Huivi päässä entisaikaan

[MetsäTonttu]

Minkäs takia Suomalaiset naiset piti ennen vanhaan huivia päässään.. :)?

[Laardi]

Arvailua vain... liittyyköhän pään peittämiseen seuroissa käynti (Paavali). Lestadiolaisilla on sitten omat tapansa, toiset solmivat leuan alle ja toiset niskan taakse.

Muuten voisin kuvitella, että se oli vaan maalaisnaisilla tapa ja huivilla sai hyvin pidettyä hiukset kurissa työnteon aikana. Alle kouluikäisenä minullakin oli aina kesäisin huivi päässä vanhojen tummujen tapaan - suojasi päätä auringolta ja tietenkin myös tuulelta.
Huivi ja essu olivat kai vakiovarusteita ja eräänlaisia työvaatteita.

[MetsäTonttu]

Kun minulla ei ole mitään muistikuvaa, mistä olisin kuullut, että naisella joka olisi ollut naimisissa olisi pitänyt olla huivi päässä.. itse miellän vaan vanhojen mummojen tavaksi tuon huivin pitämisen.. :D: Mutta tosiaan jos jollain olisi vähän tarkempaa tietoa, onko tuossa väitteessä mitään paikkaansapitävyyttä.. :confused: :oo:

[Juha]

Tästä vähän faktaa;

http://www3.jkl.fi/ksmuseo/paivaeilisessa/paja/pajat/entivaat/tee.html



Juha

[jukkaukkola]

tuossapa arkisempi kuva jokapäiväisestä huivin käytöstä hiuksien suojana

[HennaS]

Minun isoisoäidilläni ei ole huivia päässä yhdessäkään niistä valokuvista, jotka on otettu hänen miehensä vielä eläessä. Huivi ilmestyy kuviin viimeistään noin viiden vuoden päästä miehen kuolemasta. Tämä siis asettaisi kyseenalaiseksi sen näkemyksen, että huivi olisi ollut (pelkästään?) jonkinlainen naimisissa olevan naisen tunnus. Lisäksi se saattaisi selittää sen, miksi huivi on ollut tapana yhdistää juuri vanhempiin naisiin. Isoisoäitini meni naimisiin 1920-luvulla ja jäi leskeksi 1950-luvulla.

Myös isoisoisoäitini tiedetään käyttäneen aina huivia, mutta hänestä ei ole olemassa valokuvia siltä ajalta, jolloi hänen miehensä vielä oli elossa.

[Olarra]

Asia riippuu myös ajankohdasta, paikasta ja yhtekunnallisesta säädystä.

Eräs 1800-luvun loppupuolella elänyt sukulaiseni syntyi talonpoikaisen isännän omistamaan kartanoon Hämeessä. Vaikka hänen isänsä oli talonpoika, oli hänen äitinsä papillista sukua. Aikanaan tämä talonpojan tytär avioitui äitinsä sukupiiriin liittyvän latinanopettajan kanssa ja eli elämäänsä ns. säätyläisenä. Jäätyään leskeksi hän avioitui uudelleen, tällä kertaa serkkunsa kanssa, joka oli tilan isäntä. Suvun perimätiedon mukaan hän luopui käyttämästä hattua (joka oli säätyläisen merkki) ja siirtyi pukeutumaan huiviin korostaakseen sitä, että oli nyt talonpoikainen ison tilan emäntä. Näin siis 1800-luvun jälkipuoliskon Hämeessä.

Kaupungeissa kyllä käytettiin yleisesti naisten hattuja ainakin jo 1920-luvulla.

[risto]

paul anka´a linnanmäelle kuulemaan tulleilla tytön tylleröillä on (lehtikuvissa ) lähes kaikilla huivi päässä. tapa lienee alkujaan lähi-idän seuduilta. :rolleyes:

[P. Pihlman]

Minkäs takia Suomalaiset naiset piti ennen vanhaan huivia päässään.. :)?

Huivista huntuun

Olen kuullut, että huntua vihittäessä käyttivät alkuaan vain neitsyet.

Ennenvanhaan varmaan maaseudulla oli yksinkertaismpaa
käyttää huivia kuin hattua. Käytettiin myös hiesverkkoa
pitämään naisten hiuksia.

