Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Monikkalan suku
Monikkalan suku
Henrik Impola arveli, että Monikkalan Knut Andersinpoika oli talonpoikaista lähtöä ja kotoisin alun perin Vanaja-Janakkalan suurpitäjään kuuluneesta, myöhemmin Mäntsälään liitetystä Sulkavan kylästä ja että siellä olisi ollut hänen pojallaan Clasilla asumakartano. (Frälset och dess rusttjänst s.88, 232-233, viite 102, 257-258) Tiedot on syytä korjata. Sulkavalla oli kolme rälssitaloa, 7/12 veroa, valtaneuvos Henrik Svärdin perillisillä (Genos 2001:180-181), mutta ei Monikkalan suvulla. Se käy ilmi Janakkalan pitäjän rälssimaiden luettelosta, jotka kirjattiin vuodesta 1565 lähtien erikseen verokirjausten perään (SAY Janakkala: Jacob Knutson till Kernala 1 ½ k, Johan Knutson til Monickala ja Leppäkoski ¼ k). Yksi Lepaan lampuodeista Sulkavalla oli Måns Knutsson, jota Impola arvelee yhdeksi Knut kirjurin pojaksi ja Clas Knutssonin edeltäjäksi. Knut kirjuri ei ollut kotoisin Sulkavalta eikä välttämättä lähtöisin talonpoikaisväestöstä. Impola lainaa tässä väärin Teittiä. Voipa kysyä, oliko hän tanskalainen? Kuningas Kristian II:n ja hänen alaistensa välisestä kirjeenvaihdosta voi tehdä sellaisenkin johtopäätöksen. Hän on ollut kyvykäs ja luotettu Suomeen asetettujen miesten avustaja. Tanskalaisvallan kukistuessa 1523 hän näyttää siirtyneen Kustaa Vaasan puolelle, joka uskoi hänelle Hämeenlinnan kirjurin tehtävät ja palkitsi puolenvaihdon aateloinnilla 1529. Jo 1527 hän antoi Hausjärven ja Tuusulan välisestä rajasta tuomion. Myöhemminkin häntä käytettiin sijaistuomarina. Säilyneet tuomiopäätökset osoittavat, että hän hallitsi hyvin tuomarin tehtävät. Voipa olla, ettei hän omistanut tällä lainkaan perittyä maata, vaan kaikki oli ostettua.
Vuoden 1575 rälssintarkastuksessa Klaus Knutinpojan asuinkartanoksi merkittiin ”Siwickala”. Siitä ei mitenkään saa Impolan esittämää muotoa Sulkava, vaikka tuonaikaiset ortografiat horjuivatkin. Ramsaylla on muoto ”Suikkas”, ja 1587 ja 1589 kirjoitettiin Claes Knutson till Suika (BFH V:441, 512). Tätä taloa täytyy etsiä Rengon pääkylästä Muurilasta. Siellä 1539-42 Knut Sigfridsson omisti maata, joka siirtyi 1543 Knut Andersinpojan omistukseen. 1545-59 omistajaksi merkittiin Johan Knutsson, Knut kirjuri vanhin poika. Knut Andersinpoika on siis kuollut 1543 tai 1544, vaikka hänen kuolinajakseen muissa tutkimuksissa on annettu myöhempi ajankohta. Johan Knutinpojan jälkeen Clas Knutsson hallitsi Muurilassa 11/12 koukun tilaa 1590-luvun loppuun asti. Sitten tila joutui autioksi ja joutui Harvialan omistukseen. Rengon Vehmaisten erääseen taloon tuli 1583 isännäksi Sigfrid Persson. Hänestä talo sai nimen Siukola. Nimikirjan mukaan Sigfrid ja Sigurd kääntyivät suomalaisten suussa Siukoksi. Sivikkala kuulostaa hyvin suomalaiselta nimeltä. Senkin takaa pilkistää Sigfrid, Muurilan ensimmäisen tunnetun isännän isännimi! Myös diftongin muljahtaminen Siukosta Suikoksi on mahdollinen. Klaus Knutinpoika asui Muurilassa, koska hän maksoi 10-veroa siellä 1565 ja 1571. Harvialan alaisena tila oli rälssiä, vaikka aikaisemmin siitä ei ole mainintaa. Rengosta toisin kuin Janakkalasta ei erikseen ole rälssimaan luetteloa. 1621 löytyy tällainen merkitä: ”Her Jesper Matsson latit optage 1618. sägs vara gamalt frellse under Suuika.” Lainaus riittänee identifioinnin perustaksi.
Tapio Vähäkangas
Antti Järvenpää
13.03.12, 23:53
Tämä on sen verran arvokas tiedonanto, että tämän voisi aivan hyvin laittaa Genokseen.
Olen joskus koittanut myös itse arvella Knut kirjurin lähtökohtia ja etenkin sitä, mistä hänen maaomaisuutensa olisi kotoisin. En ole päässyt ikinä alkua pidemmälle, mutta sellaista oletusta olen koittanut pyöritellä päässäni, että hänen vaimonsa olisi jotenkin Hakoisten Valdemar Diekenin jälkeläisiä. Kuvitelmani on erittäin hataralla pohjalla, mutta laitan sen kuitenkin esille, jos kohta se herättäisi jollakin jonkun ajatuksen.
Kun eräät juureni ovat Padasjoen Virmailan suvussa, niin Virmailan on aikojen alussa perustanut kirjattujen muistitietojen mukaan eräs Vilmar (siis pelkkä Vilmar ilman patronyymejä). Hakoisten Valdemaria myös kutsuttiin joissakin yhteyksissä Vilmariksi, joka on ainoa tällä nimellä tuntemani historillinen henkilö Virmailan Vilmarin lisäksi.
1600-luvulla sitten Hauhon Kouvalan lunastajaksi ilmestyy sukuoikeudella Padasjoen Virmailan isäntä Bock-suvun jälkeen, mutta en itse, eikä tietääkseeni kukaan tiedä, miten Bockit ja Virmailat olisivat sukua toisilleen. Joka tapauksessa mm. Tiina Miettisen tarmokkaan tutkimustyön tuloksena Hauhon aineiston osalta tiedetään, että Bock-suvun kantaäiti, Kouvalan Henrik Jesperinpojan vaimo, Beata Jaakontytär, oli Monikkalan Jakob Knutinpojan ja Anna Henrikintyttären (Tawast) tytär, joka kasvoi Arvid Tawastin kasvattina "Neito Beatana".
Neito Beata on siis varmasti Monikkalasta, mutta se ei ratkaise miten Virmailan väki voisi polveutua samasta suunnasta. Joka tapauksessa neidon isä oli Knut kirjurin poika Jakob. Knutin vaimon nimen tiedetään olleen Karin, mutta hänen sukujuurensa ovat käsittääkseni arvelujen varassa. Hyvin samassa ikäluokassa on Hakoisten suvun Karin Niilontytär, jonka iso isä oli tuo Valdemar (Vilmari) Dieken. Kaarin Niilontyttärelle Anthoni on arvellut puolison, joka kuitenkin on oletuksen asteella. Tässä on sellainen ohut ja hyvin epävarma lanka, joka toisi ainakin yhden yhteyden Virmailan ratsutilan ja Hakoisten välille Vilmar nimen lisäksi, mutta välissä on kaksi tuntematon kohtaa: 1) Knut kirjurin vaimon todelliset juuret 2) mitä kautta Virmailan joukolla oli sukuyhteys Bock sukuun.
Jos Karin olisi Hakoisten sukua, josta ei kuitenkaan ole mitään todisteita, voisi se selittää ainakin osaltaan Knut kirjurin omistuksia. Tässä on matkalla luvattoman monta jos sanaa, ja koko korttitalo voi kaatua yhteen alkuperäisdokumenttiin, joka osoittaa asioiden olevan toisin, mutta tämä on kuitenkin pyörinyt mielessäni useita vuosia eräänä mahdollisuutena monien muiden mahdollisuuksien joukossa.
Tapani Kovalaine
14.03.12, 21:48
...1600-luvulla sitten Hauhon Kouvalan lunastajaksi ilmestyy sukuoikeudella Padasjoen Virmailan isäntä Bock-suvun jälkeen, mutta en itse, eikä tietääkseeni kukaan tiedä, miten Bockit ja Virmailat olisivat sukua toisilleen...
... tämä on kuitenkin pyörinyt mielessäni useita vuosia ...
Bock-suvun jälkeen ilmestyy sukuoikeudella Virmailan isäntä Hauhon Kouvalan (Knaapin) lunastajaksi - näin kerrotaan eräissä Suku Forumin aikaisemmissa viestiketjuissa. Vastausta ei ole vielä löytynyt. Osasyynä voi olla, ettei ole vielä tullut esille kuka olikaan se Virmaalan isäntä nimeltään, jonka sukulaisuus Bock-sukuun pitäisi löytää.
Beata Henrikintyttären ja Iisakki Antinpojan avioliitto ei näytä olevan ratkaisu esitettyyn pulmaan. Pihvi on jossain muussa kuin lankoudessa tai naimakaupassa. Siis sukulaisuudessa.
Iisakki Antinpojalla oli sisko Elin Antintytär, joka oli aviossa linnanvouti Jakob Sigfridsson'in (Härkä?) kanssa. Pariskunnan vävy oli Olavinlinnan päällikkö Anders Rundeel (1619-1679), Kangasalan Sorolan isäntä. Hänen vaimonsa Magdalenan ja myös Maria Walleniuksen 1697-1748 kautta olen Bock-sukuun ja Monikkala-sukuun törmäillyt. Kouvala taas kiinnostaa sikäli, että Iisalmeen 1700-luvun alussa saapuneen Kouvalaisen suvun esipolvet ovat yhä hakusessa.
Antti Järvenpää
17.03.12, 12:53
Bock-suvun jälkeen ilmestyy sukuoikeudella Virmailan isäntä Hauhon Kouvalan (Knaapin) lunastajaksi - näin kerrotaan eräissä Suku Forumin aikaisemmissa viestiketjuissa. Vastausta ei ole vielä löytynyt. Osasyynä voi olla, ettei ole vielä tullut esille kuka olikaan se Virmaalan isäntä nimeltään, jonka sukulaisuus Bock-sukuun pitäisi löytää.
.......
Ohessa muutama Tiini Miettisen aikoinaan tekemä poiminta koskien Kouvalaa:
- syyskäräjät 22-23.10.1666: Johan Henriksson i Wirmaila ostaa Johan von Hausenilta Kouvalan talon.
- Talvikäräjät 1667: Carl Hendersson on velkaa porvari Albrekt Råsskampille Turkuun.
- Syyskäräjät 12-13.10.1668: Carl Hendersson arvelee voivansa lunastaa Abraham Isakssonille kuuluneen pellon.
- kesäkäräjät 5-6.7.1670: Eräs Berttel Grellsson Kouvalasta on ostanut Abraham Isakssonilta pellon 30 tlr hm. Kauppa on kuulutettu kolmasti eikä perillinen (bördeman) Carl Hendersson Kouvalasta ole lunastanut peltoa oikeassa ajassa, vaan hyväksyy kaupan.
Virmailan historiassa Kouvalan oston historia viittaisi siihen, että tila oli syystä tai toisesta myyty von Hausenille, mutta Heikki Pietarinpoika oli puuttunut kauppaan sukuoikeuden perusteella, ennen kuin kauppa oli lopullisesti vahvistettu. Missään ei sanota näin, mutta oletettavasti tästä on kysymys.
Hauhon ja Tuuloksen kesäkäräjillä 16-17.7.1666 käsitellään Hausenin ja Virmailan välisen kaupan kolmatta lainhuudatusta. "Uplyste ,, 3:die gången Coufwola hemman i ,, 12: j öres skatt Jords som Johan Hindersson i Wirmala* (W)thaf Johan Won Hausen för –,, 900: .....* koppar myndt (s)igs tillhandlat hawer (h)ar emodt giorde Isaak Johansson Jnspråk** och wtha fästa* __tt _____ lösa hemmanet Innan den tijds som Lags sager". Nyt siis Henrik Pietarinpoika oli kuollut, ja asiaa hoiti poika Johan ja ilmeisesti Iisak Juhonpoika Bock yritti purkaa kauppaa sukuoikeuteensa vedoten.
