Limingan lukkari Häll

[arik]

Onko kenelläkään tietoa, onko tämä Erkki Tikka(nen) liitettävissä Kiimingin Tikkoihin ja miten?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/90.htm

Tikka-Kauppinen pariskunnalla ainakin Kaarina tyttö:

Kaarina Erikintytär Tikka syntyi 16.06.1773 Pohjois-Iissä.
Hänen vanhempansa ovat Erkki (Eric) Pertinpoika Tikka (s. n. 1745) ja Riitta Jaakontytär Kauppila (s. n. 1745).
Puolison Matti Juusonpoika Juutinen (Juutisenaho Pahkala) (s. 04.11.1769) kanssa hänellä oli 4 lasta: Priita Matintytär Juutisenaho (s. 10.08.1800), Liisa Matintytär Juutinen (Juutisenaho) (s. 07.09.1801), Kaisa Matintytär Juutisenaho Pahkala Pylkäs (s. 07.04.1803)1 ja Matti Matinpoika Juutisenaho (Juutinen) (s. 05.08.1810)

[tellervoranta]

Ei Kiimingin Tikkoihin. Tikan eli Kotalan talo perustettu vasta v.1690, autioitui isonvihan aikaan ja asutettiin 1740-luvulla. Alla olevassa linkissä pohditaan edellä kysyttyä asiaa ilman tulosta. Itse kallistun siihen johtopäätökseen, että avioliitto haukiputaalaisen? Britan ja Tikkasen Erkin välillä on solmittu Lumijoella.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6551&highlight=Brita+Jaakontr+Kauppila

[arik]

Ei Kiimingin Tikkoihin. Tikan eli Kotalan talo perustettu vasta v.1690, autioitui isonvihan aikaan ja asutettiin 1740-luvulla. Alla olevassa linkissä pohditaan edellä kysyttyä asiaa ilman tulosta. Itse kallistun siihen johtopäätökseen, että avioliitto haukiputaalaisen? Britan ja Tikkasen Erkin välillä on solmittu Lumijoella.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6551&highlight=Brita+Jaakontr+Kauppila

Kiitos linkistä Tellervo!
Paljon siellä oli tietoa Eskeli Kakon ja Liisa Hökän Annan perheen lapsista, mutta tämän Erkki Tikan alkuperä ei oikein vakuuttavasti selvinnyt.
Onko Jouni K. tai joku muu saanut parissa vuodessa kypsyteltyä aihetta?

[Jouni Kaleva]

Kiitos linkistä Tellervo!
Paljon siellä oli tietoa Eskeli Kakon ja Liisa Hökän Annan perheen lapsista, mutta tämän Erkki Tikan alkuperä ei oikein vakuuttavasti selvinnyt.
Onko Jouni K. tai joku muu saanut parissa vuodessa kypsyteltyä aihetta?
Ei mitään uutta. Kertaan vain, että Erich Pehrsson Tickanen näkyy ensi kertaa Iissä täällä: "iff. Limingo 62" ja tuli siis naimattomana Iihin.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/143.htm

Tellervo ilmoitti eräästä Pehr Tikkasesta, joka vihitty Limingassa ilm. 1743/44 vaihteessa. Olisiko isä?

Erkille näkyy kerran Iissä synt.aika 1742, mutta niihin ei kannata liikaa luottaa toisesta pitäjästä muuttaneiden osalta. Samaten ikä kuollessa täsmäisi syntymään 1742.

[Jouni Kaleva]

Kaarina Erikintytär Tikka syntyi 16.06.1773 Pohjois-Iissä.
Hänen vanhempansa ovat Erkki (Eric) Pertinpoika Tikka (s. n. 1745) ja Riitta Jaakontytär Kauppila (s. n. 1745).
Puolison Matti Juusonpoika Juutinen (Juutisenaho Pahkala) (s. 04.11.1769) kanssa hänellä oli 4 lasta: Priita Matintytär Juutisenaho (s. 10.08.1800), Liisa Matintytär Juutinen (Juutisenaho) (s. 07.09.1801), Kaisa Matintytär Juutisenaho Pahkala Pylkäs (s. 07.04.1803)1 ja Matti Matinpoika Juutisenaho (Juutinen) (s. 05.08.1810)

Minulla on Kaarinalle tämmöinen lapsisarja:

Karin Erkintr. Tikka, syntynyt 16. kesäkuuta 1773, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 22. syyskuuta 1832, Ii,Karjalankylä (ikä kuollessa 59 vuotta vanha).
Puoliso 8. heinäkuuta 1798, Ii, Matti Josefinpk. Pylkäs l. Pahkala (/ Juutinen Juutisenaho/), syntynyt 4. marraskuuta 1769, Ii, Karjalankylä, lapset


Brita Matintr. Pylkäs, syntynyt 10. elokuuta 1800, Ii, Karjalankylä.
Liisa Matintr. Juutinen, syntynyt 7. syyskuuta 1801, Ii,Karjalankylä.
Karin Matintr. Juutinen (/ Juutisenaho/), syntynyt 7. huhtikuuta 1803, Ii,Karjalankylä, kuollut 18. helmikuuta 1853, Yli-Ii,Karjalankylä (ikä kuollessa 49 vuotta vanha).
Puoliso 8. lokakuuta 1836, Ii, Heikki Britantr. Korvala (/ Kaisto/), syntynyt 16. helmikuuta 1808, Ii,Etelä-Ii, kuollut 10. lokakuuta 1857, Yli-Ii (ikä kuollessa 49 vuotta vanha).
Maria Matintr. Juutinen, syntynyt 15. helmikuuta 1805, Ii,Karjalankylä.
Beata Matintr. Juutinen, syntynyt 18. syyskuuta 1807, Ii,Karjalankylä.
Matti Matinpk. Juutinen, syntynyt 5. elokuuta 1810, Ii,Karjalankylä.
Puoliso 21. helmikuuta 1835, Ii, Margareta Mikontr. Jurvakainen (/ Kälkäjä/), syntynyt 13. kesäkuuta 1810, Ii,Karjalankylä.
Juho Matinpk. Juutinen, syntynyt 15. huhtikuuta 1813, Ii,Karjalankylä.
Jaakko Matinpk. Juutisenaho, syntynyt 23. joulukuuta 1815, Ii,Karjalankylä.
Puoliso 16. joulukuuta 1839, Ii, Maria Jaakontr. Kaisto, syntynyt 24. tammikuuta 1816, Ii,Karjalankylä.

[Jouni Kaleva]

Ei mitään uutta. Kertaan vain, että Erich Pehrsson Tickanen näkyy ensi kertaa Iissä täällä: "iff. Limingo 62" ja tuli siis naimattomana Iihin.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/143.htm

Tellervo ilmoitti eräästä Pehr Tikkasesta, joka vihitty Limingassa ilm. 1743/44 vaihteessa. Olisiko isä?

Erkille näkyy kerran Iissä synt.aika 1742, mutta niihin ei kannata liikaa luottaa toisesta pitäjästä muuttaneiden osalta. Samaten ikä kuollessa täsmäisi syntymään 1742.
Nyt on uutta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/148.htm

[arik]

Minulla on Kaarinalle tämmöinen lapsisarja:

Karin Erkintr. Tikka, syntynyt 16. kesäkuuta 1773, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 22. syyskuuta 1832, Ii,Karjalankylä (ikä kuollessa 59 vuotta vanha).
Puoliso 8. heinäkuuta 1798, Ii, Matti Josefinpk. Pylkäs l. Pahkala (/ Juutinen Juutisenaho/), syntynyt 4. marraskuuta 1769, Ii, Karjalankylä, lapset


Brita Matintr. Pylkäs, syntynyt 10. elokuuta 1800, Ii, Karjalankylä.
Liisa Matintr. Juutinen, syntynyt 7. syyskuuta 1801, Ii,Karjalankylä.
Karin Matintr. Juutinen (/ Juutisenaho/), syntynyt 7. huhtikuuta 1803, Ii,Karjalankylä, kuollut 18. helmikuuta 1853, Yli-Ii,Karjalankylä (ikä kuollessa 49 vuotta vanha).
Puoliso 8. lokakuuta 1836, Ii, Heikki Britantr. Korvala (/ Kaisto/), syntynyt 16. helmikuuta 1808, Ii,Etelä-Ii, kuollut 10. lokakuuta 1857, Yli-Ii (ikä kuollessa 49 vuotta vanha).
Maria Matintr. Juutinen, syntynyt 15. helmikuuta 1805, Ii,Karjalankylä.
Beata Matintr. Juutinen, syntynyt 18. syyskuuta 1807, Ii,Karjalankylä.
Matti Matinpk. Juutinen, syntynyt 5. elokuuta 1810, Ii,Karjalankylä.
Puoliso 21. helmikuuta 1835, Ii, Margareta Mikontr. Jurvakainen (/ Kälkäjä/), syntynyt 13. kesäkuuta 1810, Ii,Karjalankylä.
Juho Matinpk. Juutinen, syntynyt 15. huhtikuuta 1813, Ii,Karjalankylä.
Jaakko Matinpk. Juutisenaho, syntynyt 23. joulukuuta 1815, Ii,Karjalankylä.
Puoliso 16. joulukuuta 1839, Ii, Maria Jaakontr. Kaisto, syntynyt 24. tammikuuta 1816, Ii,Karjalankylä.

Ks. liite, tuliko oikein? Minulla on tässä tietokannassa lähinnä sukuuni liittyviä henkilöitä.

[Jouni Kaleva]

Ks. liite, tuliko oikein? Minulla on tässä tietokannassa lähinnä sukuuni liittyviä henkilöitä.
En ainakaan huomaa virheitä. Itse en ole selvittänyt kuin tuon yhden esittämäni sukupolven verran, Sinulla siis enemmän.

[tellervoranta]

No, siinähän se Tikkasen Pekka on perheineen.;)
Drängen Pehr Tickanen maksoi 14.5.1742 "naimakuulutussetelimaksun" Limingassa.
(toinen Pekka Paulinpka Tikkanen Siikajoella v.1748)

Se Siikajokijuttu liittyi kyllä Kauppilaan, vaan varmaan aikaisemmin.

[arik]

Nyt on uutta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1759-1765_mko19-24/148.htm


Kiitoksia paljon!
Nyt näyttäisi tältä.
Tälle Kauppilan Riitalle en löytänyt sopivia vanhempia.

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä Pekka Pekanpka vihittynä 5.6.1742 Limingassa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/vihityt_1722-1754_mko1/8.htm

[arik]

Alla olevassa linkissä Pekka Pekanpka vihittynä 5.6.1742 Limingassa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/vihityt_1722-1754_mko1/8.htm

Kiitos linkistä!
Vuosi pitäisi varmaankin olla 1743:)

[Jouni Kaleva]

Alla olevassa linkissä Pekka Pekanpka vihittynä 5.6.1742 Limingassa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/vihityt_1722-1754_mko1/8.htm
Vautsi!

Vaimo on kirjattu: "Caren Jacobsdotter Moucka eller klockaren Hälls efterlefverska"

Hän on siis lukkari Johan Hällin (k. 1741) leski. Olen kirjannut, että olisi alkuaan Jussila, miten lie tuo Moucka suhtautuu?

Joka tapauksessa lukkari Hällillä on poika Jaakko, s. 1739, joka siirtyi Iihin pari vuotta ennen nyt paljastunutta velipuoltansa Erkki Tikkasta. ja molemmat olivat Iissä suutareita. Jaakko Häll lisäksi mm. rättäri. Paljastui uusi sukuverkosto!!

[Jouni Kaleva]

Kiitoksia paljon!
Nyt näyttäisi tältä.
Tälle Kauppilan Riitalle en löytänyt sopivia vanhempia.
Hei

Tämä on pitkä juttu, jota puitiin siinä aiemmassa viestiketjussa. Mielestäni tämä Brita on synt. Iissä 12.4.1746. Hän syntyi aviottomana eräälle Karin Juhontr. Kauppilalle, silti Brita useimmiten elämässään on saanut patronyymin Jakobsdotter.

[tellervoranta]

Minä ihmettelin, milloin Erkki on syntynyt, kun Brita on syntynyt 20.4.1744, mutta Erkki ja Brita ovat kaksoset. Alla kastetiedot.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859797

Näkyi kummeissakin Jussila, siis miltä paikkakunnalta?

[tellervoranta]

Rippikirjassa 1725-1738 Johan Häll ja Carin näkyvät kuvassa 136 Klockaren ja tässä allaolevassa linkissä rp 1738-1751 Carlund, Lukkari, molemmat aviomiehet ja muu perhe.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1738-1751_mko7-14/83.htm

Seuraavaksi käsittääkseni kuva 168 talo 56 Mouckala ja vielä rp.1759-1765 kuva 148 Inhyses.

