Spögubbe

[P. Pihlman]

Spögubbe, suntio, unilukkari

Oliko unilukkarin tehtävä herätellä kirkossa mahdollisia nukkujia.
Pidettiin pitkiä saarnoja. Tosin puheet saattoivat olla voimallisia,
joten on ehkä täytynyt olla väsynyt.

Kirkolle tultiin pitkistäkin matkoista ja siihen liittyi muutakin kuin
kirkonmenot. Vaihdettiin ilmaisesti kuulumiset ja saatettiin tehdä
kauppaakin. Nuorten neitojen tuli ottaa "muikku" ilme kirkkoon
sisään mennessä. Suurista perheistä piti päästä miehelään, eikä
kyse ollut rakkaus liitoista.

P. Pihlman

[Leo Suomaa]

Hannele Wirilanderia lainaten: "Vuonna 1666 annettujen ohjeiden mukaan suntio/unilukkari/kirkonvartija herättelee nukkuvia, taltuttaa vastahakoisia ja toimii lukkarin poissaollessa tämän sijaisena. Jumalaapelkääväiset ja hurskaat antakoot hänelle jotain vuosittain ja voidaanpa hänelle jakaa lisäksi jotain seurakunnan ylimääräisistä tuloista."

Täältä http://www.kirkonpalvelijat.fi/?page=artikkelit&sub=kokonaisuus
löytyy mm. tämä tieto:

"Suntiosta tuli kirkonvartija eli vähtäri tai vehtari (väktare), jolle kuului järjestyksen ylläpitäminen, mutta myös monet palvelutehtävät. Hän sai tehtävikseen mm. kolehdin kannon ja unilukkarin eli väkkärin (väckare) velvollisuudet."

"Hän kantoi myös kolehdin ja herätteli uneen vaipuneet sanankuulijat. Sen vuoksi häntä kutsuttiin joskus unilukkariksi."


Täältä http://www.keuruu.fi/index.php?id=1643 taas tämä:

"Suntiot, unilukkarit ja haudankaivajat

Kun lukkari sai hoitaakseen yhä enemmän työtehtäviä, hän palkkasi yksinkertaisimpia töitä varten avukseen suntion eli kirkonvartijan, jonka eräänä tehtävänä saattoi olla unilukkarin virka. Keuruulla oli 1750-luvulta 1770-luvulle unilukkarina eli vekkarina Taneli Heikinpoika, jota kutsuttiin Uni-Taneliksi. Kerrotaan, että hänellä oli ruokokeppi, jolla hän kopautteli lattiaa nukkujan lähellä. Jos siitä ei ollut apua, hän tökkäsi nukkujaa kylkeen ruokokeppiin kiinnitetyllä pallolla. Uni-Taneli toimi myös haudankaivajana."

[Lukkari]

Onko tässä linkissä näkyvä Pyhäjoen papinkartanossa asuva Lars juuri tällainen "spögubbe"? Hän oli allekirjoittaneen iiiiäii ja toimi sittemmin Oulaisten ensimmäisenä lukkarina kymmeniä vuosia 1700-luvulla.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1931&pnum=10
Hän eleli virkakautensa jälkeen Jussilan tilasta lohkotulla tilallaan jota alettiin kutsua Wanhanlukkarin paikaksi erotuksena kanta-Jussilasta.

[Essimi]

Oliko niin, että kirkonmenot kestivät tuntikausia? Olen joskus lukenut neljän tunnin saarnasta - kyllä siinä jo nukahtaa...

[Benedictus]

Tähän sopinee kansan huumorintajua kuvaava sanonta.

"Hiljaa lapset lehterillä, taikka pappi saarnaa koko päivän."

[anlana]

Kiitokset kaikille.

[Julle]

Lukkari (ruots. klockare, kellonsoittaja), käytännöstä pois jäänyt nimitys seurakunnallisesta viranhaltijasta, jolla oli tehtävänä mm. kirkonkellojen soitto, sittemmin myös laulunjohto ja säestys. Nimitys muuttui lukkari-urkuriksi ja kanttoriksi, jonka virasta kuitenkin esim. kirkonkellojen soitto ym. entisen lukkarin tehtävät ovat jääneet pois.

