kuin yksi Saxman, ja hänkin Petter Ulrik Saxman Hämeenlinnasta 1800-luvun alkupuolelta?

Voihan se olla kansallisuutta tarkoittava sukunimi, jos ei ole säätyläisnimi.


Mika J

[Sunna Oksala]

Casper Oxman näyttäisi kuuluvan minun suoraan isälinjaan johon kuuluu siis

isäni Veijo Osmo Oksala
ii Evald Juhonpoika Oksala s.6.2.1901
iii Juha Alfred Oksman s. 1.11.1869
iiii Adam Mattsson Oxman s. 3.4.1836
iiiii Matts Kasperss. Oxman s. 14.9.1797
iiiiii Casper Oxman s. 1758
iiiiiii Bertil Oxman s. 1667
iiiiiiii Clemens Berdhold Bosphorus Oxman 1625
iiiiiiiii Bertil Oxman, Preussi

:cool:

[Sunna Oksala]

Niin ja viel, että Oxman nimi muutettu virallisesti tässä linjassa Johan Alfred Oksman 12.5.1906 kuulutettu virallisessa lehdessä.

[Harri Saastamoinen]

Veijo ja minun isoäitini olivat sukua kuudennessa polvessa.

Minun suku on Karttulan Oxmaneja.

[Tapani Kovalaine]

Casper Oxman näyttäisi kuuluvan minun suoraan isälinjaan johon kuuluu siis

isäni Veijo Osmo Oksala
ii Evald Juhonpoika Oksala s.6.2.1901
iii Juha Alfred Oksman s. 1.11.1869
iiii Adam Mattsson Oxman s. 3.4.1836
iiiii Matts Kasperss. Oxman s. 14.9.1797
iiiiii Casper Oxman s. 1758
iiiiiii Bertil Oxman s. 1667
iiiiiiii Clemens Berdhold Bosphorus Oxman 1625
iiiiiiiii Bertil Oxman, Preussi

:cool:
Kuka puuttuu esipolvien välistä vai oliko 89-vuotiaalla Bertil Oxmanilla, s. 1667, poika Casper s. 1758?

Voisiko olla Johan Oxman s. 1728? Digi 473: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1782-1788_msrk_tk1625-1626/473.htm

[Tapani Kovalaine]

Näinkin voisi esipolviketjuun mahduttaa kaksi esipolvea lisää:

Johan Casperinpoika Oxman s. 1728
- puoliso Anna Adamintytär Karvonen s. 1734

Casper Bertilinpoika Oxman s. 1693, k. 25.5.1766 Leppävirta kk
- puoliso Brita Sutitar s. 1695, k. 26.1.1762

Digi 227 rk 1753-1760 Leppävirta: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/227.htm

[Kaija Salminen]

Hei!

Kyllä välistä taitaa puuttua väkeä, Bertil (s. 1667) on aika vanha Kasper nuoremman (s. 1758) isäksi. Jos kyse on Kasper Oxmanista, joka on syntynyt 13.12.1758, heittäisin tarkasteltavaksi tällaisen jatkon, joka löytyy omista kokoelmistani:

iiiiii Kasper Oxman, s. 13.12.1758
iiiiiii Matti Oxman, s. 1736
iiiiiiii Kasper Oxman, s. 1693, k. 25.5.1766
iiiiiiiii Bertil Clemensinpoika Oxman, s. 1667

Kasper nuoremman jälkeläisiä minulla ei ole, joten en mene takuuseen, että menee oikein. Tässä rippikirjan sivu, jota voi tutkailla Matti ja Kasper vanhemman Oxmanin osalta: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1753-1760_tk2072/227.htm

Terveisin Kaija

Lisäys: Näköjään Tapani ehti tässä välissä laittaa viestin, jossa on sama rippikirjan sivu kuin yllä. No ei kai haittaa.

[Tapani Kovalaine]

Miten tuossa Kaijan esipolviketjussa Matti Oxman suhtautuu digikuvaan 473, jossa sanotaan, että Casper J. Oxmanin s. 1758 isä on Johan Oxman s. 1728.
Digi 473: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1782-1788_msrk_tk1625-1626/473.htm

Leppävirralla vihkimisen jälkeen Johan Oxman oli syntynyt rippikirjan mukaan 1731 ja veljensä Matti Oxman 1736. Matti avioitui Margareta Pasasen kanssa.

Johan Oxman ja vaimonsa Anna Karvinen muuttivat noin v. 1758 Kuopion Muurueen ja heidät voi löytää vanhimman poikansa Casperin kera digikuvasta 96 rk 1749-1759, aukeaman oikealta puolelta. http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/rippikirja_1749-1759_msrk_tk1639-1640/96.htm

[Kaija Salminen]

Hei Tapani!
Juu, eipä taida Matti suhtautua oikein mitenkään tuohon digikuvaan, joten oikeassa olet, jos kerran kyse on samasta Kasparista. Pitääpä siirtää hänet Johanin pojaksi. Anteeksi sekaannus, ja kiitokset sinulle!