[Jouni Kaleva]

Minä ihmettelin, milloin Erkki on syntynyt, kun Brita on syntynyt 20.4.1744, mutta Erkki ja Brita ovat kaksoset. Alla kastetiedot.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859797

Näkyi kummeissakin Jussila, siis miltä paikkakunnalta?
No niinpäs on kaksoset! Tässä on isän nimenä Pehr Pehrsson Moucka, jos selvää saan. Carin vihittiin eka avioonsa nimellä Jussila ja oli Limingan kylästä silloin. Olisiko Moukka sitten ollut lukkari Hällin talo, johon Pekka Tikka tuli "puuskaksi"?

[Jouni Kaleva]

Rippikirjassa 1725-1738 Johan Häll ja Carin näkyvät kuvassa 136 Klockaren ja tässä allaolevassa linkissä rp 1738-1751 Carlund, Lukkari, molemmat aviomiehet ja muu perhe.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1738-1751_mko7-14/83.htm

Seuraavaksi käsittääkseni kuva 168 talo 56 Mouckala ja vielä rp.1759-1765 kuva 148 Inhyses.
Gustaf Carlund tuli lukkarin virkaan (Kemistä) Johan Hällin jälkeen 1741.
Onko tuota perhettä luettava niin, että lukkarin lapsia ovat
Johan
Lijsa
Margeta
Pehr
Walborg.

Lisäksi olisi lukkarin sisar Walborg, jolla poika Pehr, jolla vaimo Carin. Lisäksi lukkarin anoppi Margeta, siis Carin Jussilan äiti? Lopuksi piika Margeta.

[tellervoranta]

Ensimmäisessä lukkarin perheen linkissä olivat isä Johan, vo Carin ja poika Johan. Tässä sitten lukkarilassa tällainen satsi. Margareta on ainakin anoppi eli Carinin äiti.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1725-1737_mko1-6/136.htm

Siis oliko Carin ainakin kolmesti aviossa?

[tellervoranta]

16.2.1731 syntynyt Johan Hällin perheeseen Petter. Hain kyllä Jacobia.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859849

[tellervoranta]

Ja Jacobus syntynyt 8.12.1733. Miksi ei näy perheessä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859861

[Jouni Kaleva]

Ensimmäisessä lukkarin perheen linkissä olivat isä Johan, vo Carin ja poika Johan. Tässä sitten lukkarilassa tällainen satsi. Margareta on ainakin anoppi eli Carinin äiti.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1725-1737_mko1-6/136.htm

Siis oliko Carin ainakin kolmesti aviossa?
Carin Jussila oli pijgan vihittäessä lukkari Johan Hällin kanssa. Toinen avio Pehr Tickasen kanssa. Miksi ajattelet kolmatta aviota?

Tuossa rippikirjassa näkyvä "Pehrs hustru Carin" on lukkari Johanin sisaren Walborgin pojan Pehrin vaimo.

[Jouni Kaleva]

Nyt näkyy Hiskissä, että Herr Johan Hällen Hustru Brita haudattu Limingassa 1.5.1727. Ilmeisesti lukkarin eka vaimo ja hän meni samana syksynä toiseen avioon Carin Jussilan kanssa.

Mahdollisesti osa lapsisarjaa onkin eka aviosta.

[tellervoranta]

Huomasin hiskistä, että pijkan vaan jotenkin sinun aiemmasta kirjoituksesta jäi minulle käsitys, että Carin oli aviossa ensin Jussilan kanssa. Oma mokani :cool:

Carin Jussila oli pijgan vihittäessä lukkari Johan Hällin kanssa. Toinen avio Pehr Tickasen kanssa. Miksi ajattelet kolmatta aviota?

Tuossa rippikirjassa näkyvä "Pehrs hustru Carin" on lukkari Johanin sisaren Walborgin pojan Pehrin vaimo.

Niin, siis esim. Jaakko ei näy varmaan rippikirjassa ikänsä vuoksi eli on liian nuori.

On tässä kaikenlaisia sudenkuoppia ja vaaroja vaan ei yhtään Mettoa. :eek:
Olisiko tämä Tikkanen-Häll-juttu pitänyt siirtää toisen otsikon alle Arin kysymyksestä alkaen. Osittain siitä syystä viivytin vastausta.

[tellervoranta]

Sitä minäkin ajattelin.

Nyt näkyy Hiskissä, että Herr Johan Hällen Hustru Brita haudattu Limingassa 1.5.1727. Ilmeisesti lukkarin eka vaimo ja hän meni samana syksynä toiseen avioon Carin Jussilan kanssa.

Mahdollisesti osa lapsisarjaa onkin eka aviosta.

[tellervoranta]

Niin sen luin.

Gustaf Carlund tuli lukkarin virkaan (Kemistä) Johan Hällin jälkeen 1741.
Onko tuota perhettä luettava niin, että lukkarin lapsia ovat
Johan
Lijsa
Margeta
Pehr
Walborg.

Lisäksi olisi lukkarin sisar Walborg, jolla poika Pehr, jolla vaimo Carin. Lisäksi lukkarin anoppi Margeta, siis Carin Jussilan äiti? Lopuksi piika Margeta.

[tellervoranta]

Tästä 1. rippikirjasta näkee, että lukkari Johan Hällin Johan-poika on ensimmäisestä aviosta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1725-1737_ik28/71.htm

[Jouni Kaleva]

Tuolla Kiimingin Mettovaara-keskustelussa asia lipsahti Iin suutari Erkki Tikkaseen, jolle löytyi sitten äidiksi Limingan lukkari Hällin leski toisessa aviossaan.

Siirrän ao. viestit tähän uuteen ketjuun.

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä näkyvät vielä Pehr ja Caren Tikkanen ja Hällin lapsia.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1765-1770_mko25-32/199.htm

[Jouni Kaleva]

Alla olevassa linkissä näkyvät vielä Pehr ja Caren Tikkanen ja Hällin lapsia.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1765-1770_mko25-32/199.htm
Luulenpa, että ylimpänä oleva Henrik Haell on myös lukkarin poika, hänhän on Drg: Henrik Joh:s Häll vihittäessä 1760 Malinin kanssa.

[tellervoranta]

Tikkasen pariskunta jatkaa eloaan. Samalla sivulla monta Hällin lasta. Tyttären sivun alapuolla oli Huru Johan, jota pitäisi katsella...

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liminka/rippikirja_1771-1774_mko33-41/216.htm

[tellervoranta]

Tällainen linkki vielä Foudilan Hälleistä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7707944

[tellervoranta]

Olisikohan lukkari Johan Häll tämä Rovaniemellä vihitty henkilö. Nimet sopii.:)

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3kwqby?fi+0457+vihityt+35) 1.5.1720 Johan Pehrsson Häll Brita Mattsdr. Wuoticka

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä Matti Wuoti ja tytär Brita.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rovaniemi/rippikirja_1700-1720_ik374/37.htm

[TimoT]

Minäkin olen törmännyt tähän lukkariin. Olikohan hän aluksi lukkarina Tyrnävällä, jossa häntä seurasi Antti Laaninen v. 1726?
http://www.genealogia.fi/genos/19/19_25.htm
Minulla on hänen tyttärensä Margaretan (1721-1790) jälkeläisiä.

[Jouni Kaleva]

Tällainen linkki vielä Foudilan Hälleistä.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7707944
Tässä Johanin synt.aika 28.8.1729, joka sitoo hänet lukkari-Johanin jälkimmäiseen avioon, vastoin viestiä no 27 tässä ketjussa.

[Jouni Kaleva]

Olisikohan lukkari Johan Häll tämä Rovaniemellä vihitty henkilö. Nimet sopii.:)

Kuul. Vihitty Kylä Talo Mies Vaimo Kylä Talo
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3kwqby?fi+0457+vihityt+35) 1.5.1720 Johan Pehrsson Häll Brita Mattsdr. Wuoticka
Hieno löytö!

[Jouni Kaleva]

Minäkin olen törmännyt tähän lukkariin. Olikohan hän aluksi lukkarina Tyrnävällä, jossa häntä seurasi Antti Laaninen v. 1726?
http://www.genealogia.fi/genos/19/19_25.htm
Minulla on hänen tyttärensä Margaretan (1721-1790) jälkeläisiä.
Hieno löytö! Tarkoititko, että lukkari Hällillä on tämä tytär Margareta? Varmaan siinä tapauksessa hänen vanhin lapsensa.

[tellervoranta]

Tässäpä Johan Hällin ja Carinin lapsi Johan neljäntenä vasemmalla kastetietoineen. Syntymäaika 28.8.1729.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859847

Olisiko ensimmäisestäkin aviosta syntynyt Johan, joka kuoli?

[TimoT]

Hieno löytö! Tarkoititko, että lukkari Hällillä on tämä tytär Margareta? Varmaan siinä tapauksessa hänen vanhin lapsensa.
Näin tarkoitin. Hänet löytää Limingan vihityistä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=18524&pnum=8
Heidät sitten löytää Muhokselta Korpeloina: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1757-1763_ik117/157.htm
Sitten Ylikiimingistä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946853 ja lopulta Pelkosina: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4946960
Olettaisin että Per Olofinpoika oli alkuaan Kempeleen Korpelasta.

[Ritva Nygren]

Tässä olisi yksi ehdotus lukkari Johan Hällin (s. 1689, k. 1741) vanhemmiksi.

Oulussa haudattiin 8.7.1694 vahtimestari Petter Häll
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752924

Oulu 1723-30 Pehr Hällin leski ja tytär Valborg. [Limingan lukkarilla oli sisar Valborg]
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588246
Haudattu 18.7.1724 Vahtimestari Petter Hällin leski Elisabet Kranck, ikää 60 ja muutama vuosi. (Synt. n. 1660.)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726668

Oulun linnan vahtimestarin autuaan Peer Larsson Hällin vaimo Elisabet Carlsdotter Kranck allekirjoittaa Oulussa 6.4.1696 jotakin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968427

Hiskin mukaan Oulussa haudattiin Pehr Larsson Hällin lapsia 10.8.1684 ja 9.1.1687.
Vihitty Oulu 14.6.1683 Pehr Larsson, kellonsoittomaksu
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753419
Tositekirjoissa molemmat ovat Oulussa ainakin 1688-1692. Vuonna 1695 Petter Hällin leski.

Petter Häll on mainittu aikaisemmin kihlakunnankirjurina Saloisten, Oulun, Pyhäjoen ja Sotkamon pitäjien käräjillä. Tässä esim. 1682 Saloinen: kirjanpitäjä Carl Kranck (tuleva appiukko?) ja kihlakunnankirjuri Petter Hell sivun 658 viimeiseltä riviltä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3685558

Oulun raastuvassa on jokunen juttu ainakin 1687, 1690, 1693 ja 1694.

Lukkari Hällin (Hiskissä titteli ”Herr”) ensimmäinen vaimo Brita haudattiin Limingassa 1.5.1727 Kranckin hautaan: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859823

Olisiko Rovaniemellä 1.5.1720 vihitty Johan Häll Petterin ja Elisabetin poika?
Rovaniemi 15.1.1714 Boneliuksen pojan kummeina mm. Alexander Kranck ja vaimo Kristina Josander sekä Johan Häll, joka kummina siellä myöhemminkin ainakin vielä 1716 (jakso 120) ja 1721 (jakso 81). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6083506
Limingassa kummina 5.2.1726 lukkari Häll:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859835

Kranckin suvusta http://www.jkerkkonen.com/suku/kranck.htm

[Jouni Kaleva]

Tässä olisi yksi ehdotus lukkari Johan Hällin (s. 1689, k. 1741) vanhemmiksi.

Oulussa haudattiin 8.7.1694 vahtimestari Petter Häll
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752924



Hei Ritva

Tuhannet kiitokset tästä! Tämä on läpimurtotyyppinen kytkentä, joskaan ei vielä ole absoluuttista todistetta. Lukkarin Johan Petterinp. Häll haudattiin Limingassa 4.10.1741 ja kuollessa ikä "52v5kk3pv". Tuosta laskien olisi synt. n. 1689, mikä ajoitukseltaan sopisi mainiosti vahtimestari Petter Hällin perheeseen. Myöskin äidin sukupiirin pappisedustus ym. sopisi Johanin lukkarinammattiin. Johanin pojasta Jaakosta tuli pitäjänsuutari Iihin, samalla valistunut ja lukutaitoinen mies.

Löytyisiköhän 1694 Oulussa kuolleen vahtimestari Petter Hällin perukirjaa?

[Ritva Nygren]

Eipä löytynyt Petter Hälliä eikä Elisabet Carlsdotter Kranckia Oulun maakunta-arkiston perukirjakortistosta. Seuraavat näyttäisivät liittyvän Hällin sukuun:

Häll Valborg, taloudenhoitaja, Liminka, Limingan kylä, perukirja 17.3.1781.
Ehkä käyn joskus tämän katsomassa.
Rippikirjassa 1775-1780 Valborg synt. huhtikuussa 1724 ja kuoli 9.1.1781.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8100647

Hälli Jaakko, suutari, Ii (Pohjois-Ii), k. maaliskuussa 1782, perukirja 1.3.1793.
Vaimo Margareta Klavtz [Ocklavitz], pojat Johan, Kalle, Jaakko, Sakari ja Heikki, tyttäret Margareta ja Kristina.