Asiaa käsiteltiin uudelleen 22 ja 23 10.1666 seuraavin pöytäkirja merkinnöin, jolloin kauppa vahvistettiin lopullisesti: "Alld(en)stunds Nämden bekände, dedd Koufwola hemman i Tuulos sockn å ,,12: j öres Lands ,, [:- Johann Won Hausen* emodt Otto hundrade dalar koppar myndt för dessa (J)urijm 691:] ahr, åhr 1660: Uthi sahl Gustaff (A)nderssons tijdh ,,3 gångar Lagsbudit do_hängen Utaf arfwingarna dett samma efther Lags kunat (J)ij(n)börda, Uthan fast(mehre) Utaf Hausen sedermehra förfåldt igen till Johan Hindersson i Wirmala för nije hundeade dalar koppor Myntt, hwilken och dett samma till öfwerflöds låthit lagligen publicera; ...uerföre Lijtmätigt dätt ,, 1:2: och ,, 4 Capitel i Jorda Balken LandsLagan, dömbdes ofwanbemd:n Jorda Röör emellan bemd:n Johan Won Hausen och Wirmala Johan stadigt och fast, alldeelas der (eftt)er som sielföre Röör brefwet der ötwer förfallat i bookstafwen Lijdher i dätta weds hwars ,,3 __ som har medt wijdare 2 wällia".
Seuraavat käräjäkirjaukset koskevat sitten jo Karl Henrikinpoika Virmailaa. Talvikäräjillä 1667 Karl Henrikinpoika on velkaa porvari Albrekt Råsskampille Turkuun, syyskäräjät 12-13.10.1668 Karl Henrikinpoika arvelee voivansa lunastaa Abraham Isakssonille kuuluneen pellon, kesäkäräjät 5-6.7.1670 eräs Berttel Grellsson Kouvalasta, on ostanut Abraham Isakssonilta pellon 30 tlr hm. Kauppa on kuulutettu kolmasti eikä perillinen (bördeman) Karl Henrikinpoika Kouvalasta ole lunastanut peltoa oikeassa ajassa, vaan hyväksyy kaupan.
En ole koskaan itse perehtynyt mitenkään juurta jaksaen maanomistuksiin Luopioisissa, mutta Liisa Poppiuksen tekemässä isntäluettelossa Lemettylän kylän kaikki viisi taloa oli läänitety seuraavasti:
Kylän kaikki viisi taloa sai läänityksekseen ja liitti yhteisviljelykseen:
Heikki Jesperinpoika, 1593-1599 ratsumies Aksel Kurjen lipullisessa
p:so Beata Jaakontytär (till Kernaala) 1600-1603
Lauri Martinpoika 1604-1625, ed. lesken II mies
Iisakki Antinpoika 1626-162?, Beata Jaakontyttären vävy.
p:so Beata Heikintytär 162?-1633
Matti Eerikinpoika, n. 1633-45 lesken II mies, Hollolan vouti
Juho Iisakinpoika 1645-1655, Beata Heikintyttären poika
p:so Marketta Juhontytär 1656-1664
Iisakki Juhonpoika Bock 1665-1713, edell. poika
p:so Maria
Johan Wallenius, Akaan kirkkoherra n.1714-1719, edell. vävy
p:so Elisabet Bock
Sitten tämä Virmailan talo olisi saman isäntäluettelon mukaan Kouvalan Knaapi seuraavasti:
Knaapi
Heikki Heikinpoika 1539
Heikki Eerikinpoika 1543-1551
Tuomas Heikinpoika 1567-1591
Söyrinki Tuomaanpoika 1592-1603
Tuomas Yrjönpoika 1603-1605
Timoteus Iivarinpoika Ryss 1604-1616
Iisakki Antinpoika 1617-162?, Beata Jaakontyttären vävy.
p:so Beata Heikintytär 162?-1638
Jaakko Iisakinpoika 1638-1653, ilm. ed. poika
Abraham Iisakinpoika 1654-1663, Iisakki Antinp. poika
pso Margareta Antintytär
Johan v. Hausen, 1663-1664
Kalle Heikinpoika Virmaila 1664-1679, etäistä sukua Abrahamille.
p:so I Beata Gabrielintytär kn. 1665, pso II Kaarina main.1667-78
Erik Bock, kapteeni 1680-1703, Abrah. Iisakinpojan veljen poika
Johan Lindberg 1704-1709
Benjamin Juhonpoika 1710-1726
p:so Katariina
Laitan vielä jonkinlaisen aika kaavion Kouvalasta ja Virmailasta. Virmailan esi-isät ovat tässä kuten Vuorelan kirjassa ja kaaviota katselessa tulee mieleen, että ilmeisesti jokin ei ole aivan kohdallaan tai jokin yllättävä sukuyhteys puuttuu.
Aikaa siitä, kun olen tätä viimeksi pohtinut on jo kulunut aika tovi, ja muistelisin, että minulla olisi jossakin tarkempaakin tietoa noista käräjätapahtumista ja sukuoikeuden käytöstä, mutta ne eivät nyt sattuneet silmiin. Joka tapauksessa tässä on tuo ydinasia
Antti Järvenpää
18.03.12, 10:04
Laitetaan nyt esille vielä se, mitä oli poiminut esille Nuutti-kirjurin suvusta muutamasta lähteestä. Huomiota tässä kiinnittää maanomistusten osalta se, että pääomistukset olivat Kernaalajärven ympäriltä, jonka olettaisi olleen Hakoisten herran aluetta Valdemar Diekenin aikaan, sillä Waldemar Diekenin jälkeläisiä on mm. Ramsayllä Hyvikkälä suvun alla, joka on Hakoisista hiukan länteen.
Waldemar (Wilmar, Widmar, Walmar) Diekenin suvusta Anthoni on tehnyt varsin hyvän esityksen "Hagasläkten Historiska Samfundet i Åbo V". Anthoni on korjannut esityksessään Ramsayn virheitä, jossa Waldemar Diekenin suku on hajonnut monen suvun alle. Anthonin Hagasläkt esityksestä käy esille, että Hämeen suunnan omistukset jäi Lauri Valdemarinpojalle, jolla oli lapset:
Elin Laurensdr., nunna Naantalissa, jonka perintöosuus Hyvikkälä, oli lahjoitettu Naantalin luostarille
Nils Larsson af Haga (Diekn) Hakoisten omistukset
Katarina Laurintytär, josta puhutaan kuolleena 1479. Anthoni esittää täälle omat oletuksensa, mutta itse olen miettinyt, mitkä olisi ollut tämän rouvan perintömaita Janakkalassa, ja kun Nuutti-kirjurin vaimo on saman niminen ja maat ovat Kernaala järven naapurissa aivan Hakoisten vieressä, jää pohtimaan, olisiko tässä jokin yhteys.
NUUTTI KIRJURIN SUKU
Knut Andersinpoika eli Nuutti-kirjuri till Monikkala, kututtiin "gamle Knut skrifvare" .Lainlukija ja tuomiovaltainen Porvoon ja Hattulan kihlakunnissa 1520, ja vielä 1539. Aateloitu 2.8.1529 rälssillä, kypärällä ja kilvellä palkinnoksi siitä uskollisuudesta, jota oli osoittanut Kustaa kuninkaalle. Rekisteröitui aateliskatselmuksessa 1537. Hänen sanottiin 1556 olleen kuollena jo muutamia vuosia (1). Omisti m.m. Monikkalan, Leppäkosken ja Kernaalan kartanot (2). Jaakko Teitin valitusluettelossa syytetään Knuutti kirjuria useista anastuksista. 1) Tuomas Juhonpoika Vantaasta ja Olavi Mikonpoika samoin Janakkalasta, valittivat, että Knuuttikirjuri, joka kuoli muutama vuosi sitten, oli asettanut kruunun veromaalle Monikkalaan runsaat parikymmentä vuotta sitten ja oli karkoittanut monta talonpoikaa Monikkalasta ja ympäriltä, niin että hänellä oli 10 lampuotia, joista 3 Monikkalassa, 2 Kernaalassa, 1 Leppäkoskella, 1 Launoskylässä, 1 Niinisalon kylässä (2 viimemainittua Lopella), 2 Muurilan kylässä (Rengossa). Lampuodit maksoivat hänelle veroina 4-5 leiviskää. Edelleen syytettiin Knuutti kirjuria siitä, että hän olisi hakkauttanut 5 penikulmaa suuren kaskimaan Vantaaseen ja kieltänyt talonpoikia päästämästä karjaansa kaskimaalleen. Kaiken viljan, jota oli 12 puntaa ruista, 12 ohria ja 2 herneitä, sekä 4 lehmää oli hän vienyt taloonsa, eivätkä talonpojat saaneet mitään. Edelleen syytettiin häntä siitä, että olisi ottanut 1/6 koukun maan Tuomas Juhonpojalta Vantaasta. »Onko oikein, kirjoittaa tähän Jaakko Teitti, että Knuutti kirjuri on ottanut itselleen niin monta veroa eli koukkua, kuten niitä sanovat, se alistetaan Jumalan ja Kuninkaan ratkaistavaksi. Ellei Hänen Majesteettinsa kutsu koko maata suojaamaan ja puolustamaan sellaista villiaatella vastaan, joka syö kansan miehen köyhäksi, niin menee koko maa perinpohjin turmioon.» (3) - K. n. 1550. - Pso: Karin, joka eli hänen jälkeensä.
Lapsia:
Johan Knutinpoika till Monikkala. Linnanvouti 1565 Lodessa Eestissä. Hämeenläänin käskynhaltija 22.1.1571-1572, ja uudestaan 30.9.1575 - 1576. Hattulan kihlakunnan tuomari 1576. Ratsumestari 1579. Koporien linnoituksen käskynhaltija Inkerinmaalla 1582; - k. 1582 lapsettomana. - Pso Brita Boije, k. 1600. Vaimon II pso n.1588 Hans Hansinpoika till Monikkala,
Klas Knutinpoika (taulusta. I) till Suikkas. Hattulan kihlakunnan vouti 1579-1582. Hämeenlinnan linnaluotto 1579
Jakob Knutinpoika (taulusta. I) till Kernala Janakkala. Mainitaan 1567, ja viimeisen kerran 1578 (1). - Pso Anna Henrikintytär, vht. (Henrik Jepenpoika (Kaas-Tawast) ja Cecilia (2). Vmon II pso Petter Dän. Avioliitto on solmittu ennen 3.7.1588
Jakobin lapsia:
Johan Jakobsson, kirjoitti itsensä sukuvaakunan mukaan "Stråll", mutta käytti kuitenkin itse Sabelhjerta-suvun kilpimerkkiä, vänrikki, k. 1605, kaatuneena Kerkholmissa. - Pso Märta Böllia , vmon I aviossa. Vmon II pso Jakob Abrahamsson (Katinala ja Suontaka sukua), k.1620-luvulla Preusissa (1).
Beata Jaakontytär, Arvid Tavastin kasvattina ”neito Beata ” isänsä kuoltua, pso I Henrik Jesperinpoika, rälssimies ja lainlukija Luopioisten Kouvalasta, teloitettu 1599 Viipurissa, pso II Lars Mårteninpoika, Sääksmäen vouti 1609 ... 1615. (4)
N.N Jaakonlapsi, lapsia oli useampia perintöriidan monikkomuodon mukaan, mutta oliko enemmän kuin kaksi.
Lähteitä:
1) Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909.
2) Janakkalan historia, Veikko Kerkkonen, Karisto Hämeenlinna 1931
3) Jaakko Teitin valitusluettelo
4) Genos 4/2004
Tapani Kovalaine
18.03.12, 17:41
Suuret kiitokset Antille mahtavasta tietopaketista! Kun satun lankouden kautta liittymään Nuutti-kirjurin jälkeläisiin, niin on ilo tietää hänestä kaikki.
Kouvalan Knaapin omistus näyttää kerrottujen tietojen valossa pysyneen Bock-suvulla ja vain 16 vuoden ajan eli 1664-1679 on kaukaisempi sukulainen ollut tilan omistajana - siis Kalle Heikinpoika. Hänen jälkeensä on tila palannut Bock-suvun sisäpiirille.
