Somerus-suvun yhteydet Stiernkors-sukuun? [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Somerus-suvun yhteydet Stiernkors-sukuun?

Kivipää

23.02.12, 21:32

Koska Somero kuuluu nykyiseen Varsinais-Suomen maakuntaan, niin kysymykseni sopinee tänne. Aina silloin tällöin joissain tämän forumin keskusteluketjujen viesteissä tai muilla sukututkimusaiheisilla nettisivustoilla viitataan Somerus-Tuderus-suvun liittymisestä Stiernkors-sukuun. Kysynkin näin ollen, onko tällainen sukuyhteys jotenkin todennettavissa asiakirjalähteiden avulla?
____________
Matti Pesola

Outika

11.10.14, 08:44

Somerus suvun yhteydet Stiernkors -sukuun olisi oikein mielenkiintoinen kohde saada selvitetyksi. Saattaisi ratketa muitakin kysymyksiä, mm. tämä Johannes Tuderuksen ja Hailuodon kirkkoherran tyttären avioliittoasia. Uskaltaudun esittämään seuraavanlaisen arvauksen: mikäli Johannes Tuderus olisi Stiernkors -sukua ja Hailuodon kirkkoherra Sigfridin tyttären Susannan äiti olisi Brita Bång ja edelleen Susannan isoäiti Spåra sukua, niin olisivatko he mahdollisesti tätä kautta sukulaisia?

Muuta tueksi ei ole esittää kuin Bartholdus Johanniksen sinetin (http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRhA8Phy0GN6NCI9OjO1t7_SzOMtAYj9 RJKrVCp2mycyh-ArcYHmiUB8w) kerrotaan olleen lähes identtinen Pietari Särkilahden ja Magnus Stiernkorsin (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/22.gif) sinetin kanssa ja tästä mainitsee Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (http://runeberg.org/frfinl/0301.html)
eli teksti kertoo, että Kristina Bertilintytär avioitui Anders Munckin kanssa ja Kristinalla sanotaan olleen omistuksia Harjun kylässä Somerolla ja (oletetusta) isästään Bertil Jönssonista kerrotaan, että hän käytti Stjernkorsin sinettiä.

Bång - Spåra suvun puolesta kertovat ilmeisesti asiakirjalähteistä löydetyt käsittelyt, jossa Brita Erikintyttären sukulaisuutta Muhoksen kappalaisen Abraham Erici Bångin kanssa on selvitelty (Sukututkimusfoorumin keskusteluista lähde, Johannes Tuderus ja Susanna - sukulaisia? (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-7383.html)). Abraham laati kuninkaalle 1647 valituskirjeen, jossa hän käsitteli niinkin rohkeita asioita, että tuli väliaikaisesti erotetuksi virastaan. Miksi Abraham tässä samassa kirjeessä kritisoi niin kovasti Hailuodon pastorin lesken elantoa. Kirjeessä valitetaan siitä, että miksei kuolleen kirkkoherran seuraajaksi hyväksytty hänen vävyään, seurakunnassa jo olevaa kappalaista, vaikka se olisi ollut leskenkin etujen mukaista. Eli kyseessä oli kuollut kirkkoherra Sigfrid Canuti ja leskensä Brita Erikintytär ja vävynsä kappalainen Henricus Sigfridi Björnholm. Myös Brita Erikintytär kirjoitti kuninkaalle:...dhen Aldrahögste igenom dhen tijmelige döden, hädankallade min Salige Man, Herre Sigfredh Cnutson fordom Kyrkiherde oppå Carelen i öster Norlandh i framledhen höst, hwilken tienthe i tiughu och twå åhr föe een kyrkiherde i een liten och fatigh sochn, lijdhit mycken fatighdom i hårda åhr, bleff iagh fatigh Qwinna quar medh tijo barn, och mycken geld, uthaff hwilka barn ähro icke mehr än een försörgd, Och mästadelen ehro små;... (Leski Brita Erikintyttären anomus kuninkaalle armonvuosista vapusta 1648 vappuun 1649) eli leski haki vain yhtä armovuotta, vaikka tapana oli suuremmissa seurakunnissa myöntää kaksikin vuotta.

Vankat todisteet puuttuvat edelleen, vaikka ehkä sinetti kuitenkin jotakin todistaa.

Benedictus

12.10.14, 08:40

Nils Pederinpoika, "Kiukku-Niku", Turun porvari; peri Taivassalon Särkilahden vaimonsa kanssa, ja sai perintösopimuksen kautta Turussa 7.6.1496 appivanhemmiltaan kuusi saarta Taivassalossa ja Perniön Broändan tilan 2; sai myös vaimonsa sisarelta Sauvon Ylistaron. - Puoliso Karin Olofintytär, vanhemmat rälssimies Olof Kirves (Katso Kirves-suku, taulu 3 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiki.htm#taulu3)) ja Marta Nilsintytär, vanhempaa Stiernkors-sukua.1, 4.
Pojat:

