Kapteeni Hans Termo ja Laurentz-suku Helsingistä (1600-luku)

[Heikki Jokipii]

Yritin artikkelia jokunen vuosi sitten Genos-lehteen, jossa esittelin tämän teoriani:

Helsingin 1600-luvun oikeuspormestarin Lorenz Håkanssonin vaimon Margaretan isä voisi olla eräs upseeri, jonka sukunimi kovasti muistuttaa pormestarin vaimon sukunimeä. Eli Hans (von) Termo.

Laurentz-suvun kantaisähän on tämä pormestari Lorenz Håkansson (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1092), Lauri Haakoninpoika jne. tms.

Jos hänen omasta nimestäänkin on monia muunnelmia, niin varsinkin niitä löytyy hänen vaimonsa Margaretan sukunimestä. Se on eri lähteissä milloin mitenkin, esim. ”Tarmon”, milloin ”Termau” (jonka muodon Ylioppilasmatrikkeli on hyväksynyt). Näin on asianlaita, voin kertoa itse henkikirjoista asian tarkistaneena. Kaiken huippuna hänet on merkitty haudatuksi Lopella nimellä ”Ehreman”!

Tämän Hans Termon isyyttä perustelin sillä, miten Lorenz Håkansson itse valitteli (Gardbergin Helsinki-historiikin mukaan) kuninkaalle sitä, ettei ole saanut (perheelle) vaimonsa isänperintöä Inkerinmaalta Venäjän sodan takia.

Ja sillä, että tästä Genos-lehden vanhasta artikkelista (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm) löytyi eräs tällainen Termo (Tharmout), jolla oli omistuksia Inkerinmaalla.

Tarjoamani juttu – aivan oikein – tyrmättiin, nimettömien arvioijien toimesta. Se oli spekulaatiota, myönnän. Siinä ei ollut riittävää lähdepohjaa.

Mutta näiden nimettömien arvioijien arvio siitä, että Margareta ”Termaun” taustaa ei ehkä ikinä saataisi selville, on nyt joutunut häpeään Ylioppilasmatrikkelin (eli Kuuskosken?) toimesta.

On löydetty tällainen tieto kuninkaan diaarista (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1092) (joka sarja on muuten jäljennöksenä Suomen osalta ollut koko ajan – niitä ei voi olla huomaamatta – isoina niteinä Kansallisarkiston tutkijasalissa!), tässä kääntämättä:

”A valtakunnanregistratuura 9.4.1655 f. 179 (Till Gen. Gouv. af Ingermanl. H:r Gustaf Horn Efwersson för Borgmest:e i Helsingforss Lars Håckansson ... borgmest:n i Helsingfors Lars Håckansson hafwer för oss sigh högeligen beswärat, att endoch uthi een arfrets, emellan sig uppå den eena sijdan och hans Swåger och hustrus broder Christopher Terman på den andre, är först igenom en compromiss, och sedan Hoffrättens doom i Dorpt, det quantum determinerat och afdömbdt, som honom Lars Håckansson hafwa bör effter hans hustrus Fader, Så skall han Terman icke deste meera sig accommodere ...)”

Vieläkään minun teoriaani ei tällä ole saatu näyttöä, mutta näin toivottomuus sen suhteen, ettei asia koskaan selviäisi, on kyllä hälvennyt!

Tässä on monta kerittävää lankaa, eikö? Mistä päin sitten lähtee kerimäänkään …

***

Eli tässä siis asia "crowdsourcing"-menettelyyn! :)

(Itsellänikin on vielä lisätietoa netistä, mutta linkkkaan sen myöhemmin).

[Heikki Jokipii]

Siiten minä lähden vielä lisäämään nimien vääriä muotoja! Ylioppilasmatrikkelin ylläpitäjä – joka luultavasti tuon em. löydön on tehnyt – on tietystikin Yrjö Kotivuori.

***

Hans Termosta löytyy netistä tietoa lisää. Tässä ruotsalaisessa tutkimuksessa kerrotaan useassakin yhteydessä kapteeni Hans Termosta (ja myös hänen huushollistaan, ”household” tässä englanninkielisessä tekstissä):

Accounts of an Occupied City (http://www.slav.su.se/polopoly_fs/1.37183.1320940226!/Accounts_of_an_Occupied_City_Pt1.pdf)

Täällä on jo viitattu siihen (http:suku.genealogia.fi/show//thread.php?t=15002), miten hänen tyttärensä erään lähteen mukaan naitiin Pistolekors-sukuun.

Myös tässä lähteessä ...

"Rikskansleren Axel Oxenstiernas skrifter och brefvexling" (http://www.archive.org/stream/rikskanslerenax01akadgoog/rikskanslerenax01akadgoog_djvu.txt)

on ”esipuhe” (förord”) jossa kerrotaan Hans Termosta, hyvin myönteiseen sävyyn, vieläpä.

Tästä saksalaisesta nettilähteestä (http://www.mdsz.thulb.uni-jena.de/anhang/person_happe.php) löytyy tieto, että ruotsalainen eversti Hans von Termo olisi kaatunut Fürstenaun taistelussa 1633.

Sen sijaan tästä tästä

Tharmout-artikkelista (http://runeberg.org/pht/1906/0087.html)

ei suoranaisesti ole apua. Siellä on kyllä kutkuttavasti eräs Hans Termo ja vieläpä hänelle poika Kristoffer (Tab. II), mutta siinä on kyse joko toisesta Hans Termosta tai sitten pahasta sekaannuksesta.

Tämä etsimäni Hans Termo on tietysti syntynyt paljon aikaisemmin, jos hän on kerinnyt 1600-luvun alussa jo sotaan Venäjää vastaan (ja toisaalta omistaa Inkerinmaalla tilan jo 1620-luvulla). Ajallisesti tämä vanhempi Hans Termo sopisi kyllä Margaretan isäksi: muista tiedoista voi päätellä, että Margareta olisi syntynyt n. 1620 kieppeillä.

Mutta tässä oli siis lisää näitä "langanpäitä".

[Heikki Jokipii]

Tässä vielä em. Oxenstierna-lähteestä oleva kirje, joka siis näyttäisi olevan Jacob de la Gardien kirjoittama. Se on skannattu ja siinä on selvästi virheitä (alkaen päiväyksestä, jossa "Beval" mitä luultavimmin on "Reval" eli Tallinna) mutta se on ymmärrettävissä:


72. Beval den 16 September 1620.

Förord för Hans Termo, som var med på första fälttåget in nti Ryssland år
1609 och demnder sig väl förhöll, men blef såsom sändebad med bref
till tsaren illa slagen, och var fången allt intill Nowgorods intagande.

Min brodervilligh etc. Välbårne her Cantzler, käre broder
och tilförseeudes synncrlighe godhe vän. Näst all välmäges
lyckönskningh, och een flitigh tackseijelsse för all godh benägen-
heet och mycket bevijst gott, det jagh medh all tacksamheet
förskylle vill, kan jagh, min käre broder her medh broderven-
ligen icke förhålle, att denne breefvijsere Hans Termo haffVer
fliteligen bedit migh, att jagh honom hooss min käre broder till
thet bästa ville ihugkomme och commendere och honom om
hans förhåldningh vittnesbördh meddele, sä kan jagh ej anners
schrifTve, uthan att han sigh uthi H. Kon. M:tz och Gronones
tiänst, ärligen och troligen hafver bruckat lathet, och varedt
migh fölgachtigh in i Rysslandh anno 1609 den tijdh man först
drogh dijtt in, och blef han af migh förschicket till Storfursten
uthi Muskowen Iwan Wassiliwitze [o: Wasili Ivanowitsch] Suski,
hvilcken afsatt blef, opå samme reesse komme någre skogzröff-
vere emoth honom, och sloge hans medfölie mast ihiäll och han
siälff miste der sin hälsse och blef illa slagen såsom och fången
fördt till Nougårdh, der han sedan uthi fängelsse satt, alt till
dess man Nougården inbekom, så aldenstundh han nu haffver
begiffvit sigh till Sverige, der uthi underdånigheet Högstbe:te
H. Kon. M:tt om sin legenheet att besöckie, hvarföre beder M.
K. B. jagh hermed brodervenligen, att min käre broder ville
vare hans gunstige härre, och honom hoos H. K. M:tt till thet
bäste befordrat. Förseer migh M. K. B. varder honom denne
min intercessions schriffvelsse till godhe niuthe låthe; uthi hvadh
måtte jagh kan vare M. K. B. till villie och venskap igen, gör
jagh altijdh geme, och varder för:de Termo beflitte sigh der om,
sådant uthi all ödmiuckheet att förtiäne. Befallendes M. K. B.
etc. Datum RäflSe den 16 Septembris åhr 1620.

D. T. B. O. V.
Jacobus De La Gardie m. p.

[Heikki Jokipii]

Sekaannuksen mahdollisuuteen tuossa PHT:n artikkelissa muuten viittaa vahvasti se, että Hans Termon anoppina mainitaan Anna von Grüllen, joka oli Michel Jordan vanhemman vaimo. Joka sai varmasti ainakin kaikki muut lapsensa n. 1600 tai ennen. On hiukan vaikea kuvitella hänelle tytärtä, joka olisi vielä sopinut n. 1620 syntyneelle.

[Heikki Jokipii]

Jos unohdetaan PHT:n sukujohto ja syntymäaika-arvio, niin Hans Tharmouth ja Anna von Jordan löytyvät 1630-luvulla Hauhon Hyömäen kartanosta (http://www.hamewiki.fi/wiki/Hy%C3%B6m%C3%A4ki).

Hiukan tuon kanssa ristiriitainen toinen kertomus asiasta (joka ei tunne Anna von Jordanin uutta avioliittoa) on tässä (http://hawu.fi/hawu/kartanot/hyomaki.html).

Molempien mukaan Hans von Tharmouth olisi kuitenkin kaatunut viimeistään 1635.

Hiukan ristiriidassa on vielä tämä nettiselvitys (http://www.paltta.fi/suku/paltta/paltta-aa6.htm)Jordan-suvusta (jossa sen omat lähteet on esitetty puutteellisesti), jonka mukaan (- von Jordan Taulu 3 -3. sukupolvi) Anna olisi naimattomana haudattu Laitilaan 1661.

Pienellä väkivallalla palat siis näyttäisivät olevan sovitettavissa kohdalleen … ;)

Kommentteja?

[Heikki Jokipii]

Nyt näyttää siltä, että ennen kuin päästään ( :D: … kukaan muu ei näytä olevan kiinnostunut, ainakaan siihen määrään, että esittäisi kommenttinsa ..) varsinaisen hypoteesini kimppuun, tässä on vähän (tai aika paljonkin) ”perattavaa”.


Tarkistin tämän Hyömäen linkin (http://www.hamewiki.fi/wiki/Hy%C3%B6m%C3%A4ki) lähteet, ja ko. teksti näyttää olevan melko suora lainaus teoksesta

Hauhon historia II. Porvoo 2009. Tekijät Mäkelä-Alitalo, Anneli ja Miettinen, Tiina.

Jo tuossa lainatussakin tekstissä näyttää olevan outo yksityiskohta: (joka on sama kuin painetussa teoksessa):

”Kuitenkin vuonna 1635 jälkeen läänityksen omistajaksi mainitaan rouva Anna Elisabet Tharmouth, Hans Lydickin leski.” Miksi Anna von Jordan käytäisi yhä edellisen puolisonsa nimeä? Jo isävainaani Mauno kertoi minulle, miten aatelisnaiset aikanaan olivat äärimmäisen ylpeitä isänsä suvusta, ja kuolemaansa asti katsoivat kuuluvansa siihen. Ja käyttivät aina isänsä sukunimeä.

Ja lisäksi mainitun teoksen lähdeviitteessä (314) on tieto:

”Anna Elisabetilla ei koskaan mainita nimeä von Jordan, vaan hän esiintyy aina sukunimellä Tharmouth” Miksi siis näin?

Ellei – hän käyttänytkin isänsä nimeä!

Rohkeasti esitän teorian, että Anna Elisabet Tharmouth ei ollut Hans Tharmouthin puoliso, vaan tytär.

Vai oliko hän edes Hans Tharmouthin tytär? Juuri siinä kohdassa em. teoksessa, jossa kerrotaan, miten Hyömäki ym. läänitettiin Hans Tharmouthille v. 1630, puuttuu lähdeviite. Voisinko pyytää, että toinen kirjoittajista – Tiina Miettinen, joka on täällä keskustelussamme mukana – antaisi sen näin jälkikäteen?

***

Eivätkä aikajanat muutoinkaan minusta ole kohdallaan tuossa Hauhon historiassa sen teorian kannalta, että Hans Tharmouth olisi ollut Elisabet Tharmouthin aviomies, jos kyseinen läänitys olisi annettu v. 1630, niin kuin kirja kertoo.