Limingan rippikirjassa 1759-1765 Johan Johansson Hällin sisar Carin s. 11.4.1739 lähtee Iihin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7707944
ja on Iissä nimismies Zachris Bäckin perheessä alimmaisena Catharina Häll ”naimisissa Torniossa 1769”
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365714
Perukirjakortistossa oli vielä Antman Salomon, komminist., Haaparanta, k. 26.2.1779, perukirja 13.4.1779.
Vaimo Katarina Hell, pojat Johannes, Salomon ja Kustaf, tyttäret Eeva-Katariina ja Markareeta Kristiina
Hiskin mukaan heidät on vihitty Torniossa 21.11.1769 ja kastetuissa Katarinan ikä 1778 oli 39 vuotta eli hän olisi syntynyt noin 1739.

Kemi, kesäkäräjät 1719 s. 38-39
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24585235
Rovaniemen lukkari Johan Häll haluaa puustellikseen Lars Niskan torpan.

[Jouni Kaleva]

Eipä löytynyt Petter Hälliä eikä Elisabet Carlsdotter Kranckia Oulun maakunta-arkiston perukirjakortistosta. Seuraavat näyttäisivät liittyvän Hällin sukuun:

Häll Valborg, taloudenhoitaja, Liminka, Limingan kylä, perukirja 17.3.1781.
Ehkä käyn joskus tämän katsomassa.
Rippikirjassa 1775-1780 Valborg synt. huhtikuussa 1724 ja kuoli 9.1.1781.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8100647

Hälli Jaakko, suutari, Ii (Pohjois-Ii), k. maaliskuussa 1782, perukirja 1.3.1793.
Vaimo Margareta Klavtz [Ocklavitz], pojat Johan, Kalle, Jaakko, Sakari ja Heikki, tyttäret Margareta ja Kristina.

Limingan rippikirjassa 1759-1765 Johan Johansson Hällin sisar Carin s. 11.4.1739 lähtee Iihin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7707944
ja on Iissä nimismies Zachris Bäckin perheessä alimmaisena Catharina Häll ”naimisissa Torniossa 1769”
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365714
Perukirjakortistossa oli vielä Antman Salomon, komminist., Haaparanta, k. 26.2.1779, perukirja 13.4.1779.
Vaimo Katarina Hell, pojat Johannes, Salomon ja Kustaf, tyttäret Eeva-Katariina ja Markareeta Kristiina
Hiskin mukaan heidät on vihitty Torniossa 21.11.1769 ja kastetuissa Katarinan ikä 1778 oli 39 vuotta eli hän olisi syntynyt noin 1739.

Kemi, kesäkäräjät 1719 s. 38-39
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24585235
Rovaniemen lukkari Johan Häll haluaa puustellikseen Lars Niskan torpan.

Kyllä olet monipuolisesti löytänyt Hällin tietoja. Iin suutari-Jaakon perukirjassa mainituille lapsille löytyy kastemerkintä. Lisäksi on syntynyt Iissä 27.12.1763 Catharina Elisabet, jolle en löydä jatkoa, mutta kaiketi kuollut tuohon perunkirjoitukseen mennessä. Lisäksi kuolleena synt. tyttö 5.9.1778. Yllättävän niukasti (=ei ollenkaan) näkyy Jaakon lapsia rippikirjoissa hänen eläessään.

[Jouni Kaleva]

Kyllä olet monipuolisesti löytänyt Hällin tietoja. Iin suutari-Jaakon perukirjassa mainituille lapsille löytyy kastemerkintä. Lisäksi on syntynyt Iissä 27.12.1763 Catharina Elisabet, jolle en löydä jatkoa, mutta kaiketi kuollut tuohon perunkirjoitukseen mennessä. Lisäksi kuolleena synt. tyttö 5.9.1778. Yllättävän niukasti (=ei ollenkaan) näkyy Jaakon lapsia rippikirjoissa hänen eläessään.

Annoin väärän todistuksen: suutari Jaakko Häll näkyy viimeisinä vuosinaan jaksolla 1778-84 Pohjois-Iin torppareiden joukossa. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1771-1784_ik251/115.htm

Siinä on myös tytär Caisa Lisa, jolla NB-merkintä, mitä tarkoittanee. Oliko hän kuitenkin elossa perukirjan aikaan, vaikka ei ole sinne kirjattu? Lisäksi rippikirjassa pojat Johan ja Carl.

Suutari-Jaakko on ollut sääty-yhteiskunnassa astetta korkeammassa asemassa kuin suutarius edellyttäisi. Johtunee vaimon asemasta, hänhän oli vääpeli Oklavitzin tytär ja äitinsä puoleltä Bäckin nimismiessukua.

Tässä esimerkkinä vanhimpien lasten kummit: Juholl 1760 Kummeina komministeri Petrus Calamnius (joka myös kastajana), vmo Christina Lithovia, Länsman Wählachtad Herr Johan Bäck, vmo Elisabeth Bäck (lapsen äidinäidin vanhemmat), ungkarlen Carl Johan Oklavitz, jungfru Catharina Häll (lienee isän sisar).

Kaarlen kummit 1761: pitäjänkirjuri Johan Antell, vmo Margaretha Sinia, komissaari Zacharias Bäck, vmo madame Anna Maria Rahse, herr Landmetaren Mårten Mellin, jfru Ulrica Rahse.

[Ritva Nygren]

Perutaanpa Petter Hällin hääkellot Oulussa 14.6.1683, täytyy olla joku toinen Peer Larsson. Näyttää, että Petter Häll ja vaimo ovat Raahessa jo ainakin 1681 ja vielä 1683:
1681 s. 414 (jakso 417) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647426
oikea palsta Per Larsson Hell, vaimo Lijsa Carlsdotter
1683 s. 262 (jakso 271) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022191
oikea palsta Pehr Larsson, h. Lijsa Carlsdotter

[Jouni Kaleva]

Haeskelin Iin pitäjänsuutari Jaakko Hällin lapsia Oulusta ja jotakin löytyikin:
1. Johan Häll (s. 1760) näkyy Oulussa suutari Samuel Bryggmanin oppipoikana 1785-89. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1785-1792_tksrk_ik130/227.htm
2. Margareta (s.1771) Mahdollisesti se Marg. Häll. joka Oulussa Pehr Zimmermanin piikana 1789. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1785-1792_tksrk_ik130/208.htm
3. Jaakko (s.1766) näkyy 1786-87 Oulussa (kirkko)maalari Michel Toppeliuksen (=tätinsä Maria Magdalena Oklavitzin) luona kaiketi renkinä.http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1785-1792_tksrk_ik130/164.htm (tuleva tohtori Zacharias Topelius senior s.1781 näkyy tässä pikkupoikana)

[Ritva Nygren]

Mielenkiintoista, Zimmermanit liittyvät Bäckeihin.

Raahen raastuvasta löysin Hällistä vain yhden maininnan tuossa jutussa:
Raahe RO 16.4.1683 s. 50-51 (jakso 398)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11435961
…Peer Larsson Häll,… Karl Kranck…

Tosite 1686 s. 180 (k. 186)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12670304
Vahtimestari Petter Häll kuittaa palkkarahojaan Oulussa 17.8.1686.
(Jaksossa 184 Kajaanin linnan vahtimestari Jöran Kofall.)

[Jouni Kaleva]

[QUOTE=Ritva Nygren;281094]Mielenkiintoista, Zimmermanit liittyvät Bäckeihin.

Raahen raastuvasta löysin Hällistä vain yhden maininnan tuossa jutussa:
Raahe RO 16.4.1683 s. 50-51 (jakso 398)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11435961
…Peer Larsson Häll,… Karl Kranck…

[QUOTE]

Oliko Peer käyttäytynyt sopimattomasti ja selitteli sen johtuneen humalatilasta ja pyyteli kovasti anteeksi? Gl. Tullnähren Kranka mainitaan, mutta sukulaisuutta ei tule esiin.

[Ritva Nygren]

Oliko Peer käyttäytynyt sopimattomasti ja selitteli sen johtuneen humalatilasta ja pyyteli kovasti anteeksi? Gl. Tullnähren Kranka mainitaan, mutta sukulaisuutta ei tule esiin.

Totta, ei selvinnyt sukulaisuudet.Mielestäni Petteri ei juopotellut tässä.

Påhl Baltzarsson nästledne fredags hoos Peer Larsson Häll, i fremmande folcks närvaro och samkväm hafver försmädel. utropat Borgmästaren och störste dehlen af Rådmännerna sine afwundsmän och förfölliere det han nu intet sielf neka kan som och tullnähren Krancken det samma intygade, och såsom han ödmiukel:n depresserar och beder om förlåtelse…

Raatimies Henrik Hansson Norman ilmoitti, että Påhl Baltzarsson oli edellisenä perjantai-iltana Peer Larsson Hällin luona vieraiden ihmisten läsnä ollessa ja seurassa herjaten huudahtanut, että pormestari ja suurin osa raatimiehistä ovat hänen kadehtijoitaan ja vainoajiaan, mitä hän nyt itse ei voinut kiistää, kun myös tullimies Kranck sen todisti, ja kun hän nöyrästi anoo anteeksiantoa…

[Ritva Nygren]

Oulu RO ilmoitusasiat 7.6.1725 s. 216 (jakso 240) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13397611

Valborg Häll veljensä Johanin kanssa myynyt talon porvari Michel Jaakolalle, 1. lainhuuto.

2. lainhuuto 3.11.1725 s. 221 (jakso 246) ja 3. lainhuuto 16.5.1726 s. 238v (jakso 266).

Michel Jaakola http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588244
Seuraavalla sivulla Pehr Hällin leski kuollut, tytär Valborg ripillä vielä 14.3.1726.

[Ritva Nygren]

Limingan nimismiehelle entiselle kirjanpitäjälle Kranckille löytyi ainakin nämä viisi lasta: Margeta, Johan, Malin, Lisken (Elisabet) ja Alexander.

1681 Raahe (vasemmalla) Kirjanpitäjä Carl Kranck, vaimo Brita Cnutintytär, tytär Margeta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647426

1695 Liminka, Limingankylä (oikealla alinna) 11/12 mtl Carl Kranck, vaimo Brita, poika Johan, vaimo Elsa, tytär Margeta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983308
Tytär Margeta kuoli 1700 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8042892
Vaimo Brita kuoli 1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8042901

Olisiko poika Johan myöhemmin Oulussa nimismiehenä? Esim. 1698 (oikealla):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773903
Nimismies Johan Kranckin hautausmaksut Oulussa 12.5.1714:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753172
1724 Ensimmäisenä nimismies Kranckin leski Elsa Alana, ”vanha ja köyhä”:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792199
Elsa myi talonsa notaari Nils Gronoviukselle, 1. lainhuuto oli 26.10.1724:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13397588

1710 Liminka (oikealla ylhäällä) Carl Kranck, vävy nimismies Zachris Scheidenburg ja vaimo Malin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921506

Limingan käräjät 26.-31.8.1709
s. 1006 (jakso 501) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573287
Nimismies Carl Kranck korkean ikänsä vuoksi luovuttanut nimismiehen virkansa vävylleen Raahen kasööri Zacharias Scheidenburgille.
s. 1087-1091 (jakso 541) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573327
Aikaisemman kirjanpitäjän ja vanhan nimismiehen Carl Kranckin läsnäollessa esitti hänen vävynsä nykyinen nimismies Zacharias Scheidenburg inventaarion, minkä mainittu vanha mies laadituttanut omaisuudestaan ja veloistaan. … Rakkaat tyttäreni Liskin ja poikani Alexander saaneet… Johan ja Malin ei mitään… Rakas vävy Scheidenburg elättää ja hoitaa appensa hautaan asti. Scheidenburgilla tytärpuoli eli Malinin tytär Hedvig Bäckman.

[Jouni Kaleva]

Limingan nimismiehelle entiselle kirjanpitäjälle Kranckille löytyi ainakin nämä viisi lasta: Margeta, Johan, Malin, Lisken (Elisabet) ja Alexander.