[karisalm]

Hei

Selvyyden vuoksi voidaan voidaan mainita seuraavat avioituneet 1750-luvulla syntyneet Casper Oxmanit

Casper Bertilsson Oxman -> Casper Caspersson Oxman -> Casper Caspersson Oxman s. 1755
Casper Bertilsson Oxman -> Johan Caspersson Oxman -> Casper Johansson Oxman s. 1758
Casper Bertilsson Oxman -> Matts Caspersson Oxman -> Casper Mattsson Oxman s. 1758
Bertil Bertilsson Oxman -> Johan Bertilsson Oxman -> Casper Johanssson Oxman s. 1759

[Tapani Kovalaine]

Ohoh, onpas noita ikätoveri Casper Oxmaneja monta!

Oma tulkintani lähti tietenkin Hiskistä ja sehän ei ole mikään hyväksytty tietolähde:

14.9.1797 10.10.1797 Säynäis Casper Oxman Anna Lisa Skopa Matts

[Sunna Oksala]

Alan olla kohta sekasin, koska en oiken osaa tätä sukututkimusta vielä ihan korrektisti. Huokaus :rolleyes: NO, Juhani Oksmanin kanssa pääsin juttusiin ja hän laittoi oman paperin ja sitten näitä vertailen ja tutkailen.

[Pekka Sipari]

Terve Kaikki,
Härkämiehet ja niiden tutkijat. Yritettiin Harrin kanssa pari vuotta sitten jäljittää esiäitiäni. Veikattiin Anna Marian isäksi Kopolanniemen Bertiliä (tai Axelia) kun noilla ollut vispilänkauppaa ja muutakin sutinaa noiden Tirkkosten ja Niinimäen suhteen. Onko joklu löytänyt jotain kättä pidempää

Pekka

Matti (Matts) Tirkkonen, talollinen, s. 6.1.1768 Leppävirta, Niinimäki, k. 20.5.1817
Pso: Anna Maria Oksman, s. 13.8.1775 Leppävirta
L:v: rippik. 1802-13/II kuva 25,1814-24 kuva 107
Lapset:
Matti (Matts) Tirkkonen, s. 1792 Leppävirta, Niinimäki
Anna Tirkkonen, s. 1794 Leppävirta, Niinimäki.
Maria Kristiina Tirkkonen, s. 1796 Leppävirta, Niinimäki
Katariina Tirkkonen, s. 26.12.1798 Leppävirta, Niinimäki (L.v. synt. 1798-1850, kuva 21)
Olli (Olof) Tirkkonen, s. 5.2.1801 Leppävirta, Niinimäki(L.v. synt. 1798-1850, kuva 67 aiti 28 v)
Reetta Loviisa (Greta Lovisa) Tirkkonen, s. 17.3.1803 Leppävirta, Niinimäki (L.v. synt. 1798-1850, kuva 107 aiti Maria Oxman 27 v.)


Anna Maria Oksman, s. 13.8.1775 Leppävirta, k. 2.7.1828 Niinim. 6 (53-vuotiaana vattusot) (vht. tod näk. Bertil Oksman ja Maria Junkkarinen) Leppäv. rk 1825-35, kuva 403

[Tapani Kovalaine]

Anna Maria Oksman s. 13.8.1775, missä syntyi, ketkä olivat vanhemmat?

Leppävirran tietolähteet vaikenevat vanhemmista ja syntymästä, joten epäsuoriin keinoihin kuuluu lasten etunimianalyysi. Vanhimmat lapset: Matti 1792, Anna 1794, Maija Kristiina 1796 ja Kaarina 1799. Kahdeksantena lapsenta syntyi Bertil 1809.

Anna Maria Oksmanin puoliso oli Matti Matinpoika Tirkkonen, jonka äiti oli Kaarina.

Anna Marian perheestä löytyy Bertil, Anna, Maria, Matti ja Kaarina vaan eipä löydy Akselia. Näillä etunimillä pelatessa Anna Marian voi hyvin sijoittaa vuonna 1774 vihityn nuoren perheen esikoiseksi. Vanhempansa olivat Bertil Bertilinp Oksman ja Maria Erikintr Junkkarinen, jotka muuttivat Kopolanniemestä Niinimäen kylään Kuoppaharjun taloon.

[Pekka Sipari]

Kiitos Tapani uskon vahvistuksesta. Nyt on siis ehkä oletettava, että Bertil oli ollut jo aiemminkin naimisissa, koska oli jo yksi Anna, joka sekin häippäsi Niinimäen suuntaan.

Anna Kaisa s. 8.7.1770 (gift till Niinimäki) Pso I. Christer Soininen (s. 6.4.1777, k. 6.1.1819). Pso. II 1.10.1820 Johan Hirvonen s. 1781.

Pekka

[Pekka Sipari]

Terve vielä,
Minulla Matti Tirkkosen äitinä kylläkin

Anna Pöllänen, s. 9.1.1748 Leppävirta, Sarkamäki, k. 6.3.1789 Leppävirta, Niinimäki, ikä 41 v ja 1 kk

Olenkohan taas sekoillut jossain ??