Ilmeisesti Johan von Hausenin ja Kalle Heikinpojan keskinäiset kaupat ja lunastusyritykset ovat johtaneet Monikkalan ja Knaapin kerrotunlaisiin omistuksiin. Kauppakuviot ja sukuoikeuksiin vetoamiset näyttävät jäävän osin historian hämärään, siis sen historian, jolloin naisten mahdollisuudet omistaa ja hallita kiinteistöjä olivat... tai on parasta etten sano kantaani.
Tämä on sen verran arvokas tiedonanto, että tämän voisi aivan hyvin laittaa Genokseen.
Olen joskus koittanut myös itse arvella Knut kirjurin lähtökohtia ja etenkin sitä, mistä hänen maaomaisuutensa olisi kotoisin. En ole päässyt ikinä alkua pidemmälle, mutta sellaista oletusta olen koittanut pyöritellä päässäni, että hänen vaimonsa olisi jotenkin Hakoisten Valdemar Diekenin jälkeläisiä. Kuvitelmani on erittäin hataralla pohjalla, mutta laitan sen kuitenkin esille, jos kohta se herättäisi jollakin jonkun ajatuksen.
Kun eräät juureni ovat Padasjoen Virmailan suvussa, niin Virmailan on aikojen alussa perustanut kirjattujen muistitietojen mukaan eräs Vilmar (siis pelkkä Vilmar ilman patronyymejä). Hakoisten Valdemaria myös kutsuttiin joissakin yhteyksissä Vilmariksi, joka on ainoa tällä nimellä tuntemani historillinen henkilö Virmailan Vilmarin lisäksi.
1600-luvulla sitten Hauhon Kouvalan lunastajaksi ilmestyy sukuoikeudella Padasjoen Virmailan isäntä Bock-suvun jälkeen, mutta en itse, eikä tietääkseeni kukaan tiedä, miten Bockit ja Virmailat olisivat sukua toisilleen. Joka tapauksessa mm. Tiina Miettisen tarmokkaan tutkimustyön tuloksena Hauhon aineiston osalta tiedetään, että Bock-suvun kantaäiti, Kouvalan Henrik Jesperinpojan vaimo, Beata Jaakontytär, oli Monikkalan Jakob Knutinpojan ja Anna Henrikintyttären (Tawast) tytär, joka kasvoi Arvid Tawastin kasvattina "Neito Beatana".
Neito Beata on siis varmasti Monikkalasta, mutta se ei ratkaise miten Virmailan väki voisi polveutua samasta suunnasta. Joka tapauksessa neidon isä oli Knut kirjurin poika Jakob. Knutin vaimon nimen tiedetään olleen Karin, mutta hänen sukujuurensa ovat käsittääkseni arvelujen varassa. Hyvin samassa ikäluokassa on Hakoisten suvun Karin Niilontytär, jonka iso isä oli tuo Valdemar (Vilmari) Dieken. Kaarin Niilontyttärelle Anthoni on arvellut puolison, joka kuitenkin on oletuksen asteella. Tässä on sellainen ohut ja hyvin epävarma lanka, joka toisi ainakin yhden yhteyden Virmailan ratsutilan ja Hakoisten välille Vilmar nimen lisäksi, mutta välissä on kaksi tuntematon kohtaa: 1) Knut kirjurin vaimon todelliset juuret 2) mitä kautta Virmailan joukolla oli sukuyhteys Bock sukuun.
Jos Karin olisi Hakoisten sukua, josta ei kuitenkaan ole mitään todisteita, voisi se selittää ainakin osaltaan Knut kirjurin omistuksia. Tässä on matkalla luvattoman monta jos sanaa, ja koko korttitalo voi kaatua yhteen alkuperäisdokumenttiin, joka osoittaa asioiden olevan toisin, mutta tämä on kuitenkin pyörinyt mielessäni useita vuosia eräänä mahdollisuutena monien muiden mahdollisuuksien joukossa.
En voi yhtyä Antti Järvenpään ajatukseen, että Knut-kirjurin vaimo olisi Hakoisten suvusta. Karin Nilsintytär oli Nils Larsinpojan ensimmäisestä avioliitosta. Hänen on siis täytynyt syntyä ennen 1480. Noin 1530 hän olisi ollut viisikymppinen. Siksi hän ei sovi Knut-kirjurin vaimoksi. Teitin tutkinnassa 1555 eräät talonpojat valittivat, että Knut oli asettunut Monikkalaan syrjäyttämällä kolme talonpoikaa ja hankki sille rälssioikeudet. Sen jälkeen hän oli hankkinut muitakin talonpoikaismaita. Knut kirjurilla oli fränka Tofferi Walborg (Valpuri Kristofferintytär), joka oli kotoisin Viralan kylästä (s.116, 209-211, 218 238). Oliko Valpuri Knut-kirjurin vaimon sukulainen? Sukulaisuutta hyväksi käyttäen Knut näyttää laajentaneen omistuksiaan.
Näyttää siltä, ettei Knut Andersinpoika omistanut mitään ennen tuloaan Hämeeseen, vaan kaikki oli ostettua.
Tapio Vähäkangas
Tiina Miettisen tarmokkaan tutkimustyön tuloksena Hauhon aineiston osalta tiedetään, että Bock-suvun kantaäiti, Kouvalan Henrik Jesperinpojan vaimo, Beata Jaakontytär, oli Monikkalan Jakob Knutinpojan ja Anna Henrikintyttären (Tawast) tytär, joka kasvoi Arvid Tawastin kasvattina "Neito Beatana".
Onko tuo mainitsemasi tutkimustyö saatavilla kirjallisessa muodossa jossain?
t. Olavi A.
Tiina Miettinen
21.03.12, 15:46
En ota itselleni kunniaa työstä, jote en ole tehnyt. Kyseinen tutkimustulos Henrik Jesperinpojan suhteesta Tawasteihin löytyy tästä:
Koskinen, Ulla: Henrik Jesperinpoika ja Kernaalan Anna. Genos 4/2004.
Kehotan myös tutustumaan FT Ulla Koskisen väitöskirjaan, jossa esitellään varsin hyvä teoria Tawast no 64 suvun taustasta sekä setvitään muutenkin suomalaisen rälssin touhuja ja keskinäisiä yhteyksiä 1500-luvulla:
Koskinen, Ulla: Hyvien miesten valtakunta: Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa. SKS 2011.
Antti Järvenpää
21.03.12, 15:57
Onko tuo mainitsemasi tutkimustyö saatavilla kirjallisessa muodossa jossain?
t. Olavi A.
Artikkelista, Genos 4/2004 Henrik Jesperinpoika ja Kernaalan Anna FM Ulla Koskinen, löytyy tuo selvitys.
Ehkä tiedoksi vielä kuva Anthonista Hakoisten suvusta ja tuosta mitä Tapio kritisoi. Itselläni taisi mennä Kaarinat sekaisin, mutta tämä kuva selvittää mistä Kaarinasta on kyse.
Kernaalahan on jotakuinkin Hagan eli Hakoisten naapurissa. Toisaalta se ei yksin todista mitään.
Knuutti kirjurista olen laittanut itselleni muistiin, että hän omisti m.m. Monikkalan, Leppäkosken ja Kernaalan kartanot. Jaakko Teitin valitusluettelossa syytetään häntä useista anastuksista. Hän oli talonpoikien mukaan asettunut kruunun veromaalle Monikkalaan runsaat parikymmentä vuotta sitten ja oli karkoittanut monta talonpoikaa Monikkalasta ja ympäriltä, niin että hänellä oli 10 lampuotia, joista 3 Monikkalassa, 2 Kernaalassa, 1 Leppäkoskella, 1 Launoskylässä, 1 Niinisalon kylässä (2 viimemainittua Lopella), 2 Muurilan kylässä (Rengossa). Itse ymmärtäisin tämän niin, että hänellä oli läänitetty jokin osa kruununveroista ja ilmeisesti maan tavan mukaan hän hamusi lisää.
Oli niin tai näin, niin olisi mukava, jos Knuutti-kirjurista ja hänen vaimostaan löytyisi lisätietoa. Olen katsellut joitakin vuosia sitten häntä aika paljon keksimättä mitään, mutta nyt kun näitä uusia dokumentteja on tullut nettiin, voisi olla mahdollista, että hänestä löytyisi jotain uutta. Janakkalan pergamenttikääröistähän taitaa ainakin yksi digiarkistossa oleva olla hänen käsialaansa.
Antti Järvenpää
21.03.12, 22:06
En ota itselleni kunniaa työstä, jote en ole tehnyt. Kyseinen tutkimustulos Henrik Jesperinpojan suhteesta Tawasteihin löytyy tästä:
Koskinen, Ulla: Henrik Jesperinpoika ja Kernaalan Anna. Genos 4/2004.
Kehotan myös tutustumaan FT Ulla Koskisen väitöskirjaan, jossa esitellään varsin hyvä teoria Tawast no 64 suvun taustasta sekä setvitään muutenkin suomalaisen rälssin touhuja ja keskinäisiä yhteyksiä 1500-luvulla:
Koskinen, Ulla: Hyvien miesten valtakunta: Arvid Henrikinpoika Tawast ja aatelin toimintakulttuuri 1500-luvun lopun Suomessa. SKS 2011.
Ulkomuistista kun puhuu, tulee joskus muistettua väärin, mutta nthän asia tuli korjattua.
Tämä väitöskirja ei ole käynyt silmiini, joten kiitos vinkistä. Tietää mitä seuraavalla kerralla etsii tiedekirjan hyllyistä.
Linkistä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1199552 näkee aika hyvän senaatinkartan venäjän vallan ajalta Kernaalajärven ympäristostä.
P. Pihlman
23.03.12, 09:43
Suuret kiitokset Antille mahtavasta tietopaketista! Kun satun lankouden kautta liittymään Nuutti-kirjurin jälkeläisiin, niin on ilo tietää hänestä kaikki.
Kouvalan Knaapin omistus näyttää kerrottujen tietojen valossa pysyneen Bock-suvulla ja vain 16 vuoden ajan eli 1664-1679 on kaukaisempi sukulainen ollut tilan omistajana - siis Kalle Heikinpoika. Hänen jälkeensä on tila palannut Bock-suvun sisäpiirille.
Ilmeisesti Johan von Hausenin ja Kalle Heikinpojan keskinäiset kaupat ja lunastusyritykset ovat johtaneet Monikkalan ja Knaapin kerrotunlaisiin omistuksiin. Kauppakuviot ja sukuoikeuksiin vetoamiset näyttävät jäävän osin historian hämärään, siis sen historian, jolloin naisten mahdollisuudet omistaa ja hallita kiinteistöjä olivat... tai on parasta etten sano kantaani.
Viite:
Antti Järvenpää:" Juhani Knutinpoika till Minikkala - Vaimon II pso.n.
1588 Hans Hasinpoika till Monikkala."
"Erik Andersson Kiorbiauw (Kirby), aateloituna Lilljebrunn, Monikkala
Janakkalan pitäjää Hämeessä. Syntynyt Skotlannissa. Muutti Ruotsiin
ja palveli hyvin ja urhoollisesti kuningas Kustaa Adolfin ja kuningatar Kristinan aikana tanskalaisen, venäläisen, liiviläisen ja saksalaisen sodan
aikana.
Sotamiehestä lopulta majurina Hämeenlinnan läänin ratsurykmentissä.
Aateloitiin 1641-08-13 (1642 numerolla 293). Erosi 1645-12-20. Kuoli
ennen 13/5. Hän sai 1637-09-26 luvan omistaa Monikkalan säteritilan,
joka Monikkalan Hans Hanssoinin teloituksen jälkeen 1605 valtiolle
takavarikoituna maatilana annettiin hänen anopoilleen, liivinmaalaisen
Paul von Stickenin leskelle, ja sai erossa vahvistetun säterivapauden Monikkalaan."
P. Pihlman
Kirkkoherra Olavi Olavinpoika omisti Monikkalan suurtilan. SAY:n mukaan Monikkalan Roselissa asui kirkkoherra Olof Olofsson Monicka vuodesta 1562[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) vuoteen 1584, jolloin hän ilmeisesti kuoli koska vuonna 1585 tilalla asuu leski Margareta[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Myös Kansallisbiografian mukaan Olof Olofsson Biörn kuoli 1584.
