Torppari kontrahtit

[jonss]

Kuinka hyvin torppari kontrahteja on arkistoitu?
Olen tutkinut erään torpan historiaa Asikkalassa, mutta mistään ei tunnu löytyvän tietoa kontrahteista. Googlesta tutkimalla huomasin että jotain kontrhateija löytyisi kansallisarkistosta. Tiedän että ainakin osa kontrahteista on sovittu suullisesti, kuinka yleistä tämä on ollut?

Miten muuten voisi tutkia syitä vuokrasopimuksen loppumiseen/purkamiseen ja toisaalta miksi uusi on "palkattu"?

Kiitos vastauksista!

[eeva häkkinen]

Oliskohan sopimuksesta tullut riitaa, esim. torppaa hoidettiin isännän mielestä huonosti tai muuten ei torppari ole täyttänyt velvoitteitaan? Näitä asioita on joskus puitu käräjillä. Kontrahtiarkistoa ei ole tietääkseni olemassa, silloinkin kun sopimus tehtiin kirjallisesti, vietiin se oikeuteen vain jos se haluttiin kiinnittää (yleensä vasta 1800-luvulla) tai jos siitä tuli riitaa. Eli tuomiokirjat ovat lähteitä, joista niitä voi edes toivoa tapaavansa.

[jonss]

Kiitos vastauksesta!

Kiinnostukseni on siitä erikoinen että se ei keskity tiettyyn sukuun vaan torppaan. Tämä on helpottanut todella paljon selvittämistä ketä torpassa on asunut. Kiinnostaisi tietää miksi torppareita on vaihdettu.

Kuinka paljon torpparit on voineet vaihtaa torppaa omasta halustaan ns.parempaan?

[Matti Lund]

Kiitos vastauksesta!

Kiinnostukseni on siitä erikoinen että se ei keskity tiettyyn sukuun vaan torppaan. Tämä on helpottanut todella paljon selvittämistä ketä torpassa on asunut. Kiinnostaisi tietää miksi torppareita on vaihdettu.

Kuinka paljon torpparit on voineet vaihtaa torppaa omasta halustaan ns.parempaan?


Näihin kysymyksiin saanee parhaimmat vastaukset Viljo Rasilan torpparilaitosta valottavista sosiaalihistoriallisista tutkimuksista, joita on julkaistu 1960- ja 1970 -luvuilla. Niissä on paljon tilastoja ja taulukoita ja vertailuja, miten torpparit pysyivät tai liikkuivat.

Muuten kontrahteja löytyy tuomiokirjoista, silloin kun ne on haluttu oikeudessa vahvistaa tai on luettu jonkin riitajutun yhteydessä.

Kruununpuustellien torpparikontrahdit on arkistoitu kruununpuustellien arkistoihin, joita ei liene vieläkään digitoitu, koska niitä ei ollut vielä 90 -luvun alussa edes mikrofilmattu. Ne löytyvät Senaatin talousosaston alaisuudesta olevista kansioista.


terv Matti Lund

[kkylakos]

Itse olen nähnyt torppakontrahteja kyseisen emätalon kotiarkistossa ja niitä on saattanut päätyä myös kotiseutuarkistoihin. Mutta kuten jo tässä ketjussa todettu, olivat usein suullisia. Vuokraehdoista on täten usein käytettävissä vain 1900-luvulla kerättyä muistitietoa. Asikkalasta sitä on ainakin Urajärven kartanon alaisista torpista, en kylläkään ulkoa muista kirjallisuus viitettä.

Omassa tutkimuksessani olen myös nähnyt torpparin vieneen sopimuksensa irtisanomisen käräjille. Jos muistan oikein, sopimusta ei löytynyt torpparilta eikä talosta, vaikka oli ilmeisesti paperille tehty. Toisessa tutkimuksessani irtisanotut torpparit veivät myös irtisanomisen käräjille, mutta heillä oli selvästi ollut vain suullinen lupaus.

Mahdollista on, että torppari vaihtoi myös omasta tahdostaan, jopa huonompaan. Tällaisen tarinan 1700-luvulta löysin äskettäin ja kirjoitin siitä blogiini: http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2012/03/henric-jonasson-hakala-22.html

[Kalevi Wiljanen]

Hei.
Oheisena eräs torppari kontrahti vuodelta 1865
K Wiljanen
Torppakontrahti
Torppariksi Leppälahden tilalle No 17 kuuluvalle mökille Karsikkoaho otan minä ensi Mariasta alkain Kalle Halosen seuraavilla ehdoilla. Että antaa isännälle kolmannen osan tuloista sekä viljoista kuin olista ja varresta, tekee kaksi viikkoa kesällä päivätyötä milloin vaaditaan ja nämät omassa ruuassa, hakkaa ja vetää minun maaltani ja minun määräämältäni paikalta kaksi syltä halkoja minun asuinpaikkaani eli pappilaan ja tekee kolmanneksi osaksi tilalta No 17 tehtävät hollin ja maantien korjuun. Sitä vastaan saapi hän viljellä mökin alle kuuluvat pellot ja kuuden puuvälin alle niittyä.
Rakennukset pitäköön voimassa ja korjatkoon kuin tarvis vaatii. Kontrahti pysyy siihen asti kuin jompikumpi puolelta laillisessa järjestyksessä tulee ylössaatetuksi.
Liperi 20 p. marraskuuta 1865 A. J. Europaeus
Kyseinen kontrahti on tyypillinen Savon ja Karjalan kaskiviljelyalueilla, missä torpparit luovuttivat maanomistajalle kolmanneksen kaskiensa ja peltojensa tuotosta sekä suorittivat kesällä 2 5 päivätyöviikkoa isännilleen. Koko maassa suoritettiin yleensä torpan vuokrasta 70 % päivätöinä, 20 % rahana ja loput luontaistuotteina. Torpparien katsottiin olevan varsin hyvin toimeentulevia muuhun tilattomaan väestöön verrattuna.