1681 Raahe (vasemmalla) Kirjanpitäjä Carl Kranck, vaimo Brita Cnutintytär, tytär Margeta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12647426

1695 Liminka, Limingankylä (oikealla alinna) 11/12 mtl Carl Kranck, vaimo Brita, poika Johan, vaimo Elsa, tytär Margeta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983308
Tytär Margeta kuoli 1700 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8042892
Vaimo Brita kuoli 1705 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8042901

Olisiko poika Johan myöhemmin Oulussa nimismiehenä? Esim. 1698 (oikealla):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12773903
Nimismies Johan Kranckin hautausmaksut Oulussa 12.5.1714:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5753172
1724 Ensimmäisenä nimismies Kranckin leski Elsa Alana, ”vanha ja köyhä”:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12792199
Elsa myi talonsa notaari Nils Gronoviukselle, 1. lainhuuto oli 26.10.1724:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13397588

1710 Liminka (oikealla ylhäällä) Carl Kranck, vävy nimismies Zachris Scheidenburg ja vaimo Malin:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921506

Limingan käräjät 26.-31.8.1709
s. 1006 (jakso 501) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573287
Nimismies Carl Kranck korkean ikänsä vuoksi luovuttanut nimismiehen virkansa vävylleen Raahen kasööri Zacharias Scheidenburgille.
s. 1087-1091 (jakso 541) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573327
Aikaisemman kirjanpitäjän ja vanhan nimismiehen Carl Kranckin läsnäollessa esitti hänen vävynsä nykyinen nimismies Zacharias Scheidenburg inventaarion, minkä mainittu vanha mies laadituttanut omaisuudestaan ja veloistaan. … Rakkaat tyttäreni Liskin ja poikani Alexander saaneet… Johan ja Malin ei mitään… Rakas vävy Scheidenburg elättää ja hoitaa appensa hautaan asti. Scheidenburgilla tytärpuoli eli Malinin tytär Hedvig Bäckman.

Erinomaisia löytöjä!

Lisäksi on ollut kuudes lapsi Carolus Caroli Kranck: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U404 Sivumennen todeten siellä mainitaan siteerauksissa tämmöistä väkeä:Bårgaren och för detta Rådman Cnut Johanssons Måg Bookhållaren Carl Kranck ... Knutz Swåger Clemet Clemetzson ... Clemetz hustro Susanna, hwars Arf hemman dett ähr

Elsa Alana saattaisi kukaties olla tämän Kristoffer Alanuksen sisar:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2724

[Ritva Nygren]

Aikaisemmin oli täällä mainittu, että lukkari Hällillä oli sisar Valborg, jolla poika Pehr. Pojalle ilmestyy sukunimi Lang:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7709668

Pehrin tarkka syntymäaika 3.12.1709 ja kuolinaika 9.5.1775:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8100649

Pehrille ilmestyy patronyymi Jakobsson, kun hänen tyttärensä Brita (s. 14.2.1746) kuolee 17-vuotiaana 19.4.1763:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859120

Voisiko tämä Pehrin isä Jakob olla Oulun raatimies Petter Langin poika tullinhoitaja Jakob Lang?

Raatimies Langin perheessä on vielä 1709 poika Jakob.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402144

Oulun raastuvassa 8.3.1711 s. 48 huudatetaan ensimmäisen kerran edesmenneen tullinhoitaja Jakob Langin talo kruunun saatavista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18683741
13.3. s. 63-64 (jakso 144) Raatimies Petter Langin pojalla Jakobilla on isältään saatavaa äidinperinnöstään, Jakobilla vaimo ja pieni lapsi. (Hakemiston mukaan jaksossa 203 ”Jacob Lang nuoremman perintö…”. Oulussa oli myös tullinhoitaja ja musikantti Jakob Lang, olisiko hän se ”vanhempi”.)
2. ja 3. lainhuuto olivat 15.3. (s. 65, jakso 145) ja 3.4. (s. 70, jakso 148).

Tullinhoitaja Jakob Langin talosta 15.8.1711 s. 117-118 (jakso 171-) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18683947

Oulun Jenderjan suvusta –ketjussa on JHissan mielenkiintoinen luettelo raatimies Petter Langin vaimoista ja jälkeläisistä. Kiitos.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5331

28.3.1710 s. 112 Edesmenneen linnan vahtimestari Petter Hällin leski Elisabet Kranckin tonttiasioita: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18684525

[Jouni Kaleva]

Aikaisemmin oli täällä mainittu, että lukkari Hällillä oli sisar Valborg, jolla poika Pehr. Pojalle ilmestyy sukunimi Lang:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7709668

Pehrin tarkka syntymäaika 3.12.1709 ja kuolinaika 9.5.1775:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8100649

Pehrille ilmestyy patronyymi Jakobsson, kun hänen tyttärensä Brita (s. 14.2.1746) kuolee 17-vuotiaana 19.4.1763:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859120

Voisiko tämä Pehrin isä Jakob olla Oulun raatimies Petter Langin poika tullinhoitaja Jakob Lang?

Raatimies Langin perheessä on vielä 1709 poika Jakob.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11402144

Oulun raastuvassa 8.3.1711 s. 48 huudatetaan ensimmäisen kerran edesmenneen tullinhoitaja Jakob Langin talo kruunun saatavista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18683741
13.3. s. 63-64 (jakso 144) Raatimies Petter Langin pojalla Jakobilla on isältään saatavaa äidinperinnöstään, Jakobilla vaimo ja pieni lapsi. (Hakemiston mukaan jaksossa 203 ”Jacob Lang nuoremman perintö…”. Oulussa oli myös tullinhoitaja ja musikantti Jakob Lang, olisiko hän se ”vanhempi”.)
2. ja 3. lainhuuto olivat 15.3. (s. 65, jakso 145) ja 3.4. (s. 70, jakso 148).

Tullinhoitaja Jakob Langin talosta 15.8.1711 s. 117-118 (jakso 171-) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18683947

Oulun Jenderjan suvusta –ketjussa on JHissan mielenkiintoinen luettelo raatimies Petter Langin vaimoista ja jälkeläisistä. Kiitos.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=5331

28.3.1710 s. 112 Edesmenneen linnan vahtimestari Petter Hällin leski Elisabet Kranckin tonttiasioita: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18684525
Erinomaista työtä!

Tämän mukaan tullinhoitaja Jakob Lang olisi avioitunut Walborg Hällin kanssa viimeistään 1709 (lapsi syntyi aivan loppuvuodesta), mutta Walborgia ei ole kirjattu saman vuoden henkikirjaan miehensä luokse.

Jakob Lang lienee kuollut v. 1710 tienoilla ja ehkäpä aviosta ehti syntyä vain tuo yksi lapsi. Walborgille tämä vuoden-pari kestänyt avio riitti loppuiäkseen, koska eli leskenä vanhoille päivilleen.

Kuka mahtoi olla tarkoittamasi tullinhoitaja ja musikantti Jakob Lang. Tuskin hän kuitenkaan oli tämän 1710 kuolleen Jakobin isänisä??

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni ja Ritva,

Suuret Kiitokset Ritvalle hienoista löydöistä!

Useammissa eri artikkeleissa Limingan lukkari Johan Häll:stä käytetään patronyymiä Petterinpoika. Itse en ole onnistunut löytämään arkistolähteistä mainintaa, jossa olisi mainittu Limingan lukkari Häll:n patronyymi (siltä ajalta, kun hän asui Limingassa ja kyseessä on varmuudella Limingan lukkari Johan Häll); en tosin ole lukenut Limingan käräjäpöytäkirjoja tuolta ajalta. Onko joku onnistunut löytämään mainintaa Limingan lukkari Johan Häll:n patronyymistä?

Oulun 1600- ja 1700-lukujen vaihteeseen ajoittuvassa kinkerikuulustelukirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=29755160) on listattuna Pekka Häll:n leskivaimo Liisa, tytär Valpuri ja poika Juho.

Lukkari Johan Häll:n lapsista ensimmäisestä avioliitosta Brita vaimon kanssa sopisivat syntyneen lapset Liisa, Marketta (s.1721) ja Valpuri (s.04.1724). Marketta ja Valpuri tytärten syntymäajat on poimittu myöhemmistä rippikirjoista. Koska Liisa tytär kirjataan vuosien 1738-1744 rippikirjassa tyttäristä ensimmäisenä, saattaisi hän ehkä olla sisariaan vanhempi. Liisa tytär avioituu 26.11.1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7859809) ängesleväläisen Matti Josefinpoika Pakosen kanssa. Tyrnävän rippikirjat vaikuttavat puuttuvan vuosilta 1741-1779. Vuosien 1780-1786 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6101675) rippikirjassa Pakosen taloon kirjataan Matti Josefinpoika ja tämän jälkipolvea, mutta Matille ei kirjata vaimoa. Liisa vaimo on luultavasti menehtynyt vuoteen 1780 mennessä. Liisalle ei näin ollen ole myöhemmistä rippikirjoista löytynyt syntymävuotta.

Voisiko olla niin, että lukkarin Liisa tytär syntyi 14.11.1720 Rovaniemellä?
Rovaniemen kastekirjasta löytyy 14.11.1720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6083473) syntynyt Liisa tytär, jonka vanhemmat ovat Johan Pekanpoika ja tämän vaimo Brita. Kummeina Liisalle ovat Alexander Kranck, vaimo Kristiina Josandra, herra Kristian Bonelius, Henrik Carlinius ja piika Anna Vuotikka. Anna Vuotikka saattaisi olla Johan Häll:n vaimon Brita Matintytär Vuotikan sisar. Vuosien 1708-1714 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075600) rippikirjassa Matti Vuotin talouteen kirjataan Matin lisäksi mm. vaimo Valpuri sekä tyttäret Brita ja Anna. Anna tytär kirjataan Matti Vuotin talouteen vielä vuosien 1715-1720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6075621) rippikirjassa.

Mikäli lukkarin äiti on Petter Laurinpoika Häll:n vaimo Liisa Kranck, niin lukkarin vanhin tytär olisi isänsä äidin kaima. Ja lukkarin kolmas tytär olisi äitinsä isän vaimon kaima (joko äitinsä äidin taikka äitinsä äitipuolen kaima), sekä isänsä sisaren kaima.
Mistä lukkarin toinen tytär, Marketta, sai nimensä? Tietääkö joku oliko Matti Vuoti jäänyt leskeksi ja oliko hänen ensimmäisen vaimonsa nimi ollut Marketta?

Lukkari neljänneksi vanhin kirkonkirjoihin kirjattu tytär vaikuttaisi olevan jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt Karin (s.11.04.1739), joka on äitinsä kaima.
Lukkarin kirkonkirjoihin kirjatut pojat ikäjärjestyksessä ovat Johan (s.28.08.1729), Pekka (16.02.1731), Jaakko (s.06.12.1733) ja Heikki (s.23.10.1736).
Mikäli lukkarin isä on Petter Häll, on vanhin poika isänsä kaima, toiseksi vanhin isänsä isän kaima ja kolmanneksi vanhin äitinsä isän kaima.

>> Kranckin suvusta http://www.jkerkkonen.com/suku/kranck.htm

Paljon Kiitoksia linkistä!
Erittäin hienot sivut!

Sivulla mainittiin, että vuonna 1711 menehtyneen Raahessa tullihoitajana ja postimestarina sekä sittemmin Limingassa nimismiehenä toimineen Karl Hansinpoika Kranck:n isä on Limingassa asunut vuoden 1630 tietämillä menehtynyt Hans Erikinpoika Kranck, joka toimi nuijasodassa talonpoikain johtajana ja sittemmin Pohjanmaan lohivoutina.
Tämä jäi askarruttamaan mieltä. Olisiko Karl Kranck tosiaan hoitanut nimismiehen tehtäviä yli 100-vuotiaana?

Vuoden 1627 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=52) ruodutusluettelosa Krankan taloon kirjataan 70-vuotias Hannu Kranck ja 25-vuotias Karl Hannunpoika. Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=47) ruodutusluettelossa Krankan taloon kirjataan 80-vuotias Hannu Krankka ja 27-vuotias poika Karl Hannunpoika. Vuoden 1630 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=107) ruodutusluettelossa taloon kirjataan 26-vuotias Karl Krankka. Ruodutusluetteloiden mukaan Karl olisi siis syntynyt vuosien 1602-1604 aikoihin. Kovin paljoa alakanttiin Karl:n ikää tuskin on 1620-luvun ruodutusluetteloissa voitu kirjata, koska hän on tuolloin vielä niin nuori.

Mainitaanko Raahen taikka Limingan veroluetteloissa taikka tuomiokirjoissa Karl Kranck:n patronyymiä?
Onko kukaan löytynyt arkistolähteistä mainintaa siitä, että nimismies Karl Kranck:n isä olisi Hannu Erikinpoika Kranck?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

>> Kranckin suvusta http://www.jkerkkonen.com/suku/kranck.htm

Paljon Kiitoksia linkistä!
Erittäin hienot sivut!

Sivulla mainittiin, että vuonna 1711 menehtyneen Raahessa tullihoitajana ja postimestarina sekä sittemmin Limingassa nimismiehenä toimineen Karl Hansinpoika Kranck:n isä on Limingassa asunut vuoden 1630 tietämillä menehtynyt Hans Erikinpoika Kranck, joka toimi nuijasodassa talonpoikain johtajana ja sittemmin Pohjanmaan lohivoutina.
Tämä jäi askarruttamaan mieltä. Olisiko Karl Kranck tosiaan hoitanut nimismiehen tehtäviä yli 100-vuotiaana?