Majuri Hans Lydick oli tehnyt rikoksensa v. 1629, ja saanut siitä tuomionsa v. 1630.

Minusta on erittäin vaikea uskoa, että isänmaan sankarin leski ja (oletetusti) aatelisnainen olisi nainut murhasta tuomitun miehen (jossain välillä 1630-35) – siitäkään huolimatta, että tiedämme nykyaikana murhamiesten saavan kosolti rakkauskirjeitä vankilaan … :mad:

[Perkaus n:o 1 …]

[Sami Lehtonen]

Kyllä tämä kovasti kiinnostaa. Laurentz liittyy melko vaikutusvaltaisiin piireihin, joten jotain tämänkaltainen olisi aivan mahdollista. Palaan aiheeseen, kun ehdin tutustua laittamiisi tietoihin enemmänkin.

[Heikki Jokipii]

Tämän lähteen (http://daten.digitale-sammlungen.de/%7Ezend-bsb/grafik-drehen.php?id=00000559&image=bsb00000559_00382.jpg&grad=270)mukaan (mistä tuo nyt olikaan, en heti muista, nappasin linkin täältä, mutta olen nähnyt tiedot aiemminkin Osaako joku sanoa lähteen tarkemmin? Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften?) Johan Pistelokorsin vaimon Anna Maria Termon isä on Hans ”a. Sabina u. Lepo (Ingermanl.)”. Oikeata tietoa on, että Hansin Inkerinmaan tilat löytyvät noista kylistä, sen vahvistaa alkuperäislähde, eli viittamassani Genos-artikkelissa (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm) kerrottu (painettu) maakirja vuosilta 1618-23 (siitä on kappale HY:n kirjastossa, olen itse tarkistanut asian.)

Tuossa oli jopa tarkka vihkitieto: Narva 9.7.1649! Narvan vihittyjen luettelot eivät yllä noin kauas, mutta ehkä tieto on löydetty jostakin kirkontileistä? (Kuten oli Lopella tieto siitä, että Lorenz Håkanssonin 1691 haudatun Margareta-vaimon sukunimi olisi ollut ”von Ehreman”)

Mutta tätäkin sotkee nyt Hauhon historia II! Sen mukaan Johan Pistolekorsin vaimo olisikin ollut Anna Maria Lydick!

[Tiina Miettinen]

Olen pahoillani, että Hauhon historia II sotkee Tharmouth-suvun ennestäänkin vaikeaselkoista taustaa.... Puolustautuisin kuitenkin sillä, tutkittavaa oli muutama sata vuotta ja kohteena koko pitäjä. Totta kai tuli vastaan moniakin sukusotkuja ja vihjeitä siitä, että asiat eivät ehkä olekaan siten miten vanhoissa selvityksissä on esitetty. Tharmouthien sekavuudesta olin erittäin hyvin tietoinen, mutta jos kaikkia vastaavia arvoituksia lähtisi selvittämään, niin työ kestäisi vuosikymmeniä. Kartanoitakin on pitjässä useita kaikesta muusta nyt puhumattakaan. Sukututkijoiden tärkeä tehtävä onkin etsiä annettujen viitteiden, ja kieltämättä aika ylimalkaisten tietojen avulla tarkempaa tietoa. Minäkin yritän parhaani mukaan vapaa-ajalla setviä lisää hauholaisia sukuja. Näin historiakuvamme yhdestä pitäjästä tarkentuu yhteistyön avulla. Ja tässähän sitä nyt yritetäänkin mistä iso kiitos. Kysyjä olisi saanut alla olevat tiedot myös etsimällä viitteiden avulla asiakirjat, joissa on tarkempia mainintoja. Vinkkinä annan, että kiinnostuneiden kannattaa perehtyä 1600-luvun alun voudin- ja läänintilien luetteloihin, koska läänitysajankohta on tosiaan hämärä. Todistettavasti Hans Lydick siis seikkaili Hauholla ja Hyömäessä jo 1630 mutta SAY:ssa läänitysmerkintä mainitaan ensi kertaa 1639. Tähän hätään en isosta kasasta muistiinpanojani ja kopiopinojani löytänyt mitään tarkentavaa läänityksen suhteen.

Tuomiokirja 1630 21.3. 194v-19: Majuri Hans Lydick mainitaan oikeusjutussa.
Tuomiokirja 1630 2.11: 211v: ”Dömdes Majoren Hans Lydick i Hömäki…”

1639 (KA 7903: 4): Hyömäki; ”förlänt sahl Hans Lydiks enkia...”

KA 6936: 70, rälssikatselmuksia 1638-1652: ”Sahl. Hans Lydicks änka Anna Elisabet Tharmouth” (viite 315)
KA 6936: 1550, rälssikatselmuksia 1638-1652: ”Hans Lydick Hyömäki” (viite 315)

Tuomiokirja 1643 14.8: 226v-227) ”jungfru i Hyömäki Margareta Elisabet” juorujen kohteena (ks. myös aiempi vuosi 1642).

1645 (KA 7929: 718-728) ”Sal. Hans Lytters enka i Hyömäki”.

[Tiina Miettinen]

...Lisäänpä sen, että maininnan läänittämisestä 1630 olen arvatenkin ottanut suoraan Liisa Poppiuksen laatimasta isäntäluettelosta Hauhon historian I osasta. Siellä nimittäin kerrotaan, että Iso-Kourula läänitettiin Hans Tharmouthille 1630. Poppius mainitsee hänen vaimonaan Anna Elisabet Jordanin. Itse en muista törmänneeni nimeen "von Jordan" Hyömäen yhteydessä. Mistä Poppius sitten on tietonsa poiminut, jää arvoitukseksi.

Mainittu marraskuun 2. päivän käräjät 1630 kertovat, että Majuri Hans Lydickille tuomitaan se talo ja maa, jota Jöns Larsson on aiemmin viljellyt ja asunut ja jonka mainittu Hans Lydick on ottanut autiosta viljelyyn.

[Heikki Jokipii]

Minä taas arvaan, mistä Liisa Poppius on tietonsa hakenut.

Majuri Hans Lydickistä on siis laajasti tietoa, kuten eri lähteistä olit löytänyt.

SAY:kin muuten kertoo enemmänkin, näin:

Hyömäen kohdalla SAY:ssä (kyseinen sivu, 1620-39 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=165006)) on maininta vuoden 1630 kohdalla ”Hela byn är förlänt Majoren Hans Lydick med wisse och owisse”. Sama maininta löytyy uudestaan v. 1633. Mutta jo vuoden 1636 kohdalta on maininta ”Hela byn är förlänt S: Hans Lijdicks Enckia”.

Täällä (sama kohta, mutta SAY 1634 – 1654 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=169070)) on merkintä v. 1639, että ”Förl. Sahl. Hans Lydicks enka”.

Täältä (sama kohta, SAY 1654 – 1673 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=198913)) löytyy merkintä, että Hyömäki on ”Hans Lydichs enkas livstidsförlähning”, alla myös hänen nimensä kertomassa, että tila (tai tilat) on (ovat) hänen ”Fru Elisabet von Termons”.

Mutta missä siis on majuri Hans Tharmouth? Häntähän ei mainita lainkaan! Olisivatkohan Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander töpänneet raskaasti: anakronisesti uskoneet Annan ottaneen miehensä sukunimen 1600-lvulla, tai vielä pahempaa, eivät tarkistaneet lähteitä?

Kun ovat kirjoittaneet listan tähän muotoon:

”Omistajat v:sta 1630 lähtien: Hans Tharmouth, majuri, 1630–35 ja tämän leski Anna Elisabet von Jordan –1664; vph Erik Sparre, hovioikeuden presidentti, 1668–73 [...]”

Siinä olisi siis "vain" kolme (tai neljä) virhettä: Hyömäen oikea omistaja vv. 1630-35 oli Hans Lydick, vv. 1636-66 Anna Elisabet Tharmouth (Tarmon), Hans Lydickin leski ja v. 1667 Anna Maria Lydick (ja siitä eteenpäin sitten lista jatkuisi oikein). *)

Liisa Poppius on luultavasti tai lähes varmasti saanut tietonsa tästä kartanokirjasta. Hän ei ole katsonut, että olisi erityistä syytä epäillä sen tietoja.

Mutta jos ja kun Hans Tharmouthista ei löydy Hauhoa koskevista asiakirjoista koko ajalta mitään mainintaa, hän ei ole ollut Hauhollla päinkään vaan joko sotimassa Saksassa tai ehkä käymässä lomalla tilallaan Inkerinmaalla (jossa häntä mahdollisesti on jopa odottanut - Anna Katarina von Jordan! Kuten PHT sanoo!) Tai hän on kuollut.

Tässä on mahdollisesti kuvaus Hans Termon kuolemasta (http://www.30jaehrigerkrieg.de/termo-n-von/). Hiukan siinä lasketaan hänen lopullista sotilasarvoaan, se olisi everstiluutnantti. Linkistä löytyy lisää lähteitä, joissa mainitaan ainakin joku ajankohtaan sopiva Hans Termo –niminen mies, ehkä jopa koko ajan sama, eri elämänvaiheissaan.


____________

*) Eli oikeastaan, Tiina Miettinen, löysit asian oikean laidan - kunhan nyt korjataan (tuosta Jutikkalan ja Nikanderin kartanokirjasta Poppiuksen kautta tullut) Hauhon historiaan lipsahtanut väärä tieto tästä Hans Tharmouthista. (Tottakai asia vaatii ehkä vieläkin tarkistuksía.)

Onhan sitä toki vaikea ajatella, että Jutikkala (http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Jutikkala)olisi tehnyt virheen … :D:

[Tiina Miettinen]

Löysin vielä yhden asiakirjakopion KA 4527: 14v (Hollolan voutikunnan tilikirja 1634)

Efter H.K.Mts bref, Dat 26 Martij 1629 hafuar Majorens Hans Lytkes Efterlåtna Fru uthj sin lifstidh medh wist och owiste Hauho socken: skattar 6, hemmian 16 Hömäki by, Bågar 16, köör 27.

Toisin sanoen läänitysvuosi on siis 1629.

[Heikki Jokipii]

Teorian, spekulaation pohjalta voi edetä (kun ei oikeastaan kukaan muuta voi, sanoo Karl Popper, teoria on aina, ainakin alitajuinen) kunhan ei siihen juutu, jos tosiseikat ovat itsepäisesti sitä vastaan.

Niinpä kyselen nyt sen teorian pohjalta, että Anna Tharmouth oli Hansin tytär, onko tästä...


Tuomiokirja 1643 14.8: 226v-227) ”jungfru i Hyömäki Margareta Elisabet” juorujen kohteena (ks. myös aiempi vuosi 1642).


... saatavissa enempää.


Se 1643 kohta lienee tämä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734529

Nyt ei taidot riitä, mutta näkyykö siitä, kenen tytär tämä Margareta on? Jos hän olisi emännän sisko, hän voisi olla jopa tuleva Helsingin pormestarin puoliso, juuri se Margareta.

[Heikki Jokipii]

Tuossa oli jopa tarkka vihkitieto: Narva 9.7.1649! Narvan vihittyjen luettelot eivät yllä noin kauas, mutta ehkä tieto on löydetty jostakin kirkontileistä?

Olin tuossa oikeassa ja väärässä. Narvan saksalaisen seurakunnan vihittyjen luettelot alkavat jo vuodesta 1644. Mutta Saaga-kannasta tarkistettuna sieltä ei löydy tuota vihkimerkintää, ainakaan tuolla päivämäärällä, ei edes tuona vuonna.

[kkylakos]

1600-luvun säätyläisten vihkitiedot voivat olla peräisin häihin tehdyistä painatteista.

[antero65]

Toisen käden tietoa, mutta liitänpä tähän kun vaivauduin eilen jäljentämään.

Gustaf Elgenstierna: Den introducerade svenska adelns ättartavlor, Stockholm 1931; osa VI



von Rehausen


Mauritz Adolf, f. 1677, gemen vid Nylands infanterireg 1694, rustmästare därst 1695 aug; fältväbel därst; fänrik vid Helsinge reg 8.10.1701, löjtnant därst 15.8.1705, kaptens karaktär 26.6.1722; dog 5.5.1729 begr 16.5.1729 Österfärnebo kka Gävleb. Han var med i slaget vid Poltava 28.6.1709 o blev sedan 1.6. fången vid Perevolotjna och förd först till Klinov o därefter till Tobolsk, varifr han ej hemkom förrän efter fredsslutet.
G. 1712 under fångenskapen i Ryssland m. Margareta Elisabet von Termau, f. jan 1694 på Zerovitz herrgård i Ingermanland, d 1770, dotter av kaptenen vid Vellingks ingermanländska reg Hans Henrik von Termau och Catharina Helena von Bleeken. (sp. 192 a).