P. Pihlman

[Teikari]

Itseäni on usein huvittanut mummuni valokuvat 1900-luvun alusta hänen isästään ja isoisästään: tummat puvut ja liivit päällä tehdään sahalla hommia ja tietysti lakit päässä :D:

[Tuulakki]

Itseäni on usein huvittanut mummuni valokuvat 1900-luvun alusta hänen isästään ja isoisästään: tummat puvut ja liivit päällä tehdään sahalla hommia ja tietysti lakit päässä :D:

Tähän sopii hyvin eräs näyttelymainos Liedon Vanhalinnassa, jossa toki on paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää: http://vanhalinna.utu.fi/ajankohtaiset/vaatteen_viesti.html . Tervemenoa katsomaan sunnuntaisin klo 13-16 tai sopimuksen mukaan - ohjeet linkissä.

Tästä oli pieni lehtijuttukin, jossa erityisesti mainittiin, miten ennen vanhaan miehet pitivät pukunsa loppuun arkisessa työssä.

[jussipuranen]

Hei

Liitteenä kuva Hämeenkoskelta n 1920. Käsittääkseni kansakoululaisia, mutta tietääkö joku paremmin?

Huivi on varsin suosittu

Jussi

[Erkki Järvinen]

kumpa tänäkin päivänä nuoret pitäisivät päänsä suojattuna; huivilla tai sitten karva- tai muulla lakilla eivätkä kulkisi pää paljaana.

[skoykka]

Isoisoäitini riisui huivin valokuvauksen ajaksi ja sen huomaa. Kasvot ovat saaneet heinäpellolla aurinkoa, mutta kaula on vitivalkoinen. :)

[Ossian]

kumpa tänäkin päivänä nuoret pitäisivät päänsä suojattuna; huivilla tai sitten karva- tai muulla lakilla eivätkä kulkisi pää paljaana.

Hei,

Kyllä minä olen huomannut, että ainakin pojat suojaavat päänsä erilaisilla pipoilla/räteillä jopa ruokapöydissäkin, koululuokista puhumattakaan:)

Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

[Erkki Järvinen]

Ossian on huomannut sitten sen asian toisen puolen:D:

[Antti Järvenpää]

Kyllä kai pään suojaamiselle on ollut historiassa ihan samat syyt kuin nykyäänkin. Päätä on suojattu niin kuumaa kuin kylmääkin vastaan ja toisaalta vaikkapa heinätöissä, on helpompi karistella lakki eli huivi puhtaaksi kuin raapia kutisevaa päätä. Isäni ja kummini teki ennen lippalakkeja heinäpäähineen nenäliinasta. Kulmat solmittiin, jolloin kankaiseta nästuukista tuli päänsuoja.

Päähine on ollut myös asemaa kuvaava ja nykyään vaikkapa tuon Ossianin viittauksen mukaan merkki kuulumisesta johonkin ryhmään. Ennen herrasväellä oli hattuja ja muilla vaatimattomampia päänsuojia.

Ääii oli körttiläinen ja hän on kirjoittanut erään valokuvan taakse tekstin: "Kaikenlaiset suvitakit ja hatut ovat herralle kauhistus". Tässä on tehty selväksi, että korea pukeutuminen ei kuulu hartaalle ihmiselle. Körttiläisethän painottivat naisten pukeutumisessa yksinkertaista ja peittävää linjaa, mutta eivät käsittääkseni huivipakkoa, koska valokuvissa on sekä huivillisia että huivittomia.

Varmasti päähineitä käytettiin myös hygienian takia. Ei haluttu, että hiuksia päätyi ruokaan tai lypsyastiaan, joten kyse oli myös käytännöllisistä syistä ja aivan samasta, miksi nykyäänkin edelletytään jotakin hiustensuojaa.

Itsestäni jotenkin tuntuu, että toisille huivin käytöstä tuli vain tapa, jota pidetiin läpi päivän ja toiset käyttivät vain kun sitä tarvittiin. Samasta syystä, joillakin on nykyisin lenkkivaateet päällä läpi päivän. Omat isoäitini käyttivät muistikuvieni mukaan huivia vain silloin kun sille oli tarve, toisaalta anoppini äiti käytti huivia aina.

Onhan joku voinut tutkia tuota huivinkäyttöä aivan tosissaankin, mutta itse kuvittelisin omilla tiedoillani ja kokemuksella, että kyse oli yksilön valinnasta, eikä mitään yleistä normia ollut.

[Kaisa Kihl]

Onhan joku voinut tutkia tuota huivinkäyttöä aivan tosissaankin, mutta itse kuvittelisin omilla tiedoillani ja kokemuksella, että kyse oli yksilön valinnasta, eikä mitään yleistä normia ollut.

