P. T. Kuusiluoma
17.03.12, 15:36
LEHDISTÖTIEDOTE
Suomen Sukututkimusseura
Kuopio 17.3.2012
Sukututkijoiden oikeuksista keskusteltiin Valtakunnallisilla Sukututkimuspäivillä
Suomen Sukututkimusseura järjestää tänä viikonloppuna 35. kerran Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät Kuopiossa. Tapahtuma alkoi perjantaina seminaarilla ja jatkuu lauantaina ja sunnuntaina esitelmäohjelmalla ja laajalla sukututkimusnäyttelyllä Kuopion Musiikkikeskuksessa. Tänä vuonna Suomen Sukututkimusseuran yhteistyökumppanina on Pohjois-Savon Sukututkimusharrastajat ry.
Sukututkimuspäivien yleisöä puhutti YLE:n positiivinen kiinnostus sukututkijoiden tutkimusmahdollisuuksien heikennystä kohtaan. Itä-Suomen toimitus esitti perjantaina TV:ssä jutun siitä, että arkistolaitoksen yksiköt eivät enää voi kunnolla palvella sukututkijoita luterilaisten kirkkoherranvirastojen hakiessa pois maakunta-arkistoihin tallentamiaan vuosien 1910-60 kirkonkirjojen mikrojäljenteitä. Juttu ylitti korkean uutiskynnyksen ja se esitettiin perjantaina myös klo 20.30 TV1:n uutislähetyksessä.
Arkkipiispa Leo: "Viranomaisten ei pidä vaikeuttaa sukututkimusharrastusta"
Lauantaina pidetyssä Sukututkimuspäivien avajaistilaisuudessa kuultiin Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon tervehdys. Arkkipiispa Leo käsitteli puheessaan omaa sukututkimustaustaansa. Hän on Ortodoksisukujen tutkimuspiirin perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja ja ollut mukana perustamassa kahta sukuseuraa.
Arkkipiispa Leo kiinnitti puheessaan huomiota myös siihen, että tämän päivän Suomessa sukututkimuksen harrastamista pyritään joidenkin viranomaisten taholta vaikeuttamaan. Hän arveli sen johtuvan länsimaiseen kulttuuriin kuuluvasta usein perusteettoman pitkälle menevästä yksilöiden suojelemisesta. Arkkipiispa toivoi, että vaikeuttamisen sijaan viranomaiset edistäisivät sukututkimusharrastusta.
Päättäjille terveisiä: Identiteetin vahvistaminen tärkeää muuttuvassa maailmassa
Kuopion Sukututkimuspäivien avajaistilaisuudessa Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Teppo Ylitalo lähetti terveisiä päättäjille. Hän kehoitti päättäjiä uutta yhteiskuntaa rakentaessaan huomioimaan myös ihmisten tarpeen etsiä ja vahvistaa identiteettiään.
- Vahvistakaa niitä siteitä, joilla me nykyihmiset liitymme sukupolvien ketjuun, perheeseen, sukuun, lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan. Jokaisella on oikeus juuriin, historiaan ja vahvaan identiteettiin. Juurettomuus, irrallisuus ja yhteisön ulkopuolelle jääminen tekevät ihmisestä kykenemättömän sitoutumaan nykypäivään, saati tulevaisuuteen. Ne estävät meitä kasvamasta täyteen mittaamme ihmisinä, lähimmäisinä ja yhteisön jäseninä.
Puheenjohtaja Teppo Ylitalo kiinnitti huomiota myös siihen merkilliseen tilanteeseen, johon sukututkijat aivan viime aikoina ajettu.
- On kohtuutonta, että jotkut pitävät sukututkijoita lähtökohtaisesti potentiaalisina rikollisina, joiden sanaan ei ole luottamista, ei edes kirjalliseen vakuutukseen. Perusteetonta epäilystä kylvämällä aliarvioidaan sukututkijoiden työtä ja sen työn merkitystä lukemattomien ihmisten identiteetin rakentamisessa ja juurien vahvistamisessa.