[Pekka Sipari]

Joo löytyi tuo omistakin tauluista. Kaarina Lesketär johon viittasit oli Matin isoisä Matin pso.

Pso. Kaarina (Charin) Leskinen, s. 1715 Leppävirta, k. 1.12.1784 Leppävirta, Niinimäki, ikä 69 v.

[Tapani Kovalaine]

Kiitos Tapani uskon vahvistuksesta. Nyt on siis ehkä oletettava, että Bertil oli ollut jo aiemminkin naimisissa, koska oli jo yksi Anna, joka sekin häippäsi Niinimäen suuntaan.

Anna Kaisa s. 8.7.1770 (gift till Niinimäki) Pso I. Christer Soininen (s. 6.4.1777, k. 6.1.1819). Pso. II 1.10.1820 Johan Hirvonen s. 1781.

Pekka
Entäpä jos? Voisiko digikuvaa 79 Kopolanniemeltä tulkita siten, että Bertil Oxmanin ja Anna Kinnusen lapsia olivat Axel 1754, Bertil 1748 sekä Anna Kaisa 1770, jolle on hätäpäissään lisätty patronyymi Bertil vaikka hän jo valmiiksi oli nuoremman Bertilin alapuolella.

Kyllä näyttää siltä, että Anna Kaisan äiti on ollut 42-vuotias, kun elettiin vuotta 1770. Anna Kaisan lapsijoukkoa löytyy lastenkirjan digikuvasta 333, sen oikeasta yläkulmasta.

Digi 79: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1777-1783_tk2072/79.htm
Digi 333: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/lastenkirja_1798-1808_tk2082-2083/333.htm

[Tapani Kovalaine]

Kiitos Tapani uskon vahvistuksesta. Nyt on siis ehkä oletettava, että Bertil oli ollut jo aiemminkin naimisissa, koska oli jo yksi Anna, joka sekin häippäsi Niinimäen suuntaan.

Anna Kaisa s. 8.7.1770 (gift till Niinimäki) Pso I. Christer Soininen (s. 6.4.1777, k. 6.1.1819). Pso. II 1.10.1820 Johan Hirvonen s. 1781.

Pekka
Kuolinluettelon mukaan 6.1.1819 kuoli Niinimäen talossa 5 lapsivuoteeseen Christina Soininen, 41 v. Voisiko olla kyseessä jokin sekaannus Christer Soiniseen? http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=636&pnum=104

[Tapani Kovalaine]

Kuolinluettelon mukaan 6.1.1819 kuoli Niinimäen talossa 5 lapsivuoteeseen Christina Soininen, 41 v. Voisiko olla kyseessä jokin sekaannus Christer Soiniseen? http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=636&pnum=104
Digikuva 106 antaa selityksen. Sivulla on naitettu vahingossa Anna Kaisa Oxman toisen puolisonsa Juho Hirvosen lapsivuoteeseen v. 1819 kuolleen Christina Soinisen (1777-1819) kanssa. Virhe mikä virhe.

Anna Kaisa Oxman on saanut viisi lasta sotilas Paavo Kaasisen kanssa ja mitäpä voisi löytää heidän vihkitietonsa. Vuoden 1791 kohdalta sitä pitäisi etsiä. Lapset syntyivät 1792-1807. Paavo Kaasisella näyttää olleen poika Antti Kaasinen, joka on syntynyt jo 1770-luvulla tai sitten Antti on Paavon veli.

[Pekka Sipari]

Kiitos Tapani,

Pitää korjata pois Krister/Kristiina tieto tauluista(ellei jo tuolloin ollut voimassa tuo tasa-arvoinen avioliittolaki, heh heh). Ei noissa ensimmäisissä Anna Kaarinan lapsissa ollut ainakaan viitteitä ukkiin (Påhl taisi olla). Eli mentävä Kaasisiin,

Toisaalta Junkkarinen olisi ollut 42 v, joka ei vielä ole mahdottomuus eikä tuo merkintä Anna Kaarinasta ole vähän oikealla Bertilistä (kuten usein lapset ovat, joten tulkintasi on mahdollinen. Anna Katariina olisi todella "pahnan pohjimmainen, kun minulla edellinen Axel on synt jo n. 16 v. aiemmin.

Toisaalta jos miettii miehiä niin kyllähän se luonto on tikanpojan vetänyt puuhun ja olisi Bertilkin kerennyt olla n. 5 v. naimisissa jonkun muun kanssa.

Pekka

[Tapani Kovalaine]

Sotilaiden sivuilta saa käsityksen, että kesällä 1791 Paavo Paavonpoika Kaasinen, s. 1762 Varistaipale (digi 293), sittemmin sotilas nro 131, on vihitty ja puoliso oli Anna Kaisa Oxman.

