PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : "Sammatin pojasta ei tule Lohjan poikaa"


Mikko-
19.03.12, 21:19
Bongasin Hesarin nettisivulta seuraavanlaisen artikkelin Nimiohje: Sammatin pojasta ei tule Lohjan poikaa (http://www.hs.fi/kotimaa/Nimiohje+Sammatin+pojasta+ei+tule+Lohjan+poikaa/a1305558126544?ref=fb-share). Jutussa kerrotaan, että Suomen kielen lautakunta suosittelee vanhojen kunnan nimien käyttöä myös jatkossa, mm. yhdistysten, seurojen, yritysten, paikallislehtien, kirkkojen ja muiden rakennusten nimissä sekä kotiseututyössä ja tapahtumien nimissä. Miten asia tulisi teidän mielestänne ottaa sukututkimuksessa? Sain muutama viikko sitten sukulaiselta tietoja hänen sukuhaarastaan ja siellä jopa 1800-luvulla syntyneille oli laitettu syntymäpaikaksi Siikalatva. Tarkemmin kyseinen paikkakunta oli tuolloin ollut Pulkkila, Pohjois-Pohjanmaalla. Itse en kyllä vanhoihin, tuon ajan tietoihin paikkakuntia noin kirjaisi, mutta millainen käytäntö teillä on sitten nykyään kuntaliitospaikkakuntien kohdalla? Omalla kohdallani ainakaan vielä asia ei ole tullut ajankohtaiseksi.

Mikko.

Kivipää
19.03.12, 22:03
Minä käytän sitä pitäjän tai seurakunnan nimeä, mikä ao. henkilön syntyessä oli käytössä. Historiattomuuden leviäminen erityisesti mediaan on johtanut ojasta allikkoon tässä nimiasiassa eivätkä tulevat kuntaliitokset tuo asiaan parannusta ellei historian taju niillä forumeilla parane.

M.Sjostrom
19.03.12, 23:15
Niin, nimenmuutosten johdosta meillä Suomessa ei olisi varmastikaan pitänyt olla Enso-Gutzeitia, vaan se olisi suosiolla pitänyt kirjoittaa Svetogorsk-Gutzeitiksi, ja nyt ei Pohjoismaissa olisi tietenkään suotavaa olla Stora-Ensoa vaan firman toiminimen olisi luonnollisestikin muututtava heti syntymästään lähtien nimeksi Stora-Svetogorsk.
:)

Olen muutenkin ajatellut, että 1800-luvulla eläneiden Tahvana Matinpoikien nimet eivät oikeasti saisi olla Staffan Mattsson, vaan toki pitäisi olla ymmärtänyt kirjata heidät nimelle Stepan Matvejevits. Pappi pahukset kun eivät sitten olletkaan poliittisesti korrekteja, eivätkä ottaneet asianmukaisesti huomioon että Suomi oli jo tullut liitetyksi Venäjään.
;)

Sammatin, nyttemmin Lohjan poika ja Kalevalan kokoaja ei, venäläisenä alamaisena, tietenkään saisi kantaa muuta nimeä kuin Ilja Ivanovits Lenrut. On aivan ennenkuulumatonta että jotkut voivat noudattaa hänen omaa kirjoitustapaansa Elias.
:)

Antti Alfthan
19.03.12, 23:50
Niin, nimenmuutosten johdosta meillä Suomessa ei olisi varmastikaan pitänyt olla Enso-Gutzeitia, vaan se olisi suosiolla pitänyt kirjoittaa Svetogorsk-Gutzeitiksi, ja nyt ei Pohjoismaissa olisi tietenkään suotavaa olla Stora-Ensoa vaan firman toiminimen olisi luonnollisestikin muututtava heti syntymästään lähtien nimeksi Stora-Svetogorsk.
:)

Olen muutenkin ajatellut, että 1800-luvulla eläneiden Tahvana Matinpoikien nimet eivät oikeasti saisi olla Staffan Mattsson, vaan toki pitäisi olla ymmärtänyt kirjata heidät nimelle Stepan Matvejevits. Pappi pahukset kun eivät sitten olletkaan poliittisesti korrekteja, eivätkä ottaneet asianmukaisesti huomioon että Suomi oli jo tullut liitetyksi Venäjään.
;)

Sammatin, nyttemmin Lohjan poika ja Kalevalan kokoaja ei, venäläisenä alamaisena, tietenkään saisi kantaa muuta nimeä kuin Ilja Ivanovits Lenrut. On aivan ennenkuulumatonta että jotkut voivat noudattaa hänen omaa kirjoitustapaansa Elias.
:)
Taisi lähteä mopo keulimaan ;)