Vuoden 1627 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=52) ruodutusluettelosa Krankan taloon kirjataan 70-vuotias Hannu Kranck ja 25-vuotias Karl Hannunpoika. Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=47) ruodutusluettelossa Krankan taloon kirjataan 80-vuotias Hannu Krankka ja 27-vuotias poika Karl Hannunpoika. Vuoden 1630 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=107) ruodutusluettelossa taloon kirjataan 26-vuotias Karl Krankka. Ruodutusluetteloiden mukaan Karl olisi siis syntynyt vuosien 1602-1604 aikoihin. Kovin paljoa alakanttiin Karl:n ikää tuskin on 1620-luvun ruodutusluetteloissa voitu kirjata, koska hän on tuolloin vielä niin nuori.

Mainitaanko Raahen taikka Limingan veroluetteloissa taikka tuomiokirjoissa Karl Kranck:n patronyymiä?
Onko kukaan löytynyt arkistolähteistä mainintaa siitä, että nimismies Karl Kranck:n isä olisi Hannu Erikinpoika Kranck?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari

Hei Sari

Tuo on todella aiheellinen kysymys. Ei ole oikein uskottavaa, että nimismiehenä olisi pärjännyt yli 100-vuotiaaksi. Karl Kranckin varhaisin virkatehtävä (tiedossa oleva) on tullinhoitaja ja postimestari Raahessa 1652. Lapset syntyneet 1660-1670-luvulla haarukoituina. Nämä seikat viittaisivat, että Karl Kranck olisi itse syntynyt kenties 1630-luvulla.

Jos hän yleensäkään liittyy Limingan Krankan taloon, niin voisikohan tuosta puuttua välisukupolvi? Siis että Karl Hansinpoika olisi nimismies-Karlin isä, jolloin jälkimmäisen patronyymi olisikin Karl. Toisaalta myös Turussa on Kranck-sukua.

Jännä yhteensattuma on myös Haukiputaan kappalaiseksi 1632 tullut (ja arviolta n. 1610 syntynyt) Carolus Henrici Kranck, jonka isä oli kuitenkin Henricus Johannis Limingius/Ahlholm. Olen spekuloinut, että ehkä tämän Caroluksen toistaiseksi tuntematon äiti olisi ollut Limingan Krankan tyttö.

[Matti Lund]

Hei Sari

Tuo on todella aiheellinen kysymys. Ei ole oikein uskottavaa, että nimismiehenä olisi pärjännyt yli 100-vuotiaaksi. Karl Kranckin varhaisin virkatehtävä (tiedossa oleva) on tullinhoitaja ja postimestari Raahessa 1652. Lapset syntyneet 1660-1670-luvulla haarukoituina. Nämä seikat viittaisivat, että Karl Kranck olisi itse syntynyt kenties 1630-luvulla.

Jos hän yleensäkään liittyy Limingan Krankan taloon, niin voisikohan tuosta puuttua välisukupolvi? Siis että Karl Hansinpoika olisi nimismies-Karlin isä, jolloin jälkimmäisen patronyymi olisikin Karl. Toisaalta myös Turussa on Kranck-sukua.

Jännä yhteensattuma on myös Haukiputaan kappalaiseksi 1632 tullut (ja arviolta n. 1610 syntynyt) Carolus Henrici Kranck, jonka isä oli kuitenkin Henricus Johannis Limingius/Ahlholm. Olen spekuloinut, että ehkä tämän Caroluksen toistaiseksi tuntematon äiti olisi ollut Limingan Krankan tyttö.

Hei, en nyt ehdi tähän keskusteluun muuten puuttua, kun mukana on päteviä ja kriittisesti suhtautuvia selvittäjiä, jotka esittävät itselleen aivan oikeita kysymyksiä tietojen varmistamiseksi, ja minulla sattuu olemaan "kiirettä", mutta kun Krankan talo jäi Hannu Krankan kuoltua veroautioksi, sen kohtalosta sopivat kaksi Hannu Krankan vävyä muitten perillisten kanssa, joista muistaakseni talo annettiin ensin Sipo Korkalalle, vaikkakaan kauaa ei Sipo tainnut siellä viihtyä.

Olen niin hyvin tallentanut referaattini siitä, etten löytänyt sitä tähän (joten valitan signuminen puuttumista, mikä tekee tässä antamani tiedon ainoastaan suuren epäilyksen kera luultavaksi, kun on vain muistinvarainen), mutta vastaavanlaisia käräjätietoja olette jo löytänyt tähän ketjuunkin, joten tuskin tähän kaivataan minun apujani. - Menkää veroluettelosta, josta taisi tässä aikaisemmin jo olla helppo linkkikin, katsomaan, milloin Krankan talo merkittiin veroautioksi ja selatkaa sen jälkeisiä Limingan käräjiä, niin löydätte nämä tiedot, joita kaipaatte tähän paikkaan.

Jossakin edellisistä viesteistä viitattiin Kerkkosen laatimaan perhetaulustoon, jonka johdosta syntyi tämä aiheellinen kommentointi.

Kerkkosen taulusto oli paitsi harhaanjohtava yllä kommentoidulla tavalla myös siten, että siinä annetaan ymmärtää, ettei Hannu Krankalla ollut tyttäriä ja näitä vävyjä.

terv Matti Lund

[Ritva Nygren]

Erinomaista työtä!

Tämän mukaan tullinhoitaja Jakob Lang olisi avioitunut Walborg Hällin kanssa viimeistään 1709 (lapsi syntyi aivan loppuvuodesta), mutta Walborgia ei ole kirjattu saman vuoden henkikirjaan miehensä luokse.

Jakob Lang lienee kuollut v. 1710 tienoilla ja ehkäpä aviosta ehti syntyä vain tuo yksi lapsi. Walborgille tämä vuoden-pari kestänyt avio riitti loppuiäkseen, koska eli leskenä vanhoille päivilleen.

Kuka mahtoi olla tarkoittamasi tullinhoitaja ja musikantti Jakob Lang. Tuskin hän kuitenkaan oli tämän 1710 kuolleen Jakobin isänisä??

Tullinhoitaja Jakobin ”musikantti”-titteli vääntyi Brennerin Oulun kaupungin perunkirjoituksista (s. 28-29), jossa mainitaan, että hänen jäämistössään oli mm. posetiivi:

”Lang Jakob, tullnär; bouppt. 31.8.1697. Arvingar voro rådman Petter Lang, Judita Lang, mågarna Hr Mollerus och Carlander samt troligtvis en Maria och möjligen en Anders. … 14.4.1706 värderades 1 gammalt positiv til 60 dr. Om detta säges i ovanstående bouppteckningsinstrument ”1 utgl. och odugl. Positif nu warande hos rådman Lang, som berättes blifwit hos Judita Lang fördärfwat medan sal. tullnären haft honom där”.”

Oulun kaupungin historia 1610-1721 -kirjan lopussa olevasta virkamiesluettelosta (s. 11) poimittua:
”Jakob Langh, sanotaan olleen unkarilaista alkuperää ja tulleen Ouluun Ruotsista. Main. apujäsenenä oikeudessa ajoittain v:sta 1664. Vakinainen raatimies 1671-84. Hoiti useampaan kertaan myös pormestarin tointa 1673, 1678, 1679, 1681-83, 1688. Luopui 28/4 1684 raatimiehen toimesta, tultuaan tullinhoitajaksi; … Soittotaidon huomattavimpana edustajana kaupungissa toimi vuosikymmeniä Oulun ensimmäisenä urkurina. Haud. Oulussa 18/4 1697. Vaimo Kirstin, haud. Oulussa 19/1 1696. Lapsia: Petter, raatimies; Jakob, superintendentti ym.; Maria ja Juditha (naimisissa henkikirjoittaja Sven Anthonin kanssa).”

Superintendentti Jakob, jota ei mainita perukirjassa:
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1889

Tullinhoitaja Jakobin velat yllättivät takaajat 1710. Jakobilla on sivulla 206 vävy raatimies Johan Sipelius (jolla aikaisemmin mainitussa virkamiesluettelossa vaimo Margareta Langh, haud. Oulussa 20/12 1713).
RO 18.6.1710 s. 203-209
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18684807

Ne aikaisemmin mainitsemani lainhuudot 8.3., 15.3. ja 3.4.1711 näyttävät siis koskevan edesmennyttä tullinhoitaja Jakobia, jonka pojan raatimies Petterin poika Jakob (k. 1710) olisi se hakemiston ”nuorempi”.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18684143

[Ritva Nygren]

Sarille kiitos selvityksistä ja samoin aiheellisista kysymyksistä!

Lukkari Johanin mahdollista patronyymiä en muista hoksanneeni muualta kuin sieltä Rovaniemen syntyneistä (Liisa).

Oulujokilaakson historia -kirjassa (Jouko Vahtola) s. 252 Limingan nimismies on ”vuodesta 1686 Carl Kranck, joka lienee ollut oululaista porvarislähtöä.”

Oulun raastuvassa ainakin jo 29.8.1668 s. 37 (jakso 818)
Carl Kranck Raahesta, jolla täällä kaupungissa huomattava perintö...
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11742654

[Jouni Kaleva]

Tullinhoitaja Jakobin ”musikantti”-titteli vääntyi Brennerin Oulun kaupungin perunkirjoituksista (s. 28-29), jossa mainitaan, että hänen jäämistössään oli mm. posetiivi:

...
Ne aikaisemmin mainitsemani lainhuudot 8.3., 15.3. ja 3.4.1711 näyttävät siis koskevan edesmennyttä tullinhoitaja Jakobia, jonka pojan raatimies Petterin poika Jakob (k. 1710) olisi se hakemiston ”nuorempi”.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18684143
Kiitos taas Ritva

Tämä "musikantti" Jaakko siis oli kuin olikiin tullinhoitaja Jaakko Petterinpojan isänisä. Kun isoisä kuoli 1697 ja pojanpoika n. 1710, niin eikös nuo vuoden 1711 lainhuudot sovi koskemaan nimenomaan tätä pojanpoikaa?

Nyt meillä on lisäksi piispaksi asti ylennyt Jaakko Jaakonpoika ja vielä tämän poika Jaakko Jaakonpoika ;)

[Ritva Nygren]

Hei Jouni, olen tehnyt parhaani asioiden sotkemisessa hyppimällä sinne tänne!

Oulun historian raatimiesten listassa (s. 17):
Petter Langh, Jakob Langhin poika, raatimies 1689-1706, 1708, 1710-14. Laivanomistaja. Ajoittain kaupungin rahastonhoitaja. Haud. 27/11 1729. Vaimo: 1:o Elisabetha Jenderjan, Henrik Matilaisen leski, haud. 16/11 1693; 2:o 1694 Martta Hogstadia, haud. 28/8 1710. Toisiin naimisiin mennessä mainitaan Langhilla poikapuoli Henrik Matilain sekä omia lapsia: Jaakko, Klaus, Petter, Zachris sekä Margareta Elisabeta. M:r Jakob Pettersson Langh, main. 1704.

Ilmoitusasioissa 1701 ja 1704 Hänen Korkeutensa Räävelin Herra Piispa Tohtori Jakob Lang, mutta hänhän oli Jakobinpoika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13397380

Netissä olevissa Oulun raastuvanoikeuden tuomiokirjoissa 1698-1705 (u:7) mielestäni on vain vuotta 1705, ja sekin loppuu yllättäen aukeamaan sivut 298-299 (28.11.1705):
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12183737
Kuvailutiedoissa ainoastaan ”Vuoden 1703 osalta katso myös Pohjois-Pohjanmaan tuomiokunnan tuomiokirjat (rr:40).” Siellä näyttää olevan raastuvan ylim. istunto 25.8.1703 s. 1024-1031 aiheena Raatimies ja kauppias Claes Jenderjan vastaan raatimies Petter Lang testamentista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24531817

Edesmenneen raatimies Claes Jenderjanin leski Katarina Henriksdotter lupaa raatimies Petter Langin pojille äidinperintöä 4000 tlr. Nuorin poika (Zachris) 16., Petter 18., Claes 20. ikävuodellaan ja vanhin (Jakob) ”öfver”.
RO 25.2. ja 1.3.1705 s. 49-51 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12183612

Viisi vuotta myöhemmin perinnönjakoa, pojat 1. Jakobille rahaa, talo ja niittyjä, 2. Petterin ja Zachriksen rahoilla lunastettu Foudilan tila ja saavat ”velkatalollisia” (gäldbönder, lueteltu), 3. Claes maksanut isänsä puolesta velkoja ja 4. Claesin täytyy selvittää förskottinsa.
RO 5.11.1710 s. 261-264 (jakso 339) (Pöytäkirjassa väärä vuosiluku 1709)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18684983

[Ritva Nygren]

Jatkanpa vielä vähän. Tullinhoitaja-urkuri Jakob Langilla, joka kuoli Oulussa 1697, oli lapsia mm. piispa Jakob (1648-1716) ja raatimies Petter (1650-1729).