Digi 693: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2163&pnum=693

Digi 682: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2163&pnum=682

Sittemmin Kaasisen Paavosta tuli sotilas Pohl Ståhl, joka kaatui sodassa 1809.
Digi 514: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2352&pnum=514

[Tapani Kovalaine]

Terve vielä,
Minulla Matti Tirkkosen äitinä kylläkin

Anna Pöllänen, s. 9.1.1748 Leppävirta, Sarkamäki, k. 6.3.1789 Leppävirta, Niinimäki, ikä 41 v ja 1 kk

Olenkohan taas sekoillut jossain ??
Sekoilukunnia näyttää kuuluvan minulle, sillä olin vahingossa harpannut rippikirjan sivulla yhden sukupolven ylitse. Isoäiti oli sitten Kaarina Leskinen. Mitäs olivat menneet sotkemaan ihan selviä rippikirjan rivejä!!
Digi 152 rk: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=363&pnum=152

Sivun alimpana mainittu vuonna 1770 syntynyt Anna Caisa Oxman on saanut etuliitteen dotter, Dr. Tällä sivulla olevien henkilöiden ja merkintöjen perusteella luulisi, että hän on (son) Bertil Oxmanin 1750 tai (son) Axel Oxmanin 1754 tytär, mutta kyllä (enka) Anna Kinnunen 1728 on edelleen vahvoilla! Anna on sentään Oxmanin leski.

[Pekka Sipari]

Terve
Olet oikeassa Tapani. Oletuksella että Anna Maria on Bertil nuoremman lapsi ei Katariinalle jää äitiehdokkaaksi kuin Kinnunen, koska Axel oli vielä noin 16 v. Katariinan syntymän aikaan. Oliko Axelilla ja Tirkottarella myös tytär Anna Maria s.1792 vai mitä tuossa L:v: rk 1802--13/II kuvassa 27 oikein tarkoittaa.

Peku

[Robinson Korhonen]

Tervehdys,
katson itsekin polveutuvani kirkkoherra Clemensistä, mutta miten, se on vielä hieman epävarmaa..

Esiäitieni joukkoon kuuluu eräs Anna Oxman, joka vihittiin Rantasalmen Lieslahdesta Pietari Mikonpoika Asikaiselle 4.11.1733. Kysymysmerkillä varustettuna pidän tätä Annaa lukkari Bertil Oxmanin tyttärenä. Anna Bertilintyttären rippikirjamerkinnät alkavat Leppävirran rippikirjoissa 28.1.1728 jatkuen ainakin päiväykseen 14.6.1730. Anna olisi näin ollen syntynyt jotakuinkin vuoden 1712/1713 paikkeilla. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/235.htm Liekö tämä Anna sitten lähtenyt piikomaan Leislahden herraskartanoon, josta olisi tullut naiduksi rusthollari Asikaiselle? Mitään varmaa tämän ajatuksen taustaksi en ole löytänyt. Huteraa apua hypoteesille antavat kuitenkin pariskunnan lasten nimet.

Heidän ensimmäinen tyttölapsensa Ingeborg syntyy 12.4.1735 ja on mitä ilmeisemmin nimetty isänäitinsä Ingeborg Volmarintr. Nikkosen mukaan. Pariskunnan toinen tyttölapsi on nimeltään Helena, joka sopisi mahdollisen äidinäidin Helena Glumeruksen mukaan nimetyksi, sikäli mikäli kun tällainen traditio näyttäisi tapana olevan. Pietarilla ja Annalla on myös poika nimeltä Bertil, mutta hän tulee poikajoukossa vasta Pietarin, Mikon ja Eskon jälkeen. Lasten kummeista en ole löytänyt kytköksiä muuhun Oxman-sukuun.

Rantasalmen rippikirjoissa Annan syntymävuodeksi on merkitty 1703, mutta se lienee liioittelua, sillä pariskunnan kuopus Johan eli Jussi syntyy vasta 6.12.1653. Anna Oxman kuolee Hiskin mukaan Rantasalmen Asikkalassa 1.1.1788, jolloin hänen iäkseen ilmoitetaan 75v. Tällöin hänen syntymänsä osuisi jälleen vuosiin 1712/1713. Tämä seikka saattaisi puhua sen puolesta, että Anna Oxman olisi Anna Bertilintr. Oxman Leppävirralta.. Rakennelma huojuu vielä, mutta niinhän ne rakennelmat. Mahtaako kenelläkään olla asiasta tarkempaa tietoa?