Per Nilsinpoika (Pietari Särkilahti)http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/78p.gif (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit/78.gif), uskonpuhdistuksen uranuurtaja; opiskeli 1516 Rostockin ja 1517 Louvain yliopistoissa; maisteri n.1522-1524; palasi Saksasta naineena pappina, kun uskonpuhdistuksenkin kotimaassa ensimmäiset papit avioituivat vasta 1522, eikä Ruotsin valtakunnassa ollut ainoakaan pappi vapautunut selibaattisäännöstä; Turun tuomiokapitulin kanunki ja lopulta arkkidiakoni; kuoli 1529. - Puoliso Margareta Korneliuksentytär.3, 4.
? Jöns, mainittiin ratsupalveluluettelossa "länge Jöns i Åbo", Väitettiin 1537, että piti yllä knihtiä yhdessä "Götstaffin" kanssa. Omisti rälssimaata Sorpon kylässä Paraisilla, ei mainita enää 1543.4
Gustaf Nilsinpoika, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisn.htm#taulu2).
Måns Nilsinpoika, Karunan Kärknäsin herra ja omisti myös Sauvon Ristniemen; asemies 1535; suoritti aatelin ratsupalvelua 1562, eli 1567. - 1. puoliso Karin, mahdollisesti Hans Perinpojan (Starck) ja Karin Boijen (Boije-suku, taulu 1 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssibj.htm#taulu1)) tytär. - 2. puoliso Valborg Fleming (Fleming-suku, taulu 4 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssifl.htm#taulu4)). - 3. puoliso Margareta Sunentytär hänen 1. aviossaan, isä Sune Andersintytär (Ille).1, 4.
Påvel (Paavali) Nilsinpoika Särkilahti, Sääksmäen kirkkoherra 1536-66, rovasti Hattulan ja Sääksmäen kihlakunnassa 1541-1552.
Märta Nilsintytär, elossa 1572, omisti rälssitalon Paraisilla Sorponkylässä. - Puoliso Erik Skalm, joka 1529 sai oikeuden peruuttaa Vääntelän talon.(Tapio Vähäkängas pitää Erikin puolisona Måns Nilsinpojan tätiä) 4, 5.Yllä mainitaan Sinivaaran Stiernkors sivulla Jöns niminen Kiukku Nikun poika.
Ajallisesti tämä Jöns voisi hyvin olla Someron kirkkoherran isä, myös isännimi passaa.
Toisaalta voisi olla juuri tuo Someron kirkkoherra Johannes.

Johannes (mainitaan 1549–1563)

Jons / Jöns
Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098) kirkkoherra ainakin 1549–1563.
P N.N.

Bartholdus Johannis (K luultavasti 1597)

Barthollus / Bertholdus / Bertollus Johannis, Bertil Jönsson
S kaiketi Somero. V Someron kirkkoherra Johannes (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1140) N.N. ja N.N.
Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098) kirkkoherra ainakin jo 1567, jolloin (”her Berttel i Somero”) mainitaan veroluettelossa tinan pakko-ostajana.
Bartholdus Johannis (”Bertill Jonson sochnn presth i for:ne Somero sochnn”) sinetöi Someron pitäjän hopeaveroluettelon 1571, maksoi itse (”Somero kirckie herde Bertill Jonson”) ko. veroluettelon mukaan hopeaveroa 24 markkaa 6 äyriä 9 3/5 penninkiä (deninkiä) sekä erikseen hopeavarallisuudestaan 1,5 luotia hopeaa. Hänellä oli omaisuutta 15 luotia hopeaa, puoli leiviskää tinaa, kaksi leiviskää kuparia, yksi (ori)hevonen, kaksi tammaa, kymmenen lehmää, 17 lammasta, kaksi härkää, seitsemän vuohta, viisi sikaa ja nuorta karjaa 16 eläintä. Lisäksi hän omisti ainakin kolme maatilaa Someron Harjun kylässä.
Helmikuussa 1593 Bartholdus Johannis oli matkalla Uppsalan kokoukseen ja yöpyi 1.–2.2. Taivassalossa, mutta häntä ei mainita kokouksen osanottajien joukossa (Paarma).
Allekirjoitti (”Bertollus Iohannis Someroensis”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Bartholdus Johannis Somerolla”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Somero luultavasti 1597.
P Birgitta Michelsdotter, eli leskenä puolisonsa jälkeen.

Meillä on muitakin Stiernkors tunnuksia käyttäneitä, jotka saattaisivat hyvinkin olla tämän Jöns Nilsson Stiernkorssin jälkeläisiä.

Esimerkiksi Ikaalisten Kurkelan Dichrick Persson voisi olla tyttärenpoika.

Entä Alftanukset?

Outika

12.10.14, 09:59

Tammela kai kuului Someron seurakuntaan (tai toisinpäin) ja olisiko her Jöns ollut Bertilin isä, joka mainitaan 1576 - 1588 sielunpaimenena. Löysin vielä arkistomateriaalia koskien Tammelan pappilaa vuodelta 1529. Merkinnät on tehty pergamentille, joka on numeroituna kansallisarkistossa. Varsinainen tekstiosuus kuuluu näin (arkistonumerolla 6483):

Jtem tesse effterscriffne partzeler anamadhe Lasse Ionsson till konungl. ma:ttz gårdh Mustela anno 56 aff Tammela prestegård jnuentarium, som salige mester Pedher Sergilax effter salige her Bertill her Anders Swenonis till handa inventeradhe anno etc. 29, som är oxar ett par, tiur ett stycke, kiör sex stycken, foor sex stycken, tuo lijor, huitt fate tije stycken, talrikar fiordton stycken, grytor 3 stycken, kädzleringar tu par, spadha, ett stycke, ordebilde ett stycke.
Lähde: Finlands medetidsurkunder - Diplomatarium Fennicum (http://extranet.narc.fi/DF/index.htm).

Kuka oli tuo tekstissä mainittu her Bertill vuonna 1529. Ja kuka oli Lasse Ionsson (saattoiko olla veli?)

Juha

12.10.14, 10:44

Porttaan vanha kirkkokunta jakaantui vuoden 1500 tienoilla kahtia Someroon ja Tammelaan.

Outika

12.10.14, 17:48

Kuka oli tuo tekstissä mainittu her Bertill vuonna 1529. Ja kuka oli Lasse Ionsson (saattoiko olla veli?) SAY :n mukaan Someronniemen Palikaisissa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1156374)asui vv 1539 - 1570 Lars Ionsson eli Lasse Jönsson ja eikö Palikaisten herrana tituleerattu myöhemmin Anders Munck´ia, joka oli Kristina Bertilintyttären poika (Bertil Jönsson / Bartholdus Iohannis).

