PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Mikä polsteri?


Teuvo Ikonen
06.03.12, 16:07
Alla olevasta linkistä avautuvan perukirjan ensimmäisen sivun "Säng Kläder" otsikon alla on ensimmäisenä "Bållster", mutta mikä on sen edessä oleva sana suomeksi?

Solja
06.03.12, 20:46
Linkki puuttuu?

Teuvo Ikonen
06.03.12, 20:51
Tässäpä puuttuva linkki: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13732&pnum=76

L.E
06.03.12, 21:59
Kaislatupsu


L.E

Solja
06.03.12, 22:14
Siis patja joka on täytetty kaislatupsuilla?

Enpä ole ennen kuullutkaan :)

-Solja

jukkaukkola
06.03.12, 22:46
On tainnut kaislatupsu polsteri olla pehmeämpi maata kuin olki-polsteri,tuli tuokin testattua nuorempana ,uni parani huomattavasti kun laitto lampaan karva-vällyn olki-polsterin päälle ja toisen ittensä päälle ,eikä palellut,vaan ei ollut kuumakaan,vaikka ulkona oli -40 ja sisällä + 12 aamuisin

Matti Sandqvist
06.03.12, 22:51
Nuuskakairassa sanothiin tyynyä polsteriksi ja patjaa matressi/maträssi - ja täyestä mennee vastakin.

Matti S

Ingeborg Palmén
06.03.12, 22:56
Kyllä kai mikä tahansa pehmeä täyte kelpaa. Lähinnä tulee mielee höyhen tai untuva - dunbolster. Voi olla sekä istuintyyny tai patja.
Hyvää yötä !
Ingeborg

pietheik
06.03.12, 23:27
Oikeampi kasvi on ruoko, siis järvi- tai meriruoko, jonka päitä käytettiin patjoissa. Rimmenpää on Satakunnassa käytetty sana. Vaahtokumi ja - muovi vasta 1950-luvulla syrjäytti oljen ja rou'onpään ja untuvan, ei se niin muinainen asia ole.

jukkaukkola
06.03.12, 23:42
tarkemmin asiaa muisteltua ,polsteri oli iso siniraitainen tyyny ,joka oli täynnä höyheniä,ja patja oli olki täytteinen,liekö ollut rukiin olkea,hyvin nuo 60-luvulla sitten paloivat ,kun saatiin hetekat ja superlonpatjat

Teuvo Ikonen
06.03.12, 23:46
Löysinkin netistä aika uskottavalta kuulostavan selityksen. Kysymyksessä olisi röyhyruoko, jota käytettiin patjojen täytteenä.

Kataja
07.03.12, 08:43
Löysinkin netistä aika uskottavalta kuulostavan selityksen. Kysymyksessä olisi röyhyruoko, jota käytettiin patjojen täytteenä.

Olikohan se jotain ostettavaa ainetta? Tuntuu julmalta, jos perunkirjoituksessa pantiin verotettavaksi omaisuudeksi sellainenkin, jonka itse oli luonnosta kerännyt ja jota oli ilmaiseksi saatavana.
Marjatta

manda
07.03.12, 11:20
Ilmaista luonnontuotetta kylläkin, mutta vaivalloista kerättävää. Sitä kerättiin nimenomaan näin kevättalvella hankien ollessa rannassa - osin jäälläkin -tarpeeksi kovia. Tupsu tupsulta käsin saksilla leikaten. Niitä käytettiin ja kerättiin vielä pula-aikana 1940-luvulla sodan jälkeenkin.
Kasvi on nimenomaan ruoko. Kaislassa ei sellaista kukintoa olekaan.

terv. Manda,
maaseudulla syntynyt

Pirkko:T
07.03.12, 12:58
Mummo puhui aina polsterista tai matrastista. Molemmat tarkoittavat patjaa. Ei ollut väliä mitä oli sisällä.
Hän oli syntyjään Nurmijärveltä ja tullut Helsinkiin 1800 luvun lopulla. Kyllä perukirjassa ilmoitettiin omaisuus hyvin tarkkaan esim. patjat, peitot ja täkit vielä 1938 kun vaarini kuoli.

khanhisalo
07.03.12, 13:52
Mummo puhui aina polsterista tai matrastista. Molemmat tarkoittavat patjaa. Ei ollut väliä mitä oli sisällä.
Hän oli syntyjään Nurmijärveltä ja tullut Helsinkiin 1800 luvun lopulla. Kyllä perukirjassa ilmoitettiin omaisuus hyvin tarkkaan esim. patjat, peitot ja täkit vielä 1938 kun vaarini kuoli.

