Ihalempinen

[H.Räsänen]

Löytyisikö keneltäkään tietoa suvusta
Ihalempinen, Ihalemppinen,Ihalembin, Ihalembi? Kirjoitusmuoto voi olla mikä tahansa edellisistä (tai joku muunnelma).
Tässä vaiheessa erityisen kiinnostuksen kohde on Suur-Jääsken pitäjä (siellä Ihalempiälän kylä) ja vuosi luokkaa 1540 ja/tai aiempi.

Mikä tahansa tiedon muru aiheesta on tervetullut.

[Solja]

Kokeilepa aluksi tehdä haku tällä foorumilla eli valikosta kohdasta Etsi.

Joitakin Ihalempiin liittyviä kirjoituksia tulee esiin.

-Solja

[Kataja]

Löytyisikö keneltäkään tietoa suvusta
Ihalempinen, Ihalemppinen,Ihalembin, Ihalembi? Kirjoitusmuoto voi olla mikä tahansa edellisistä (tai joku muunnelma).
Tässä vaiheessa erityisen kiinnostuksen kohde on Suur-Jääsken pitäjä (siellä Ihalempiälän kylä) ja vuosi luokkaa 1540 ja/tai aiempi.

Mikä tahansa tiedon muru aiheesta on tervetullut.

Muistan lukeneeni, että nimeä on muutettu ainakin Pyyköksi ja Räsäseksi. Ei siis tarkoita sitä, että kaikki Pyyköt ja Räsäset olisivat alunperin Ihalempisiä. Lähteitä ei nyt ole käsillä, ehkä joku tietää tarkemmin. Olettaisi että nimeä on myös lyhennetty, siis ovatko jotkut Lempiset Ihalempisiä?
Marjatta

[H.Räsänen]

Kiitokset nopeista vastauksista! Katsoin hakutoiminnolla Ihalempistä jo ennen kysymystäni. Katsoin taas uudestaan, muttei tieto ollut lisääntynyt.

Prof. Pirisen löydöksien mukaan Räsäset (ainakin yksi haara) ovat aiempia Ihalempisiä ja Pirisen mukaan nimenomaan Suur-Jääskestä.
Suur-Jääsken kartasta löytyy Ihalempiälä niminen kylä (Vuoksesta länteen päin kohti Viipuria), joka mitä ilmeisimmin on saanut nimensä asukkaiden, eli Ihalempisten, mukaan. Ihalempisiä siellä on ollut ainakin 1500-luvulla.

Keskustelupalstoilla on viitattu Ihalempi-nimiseen kylään, joka sijaitsee nykyisen Hattulan kunnan alueella 11 km Hämeenlinnasta pohjoiseen.
Mistä Ihalempi sitten on nimensä saanut? Ihalempisistäkö? Tämä luultavasti sijoittuisi ajallisesti 1300 - 1400-luvuille, tai aiempaan aikaan. Päivi Rintala (Virittäjä 2/2010) lausuu käsityksenään, että suku on tullut Hämeestä.

Kutsun itse ylläolevaa työhypoteesiksi, loogiseksi sellaiseksi. Mitä olen hakemassa ovat lähteet, tai jätteet niinkuin historioitsijat niitä nimittävät.
Haluaisin selvittää, edes itselleni, onko näin vai eikö ole.

[Solja]

Laitanpa tämän pätkän - ei ole omia tutkimiani vaan edesmenneen pikkuserkkuni Pekka Oilingin. Näistä Pyyköistä on käyty useita keskusteluja enkä tiedä onko tämä oikeaan vai väärään suuntaan. Senkin uhalla...