Kaikkia mahdollisia etäsukulaisiani kiinnostanee kuitenkin Viipurin kämnerioikeuden tuomiokirjoista v.1688 löytämäni tapaus, jonka tarkka sisältö jää itselleni valitettavasti aavistuksen epäselväksi. Vastakkain ovat entisen nimismiehen Thomas Thanin vaimo Marina Påhlsdotter (vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2538) ja tullimies Adam Henrichsson (Bruus). Kyse on ilmeisesti kaksista häistä johtuneista kulungeista:

Ensimmäiset häät pidettiin tullimiehen sisaren ja autuaaksi mainitun (?!) herra Clemensin välillä ja toiset Adamin itsensä ja hänen toisen rouvansa kanssa. Adam ei ollut istunnossa paikalla vaan hänen puolestaan vastasi kivalteri Johan Hansson Falck, jonka sanoman mukaan Adam ei ollut tietoinen kumpaisistakaan häistä koituneista veloista. Sisaren häistä puhuttaessa, vuorostaan tämä mainitaan nyt autuaaksi ”..hans sahl: systers och Hr. Clemets bröllop som för 20 åhr sedan passerat är,..” Herra Clemensin ja Adamin sisaren (Brita Henrikintr. Bruus?) häät oli vietetty siis jo ennen vuotta 1668, mutta nykytietämyksen mukaan heistä kummankaan ei suinkaan pitäisi olla autuas taikka edesmennyt vuonna 1688. Jostain syystä kirjuri on tuon etuliitteen tuonne keksinyt, mutta sen täytyy olla virhe, eikö? Tämä herra Clemens ei liene kukaan muu kuin Oxman-suvun kantaisä Clemet Bartholdi? Tullimies Adamin toisena valtuutettuna (uthskickade) toimii ”besökare Jöran Cnutsson Tujulain”. Edelleen sitkeästi seuraavalla sivulla Adamin sisar mainitaan edesmenneeksi, kuten myös Adamin toinen puoliso.. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11340503

Sven-Erik Åströmin artikkelin Oxman-suvun varhaispolvet http://www.genealogia.fi/genos-old/27/27_75.htm mukaan tiedämme herra Clemensin lesken Brita Bruusin olleen elossa v.1702, joten kun ja jos tämä, ja kenties myös edellä mainitut asiat pitävätkin paikkansa, olisi herra Clemens ollut kaiken kaikkiaan kolme kertaa naimisissa; ensin Beata Montanan, sitten N.N. Henrikintr. Bruusin ja vielä viimeksi mainitun sisaren Brita Henrikintr. Bruusin kanssa. Kuinkahan lienee?

Entä kuka on Adam Henrikinp. Bruus? Seuraavassa muutamia hajanaisia poimintoja pääasiassa Viipurin raastuvan- ja kämnerioikeudesta:

Eräs Adam Henrikinp. mainitaan autuaan Jochim Freesen lesken palvelijana Viipurissa jo v.1646 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198907

Tullikirjurin toimessa Adam oli ainakin jo v.1651. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299442 Hänen vaimonsakin näyttäisi olleen ruotsin kielen taitoinen v.1655. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11201014
Vuonna 1669 Tullikirjuri Adam Henrichssonin appena mainitaan ”sahl Bertil Lijnaharja” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11302392 .

(Kyseinen Viipurin Siikaniemen kauppias mainitsee renkinsä ja vävynsä jo v.1649, mutta onko tässä kyse Adamista ei selviä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199445 Bertil Lijnaharialla oli ainakin yksi poika, joka mainitaan ”teiniksi” viinikellarissa sattuneessa värikkäässä nujakka-asiassa jo vuonna 1652 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11299439 )

Vuonna 1685 viitataan Adamin ”nykyiseen” vaimoon, joka ilm. on ollut jossain vaiheessa leski. Tämä lienee siis Adamin toinen puoliso, joka olisi kuollut ennen vuotta 1688? http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11303703 Adam itse kuoli ennen vuotta 1701.

Sukunimen kanssa Adam Henrichsson mainitaan varsin harvoin, ja yleensä uransa loppupuolella, kuten esim. v.1699 kihlakunnankäräjilllä, jolloin se genetiivissä on ilmaistu ”Adam Henrichsson Bruuses..” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3703841 Kuitenkin ”tullnären Adam Bruss” mainitaan Virolahdella todistajana jo v.1664 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3740444

Adamin perillisenä mainitaan v.1701 ”Margareta Bruse” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11339703 joka oli Ristiinan kirkkoherran Johan Qvastin puoliso (vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2642 ) Lisävahvistusta asiaan löytyy Viipurin kämnerioikeudesta vuodelta 1689. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11347417

(Tullarin/Tullikirjurin toimen lisäksi Adam mainitaan Johan Blöthin perillisten Rasalahden tilusten arentimiehenä ainakin vuosina 1666-1689, mutta ilmeisesti jo vuodesta 1656 alkaen http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3711355 & http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3700203 )

Adam Henrikinpojan syntyperä jää kuin jääkin epäselväksi, mutta jotenkin hänet tekisi mieli sijoittaa samoille seutuville Uudenmaan suuntaan, mistä ovat kotoisin Helsingin tullinhoitaja ja urkuri Erik Andersson Bruse (vrt. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3892 ) tai Pyhtääläinen rantaratsastaja (tullivalvoja) Nils Brusse tai Bruse http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1860789

Sattumalta Porvoon tuomiokunnan tuomiokirjoissa Pernajasta vuodelta 1644 mainitaan eräs teini ”Adam Henrichsson ifrån Kappelby” joka oli saanut aviottoman lapsen kornetti Jacob Grimin (?) tyttären Marian kanssa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3790299 Voikohan kyseessä olla samainen Adam Bruus/Bruse? Esiintyykö tätä sukua Pernajassa tai likistöllä? Onko kyseinen "Kappelby" Pernajassa vai sittenkin Lapinjärvellä ja ketä siellä asuikaan?