Lähteitä ei Elgenstierna ole merkinnyt.

Selväähän on ettei tämä Margareta Elisabet ole sama kuin tämän ketjun lähtökohtana ollut Helsingin oikeuspormestarin rouva (esiäitini muuten), mutta Termau-sukua näyttäisi isänsä olleen, joten saattaisiko auttaa eteenpäin tai voisiko mahdollisesti von Rehausen -suvun kautta säilyneessä aineistossa olla jotakin apuja...

[Helena V.]

Olin tuossa oikeassa ja väärässä. Narvan saksalaisen seurakunnan vihittyjen luettelot alkavat jo vuodesta 1644. Mutta Saaga-kannasta tarkistettuna sieltä ei löydy tuota vihkimerkintää, ainakaan tuolla päivämäärällä, ei edes tuona vuonna.

Hei Heikki,

Detalji:
En tuosta G.H. der baltischen... otteesta Johan P:n ja Anna Maria v Termon vihkiajan yhteydestä Narvaa löytänyt. Narva on kyllä mainittu mm. veljensä Jöranin avion yhteydessä - ehkä sekaannus?

t. Helena V.

[Bodniemi37]

Hei Heikki,

Detalji:
En tuosta G.H. der baltischen... otteesta Johan P:n ja Anna Maria v Termon vihkiajan yhteydestä Narvaa löytänyt. Narva on kyllä mainittu mm. veljensä Jöranin avion yhteydessä - ehkä sekaannus?

t. Helena V.

Carpelanin matrikkeli (andra bandet H-R, 1958) on minulla sattumalta lainassa. Pistolekors-suvun selvityksen (s. 822, T2) mukaan Johan P. ja Anna Maria von Termo(n) vihittiin Narvassa 9.7.1649, lähdeviite 3: Hdb s. 1017 eli tieto on käsittääkseni peräisin Carpelanin suvun esittelyosiossa mainitsemasta teoksesta Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften. Livland II, cit. Hdb. Anna Maria von Termo(n) oli Carpelanin mukaan "dotter till Johan von Termo på Sabina och Lepo i Ingermanland.

Tiina Karjunen mainitsee opinnäytetyössään HOVEJA JA VEROTUSTA. Inkerin veronvuokraajat ja heidän verkostonsa vuosina 1685–1696, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf, arrendaattori Hans Hindrich von Termonin, joka "Vuokrasi Kaprion läänistä Svidiskoin pitäjästä Siwortz-nimisen kruununtilan vuonna 1685 kahdeksaksi vuodeksi, 1689 kuudeksi vuodeksi ja vuonna 1696 yhdeksäksi vuodeksi."

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Mutta tätäkin sotkee nyt Hauhon historia II! Sen mukaan Johan Pistolekorsin vaimo olisikin ollut Anna Maria Lydick!

Kirja ei oikeastaan sotke, vaan naulaa asian kiinni. Se kertoo (s. 140), miten Anna Maria Lydick oli haastanut erään emännän käräjille edesmenneen miehensä, ratsumestari Johan Pistolekorsin solvaamisesta, täsmällisellä lähdeviitteellä: Hauhon käräjät 14.-15.4.1659, f. 17v.

Enää siis jäänee se epätodennäköinen mahdollisuus, että Johan P. olisi ollut kahdesti naimisissa. Kaiken edelläolevan pohjalta luulen kuitenkin, että edelleen on kyse sekaannuksesta. Ja Hans Termo olisi Anna Marialle, jos jotain, niin isoisä.

[Heikki Jokipii]

Hei Heikki,

Detalji:
En tuosta G.H. der baltischen... otteesta Johan P:n ja Anna Maria v Termon vihkiajan yhteydestä Narvaa löytänyt. Narva on kyllä mainittu mm. veljensä Jöranin avion yhteydessä - ehkä sekaannus?

t. Helena V.


Todellakin. Tuolla tavalla (tuollakin tavalla) näitä sotkuja syntyy. Kun muualta olin saanut tiedon siitä, että ko. vihkiminen tapahtui Narvassa, minä ihan näin sen tuollakin sivulla!

Mutta kuten Ritva Jurvanen jo toi esille, tämä Narva avioitumispaikkana löytyy GHBR-kirjasta, tarkemmin osasta Livland, sivulta 1017 (http://personen.digitale-sammlungen.de/baltlex/Blatt_bsb00000559,00381.html?prozent=), sukutaulua koskevasta alaviitteestä 12.

Siinä viitteessä on suluissa mainittu lähde esitetty lyhennyksenä, jota en osaa tulkita: (H.A. 1653 Nr. 39). Kirkonkirja se ei kuitenkaan varmasti ole. Viitteessä kerrotaan, että sulhanen on nimeltään ”Johan Pistolenkreutz”, johon myös artikkelin kirjoittaja on merkinnyt (!)-ihmettelyn. Tulee muuten myös esille, että Suomessa(kin) on useampia ”Johan Pistolekors”-nimisiä! Tällainen löytyy mm. SSS:n vuosikirjasta VIII, sivulta 185. Eli siis artikkelista ”Durchman, Osmo: Namnlistor över vid finska regementen år 1653 tjänande över- och underbefäl, civila tjänstemän och spel. (s. 167-232).”

[Heikki Jokipii]

On löydetty tällainen tieto kuninkaan diaarista (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1092) (joka sarja on muuten jäljennöksenä Suomen osalta ollut koko ajan – niitä ei voi olla huomaamatta – isoina niteinä Kansallisarkiston tutkijasalissa!), tässä kääntämättä:

[...]

Vieläkään minun teoriaani ei tällä ole saatu näyttöä, mutta näin toivottomuus sen suhteen, ettei asia koskaan selviäisi, on kyllä hälvennyt!

Tässä on monta kerittävää lankaa, eikö? Mistä päin sitten lähtee kerimäänkään …


Se langanpää, että olisi lähtenyt etsimään, ja ehkä löytänyt sen Tarton hovioikeuden päätöksen, jossa tämä Termon sisarusten perintöasia on ratkaistu, on katkennut tai tullut vetävän käteen. Sain kysymällä selville, että käytännöllisesti katsoen kaikki Tarton hovioikeuden 1600-luvun asiakirjat tuhoutuivat v. 1705.

[Heikki Jokipii]

Kirja ei oikeastaan sotke, vaan naulaa asian kiinni. Se kertoo (s. 140), miten Anna Maria Lydick oli haastanut erään emännän käräjille edesmenneen miehensä, ratsumestari Johan Pistolekorsin solvaamisesta, täsmällisellä lähdeviitteellä: Hauhon käräjät 14.-15.4.1659, f. 17v.

Enää siis jäänee se epätodennäköinen mahdollisuus, että Johan P. olisi ollut kahdesti naimisissa. Kaiken edelläolevan pohjalta luulen kuitenkin, että edelleen on kyse sekaannuksesta. Ja Hans Termo olisi Anna Marialle, jos jotain, niin isoisä.


Juuri kun tuon pääsin sanomasta (mikä olisi nykyvastine ilmaisulle "muste ei ollut vielä kuivunut"? "Pixelit (tai bitit) eivät olleet vielä asettuneet paikalleen"?) niin hiukan autettuna löysin tuon Hauhon käräjien 14.-15.4.1659 pöytäkirjan. Se on KA:n netissä vähän väärässä paikassa, v. 1658 puolella.

Mutta tässä se nyt on (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735252).

Ja niinpä naulat irti.

Sillä asiakirja (joka muutoin näyttäisi kertovan saman tarinan) alkaa:

"Fru Maria Elisabet Termo [...]"

''''

Tuo saksankielinen em. lähde samassa kohtaa (viite 12) toteaa, että Jully Ramsay mainitsee Johan Pistolekorsin 2. vaimona Maria Elisabett Tharmouthin, mutta kuitenkin sitä vastaan puhuu se, että Anna Maria v. Termo olisi erään lähteen mukaan mainittu elossa vielä v. 1708.

No, nyt kuitenkin tuo em. linkattu pöytäkirjalähde puhuu sen puolesta.

Pidot eivät parane, lisäväkeä tulee ... vai paranevatko? Termon sukuahan tässä etsitään, hyvä kun löytyy. :)

Sen sijaan en löytänyt Anna Maria Lydickin nimeä viitteen 321 osoittamasta paikasta (eli SAY Hauho Hyömäki 1667 s. 53 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=172667)). Siellä oli kyllä maininta ”Simon Simonsson Hn är sätterij åbo och åbos av Johan Pistolkorses änka”, Mutta siis …

[Heikki Jokipii]

Olen yhä enemmän ymmälläni.

Etsin mainittuja Anna Maria Lydickiä koskevia lähteitä Hauhon historia II:sta (viite 319, Hauhon käräjät 23.8.1644, f. 34v). Ne koskivat (kirjan mukaan) kunnianloukkausjuttua häntä kohtaan (s. 139-140).

(Näin) vanhan käsialan tulkintataitoni on hyvin rajallinen (kuten rehellisesti, valittaen ja lähes häpeissäni olen täällä jo todennutkin), mutta mainituista teksteistä en millään löydä nimeä ”Anna Maria [Lydick]”.

En täältä (Hauhon käräjät 1.7.1642, f. 174-175 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734478))

En täältä (Hauhon käräjät 14.8.1643, f. 226v-227v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734529))

Enkä myöskään täältä (Hauhon käräjät 23.8.1644, f. 34v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3742468))

Sen sijaan olin sieltä viimeisestä löytävinäni nimen ”Jungfru Margatha Elisabeth i Höömäki” (en ole varma, auttakaa!)

[Bodniemi37]

Enkä myöskään täältä (Hauhon käräjät 23.8.1644, f. 34v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3742468))

Sen sijaan olin sieltä viimeisestä löytävinäni nimen ”Jungfru Margatha Elisabeth i Höömäki” (en ole varma, auttakaa!)

Kovin on ollut kiemuraista käräjäkirjurin käsiala, mutta noin minäkin jungfrun nimen luen. Itseäni alkoi kiinnostaa, josko pahojen puheiden levittäjällä Erik Bertlissonilla, jolle langetettiin sakkoja sen ja sen käräjäkaaren perusteella, mainitaan tuossa pöytäkirjassa joku sukunimikin (vrt. liite)?

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Heikki Jokipii]

Anna Maria [Lydickiä] en löytänyt liioin näistä Hauhon historia II:n lähteistä:

Hauhon käräjät 18.3.1643, f. 218 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3734521)

30.10.1643, f. 4-5v (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3742359)

Viimeistä teoksessa mainittua, vielä tässä käsittelemätöntä Anna Mariaa koskevaa lähdettä (Hauhon käräjät 1.-2.10.1656, f. 260v.) en yksinkertaisesti löytänyt. En, vaikka käväisin Kansallisarkiston mikrofilmeillä sitä etsimässä. Mutta jos ko. käräjien 1.-2.10.1656 pöytäkirjat alkavat tästä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735149) (s. 573), täytyy tuossa lähdeviitteen sivunumerossa yksinkertaisesti olla painovirhe.


Tuota, tuota. Ikävä ajatusmato kiertää nyt aivojani, eikä suostu lähtemään pois.

Tämä tuntuu pahalta. Mutta sanottava se on.

Nyt minusta tuntuu luultavalta ja jopa todennäköiseltä, että Anna Maria Lydick –nimistä henkilöä ei koskaan ollut Hauholla, tuohon aikaan. Eli häntä ei ole olemassa.

***

Hauhon historia II kertoo s. 123:

”Hyömäen isäntä ratsumestari Johan Pistolekors valitti lampuotinsa Niilo Pertunpojan omineen kartanolle kuuluvia humalatarhoja, jotka olivat kuuluneet säteriin ja lahjoitusmaahan jo 25 vuotta. Pistolekorsin anoppi Anna Elisabet Tharmouth oli liittänyt Niilo Perunpojan tilan säteriin ja ottanut talonpojan lampuodikseen kahdeksan vuotta sitten.” Myös tässä oli hiukan virheellinen lähdeviite: (KA Hauhon käräjät 17.8.1655, f. 527), mutta vain hiukan, koko humalatarhajuttu löytyy vähän aiempaa, sivulta 523, tästä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735098), ensimmäisenä juttuna lautamiesluettelon jälkeen.

Olen myöntänyt puutteeni näiden tekstien tulkinnassa, mutta pari huomiota, jotka osasin tehdä. Mainitaan muuten vain ”fru Elisabet Termo”, mutta nyt kyllä luulen, että kyseessä on sama ihminen kuin Anna Elisabet T. eli tästä ei tule lisäväkeä Hyömäen kartanolle.

Mutta sen sijaan (tämä on ehkä tärkeää) siellä ei ole tuntemiani naimasukua osoittavia sanoja ”anoppi” tai ”vävy” eli ”svärmor” tai ”måg”!