Ylitalo lohdutti noin 250 henkilöstä koostuvaa yleisöään sillä, että Suomen Sukututkimusseura tulee edunvalvonnassaan jatkossakin ajamaan sukututkijoiden etuja. Nyt on neuvottelujen aika, mutta mikäli ne eivät johda molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen, on sukututkijoiden asema kirkkoherranvirastojen tietopalvelun asiakkaiden joukossa selvitettävä kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Akateemikko Päiviö Tommilalle kunniamaininta Vuoden Sukukirja -kilpailussa
Valtakunnallisilla Sukututkimuspäivillä jaettiin jälleen Vuoden Sukukirja -kilpailun palkinnot. Vuonna 2011 ilmestyneistä sukukirjoista raati palkitsi kunniamaininnalla historian emeritusprofessori akateemikko Päiviö Tommilan teoksen "Talonpoikia ja opinkäyntiä: Merikarvian Köörtilän Tommilan talon ja suvun tarina".
Teos kertoo yhden suvun ja talon kautta talonpoikaisyhteiskunnan muuttumisesta 1800- ja 1900-luvuilla. Punaisena lankana on erityisesti valistus ja opinkäynti. Arkistoihin, muistitietoon ja haastatteluihin pohjautuva teos sisältää runsaasti valokuvia, mutta poikkeaa perinteisestä sukukirjasta siinä mielessä, ettei se sisällä sukutauluja.
Vuoden Sukukirja -kilpailun voitti teos "Parviaisten suku 3: Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle", jonka toimittivat Mikko Parviainen ja Teuvo Parviainen.
Parviaisten sukukirjan kolmas osa on perinteinen sukukirja, joka täyttää raadin mielestä kaikki hyvän sukukirjan kriteerit sisältäen muun muassa henkilöhakemiston, lähdeviitteet ja lähdeluettelon. Paikkakunnittain ja sukuhaaroittain jaetut sukutaulut ovat selkeät, ja niitä on täydennetty henkilötarinoilla ja valokuvilla. Tekstiosuudessa esitellään Savon Parviaisten historiaa ja suvun tarinoita lukijaystävällisellä tavalla, tosin joitain tekstejä toimituksellisella viimeistelyllä olisi raadin mielestä voinut hieman tasapainottaa.
Toinen kunniamaininta myönnettiin Eero Sovelius-Sovion kirjalle "Ihmisiä laivojen kaupungista: henkilöhistoriaa 1700–1900-lukujen Raahesta."
Teos on hyvä kuvaus merenkulun historiasta ja laivanvarustajakaupunki Raahesta. Teoksessa kerrotaan Raahessa 1700–1900-luvuilla vaikuttaneista varustamo-, liikemies- ja kauppiassuvuista, mutta teos painottuu enemmän henkilö- kuin sukuhistoriaan. Tasapainoisena kokonaisuutena teos on nautittavaa luettavaa ja liitteet antavat lukijalle arvokasta lisätietoa.
Suomen Sukututkimusseura on järjestänyt Vuoden Sukukirja -kilpailun vuodesta 1991 lähtien. Kilpailun tavoitteena on nostaa sukukirjojen laatua ja tehdä niitä tunnetuksi laajemmalle yleisölle.
Tänä vuonna raadilla oli vaativa tehtävä, sillä kilpailuun osallistuneet teokset olivat harvinaisen monipuolisia lähtökohdiltaan ja siksi vaikeasti verrattavia. Perinteisten jälki- ja esipolvitutkimusten lisäksi joukossa oli myös muun muassa käräjäpöytäkirjoihin, suvun muistitietoon ja kirjeenvaihtoon perustuvia teoksia. Vuoden sukukirjaksi valitun teoksen lisäksi raati antoi kunniamaininnan kahdelle erityispiirteitä sisältäneelle teokselle.