Olaveja vaikutti Janakkalassa useampiakin, joten on vaikea päästä selville kuka kukin oli. Ohessa muutamia mainintoja:
Vuonna 1435 olivat rajaa vahvistamassa kaksitoista syynimiestä, jotka olivat Oluf Broderson, Michil Staffanson, Oluf Adzerson, Powell Kalwolainen, Daniel Hanson, Jöns Lamije, Philippus Karriala, Lars Nystad, Oluf Person, Clement i Wirala, Powell i Wehikälä ja Loren Sawolaisenpoika Monikkalasta. Samat syynimiehet todistivat perintöasiaa koskien Portaan Olof Inövassonin äidinperintöä Hyvikkälässä (Janakkalaa), jonka hän antoi Valdemar Djäknille 9.1.1431. Olof Inövassonin äidin veljenä mainitaan Olaff Magnuksenpoika Hyvikkälästä [Hiwikkälä], joka oli ostanut Olavi Inöfwassinpojan perintöosuuden. Olavi Magnuksenpojan kuoltua Olavi Inowassinpoika oli saanut tilan takaisin ja nyt oli sitä myymässä Djäknille. ”Witherligith ok kunnogth waare thet allom thöm thetta breff see eller höra, ath then tiidh jak Nicklis Tawisth tyngh hiölth met almoganom aff Haghw [Hauho] ok Twlox [Tuulois] i Sodialaby anno Domini mcdxxxj°, fferia tercia proxima post festum epiphanie Domini, kom fore mik Olaff Inöffwasson i Pordas i sama sokn ok kærdhe, ath hans moderbrodher Olaff Magnusson i Hiwikkälä i Ianakkala kirkio sokn haffde aff hanum köpth hans mödernes deel i samma Hiwikkælæ godz swaa mykith som waar en trydiungh aff enom trydiungh, ok ther aff bleff hanum obetaladh epter för:da Olaff Magnussons dödh x mark peninghe ok en koo. Ok foor then skuldh ath ærligh man Waldemar Diækn haffde faath samma Hiwikkælæ godz alth swa nær tiil förne fore siich fwlth, tha betaledhe Waldemar Diækn for:de Olaff Inefwasson the sama x mark pæninghe ok ena koo tiil fulla nöya. Thy skötthe for:de Olaff ok faasth foor fornempda syn mödernes deel i Hiwikkælæ fraa sigh ok sinæ epterkomande wnder Waldemar Diækn ok hans epterkomandhe tiil æwerdeliga ægaa. Thenne xij waare i sköttningenne: Nisse Iönsson, Olaff Brodersson, Anders Atzersson, Mickel Pyrenen, Mattis Kok, Olaff Atzersson, Tranekær, Paual Orawa, Erick i Sodiala, Mickel i Rukkula, Larens i Aluctula (= Aluetula) ok Peder i Aluctula (= Aluetula). Tiil witnesbyrdh ath thetta waar swaa i alla mottha giorth tha henger iak, for:de Niclis, fore for:de Olaff bön skuldh mith jncigle fore thetta breff. Scriptum anno, die et loco ut supra.” (FMU 1991).
Vuonna 1469 herra Olavi Tavast sakotti miehiä, jotka olivat rakentaneet laittomia myllyjä ja polttaneet herra Olavin myllyn. Syynimiehinä olivat Jakop Persson, Hans persson, Klaus Kurki, Has Degen, Järl Jönsson, Mikil Ruotsalainen, Oloff Vijttema, Mats Hömäki, Lämätt i Länisema, Oloff Lambertson, Jöns Lerå, Mons Soini, Hernik Poiu, Henrik Taustiala, Pär Paiju ja Lasse Nilsson (FMU 3400). Vuonna 1470 Hattulan lainlukija Hannes Diekn on kirjannut Janakkalan ja Rengon kyliä koskevassa asiassa yhdeksi monista todistajista Biörn i Monikkala (FMU 3437). Vuonna 1471 eräs her Olaff mainitaan Janakkalan kappalaisena ja tuolloin oli kirkkoherrana Jonis Danielinpoika, jonka äiti oli Ingeborg [Cristolaby]. Jonis möi 100 markalla Kirstulan Björn Ragvaldinpojalle 1471 (FMU 3473). Vuonna 1509 Hämeen voutina mainitaan Olaf Grelsson [Oleff Gresson, ffogde pa Tauiste hus] (FMU 5364). Oliko ehkä häntä seurannut voutina poikansa Olof Olofsson?
Eräässä Turengin ja Monikkalan kylien rajankäynnissä vuonna MDXIIIJ eli kyseessä oli 1500 luku, syyskuu 1514. Tuolloin Hattulan lainlukija Lasse Matinpoika vahvisti vuonna 1435 Vidke Åtsessonin antaman tuomiokirjeen (FMU 2162) koskien rajankäyntiä Turengin ja Monikkalan tiloilla Janakkalassa. Asian vahvistamisessa oli mukana [ärlig och wälförmumstig swen] Mångs Olufson mukanaan useita Monikkalan isäntiä (FMU 5756). Kangasalan käräjillä 1620-luvulla oli esillä kysymys Kaiwosaari nimisen saaren omistuksesta. Kivisalmen kylän taholta esitettiin silloin Klaus Kurjen vuonna 1448 antama tuomio, jonka mukaan saari oli kuulunut Kivisalmen kylälle. Käräjillä kuitenkin kerrottiin, että kylä oli menettänyt sen 1568. Edelleen kävi selville, että [B]Kangasalan kirkkoherra Olavi Olavinpoika, joka omisti tilan Monikkalan kylässä, oli ostanut Kaiweniittu strax ved Kivisalmi by sekä Lahdenpohjan niityn. Molemmat olivat siirtyneet jo aiemmin myötäjäisinä Haapasaaren ja Neulaniemen kylille (Suvanto, Ylä-Satakunnan kihlakunta, Pälkäneen kirkkopitäjä, sivu 873). Kangasalan talvikäräjillä 14–16.3.1748 (s. 366) mainitaan vanha tuomiopiirin kirje, jossa Jöran Henrikinpoika ja herra Erik Laurinpoika till Ackas (Akaan kirkkoherra Ericus Laurenti Jentz toimi papinvirkansa ohessa Sääksmäen tuomarinsijaisena 1568) todistavat Pälkäneellä 14.2.1568 tapahtuneen eli tuolloin Kangasalan kirkkoherra Olof Olai oli perinyt isältään Olof Görthiltä (Biörn) Kaivoniityn Kivisalmen kylässä, josta hän möi osan 60 markalla ja tämän todistaa Jöns Knuutinpojan kirje (Upwistes ett gammalt härads dombref: För alla the dannemän – iag Jöran Henrichsson samt Her Erich Larsson til Ackas bekenne - - wij winterting hölle med almogen af Pälkane sokn - - Anno Domini 1568 den 14 Februarii. Tå dömbdes Her Olof Olai Kyrckioherde i Kangasala Sokn hans fädernes äng, igen, benämd Kaifwonittu liggiandes i Kifwisalmi by, effter det at Her Olofs Fader Olof Qörth? (=Biörn), som tå han sålde sin skogsteg til Kifwisalmi boer för 60 marker örtug, som Lagmans Jöns Knutssons dom bref therom widare förmäler”) (Lehtonen, Vanhaa Orivettä koskevia tuomiokirjapoimintoja keskiajalta 1870 -luvulle).
Kukahan oli Janakkalan kappalainen herra Olavi vuonna 1471 ja olikohan mainittu Hämeen vouti Oleff Gre(l)sson ns Rekonpoikia ja oliko Hämeen voudin seuraaja Olavi Olavinpoika hänen poikansa ehkä.
____________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Monikkala 1560 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435012
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) SAY Monikkala 1580 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435156
Terve
En oikein ymmärtänyt miten Kangasalan Monikkala ja Janakkalan Monikkala liittyvät toisiinsa.
Tässä kuitenkin löytyy Janakkalan Monikkalan osalta selvä kuvio. Monikkalasta esiintyy rajaa käymässä ja todistajina pelkkiä talonpoikia koko 1400-luvun. Sen sijaan syksyllä 1514 monikkalalaisten talonpoikien lisäksi kylää edustaa (med flere Månickala boor) jonkinlainen rälssimies, Måns Olofsson.
Tästä Månsista ei oikein tiedetä mikä oli miehiään, mutta varsin todennäköisesti hänen rälssimaansa on joutunut Knut kirjurille. Liekö sitten avioliiton kautta vai takavarikon - lahjoituksen kautta? Ramsayn mukaan Knut Andersson oli aateloitu 1529. Tässä yhteydessä hän on saanut rälssiä, mutta en ole nähnyt rälssikirjettä ja kyse voi yhtä hyvin olla uusrälssistä kuin vanhan vahvistuksesta.
Laskeskelin, että Monikkalassa oli pakosti muutakin rälssimaata kuin mitä maakirjoista ja rälssiluetteloista voi päätellä. Knutin "anastamat" maat eivät kuitenkaan koskaan olleet rälssiä ennen 1500-luvun lopun lahjoituksia, eivät edes ne Monikkalan kolme böndeä, jotka yhdistettiin kartanoon 1500-luvun puoleen väliin mennessä.
Tapio Vähäkangas esitti Knutin rouvasta hyvän teorian joskus taannoin Genosissa muun suvun yhteydessä. Joka tapauksessa leski Karin Olofsdotter näyttää avioituneen Knutin kuoltua Monikkalan kartanovoudin Henrik Nilssonin kanssa, joka omisti Vanantaan.
T: Juho
En oikein ymmärtänyt miten Kangasalan Monikkala ja Janakkalan Monikkala liittyvät toisiinsa. Tämä olikin perustavaalaatua oleva kysymys, jota itsekin pohdin kun huomasin, että näissä otteissa puhutaan kahdesta paikasta. Janakkalan ja Kangasalan välillä on sata kilometriä ja Hämeenlinna. Olen ymmärtänyt esim SAYn merkinnöistä, että Kangasalan kirkkoherra Olavi asui Monikkalan Roselissa (mikä lienee ollut hänen kotinsa kun pappilassa ei asunut kukaan merkintöjen mukaan). Lisäksi tähän nimenomaiseen Olaviin (tai hänen jälkeläisiinsä liitetään nimi Biörn). Nyt löysin FMUsta (3437) maininnan jotensakin siten, että 1470 Hattulan lainlukija Hannes Diekn on kirjannut Janakkalan ja Rengon kyliä koskevassa asiassa yhdeksi monista todistajista Biörn i Monikkala [Biörn j Monichala] ja lisäksi Janakkalan kappalaisena mainitaan herr Olaf vuonna 1471.
Lähinnä nyt mietin sitä, mistä Kangasalan kirkkoherra Olavi Olavinpoika (Biörn?) tuli Kangasalan Monikkalaan (Roseli) ja miksi oli kaksi näinkin erikoista samannimistä paikkaa. Tunnetaanko näiden historiaa ja oliko lie mitään yhteistä.
Olen ymmärtänyt, että Kangasalalla SAY:n mukaan Monikkalan Roselissa asui kirkkoherra Olof Olofsson Monicka vuodesta 1562[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) vuoteen 1584, jolloin hän ilmeisesti kuoli koska vuonna 1585 tilalla asuu leski Margareta[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Myös Kansallisbiografian mukaan Olof Olofsson Biörn kuoli 1584. Vastaavasti Kangasalan pappila oli ilmeisesti tyhjillään kun sinne ei ole merkitty asukkaita vv 1560 – 1579. Vuonna 1597 Monikkala liitettiin Liuksialaan ja läänitettiin jungfru Sigrid Erikintyttärelle. Kirkkoherra Olavin leski Margareta sai jäädä Monikkalaan ja hänet mainitaan leskenä vielä 1592. Monikkalassa mainitaan vv 1588 – 1592 fru Karin Kongs Eriks ja hänen tyttärensä nuorirouva Sigrid (SAY Kangasala 1580). Vuonna 1590 tilalla leski Margeta ja Sigrid nuorirouva sekä her Oluff, jonka osuutta rouva Karin emännöi tämän mukaan. Kyseessä oli mitä luultavimmin Kuningas Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tytär Sigrid Tott, joka sai allodiaalilahjoitukseksi Tarhapään ja Kerppolan (Suvanto, Ylä-Satakunnan kihlakunta, kangasalan hallintopitäjä, Pälkäneen kirkkopitäjä) ja Liuksialan.