;)) aika hauska kommentti. Etteikö ollut ihmisten elämässä normeja? Myöskin vaatetuksen suhteen on ollut hyvinkin tarkat normit.

Normittaa yritetään edelleenkin. Mutta eipä tunnu tehoavan ainakaan nuorukaisiin, jotka niin koululuokissa kuin jopa ruokapöydässä istuvat jokin lippis kuin liimattuna päähän.

Vielä vuonna 1970 Suomen yhden suurimman yrityksen palveluksessa olevat naiset eivät saaneet käyttää pitkiä housuja (siis toimistotyössä).

Itselläni on kuva 50-luvun lopulta, jossa poimin vadelmia ja päässä on pikku huivi. Se oli normeerattu. Enpä enää tarkkaan muista, milloin piti käyttää ja milloin ei.

Tallessa on myöskin isoäidin musta silkki, kirkkohuivi ja mm. hautajaisissa pidetty.

Katsokaapa vanhoja SF-filmejä. Itseäni erityisesti huvittaa yo-lakin käyttö pitkin kuumaa kesää ja muutenkin koko ajan. Normi mikä normi....!

tervehtien
Kaisa
kaikki vanhat huivit tallessa

[kati tuloisela]

Liitteenä kuva Hämeenkoskelta n 1920. Käsittääkseni kansakoululaisia, mutta tietääkö joku paremmin?
Jussi

Koskella Hl oli aikoinaan useampikin koulu, nyt ne on jo kaikki niputettu yhteen koulusysteemiin ala-asteeksi; yläaste käydään Lammilla. Äkkiseltään voisin veikata Hyväneulan kylän kansakoulua rakennukseksi, voi olla että olen väärässäkin.
Ensimmäinen koulu (ilman omaa koulurakennusta) alkoi toimintansa 1870 ja muodostui kirkonkylän kouluksi 1875 omalla koulurakennuksella. Etolan koulu aloitti toimintansa 1896, Hyväneulan 1898, Mieholan 1908, Palomaan 1831, Putulan 1903, Pihkasalmen 1925.
Viimeisenä näistä Hyväneulan koulu lopetti toimintansa viime keväänä 2011 kun kirkonkylän koulun uusi laajennustyö tuli valmiiksi. Ala-asteen yhteydessä on nyt sitten pitkän kaavan mukaan linja päiväkodista kuutosluokalle. Kaikki vanhat koulut taitaa olla myydyt yksityisomistukseen, päiväkotina toiminut Etola viimeisimpänä, Hyväneulasta en ole ihan varma tuliko kaupat valmiiksi vai jäikö tarjous liian vähäiseksi myyjän mielestä.

[vikmapi]

Kansanpuvun käytön päättymiseen saakka (1800-l- 1920-luku) päähine oli naisen siveyden tae samoin kuin esiliina. Ripillepääsyyn saakka nainen sai kulkea "hajalla hapsin", jolloin hän käytti päänauhaa, säppäliä ym kansallispuvuissa nykyisinkin esiintyviä naimattomien naisten pääkappaleita. Avioituessa naisen hiukset tuli peittää. Idässä käytettiin huntua, sorokkaa jne. lännessä huivia, tanua ja tykkimyssyä. Näiden päähineiden muodot säilyivät vuosisatoja samoina, mutta pienenivät ajan myötä. Kysymys on siis samasta asiasta kuin monissa maissa vielä tänäkin päivänä.
Vikmapi

[Maija Salo]

Huiveista ja hatuista muistuu mieleeni juttu isäni perheestä, joka asui Viipurin maalaiskunnassa. Isoisä oli pienen telakan ”mestari” eli työnjohtaja. Perhe ei ollut kaupunkilainen, mutta ei maalainenkaan. Setäni Eero oli 1920-luvulla taksiautoilija, ja menossa naimisiin viipurilaisen Ellin kanssa. Elli lienee ollut varsin kaupunkilaistyylinen neiti, sillä hänen työtaitojaan vähän epäiltiin perheessä. Tätini kertoman mukaan Elli oli näihin epäilyihin vastannut:”Kyllä hattupää on yhtä hyvä työihminen kuin huivipääkin!” – Ellin ja Eeron välillä ei tietääkseni ollut mitään sääty- tai luokkaeroa, mutta jonkinlaista elämäntyylien eroa huivit ja hatut tässä osoittavat. Ja koko tarina on osoituksena siitä, mikä oli vaimon paras ominaisuus: hyvä työihminen.