Pahoitteluni sekavasta ja tuskallisen pitkästä viestistä :)

t: Antti

[Tapani Kovalaine]

Pietari Asikaisen puolison Anna Oxmanin isä on ollut
1. Clemens Pertunpoika Oxman, joka kuoli suunnilleen vuonna 1702, tai
2. Bertil Clemensinpoika Oxman, tai
3. Johan Bertilinpoika Oxman, tai
4. Casper Bertilinpoika Oxman, tai
5. Johan Clemensinpoika Oxman, Kivennavan nimismies.

Muita tuon aikakauden Oxman -nimisiä ei ole tarjolla. Clemens Oxmanilla oli tytär Anna, jonka puolisoa ei Åströmin artikkelitietojen mukaan tunneta. Tämä Anna on Bertil Oxmanin ikäluokkaa ja liian vanha Pietari Asikaiselle vaimoksi.

Johan Oxman avioitui Anna Willanderin kanssa 1715 ja ei oikein tämä Johan vaikuta Anna Oxmanin isältä eikä nuorempi veljensä Casperkaan.

Bertil Oxmanilla tiedetään olleen tytär Anna, joka on ollut Bertilin emsimmäisen avioliiton lapsista nuorin. Mitä kaikkea todistusvoimaa tarvittaisiin, että tälle Annalle löydettäisiin puoliso? Ja entäs tämä Kivennavan nimismies, jonka puoliso oli Anna Öhman? Onko heillä ollut tytär Annaa? Jos Anna Oxmanin isyys ratkaistaisiin äänestyksellä, kannattaisin Bertiliä.

[eturunen]

Kuka on tämä Anna Oxman, joka vihitään Virolahdella (Hiski)
'Flånckarb. Zachris Tammelin enck. Anna Oxman Biörcköö

[Kaija Salminen]

Tervehdys,
katson itsekin polveutuvani kirkkoherra Clemensistä, mutta miten, se on vielä hieman epävarmaa..

Esiäitieni joukkoon kuuluu eräs Anna Oxman, joka vihittiin Rantasalmen Lieslahdesta Pietari Mikonpoika Asikaiselle 4.11.1733. Kysymysmerkillä varustettuna pidän tätä Annaa lukkari Bertil Oxmanin tyttärenä. Anna Bertilintyttären rippikirjamerkinnät alkavat Leppävirran rippikirjoissa 28.1.1728 jatkuen ainakin päiväykseen 14.6.1730. Anna olisi näin ollen syntynyt jotakuinkin vuoden 1712/1713 paikkeilla. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/235.htm

- - -
t: Antti

Hei Antti ja Tapani myös!

Sekoitankohan minä taas asioita, mutta kerron nyt kuitenkin, että Anna Oxman (s. 1703 (RK) tai 1712/1713) ei tainnut olla naimisissa Pietari Mikonpoika Asikaisen kanssa, vaan puoliso oli Mikko Pietarinpoika Asikainen (s. 22.12.1706), vihitty 4.11.1733, jonka päivän Robinson Korhonenkin mainitsee:
4.11.1733 Asickala by Mich: Pett:s. Asikain Pig: Anna Oxman Leislax

Mikko Asikaiselle ja Anna Oxmanille syntyi Hiskin mukaan 7 lasta Rantasalmen Asikkalassa vuosina 1735 - 1753, mm. Robinson Korhosen mainitsemat Ingeborg ja Helena:

12.4.1735 14.4.1735 Asickala Mich Asikain Anna Oxman Ingeborg
28.12.1736 2.1.1737 Asickala Mich: Asikain Anna Oxman Helena

Olen myös päätellyt Annan olevan Leppävirran lukkari Bertil Clemensinpoika Oxmanin tytär. Jos Annan syntymäaika olisi Rantasalmen rippikirjassa mainittu 1703, hän olisi Bertil Oxmanin ja tämän ensimmäisen vaimon Maria Glumeruksen (n. 1670 - 1711) tytär. Mutta Mikon ja Annan toisen lapsen nimi Helena viittaa siihen (kuten Robinson Korhonen ehdottaa), että Annan äiti olisi Bertil Oxmanin toinen vaimo Helena Glumerus. Siinäkin tapauksessa Anna Oxmanin syntymäajaksi sopisi 1712/1713. Maria ja Helena olivat sisaruksia, Olavi Glumeruksen ja Anna Ottandran tyttäriä, joiden veli Olavi Glumerus (s. 1677, k. 9.5.1764) oli esi-isäni. Heistä on keskusteltu takavuosina paljonkin SukuForumissa.

Terv. Kaija

[Robinson Korhonen]

Hei Antti ja Tapani myös!