_____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Monikkala 1560 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435012
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) SAY Monikkala 1580 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=435156
Terve
En oikein ymmärtänyt miten Kangasalan Monikkala ja Janakkalan Monikkala liittyvät toisiinsa.
Tässä kuitenkin löytyy Janakkalan Monikkalan osalta selvä kuvio. Monikkalasta esiintyy rajaa käymässä ja todistajina pelkkiä talonpoikia koko 1400-luvun. Sen sijaan syksyllä 1514 monikkalalaisten talonpoikien lisäksi kylää edustaa (med flere Månickala boor) jonkinlainen rälssimies, Måns Olofsson.
Tästä Månsista ei oikein tiedetä mikä oli miehiään, mutta varsin todennäköisesti hänen rälssimaansa on joutunut Knut kirjurille. Liekö sitten avioliiton kautta vai takavarikon - lahjoituksen kautta? Ramsayn mukaan Knut Andersson oli aateloitu 1529. Tässä yhteydessä hän on saanut rälssiä, mutta en ole nähnyt rälssikirjettä ja kyse voi yhtä hyvin olla uusrälssistä kuin vanhan vahvistuksesta.
Laskeskelin, että Monikkalassa oli pakosti muutakin rälssimaata kuin mitä maakirjoista ja rälssiluetteloista voi päätellä. Knutin "anastamat" maat eivät kuitenkaan koskaan olleet rälssiä ennen 1500-luvun lopun lahjoituksia, eivät edes ne Monikkalan kolme böndeä, jotka yhdistettiin kartanoon 1500-luvun puoleen väliin mennessä.
Tapio Vähäkangas esitti Knutin rouvasta hyvän teorian joskus taannoin Genosissa muun suvun yhteydessä. Joka tapauksessa leski Karin Olofsdotter näyttää avioituneen Knutin kuoltua Monikkalan kartanovoudin Henrik Nilssonin kanssa, joka omisti Vanantaan.
T: Juho
Ei ole varmaa, että Måns Olofinpoika olisi ollut rälssimies. Hänen epiteettinsä "ärlig och välförnumstig sven" ei vielä varmista häntä rälssimieheksi, vaikka alemman rälssin tai rälssin liepeillä olevista miehistä sellaista arvonimieä käytettiinkin. Pidän häntä linnan varusväkeen kuuluneena soinina, joka hankki verotalon (tai nai tilan perijättären). Se talo voi olla sama, jonka omistajana mainitaan 1435 Jurva ja Lauri Savolaisenpojat. (FMU 2162) Måns Olofinpoika näyttää samanlaiselta linnan soinilta kuin 1480 Järl Jönsinpojan surmaama Harald Olofinpoika, joka asui Koljalassa, koska Koljalan Uotilan isäntäna 1540-luvulla oli Uoti Haraldinpoika. Monikkalan Måns Olofinpoikaa tuskin voidaa yhdistää siihen ärlig sven Magnus Olofinpoikaan (FMU 5921), joka toimi laamanni Hartvig Jakobinpojan (Garp) palvelijana ennen laamannin 1486 tahtunutta kuolemaa.
Mielestäni Monikkalassa ei ollut oikeaa rälssimaata ennen Knut-kirjuria, joka Teitin saamien tietojan mukaan nimenomaa hankki veromaata eri kylistä ja hankki ainakin osalle niistä rälssioikeudet.
T.V.
Hei
Juuri näin, siksi laitoin "jonkinlainen rälssimies". Hänhän kuitenkin käsittelyssä nostetaan rahvaan joukosta esiin nimeltä mainittuna rälssimiehen tyyliin. Käsittääkseni nimitys rälssimies on aika horjuva. Mutta nimitys soini (sven) on ainakin varma!
Monikkalan tarkempiin osuuksiin keskiajalla ei kyllä päästä näillä lähteillä. Sekä Björn että Savolaisenpojat ja muutkin ovat selvästi talonpoikia. Måns on ensimmäinen hahmo Monikkalasta, joka on edes vähän säätyläiseen päin. Se maa voi olla kenen tahansa mainituista talonpojista tai jonkun ihan muun.
Monikkalassa eivät veroäyrit (koukun osat) ja perimykset tahdo täsmätä, vaan siellä on koukkuluettelon 10½ äyrin maan lisäksi kartano, jonka koukkulukua ei koskaan mainita. Tämä viittaisi yleensä sen vanhuuteen, mutta tässä tapauksessa se voisi viitata siihen, että sen omistaja on osannut manipuloida veroluetteloita! Mutta oikeassa olet - on mahdollista että sekin on lahjoitus vasta Knutille (1529?).
Talonpoikien valituksenhan mukaan Knut oli alistanut maata rälssiksi, mutta veroluetteloiden mukaan näin ei ollut: ne olivat veromaata. Poikkeuksen tekee Monikkalan "piilossa" oleva osuus, josta sitten lohkaistiin Taappola, sekä Kernaala, jota ei löydy 1539-1560 veroluetteloista ollenkaan (rälssiluetteloissa 1561- on 1½ koukkua). Se Knutin rälssikirje olisi kiva nähdä.
Garpin palvelijaa en ole tullut edes ajatelleeksi. Hän ei ensi hätään vaikuta liikkuvan samoissa kuvioissa ja aikaakin on välissä 30 vuotta.
Hei
Juuri näin, siksi laitoin "jonkinlainen rälssimies". Hänhän kuitenkin käsittelyssä nostetaan rahvaan joukosta esiin nimeltä mainittuna rälssimiehen tyyliin. Käsittääkseni nimitys rälssimies on aika horjuva. Mutta nimitys soini (sven) on ainakin varma!
Monikkalan tarkempiin osuuksiin keskiajalla ei kyllä päästä näillä lähteillä. Sekä Björn että Savolaisenpojat ja muutkin ovat selvästi talonpoikia. Måns on ensimmäinen hahmo Monikkalasta, joka on edes vähän säätyläiseen päin. Se maa voi olla kenen tahansa mainituista talonpojista tai jonkun ihan muun.
Monikkalassa eivät veroäyrit (koukun osat) ja perimykset tahdo täsmätä, vaan siellä on koukkuluettelon 10½ äyrin maan lisäksi kartano, jonka koukkulukua ei koskaan mainita. Tämä viittaisi yleensä sen vanhuuteen, mutta tässä tapauksessa se voisi viitata siihen, että sen omistaja on osannut manipuloida veroluetteloita! Mutta oikeassa olet - on mahdollista että sekin on lahjoitus vasta Knutille (1529?).
Talonpoikien valituksenhan mukaan Knut oli alistanut maata rälssiksi, mutta veroluetteloiden mukaan näin ei ollut: ne olivat veromaata. Poikkeuksen tekee Monikkalan "piilossa" oleva osuus, josta sitten lohkaistiin Taappola, sekä Kernaala, jota ei löydy 1539-1560 veroluetteloista ollenkaan (rälssiluetteloissa 1561- on 1½ koukkua). Se Knutin rälssikirje olisi kiva nähdä.
Garpin palvelijaa en ole tullut edes ajatelleeksi. Hän ei ensi hätään vaikuta liikkuvan samoissa kuvioissa ja aikaakin on välissä 30 vuotta.
Rälssikirjeellä ja vaakuna/aatelointikirjeellä on pieni ero, kuten tiedätkin. Rälssikirjeellä myönnetään rälssioikeudet tietylle tilalle. Kustaa Vaasa myönsi niitä yleensä tunnustetuille rälssimiehille määräämättömäksi ajaksi. Rälssisädyn ulkopuolisetkin saivat joskus nimeltä mainitulle tilalle verovapauden harkinnanvaraiseksi ajaksi. Aatelointikirjeen kaavan mukaan kuningas suosiostaan ja yleensä saajan ansioden perusteella korotti perinnölliseen rälssisäätyyn omistuksineen ja antoi vaakunan. Se velvoitti palveluun kuninkaan tukemiseksi. Näissä kirjeissä ei välttämättä mainita tiloja. Äkkiseltään muistan vain kaksi aatelointia: Knut-kirjurin ja Knut Kappen. Jälkimmäinen oli saanut avioliiton mukana rälssimaata, joten rälssimaa ei lisääntynyt. Knut-kirjurin saamasta vaakunakirjeestä ei välttämättä löydy mainintaa tiloista, jos kirje on yleisen kaavan mukainen. Jully Ramsay on sen jostakin tavannut, koska hän antoi niin tarkat päivämäärät. Ramsayn sukukohtaisissa muistiinpanokokoelmissa on joskus lähde mainittu, vaikka se puuttuukin hänen kirjataan. Kannattaisi siis vilaista sieltä.
Arvelen, että Knut-kirjurin aatelointikirjeessä 1529 on mainittu vain Monikkalan talo. Sen jälkeen hän on laajentanut omistuksiaan ostoilla eri kylistä. Jaakko Teitti arvosteli tätä rälssin omavaltaista laajentamista.
T.V.
Moi
Niin on, ja vanhemmat rälssikirjeet ovat lisäksi tosi epämääräisiä. Jully kuitenkin ilmoittaa teoksessaan "Adlad 1529 28/8 med frälse, hjälm och
sköldemärke..".
Monikkalassa kuvio on kuitenkin vähän erikoinen. Kernaalan tilat esitetään johdonmukaisesti rälssimaana, mutta muut "anastetut" tilat, mukaan lukien Monikkalan talonpoikien tilat, veromaana. Jos kyseessä olisi "itse otettu rälssi", olisi varmaan ollut kätevintä ilmoittaa kaikki tilat rälssiksi ainakin Monikkalassa. Tästä voisi minusta päätellä, että rälssikirjeen sisältö olisi "Monikkalan kartano sekä 1½ koukkua Kernaalan kylästä". Ts. ainakin Kernaalan tilat olisi hankittu jo ennen aatelointia. Oman lisänsä tuo Leppäkoski, joka on jatkuvasti rälssiä, mutta joka ei muistaakseni esiinny talonpoikien valituksissa.
Monikkalan kartanon rälssimaa jäi kokonaan maakirjan ulkopuolelle asumakartanona; näinhän oli Hakoisten, Suontaan, Harvialan yms. laita; lahjoitusmaista myöhemmin näin hävisi maakirjasta esim. Nummen Mäntsälä ja jotain muita.
En ole päässyt vähään aikaan tutustumaan asiaa koskeviin lähteisiin, mutta jahka työhommilta kerkiän, yritän käydä selaamassa myös Jullyn muistiinpanot, kiitos vihjeestä.
Moi
Niin on, ja vanhemmat rälssikirjeet ovat lisäksi tosi epämääräisiä. Jully kuitenkin ilmoittaa teoksessaan "Adlad 1529 28/8 med frälse, hjälm och
sköldemärke..".
Monikkalassa kuvio on kuitenkin vähän erikoinen. Kernaalan tilat esitetään johdonmukaisesti rälssimaana, mutta muut "anastetut" tilat, mukaan lukien Monikkalan talonpoikien tilat, veromaana. Jos kyseessä olisi "itse otettu rälssi", olisi varmaan ollut kätevintä ilmoittaa kaikki tilat rälssiksi ainakin Monikkalassa. Tästä voisi minusta päätellä, että rälssikirjeen sisältö olisi "Monikkalan kartano sekä 1½ koukkua Kernaalan kylästä". Ts. ainakin Kernaalan tilat olisi hankittu jo ennen aatelointia. Oman lisänsä tuo Leppäkoski, joka on jatkuvasti rälssiä, mutta joka ei muistaakseni esiinny talonpoikien valituksissa.
Monikkalan kartanon rälssimaa jäi kokonaan maakirjan ulkopuolelle asumakartanona; näinhän oli Hakoisten, Suontaan, Harvialan yms. laita; lahjoitusmaista myöhemmin näin hävisi maakirjasta esim. Nummen Mäntsälä ja jotain muita.
En ole päässyt vähään aikaan tutustumaan asiaa koskeviin lähteisiin, mutta jahka työhommilta kerkiän, yritän käydä selaamassa myös Jullyn muistiinpanot, kiitos vihjeestä.