Meillä kyllä matrassi oli patja ja polsteri oli tyyny. Patjassa oli täytteenä rukiinolkia ja tyynyssä höyheniä. Matrassi oli aluksi niin korkea ettei sillä meinannut pysyä ja ennen kuin uudet oljet taas saatiin, niin maattiin miltein sängyn pohjassa kiinni.

Keijo H

Orvokki W
07.03.12, 14:04
Matrassista ja polsterista puhui isoäitinikin. Hänen äitinsä oli Porvoon seudulta ja ruotsinkielinen, joten oletan sanojen tulleen sitä kautta. Mäntsälässä oltiin suomenkielisiä, joten en ole varma, miten niitä muuten nimitettiin.
Meillä päin ei ollut kuin pieni joki, joten oljet olivat ainoa täyte patjoihin ja höyhenet tyynyihin. Olen ainakin vielä 1950 -luvulla nukkunut isoäitini luona korkealla patjalla, päästävedettävässä sängyssä ja uni maittoi! Käytiin vielä ihan omin käsin täyttämässä se pussi.
Meillä kotona oli tuohon aikaan Hetekoissa jonkinlaista harmaata plokkia patjojen sisällä. Sitä en tiedä, mitä ainetta se mahtoi olla.

H.Arjava
07.03.12, 14:54
Äitini puhui flokkipatjoista. Katsoin Googlesta, ja siellä olikin siteerattu useita eri keskusteluja vuodevaatteista, mm. "Flokki on puuvilla- tai villanöyhtää,- 'flokkipatja'. "

Rippi- ja partioleireille vielä 1950-luvulla otettiin mukaan patjapussi, joka sitten leiripaikalla täytettiin oljilla. Se päättyi siihen, että pitkiä olkia ei enää syntynyt puinnin yhteydessä.

H.Arjava

Marjapuu
07.03.12, 18:10
Patja eli matrassi (ruots. madrass) on saanut nimensä intialaisesta paikkakunnasta nimeltä Madras. Siellä kudottiin raidallista puuvillakangasta, jota käytettiin patjojen ja tyynyjen verhoilussa. Matrassi ei siis oikeastaan alunperin tarkoita sen paremmin patjaa kuin tyynyäkään, vaan viittaa kyseiseen kankaaseen. Nimi on tosin myöhemmin vakiintunut tarkoittamaan patjaa.

Kovanen
07.03.12, 18:57
Tervehdys!

Kainuussa 1900-syntynyt ja elellyt mieheni mummo nimitti tyynytä polsteriksi. Höyhenillä tyynyt täälläpäin aikanaan täytettin. Matrassi oli rukiin oljilla täytetty patja.

Polsteri (bolster) lienee ruotsista tulleita nimityksiä, kuten tallrik (kahvilautanen) ja kresnekka (kermanekka), eli kermakannu.

Käsittääkseni polsteri on tyyny, olipa täyte mitä tahansa.

Terveisin Eila

Woodland
07.03.12, 19:51
Bolster voi olla sekä tyyny että patja. Bolstertyg on kaunista kuten kuvista näkyy. Patja on myös venäjäksi matras.

http://www.gratisordbok.se/trans?Q2=&Q=madrass&F=sv&T=ru

https://www.google.se/search?q=bolstertyg&hl=sv&rlz=1W1SKPB_svSE367&prmd=imvns&source=lnms&tbm=isch&ei=W5xXT7WtKub24QSWmaG5Dw&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CBAQ_AUoAQ&biw=1280&bih=587

Marjapuu
08.03.12, 17:54
Tällainen kansatieteellinen kirja,

Hjördis Dahl: Högsäng och klädbod (Folkkultursarkivet 1987)

kertoo 1800-luvun sänkyvaatteista näin:

"Underst in sängen hade man halm eller ett enkelt bolster, därpå ett bättre bolster som kunde vara fylld med fjäder, vassvippor, dunkavle e.d. Bolstret täcktes av en vepa, ofta av ylle, i en del trakter av trasväv, blår- eller hamptyg."

Vapaasti suomennettuna teksti kuuluu:

"Alimmaisena sängyssä pidettiin olkia tai yksinkertaista polsteria, sen päällä parempi polsteri, joka saattoi olla täytetty höyhenillä, kaislatupsuilla, untuvalla tms. Polsteria peitti vaippa, usein villainen, joillakin alueilla räsykudonnainen, rohdin- tai hamppukangas."

Tässä tapauksessa polsteri on siis patja. 1700-1800-luvuilla tyynystä käytettiin nimitystä huvudbolster, huvuddyna tai huvudkudde. Madrass-sanaa ei käytetty kovin yleisesti ennen 1800-luvun loppua. Se on oikeastaan 1900-luvulle kuuluva ilmaisu.