Sekoitankohan minä taas asioita, mutta kerron nyt kuitenkin, että Anna Oxman (s. 1703 (RK) tai 1712/1713) ei tainnut olla naimisissa Pietari Mikonpoika Asikaisen kanssa, vaan puoliso oli Mikko Pietarinpoika Asikainen (s. 22.12.1706), vihitty 4.11.1733, jonka päivän Robinson Korhonenkin mainitsee:
4.11.1733 Asickala by Mich: Pett:s. Asikain Pig: Anna Oxman Leislax



Haha, juu! Et todellakaan sekoita mitään, päin vastoin! Näin asia kuuluu olla!
Kiitos Kaija :)

[Movitz]

Clemens Oxmanilla oli tytär Anna, jonka puolisoa ei Åströmin artikkelitietojen mukaan tunneta.

Tämä voi osin johtua siitä, ettei Åström sattunut avaamaan Rautalammin vanhinta rippikirjaa oikealta sivulta (joka on ensimmäinen):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=28121047

Jens

[Tapani Kovalaine]

Kuka on tämä Anna Oxman, joka vihitään Virolahdella (Hiski)
'Flånckarb. Zachris Tammelin enck. Anna Oxman Biörcköö
Tämän Anna Oxmanin kotipaikka vuonna 1753 vihkimisen aikaan oli Koiviston seurakunta eli Biörköö (Björkö). Lähtökohtaisesti veikkaan kyseessä olevan Kivennavan nimismies Johan Oxmanin ja vaimonsa Anna Maria Ömanin tyttären.

Koivistossa eli Björkössä kuoli Hiskin mukaan:
1759 1759 Sarenpä lensm: Zackarias Tammelin 70

[eturunen]

Kiitos, tuo on mahdollista, Kivennapa ja Koivisto ovat lähekkäin. Pitääpä tarkistella sieltä.

[Tapani Kovalaine]

Joroisissa syntyi Johan Oxmanin perheeseen Anna Oxman vuonna 1720 ja hän avioitui 1749 Rantasalmelle Pekka Otisen puolisoksi. Asuivat Rantasalmella.

Koivistossa on sellaisia sukunimiä, joita liittyy Oxmanin sukuun. Vuoden 1754 väestöluettelo on netissä, jokohan siinä olisi jokunen Tammelin tai Oxman?

[Robinson Korhonen]

Hei taas,
viitaten aiempaan viestiini Adam Henrikinpoika Bruusin alkuperästä, taisin olla ajatukseni kanssa oikeassa :)

Viipurin raastuvanoikeudessa v. 1653 käsitellään urkuri Detloff Hunniuksen rengin Mårten Mattssonin salavuoteutta niinikään Hunniuksen perheen entisen imettäjän ("amma"), piika Walborg Nilsintyttären kanssa. Walborg väittää, että hän on ollut jo aiemmin naimisissa, jota todistamaan odotetaan kuultaviksi Adam tullikirjuria ja Luumäen kirkkoherraa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200193

Muutamaa sivua myöhemmin asian käsittely jatkuu. Walborgin patronyymiksi on vaihtunut "Mattsdotter", mutta tärkeämpää tässä lienee, että selviää Adam tullikirjurin syntyneen samassa kylässä kuin Walborg. Selviää myös Luumäen Kirkkoherran toimineen aiemmin kappalaisena Pyhtäällä, jossa Walborgkin on syntynyt. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200197

Edelleen muutaman sivun jälkeen, luetaan Luumäen pastorin "Matthias Peersson Biörnin" todistus Erik Frantssonin (vrt. http://www.lapinjarvi.fi/se/service/turism_och_fritid/kulturstigen/5_brofogdas_-_fanriksbostalle ) pojantyttären Walborgin elämänvaiheista "i Lapträsk och Cappellby", mistä selviää, että Walborg asutti isänsä taloa, ja sai aviottoman lapsen erään rengin kanssa, joka myöhemmin kirjoittautui "nihdiksi" ja meni sen veege. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200215

Tuomio Mårten Mattsinpojan ja Walborg Nilsintyttären (jälleen) osalta langetaan vihdoin täällä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200219

t: Antti

[Pekka Sipari]

Tuo Annan s. aika ihmetyttää, jos nuo eräiden lähteiden tiedot Helenalle syntyneista:
Maria s. n. 1713 ja olof s. n. 1712 pitää paikkansa, silloin Annan tulisi olla kaksoissisar ??, Pidän siis Annaa vielä Maria Glomeran lapsena, kunnes toisinn todistetaan.

Pekka

[Terho Asikainen]

Hei Antti ja Tapani myös!