Teitin valitusluettelossa (209-211) sanotaan Knut-kirjurista "...haffer satt sig på cronones skattejodh udi Monickala.." "Intet war Knut friibåren, icke haffver han erfft frelsse, uthan slagget under sig skattejord". Hän ei siis perinnyt rälssimaata, vaan on hankkinut veromaata. Valittajat mainitsevat "sin frencke" Tofferi Walborg. Se tarkoittaisi sananmuklaisesti, että hänellä oli isänpuoleinen serkku. Kun kuitenkin vaikuttaa siltä, että hän oli alunperin tanskalainen, ei hänellä voinut olla isänpuoleisia sukulaisia. Tulkitsen niin, että Tofferin Vappu oli Knutin vaimon isän sukulainen. Knut Kirjuri on niin hyvin koulutettu ja kokenut poliittinen peluri, ettei voi kuvitellakaan häntä janakkalaiseksi, kuten Impola arveli. Kernaala vaikuttaa Monikkalan yhden talon lisäksi ennen aatelointia ostetuksi. Jommalla kummalla on lisäksi ollut omistus Leppäkoskella, joka on sen perusteella voitu lukea rälssin alle.
T.V.
Hei
Kyllä janakkalalaisistakin voi tulla poliittisia pelureita :) En muista, kenen järkeilyä lainaan, mutta tanskalaiseksi kutsuminen voi tarkoittaa myös sitä, että kaveri on ollut unionin ("tanskalaisten") puolella vapaussodan aikana. Tosin se merkitsisi, että kirjuri on ollut niin korvaamaton, että Kustaa I on tästä huolimatta aateloinut hänet jo 1529. Joka tapauksessa tällainen "tanskalainen" voi olla hyvin Suomesta, vaikkei heti Janakkalasta olisikaan.
Tästä Valborgistakaan ei tiedetä mitään. Tofferi voi olla paikallinen väännös patronyymistä (Kristofersdotter?), jolloin Valborgin syntyperä jää auki. Tai se voi viitata jonkin talon nimeen, jolloin kyseessä olisi talon emäntä. Ainakin Turengissa on Toffela, joka ei liittyne muuten tähän asiaan. Knut ja Valborg olivat kaskenneet Hausjärven Vantaan metsissä eli ilmeisesti kulmilla, jossa on vanhoja eräsijoja kuten Olkinen, Maitoinen yms. ja rimpsu Harvialan rälssimaita Vanajan itärajalla.
Knutillahan oli muitakin sukulaisia Suomessa: Knutin kuoltua porvarinvaimo Elin Andersdotter ja palvelijatar Valborg Jönsdotter Turusta esittivät 1553 Johan Knutssonille vaatimuksia tämän isänperintöön Monikkalassa. Knutin kuolinpesä oli ainakin veroluetteloiden mukaan jakamaton ja Johan hallitsi sitä; siksi vaatimukset kai esitettiin pelkästään hänelle.
Minusta on outoa, että rintaperillisille esitetään tällaisia vaateita. Jollei sitten kyse ole aiempien sukupolvien asioista - Knutin tai hänen rouvansa perimästä maasta. Mielikuvituksen puolelle mennään, mutta kyseessä voi periaatteessa olla jopa Knutin sisko ja hänen tyttärensä, jotka kuvittelivat että Janakkalassa todella on jotain perintömaata. Kun sellaisia ei ollut, vaateet hylättiin. Jos Knutin rouvalla on ollut jotain perintöä, he eivät tietenkään olisi perillisiä. Tämä oli pelkkä heitto, joka tuli yhtäkkiä mieleen.
Pekka Hiltunen
22.08.16, 14:22
Kustaa I on ... aateloinut hänet jo 1529.
Kyseessä protestantti. Eikös vaan Ruotsi ollut "protestanttien toiviomaa" silloin, kun maa poltti jalkojen alla.
PH
Hei
Kyllä janakkalalaisistakin voi tulla poliittisia pelureita :) En muista, kenen järkeilyä lainaan, mutta tanskalaiseksi kutsuminen voi tarkoittaa myös sitä, että kaveri on ollut unionin ("tanskalaisten") puolella vapaussodan aikana. Tosin se merkitsisi, että kirjuri on ollut niin korvaamaton, että Kustaa I on tästä huolimatta aateloinut hänet jo 1529. Joka tapauksessa tällainen "tanskalainen" voi olla hyvin Suomesta, vaikkei heti Janakkalasta olisikaan.
Tästä Valborgistakaan ei tiedetä mitään. Tofferi voi olla paikallinen väännös patronyymistä (Kristofersdotter?), jolloin Valborgin syntyperä jää auki. Tai se voi viitata jonkin talon nimeen, jolloin kyseessä olisi talon emäntä. Ainakin Turengissa on Toffela, joka ei liittyne muuten tähän asiaan. Knut ja Valborg olivat kaskenneet Hausjärven Vantaan metsissä eli ilmeisesti kulmilla, jossa on vanhoja eräsijoja kuten Olkinen, Maitoinen yms. ja rimpsu Harvialan rälssimaita Vanajan itärajalla.
Knutillahan oli muitakin sukulaisia Suomessa: Knutin kuoltua porvarinvaimo Elin Andersdotter ja palvelijatar Valborg Jönsdotter Turusta esittivät 1553 Johan Knutssonille vaatimuksia tämän isänperintöön Monikkalassa. Knutin kuolinpesä oli ainakin veroluetteloiden mukaan jakamaton ja Johan hallitsi sitä; siksi vaatimukset kai esitettiin pelkästään hänelle.
Minusta on outoa, että rintaperillisille esitetään tällaisia vaateita. Jollei sitten kyse ole aiempien sukupolvien asioista - Knutin tai hänen rouvansa perimästä maasta. Mielikuvituksen puolelle mennään, mutta kyseessä voi periaatteessa olla jopa Knutin sisko ja hänen tyttärensä, jotka kuvittelivat että Janakkalassa todella on jotain perintömaata. Kun sellaisia ei ollut, vaateet hylättiin. Jos Knutin rouvalla on ollut jotain perintöä, he eivät tietenkään olisi perillisiä. Tämä oli pelkkä heitto, joka tuli yhtäkkiä mieleen.
Tämä on turhauttavaa! Ei keskustelu aiheesta, vaan se, että perusteelisempaa keskustelua ei voi käydä, kun teksti ei lähde eteenpäin. Näin on käynyt monta kertaa. Jos joutuu hetkeksi keskeyttämään kirjoituksen lähdemerkintää etsiessä tai muusta syystä ja jatkaa sitten kirjoittamista, vastaus ei mene perille. Ylläpitäjien pitää laajentaa kirjoittamisaikaa. Eikö tarkoitus ole käydä laadukasta keskustelua faktojen pohjalta eikä mututuntumalla?
T.V.
Näinhän se on. Kirjoitan itse pidemmän tarinan ensin vaikka wordillä, kopioin sen sitten tähän SukuForumiin jotta vältyn tuolta lyhyeltä vastausaikaongelmalta. Turhauttavaa tietenkin sekin.
Terv
Topi
Pekka Hiltunen
23.08.16, 10:20
Tämä on turhauttavaa! Ei keskustelu aiheesta, vaan se, että perusteelisempaa keskustelua ei voi käydä, kun teksti ei lähde eteenpäin. Näin on käynyt monta kertaa. Jos joutuu hetkeksi keskeyttämään kirjoituksen lähdemerkintää etsiessä tai muusta syystä ja jatkaa sitten kirjoittamista, vastaus ei mene perille. Ylläpitäjien pitää laajentaa kirjoittamisaikaa. Eikö tarkoitus ole käydä laadukasta keskustelua faktojen pohjalta eikä mututuntumalla?
T.V.
Pitempi korjausaika voisi aiheuttaa harmia niille lukijoille, jotka ovat jo ehtineet poimia tekstistä esim. virheellisen nimen tai lähdeviitteen. Laadukkaampaa tekstiä ehkä syntyy, jos ensin editoi juttunsa muulla ohjelmalla - tai käyttää riittävästi aikaansa esikatseluun, mitä ei kai ole aikarajoitettu. Jos teksti ei esikatselun jälkeen lähde liikkeelle, täytyisi (pitkähkön ajan kuluttua?) teksti "maalata" hiirellä ja kopioida se hiiren oik. näppäimellä virtuaaliselle työpöydälle, päivittää selain osoiterivin oikeasta päästä ympyränuolta klikkaamalla ja sitten liittää muistissa (eli sillä "työpöydällä") oleva vastaus-/ esikatseluteksti klikkaamalla hiiren oik. näppäimen valikosta "liitä" (kunhan on ensin varmistunut siitä, että on vastaamassa oikeassa ketjussa ja aiottuun repliikkiin). Nyt voi tekstiinsä yhdistää esim. etsimänsä lähdeviitteen tms. tiedon ja tarkistaa vielä esikatselusta, että esim. liitteet, kuten kuvat tai tekstit ovat mukana ja oordningissa ennen tekstin lähettämistä. Näin MS:n Windows-käyttöjärjestelmässä - Macin käyttäjät/ entusiastit tuntenevat yksinäppäimisellä hiirellään varustetun laitteensa toiminnan.
PH
Jouni Kaleva
23.08.16, 11:17
Näinhän se on. Kirjoitan itse pidemmän tarinan ensin vaikka wordillä, kopioin sen sitten tähän SukuForumiin jotta vältyn tuolta lyhyeltä vastausaikaongelmalta. Turhauttavaa tietenkin sekin.
Terv
Topi
Minusta tämä on erinomainen toimintamalli. Siinähän jää samalla perusteellisen vaivanäön tulos itselle muistiin vaikka valmiina esseenä :)
Minusta tämä on erinomainen toimintamalli. Siinähän jää samalla perusteellisen vaivanäön tulos itselle muistiin vaikka valmiina esseenä :)
Esitin, että Knut Kirjuri olisi tanskalaislähtöinen. Se oli hätäisen lukemisen perusteella syntynyt ajatus, ja se on syytä korjata. Samoin ilmoitukseni, että hän olisi 1527 toiminut tuomarina. Tämä olikin ritari Knut Andersson (Lilje).
Raaseporin päällikkö Tille Gissler kirjeessään 21.2.1521 Lydik van Myndenille 1521 mainitsee, että Knut kirjuri oli hänen luonaan Raaseporissa toimittanut 900 mk Myndenille mainitun rahasumman. FMU 6032, 6033. (Lydik van Mynden toimi kuninkaan ja hänen lähettämiensä päälliköiden Tille Gisslerin ja Rolf Matssonin raha- ja tavaralähetysten välittäjänä, kuten monista säilyneistä kirjeistä käy ilmi.) Knut kirjuri oli tanskalaisten palveluksessa, mutta tätä ei kuitenkaan tarvitse tulkita niin, että hän olisi pysyvästi oleskellut Raaseporissa. Hänen pysyvä toimipaikkansa sijaitsi Tukholmassa. 28.8.1521 hän Tukholmassa kuittaa 15802 markkaa, jotka oli tuotu Hämeenlinnasta Åke Göranssonin (Tott) jäämistöstä. FMU 6055. Tanskalaiset olivat mestannet hänet saatuaan haltuunsa Hämeenlinnan. 24.11.1521 kuningas Kristian kirjeessään antaa käskyn Tukholman linnan päällikölle lähettää palvelijansa Knut Kirjuri varusväen kanssa Suomeen ennen talven tuloa tarvittavine valtakirjoineen. FMU 6065, 6066. 1522 Knut Kirjuri hoitaa Severin Norrbyn saatavia. FMU 6081, 6089.
Kysymyksessä lienee sama Knut Kirjuri, joka oli valtionhoitaja Svante Nilssonin palveluksessa 1504. FMU 5017, 5053. Tämän poika Sten Sture nuorempi valittiin valtionhoitajaksi 1512, mutta Knut Kirjurin lojaalisuudesta liikkui huhuja, että hän olisi antautunut tanskalaisten käsiin. Stockholm stads tänkeböcker IV:249. Syksyllä 1520 hän oli selvästi tanskalaisten palveluksessa. Stock. V:280,285. Tänkeböckerit puuttuvat 1521-1523 väliseltä ajalta, eikä 1524-1529 hänestä ole mitään merkintää. Onko Knut Kirjuri ollut ratkaisevasti vaikuttamassa, että Tukholman linna ja kaupunki joutuivat Kustaa Vaasan käsiin? Sitä on syytä kysyä, koska hän sai rälssioikeudet Monikkalaan ja aatelointikirjeen 28.8.1529. Sellainen edellyttää huomattavaa palvelusta kuninkaalle. Tavallinen kirjuri ei voinut sellaista suosionosoitusta saada. Mielestäni tämä aatelointi yhdistää Monikkalan Knut Andersinpojan Tukholmalaiseen kirjuriin. Mies vaihtoi liukkaasti puolta, aina voittajan puolelle.