[JiiPee72]

Minulle tuli torpparin kontrahteja vastaan kunnanarkistossa, olivat siellä muistaakseni Asutuslautakunnan papereissa. Ei sieltä kovin paljoa niitä löytynyt, mutta muutamia kuitenkin ja parasta että juuri isoäitini kotitorpan kontrahti oli siellä ja sain siitä sitten kopion itselleni.

[jukkaukkola]

Kunnissa oli ennen Vuokralautakunnat,joiden Pöytäkirjoista löytyy paljon torppari-asiaa kylittäin ,varsinkin kun torpparit on lunastaneet maat itselleen torppari-lain nojalla 1920-luvulla ,samat kirjat löytyy kuntien arkistoista ja maakunta-arkistoista ,suosittelen maakunta-arkistoa ,koska kunnissa on nykyään työvoimaa karsittu ja asiakirjojen katselun aikana täytyy olla arkiston hoitajan paikalla.Kopioivat kyllä ne asiakirjan sivut ,jotka asiakas haluaa,ainakin täällä Muhoksella.

[jukkaukkola]

Kuinka hyvin torppari kontrahteja on arkistoitu?
Olen tutkinut erään torpan historiaa Asikkalassa, mutta mistään ei tunnu löytyvän tietoa kontrahteista. Googlesta tutkimalla huomasin että jotain kontrhateija löytyisi kansallisarkistosta. Tiedän että ainakin osa kontrahteista on sovittu suullisesti, kuinka yleistä tämä on ollut?

Miten muuten voisi tutkia syitä vuokrasopimuksen loppumiseen/purkamiseen ja toisaalta miksi uusi on "palkattu"?

Kiitos vastauksista!
Minulta löytys 19.06.1857. origenelli torpan vuokrasopimus kirjallisena Ruotsiksi ja Suomeksi ,torppari kylläkin kuolee v.1872,ja seuraava vuokralainen ei ole geneettinen sukulainen edellisille ,jonka poika lunastaa v.1921 torpan itselleen .Maatilaahan ei ennen saanut jakaa ,kuin korkeintaan 2 osaan ,jotta talot säilyisivät eleinkelpoposina

[Leo Suomaa]

Valtion virkatalojen katselmusten yhteydessä on katsottu myös niiden torpat. Kansallisarkistossa olevissa katselmusasiakirjoissa on vaihtelevanmittaisia kappaleita torppia ja niiden kuntoa koskevista asioista. Muistelen, että virkatalojen kontrahdit tehtiin esipainetulle lomakkeelle ainakin jossain historian vaiheessa.

[eeva häkkinen]

Kalevi Wiljasen postauksesta, joka ilmeisesti koski pappilan torppaa, tulikin mieleeni, että pappiloilla oli yleensä paljon torppia ja näitä sopimuksia saattaa löytyä seurakunnan talousarkistosta. Ainakin Kangasniemelle 1788 kirkkoherraksi tullut tarmokas Aron Molander, paitsi että hän pani huonosti hoidetun kirkonarkiston ojennukseen, teki kaikkien n. kymmenen torpparinsa kanssa kirjalliset sopimukset.

Tilan torpat ja niistä saatava tuotto on pääpiirteissään kerrottu myös tilakatselmuksissa, joita pidettiin mm. immissioiden ja perinnöksiostojen yhteydessä. Torppakontrahteja en ole nähnyt näihin kopioidun.

Ehkä tässä yhteydessä pitäisi tarkentaa jukkaukkolan mainintaa tilojen jakamisesta:
Aiemmin halkomisperuste oli manttaaliluku, muistaakseni tiloja oli kielletty jakamasta pienempiin kuin 1/4 manttaalin osiin. Ainakin jo 1700-luvun puolivälistä lähtien kruununtiloille piti hakea halkomislupa maaherralta, joka määräsi tehtaväksi katselmuksen. Tämän perusteella kihlakunnanoikeus (ehkä pikemminkin lautamiehistö) arvioi olisivatko syntyvät osatilat elinkelpoisia eli pystyisivätkö suorittamaan kruunun saatavat ja tuomari, joka tuskin itse osasi sanoa asiasta mitään, puolsi tai hylkäsi halkomisaikeet, jonka jälkeen maaherra antoi tämän lausunnon mukaisen päätöksen. Olen nähnyt tällaisessa tilanteessa talon jaetun kolmeenkin osaan, eli osien määrä ei ollut ratkaiseva, vaan niiden elinkelpoisuus (= veronmaksukyky).