Benedictus

12.10.14, 20:12

http://juhansuku.blogspot.fi/2010/12/alftan-kronikka-jatkuu.html

Jonson, Bertill, [Stjernkors ?] (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies281.jpg), Someron kirkkoherra, 1571. Lehti 24 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims2224.htm), 281

Pedersson, Dirich (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies280.jpg), 1592. Lehti 24 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssims2224.htm), 280

Kirves (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssiki.htm)
Olof Kirves, asemies.
s + olavi + kirves. (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/212.gif)
1468 1/5, 1469.

Stiernkors Särkilahti, vanhempi-suku (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisv.htm)
Nils Olofinpoika (Stiernkors)
nicolaus : olafson. (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/150.gif)
1437 11/6, 19/6, 1438 14/6, 1444 1/6, 1445 25/3, 1446 16/1 1446 25/7 1446 8/10.
Magnus Nilsinpoika (Maunu III Särkilahti), Turun piispa.
s: magnus dei gra epus abuensis. (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/21.gif)
1490 24/6, 21/10, 28/10, 29/10, 30/10, 1491 20/7, 1497 5/2, 1498 26/9.
Maunu III Nilsinpoika Stiernkors, Turun piispa.
Magnus III (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/22.gif)
1493 5/1, 1493 11/4, 17/4.
Maunu Nilsinpoika Stiernkors, Turun tuomiorovasti.
s. magni. nicolai. prefbiteri. (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/35.gif)
1467 22/2, 1468 1/5, 1469, 1471 12/6, 1480 8/10, 1482 29/2, 1485 25/8, 4/9, 1486 16/6, 12/11.
Maunu Nilsinpoika Stiernkors, Turun tuomiorovasti.
s ppti aboen in officio coit[is] lateranen. (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/36.gif)
1490 28/10, 29/10.
”platzkreivillinen sinetti”.
Stiernkors, Särkilahti, nuorempi-suku (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisn.htm)
Per Nilsinpoika (Pietari Särkilahti).
P. S. (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/78.gif)
1524 18/3

Mitä muita henkilöitä 1500-1600-luvun puolelta löytyy, joilla oli Stiernkors-sinetti, ilman tiettyä yhteyttä sukuun?

Kivipää

12.10.14, 20:29

Mitä muita henkilöitä 1500-1600-luvun puolelta löytyy, joilla oli Stiernkors-sinetti, ilman tiettyä yhteyttä sukuun?

Mm. Ispoisten Erik Maununpoika, Melkkilän Karin Erikintytär (Ispoisten Erikin setäpuolen tytär), linnankirjuri Henrik Hansinpoika ja hänen poikansa Mårten Stodius taisivat kaikki käyttää tähti ja risti-sinettikuviota. Varhemmalta ajalta tulee mieleen myös Ragvald Ragvaldssonin (stjärnkors) suku.

Benedictus

12.10.14, 21:30

Ylläolevista sineteistä ihmettelen Ericus Erici Alftanuksen sinettiä, sillä siinä tähti on ylhäällä, kaikissa muissa se on alhaalla ja risti päällä.
Miten mahtoi Henrik Hanssonin sinetti olla?

Oliko Ispoisten porukan sinetti identtinen, en tähän hätään löytänyt sitä?

Kivipää

12.10.14, 23:43

Juha Sinivaaran sinettisivuilla on Henrik Hansinpojan sinettikuva (linkki alhaalla, kuva 279). Ispoisten Erik käytti itsestään nimeä Erik Månsson Stjernkors. Erikin sukulainen Perniön Melkkilän Karin käytti itsestään myös fru Stjernkors-nimeä. Häneltä löytynee ao. aiheinen vaakunakuvio Perniön kirkosta. Piikkiön Isokartanon Maunu Sigfridinpoika, joka oli Ispoisten sukua, käytti sinetissään (alla olevassa linkissä kuva 347) Lydekenpoikien Djäkn-suvun hahmoa lisättynä tähdellä ja ristillä (tähti yläpuolella).

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm

Benedictus

13.10.14, 07:19

Kivipää

13.10.14, 08:42

Johannes Bartholdi (K noin 1612)

Johannes Bartholli, Hans Bertilsson
S Somero. V Someron kirkkoherra Bartholdus Johannis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=190) ja Birgitta Michelsdotter.
Luultavasti Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098) kirkkoherran (isänsä) apulainen jo ennen vuotta 1591, kappalainen 1591, kirkkoherra piispa Ericus Erici Sorolaisen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=556) nimittämänä 1597. Johannes Bartholdi oli anonut kuninkaalta kirkkoherranvirkaa isänsä kuoltua, ja kuningas oli lähettänyt anomuksen Turun piispalle.
Allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa ”Cappalaiset – – Hämen Linnan Läänisä: – – Johannes Bartholdi Somerolla.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäivämies Örebrossa marras-joulukuussa 1610, oleskeli Ruotsissa vielä seuraavan vuoden puolella.
Johannes Bartholdi asui kappalaisena Jaatilan Ruunalan tilalla, jonka hän omisti 1591–1607. Lisäksi hän omisti kolme maatilaa Hirsjärven kylässä vuodesta 1604.
K Somero luultavasti 1612.
P Margareta N.N., eli leskenä vielä 1623.

Heitän tässä vain lonkalta tarkistamatta ajatuksen.
Ispoisten Sigfridin vaimo taisi olla Valborg? mahdollisesti olisi Henrik Sigfridssonin äiti tai sitten oli 1. vaimo.
Kuitenkin jos Henrikin äiti oliis ollut Someron khr Jönssin (Stiernkors)tytär

Olisi ylläoleva Bartholdus Johannis veljensä.