Onko asia - eli naimasukulaisuus - mielestänne ilmaistu jotenkin muutoin siellä?

[Bodniemi37]

Onko asia - eli naimasukulaisuus - mielestänne ilmaistu jotenkin muutoin siellä?

Olisikohan Elisabet Termo ollut ratsumestarin puolison täti eli "hans huusfrurs mosters Elisabet Termos förlänings bonde" (vrt. liite)?

Terveisin,

Ritva Jurvanen

[Heikki Jokipii]

Jos siinä niin lukee, niin romahdutit kerralla salaa mielessäni hellimäni teorian: että Anna Elisabeth olisi ollut näiden kahden muun kartanossa asuvan naisen, Marian ja Margaretan, vanhempi sisar ... :)

[Heikki Jokipii]

Kaikki Ramsayn, Carpelanin ja Elgenstiernan tiedot Tharmouth-suvusta tämän Hans Tharmouthin (Termon) osalta ovat täysin arvottomia. Ne kaikki tukeutuvat tuohon PHT:n artikkeliin, eikä kukaan kirjoittajista (ja Elgenstiernan osalta täydennysosan laatijoistakaan) ole nähnyt tuon konstruktion ajallista mahdottomuutta.

Ja Jordan-sukua käsitellessä luotetaan noissa kirjoissa edelleen tuohon luultavasti hyvin hihasta huitaistuun artikkeliin (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/340603.html?1321212257) myös. Ja tämä Hauhon Anna Elisabet Tharmouth halutaan väkisin nähdä Anna Elisabet *) von Jordanina. Huippu on Elgenstiernan täydennysosa, joka ottaa Carpelanin tiedon (jossa C:lla ei kyllä ole lähdettä) naimattomana kuolleesta Anna von Jordanista todesta - mutta sen lisäksi antaa Michel Jordanille lapsen Anna Elisabet (joka olisi sitten Hans Termon kanssa naimisissa).

Ramsay tietää Maria Elisabet Tharmouth / Termon olleen miehensä kuoleman jälkeen Hauhon Hyömäessä - ja sanoo että "på sitt fädernegods". Ramsay siis ilmeisesti keksi tämän, että Hans Tharmouth olisi omistanut Hyömäen - ja koko joukko kirjoittajia iloisesti sitten luotti tähän tietoon, sen jälkeen, tähän päivään saakka.

Ei ole oikeastaan mitään muuta perustetta, miksi väitetään Anna Elisabet Tharmouthin käyttävän miehensä sukunimeä kuin tuo Jully Ramsayn väite (+ PHT:n löyhä artikkeli).

_________________________

Ja Maria Elisabet Termo siis ei madollisesti mennytkään Hyömäelle vasta miehensä kuoleman jälkeen vaan jo sitä ennen: ehkäpä hän oli yhdessä miehensä kanssa siellä jo 1655, kun niistä humalatarhoista riideltiin?

Ja miksi muuten Johan Pistolekors olisi ollut ”Hyömäen isäntä”, kun Ramsayn ja Carpelanin mukaan hänellä oli vuodesta 1645 ollut rälssitila Puumalassa, aika lailla toisella puolella Suomea (ainakin vielä 1653, jolloin hän Ramsayn mukaan sai asialle ”konfirmaation”)? Ellei hän ollut Hyömäen isäntä, olisi ehkä odottanut tuossa mainintaa, että hän olisi toiminut toisen eli leskiemäntä (Anna) Elisabetin puolesta, ”å .. vägnar” tms.? No, ehkä tämä on pikku juttu, ja oikeuskin on ymmärtänyt, että upseerin ja herrasmiehen täytyy auttaa vaimon vanhaa tätiä, vaikka lomallaan sodastakin.

Johan Pistolekors oli muuten sekä Carpelanin että Ramsayn mukaan jalkaväkirykmentin kapteeni. Hauhon käräjien tuomiokirjat sanovat hänen olleen ratsumestari. Taso on sama, mutta tiettyä ristiriitaa tässä on. Eli jotain epäselvää on tässä Johan Pistolekorsinkin tapauksessa … toivottavasti tästä keskustelusta ei kuitenkaan tule ”astreniusta”! :)


________

*) sitä, että alkuperäinen PHT:n artikkeli puhui "Anna Katarinasta", ei edes huomata ...

[Heikki Jokipii]

Missä siis nyt ollaan?

Jos perustieto, että Maria Elisabet Termo on Hans Termon tytär, pitäisi kuitenkin paikkansa (ja siis PHT-artikkelin syntymäaika-arvio virheellinen), olisi Anna Elisabet Termo siis Hans Termon sisar.

Entäpä Margareta Elisabet? Hänestä ei ole vielä bongattu Hauholta lähdettä, että hän olisi sukunimeltään Termo. Pormestarin vaimo on Lopen kirkontileissä (hautausmerkintä) kyllä myös Margareta Elisabet.

Jos Hans Termo on kuollut noin 1630, olisi hyvin kuviteltavissa, että hänen tyttärensä olisi(vat) tullut (tulleet) tätinsä luo, Inkerinmaata turvallisempaan Suomeen.

Ongelmallista tässä skenaariossa on kyllä se, että v. 1655 perinnöstä sopimisessa täytyisi Margaretan ja Kristofferin lisäksi olla mukana myös Maria, Johan Pistolekorsin vaimo. Häntä (heitä) ei kuitenkaan ko. kuninkaan (kanslian) kirje mainitse.

***

Miten tästä eteenpäin?

Kapteeni Hans Termon teoista (vaikkakaan ei välttämättä uroteoista, näyttävät nämäkin liittyvän kaikki armeijan ruokahuoltoon) löytyy vielä lisää mainintoja edellä mainitun teoksen II osassa (http://www.slav.su.se/polopoly_fs/1.37184.1320940226!/Accounts_of_an_Occupied_City_Pt2.pdf).

Mutta kapteeni (ja mikä lopulta olikaan) Hans Termosta aivan varmasti on oma korttinsa Ruotsin sota-arkiston aulassa olevassa suuressa kortistossa, jossa ovat Ruotsin kaikki 1600-luvun upseerit.

Onko kukaan lähdössä Tukholmaan? :)

[Tiina Miettinen]

1-2.10.1657: 620v

Pahoittelut painovirheestä. Aineisto on koottu kaukolainatuilta mikrofilmeiltä, joten tekevälle sattuu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3735195

Kehoittaisin kysyjää lukemaan tarkoin kaikki Hauhoa koskevat tuomiokirjat eikä vain Hauhon historian viitteissä mainittuja. Ei teoksen viitteissä ole kattavaa kokoelmaa kaikista tuomiokirjamerkinnöistä, jotka koskevat Hyömäen kartanoa ja sen asukkaita. Kuten sanoin, niin käytin sekä matrikkeleita että tuomiokirjoja enkä kumpiakaan niin tarkoin kuin sukututkimuksessa kuuluisi.:)

[Heikki Jokipii]

Riidanhaluinen Petronella Arvidintytär piti aikanaan huolta, että saamme nyt tututustua Hyömäen kartanon väkeen. Anna Maria on siis löytynyt. Mutta ... hänen sukunimensä on - Termo!? Kuka ihme hän nyt sitten on?

Tämä Anna Maria ei oikein sovi Johan Pistolekorsin aiemmaksi puolisoksikaan, sillä muiden tietojen perusteella ratsumestari / kapteeni itse olisi ollut v. 1657 jo noin vuoden kuolleena.

[Heikki Jokipii]

1-2.10.1657: 620v
Kehoittaisin kysyjää lukemaan tarkoin kaikki Hauhoa koskevat tuomiokirjat eikä vain Hauhon historian viitteissä mainittuja. Ei teoksen viitteissä ole kattavaa kokoelmaa kaikista tuomiokirjamerkinnöistä, jotka koskevat Hyömäen kartanoa ja sen asukkaita.

Näin varmaan kannattaisi tehdä. Tuossahan alkaisi olla aineksia erillisartikkeliin Hyömäen kartanosta? Pro gradu-työhönkin mahdollisesti?

[Heikki Jokipii]

Peruskysymykseni on nyt selvitetty. Kummalliselta tuntuu sanoa, mutta näin näyttäisi olevan.

Löysin Inkerin(maan) maakirjoista vuosilta 1653 ja 1654 (mf OS168) molemmista tiedon, miten tietyt tilat omistaa (läänittää) ”Sahl. Hans Tarmons arfvingar”. Eli edesmenneen Hans Termon perikunta. Ja mainittuna oli mm. tuo edellä mainittu (luultavasti asuinkartano) Sabina.

Tämä tieto yhdistyneenä em. asiasta lähetettyyn kuninkaan kirjeeseen v. 1655 on nyt minusta ”1+1”. Luultavasti pystyn (myöhemmin) dokumentoimaan asian vielä tarkemmin ja paremmin, mutta minusta tämä jo riittää: Margareta, pormestarin rouva, oli kuin olikin tämän Inkerinmaan kapteenin Hans Termon tytär.

Mutta oliko hän myös Hauhon Margareta eli mikä suhde Inkerinmaan Hansiin oli näillä Hauhon Termoilla, jää vielä auki. Kuten myös Hans Termon vaimon nimi ym. ym.

[Heikki Jokipii]

Ellei hän ollut Hyömäen isäntä, olisi ehkä odottanut tuossa mainintaa, että hän olisi toiminut toisen eli leskiemäntä (Anna) Elisabetin puolesta, ”å .. vägnar” tms.?
Kun katsoin tarkemmin, sieltä löytyi loppupuolelta ilmaisu "[...] och Pistolekors å hennes vägna [...]".

[Heikki Jokipii]

Asia tulee yhä pihvimmäksi. Maakirjoissa oli päivämääriä, joiden ymmärsin viittaavan kirjeisiin. Ruotsin valtakunnanregistraturaa (riksregistraturet) saa katsoa rahalla (ei tietysti yksin sitä, kyse on SVAR-palvelusta (http://www.svar.ra.se/), ei ylivoimaisen kallista kuitenkaan), ja yhden niistä löysin, kuningatar Kristiinan konfirmaation Hans Christopher von Termolle. koskien juuri niitä samoja rälssitiloja kuin ennenkin (mm. Sabina ja Lepöö), päivätty 6.8.1649. Nimi on kyllä tuo, mutta uskallan tulkita, että edellä mainitusta Kristofferista, Margaretan veljestä, on kyse. Vanhempi "Johan von Termo" ko. kirjeessä kyllä mainitaan, erikseen.

(Mutta jos sittenkin erehdyn – ja Inkerissä on kuitenkin vaikuttanut kaksi riittävän ylhäistä Termo(n)-sukua, niin että kuningas/kuningatar on ollut heistä kiinnostunut - niin onpahan tässä tullut muuten lisätietoa von Termo -suvusta ... :cool:)

Tuon kirjeen tulkitsemisessa menee kyllä aikansa, syynä sama kuin ennenkin: käsiala. Mutta ko. kirjeessä oli viittaus aiempaan kirjeeseen 30.4.1623, eli Kustaa Aadolfin alkuperäiskirjeeseen "Johan von Termolle". Löysin senkin! Siinä käsiala ei ole lainkaan ongelma, se on kirjoitettu ihan samanlaisella käsialalla, mitä nyt opetetaan peruskoulussa! Mutta se ei ole silti helppo tapaus sekään, varmaan jo arvaattekin, miksi. Se on kirjoitettu latinaksi.


(Minulla on noista asiakirjoista nyt sähköiset kopiot, yritän saada ne tänne)

[Sami Lehtonen]

Mielenkiintoisia löytöjä Heikki! En tässä kohtaa malta olla mainitsematta Oreniusten sukutarinaa, jonka ainakin Kerkkonen katsoi painamisen arvoiseksi. Christiernus Matthiaen puolison kerrottiin olleen Susanna Wolff Inkeristä. Sittemmin on ollut selvää, että puolison nimi on ollut Ingeborg, mutta tarinasta tekee mielenkiintoisen se, että Wolffeja on mm. Inkerinmaan arrendaattoreissa ja Christiernuksen Ericus-poika avioitui em. Lorentz Håkaninpojan tyttärentyttären kanssa.

[Heikki Jokipii]

Kun yritämme rekonstruoida von Termo(n) -sukua, ei siis tämäkään vihje ole vähäpätöinen:


Tiina Karjunen mainitsee opinnäytetyössään HOVEJA JA VEROTUSTA. Inkerin veronvuokraajat ja heidän verkostonsa vuosina 1685–1696, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100096/urn_nbn_fi_uef-20100096.pdf, arrendaattori Hans Hindrich von Termonin, joka "Vuokrasi Kaprion läänistä Svidiskoin pitäjästä Siwortz-nimisen kruununtilan vuonna 1685 kahdeksaksi vuodeksi, 1689 kuudeksi vuodeksi ja vuonna 1696 yhdeksäksi vuodeksi."