Miten tämä mies on Hämeeseen joutunut? Siinäpä vaikeasti ratkaistava kysymys. Kustaa Vaasa on varmaan arvioinut Knut Kirjurin epäluotettavaksi ja vaaralliseksi peluriksi, joka oli parasta lähettää periferiaan. Hämeenlinnan päällystöstä ei ole tarkkaa tietoa Kustaa Vaasan hallintoajan alusta. Linnanvoudin asemaa hänelle ei liene uskottu. Torsten Salomoninpoika oli vuodesta 1527 lähtien linnanvoutina. 1529 linnankirjurina oli toiminut Henrik Jönsinpoika Kirjuri, FMU 6461, mutta 1530 herra Gottorm, jonka tilalle kuningas ilmoittaa lähettävänsä toisen miehen. FMU 6511. Oliko seuraaja Knut Kirjuri vai voudin tehtävään nimitetty Erik Boije? Todennäköisimpänä pidän, että Knut Kirjuri toimi Hattulan kihlakunnan voutina, jonka voudeista tunnetaan Bertil Jönsinpoika vain vuodelta 1530 ja Henrik Finne 1548 lähtien. Tässä välissä Knut Kirjuri on voinut toimia Hattulan voutina. Maanhankinnat juuri tämän kihlakunnan alueelta tukee tätä käsitystä. Kruunun palveluksessa Knut Kirjuri joka tapauksessa on ollut, koska hänelle läänitettiin 1539 Urajärven neljännes. Almquist II:472.
Kun Knut Kirjuri oli päässyt valtionhoitajan palvelukseen jo 1500-luvun alussa, on hänen syntymäaikansa sijoitettava 1470/1480 paikkeille. Hänestä ei 1539 jälkeen ole enää tietoja, joten hän näyttää kuolleen 1540-luvulla. Kuollessaan hän olisi ollut päälle 60 vuotta, mikä sopisi kyllä hyvin Svante Nilssonin kirjuriksi.
T.V.
Jouni Kaleva
26.08.16, 19:16
Kun täällä ovat kärkiasiantuntijat paikalla, niin heittäisin tänne kysymyksen, joka on esitetty täällä toisessa ketjussa:
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=276666&postcount=29
Kyseessä on Kangasalan khra Olof Olain (Björn, k.1584) poika: Kirkkoherran jälkeen jäivät Kangasalan Monikkalan Rosellin tilalle leski ja poika Johan Olsson, joka on vuoden 1606 tiedoissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=436052)kirjattu ratsumiehenä ja seuraavana vuonna "under Sigrid till Sjundby frälse"
Onko tästä Johan Olssonista jatkohavaintoja?
Eikö tarkoitus ole käydä laadukasta keskustelua faktojen pohjalta eikä mututuntumalla?
T.V.
Juu, anteeksi, innostuin hieman liikaa kun Monikkala-ketju taas avattiin. Olen aikoinani tutkinut Monikkalaa ja Knutin poikaa Claesia ja tarkoitus oli saada hänen toimistaan essee aikaiseksi. Muiden kiireiden takia essee on jäänyt ja asia aivoissa taka-alalle. Knutin aiempi historia oli tässä kirjoituksessa sivujuonne ja tarkoitus oli saada selville hänen kauttaan Knutinpoikien maanomistuksen laajuus ja alkuperä. Kun selasin omia muistiinpanojani Knutin kohdalta, huomasin että ne ovat aivan onnettomia.
Olen muutenkin käyttänyt enemmän kameraalisia lähteitä ja niihin viittaaminen on suoraan sanottuna aika vaikeaa. Toki jos jotain täysin merkittävää löytyy (esim. VA 4260 s. 39, jossa suoranaisesti mainitaan, että Monikkalan säteri käsittää yhden koukun maata), se onnistuu, mutta muuten päättely perustuu eri lähteiden vertailuun.
Minulla ei ole kotona käytettävissä Teitin valitusluetteloa, mutta BFH on - ja koska Elinin ja Valborgin valitusta 1553 ei löydy sieltä, sen on oltava Teitissä. Ei tuo sisko-päätelmä minusta niin huono ole, useampi kokonainen sukujohto varhemmalta keskiajalta on tehty paljon kevyemmin perustein. Aateloidun kirjurin sisar voisi varsin hyvin olla Turussa porvarinleskenä - en toki aio väittää, että näin olisi ollut. Mutta minusta tämä on juuri oikea foorumi tällaisiin hypoteeseihin, koska niihin saa palautetta ennen kuin niitä menee esittämään painettuna.
Mutta tosiaan, Knutin tanskalaisuuden suhteen lainasin ilmeisesti sinun päätelmiäsi vuosien takaa: unohduksen taustalla on viestiketjujen häviäminen jokunen vuosi sitten. Mutta hyvä että asia tuli puheeksi. Yhdistäminen Svante Sturen kirjuriin on erinomainen päätelmä; kurkkaa kuitenkin SDHK:sta Knut Skrivare ja Knut Andersson. Paitsi että vuosirajaukseksi Svanten palveluksessa tulee 1500 ja Knutin asemapaikka on samana vuonna 1500 (ilman päivämäärää SDHK 34082) Lübeck, löytyy kirjoitelma 'Meddelanden från Svenska Riksarkivet' "Egenhändigt av Knut skrivare (L Sjödin, MRA (1933) s 92". Onko tuttu essee, minulla sitä ei ole. https://sok.riksarkivet.se/sdhk
Aatelointipäätelmästä olen samaa mieltä; Kustaa antoi niitä suhteellisen harvakseltaan ja jotain erikoista on oltava taustalla. Hattulan alivouti kuulostaa kuitenkin vähän kurjalta viralta miehelle, joka olisi ollut pääroolissa Tukholman "vapauttamisessa". Hämeen voudintileissä (löytyvät digiarkistosta) alivouteja 1539-1547 ei mainita nimeltä. Ensimmäisenä BFH:ssa vastaan tulee Hollolan maavouti vasta 1544 (BFH III 202). Koko Hämeen tileistä vastaa voudintileissä linnanvouti (Isak Nilsson Baner).
Knutin syntymäajaksi 1470-luku sopii hyvin tietyin varauksin. Knutin tilat on merkitty hänen nimelleen voudintielissä vuoteen 1555 asti, jonka jälkeen niistä vastaa Johan Knutsson. Kuten sanottua, perintöä jaettiin jo 1553. Knut on voinut kuolla jo aiemmin ja asia tulla asiakirjoihin vasta Teitin tarkastuskierroksella, mutta ei minusta näin paljon aiemmin. Hänen poikansa Claes, joka on varmasti perillinen, avioitui n. v. 1572 Vanajan Iso-Luolajan Suikkaan lesken Katarinan kanssa (ks. SAY Vanaja 1560-1579, sekaannuksen takia SAY:ssä tilan nimi on Seppälä). Claes kuoli huhtikuussa 1617 (esim Red. koll F I 253 Lars Kruse).
Jos Knut on syntynyt n. 1480 ja saanut Claesin vaikkapa 50-vuotiaana v. 1530, Claes avioituu 40-vuotiaana ja kuolee 87-vuotiaana. On toki mahdollista, mutta kovin paljon venyttämisen varaa ei ole. Jos hän on ollut virassa jo v. 1500, hän on ollut silloin 20-vuotias näillä ehdoilla. Joka tapauksessa sukupolvi on heillä aika pitkä. Claes oli toki selvästi nuorin pojista, mutta silti nämä marginaalit vaikuttavat vähän hankalilta.
Mutta tosiaan tästä paikallisuudesta. Kustaa antoi mielellään rälssiksi vain asianosaisten ennestään omistamaa maata. Jos Knutin rälssikirjeessä olisi Monikkala ja Kernaala - niin kuin minusta näyttää veroluetteloiden mukaan pitäisi olla - hän on omistanut Hämeestä maata _jo ennen aatelointia_.
Silloin joko Knut tai hänen rouvansa olisi kotoisin seudulta. Päättelystä puuttuu vain itse rälssikirje, ja siksi selitin siitä jo aiemmin.
Talonpojat valittivat kuninkaalle Knutista jo 1530-luvulla, mutta Torsten Salomonpojan läsnäollessa 1536 peruivat käräjillä puheensa (BFH III 74). Kaikki myöhemmin valitetut tilat ovat aivan Monikkalan lähimaastossa; kartano lienee syy niiden hankkimiseen.
Juho
Juu, anteeksi, innostuin hieman liikaa kun Monikkala-ketju taas avattiin. Olen aikoinani tutkinut Monikkalaa ja Knutin poikaa Claesia ja tarkoitus oli saada hänen toimistaan essee aikaiseksi. Muiden kiireiden takia essee on jäänyt ja asia aivoissa taka-alalle. Knutin aiempi historia oli tässä kirjoituksessa sivujuonne ja tarkoitus oli saada selville hänen kauttaan Knutinpoikien maanomistuksen laajuus ja alkuperä. Kun selasin omia muistiinpanojani Knutin kohdalta, huomasin että ne ovat aivan onnettomia.
Olen muutenkin käyttänyt enemmän kameraalisia lähteitä ja niihin viittaaminen on suoraan sanottuna aika vaikeaa. Toki jos jotain täysin merkittävää löytyy (esim. VA 4260 s. 39, jossa suoranaisesti mainitaan, että Monikkalan säteri käsittää yhden koukun maata), se onnistuu, mutta muuten päättely perustuu eri lähteiden vertailuun.
Minulla ei ole kotona käytettävissä Teitin valitusluetteloa, mutta BFH on - ja koska Elinin ja Valborgin valitusta 1553 ei löydy sieltä, sen on oltava Teitissä. Ei tuo sisko-päätelmä minusta niin huono ole, useampi kokonainen sukujohto varhemmalta keskiajalta on tehty paljon kevyemmin perustein. Aateloidun kirjurin sisar voisi varsin hyvin olla Turussa porvarinleskenä - en toki aio väittää, että näin olisi ollut. Mutta minusta tämä on juuri oikea foorumi tällaisiin hypoteeseihin, koska niihin saa palautetta ennen kuin niitä menee esittämään painettuna.
Mutta tosiaan, Knutin tanskalaisuuden suhteen lainasin ilmeisesti sinun päätelmiäsi vuosien takaa: unohduksen taustalla on viestiketjujen häviäminen jokunen vuosi sitten. Mutta hyvä että asia tuli puheeksi. Yhdistäminen Svante Sturen kirjuriin on erinomainen päätelmä; kurkkaa kuitenkin SDHK:sta Knut Skrivare ja Knut Andersson. Paitsi että vuosirajaukseksi Svanten palveluksessa tulee 1500 ja Knutin asemapaikka on samana vuonna 1500 (ilman päivämäärää SDHK 34082) Lübeck, löytyy kirjoitelma 'Meddelanden från Svenska Riksarkivet' "Egenhändigt av Knut skrivare (L Sjödin, MRA (1933) s 92". Onko tuttu essee, minulla sitä ei ole. https://sok.riksarkivet.se/sdhk
Aatelointipäätelmästä olen samaa mieltä; Kustaa antoi niitä suhteellisen harvakseltaan ja jotain erikoista on oltava taustalla. Hattulan alivouti kuulostaa kuitenkin vähän kurjalta viralta miehelle, joka olisi ollut pääroolissa Tukholman "vapauttamisessa". Hämeen voudintileissä (löytyvät digiarkistosta) alivouteja 1539-1547 ei mainita nimeltä. Ensimmäisenä BFH:ssa vastaan tulee Hollolan maavouti vasta 1544 (BFH III 202). Koko Hämeen tileistä vastaa voudintileissä linnanvouti (Isak Nilsson Baner).