Poika Johannes Bartholdi Henrik Sigfridssonin serkku.
Johannes Johansson Somerus Brita Henriksdotterin ja Sigfrid Henrikssonin pikkuserkku.

Olisiko tämä kaava ajallisesti mahdollista, ja miten siihen sopivat Melkkilän Karin ja Isotalon suku?

Ispoisten Henrik Sigfridinpoika oli syntynyt 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla, luultavasti 1530-luvulla. Henrik Impolan arvion mukaan Ispoisten Sigfrid oli kolme kertaa naimisissa. Ensin jonkun Stiernkors-sukuisen (?) kanssa. Tuosta avioliitosta olisi ollut Perniön Laukan Erik Sigfridinpoika, jonka tytär oli Melkkilän Karin. Toisesta avioliitosta (Lydekenpoikien Djäkn-sukuisen? naisen kanssa) olivat pojat Henrik ja Maunu.

V. 1556 Sigfrid on maksanut aikuisen hautapaikasta, missä tapauksessa voisi olla kyse tästä toisesta vaimosta. Toisaalta samana vuonna asiakirjoista häviää Ispoisten Brita, jota Impola pitää mahdollisesti Sigfridin anoppina.

Valborg, joka oli Sigfridin leski ja joka kuului Kaarina Maununtyttären seurueeseen, oli kolmas vaimo. Olav Rundtin mukaan samaan seurueeseen kuului myös Mårten Stodiuksen isä Henrik Hannunpoika.

Eräs yksityiskohta on tässä myös syytä nostaa uudelleen esiin. Nimittäin Maarian pappi Johannes Johanneksenpoika (Somerus) esitteli v. 1635 Piikkiön kirkkoherra Sigfrid Henrikinpojan perinnönjakokirjan oikeudelle.

Benedictus

13.10.14, 22:56

Ispoisten Henrik Sigfridinpoika oli syntynyt 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla, luultavasti 1530-luvulla. Henrik Impolan arvion mukaan Ispoisten Sigfrid oli kolme kertaa naimisissa. Ensin jonkun Stiernkors-sukuisen (?) kanssa. Tuosta avioliitosta olisi ollut Perniön Laukan Erik Sigfridinpoika, jonka tytär oli Melkkilän Karin. Toisesta avioliitosta (Lydekenpoikien Djäkn-sukuisen? naisen kanssa) olivat pojat Henrik ja Maunu.

V. 1556 Sigfrid on maksanut aikuisen hautapaikasta, missä tapauksessa voisi olla kyse tästä toisesta vaimosta. Toisaalta samana vuonna asiakirjoista häviää Ispoisten Brita, jota Impola pitää mahdollisesti Sigfridin anoppina.

Valborg, joka oli Sigfridin leski ja joka kuului Kaarina Maununtyttären seurueeseen, oli kolmas vaimo. Olav Rundtin mukaan samaan seurueeseen kuului myös Mårten Stodiuksen isä Henrik Hannunpoika.

Yllä oleva yhteenveto saa ajattelemaan eräitä seikkoja tarkemmin.

1. Erik Sigfridssonin tytär Karin käytti Stiernkors nimeä ja vaakunaa.
3. Måns Sigfridsson käytti Djenk-suvun vaakunaa+ Stiernkors merkkejä risti -tähti
3. Måns Sigfridssonin poika Erik Månsson käyti Stiernkors nimeä ja vaakunaa.

Jos Erik ja Måns olivat eri äitiä, niin miksi käyttivät yhteistä Stiernkors vaakunaa?
Måns Sigfridsson käytti Djenk-suvun vaakunaa, sekä Stiernkors merkkejä yhdessä.
Tuo viittaisi, että osa kuviosta tuli äidiltä ja osa isältä, tai vaikka isoäidiltä?

Miksi Alftanus -veljekset käyttivät Stiernkors sinettejä?
Joko heidän isänsä tai äitinsä kuului Stiernkors-sukuun.

Ajallisesti Ispoisten Sigfrid Matsson ja Hans Eriksson Alftanus-sukua olisivat saman ikäluokan miehiä, syntyneet noin 1530-luvulla.

Koska tutkijat ovat sitä mieltä, että Ispoisten Sigfridin vaimo oli Stiernkors sukua, voi ruveta ajattelemaan, että tuo vaimo oli myös Måns Sigfridssonin äiti, vaakunakuvion takia.

Toisaalta kysyy, miksi Sigfridin viimeinen vaimo Valborg osallistui Kaarina Maununtyttären matkaan Liuksialaan?
Toisaalta miksi samaan matkaan osallistui myös linnakirjuri Henrik Hansson, joka myös käytti Siernkors-sinettiä?
Samoin voi kysyä, miksi Kaarina Maununtytär karkoitettiin juuri Suomeen, eikä Ruotsissa tai Balttiassa ollut sopivia kartanoita? Oliko Kaarina myös suomenkielinen?

Onko aivan sataprosenttisen varmaa, että Ispoisten Sigfridillä oli enemmän kuin yksi vaimo Valborg?

Jos Sigfrid oli syntynyt 1530-luvulla ja vaimonsa samoihin aikoihin, niin 1550-luvulla vaimo oli vielä hyvinkin hedelmällinen, eli voisi olla kaikkien lasten äiti.

Tuo Alftanus-suvun kiemura on ongelma. Ajallisesti voisi ajatella, että Sigfridin vaimo olisi ollut Alftan -veljesten täti, joko isän tai äidin sisko?

Stiernkors-suvusta ei oikein löydy sopivaa, paitsi tuo Jöns Nilsson, joka varusti ratsumiestä 1537 veljensä Gustaf Nilsson Stiernkorsin kanssa.