Maija Salo

[MetsäTonttu]

Ohhoh ompas tänne tullut paljon vastauksia, kiitos kaikille :)!
Tosiaan on tullut ihmeteltyä kun ennen ihmiset käyttivät niin sisällä kuin ulkona jonkinlaista huivia, ja nykyään sitten ihmetellään kun islamin uskoiset naiset käyttävät huivia, vaikka meilläkin on ollut "huivipäitä".. :D:

[Maaret Eloranta]

Olen tosiaan minäkin ihmetellyt, miksi huivia on äkkiä alettu pitää vain muslimiasiana jopa niin vahvasti, että huivin käyttäjää saatetaan katsoa karsaasti?

On ollut täällä huivipäitä tosiaan, vilkaiskaa vaikka museoviraston kuva-arkistoon haulla "huivi".
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:asiasana/value:%22huivit%22

Isotätini Martta, jolla oli viime vuosituhannella muotiliike eli hattukauppa Iisalmessa, oli kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että hattu on naisen komitus. Huivi- ja myssypäät olivat hänestä säälittäviä. Hatuilla naiset ovat korostaneet omaa asemaansa, vaurautta ja vaikka oppineisuutta verrattuna huivipäihin, sovinnaisiin ja tavallisiin.

Maare
hulluna huiveihin, hassuna hattuihin...

[jukkaukkola]

tuossa kuva hattumuodista 1940-luvun alussa Muhokselta,aidilläni huivi päässä,joka kuului virka-asuun tarkasti määrättynä,tietyllä tavalla solmittuna.

[skoykka]

Kokeilen saisinko isoisoäitini Akviliinan kuvan liitettyä niin, että ruskettuneen ja kalpean ihon ero näkyisi selvästi.

[kkylakos]

Ohhoh ompas tänne tullut paljon vastauksia, kiitos kaikille :)!
Tosiaan on tullut ihmeteltyä kun ennen ihmiset käyttivät niin sisällä kuin ulkona jonkinlaista huivia, ja nykyään sitten ihmetellään kun islamin uskoiset naiset käyttävät huivia, vaikka meilläkin on ollut "huivipäitä".. :D:

Filosofi Saara Reimanin blogissa on aiheesta kirjoitus Huiveja, partoja ja aikuisuuden hyveitä (http://filosofianpuutarha.blogspot.com/2010/11/huiveja-partoja-ja-aikuisuuden-hyveita.html), jossa on tietoa huivin historiasta ja todetaan
Ajat muuttuvat, mutta minusta on hiukan surullista että vain muutamassa vuosikymmenessä vuosituhantinen perinne on kääntynyt päälaelleen ja nähdään nyt uutena, vieraana ja epäsuomalaisena. Etikettikin unohtuu kun persuilijat paheksuvat naisten huivin käyttöä sisätiloissa tai julkisilla paikoilla ylipäätään ja rakkaudella vaalittuja partoja pidetään epäsiisteinä.

[hilmaemilia]

Hattu oli säätyläisnaisten symboli, sitä ei pitäneet kuin paremmat piirit. Kun suomalaispiiat lähtivät Amerikkaan ja vähän parempaan palveluspaikkaan, ensimmäisiä ostoksia oli monilla HATTU.

Lestadiolaisuudessakin on eroja huivin käytössä. Vanhoillislestadiolaisilla sukulaisnaisillani oli yleensä hattu,mutta esikoislestadiolaisilla huivi... niistä uskonsuunnat lapsena tunnistettiin..

hilmaemilia

[vikmapi]

Etiketin unohtajia tuntuu löytyvän joka puolueesta, eikä ole yksin persuilijoiden synti. Sama koskee partaa. Jos parta on siisti ja hoidettu, niin sehän on hyvän näköinen. Monella se vaan näyttää olevan sotkuinen siistimätön pehko.

[Maaret Eloranta]

Kihlajaishuivit, tuliaishuivit, kirkkosilkit, kukkahuivit...laulut niistä kertovat, ihania ovat. Miksipä noita ei olisi käytetty? Kätevämpää päähinettä ei kerta kaikkiaan ole. Materiaaleja on monia ja sikäli sitten arvoja ja muoteja.

Onhan noita naisten huiveja muita vaatetusvehkeitä kautta aikojen tutkittu eri vinkkeleistä, tässä yksi gradu aiheesta: Kalminkkiliivi, silkkihuivi - silti vain lehmä ja pari lammasta... : pukeutuminen 1700-luvun talonpoikaisnaisten varallisuuden ja aseman vertauskuvana Kokkolan pitäjässä
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/8065