Raatimies Petterillä oli tyttärien lisäksi ne neljä poikaa, Jakob (s. n. 1783) , Claes, Petter ja Zachris.

Aikaisemmin täällä mainitusta raastuvan pöytäkirjasta
13.3.1711 s. 63-64 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18683783
ymmärtäisin että Raatimies Petter Langin ja hänen poikansa Jakob Langin välillä tehdyn selvityksen mukaan Jakobilla on äidinperinnöstään saatavaa isältään 43 taaleria ja 24 killinkiä kuparirahaa, mistä Jakob oli vähentänyt velkaansa Israel Gaddin leskelle Margeta Abrahamsdotterille 5 karoliinia, minkä velan Jakob myöntää, ja hänen paloapurahaansa on vielä isällä. Jakobille pitää maksaa loput perinnöstään kuten myös osansa toisen edesmenneen sisarensa isän hallussa olevasta perinnöstä, mitä ei selvityksessä ollut otettu huomioon, kuitenkin niin, että Jakobin vaimo nauttii tästä jotakin itsensä ja pienen lapsensa elatukseksi. - Epäselväksi ainakin minulle jäi, oliko Jakob jo kuollut vai ei.

Isovihan aikana raatimies Petter ja hänen perhettään oli sotapakolaisena Ruotsissa. Vuonna 1721 Petteristä kerrotaan siellä, että hän oli aikaisemmin varakas, mutta sitten kärsinyt useista haaksirikoista ja vihollisen aiheuttamasta suuresta vahingosta, nyt kärsii suuresta köyhyydestä eikä hänellä ole mitään ylläpitääkseen itseään tai omaisiaan elleivät kristilliset ihmiset häntä auttaisi. Numero 8325:
http://www.genealogia.fi/hakem/flykting/flykting58.htm

Ouluun palattuaan raatimies Petter teki poikiensa Claesin ja Zachriksen kanssa 27.4.1723 päivätyn syytinkisopimuksen. (Oulussa on perukirjojen mukaan paljon ”femväggat” aittoja ja muita rakennuksia, mitähän tarkoittanee?)
27.4.1723 s. 89-91 (jakso 47) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11624726

Isä Petterin ja poika Zachriksen asioita käsiteltäessä raati muisti (s. 348), että kolmannen(!) pojan eli edesmenneen Jakobin alaikäinen lapsi on vielä elossa. Koska ei ollut tietoa siitä, mitä kolmas poika Jakob oli saanut äidinperinnöstään, niin määrättiin Claes ja Zachris selvittämään.
18.11.1724 s. 346-348 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11646527

Oliko tämä ”pieni lapsi”, ”alaikäinen lapsi” sama kuin Liminkaan äitinsä Valpuri Häll-Langin mukana Liminkaan ilmestynyt Pehr Jakobsson Lang, renki, huonemies ja niittyvahti (s. 3.12.1709, k. 9.5.1775)?
Toki Raahessakin oli Lang-nimistä sukua.

Nuori renki Pehr Lang ja piika Carin Johansdotter maksoivat kuulutusmaksun Limingassa 25.8.1734.
Lähde: Avioliittokuulutuksia Pohjois-Pohjanmaalla 1733 - 1739, Oulun Sukututkimusseuran julkaisuja 24, s. 41.

Tähän vielä lopuksi: Raatimies Petter Lang vaatii selitystä pojaltaan Zachrikselta, joka myynyt sen talon, jossa Petter on asunut, eversti kreivi Gustaf Creutzille. – Petter oli tehnyt pakomatkan jälkeen rakennuksissa parannuksia, joista kreivi lupasi maksaa omista varoistaan Petterille ikkunoista, mikäli pitää ne. Petterin mielestä poikien pitää maksaa hänen vuokransa, kun hän on joutunut kodittomaksi (huswil).
6.3.1725 s. 52 (jakso 29) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11622567
ja 13.3. s. 69 (jakso 38) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11622576

[Jouni Kaleva]

Jatkanpa vielä vähän. ...
Ouluun palattuaan raatimies Petter teki poikiensa Claesin ja Zachriksen kanssa 27.4.1723 päivätyn syytinkisopimuksen. (Oulussa on perukirjojen mukaan paljon ”femväggat” aittoja ja muita rakennuksia, mitähän tarkoittanee?)


Erinomaista, Ritva! Kiitos jälleen.

Lähdin jo kuvittelemaan pohjaltaan viisikulmaista aittaa, mutta selitys onkin proosallisempi:
"Petsin rakentama torppa oli ns. viisiseinäinen, toisin sanoen suorakaiteen muotoinen rakennus oli jaettu väliseinällä kahtia."http://www.keminapteekki.fi/historia/

[jukkaukkola]

Erinomaista, Ritva! Kiitos jälleen.

Lähdin jo kuvittelemaan pohjaltaan viisikulmaista aittaa, mutta selitys onkin proosallisempi:
"Petsin rakentama torppa oli ns. viisiseinäinen, toisin sanoen suorakaiteen muotoinen rakennus oli jaettu väliseinällä kahtia."http://www.keminapteekki.fi/historia/

Kiitokset minulta myös Ritvalle ,mahtavaa tuo sinun vanhan Ruotsin oikein tulkinta Suomeksi ,monta asiaa on selvinnyt kauttasi ja vieläpä oikein.

[Jouni Kaleva]

Aikaisemmin täällä mainitusta raastuvan pöytäkirjasta
13.3.1711 s. 63-64 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18683783
ymmärtäisin että Raatimies Petter Langin ja hänen poikansa Jakob Langin välillä tehdyn selvityksen mukaan Jakobilla on äidinperinnöstään saatavaa isältään 43 taaleria ja 24 killinkiä kuparirahaa, mistä Jakob oli vähentänyt velkaansa Israel Gaddin leskelle Margeta Abrahamsdotterille 5 karoliinia, minkä velan Jakob myöntää, ja hänen paloapurahaansa on vielä isällä. Jakobille pitää maksaa loput perinnöstään kuten myös osansa toisen edesmenneen sisarensa isän hallussa olevasta perinnöstä, mitä ei selvityksessä ollut otettu huomioon, kuitenkin niin, että Jakobin vaimo nauttii tästä jotakin itsensä ja pienen lapsensa elatukseksi. - Epäselväksi ainakin minulle jäi, oliko Jakob jo kuollut vai ei.


Kiusallisesti tässä jutussa ei erityisesti mainita, että Jakob olisi vainaja, mutta asiayhteys ei voisi olla muu kuin se, että Jakobin kuoltua hänen äidinperintöään halutaan viimeinkin isältä maksuun, jotta Jakobin vaimo ja tämän pieni lapsi saisivat elantoa.

Mutta Jakobin kuolema tuli esiin jo siinä 5 päivää edeltäneessä jutussa, jonka toit esiin: Oulun raastuvassa 8.3.1711 s. 48 huudatetaan ensimmäisen kerran edesmenneen tullinhoitaja Jakob Langin talo kruunun saatavista. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=18683741

Mielestäni on yhtä epävarmaa, oliko Jakob vainaja jo 5.11.1710, jolloin perinnönjakoa läsnäolevina hakivat hänen veljensä ja Jakob myös tuli esiin edunsaajana. - jos oli elossa, miksi ei ollut läsnä?

[Ritva Nygren]

SSHY:n jäsensivut, Ruotsalaiset tuomiopöytäkirjat 1652-1679, FR135-136 FIN 5, kuva 122, kohdat 7 ja 8
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16743&pnum=122

6.-7.2.1679 Kajaanissa pidetyn konventin pöytäkirja
7. Kirjanpitäjä Karl Kranck esitti Kajaanin vapaaherrakunnan vuoden 1671 maakirjan.
8. Kirjanpitäjän kirjuri Peer Häll valitti, että hänellä on ollut paljon työtä ja vaivaa vuodesta 1673 maakirjojen tekemisessä ja saanut apeltaan kirjanpitäjältä aika huonoa palkkaa.

[Jouni Kaleva]

SSHY:n jäsensivut, Ruotsalaiset tuomiopöytäkirjat 1652-1679, FR135-136 FIN 5, kuva 122, kohdat 7 ja 8
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16743&pnum=122

6.-7.2.1679 Kajaanissa pidetyn konventin pöytäkirja
7. Kirjanpitäjä Karl Kranck esitti Kajaanin vapaaherrakunnan vuoden 1671 maakirjan.
8. Kirjanpitäjän kirjuri Peer Häll valitti, että hänellä on ollut paljon työtä ja vaivaa vuodesta 1673 maakirjojen tekemisessä ja saanut apeltaan kirjanpitäjältä aika huonoa palkkaa.
Kiitos taas Ritva

Tämä viimeistään varmistaa, että Karl Kranck on toiminut virassa sekä Kajaanissa että Raahessa. Epäilemättä Pietari Brahen luottomies.

Peer Häll puolestaan on Karl Kranckin vävy viimeistään tässä 1679, luultavasti jo 1673?? Se taas sijoittaa Petterin vaimon Liisa Karlintr. Kranckin syntymäajan vähintäänkin vuoteen 1661, todennäköisesti 1650-luvulle.

[marisou]

[QUOTE=Ritva Nygren;281843]Hei Jouni, olen tehnyt parhaani asioiden sotkemisessa hyppimällä sinne tänne!

Oulun historian raatimiesten listassa (s. 17):
Petter Langh, Jakob Langhin poika, raatimies 1689-1706, 1708, 1710-14. Laivanomistaja. Ajoittain kaupungin rahastonhoitaja. Haud. 27/11 1729. Vaimo: 1:o Elisabetha Jenderjan, Henrik Matilaisen leski, haud. 16/11 1693; 2:o 1694 Martta Hogstadia, haud. 28/8 1710. Toisiin naimisiin mennessä mainitaan Langhilla poikapuoli Henrik Matilain sekä omia lapsia: Jaakko, Klaus, Petter, Zachris sekä Margareta Elisabeta. M:r Jakob Pettersson Langh, main. 1704.


Hei
Oliko raatimies Petter Langilla kolmaskin puoliso, Elisabeth Petraeus ? Minulla on tämä tiedoissani näin.

[Ritva Nygren]

[QUOTE=Ritva Nygren;281843]Hei Jouni, olen tehnyt parhaani asioiden sotkemisessa hyppimällä sinne tänne!

Oulun historian raatimiesten listassa (s. 17):
Petter Langh, Jakob Langhin poika, raatimies 1689-1706, 1708, 1710-14. Laivanomistaja. Ajoittain kaupungin rahastonhoitaja. Haud. 27/11 1729. Vaimo: 1:o Elisabetha Jenderjan, Henrik Matilaisen leski, haud. 16/11 1693; 2:o 1694 Martta Hogstadia, haud. 28/8 1710. Toisiin naimisiin mennessä mainitaan Langhilla poikapuoli Henrik Matilain sekä omia lapsia: Jaakko, Klaus, Petter, Zachris sekä Margareta Elisabeta. M:r Jakob Pettersson Langh, main. 1704.


Hei
Oliko raatimies Petter Langilla kolmaskin puoliso, Elisabeth Petraeus ? Minulla on tämä tiedoissani näin.

Hei Mari, tuo mainitsemani kirja on A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historia osa 1, 1610-1721. Kirjan lopussa on luettelo Oulun virkamiehistä. Ehkä kirjoittajalla ei lähteissään muita vaimoja tullut esille?

Seuraavissa on Katarina ja Elisabet.
*
Oulu rk 1723-30
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588080
raatim. Petter, kuollut, vaimo Catharina Petreia, poika Gustavus
*
Tytär Hedvig Helena, *synt. 25.12.1723, vanh. raatimies Petter Lang ja Catharina Petraeia:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726499
*
rk 1731-41 s. 56 Petter Langin leski:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587704
ja s. 174 Abraham Petreliuksen anoppi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587963
*
1742-54 s. 181 Abr. Petreliuksen anoppi, rip. vielä 4.5.1750:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589498
*
Kuollut edesm. raatimies Petter Langin leski Elisabet Petraeus 68-vuotiaana 27.5.1750, haudattu kirkkoon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727512

[JHissa]

[quote=marisou;287981]

Hei Mari, tuo mainitsemani kirja on A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historia osa 1, 1610-1721. Kirjan lopussa on luettelo Oulun virkamiehistä. Ehkä kirjoittajalla ei lähteissään muita vaimoja tullut esille?