Benedictus

13.10.14, 23:09

Piti lisätä edelliseen, että Bartholdus Johannis mainitaan kirkkoherrana Somerolal 1567. eli siitä voidaan arvioida karkeasti, että oliis syntynyt noin 1530-luvulla, voidakseen olla jo khr 1567.
Tämä sopisi hyvinkin ajallisesti Ispoisten Sigfridin vaimon ikään, eli voisivat olla sisaruksia.
Sigfrid Henriksson, piikkiön kirkkoherra eitaas oikein voinut naida Måns Sigfridssonin tytärtä, koska olivat serkkuja tämän ajatuksen mukaan.

Outika

14.10.14, 06:06

On olemassa ongelma. Hattulan ja Pälkäneen kirkkoherran Her Bertilinin (khra vv 1553 - 1574) jälkeen jäivät leski Malin ja Christofer Bertilsson (till Alnäs?). Vaimonsa Margaretan suvun epäillään omistaneen Katinalan tilan ja Hattulan Katinalan kirjoissa on vuodesta 1546 Bertil Jönsson vuoteen 1573, ja hänen jälkeensä tilalla asuu leski Malin ja vuoden 1574 tietoihin on kirjattu, että lesken kanssa puoliksi omistaa tilaa Christer Bertilinpoika kunnes tila autioituu 1602 ja tilalle tulee Herra Mats Erikinpoika vuonna 1609. Leski Malin mainitaan vielä vuonna 1581.

Hattulan Her Bertil kuoli SAY :n tietojen mukaan 1573 tai 1574 koska vuonna 1574 tilalla asuu Malin leskenä ja poika Christer jää tilalle isännäksi.

Sitten ilmeisen todistetusti tiedetään Someron Bertil Iohanniksen asuneen Someron Harjun Rantakartanossa vuonna 1591 ja Jaatilan Ruunalaan ilmaantuu ilmeisesti poikansa Hans eli Johannes, joka mainitaan Someron kappalaisena tai pastorin apulaisena 1590 - 1591. Someron Bartholdus Johannis (Bertollus Iohannis Someroensis) matkusti Tukholmaan vuonna 1593 ja yöpyi Taivassalossa. Taivassalon pappilassa asui vuodesta 1600 Jeremias Eliae Agricola ja vaimonsa oli Matthias Michelis Carpelanin tytär. Olihan Taivassalossa lisäksi Särkilahden ja Tammiston kartanot. Someron Bertil Iohanniksen sanotaan kuolleen 1597, jos oikein muistan.

Eli oliko tässä nyt kyseessä kaksi eri henkilöä koska kuoliajat eivät täsmää (mikäli Biografiakeskuksen ja SAY :n tiedot on oikein kirjattu?).

Kivipää

14.10.14, 11:07

Ajallisesti Ispoisten Sigfrid Matsson ja Hans Eriksson Alftanus-sukua olisivat saman ikäluokan miehiä, syntyneet noin 1530-luvulla.

Koska tutkijat ovat sitä mieltä, että Ispoisten Sigfridin vaimo oli Stiernkors sukua, voi ruveta ajattelemaan, että tuo vaimo oli myös Måns Sigfridssonin äiti, vaakunakuvion takia.

Toisaalta kysyy, miksi Sigfridin viimeinen vaimo Valborg osallistui Kaarina Maununtyttären matkaan Liuksialaan?
Toisaalta miksi samaan matkaan osallistui myös linnakirjuri Henrik Hansson, joka myös käytti Siernkors-sinettiä?
Samoin voi kysyä, miksi Kaarina Maununtytär karkoitettiin juuri Suomeen, eikä Ruotsissa tai Balttiassa ollut sopivia kartanoita? Oliko Kaarina myös suomenkielinen?

Onko aivan sataprosenttisen varmaa, että Ispoisten Sigfridillä oli enemmän kuin yksi vaimo Valborg?

Jos Sigfrid oli syntynyt 1530-luvulla ja vaimonsa samoihin aikoihin, niin 1550-luvulla vaimo oli vielä hyvinkin hedelmällinen, eli voisi olla kaikkien lasten äiti.

Tuo Alftanus-suvun kiemura on ongelma. Ajallisesti voisi ajatella, että Sigfridin vaimo olisi ollut Alftan -veljesten täti, joko isän tai äidin sisko?

Stiernkors-suvusta ei oikein löydy sopivaa, paitsi tuo Jöns Nilsson, joka varusti ratsumiestä 1537 veljensä Gustaf Nilsson Stiernkorsin kanssa.

Ispoisten Sigfrid Matinpoika saattoi olla syntynyt jo 1400-luvun puolella. Varsinkin jos hän on sama henkilö, joka jo 1520-luvulla oli mukana Perniön Laukan ja Osalan omistuskuvioissa. Laukan (Sigfrid i Laukko) Sigfrid hankki v. 1530 Piikkiön Oorlahden Naantalin luostarilta vanhoihin perintöoikeuksiin vedoten. Siitä lähtien aina 1600-luvun puoleen väliin saakka Oorlahtea omistivat sekä Linnunpään että Ispoisten sukulinjat. Henrik Impolan tekstistä (s. 350) saa sen käsityksen, että Sigfridin ensimmäisellä vaimolla oli sukukytkentöjä Perniöön ja toisella Piikkiöön.

Se tiedetään varmasti, että Ispoisten Sigfrid Matinpoika oli sama henkilö kuin Turun porvari, kaupunginkirjuri, raatimies ja pormestari Sigfrid M. Hänellä ja hänen veljekseen sopivalla Olof Matinpojalla oli omistuksia myös Kemiössä. Ispoisissa vaikutti vuoteen 1556 eräs Brita-rouva, joka oli joko Ispoisten perillinen tai sen huomenlahjaksi saanut. Sigfridin sinettikuviossa oli linnun pää ja kolme tähteä, mutta ei ristiä.