Knutin syntymäajaksi 1470-luku sopii hyvin tietyin varauksin. Knutin tilat on merkitty hänen nimelleen voudintielissä vuoteen 1555 asti, jonka jälkeen niistä vastaa Johan Knutsson. Kuten sanottua, perintöä jaettiin jo 1553. Knut on voinut kuolla jo aiemmin ja asia tulla asiakirjoihin vasta Teitin tarkastuskierroksella, mutta ei minusta näin paljon aiemmin. Hänen poikansa Claes, joka on varmasti perillinen, avioitui n. v. 1572 Vanajan Iso-Luolajan Suikkaan lesken Katarinan kanssa (ks. SAY Vanaja 1560-1579, sekaannuksen takia SAY:ssä tilan nimi on Seppälä). Claes kuoli huhtikuussa 1617 (esim Red. koll F I 253 Lars Kruse).
Jos Knut on syntynyt n. 1480 ja saanut Claesin vaikkapa 50-vuotiaana v. 1530, Claes avioituu 40-vuotiaana ja kuolee 87-vuotiaana. On toki mahdollista, mutta kovin paljon venyttämisen varaa ei ole. Jos hän on ollut virassa jo v. 1500, hän on ollut silloin 20-vuotias näillä ehdoilla. Joka tapauksessa sukupolvi on heillä aika pitkä. Claes oli toki selvästi nuorin pojista, mutta silti nämä marginaalit vaikuttavat vähän hankalilta.
Mutta tosiaan tästä paikallisuudesta. Kustaa antoi mielellään rälssiksi vain asianosaisten ennestään omistamaa maata. Jos Knutin rälssikirjeessä olisi Monikkala ja Kernaala - niin kuin minusta näyttää veroluetteloiden mukaan pitäisi olla - hän on omistanut Hämeestä maata _jo ennen aatelointia_.
Silloin joko Knut tai hänen rouvansa olisi kotoisin seudulta. Päättelystä puuttuu vain itse rälssikirje, ja siksi selitin siitä jo aiemmin.
Talonpojat valittivat kuninkaalle Knutista jo 1530-luvulla, mutta Torsten Salomonpojan läsnäollessa 1536 peruivat käräjillä puheensa (BFH III 74). Kaikki myöhemmin valitetut tilat ovat aivan Monikkalan lähimaastossa; kartano lienee syy niiden hankkimiseen.
Juho
Tarkoitatko porvarin leski Elina Andersintytärtä ja palvelijatar Valpuri Juhontytärtä (BFH III:609)? Mielestäni heillä ei tarvinnut olla minkäänlaista sukulaisuutta Knut kirjuriin ja hänen poikaansa Johan Knutinpoikaan. He vain hakivat omistusoikeutta isänperintöönsä, jonka olivat menettäneet Monikkalan omistajille. BFH on vain referaatti de la Gardien arkistosta. Siellä olisi koko juttu luettavissa, jos pääsisi sinne. Siellä olisivat varmaan myös kohteet mainittuina.
T.V.
Hei,
Näin muuten onkin. Jostain syystä en huomannut sitä eilen BFH:ssa. Tällä välin on ilmestynyt Delagardieska arkivetin luettelo "Topographica Finland" ja siinä kuvaus on seuraava:
1553-08-02
Erik Spåres fastebrev för Johan Knutsson på jord i Monikala, vilken hans fader köpt av borgerskan Elin Andersdotter i Åbo och hennes broder samt tjänarinnan i Åbo Valborg Jonsdotters fader. Av Isak Fernström vidimerad kopia.
Eli kyseessä on tosiaan ostomaa, eikä rouvilla ole mitään tekemistä koko suvun kanssa. Tästä vaan huomaa, että sitä on vähän ruosteessa - ja että ei kannata mielikuvitella hatarilla tiedoilla kovbinkaan paljoa, kiitos korjauksesta.
www.ub.lu.se/en/sites/ub.lu.se.en/files/forteckning_over_topographica_finland.pdf (http://suku.genealogia.fi/www.ub.lu.se/en/sites/ub.lu.se.en/files/forteckning_over_topographica_finland.pdf)
Hei,
Näin muuten onkin. Jostain syystä en huomannut sitä eilen BFH:ssa. Tällä välin on ilmestynyt Delagardieska arkivetin luettelo "Topographica Finland" ja siinä kuvaus on seuraava:
1553-08-02
Erik Spåres fastebrev för Johan Knutsson på jord i Monikala, vilken hans fader köpt av borgerskan Elin Andersdotter i Åbo och hennes broder samt tjänarinnan i Åbo Valborg Jonsdotters fader. Av Isak Fernström vidimerad kopia.
Eli kyseessä on tosiaan ostomaa, eikä rouvilla ole mitään tekemistä koko suvun kanssa. Tästä vaan huomaa, että sitä on vähän ruosteessa - ja että ei kannata mielikuvitella hatarilla tiedoilla kovbinkaan paljoa, kiitos korjauksesta.
www.ub.lu.se/en/sites/ub.lu.se.en/files/forteckning_over_topographica_finland.pdf (http://suku.genealogia.fi/www.ub.lu.se/en/sites/ub.lu.se.en/files/forteckning_over_topographica_finland.pdf)
Juho! Kaipasit Knut kirjurin rälssi- ja aatelointikirjettä. Arvelin, että Jully Ramsayn jäljennekokoelmasta voisi löytyä viite siihen. Kävin tänään Helsingissä käydessäni katsomassa, mitä valtioneuvoksetar Ramsay on muistiin merkinnyt, mutta Monikkalan suvun kansiosta ei Knut kirjurista ja aateloinnista ole yhtään mitään mainintaa! Vesiperä siis tuli. Yleensä hän on koonnut kaikista mahdollisista lähteistä lyhyitä poimintoja, joskus lähdemerkinnällä, ihmisistä, jotka hän sitten liitti sukuun. Näiden perusteella hän julkaisi Frälsesläkter i Finland intill Stora Ofreden. Miksi Monikklan suku kirjassa on paljon laajempi, kuin vähäiset tiedonmuruuset hänen muistiinpanoissaan? Saiko hän joltakin painoaikaan lisätietoja? Vai löytyykö aatelointipäivämäärä jostakin 1600-luvulla julkaistuista vaakunakirjoista? Löytyykö muistiinpano jostakin muista hänen kokoelmistaan? Lisätietoa ei minulla siis ole.
Muuten antamasi de la Gardie topografica ei aukea.
T.V.
Hei,
Kiitos vaivoistasi. Tätä joutuisi sitten jäljittämään suoraan Tukholmasta.
Jostain syystä sivusto oli laittanut linkin eteen "http://" sijasta "suku.genealogia.fi". Yritetään uudestaan: http://www.ub.lu.se/en/sites/ub.lu.se.en/files/forteckning_over_topographica_finland.pdf
Nyt ainakin esikatselun mukaan toimii, mutta jos ei aukene, kopioi teksti ja liitä selaimen osoitekenttään.
Muutkin Lundin luettelot saattavat kiinnostaa. Esim. Släktarkiven- luettelosta löytyy Kruusien (s. 449) ja joidenkin muidenkin Suomessa vaikuttaneiden sukujen arkistoja. Valitettavasti näissä ei sentään kuvailla kirjeen tarkkuudella, mutta kun tilasin sieltä jotain, kopiot tulivat nopeasti ja olivat aika halpoja. Luettelo kaikista luetteloista: http://www.ub.lu.se/de-la-gardieska-arkivet
T: Juho
Muutkin Lundin luettelot saattavat kiinnostaa. Esim. Släktarkiven- luettelosta löytyy Kruusien (s. 449) ja joidenkin muidenkin Suomessa vaikuttaneiden sukujen arkistoja. Valitettavasti näissä ei sentään kuvailla kirjeen tarkkuudella, mutta kun tilasin sieltä jotain, kopiot tulivat nopeasti ja olivat aika halpoja. Luettelo kaikista luetteloista: http://www.ub.lu.se/de-la-gardieska-arkivet
T: Juho
Tervehdys,
Löysin myös muutaman kiinnostavan dokumentin joita kyselin vapaamuotoisella sähköpostilla mutta en saanut mitään vastausta heiltä. Miten sinä tilasit kopiot ?
Terv
Topi
Moro
Tämä oli syksyllä 2012. Lähetin ensin yliopiston arkistolle vapaamuotoisen tiedustelun, jossa kyllä oli aika tarkat tiedot tilattavista kirjeistä "Släktarkiven" luettelon perusteella. Seuraavana päivänä tuli viesti, että tilaus siirretään "Handskriftavdelningeniin". Sieltä on vastattu parin päivän sisällä, koska alkuperäisestä tilauksesta neljän päivän päästä sain tehtyä kopiotilauksen tarkennettujen tietojen perusteella.
Käsikirjoitusosasto lähetti ne tästä parin päivän kuluttua erilliselle kopiointiosastolle, jossa ne olivat viikon verran. Koko prosessissa meni siis yhteensä hieman alle 2 viikkoa. Kopiot tulivat pdf:nä sähköpostissa ja maksoivat 5 kruunua sivu.
Kannattanee laittaa viesti suoraan käsikirjoitusosastolle handskrift*ub.lu.se , toivottavasti sieltä vastataan pian.
T: Juho
Mikä on kun merkit muuttuu. Edellisessä tähden kohdalla pitäisi näkyä (at)-merkki.
Juho
Moro
Tämä oli syksyllä 2012. Lähetin ensin yliopiston arkistolle vapaamuotoisen tiedustelun, jossa kyllä oli aika tarkat tiedot tilattavista kirjeistä "Släktarkiven" luettelon perusteella. Seuraavana päivänä tuli viesti, että tilaus siirretään "Handskriftavdelningeniin". Sieltä on vastattu parin päivän sisällä, koska alkuperäisestä tilauksesta neljän päivän päästä sain tehtyä kopiotilauksen tarkennettujen tietojen perusteella.
Käsikirjoitusosasto lähetti ne tästä parin päivän kuluttua erilliselle kopiointiosastolle, jossa ne olivat viikon verran. Koko prosessissa meni siis yhteensä hieman alle 2 viikkoa. Kopiot tulivat pdf:nä sähköpostissa ja maksoivat 5 kruunua sivu.
Kannattanee laittaa viesti suoraan käsikirjoitusosastolle handskrift*ub.lu.se , toivottavasti sieltä vastataan pian.
T: Juho
Kiitos Juho !
Lähetin oman pyyntöni Lundiin neljä kuukautta sitten. Täytyypä yrittää tuolla antamallasi osoitteella.
Olen tilannut muutaman vuoden aikana pari sataa sivua Tarton arkistosta Eestistä ja he skannaavat dokumentit ja laittavat ne palvelimelle josta ne voi käydä itse lataamassa kun maksu on maksettu. Toimii myös mainiosti ja nopeasti. Ja myös erinomaisella skannauslaadulla.
Terv
Topi
Moro
Tämä oli syksyllä 2012. Lähetin ensin yliopiston arkistolle vapaamuotoisen tiedustelun, jossa kyllä oli aika tarkat tiedot tilattavista kirjeistä "Släktarkiven" luettelon perusteella. Seuraavana päivänä tuli viesti, että tilaus siirretään "Handskriftavdelningeniin". Sieltä on vastattu parin päivän sisällä, koska alkuperäisestä tilauksesta neljän päivän päästä sain tehtyä kopiotilauksen tarkennettujen tietojen perusteella.
Käsikirjoitusosasto lähetti ne tästä parin päivän kuluttua erilliselle kopiointiosastolle, jossa ne olivat viikon verran. Koko prosessissa meni siis yhteensä hieman alle 2 viikkoa. Kopiot tulivat pdf:nä sähköpostissa ja maksoivat 5 kruunua sivu.
Kannattanee laittaa viesti suoraan käsikirjoitusosastolle handskrift*ub.lu.se , toivottavasti sieltä vastataan pian.
T: Juho
Tervehdys,
Laitoin viestin tuolle mainitsemallesi käsikirjoitusosastolle ja sieltä tuli seuraavana päivänä pyytämäni dokumentti pdf-muodossa ! Alkuperäinen viestini oli vain epähuomiossa jäänyt toimittamatta eteenpäin.
Erinomaista palvelua ! Kiitokset vielä kerran !
Terv
Topi
Moi
Ai niin, alkuperäisessä listassani oli jotain dokumenttejä, jotka olisivat isokokoisina pergamentteinä menneet monimutkaisemman kopioinnin kautta. Tätä selviteltiin sen kopio-osaston kanssa ja sen takia meni muutama päivä ylimääräistä. Mutta seuraavana päivänä saadut kopiot on kyllä aika nopeaa palvelua.
Juho
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.