Tässä olisi taas n. yksi sukupolvi välissä, ja samoja tiloja ei mainita, mutta olisiko jotain muutakin yhteyttä kuin etunimi "Hans"? Ja tietysti Inkeri.

[Bodniemi37]

Tässä olisi taas n. yksi sukupolvi välissä, ja samoja tiloja ei mainita, mutta olisiko jotain muutakin yhteyttä kuin etunimi "Hans"? Ja tietysti Inkeri.

Riksarkivetin uudesta hakupalvelusta (beta-versio) löytyy hakusanoilla von Termo muun muassa välissä olevaa sukupolvea mahdollisesti edustava Hans von Termo, pso Anna Sabina von Redtwitz, http://www.betanad.ra.se/?Sokord=von+Termo&SokKnapp=S%C3%B6k&EndastDigitaliserat=false.

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Uudella haulla, käyttäen nimimuotoa ”Thermo”, löytyi samasta paikasta tällainen:

http://www.betanad.ra.se/?Sokord=von+Thermo&SokKnapp=S%C3%B6k&EndastDigitaliserat=false

Eli kaksi uutta kirjettä, samalta Anna von Redtwitziltä.

Miksi eversti Hans von Thermon rouva kirjoitti itse tällaisille ylhäisille herroille kuin valtakunnan marskille ja perintöprinssille? 1600-luvulla?

Yksi selitys voisi olla, että hänellä ei ollut enää puolisoa, joka olisi kirjeet kirjoittanut.

Ritva, taisit löytää Hans Termon oikean lesken! Juuri sen Hans Termon, josta puhetta on ollut. Näin luulen.

Kohta selviää! Olen nyt kysynyt Ruotsin Riksarkivetilta, miten saisin (saisimme) digikopion noista kirjeistä.

Nyt täytyy malttaa mielensä, ja olla mitään ennakoimatta, mutta ko. kirjeistä saattaa löytyä hakemaamaamme tietoa.

”Parviäly” *) selvästi toimii nyt – mihin lopputulokseen tässä sitten tullaankaan …

PS. Viimeinen tieto, juuri äsken: Ruotsin sota-arkistosta vastattiin sähköpostiini tiedusteluuni, ja kysyttiin, kenestä 1600-luvun upseerista on kyse. Eli saanen tietää, mitä sen aulan tunnetussa kortistossa Hansistamme viitteitä on!
______________

*) eli se ”crowdsourcing (http://en.wikipedia.org/wiki/Crowdsourcing)”, suomennettu myös ”yleisöosallisuus (http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleis%C3%B6osallisuus)”

[Sami Lehtonen]

Nimimuodolla Termow löytyy vielä muutama lisää:
http://www.betanad.ra.se/?Sokord=Termow&SokKnapp=Sök&EndastDigitaliserat=false

[Heikki Jokipii]

Hans Lütke voisi tuossa yhdessä kirjeessä olla sama kuin edellä mainittu majuri Hans Lydick, ja kirjeen lähettäjä Anna Elisabet Termow niin ollen tämä Hauhon kartanonrouva. Tässäkin tapauksessa uskon hänen lähettäneen kirjeensä leskenä. Ehkäpä se koski juuri Hyömäen hallintaoikeutta.

[Bodniemi37]

Hakusanalla Termau löytyivät jo aiemmin tässä viestiketjussa mainitut Hans Henrik von Termau sekä Margareta Elisabet von Termau, joka oli Mauritz Adolf von Rehausenin leski. Rehausen mainitaan Västnorrlandin läänin maaherran kuninkaalle lähettämässä kirjelmässä 31.7.1729, Riksarkivets ämbetsarkiv (samlingspost), Personregister över skrivelser till Kungl. Maj:t, SE/RA/481/01/01/D/D II dc/61, bildid: B0002222_00637, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=B0002222_00637 (http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=B0002222_00637). Kuninkaalle lähetetettyjen kirjelmien henkilörekisteri löytyy täältäkin (http://www.svar.ra.se/web/webfolder/databasequeryservice/Databasequeryservice.asp?uidObjectGUID={CD02E5FE-B6BF-4C3A-94E9-2BB16FE092BC}) (mikäli olet sivuston rekisteröitynyt käyttäjä ja sinulla on maksullista katseluoikeutta). Hans Henrik von Termaun nimi esiintyy näemmä myös Kaprion läänin tuomiokunnan renovoitujen tuomiokirjojen henkilö- ja asiahakemistoissa, http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?sartun=213098.KA.

Kolmannen hakutuloksen kautta pääsin käsiksi tällaiseen jo skannattun kamarikollegion aineistoon, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0067029_00001, Kammarkollegiet Ämnessamlingar, Hären Löneavräkningar efter 1680 serie 7 c, SE/RA/522/16/7c/51, bildid: A0067029_00001 (tekstin lihavointi/rj).

Jotkut hakupalvelun kautta löydetyt kirjeet on osoitettu Oxenstiernoille. Suvun mainioitten verkkosivujen http://www.oxenstierna.org/, tilatietokannasta (Sök i Gårdsregistret) löysin mm. Inkerinmaan Kargalskin pogostan länsiosassa sijaineen Itzepinan kylän, jonka voutina (hakupalvelusta löytämieni tietojen perusteella) kreivi Gabriel Gabrielsson Oxenstiernan af Korsholm och Wasa palveluksessa oli noin vuosina 1663-72 - oman tutkimuksemme piiriin joutunut - Erik Barckhusen (hän toimi sittemmin rahastonhoitajana Nevanlinnassa ja noin vuodesta 1685 arrendaattorina).

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Näyttäisi siltä, että Anna Sabina von Redwitz olisi jo löydetty, täällä ...

Lars Håkansson - Lorenz Haqvini Westergothus (http://forum.arkivguiden.net/agf/disk/2583/39566.shtml?1289134861)

Jossa myö maistellaan teoriaa, että Margareta olisi samaa Termo-sukua. Mutta ei ihan samalla tavalla. Minusta tällainen siinä esitetty "ylimääräinen" Johan von Termo ei "mahdu" niihin vuosilukuihin, jotka täällä on jo enemmän tai vähemmän kiinnitetty.

Toinen sopan hämmennys. Ehkä tämän suvun kohdalla ei ole kyseessä englantilaisperäinen Tharmouth-suku lainkaan, vaan kyseessä olisi vanha saksalainen suku:

die von Thermo (http://www.schlossarchiv.de/herren/t/TH/Thermo.htm)

[Bodniemi37]

Näyttäisi siltä, että Anna Sabina von Redwitz olisi jo löydetty, täällä ...

Lars Håkansson - Lorenz Haqvini Westergothus (http://forum.arkivguiden.net/agf/disk/2583/39566.shtml?1289134861)

Jossa myö maistellaan teoriaa, että Margareta olisi samaa Termo-sukua. Mutta ei ihan samalla tavalla. Minusta tällainen siinä esitetty "ylimääräinen" Johan von Termo ei "mahdu" niihin vuosilukuihin, jotka täällä on jo enemmän tai vähemmän kiinnitetty.

Toinen sopan hämmennys. Ehkä tämän suvun kohdalla ei ole kyseessä englantilaisperäinen Tharmouth-suku lainkaan, vaan kyseessä olisi vanha saksalainen suku:

die von Thermo (http://www.schlossarchiv.de/herren/t/TH/Thermo.htm)

Petrus Nordmannin kirjasta Bidrag till Helsingfors stads historia (1906) (http://www.archive.org/details/bidragtillhelsi00unkngoog) löytyy Lars Håkanssonin kirje kuninkaalle. Hän kirjoittaa, että hän "uti Vestergöthlandh genom fiendens anloop ähr kommen ifrå alt mit erff" ja vsimonsa puolelta "förlorat i Ingermannalandh genom rysse krighett laghvunne peningar aff hennes fäderne, ett lusendh (tusendh?rj) richz d:r."

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Tuota Nordmannin kirjaa tarkoitin - vaikka sanoin toisin ... :(

Eikö tuo 1000 riikintaalaria tuohon aikaan ollut sellainen summa, että sen täytyi tarkoittaa maaomaisuutta, tai osuutta siihen? Ei pelkkää sukanvarteen säästynyttä?

[Heikki Jokipii]

Laitetaanpa ko. Lars Håkanssonin kirje vielä kokonaan tänne näkyviin (korjailin vähän skannausvirheitä, jaoin vähän kappaleisiin):

20. Helsingfors i slutet af april 1661.

Justitieborgmästaren i Helsingfors Lars Håkansson an håller om befordran till en annan lugnare plats än den han nu på orten innehar.

Eders Kongl. Maijst foghar (näst min underdånigeste tienstz plichtskyldigheet altijdh) jagh ödmiukeligest att förnimma migh ifrå anno 1634 till datum haffva continué låtet migh bruka uthi E. M:tz och cronones tienst, först för een landz secreterare uthi Nylandh och Tavastehuus lähn i fiorton åhr och nu sijdermehra uti E. K. M:tz stadh Ny Helssinghforss för een justitiae borgmestare uthi tretton åhr, som Kongl. fullmachter, mine patz och uprichtighe attester dett samma klarligen uthvijsa skola, doch uti alle bemente tijder hafft en ganska ringha löhn, den eij heller uti staden haffver kunnat richtigt uthgåå, utan migh restar ännu derpå 1950 d:r silffrm:t at bekomma; dess förutan haffver iagh och uthi det tyska, danska, pålandske och ryske kriget varit en troghen medarbetare och der, ifrån anno 1642 till nu, bortmist för fiendhen tolff laggille munteringar tillijka medh sex varachtighe karlar.

Öffver alt detta haffver olyckan migh så hårt träffat, at iagh uti Vestergöthlandh genom fiendens anloop ähr kommen ifrå alt mit erff, så väll som på min hustrus sijdha förlorat i Ingermannalandh genom rysse krighett laghvunne peningar aff hennes fäderne, ett tusendh richz d:r. Jagh förtijgher ännu månghe flere otatighe vederverdigheeter som migh bådhe på een som annan ortt ähre tijmmadhe, der igenom iagh fatighe undersåthare ähr råkat uti store gield och fatigdom.

Bönfaller fördenskull till E. K. M:tt underdånigest, at E. M:tt af högberömmeligh Kongl. medfödd mildheet aldranådigast techtes migh till hugnat och uprättelsse på mine gamble daghar beneficera till min lijfztijdh (den icke länge nu mehra vara kan) medh een lijten häredzrätt i Finlandh uthi Tavaste- huus lähn belägitt, Hattola benembd, eller någon annan. Föhrhoppas denne min ödmiukaste begäran bådhe vara mögeligh och billigh och dy stadelighen som en fatigh långhvägader man uthi altsomstörsta underdånigheet här å förventar E. K. M:ttz nådighe svar och förklaringh, förbliffvandes efter min troskyldigheet

Eders Kongl. Maij:tz underdånigaste och troplichtigaste undersåtare och tienare

Larss Håkansson.

[Heikki Jokipii]

Tällainenkin tarina löytyi, tästä lähteestä (s. 202):

Gustav Adolfs Gemahlin Maria-Eleonora von Brandenburg (http://opus.kobv.de/zlb/volltexte/2006/225/pdf/HZJB_1903_12.pdf)

Kuningas Kustaa II Adolf oli kosiomatkalla Saksassa ja yöpyi Berliinin lähellä.

Der 20. Mai [1620] war für Gustav Adolf ein ungemein aufregender Tag. Als er vormittags vom Fenster aus das Treiben auf der Strafe beobachtete, bemerkte er plötzlich den ihm wohlbekannten, früher in schwedischen Diensten befindlichen Hauptmann Termow, [...]

Eli Kustaa näki ikkkunasta kadulla
- hyvin tuntemansa miehen
- jonka sukunimi oli Termow
- joka oli kapteeni (Hauptmann)
- joka oli jo aiemmin ollut Ruotsin palveluksessa


Eli vaikka etunimeä ei sanota, kyseessä voisi olla sama kapteeni Hans Termo, johon Kustaa olisi tutustunut Venäjän (Inkerin) sotaretkellä (http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/sodat/Venajan%20sota%20(1609%20-%201617).htm), joitakin vuosia aiemmin. Kapteeni Termow liittyi sitten kuninkaan seurueeseen tällä matkalla, ja oli mm. mukana varmistamassa, että kuningas pystyi matkustamaan tarvittaessa "incognito".

***

Tässä listassa Ruotsin ja liittolaisten joukoista ...