Suntio, kirkonvartija ja kellonsoittaja, jonka tehtäviin saattaa kuulua muitakin toimia. Suntion velvollisuuksista määrää seurakunnan virka- palkka- ja eläkesääntö.

Lähde: Kirkko Suomessa, 1968

[anlana]

Kiitos tiedoista!

[Kataja]

Lukkari (ruots. klockare, kellonsoittaja), käytännöstä pois jäänyt nimitys seurakunnallisesta viranhaltijasta, jolla oli tehtävänä mm. kirkonkellojen soitto, sittemmin myös laulunjohto ja säestys. Nimitys muuttui lukkari-urkuriksi ja kanttoriksi, jonka virasta kuitenkin esim. kirkonkellojen soitto ym. entisen lukkarin tehtävät ovat jääneet pois.

Suntio, kirkonvartija ja kellonsoittaja, jonka tehtäviin saattaa kuulua muitakin toimia. Suntion velvollisuuksista määrää seurakunnan virka- palkka- ja eläkesääntö.

Lähde: Kirkko Suomessa, 1968

Kellojensoittaja altistui melulle, osasivatkohan he entisaikana suojata kuuloaan? Urkurille taas hyvä kuulo oli tärkeää, joten kellojensoitto ei tainnut olla hänelle hyväksi? Itselläni on esipolvissa spögubbeja ainakin kahdessa polvessa. Asiapapereista olen päätellyt, että nämä katsoivat kuuluvansa yhteisöön "me papit", seurustelivat samoissa kirkon piireissä rahvaasta erillään. Spögubbe ei ehkä ollut kovin suosittu rahvaan parissa silloin, no riippui varmaan henkilön persoonasta.
Marjatta

[Julle]

< Kellojensoittaja altistui melulle, osasivatkohan he entisaikana suojata kuuloaan? Urkurille taas hyvä kuulo oli tärkeää, joten kellojensoitto ei tainnut olla hänelle hyväksi? Itselläni on esipolvissa spögubbeja ainakin kahdessa polvessa. Asiapapereista olen päätellyt, että nämä katsoivat kuuluvansa yhteisöön "me papit", seurustelivat samoissa kirkon piireissä rahvaasta erillään. Spögubbe ei ehkä ollut kovin suosittu rahvaan parissa silloin, no riippui varmaan henkilön persoonasta. >

Enpä muista nähneeni merkintöjä döf (kuuro) tai blind (sokea) kuin aivan tavallisten henkilöiden keskuudessa.

[Pekka Hiltunen]

Usein papeilla, jopa kirkkoherroillakin oli poikia siinä missä talollisilla ja muullakin väellä, joten kaikkia heitä ei suinkaan edes pitäjän varakkainkaan mies voinut koulututtaa akatemiassa ja papeiksi. Niinpä tällaiset alemmat kirkonpalvelijain virat saattavat toimia sukututkijalle joskus hyvinäkin vihjeinä: jos joku esi-isistä on 1600 - 1700-l:jen taitteessa ansainnut elantonsa vain ruokokepillään sohien ja kolehtihaavia kierrättäen, voi hyvällä syyllä kysyä, kuinka hän on päässyt asemaansa. Omissa esivanhemmissani näyttäisi eräs, vihittäessä pappilalan asujaimistoon kirjattu henkilö olleen unilukkarin tytär, jonka patronyymi hyvin tuntuu täsmäävän kyseisen pitäjän ent. kirkkoherran mahd. pojan nimen kanssa - ja kun p.o. esiäiti sitten myöhemmin näyttäytyy säätyläistön parissa, saaden jopa "fru"-nimityksen ilman että varsinaisesti olisi lukeutunut säätyläisiin, olen voinut tehdä "aika hyvän arvauksen" hänen syntyperästään, vaikkakin välissä onkin ainakin toistaiseksi tuntematon sukupolvi.
Kannattaa siis tarkastella koko kylää ja pitäjää, kun kohdalle osuu kirkonpalvelija, jota ei ole valittu tehtäväänsä vaaleilla.
PH

[rkschroder]

I östra Nyland sa man "stakabisi":)