Ramsayn mukaan Sigfridin leski Valborg oli eli leskenä Piikkiön Perttalassa v. 1594. Tässä voi olla kyse sekaannuksesta, sillä Perttalan Lasse Prytzin leski avioitui 1600-luvun alussa Simon Erikinpojan kanssa saaden tietääkseni silloin vielä lapsenkin. Sigfridistä 1570-luvun alussa leskeytynyt nainen tuskin oli enää hedelmällisessä iässä 30 vuotta myöhemmin. Tämä Perttalan perijätär oli Rekoisten Per Martinpojan tytär. Perin toinen tytär avioitui Liedon Nautelan Mårten Bertilinpojan kanssa. Tämän Mårtenin serkku Karin Knutintytär oli Ispoisten Sigfridin Måns-pojan vaimo. Tuolla Abrahamin kronikka-ketjussa oli taannoin lista Tukholman kuninkaanlinnan drabanteista. Muistaakseni listalla oli eräs Måns Sigfridsson, joka sopisi Ispoisten Sigfridin pojaksi. Måns oli (kuninkaan) tallimestarina Suomessa vuosina 1574-80. Hän oli isänsä (v. 1556) lailla Turun linnaoikeuden jäsen v. 1584.

Piikkiön kirkkoherra Sigfrid Henrikinpojasta kirjoitin, että hän voisi olla esim. joko Ispoisten Henrikin poika tai tämän veljentyttären Britan mies. Siis ei sukulaisavioliittoa, vaan joko - tai. Tai sitten ei kumpaakaan. Mutta joku sukukytkentä hänellä (tai edesmenneellä vaimollaan) saattoi olla Johannes Johanneksenpoikaan (Somerus).

Tähti ja risti-kuvion käyttäjiä oli sen verran paljon, ettei heidän keskinäisestä sukulaisuudesta voine pelkästään sen perusteella sanoa mitään varmaa. Eräs pohdittava tähti- ja risti-tunnusta käyttänyt vaihtoehto on ns. Holma-suku. Kemiön (Fröjd)bölessä vaikutti 1500-luvun alussa eräs Jöns. Tapio Vähäkangas (Genos 3/2005, 119) mainitsee hänen pojikseen Mårtenin ja Klemetin. Kemiössä (Norrsundvik) vaikuttivat myös Ispoisten Sigfrid ja veljensä Olof.

Benedictus

14.10.14, 17:56

Kivipää

14.10.14, 20:31

Måns Sigfridsson on jäänyt sen verran sivuun jutuissa, että päivittäisin tietoja hänestä.
Milloin Måns mainitaan 1. kerran, missä?
Milloin hänen vaimonsa on esillä 1. kerran?
Milloin kuoli?
Yritän saada tätäkautta selvyyden äidistään, eli oliko Valborg vai joku toinen?

Måns Sigfridinpoika mainitaan Suomen tallimestarina 1574-80 ja Turun linnaoikeuden jäsenenä v. 1584. Hänen vaimonsa Karin Knutintytär (Kalmusnäs) oli 1. aviossaan (ennen v. 1575) Piikkiön Isokartanon Mickel Matinpojan (Anckarfjell) kanssa. Siitä avioliitosta oli 4 lasta. Måns ilmestyy Isokartanoon viimeistään v. 1575. Hänet mainitaan edesmenneeksi vuoden 1589 maakirjassa. Månsilla ja Karinilla oli 4 yhteistä lasta. Jos Valborg olisi ollut Månsin äiti (ja Perttalan perijätär), niin olisi luullut, että Månsin lapset olisivat perineet jotain myös sieltä suunnalta. Mutta sellaista ei tiettävästi tapahtunut. Perttala päätyi toki aikanaan Fogelhufvud-suvulle, mutta ei tälle Ispoisten sukuhaaralle.

Abrahamin kronikka-keskusteluketjussa Matti Lund mainitsi (25.4.2013, klo 11.43) kuningas Juhanan drabantin Mons Sigfridinpojan vuodelta 1572. Drabantit olivat yleensä "hyvien miesten" poikia, joten miksipä ei Ispoisten Sigfrid Matinpojan poika olisi täyttänyt sitä kriteeriä. Varsinkin kun muistaa, että Sigfrid oli ollut Juhana-herttuan linnaoikeuden jäsenenä v. 1556.

Benedictus

14.10.14, 22:34

Kiinnostavaa.

Måns Sigfridinpoika mainitaan Suomen tallimestarina 1574-80 ja Turun linnaoikeuden jäsenenä v. 1584. Hänen vaimonsa Karin Knutintytär (Kalmusnäs) oli 1. aviossaan (ennen v. 1575) Piikkiön Isokartanon Mickel Matinpojan (Anckarfjell) kanssa. Siitä avioliitosta oli 4 lasta. Måns ilmestyy Isokartanoon viimeistään v. 1575. Hänet mainitaan edesmenneeksi vuoden 1589 maakirjassa. Månsilla ja Karinilla oli 4 yhteistä lasta. Jos Valborg olisi ollut Månsin äiti (ja Perttalan perijätär), niin olisi luullut, että Månsin lapset olisivat perineet jotain myös sieltä suunnalta. Mutta sellaista ei tiettävästi tapahtunut. Perttala päätyi toki aikanaan Fogelhufvud-suvulle, mutta ei tälle Ispoisten sukuhaaralle.