Swedish and Associated Protestant Armies October-November 1631 (http://usacac.army.mil/CAC2/CGSC/CARL/nafziger/631JAA.pdf)

... löytyy, kylläkin ilman etunimeä, "Termow":in jalkaväkirykmentti (8 komppaniaa). Eli [Hans von] Termow olisi tuossa vaiheessa ollut everstiluutnantti tai eversti.

[Heikki Jokipii]

Toinen sopan hämmennys. Ehkä tämän suvun kohdalla ei ole kyseessä englantilaisperäinen Tharmouth-suku lainkaan, vaan kyseessä olisi vanha saksalainen suku:

die von Thermo (http://www.schlossarchiv.de/herren/t/TH/Thermo.htm)



Niin, onko koskaan, missään alkuperäislähteissä, suomalaisissa, ruotsalaisissa, saksalaisissa, esiintynyt nimimuotoa "Tharmouth"?

Itse en ole siitä vielä ensimmäistäkään esimerkkiä nähnyt.

[Bodniemi37]

Niin, onko koskaan, missään alkuperäislähteissä, suomalaisissa, ruotsalaisissa, saksalaisissa, esiintynyt nimimuotoa "Tharmouth"?

Itse en ole siitä vielä ensimmäistäkään esimerkkiä nähnyt.

Aiemmin käyttämällämme NADin beeta-haulla löytyi muutamia. Tässä yksi esimerkkitapaus:

754 Riksarkivets ämnessamlingar. Militaria -> 6 Arméns ansökningar och meritförteckningar -> 1 Officerares ansökningar och meritförteckningar -> M1190 (Referenskod : SE/RA/754/1/V/6/1/M 1190), Tillhör arkiv : Riksarkivets ämnessamlingar. Militaria:

Tecken
Tede
Teet
Teetgren
Tegenschöldt (Tegman), se även Dal.reg.
Tegnaeus
Tegner (Thengner)
Telningh
Tendler
Tengelin
Tenggren
Tengmark
Tengwall
Tenler
Termow
Ternstedt
Tersmeden
Tesche
Teschendorff
Tessmar
Testrup
Tetellnig
Tetengren
Tetzloff
Teuchler
Teufel
Teusk
Thaden, se Tahden
Tham, se även Lifgardet till fot
Tammesson
Tharmouth (Tarmoth) jne.

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Olin vähän epätäsmällinen. Varmaankin Tharmouth-nimisiä ihan oikeasti löytyy, alkuperäislähteistäkin. Mutta löytyykö siitä joukosta, joka nyt on "suurennuslasin" alla? Voisikohan kysyä myös näin: löytyykö heitä 1600-luvulta, Ruotsista (ml. Suomi, Inkeri jne. eli koko silloinen valtakunta)?

Tuolla NAD-haulla löytyvät näyttävät olevan 1700-luvulta tai myöhempiä.

Sinänsä nimestä voidaan myöhemmin omaksua muotoja, jotka viittaavat väärin ulkomaille. Minulla on omissa esivanhemmissani ainakin pari tällaista esimerkkiä: Takku-nimestä ranskalaiselta kuulostava Tackou, Ekmanista Eichman.

[Heikki Jokipii]

Vaikka tässä monesti jo on epäilty Anrepin tietoja, niin tässä kuitenkin vielä yksi

http://runeberg.org/anrep/2/0523.html

Eli ratsumestari Hans Cristopher von Termowin tytär Margaretha olisi ollut naimisissa luutnantti Herman Kuhlefeltin (elossa 1696) kanssa.

Toiveajatteluun taipuva mieli tuosta heti huomaa, että, ahaa, nimi Margaretha selvästi kulki suvussa .. :)

[Bodniemi37]

Olin vähän epätäsmällinen. Varmaankin Tharmouth-nimisiä ihan oikeasti löytyy, alkuperäislähteistäkin. Mutta löytyykö siitä joukosta, joka nyt on "suurennuslasin" alla? Voisikohan kysyä myös näin: löytyykö heitä 1600-luvulta, Ruotsista (ml. Suomi, Inkeri jne. eli koko silloinen valtakunta)?

Kannattanee lukea, mitä Karl Leijonhufvud Tharmouth-suvusta kirjoittaa. Hän on laatinut myös mielestäni varsin ansiokkaan selvityksen Schlüter-suvusta, jonka jotkut jäsenet liittyvät huterasti omiin tutkimuksiimme:

Register över artiklar i Personhistorisk Tidskrift 1898-1997, http://www.abc.se/~m225/litteratur/artpht.html
Leijonhufvud Karl K:son "Svenska släkter. 1. Botvid Borgmästares släkt (Rising). 2. Tharmouth. 3. Wallöf." 1906 s 62-75.

Personhistorisk Tidskrift näyttää kuuluvan SSS:n kirjaston ulkomaisiin sarjajulkaisuihin.

Terveisin,

[Heikki Jokipii]

Kannattanee lukea, mitä Karl Leijonhufvud Tharmouth-suvusta kirjoittaa. Hän on laatinut myös mielestäni varsin ansiokkaan selvityksen Schlüter-suvusta, [...]

En väitä, etteikö ko. artikkelissa olisi totuuden jyviä. Mm. (alussa oleva) tieto siitä, että että eräs "Hans Kristoffer von Tarmoo" olisi ollut korpraali Inkerin aatelislipustossa 1650-1654 luultavasti pitää paikkansa - ja kyse olisi jopa täällä jo mainitusta saman nimisestä henkilöstä.

Mutta ei ensimmäistäkään lähdettä!!! Kaikkien niiden jäljittäminen, jälkikäteen, on jätetty meidän hennoille harteillemme .. :(

(Kaikkia näitä vanhoja juttuja vaivaa se krooninen vika, ettei lähteitä mainita. Vaikka Jully Ramsay mitä ilmeisemmin myös joskus "slarvasi", niin hän oikeastaan aloitti - sekä Suomessa että Ruotsissa - lähteiden merkitsemisen sukututkimuksessa! Onko juurikaan aiempaa esimerkkiä? Tämän asian unohtamisesta on kosolti myöhempiä esimerkkejä!)

***

Kohta saamme tänne (Juhan avustuksella) edellä mainitut kuninkaan ja kuningattaren kirjeet.

Lisäksi sain Ruotsin sota-arkistosta tiedot (viitteet), mistä militäärirullista löytyisi tietoa Hans Termosta. Vielä viitteet ovat tarkistamatta, mutta tuo aineisto on myös meidän Kansallisarkistossame, mikrofilmeillä.

[Juha]

Tämän linkin takaa löytyvät Heikin lupaamat dokumentit.

Kuvat ovat todella suurikokoisia, joten niistä saa hyvin selvää.


Termo-kuvat (http://www.varola.fi/temp/hj.html)





Juha

[Heikki Jokipii]

Kiitoksia paljon, Juha.

Ja siitä sitten vain tulkitsemaan! Myös ja erityisesti latinan taitoiset. :)

Mitä "Ioannes de Thermo":lle v. 1623 luvattiin tai myönnettiin?

Onko se jonkinlainen aatelointikirje?

Onko v. 1649 kirjeessa selkeästi ilmaistu sukulaisuussuhteet?

[Heikki Jokipii]

Tarvittaneen ehkä vielä tämä täsmennyt kyseisin kuviin. Ne ovat ajallisesti "väärinpäin", ensin on tuo 1649 kirje (2 kuvaa) ja sitten tuo 1523 kirje (2 kuvaa, ja latinaksi).

Ja molemmat, kuten sanottukin jo, mutta kerraten, valtakunnan registratuurasta eli lähteneiden kirjeiden diaarista, jossa on jäljennös kirjeestä. Lähetyspäivämäärä selviää yläriviltä.

***

En ole saanut vielä vastausta siihen, voisimmeko saada Anna Sabina von Redtwitxin kirjeistä vastaavaa digikopiota tänne, mutta odotellaan.

[Heikki Jokipii]

Lähetin parille Hauhon sivustolle, joissa kerrottiin Hyömäen kartanosta, palautteen - ja korjauspyynnön, noista 1600-lvun omistajista. Viiitaten (täsmällisesti ja linkeillä) tähän keskusteluun, ja sen tuloksiin.

Aika alkaa nyt ..

[Heikki Jokipii]

Mahtoikohan Lars Håkansson saada rahojaan, 1000 riikintaalaria, koskaan? Venäjän sota kyllä loppui samana vuonna kuin hän kirjeensä kirjoitti.

Vuoden 1670 maakirjassa (s. 24, mf ES 2680, ihan filmin alussa) tämä Ivangorodin läänin Petroskoin (lähinnä "Pettroffchoi" alkuperäisessä asiakirjassa) pitäjässä sijaitseva Sabinan "hovi" on yhä Hans von Termon perillisten hallussa.

En suoraan sanoen tiedä, mitn perintöasiat tällaisissa tapauksissa hoidettiin.

Vuuoden 1678 maakirjassa (s. 26, mf ES 2682, ihan filmin lopussa) kyseisen paikan kohdalle (ilmesesti myöhemmin) on kirjoitettu oikeaan sarakkeeseen teksti, jonka tulkitsin niin, että myös ko. tila on joutunut ison reduktion uhriksi v. 1683.

Niinpä Hans Heinrich von Termo (joka luultavasti oli Hans Christopherin poika), joutui tyytymään maanvuokraajaan asemaan. Joka ei tosin kaiketi ollut huono sekään, rahvaan asemaan nähden?

***

Kuningatar Kristiinan kirje 18.8.1634 Hyömäen hallinnan jatkoa koskien löytyi sekin Kansallisarkiston aulasta (ts. tietysti sen kopio). Se on osoitettu - rouva Anna Elisabetille! Eli ei sukunimeä lainkaan .. :)

Panen nyt toivoni (ehkä liikaakin) näihin Anna von Radtwitzin kirjeisiin, sukusuhteiden selvittämiseksi, kunhan niistä kuuluu Ruotsista jotain.

Onko kukaan (paremmin vanhoja käsialoja - ja/tai kieliä - osaava) kerinnyt vilkaista tänne toimittamiani alkuperäislähteitä? Irtoaako niistä mitään? En tietenkään edellytä, että niitä kokonaan minulle joku "kääntäisi" tai kääntäisi.

Yhden lisäpäivämäärän löysin v. 1670 maakirjasta: 13.4.1655. Se ei ole siis sama kuin Inkerin maaherralle kirjoitetussa (9.4.1655). Olisiko kuningas kuitenkin kirjoittanut kirjeen maaherran lisäksi myös Hans Christopher Termolle? No, nyt tiedän kenoin, miten tarkistaa (vaikka se hiukan maksaisikin).

[Heikki Jokipii]

Jos vaikka tästä kartasta (http://www.narc.fi/Arkistolaitos/inkerilaissiirtolaiset/kartta/1600l.html)katsoo, näkee, että tuo Ivangorodin läänissä Petroiskoin pitäjässä oleva Sabinan tila (asunkartano?) oli kyllä hyvin lähellä Narvaa, joten tuo em. vihkitietoei tunnu lainkaan epätodennäköiseltä.

Ja lyhyt matka on sieltä myös Helsinkiin ja Hauhollekin ...

***

Hans Termo löytyi myös v. 1634 Inkerin vakkakirjasta (s. 8, mf ES2669) samasta paikasta, kuten myös maakirjasta 1639 (s. 12, ES2670). Puuttui merkintä "Sahl:", mutta nimi ei ollut yksin, vaan sitä seurasi sana, jota en osannut tulkita. Olisiko "perikunnalle" vanhemmassa ruotsissa synonyymejä?

[Heikki Jokipii]

Jens Nilsson ystävällisesti auttoi (yksityisviestin kautta, suuret kiitokset!) tämän v. 1623 latinankielisen kirjeen tulkinnassa:

Kyseessä on jokin kuninkaallisen läänityskirjeen tapainen. Siinä sanotaan, että Jakob De la Gardie on antanut Johannes de Thermolle "tietyt omistukset" ja "tyhjät maat Inkerinmaalla", joita hän on sitten omalla kustannuksellaan asuttanut ja vaalinut, minkä vuoksi Johannes/Jan pyytää kuninkaalta vahvistusta maiden ikuiseen hallintaan itselleen ja laillisille perillisilleen kumpaisestakin sukupuolesta. Hansin sotilaallisten ansioiden sekä tyhjien maiden asuttamisen johdosta kuningas myöntää hänelle luetellut alueet. Valtaosa asiakirjasta on kansliajargonia, jossa määritellään läänityksen ehtoja. Mitään sukulaisuussuhteita ei mainita, eikä Hansistakaan sanota, mistä hän on kotoisin. Kyllähän Hans sen itse tiesi, eikä kuningasta sellainen kiinnostanut.