Seuraavissa on Katarina ja Elisabet.
*
Oulu rk 1723-30
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588080
raatim. Petter, kuollut, vaimo Catharina Petreia, poika Gustavus
*
Tytär Hedvig Helena, *synt. 25.12.1723, vanh. raatimies Petter Lang ja Catharina Petraeia:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5726499
*
rk 1731-41 s. 56 Petter Langin leski:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587704
ja s. 174 Abraham Petreliuksen anoppi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5587963
*
1742-54 s. 181 Abr. Petreliuksen anoppi, rip. vielä 4.5.1750:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5589498
*
Kuollut edesm. raatimies Petter Langin leski Elisabet Petraeus 68-vuotiaana 27.5.1750, haudattu kirkkoon.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727512
Peter Langin vaimot ovat olleet tiedossa. Laitan tähän otteen Jenderjan ketjusta vuodelta 2009
Selventääkseni Jenderjan sukua, tässä vähän alkua täydennettäväksi. Tämä on tehty nopeasti, joten kyhäelmä sisältää varmasti virheitä ja etenkin kuolin- ja syntymäaikoja puuttuu:

Klaus Jenderjan k. viim. 1663.
P: Margaretha Ficke eli 1682 Oulu.
Lapsia:
...
4.
Elisabet Klausintytär Jenderjan, haud. 19.11.1693 Oulu.
1P: Henrik Henrikinpoika Matilainen, haud. 15.2.1680 Oulu.
1Lapsia:
Henrik, s. n. 1678 Oulu; k. eli 1693 Oulu.
2P: Oulu 4.4.1682 Petter Jacobinpoika Lang, s. 1650 Oulu, haud. 27.10.1729 Oulu.
2Lapsia:
Jakob k. ennen vuotta 1710 Oulu.
Klaus, haud. 1737 Oulu.
-P: Beata Paulintytär Forsström s. 1689 Oulu. k. 2.6.1753 Oulu.
--Vaimon 1P: Oulu 1710 Carl Sigfridsson Bonelius k. 1712.
Petter
Zachris
Margareta
lapsi haud. 1691 Oulu.
2Miehen 2P: Oulu 1694 Märtha Johansdotter Hogstadia s. n. 1645 Piitime. haud. 28.8.1710 Oulu.
2Miehen 2Lapsia:
lapsi haud. 1696 Oulu.
2Miehen 3P: Oulu 1712 Elisabet Petraeus s. 1682. k. 27.5.1750 Oulu.
2Miehen 3Lapsia:
kaksoset haud. 1714 Oulu.
Christina Pettersdotter Lang s. 1716 Oulu. k. 12.11.1785 Oulu.
-P: Oulu 15.7.1739 Abraham Samuelsson Petrelius s. 1702 Oulu. haud. 15.11.1745 Oulu.
--Miehen 1P: Oulu 9.5.1729 Catharina Henriksdotter Niska s. 1711 Oulu. haud. 20.11.1738 Oulu.
5.
...

[puolukka]

Minäkin laitan lusikkani tähän soppaan:D:
Jacob Hiltunen (s.1774 Oijärvi) avioitui tietojeni mukaan Anna Lisa Hällin (s.10.8.1775) kanssa. Kenen tytär hän oli? Liittyykö jotenkin asiaan:confused:

[Ritva Nygren]

Minäkin laitan lusikkani tähän soppaan:D:
Jacob Hiltunen (s.1774 Oijärvi) avioitui tietojeni mukaan Anna Lisa Hällin (s.10.8.1775) kanssa. Kenen tytär hän oli? Liittyykö jotenkin asiaan:confused:

Näyttäisi Häll olevan sotilasnimenä Haukiputaalla. Ehdotus:

Haukipudas 1777-1789 s. 61
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296061
Sotilas Kellon kylässä Johan Larsson Häll s. 12.4.1748 ja vaimo Anna Pehrsdr s. 3.8.1747, joilla lapsia mm.Anna Lisa synt. 10.8.1775:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319317

Vanhemmat renki Johan Larsson Junckari ja vaimo Anna Pehrsdotter,
jotka vihitty 22.4.1770 Haukipudas drengen och ungk. Johan Larsson Junckari eller Soroinen och pig Anna Pehrsdotter Raphöna, uti full skrud i kyrckian.:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319520

Johan Larsson Junkkari eli Soroinen s. 12.4.1748 Ii, Etelä-Ii, vanhemmat täydennysmies Lars Isaksson Sorola ja Carin Thomasdotter:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369942

Vihitty Ii 13?.5.1747 täyd.mies Lars Isaksson Sorola ja leski Carin Thonasdotter Puskala.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365780

Etelä-Iissä näyttää olevan Sorolan talossa Lars Iisaksson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390373

Ritva

[puolukka]

Suurkiitos! En olisi itse löytänyt tuota. Käsiala on kaunista, mutta vaikealukuista. Mielenkiintoinen sukunimi tuo Rapphöna:) Peltopyy..ehkäpä sittenkin Raappana:eek:

[Jouni Kaleva]

Seuraavissa on Katarina ja Elisabet.
*
Oulu rk 1723-30
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5588080
raatim. Petter, kuollut, vaimo Catharina Petreia, poika Gustavus

Miksi tämä rippikirjan sivu on niin jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että Petter Langin kolmas vaimo olisi ollut Elisabet Petreia? Entä kuka on tämä poika Gustavus?

[Jouni Kaleva]

Näyttäisi Häll olevan sotilasnimenä Haukiputaalla. Ehdotus:

Haukipudas 1777-1789 s. 61
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7296061
Sotilas Kellon kylässä Johan Larsson Häll s. 12.4.1748 ja vaimo Anna Pehrsdr s. 3.8.1747, joilla lapsia mm.Anna Lisa synt. 10.8.1775:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319317

Vanhemmat renki Johan Larsson Junckari ja vaimo Anna Pehrsdotter,
jotka vihitty 22.4.1770 Haukipudas drengen och ungk. Johan Larsson Junckari eller Soroinen och pig Anna Pehrsdotter Raphöna, uti full skrud i kyrckian.:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7319520

Johan Larsson Junkkari eli Soroinen s. 12.4.1748 Ii, Etelä-Ii, vanhemmat täydennysmies Lars Isaksson Sorola ja Carin Thomasdotter:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369942

Vihitty Ii 13?.5.1747 täyd.mies Lars Isaksson Sorola ja leski Carin Thonasdotter Puskala.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7365780

Etelä-Iissä näyttää olevan Sorolan talossa Lars Iisaksson:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7390373

Ritva

Tämä on loistava kytkentä. Sen verran täsmennystä, että "Carin Thonasdotter Puskala" on oikeasti Pahkala. Hän on Karjalankylän Pahkalan talon tytär, jonka eka mies, kotivävy ja isäntä Heikki Antinpk. Okkonen haud. 31.5.1739.

Vihittäessä 1747 Lauri Isakinpk. Sorola on varamies (vargieringskarl). Rippikirjassa 1744-50 fol. 51 on Iissä sotilaiden joukossa http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/167.htm Kaikki lapset synt. Etelä-Iissä. RK Ii 1753-59 fol. 65 palvelusväen joukossa perheineen. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/73.htm Alkaen 1760 on Kellossa sotilas nimellä Lars Junckar, mukana nimetön vaimo ja poika Johan, jonka synt.aika täsmää 12.Apr.1748. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1759-1776_mko8-16/95.htm

Tuossa viimeksimainitussa vaimolle merkattu synt.aika 1711. Lienee epätarkka, sillä olisi vihitty 14-vuotiaana eka avioonsa (29.3.1725)? Ensimmäinen rippimerkintä näkyy kotonaan Pahkalassa 15.9. 1722. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/150.htm Sopisi ehkä synt. noin 1707?

[arik]

Tämä on loistava kytkentä. Sen verran täsmennystä, että "Carin Thonasdotter Puskala" on oikeasti Pahkala. Hän on Karjalankylän Pahkalan talon tytär, jonka eka mies, kotivävy ja isäntä Heikki Antinpk. Okkonen haud. 31.5.1739.

Tuossa viimeksimainitussa vaimolle merkattu synt.aika 1711. Lienee epätarkka, sillä olisi vihitty 14-vuotiaana eka avioonsa (29.3.1725)? Ensimmäinen rippimerkintä näkyy kotonaan Pahkalassa 15.9. 1722. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/150.htm Sopisi ehkä synt. noin 1707?

Minä olen päätynyt Kaisalle syntymävuoteen 1702. Noista Pahkala/Pylkäs taloista ei tunnu saavan täyttä varmuutta, kumman asukkaista milloinkin on kysymys.
1722-1727 Karjalankylä Pylkäs
Heikki Antinpoika Pahkala Okkonen sn. 1694 Kuusamo vih. 29.03.1725
vaimo Kaisa Tuomaksentytär Pahkala sn. 1702

[Jouni Kaleva]

Minä olen päätynyt Kaisalle syntymävuoteen 1702. Noista Pahkala/Pylkäs taloista ei tunnu saavan täyttä varmuutta, kumman asukkaista milloinkin on kysymys.
1722-1727 Karjalankylä Pylkäs
Heikki Antinpoika Pahkala Okkonen sn. 1694 Kuusamo vih. 29.03.1725
vaimo Kaisa Tuomaksentytär Pahkala sn. 1702
1702 oli vuosi, jolloin Tuomas Ollinpk. Pahkalan vaimo Saara ilmestyy talon rippikirjaan. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/72.htm Ehkäpä pariskunnan eka lapsi syntyi 1703. Mutta kasteluettelo puuttuu 1702-16, joten ei voi varmistaa. Karin Tuomaantytär (Pylkäs) on ainoa talon henkirahan maksaja 1724. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791966 Hän lienee tuolloin vähintään 18, vaikka henkirahan teoreettinen ikäraja kait oli 16 v? Siis olisi synt. ehkä 1706-1708. Vai mihin perustuu arviosi 1702? Jos se pitäisi paikkansa, niin olisi synnyttänyt viimeisen lapsensa 51-vuotiaana. Ei tietenkään mahdotonta.

[marisou]

Miksi tämä rippikirjan sivu on niin jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, että Petter Langin kolmas vaimo olisi ollut Elisabet Petreia? Entä kuka on tämä poika Gustavus?

Käsittääkseni poika Gustavus on Elisabeth/Katarina Petreian ensimmäisestä avioliitosta Gustaf Neostadiuksen kanssa. Tämä Gustaf ja siskopuolensa Hedwig (Petter Langin tytär) mestattiin Kajaanissa 1747.

[Jouni Kaleva]

Käsittääkseni poika Gustavus on Elisabeth/Katarina Petreian ensimmäisestä avioliitosta Gustaf Neostadiuksen kanssa. Tämä Gustaf ja siskopuolensa Hedwig (Petter Langin tytär) mestattiin Kajaanissa 1747.
Ylioppilasmatrikkeli ilmoittaa, että Gustrav Neostadiuksen vaimo oli Elisabet Petrejus https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4372

Onko siis tämä Oulun rippikirjan väite Catharina-vaimosta vain lapsus?

Mitä tapahtui Petter Jaakonpk. Langin eka avion pojalle Petter Petterinpk. Langille (s. 1687)?

[Ritva Nygren]

Jäikö Ruotsiin sotapakolaisena? Petteriä ei mainittu tuossa:
Oulu RO 27.4.1723 s. 89-91 (jakso 47)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11624726
Raatimies Petter Lang teki poikiensa Claesin ja Zachriksen kanssa syytinkisopimuksen 27.4.1723.

[JHissa]

Ylioppilasmatrikkeli ilmoittaa, että Gustrav Neostadiuksen vaimo oli Elisabet Petrejus https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4372

Onko siis tämä Oulun rippikirjan väite Catharina-vaimosta vain lapsus?

Mitä tapahtui Petter Jaakonpk. Langin eka avion pojalle Petter Petterinpk. Langille (s. 1687)?
Kyseessä on lapsus, sillä muuten Petter Langin vaimona on Elisabet Petreja esim. Oulun haudatuissa 30.5.1750
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5727512
lukee "Framleden Rådmans Petter Lang änka Elisab. Petreja"

[Ritva Nygren]

Tuossa raatimies Petter Langilla on pojan vaimo Walborg Peersdotter Häll, jolla lanko edesmennyt Petter Lang:

Limingan käräjät 27.9.-3.10.1711
s. 1032-1033 (jakso 522) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24574840
Enär Rådman wähl:t Petter Lang … att förmå besichtnung på dess å Fougdila i Limmingoby belägne hemman … så inkom rådmans sonahustro Walborg Peersdotter Häll… dess sahl. svågers Petter Langs möderne …

[arik]

Tännehän on tullut paljon uutta juttua. Nyt pitää alkaa oman tietokannan päivitys, tietäisi vaan mistä päästä aloittaa. Lukeminen pitää aloittaa viimeisestä postauksesta, se yleensä kumoaa kaikki kymmenen aikaisemman sivun jutut. Pitäisi lukea tiheämmin, kuin viiden vuoden välein:)

[arik]

Hei

Tämä on pitkä juttu, jota puitiin siinä aiemmassa viestiketjussa. Mielestäni tämä Brita on synt. Iissä 12.4.1746. Hän syntyi aviottomana eräälle Karin Juhontr. Kauppilalle, silti Brita useimmiten elämässään on saanut patronyymin Jakobsdotter.