Abrahamin kronikka-keskusteluketjussa Matti Lund mainitsi (25.4.2013, klo 11.43) kuningas Juhanan drabantin Mons Sigfridinpojan vuodelta 1572. Drabantit olivat yleensä "hyvien miesten" poikia, joten miksipä ei Ispoisten Sigfrid Matinpojan poika olisi täyttänyt sitä kriteeriä. Varsinkin kun muistaa, että Sigfrid oli ollut Juhana-herttuan linnaoikeuden jäsenenä v. 1556.

Karin Knutsdotter avioitui Måns Sigridssonin kanssa 1575, ollen 4 lapsen äiti.

Voidaan arvioida, että Karin oli avioitunut Michel Matssonin kanssa 1560-luvulla, jos lapsia olisi ollut noin 6 kpl, sillä silloiseen aikaan useat kuolivat pieninä, eli noin 2 vuotta per lapsi tekisi 12 vuotta tai enemmän.
Koska sai vielä 4 lasta lienee ollut noin 35 vuotias naidessaan Måns Sigfridssonin.
Karin lienee siis syntynyt noin 1540 paikkeilla.

Voidaan ajatella, että Måns Sigfridsson olisi ollut Karinia vanhempi eli olisi syntynyt jo 1530-luvulla tai sitä ennen, koska oli 1574 Suomen tallimestari, mikä titteli lienee melko suuri arvoltaan, edellyttäen kuitenkin ansioita.

Tuntuu oudolta, että Måns Sigfridsson olisi avioitunut vasta 1575 ensikerran?
Periaatteessa hänellä olisi voinut olla vaimo jo 1550-luvulla.
Missä Måns Sigfridsson olisi vaikuttanut nuoruusvuotensa?
Olisiko Måns Sigfridsson vanhin lapsista?

Kivipää

14.10.14, 23:19

Tuntuu oudolta, että Måns Sigfridsson olisi avioitunut vasta 1575 ensikerran?
Periaatteessa hänellä olisi voinut olla vaimo jo 1550-luvulla.
Missä Måns Sigfridsson olisi vaikuttanut nuoruusvuotensa?
Olisiko Måns Sigfridsson vanhin lapsista?

Olen päätellyt, että Henrik oli Månsia vanhempi, koska hänestä tuli Sigfridin jälkeen Ispoisten omistaja. Måns näyttää saaneen Piikkiön Oorlahden ja Kemiön Norrsundvikin, minkä Månsin Karin-vaimo sai huomenlahjaksi. Tuon avioliiton myötä Månsista tuli Piikkiön Isokartanon isäntä. Månsin kuoleman jälkeen Isokartano siirtyi hänen poikapuolensa (Anckarfjell) haltuun.

Olen laskeskellut, että Henrik olisi syntynyt 1530-luvulla ja Måns viimeistään 1540-luvulla. Se, että hänestä tuli Suomen tallimestari voisi viitata siihen, että hän palveli sitä ennen kuningastaan mm. drabanttina (varusmestarina).

V. 1556 Sigfrid maksoi Turun tuomiokirkolle aikuisen hautapaikasta. Siinä saattoi olla kyse Henrikin ja Månsin äidistä. Impolan käsityksen mukaan tällä oli mahdollisesti sukuyhteyksiä Lydekenpoikien Djäkn-sukuun, mikä selittäisi Månsin sinettikuvion. Måns näyttää olleen Piikkiöön päin suuntautunut, joten hän on saattanut viettää siellä myös nuoruusvuosiaan isän toimiessa Turussa porvarina ja raatimiehenä.

Benedictus

15.10.14, 06:41

Jotenkin tulee sellainen tunne, että Måns Sigfridsson olisi ollut vanhempi veli, luultavasti Erikin täys veli.
Henrik sai ehkä Ispoisen ja kaupunkitalon, koska hoisi isänsä ja äitinsä.
Muut lapset saivat tiloja ja hopeat ym.

Mitähän Suomen tallimestari teki virassaan?

Olisiko tuo Sigfridin 1. vaimo ollut Stiernkors ja Djäkn sukuinen?

Ajallisesti pohdin, voisiko Alftanus Hans Eriksson olla veli Erikin poika siis Melkkilän Karinin veli, ajallisesti taitaa tehdä tiukkaa.

Kivipää

15.10.14, 12:10

Jos Ispoisten Måns Sigfridinpoika oli 1570-luvun alun drabantti, niin hän tuskin oli kovin vanha mies tuolloin. Tallimestari Månsin vastuulla taisivat olla varsahevoset.

Kun Månsin lapset lunastivat v. 1611 Ispoisen takaisin Melkkilän Karinilta, niin sitä kuvattiin kartanon paluuna sukuun. Jos Karin olisi ollut Månsin täysveljen tytär, niin tuollaista ilmaisua tuskin olisi käytetty. Tuosta voisi päätellä, että Ispoinen oli Henrikin ja Månsin äidin suvun peruja. Månsin, mutta ei isä-Sigfridin, sinettitunnus viittaisi Lydekenpoikien (Djäkn) suuntaan. Kaikella todennäköisyydellä Henrikillä ei ollut rintaperillisiä, koska Ispoinen mainittiin Månsin ja vaimonsa jälkeisessä perinnönjaossa. Sillä nähdäkseni maanlain mukaan Henrikin rintaperilliset olisivat perineet ennen serkkujaan.

Impolan käsityksen mukaan Henrikin ja Månsin sisar avioitui Linnunpään Nils Henrikinpojan kanssa. Joka tapauksessa jotain kytkentöjä noiden sukujen välillä oli, koska Ispoisten Henrik ja Linnunpään Nils vastasivat yhdessä ratsupalveluksesta 1580-luvun taitteessa. Ja olihan molemmilla suvuilla omistuksia myös Piikkiön Oorlahdessa. Sigfrid hankki v. 1530 Oorlahden Naantalin luostarilta. Hänellä oli linnunpää sinetissään.