Kansliajargonista huolimatta siinä on kaksi tärkeää tietoa:

- Johannes/Hans von Thermo rakensi omaa pientä valtakuntaansa Inkerinmaalle, ei Suomeen eli Hauholle
- hän oli pyytänyt ja ilmeisesti saanut perintöoikeuden perillisilleen kummastakin sukupuolesta:

niinpä perimysoikeus olisi myös tyttärillä, Margaretalla ja Marialle ja Annalla - jos sukujohto on oikea ja kaksi viimeistä ovat eri ihmisiä. Myös Anna Maria von Termoa kutsuttiin Hauholla (v. 1657 käräjillä, ks. edellä) rouvaksi. Mahdollisesti kyseessä oli sama Johan Pistolekorsin leski. Helppo ratkaisu, mutta voi olla tosikin.

Niinpä tämä kirje tukee perusteoriaani, tai ainakaan ei ole ristiriidassa sen kanssa. Vuonna 1655 ratkaistu perintöriita oli mahdollinen.

[Heikki Jokipii]

Aivan hienoa ja miellyttävää palvelua! Ruotsin Riksarkivet - vaikka olin lupautunut asiasta maksamaan - lähetti sähköpostitse ja ilmaiseksi nämä em. Anna Sabina von Redwitzin kirjeet. (Kirjeet lupasi Juha taas järjestää tänne näytille, tulevat, kun hän kerkeää.)

Mutta siihen ilo sitten meilkeinpä loppuikin.

Kirjeet on kirjoitettu sillä koukeroisella 1600-luvun käsialalla, jota odottaa sopikin. Lisäksi saksaksi.

Henkilöiden ja paikkojen nimiä, jotka yhdistäisivät tämän Anna Sabinan siihen Hans Termoon, josta täällä on ollut puhetta, en pystynyt löytämään. Esim Inkeriä (Ingermanland) ei minusta mainita lainkaan.

Itse kirjeetkin on lähetetty Saksasta: "Daheim Neu[...?] im Marggrafentumb Brandenburgh" (tiedostossa 3).

Voidaan tietysti ajatella, että leski Anna Sabina von Redwitz - saatettuaan lapsensa elämän alkuun Ruotsissa - olisi päättänyt palata 1647 mennessä kotiseuduilleen, silloin jo käytännössä rauhantilassa olevaan Saksaan.

Se Hans von Thermo, jonka leski Anna Sabina v. R. on, on lisäksi tekstin mukaan ilmeisesti kaatunut (kuten joukko-osastonsa, "viimeiseen mieheen") Nördlingenin taistelussa (http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%B6rdlingenin_taistelu) syyskuussa 1634. Joka on ristiriidassa niiden tietojen kanssa, joita edellä on esitetty hänen kuolemastaan.

No, siis, joka tapauksessa, tuodaan nämäkin kirjeet tätä triidiä seuraavien tietoon. Ja tulkittavaksi.

[Juha]

Tämän linkin takaa löytyy Heikin lupaamiani dokumentteja;

https://plus.google.com/photos/101456857986560156924/albums/5723724511860177201



Juha

[Heikki Jokipii]

Jos nyt sitten ryhdytään rekonstruoimaan tätä keskustelua, niin tässä tämä tietyt ongelmat ratkaiissut kuningatar Kristiinan kirje uudelleen.

____________

Tältä nyt näyttäisi kuningatar Kristiinan kirje 29.8.1651 (Johan Pistolekorsille ym.) puhtaaksi kirjoitettuna:

***



Wij Christina medh Gudz nåde Sveriges, Göthes och
Wendes Drottning, Storfurstinna till Finlandh, Hertiginna
uthi Estlandh, Carelen, Brehmen, Verden, Stettin-Pommern,
Cassuben och Wänden, Furstinna till Rügen. Fru öf:r Inger-
manlandh och Vissmar; Giöre witterligen, at oss hafva
våra tvoo Undersåthare edell och wälbördigh Johan Pistoll-
kors Capitain under Öfversten Anders Koskulls Rege-
mente, sampt ehrligh ock förståndigh Lars Håkansson
Borgmestare uthi nya Hellsingfors, på dheras hustrus
Anna Maria och Margareeta Elisabeth von Termos väg-
nar i Underdånigheet andraga låtit, huruledes dheras
Brodher, Hans Christopher von Thermo, haf:r för tu åhr
sedhan förskaffat sigh vår nådiga Confirmation på några
gods uthi Ingermanlandh, som af vår högtährade salige
herfadher, glorwördigst i åminnellse, theras samptl:
fadher Johan von Termo efter Capitulationen förunthe
woro, nembl. Sabina uthi Petrofski pogost och Leppoo uthi
Swiditski pogost; sedhan och dessföruthan Siworitza medh
Korpua ödhe och Kleputzwi ödhe uthi samma pogost
dheras fadher till wedherlagh inrymdhe; men bemt:e(?)
sina systrar ther jempte heelt förbijgångit, icke
williandhe them heller för dheras deehl och anpart
i samma godz nogot tillgodho retta(?), och ödmiuckelig
der jemte anhållit, att såsom bemt:e godz härkomne
ifrån dheras Swärfadher, huilken dem efther Capitu-
lationen haf:r besuttit, de fördenskull sampt dheras
hustrur ther ifrån icke måge utslutne blifwa;
så alldenstundh then tijdhen bemällte Hans Christopher
von Termo måndhe wår Confirmation pä bet:e godz
ehrhålla, oss icke haf:r witterlig varit om han någre
syskon hadhe dhe medh honom uthi samma godz in-
teresseradhe woro, wij och dhesföruthan intet weela


[toinen sivu]


at them uthi theras hafwandhe rätt något skahl sker till
jordjuditz och förfäng; Ty hafwa wij oss här medh weelat
förklara, at så frampt bemt:e Hans Christopher von Termos
systrar icke tillförenne bewisligen, uthur samma
godz afwittradhe- och dellte äre, han ock icke heller här
efther sigh medh them skiäligen efther landzens bruck och
sedwana afsinna vill, då skohle dhe jempte honom
sin qvota och anpart uthi samma godz hafva till at
niuta, brucka och behålla, medh lijka rätt och Willkor
som at the honom elliest Confirmeradhe äre ; Dedh wår
General Gouverneur uthi Ingermanlandh, och alle
andre som detta i någon motto angåhr weette sigh, till-
börligen at efterrätta. Skrifwit(?) oppå wårt slott Stock-
hollm d:29 Augustij Anno 1651
Christina
[hänen oma allekirjoituksensa?]






J[?], Silfwerstierna
Vidi Henricus Menschewer
Consul civ. Wijb.


***


Tuota suomeksi kokonaan kääntämättä näyttäisi siis siltä, että Hans Christopher von Thermo on yrittänyt "oharia" ja melkein siinä onnistunutkin. Hän ei ollut kertonut, että hänellä on sisaruksia, ja kuningatar Kristiina oli siitä tietämättömänä vahvistanut oikeudet ko. tilohin vain hänelle. Nyt, kun on saanut toista tietoa, kuningatar vaati oikeuden tekemistä myös tyttärille (ja heidän aviopuolisoilleen) ja kehottaa lopussa myös kenraalikuvernöriään Inkerissä varmistamaan, että näin käy.

Siinä mielessä häntä sitten toteltiinkin, että ko. tilat on maakirjoissa merkitty edelleen (loppuun asti) Johan von Termon perillisille. Mutta ilmeisesti (kuten edellä on arveltu) sisaret joutuivat odottamaan rahojaan pitkään, josko niitä koskaan saivat.

Alussa Kristina kertoo, että alunperin läänitykset oli antanut hänen isänsä, eli siis - vaikkei anna täsmäälistä viitettä - viitannee tuohon edellä mainittuun latinankieliseen kirjeeseen Kustaa II Aadolfilta.


Tämän kirjeen lähdetiedot ovat Chister Liljan mukaan "Biographica T 6 i Riksarkivet (RA Marieberg)" eli jostain syystä kirje ei siis ole valtakunnanrekistratuurassa, vaikka kuningattaren kirjoittama onkin, mutta Ruotsin valtionarkistosta se kumminkin löytyy.

[Heikki Jokipii]

Ja tässä (hiukan edellisestä versiota muutettuna, uudet tiedot lihavoituina) tähänastinen tieto siitä, millainen oli tämä Inkeriinmaan Termo-suku.
_______________________

Termo-suvusta Inkerissä voinee saada kasaan jo useamman sukupolven verran:

Taulu I

Hans von Termo
- kapteeni, vähintään, ehkä jopa everstiluutnantti, k. n. 1630 (oli kuollut 1634)
- em. Inkerin tilojen ensimmäinen saaja ja haltija
- vaimo mahdollisesti Sabina von Redwitz (tuskin - näkemykseni mukaan - kukaan von Jordan, mutta mene ja tiedä. Kaksi puolisoakin on tietysti mahdollinen vaihtoehto.) - luultavasti kuitenkaan ei, vaan Sabinan puoliso oli toinen samanniminen upseeri
- vaimon sukunimi alla mainitusta tytärten tädistä (moster) päätellen joko von Termo tai Lydick. Vaimo (lasten äiti) on kuollut ennen 1634.

Lapset (ei vankkaa tietoa ikäjärjestyksestä):

Adam Johan
- en osaa tulkita em. kirjettä kunnolla, mutta minusta siinä oli mainittuna "sel. vater" eli edesmennyt isä Hans Termo
- plus kirjeessä mainitaan juuri ne tilat, joista puhutaan muissakin yhteyksissä, Sabina ja Leppo (oikea muoto luultavasti suomenkielinen: Leppä)
- hänen on täytynyt kuolla ennen vuotta 1649, jolloin hänen (oletettu) veljensä on saanut kuningattaren vahvistuksen ko. tiloille
- kirjeessä valitettiin, että isälle myönnettyjä tiloja on joutunut toisten haltuun, täsmentää kirjoitusajan välille 1638-1645
- kirjeessä mainitaan neljä (4) "kanssaperilistä" (Mitterben, kirje saksaksi)

Hans Chistopher, ks. taulu II

Anna Maria, puoliso Johan Pistolekors, kapteeni

Margareta Elisabet, puoliso Lars Håkansson, Helsingin prormestari

Kristiina
- mainitaan vain henkikirjoissa, ei muuta tietoa
- vrt. Adam Johanin kirjeen maininta neljästä perillisestä

Taulu II

Hans Chistopher von Termo

Lapset:

Mrgareta, puoliso Herman Kuhlefelt, luutnantti

Hans Henrik, ks. taulu III
- yhteys todennäköinen, vielä toteen näyttämätön

Taulu III

Hans Henrik
- puoliso Christina Helena von Blecken, vanhemmat Johan Philip von Bleck[en] ja Anna Cuulman, lähde (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2282)


Lapsia:

Margareta Elisabet, s. 1694, puoliso Mauritz Adolf von Rehausen


***

Anna Elisabet von Termo (Hans Lydickin puoliso ja leski) olisi muutoin sijoitettavissa helposti tähän kuvioon, mutta siinä Hauhon tuomiokirjassa, jonka Ritva Jurvanen edellä tulkitsi (http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=112224&postcount=26), hän olisi "moster" eli äidinpuoleinen täti. Hän ei siis voisi olla Hans von Thermon sisar? Mikä hän voisi tässä tapauksessa ylipäänsä olla? Sukullaisia selvästi kuitenkin. Olisiko mahdollista, että kyse oli kirjurin virheestä, hänen olisi pitänyt kirjoitttaa "faster"? Sana ei minusta varmasti ole tulkittavissa sanaksi "modher" eli äiti.

Yhtä lailla luulen, että Anna Maria von Thermon ja Maria Elisabet von Thermon täytynee olla sama henkilö. Eli kirjurin virhe tai kyseisen rouvan oikuttelua, hän olisi välillä omaksunut käyttöönsä toisen nimen. Kahden sisaruksen samannimiset puolisot, vaikka mahdollista, tuntuvat selkeästi ja suuresti epätodennäköisemmältä vaihtoehdolta.

***

Eikö olisi aika hyvä, sopivasti rajattu sukututkimuskokonaisuus tehdä Inkerin aatelista ja/tai herrasväestä Ruotsin vallan aikana ("virallisesti" 1617-1721) oma teoksensa? Eli tuo Berndt Aminoffin Genos-artikkeli (http://www.genealogia.fi/genos/4/4_20.htm) "venytettynä"?

Asian voisi muuten aloittaa jo sillä, että puhtaaksikirjoittaisi (nettiin, tietysti) Inkerin ko. ajan muiden maakirjojen useat erittäin hyvät sisällysluettelot, jotka on tehty henkilöiden mukaan.

[Heikki Jokipii]

Anna Sabina von Redwitz saattaa tietysti olla "meidän" Hans von Termon puoliso niin, että Hans olisi ollut jo leski lähtiessään 30-vuotiseen sotaan, ja löytänyt Annan Saksasta. Jolloin Anna Sabinan kirjeissä ei olisi mainintoja Inkerinmaasta sen vuoksi, että hänellä ei olisi ollut mitään perimysoikeuksia tai muutakaan tekemistä ko. maankolkan kanssa.