Kastetuista en onnistunut löytämään Riittaa tältä vuodelta 1746.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369936
Hiskissä kaste on kuitenkin mainittu, onko vuosi kirjattu oikein?
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1605826

[Jouni Kaleva]

Kastetuista en onnistunut löytämään Riittaa tältä vuodelta 1746.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369936
Hiskissä kaste on kuitenkin mainittu, onko vuosi kirjattu oikein?
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1605826
Se on eksynyt kastettujen kirjassa irtosivulla vuoden 1760 "sisällä". Katsopa tuolta, oikealla alimpana:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369997

Samalla sivulla ylempänä on saman Carinin edellinen lapsi s. 1742, jonka isäksi kirjattu Orlovin renki.

[Jouni Kaleva]

[quote=Jouni Kaleva;296954]Se on eksynyt kastettujen kirjassa irtosivulla vuoden 1760 "sisällä".

Täsmennyksenä vielä sivulta 258 ja vuodesta 1734 alkaen tähän kirjattu aviottomat lapset.

[arik]

[quote=Jouni Kaleva;296954]Se on eksynyt kastettujen kirjassa irtosivulla vuoden 1760 "sisällä".

Täsmennyksenä vielä sivulta 258 ja vuodesta 1734 alkaen tähän kirjattu aviottomat lapset.

Kiitos paljon, tuo sivulinkki on jäänyt minulta tallentamatta.
Sieltä voi löytyä joitakin muitakin hukassa olevia henkilöitä.

Edit; Jounin linkki katosi tekstiä lainatessa.
Tässä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7369997

[Jouni Kaleva]

Sivulla mainittiin, että vuonna 1711 menehtyneen Raahessa tullihoitajana ja postimestarina sekä sittemmin Limingassa nimismiehenä toimineen Karl Hansinpoika Kranck:n isä on Limingassa asunut vuoden 1630 tietämillä menehtynyt Hans Erikinpoika Kranck, joka toimi nuijasodassa talonpoikain johtajana ja sittemmin Pohjanmaan lohivoutina.
Tämä jäi askarruttamaan mieltä. Olisiko Karl Kranck tosiaan hoitanut nimismiehen tehtäviä yli 100-vuotiaana?

Vuoden 1627 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15941&pnum=52) ruodutusluettelosa Krankan taloon kirjataan 70-vuotias Hannu Kranck ja 25-vuotias Karl Hannunpoika. Vuoden 1629 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15942&pnum=47) ruodutusluettelossa Krankan taloon kirjataan 80-vuotias Hannu Krankka ja 27-vuotias poika Karl Hannunpoika. Vuoden 1630 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15943&pnum=107) ruodutusluettelossa taloon kirjataan 26-vuotias Karl Krankka. Ruodutusluetteloiden mukaan Karl olisi siis syntynyt vuosien 1602-1604 aikoihin. Kovin paljoa alakanttiin Karl:n ikää tuskin on 1620-luvun ruodutusluetteloissa voitu kirjata, koska hän on tuolloin vielä niin nuori.

Mainitaanko Raahen taikka Limingan veroluetteloissa taikka tuomiokirjoissa Karl Kranck:n patronyymiä?
Onko kukaan löytynyt arkistolähteistä mainintaa siitä, että nimismies Karl Kranck:n isä olisi Hannu Erikinpoika Kranck?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
sari


Uutta tietoa!!


Markku Kuorilehto on julkaissut erinomaisen laadukkaan teoksen Limingan Krankka-suvusta nimellä Hannu Krankka taisteleva talonpoika. ISBN 978-952-94-4724-4


Siinä käydään läpi tämä kysymys nimismies Karl Kranckin isästä. Kuorilehto osoittaa, että tämä mies oli Karl Tuomaanpoika. Esim. Raahen RO 15.8.1663 hän on "Tullnähren Carl Thomasson" ja samana vuonna aiemmin 6.4.1663 "Tullnähren Carl Kranck". Hän siis ei ole nuijapäällikkö Hannu Krankan poika, vaan joku muu.



Tämä nimismies Carl (Thomason) Kranck muutti Liminkaan Liminganjoen länsirannalla olevaan Snikkarilan taloon, josta talonnimeksi muodostui sitten Krankkala. Kyseinen talo ei Kuorilehdon mukaan ole missään yhteydessä vanhaan Erik ja Hannu Krankan taloon (joka sijaitsi Liminganjoen itärannalla). On siis sattumaa, että Limingassa on kaksi liki samannimistä kantataloa, Krankka (myöh. Pieti) ja Krankkala (aiemmin Snikkarila).


Nuijapäällikkö Hannu Krankalla oli Karl-poika, joka löytyy noista Sarin viittaamista ruodutusluetteloista. Kuorilehdon mukaan tämä Karl pysyi sotapalveluksessa ja yleni korpraaliksi. Hän menehtyi elokuussa 1641 Etu-Pommerin Anklamissa -(ilmeisesti naimattomana/JK)

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Oikein Paljon Kiitoksia viestistä ja tiedosta!

Markku Kuorilehto on julkaissut erinomaisen laadukkaan teoksen Limingan Krankka-suvusta nimellä Hannu Krankka taisteleva talonpoika. ISBN 978-952-94-4724-4

Siinä käydään läpi tämä kysymys nimismies Karl Kranckin isästä. Kuorilehto osoittaa, että tämä mies oli Karl Tuomaanpoika. Esim. Raahen RO 15.8.1663 hän on "Tullnähren Carl Thomasson" ja samana vuonna aiemmin 6.4.1663 "Tullnähren Carl Kranck". Hän siis ei ole nuijapäällikkö Hannu Krankan poika, vaan joku muu.

SuurenSuuret Kiitokset tiedosta!
Täytyypä koettaa metsästää tuota kirjaa; se kuulostaa todella mielenkiintoiselta!
Tämä antaa varmistuksen sille, että nimismies Karl Krankan isä ei ollut Hannu Erikinpoika Krankka.
Aika moneen paikkaan netissä vaikuttaa levinneen luulo siitä, että nimismies Karl Krankan isä olisi ollut Hannu Erkinpoika Krankka. Jopa paimenmuistossa (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1324) nimismies Karl Krankan patronyymiksi mainitaan Hannunpoika (Carolus Caroli Kranck:n vanhemmiksi mainitaan Karl Hansson Kranck (Krancka) ja Brita Knutsdotter).

Tämä nimismies Carl (Thomason) Kranck muutti Liminkaan Liminganjoen länsirannalla olevaan Snikkarilan taloon, josta talonnimeksi muodostui sitten Krankkala. Kyseinen talo ei Kuorilehdon mukaan ole missään yhteydessä vanhaan Erik ja Hannu Krankan taloon (joka sijaitsi Liminganjoen itärannalla).

Veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että 1800-luvulla alettiin talojen nimiä muuttaa, mikäli samassa kylässä sijaitsi saman nimisiä taloja. Tämä on ehkä saattanut olla syynä siihen, miksi puolenmanttaalin Krankkalan talon (Limingan kylän talo N:o 26) nimeksi vaihdettiin Pieti.
Vuoden 1830 maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22747093) Limingan kylän talot N:o 26 ja N:o 55 kirjataan molemmat nimellä Krankala. Vuoden 1845 maakirjaan Limingan kylän talo N:o 26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22708661) kirjataan nimellä Pieti ja mainitaan, että vuoden 1830 maakirjaan kyseinen talo kirjattiin nimellä Krankala (talo N:o 55 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22708510) kirjattiin vuoden 1845 maakirjaan edelleen nimellä Krankala).

Vuoden 1905 maakirjaan Limingan kylän talo N:o 26 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918683) kirjataan edelleen nimellä Pieti ja mainitaan sen olleen vuoden 1830 maakirjassa kirjattuna nimellä Krankkala (talon vanhaksi manttaaliluvuksi mainitaan puolimanttaalia, ja vuoden 1766 verollepanossa oli manttaalilukua korotettu 1/24 manttaalilla; näin ollen talon nykyinen manttaaliluku oli 13/24 manttaalia; talon mainitaan olevan vanhaa perintöluontoa, joten se oli aikojen saatossa säilynyt perintötilana):

Vuoden 1905 maakirjaan Limingan kylän talo N:o 55 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22918811) kirjataan nimellä Krankkala (talon vanhaksi manttaaliluvuksi mainitaan 11/12 manttaalia ja vuoden 1766 verollepanossa oli manttaalilukua vähennetty 1/8 manttaalilla; näin ollen talon nykyinen manttaaliluku oli 19/24 manttaalia; talo oli aikoinaan tippunut kruununtilaksi, ja maakirjassa kerrotaan, että talo oli ostettu perintötilaksi 26.07.1758).

Koska talon N:o 26 (vuoteen 1830 saakka nimellä Krankkala ja vuodesta 1845 alkaen nimellä Pieti) vanhaksi manttaaliluvuksi mainitaan vain puolimanttaalia, on se ilmeisesti vain puolet Hannu Erkinpoika Krankan aikoinaan omistamasta Krankkalan talosta.
Kun talot vuoden 1606 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2656745) maantarkastuksessa (ilmeisesti vuoden 1608 maantarkastus) saivat manttaaliluvut, tuli lohivouti Hannu Krankan talon manttaaliluvuksi kokomanttaali.

Vuoden 1676 maakirjaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184249) taloille kirjataan sekä "vanhan isännän" (joka ei välttämättä enää asu talossa taikka ole edes elossa) nimi sekä "tuoreen isännän" nimi (ja mikäli "tuoreita isäntiä" on useampia, kirjataan myös heidän osuutensa talosta). Kyseiseen maakirjaan Krankkalan talo kirjataan vielä kokomanttaalin talona, mutta mainitaan talosta puolimanttaalia olevan Mikko Pekanpojalla, neljännesmanttaali Simo Antinpojalla ja neljännesmanttaali tyrnäväläisellä Mikko Ikolalla. Koska Simo Antinpojalle ei mainita kylää, hänen voisi olettaa olevan Limingan kylästä. Kyseisessä maakirjassa ei muita Simo Antinpojan taloja Limingan kylään kirjata kuin Simo Antinpoika Kaiteran puolenmanttaalin talo. Tyrnävän kylässä sijaitseva Ikolan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184259) talo kirjataan tuolloin maakirjaan kolmannesmanttaalin talona, josta 1/6 manttaalia on Antti Yrjönpoika Ikolalla ja 1/6 manttaalia on Mikko Yrjönpojalla.

Vuoden 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566417) maakirjassa Mikko Pekanpoika Krankkalan talon kooksi kirjataan enää vain puolimanttaalia.
Antti Simonpoika Kaitareen talon kokona on tästä alkaen 3/4 manttaalia; ehkäpä tuo neljännesmanttaalin lisäys Kaiteran taloon siirtyi juuri Krankkalan talolta.
Tyrnävän kylässä sijaitseva Ikolan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566415) talo kirjataan nyt maakirjaan kahtena erillisenä talona: 7/24 manttaalin Mikko Yrjönpoika Ikolan talona ja 7/24 manttaalin Antti Yrjönpoika Ikolan talona; eli näiden talojen yhteenlaskettuun manttaalilukuun on jostain tullut neljännesmanttaalia lisää; ehkäpä tuo neljännesmanttaali siirtyi näille taloille Limingan kylän Krankkalan talolta.
Limingan taloja en tunne, joten en varmuudella rohkene sanoa, että Krankkalan talosta pois siirtynyt puolimanttaalia olisi siirtynyt Limingan kylän Kaiteran talolle ja Tyrnävän kylän Ikolan taloille.

-

Veroluetteloiden perusteella vaikuttaa siltä, että Skrikkarilan talo autioitui isovihan aikaan, ja tippui kruununtilaksi; maakirjoissa Krankkala nimeä tästä talosta aletaan käyttää isovihan jälkeen.
Vuoden 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13518986) maakirjaan Snikkarilan talo kirjataan 11/12 manttaalin perintötilana, ja talo mainitaan nimismiehen taloksi.
Vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520946) maakirjaan Snikkarilan talo ("Snickarila") kirjataan 11/12 manttaalin perintötalona nimellä, mutta talon mainitaan jääneen autioksi vuonna 1714.
Vuoden 1727 (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=32381&pnum=276) maakirjassa taloille mainitaan talonumerot; tuolloin 11/12 manttaalin talo kirjataan talonumerolla N:o 55 ja nimellä Krankkala ("Kranckala") ja talo mainitaan kruununtaloksi.

Sukuhenkisin Terveisin toivotteleepi,
sari

[Jouni Kaleva]

Hei Sari

Kuorilehdon teos on saatavilla (ainakin) Limingan kirjastosta ja Limingan Osuusmeijerin kaupasta.

Ehkäpä Markku itse täällä kommentoisi noita esiintuomiasi Limingan talojen manttaaleita ja omistuksia!