Sekoitankohan minä taas asioita, mutta kerron nyt kuitenkin, että Anna Oxman (s. 1703 (RK) tai 1712/1713) ei tainnut olla naimisissa Pietari Mikonpoika Asikaisen kanssa, vaan puoliso oli Mikko Pietarinpoika Asikainen (s. 22.12.1706), vihitty 4.11.1733, jonka päivän Robinson Korhonenkin mainitsee:
4.11.1733 Asickala by Mich: Pett:s. Asikain Pig: Anna Oxman Leislax

Mikko Asikaiselle ja Anna Oxmanille syntyi Hiskin mukaan 7 lasta Rantasalmen Asikkalassa vuosina 1735 - 1753, mm. Robinson Korhosen mainitsemat Ingeborg ja Helena:

12.4.1735 14.4.1735 Asickala Mich Asikain Anna Oxman Ingeborg
28.12.1736 2.1.1737 Asickala Mich: Asikain Anna Oxman Helena

Terv. Kaija

Kiitos kiinnostavista Annan syntyperää koskevista pohdinnoista! Mikko Asikainen ja Anna Oxman ovat esivanhempiani.

Mikko ja Anna vihittiin Rantasalmella 4.11.1733. Perhe asui Asikaisten vanhalla talonpaikalla Asikkalan kylässä. Asikkala 12 jaettiin henkikirjojen mukaan kahtia vuonna 1737, jonka jälkeen Mikko ja hänen veljensä Pekka omistivat tilasta yhteensä ½. Kaikki osakkaat asuivat edelleen vanhalla paikalla. Mikko ja Anna saivat nähtävästi ainakin yhdeksän lasta, joista nuorimmat olivat isä-Mikon kuollessa vielä pieniä. Kun Mikko oli kuollut, Mikon ja Pekan perhekuntien osuus tilasta jaettiin kahtia vuonna 1762, ja perhekunnat erkanivat toisistaan.

Pekan perhe jäi Rantasalmelle, ja Anna muutti lastensa kanssa Heinäveden Ihamaniemeen Asikkala 12:n takamaille. Perheen vanhin poika Pekka oli juuri ehtinyt avioitua, ja ensimmäinen lapsenlapsi Anna Helena kastettiin maaliskuussa 1763 ihamaniemeläisenä. Perhekunta omisti nyt ¼ Asikkala 12:sta. Asuinpaikasta ei ole täyttä varmuutta, mutta se on todennäköisesti ollut ns. Pekkalan tilan vanha paikka nykyisten Asikkalan ja Savonlahden puolivälissä lähellä Vääräjärven rantaa.

Äiti-Anna ei näytä kuitenkaan käyneen kappeliseurakunnan kirkossa ehtoollisella ennen vuotta 1771. Sen sijaan poika Pekka ja hänen vaimonsa Leena Mustotar kävivät vuosina 1763 ja 1764 ehtoollisella molemmissa kirkoissa:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rantasalmi/rippikirja_1761-1772_uk886/22.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/heinavesi/rippikirja_1762-1770_uk850/33.htm

Anna Oxman myös haudattiin Rantasalmelle 1788 "Asikkalan" kylän asukkaana, mutta on selvää, että Asikkala oli tässä tapauksessa vain hallinnollinen, ei enää maantieteellinen kotikylä. Asikkala 12:sta muodostettiin sitten 1800-luvun isojaossa tila Ihamaniemi 10, joka oli jo syntyessään jakaantunut todella moneksi tilaosaksi. Myös Rantasalmen Asikkalassa ollut vanha talonpaikka otettiin muutaman välivaiheen jälkeen rekisterinumeron Ihamaniemi 10 piiriin, ja se kuuluu siihen tänäkin päivänä. Asuinpaikkana se ehti välillä autioitua, mutta nykyisin paikalla on Asikkalanpelto-niminen tila.

terveisin Terho

[Pekka Sipari]

Olen sitä mieltä että Michel Asikaisen pso oli Anna Bertilin tytär Oxman s. n. 1711-13. Leppävirran ikäkirja n. 1715 eli rk 1699-1722 kuva 248 Anna 4,5v. Lisäksi Bertilin tytär Margareta meni psoksi Simon Holopaiselle. Heidän tyttärensä meni Lv:n Haapamäeltä meni piikomaan Rantasalmelle ja edelleen Ihamäkeen tuonne Askaisten sakkiin jossa myös Anna. Eli hypoteesi on että Helena meni tätinsä luokse ja edelleen vihille Matti Sveninpoika Karviselle Pirttimäkeen.
Pekka

[Pekka Sipari]

Apropoo . Olisiko tuo Joroisten Anna Johansdr joka meni Petter Uotiselle (Otinen) Rantasalmelle 1749 syntynyt kuitenkin 1727 niinkuin joku on kirjannut geniin. Minusta tuo saika olisi looginen vaikka Rantasalmen kirjoissa 1720. Annalle en löytänyt Häyrylästä saikaa.

[Pekka Sipari]

Sorri puhuin Piika Helena/Lena Holopaisen kohdalla Ihamäestä po tietenkin Ihamaniemi.

[Pekka Sipari]

Lena Holopaiselle lähteitä:
Leppäv. rk 1761-67 sivu 10, rk1777-83 kuva 8
Rantasalmi rk 1761-72 kuvat 21 ja 22
Heinävesi rk 1771-74 kuva 19