" Utajärven Pyykön suvun kantaisä Paavo Pyykkö eli Pyykköinen (s. n. 1520 ilmeisesti Karjalan Kannaksella, k. ennen vuotta 1585 Utajärven Ahmaksen Pyykössä) lienee tullut Ahmasjärven rannalle vuoden 1550 tienoilla. Paavo mainitaan vuonna 1552 Limingan käräjillä lisänimillä 'Vammasilmä' ja 'Ihalempinpoika', mutta hänen kerrotaan asuneen Kurjenpolven kylässä. (Monet historiantutkijat ovat käyttäneet Paavolla nimeä Paavo Jalimpi, mutta kyseessä lienee vaikeasti luettavan tekstin lukuvirhe) Kun huomioidaan, että kylänrajat eivät olleet vielä vakiintuneet, on mahdollista, että kyseessä on sama mies ('Pawel pikinen', tai 'Pawel Pycöi') jonka verotusasiakirjat kertovat asuneen vuodesta 1559 lähtien Ahmasjärvellä (Ackmes Järff). - Viimeinen, jokseenkin varmasti tätä Paavo Pyykköistä tarkoittava merkintä löytyy veroluetteloista rappasotien ajoilta, vuoden 1584 verotileistä. - Eräät historiantutkijat ovat esittäneet, että Paavo oli kaskitalonpoika joka tuli Ahmakselle Etelä-Savon Pellosniemeltä. Arvelu tuntuu kovin oudolta, sillä Ahmaksen ja Rokuan hietikoita huonompaa kaskimaata on Pohjois-Pohjanmaalta vaikea löytää, eikä mikään viittaa sellaiseen, että Paavo olisi ollut poikkeuksellisen tyhmä uudisasukas. Todennäköisempää onkin, että Pyyköt tulivat Karjalan kannakselta ja olivat ammatiltaan kalastajia. Ahmasjärvi oli aikoinaan seudun paras haukivesi. - Karjalan kannaksella Pyykköjä on asunut Muolaan ja Viipurin tienoilla ainakin keskiajalta lähtien. Todennäköisintä siis on, että Paavo Pyykköinen on ollut karjalainen, samoin kuin naapuriksi asettunut Ahmaksen vanhin tietty asukas Lasse Räisänenkin oli. - Samaa Pyykön sukua on lasten etunimistä päätellen asunut 1600-luvulla Pohjois-Karjalassa Juuan kylässä ja 1700-luvulla Vuokin kyläässä. - Paavon Ahmaksen uudistalo sijaitsi Ahmasjärven länsirannalla, paikassa joka nykyisin tunnetaan Seppälänniemenä. Seppälänniemi on kivikautinen asuinpaikka josta on löydetty mm. kaksi kivitalttaa, keramiikkaa, hiiltä ja palanutta kiveä. - Paavon vaimon nimeä ei mainita säilyneissä asiakirjoissa mutta hänellä tiedetään olleen ainakin kaksi poikaa; Antti ja Paavo. "

-Solja (itsekin Ahmaksella syntynyt)

[H.Räsänen]

Kiitokset Soljalle!

Sukusi liikkeet Kannakselta Saimaata ylöspäin, Varkaus, Kuopio, Iisalmi, Oulunjärvi-linjaa ovat uskottavia. Samaa "ylämäkeä" ponnistelivat esi-isänikin, mikäli saatuihin tiedonmurusiin voi luottaa.

Suomessa oli 1500-luvulla luokkaa 300000 asukasta hyvinkin eteläpainotteisesti, josta osa lähti Kannakselta kohti pohjoista. Jaan käsityksesi siitä, etteivät esivanhempamme mitään pöljiä olleet. Yhtenä hyvänä syynä pohjoisen retkelle lienee toiminut silloinen Tukholmassa asunut edusmiehemme Kustaa Vaasa (Kustaa I). Hän nimittäin suositteli (=mahtikäskytti) asumattomien korpien asuttamista. Kun tähän liittää bonuksena n vuoden verovapauden, niin johan löytyy sekä vetäviä että työntäviä tekijöitä.
Mikäli eräs tutkintalinjoista(ni) pitää paikkansa, että suku toimi kuninkaan laskuun raja-alueella (Jääski) sekä havainnoijana että rajavartijana rauhan aikana ja sotilaana sota-aikana, nopea siirtyminen kuninkaan käskemänä samaa rajaa myöden selkeästi pohjoisempaan hyvin harvasti asuttua rajaa turvaamaan on selkeän looginen ja sotilaallisesti perusteltavissa oleva siirto.

Melkeinpä jokaisen "miekkailukilpailun" tuloksena itäraja siirtyi kohti itää ja porukka perässä.

[JuhaniR2]

Räsästen sukuseura on aloittanut DNA-tutkimukset eri sukuhaarojensa yhdistämiseksi. Siihen kokonaisuuteen kuuluu myös Ihalempisten suku, koska sukunimi esiintyy historiassa Räsäsen rinnalla. Meille on tulossa yksi testi Tuusneimen Lempisistä, joiden sukunimi on 1700-luvun alukupuolella muuttunut Ihalempisistä Lempisiksi. Jääskessä ja Antreassa Ihalempisiä useimmiten sukunimellä Ihalempiä. Nyt Ihalempiä sukunimeä löytyy Fonectan puhelinluettelossa 19:lla henkilöllä. Seuraavaksi minulla on tarkoitus kysellä heiltä (lähinnä kaakkoissuomalsisilta) olisiko joku heistä halukas teettämään isälinjatestin. Se voisi varmaankin tuoda lisävalaistusta asiaan. Räsäsistä on toistaiseksi tehty toistakymmentä testiä.