Suomen Sukututkimusseura
Kuopio 17.3.2012
Sukututkijoiden oikeuksista keskusteltiin Valtakunnallisilla Sukututkimuspäivillä
Suomen Sukututkimusseura järjestää tänä viikonloppuna 35. kerran Valtakunnalliset Sukututkimuspäivät Kuopiossa. Tapahtuma alkoi perjantaina seminaarilla ja jatkuu lauantaina ja sunnuntaina esitelmäohjelmalla ja laajalla sukututkimusnäyttelyllä Kuopion Musiikkikeskuksessa. Tänä vuonna Suomen Sukututkimusseuran yhteistyökumppanina on Pohjois-Savon Sukututkimusharrastajat ry.
Sukututkimuspäivien yleisöä puhutti YLE:n positiivinen kiinnostus sukututkijoiden tutkimusmahdollisuuksien heikennystä kohtaan. Itä-Suomen toimitus esitti perjantaina TV:ssä jutun siitä, että arkistolaitoksen yksiköt eivät enää voi kunnolla palvella sukututkijoita luterilaisten kirkkoherranvirastojen hakiessa pois maakunta-arkistoihin tallentamiaan vuosien 1910-60 kirkonkirjojen mikrojäljenteitä. Juttu ylitti korkean uutiskynnyksen ja se esitettiin perjantaina myös klo 20.30 TV1:n uutislähetyksessä.
Arkkipiispa Leo: "Viranomaisten ei pidä vaikeuttaa sukututkimusharrastusta"
Lauantaina pidetyssä Sukututkimuspäivien avajaistilaisuudessa kuultiin Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leon tervehdys. Arkkipiispa Leo käsitteli puheessaan omaa sukututkimustaustaansa. Hän on Ortodoksisukujen tutkimuspiirin perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja ja ollut mukana perustamassa kahta sukuseuraa.
Arkkipiispa Leo kiinnitti puheessaan huomiota myös siihen, että tämän päivän Suomessa sukututkimuksen harrastamista pyritään joidenkin viranomaisten taholta vaikeuttamaan. Hän arveli sen johtuvan länsimaiseen kulttuuriin kuuluvasta usein perusteettoman pitkälle menevästä yksilöiden suojelemisesta. Arkkipiispa toivoi, että vaikeuttamisen sijaan viranomaiset edistäisivät sukututkimusharrastusta.
Päättäjille terveisiä: Identiteetin vahvistaminen tärkeää muuttuvassa maailmassa
Kuopion Sukututkimuspäivien avajaistilaisuudessa Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Teppo Ylitalo lähetti terveisiä päättäjille. Hän kehoitti päättäjiä uutta yhteiskuntaa rakentaessaan huomioimaan myös ihmisten tarpeen etsiä ja vahvistaa identiteettiään.
- Vahvistakaa niitä siteitä, joilla me nykyihmiset liitymme sukupolvien ketjuun, perheeseen, sukuun, lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan. Jokaisella on oikeus juuriin, historiaan ja vahvaan identiteettiin. Juurettomuus, irrallisuus ja yhteisön ulkopuolelle jääminen tekevät ihmisestä kykenemättömän sitoutumaan nykypäivään, saati tulevaisuuteen. Ne estävät meitä kasvamasta täyteen mittaamme ihmisinä, lähimmäisinä ja yhteisön jäseninä.
Puheenjohtaja Teppo Ylitalo kiinnitti huomiota myös siihen merkilliseen tilanteeseen, johon sukututkijat aivan viime aikoina ajettu.
- On kohtuutonta, että jotkut pitävät sukututkijoita lähtökohtaisesti potentiaalisina rikollisina, joiden sanaan ei ole luottamista, ei edes kirjalliseen vakuutukseen. Perusteetonta epäilystä kylvämällä aliarvioidaan sukututkijoiden työtä ja sen työn merkitystä lukemattomien ihmisten identiteetin rakentamisessa ja juurien vahvistamisessa.