Vaikka näyttää siltä, että kyseisenä aikana on ollut olemassa kaksi upseeria nimeltään Hans von Termo, Kustaa II Aadolfin joukoissa, en kyllä vielä pysty erottamaan, kumpi heistä oli tämä Inkerinmaan Hans.

[Heikki Jokipii]

Olen selaillut Ruotsista Christer Liljalta saamiani Termo-suvun kirjeitä ym.ja saanut selville vähän lisää tuohon edellä:

- Adam Johan von Termo oli ratsumestari
- Hans Christopher oli myös ratsumestari kuollessaan 1663 (tai sitä ennen)
- Hans Christopherin puoliso (leski) oli Helena Fock

Fock-nimisiä oli Inkerinmaalla ainakin 1600-luvun loppupuolella "Hoveja ja verotusta" -tutkimuksen mukaan.

Hans Henrikistä löytyy muuten lisätietoja Lewenhauptin Kaarle XII:n upseerimatrikkelista.


---

Jos joku haluaa katsoa tätä Liljan lähettämää (saksan ja ruotsinkielistä) aineistoa itse, voi yksityisviestissä niitä minulta pyytää. Tiedostot ovat suurehkoja (10 megaa tai vähän alle) mutta kulkevat kyllä sähköpostissa.

[Heikki Jokipii]

Pieni oivallus asiassa, josta haluan tässä kertoa, vaikkei se kuvaa Termo-suvusta varsinaisesti muutakaan.

Kun kyseessä on kuningatar, myös yleinen historia on avuksi. Kristiina (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristiina)oli alaikäinen vuoteen 1644 asti. Sitä ennen oli nk. holhoojahallitus.

Adam Johan von Termo osoittaakin aiemmat kirjeensä sille (ylisanoja + "Herrn") tai kanslerille (Axel Oxenstierna) vuonna 1642, samassa asiassaan.

Niinpä (kun asia oli korjaantunut v. 1646) voimme ajoittaa em. kirjeen (jossa on maininta neljästä "kanssaperijästä") tarkasti välille 1644-1645!

[Heikki Jokipii]

Kopio puheenvuorostani Anbytarforumissa:

Bara till kännedom - när, som sagt, släkten/ätten (von) Termo hörde inte till släkten/ätten Tharmout, som är huvudämnet här:

Enligt ett brev av Adam Johan v. Termo till drottningen Kristina (ca 1645) dog hans far Hans v. Termo efter en långvarig sjukdom år 1628 eller strax därefter.

Det fanns alltså i 1600-talet minst tre stycken 'Hans v. Termo'er! Och "min" Hans Termo, den ingermanländska, var då inte gift med Anna Sabina von Redwitz.

Luulenpa että - kun Hyömäen vaihe suvun kohtaloissa lienee riittävästi käsitelty - että jatketaan keskustelua tästä Termo-suvusta Baltia-osastossa? Perustan sinne uuden keskustelun.

[Heikki Jokipii]

Eli (ottamatta mitenkään moderaattorin oikeuksia) ehdotan siis, että keskustelua tästä von Termo-suvusta jatkettaisiin täällä:

Inkerinmaan von Termo -suku (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29241)

Tai älkää turhaan tulko sinne! Suku on tietystä genealogisesta haastavuudestaan huolimatta lopulta hyvin pieni ja vähäpätöinen! :)

[Heikki Jokipii]

Seppo Aallon Stoassa eli Itäkeskuksen työväenopistossa pitämästä esitelmästä uudesta kirjastaan "Kruununkaupunki" (1. osa kolmen luennon sarjasta, vapaa pääsy, kahtena seuraavanakin tiistaina klo 16:45 samassa paikassa, suosittelen!) tuli mieleeni seuraava.

SAY:ssä on outo merkintä (lyijykynällä) Lopella vuoden 1646 (?!) kohdalla:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=986308

"Borgmäst. Lorentz Håkanssons frälse 1649"

Olisiko siis hän - tai pikemminkin hänen vaimonsa - kuitenkin saanut tuon rälssitilan Lopelta korvauksena 1649 siitä mokasta, jonka kuningatar Kristiina (tai asian esittelijä, tietysti) oli tehnyt, myöntäessään 1649 täydet oikeudet Margaretan veljelle Hans Christopherille Inkerinmaan omaisuuteen, vaikka perimysoikeus (hänen isänsä myöntämänä) oli kaikilla sisaruksilla? Olisiko jo silloin Lars Håkansson valittanut asiasta?

On varmistamatta, onko kyseessä sama mies, mutta myös Turun raastuvanoikeudessa toimi ennen tuota aikaa asianajajana usein saman niminen henkilö, ja menestyksellisesti. Varsinkin, jos oli sama, niin Lars oli varmasti lain tuntija, jolloin ko. esittelijällä olisi ollut hyvä syy yrittää hoitaa virheensä pois siten, että tuollaisesta tyypistä hän pääsee eroon ...

Itsessään kuitenkin tuo Lars Håkanssonin - aatelittoman miehen - saama rälssitila tuntuu hiukan oudolta, vaikka hän kuinka olisi ansioitunut Uudenmaan ja Hämeen lääninhallituksen palveluksessa.

(Tahallaan nyt jatkan tästä tässä, koska tämä on nyt taas tapahtunut Suomen eikä Inkerinmaan puolella.)

[Heikki Jokipii]

Kerroin ideastani yksityismailissa myös Seppo Aallolle. Hän vastasi, että tuollaista tuolloin tapahtui, ei se niin tavatonta ollut.

Ei tainnut olla. Itse asiassa tuolla Inkerinmaallahan oli useita esimerkkejä siitä, että aatelittomille myönnettiin rälssitiloja. Innostuin liikaa.

***

Lars Håkanssonin tausta "uhmaa" yhä tutkimusta. Göötanmaalta hän oli kotoisin. Mutta ei ollut ylioppilas sen enempää Turussa, Tartossa kuin Upsalassakaan. Upsalasta löytyy pari "Lars Haquini" -nimistä, mutta toinen on ehdottomasti liian vanha ja toinen liian nuori. Olisiko hän opiskellut Saksassa?

[Timo W]

Mauritz Adolf (son av Gotthard Rehausen, adlad von Rehausen, Tab. 2), född 1677. Gemen vid Nylands infanteriregemente 1694. Rustmästare därst. 1695-08-00. Fältväbel därst. Fänrik vid Helsinge regemente 1701-10-08. Löjtnant därst. 1705-08-15. Kaptens karaktär 1722-06-26. Död 1729-05-05 och begraven s. å. 16/5 i Österfärnebo kyrka, Gävleborgs län. 'Han var med i slaget vid Poltava den 28 juni 1709 och blev sedan den 1 juli fången vid Perevolotjna och förd, först till Klinov och därefter till Tobolsk, varifrån han ej hemkom förrän efter fredsslutet.' Gift 1712 under fångenskapen i Ryssland med Margareta Elisabet von Termau, född 1694-01-00 på Zerovitz herrgård i Ingermanland, död 1770, dotter av kaptenen vid Vellingks ingermanländska regemente Hans Henrik von Termau och Catharina Helena von Bleeken.


https://www.adelsvapen.com/genealogi/Von_Rehausen_nr_1781#TAB_3


Gertrud Christina von Termau

https://books.google.fi/books?id=Yy7ECQAAQBAJ&pg=PT103&lpg=PT103&dq=Hans+Henrik+von+Termau&source=bl&ots=jx-4LknDFL&sig=YarqN_01KCGhI20oYjtl5fld0aU&hl=fi&sa=X&ved=0CC4Q6AEwAWoVChMIs8bJwd2AyQIVxpUsCh3-GAel#v=onepage&q=Hans%20Henrik%20von%20Termau&f=false

[Juha]

Heikki Jokipiille;

Ylioppilasmatrikkelin esittelytekstistä lainaus;

Lisäksi ensimmäisille vuosikymmenille syntyy huomattava systemaattinen virhe siitä, että kaikkien sukunimettömien ylioppilaiden kirjoittautumisesta ei ole säilynyt mitään merkintää. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että yli puolella Uppsalan yliopistoon vuonna 1640 otetuista ylioppilaista ei ollut vielä sukunimeä

[Heikki Jokipii]

Kuitenkin on vaikea sijoittaa Lars Håkanssonia Turun yliopistoon opiskelemaan, jos hän v. 1661 kirjoittaa (ks. edellä), että:

"Eders Kongl. Maijst foghar (näst min underdånigeste tienstz plichtskyldigheet altijdh) jagh ödmiukeligest att förnimma migh ifrå anno 1634 till datum haffva continué låtet migh bruka uthi E. M:tz och cronones tienst, först för een landz secreterare uthi Nylandh och Tavastehuus lähn i fiorton åhr och nu sijdermehra uti E. K. M:tz stadh Ny Helssinghforss för een justitiae borgmestare uthi tretton åhr [...]". (lihav. HJ)

Turun yliopistohan perustettiin tunnetusti vasta v. 1640. Eräs looginen mahdollisuus tietysti olisi: jos hän olisi ollut "aikuisopiskelija", saanut virkavapautta opintoja varten? Tai jotenkin muuten kyennyt harjoittamaan niitä viranhoidon ohella? Tunnetaanko tällaisia tapauksia, tuolta ajalta?

Tarton yliopisto oli perustettu jo 8 vuotta aiemmin (1632). Olisiko siellä voinut sattua oppilaiden kirjaamisessa samoin kuin Turussa? Tarton oppilaaksi Lars paremmin ajallisesti "mahtuisi".

[Heikki Jokipii]

Tuota Lars Håkanssonin lausuntoa tässä miettineenä, niin jos hän heti v. 1634 on ollut lääninsihteeri (vastannee suurin piirtein myöhempien aikojen kansliapäällikköä), niin hänellä on täytynyt olla jo silloin meriittiä, opillista tai käytännöllistä. Eli se tukisi ideaa, että hän on opiskellut joko Tartossa tai sitten Saksassa.

Toisaalta, jos hän on vähän "pyöristänyt" tuota C.V.:tään siten, että hän nelitoistavuotisen uransa lopuksi oli lääninsihteeri, myös tuo minun hihasta heittämäni "aikuisopiskelijateoria" voisi pitää paikkansa.

Nyt hiukan osviittaa asiaan voisi saada, jos Helsingin raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa olisi joku lausunto siitä, missä määrin Lars Håkansson osasi saksaa.

Tai toisaalta, löytykö läänintileistä tms. joku dokumentti, josta löytyy hänen nimensä ja tittelinsä noilta varhaisilta vuosilta?

Ylioppilasmatrikkelista (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1092)löytyi tieto, että hän oli saanut rälssitilansa jo v. 1648, joten se siitä minun edellä esittämästäni korvausteoriasta.

***

Romanttisena yksityiskohtana: jos Lars osasi hyvin saksaa, varmaan hänen oli helpompaa voittaa puolelleen saksaa äidinkielenään puhuneen Margareta (von) Termon sydän!

[Heikki Jokipii]

Mistä on saatu Karl Karlsson Lindelöfin ensimmäisen vaimon etunimi?

Se tiedettiin jo ennestään, että hän oli pormestari Lorentz (Lars) Håkanssonin tytär. Tieto on jo Jully Ramsaylla:

http://runeberg.org/frfinl/0281.html

Mutta siellä se on kyllä näin: "— Gift l:o med .... Laurentz, dotter af borgmästaren i Helsingfors, Lorentz Håkansson (8)."

Ja tuo lähdehän on: "— (8) Halikko D. 1705." Eli tuomiokirja, jonka olen itse nähnyt: ei vaimon nimeä, mutta selkeä tieto isästä eli sukulaisuussuhteesta.

Nyt kuitenkin Genoksen 2/2016 artikkelin "Kyrkstadsäkten i Lojo" lähdeviitteessä 14 (s. 83) oli tieto, että Karl Lindelöfin vaimon nimi olisi ollut Anna-Maria.

Viitteenä ko. lähdeviitteesä on Ylioppilasmatrikkeli, mutta en täältä tuota tietoa kyllä löydä:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1092
(http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1092)
Siinä kyllä viitattiin myös Elgenstiernaan, mutta hänhän ei tunnetusti ollut kovin ahkera lähteisiin viittaamaan.

Heikki Impola, tuon artikkelin tekijä. Seuraat tätä Suku Forumin keskustelua. Jos tämän huomaat, ehtisitkö selventämään tuota asiaa? Mistä nimi "Anna-Maria" on Karl Lindelöfin vaimolle löytynyt?

[Timo W]

https://www.adelsvapen.com/genealogi/Lindel%C3%B6f_nr_1098