Ylitalo lohdutti noin 250 henkilöstä koostuvaa yleisöään sillä, että Suomen Sukututkimusseura tulee edunvalvonnassaan jatkossakin ajamaan sukututkijoiden etuja. Nyt on neuvottelujen aika, mutta mikäli ne eivät johda molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen, on sukututkijoiden asema kirkkoherranvirastojen tietopalvelun asiakkaiden joukossa selvitettävä kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Akateemikko Päiviö Tommilalle kunniamaininta Vuoden Sukukirja -kilpailussa
Valtakunnallisilla Sukututkimuspäivillä jaettiin jälleen Vuoden Sukukirja -kilpailun palkinnot. Vuonna 2011 ilmestyneistä sukukirjoista raati palkitsi kunniamaininnalla historian emeritusprofessori akateemikko Päiviö Tommilan teoksen "Talonpoikia ja opinkäyntiä: Merikarvian Köörtilän Tommilan talon ja suvun tarina".
Teos kertoo yhden suvun ja talon kautta talonpoikaisyhteiskunnan muuttumisesta 1800- ja 1900-luvuilla. Punaisena lankana on erityisesti valistus ja opinkäynti. Arkistoihin, muistitietoon ja haastatteluihin pohjautuva teos sisältää runsaasti valokuvia, mutta poikkeaa perinteisestä sukukirjasta siinä mielessä, ettei se sisällä sukutauluja.
Vuoden Sukukirja -kilpailun voitti teos "Parviaisten suku 3: Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle", jonka toimittivat Mikko Parviainen ja Teuvo Parviainen.
Parviaisten sukukirjan kolmas osa on perinteinen sukukirja, joka täyttää raadin mielestä kaikki hyvän sukukirjan kriteerit sisältäen muun muassa henkilöhakemiston, lähdeviitteet ja lähdeluettelon. Paikkakunnittain ja sukuhaaroittain jaetut sukutaulut ovat selkeät, ja niitä on täydennetty henkilötarinoilla ja valokuvilla. Tekstiosuudessa esitellään Savon Parviaisten historiaa ja suvun tarinoita lukijaystävällisellä tavalla, tosin joitain tekstejä toimituksellisella viimeistelyllä olisi raadin mielestä voinut hieman tasapainottaa.
Toinen kunniamaininta myönnettiin Eero Sovelius-Sovion kirjalle "Ihmisiä laivojen kaupungista: henkilöhistoriaa 1700–1900-lukujen Raahesta."
Teos on hyvä kuvaus merenkulun historiasta ja laivanvarustajakaupunki Raahesta. Teoksessa kerrotaan Raahessa 1700–1900-luvuilla vaikuttaneista varustamo-, liikemies- ja kauppiassuvuista, mutta teos painottuu enemmän henkilö- kuin sukuhistoriaan. Tasapainoisena kokonaisuutena teos on nautittavaa luettavaa ja liitteet antavat lukijalle arvokasta lisätietoa.
Suomen Sukututkimusseura on järjestänyt Vuoden Sukukirja -kilpailun vuodesta 1991 lähtien. Kilpailun tavoitteena on nostaa sukukirjojen laatua ja tehdä niitä tunnetuksi laajemmalle yleisölle.
Tänä vuonna raadilla oli vaativa tehtävä, sillä kilpailuun osallistuneet teokset olivat harvinaisen monipuolisia lähtökohdiltaan ja siksi vaikeasti verrattavia. Perinteisten jälki- ja esipolvitutkimusten lisäksi joukossa oli myös muun muassa käräjäpöytäkirjoihin, suvun muistitietoon ja kirjeenvaihtoon perustuvia teoksia. Vuoden sukukirjaksi valitun teoksen lisäksi raati antoi kunniamaininnan kahdelle erityispiirteitä sisältäneelle teokselle.