Yhteydet Stiernkors-sukuun (tai Somerus-sukuun) saattavat tulla Sigfridin ensimmäisen vaimon (= Melkkilän Karinin isänäidin) kautta.

Benedictus

16.10.14, 07:15

Lainaus:
Kun Månsin lapset lunastivat v. 1611 Ispoisen takaisin Melkkilän Karinilta, niin sitä kuvattiin kartanon paluuna sukuun. Jos Karin olisi ollut Månsin täysveljen tytär, niin tuollaista ilmaisua tuskin olisi käytetty.

Toinen ja jotenkin uskottavampi vaihtoehto on, että Melkkilän Karinin isoisä oli Ispoisten Sigfridin vaimon 1. puoliso, ehkä joku Erik, jolloin Karin on kyllä sukua, saman äidin, mutta eri isän jälkeläisiä.

Tällöin Ispoinen on voinut hyvinkin olla Sigfridin suvun paikka, joka palaa Karinilta Sigfridin jälkeläisille.

Tuo Ispoisten Brita voisi olla Djänk-sukuinen Sigfridin äiti, ei anoppi, jonka talo Ispoinen oli.
Tällöin Måns Sigfridssonin vaakuna olisi äitinsä ja isoätinsä yhdistelmä.
Kuten Brinkalan Hans Erikssonin vaakuna on äidin puolelta periytyvä yhdiste.

Linnunpäähän naitu tytär voisi olal samoja vaimon lapsia, mihin sarjaan mahtuisi myös Hans Eriksson Alftanus sukua.
Tällöin Stiernkors tunnukset tulisivat tuolta Sigfridin vaimolta, joka sopisi myös Månsin äidiksi.
Tämä selittäisi myös linnankirjuri Henrik Hanssonin ja poikansa Mårten Stodiuksen suhteet Ispoisiin.
Henrik Hanssonin isänäiti olisi siis Sigfridin Stiernkors vaimo, joka lienee ollut Elin Olofsdotter Kirveen ja porvari Hans Perssonin tytär.

Että Henrikin lapsilla ollut oikeutta ispoiseen voisi johtua tuosta panttaus jutusta, koska jos varat on annettu lapsille, niin heillä ei ollut oikeutta Ispoiseen.
Jos Måns Sigfridsson ei ole saanut osaansa Ispoisesta, oli oikeutettu siihen, jolloin lunastaja maksoi vain pantin arvon ja sai isänsä osan perintönä?

Kivipää

16.10.14, 10:41

Olen myös pitänyt mahdollisena, että Ispoinen oli Sigfrid Matinpojan suvun omistuksia, koska hänen veljekseen sopiva Olof Matinpoika näkyy siellä 1550-luvun lopulla (SAY Kaarina). Olof ja Sigfrid vaikuttivat noihin aikoihin myös Kemiön Norrsundvikissa (SAY Kemiö), jossa naapurissa oli Djäkn- ja Svärd-sukujen jälkeläisten omistuksia.

Äidin puolelta Stiernkors-sukuinen Elin Olofintytär Kirves omisti (perittyä?) rälssimaata Kemiössä ja Perniössä. Juuri niitä samoja maita omisti hieman myöhemmin Olof Henrikinpoika Härkä. Lisäksi tiedämme, että Perniön Paarskylässä rälssimaata omisti Erik Flemingin maakirjan mukaan eräs Matts Henrikinpoika Härkä, jonka maista lähes kaikki siirtyi aikanaan Melkkilälle sen Erik-isännän väittäessä niitä Ispois-sukuisen vaimonsa (Karin Erikintytär, fru Stiernkors) perintömaiksi.

Outika

16.10.14, 18:17

Yksittäisenä huomiona Nils Pederssonin ja Carin Olofintytär Kirveen Jöns:

Somerolla tiedetään olleen her Jönsin vv 1549 – 1563 kirkkoherrana[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Eräs Jöns mainitaan (Suomen asutuksen yleisluettelossa vuosina 1600 – 1619) Tammelan kirkkoherrana. Jöns Niilonpoika Stiernkorsista sanotaan, että hän olo ratsupalveluluettelossa "länge Jöns i Åbo". Väitettiin 1537, että piti yllä knihtiä yhdessä "Götstaffin" kanssa. Omisti rälssimaata Sorpon kylässä Paraisilla, ei mainita enää 1543.

Paraisten Sorpån rälssitilalla mainitaan vuosina 1540 – 1549 pitkä Jöns ja oliko hän tilalla omistajana. Tila oli vuonna 1556 vaimo Margaretan eli Marthan rälssitila. Margaretha mainitaan leskenä vuodesta 1558 ja aina vuoteen 1569. Ilmeisesti Märta lesken tilaa vuokrasi Nilis Skalm, joka oli soinina eli aseenkantajana vuosina 1561 – 1562. Karin asui Sorpån säteritilalla vuonna 1572. Tiedetään Nils Skalmin äidin olleen pitkän Jönsin sisaren Märta Niilontytär Stiernkors ja isänsä Erik Skalm.

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Tammela, Somero 1600 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=550122

Kivipää

16.10.14, 21:19

Benedictus

17.10.14, 06:58

Lainaus:
Fogelhufvud-suvun vaakunakuvio näyttää perustuvan aika lailla Bengt Lydekassonin (Djäkn) sinettikuvioon. Samanlaista kuviota käytti myös ruotsalainen hallintomies Lydeke Olofsson, joka vaikutti Itä-Göötanmaalla ainakin vv. 1456-1488. Erik Anthoni epäilee hänen olleen em. Bengtin pojanpoika (ÄSF I:2, s. 131). Tuollainen linnunpäinen (kotka?) ihmishahmo oli sittemmin myös mm. tallimestari Måns Sigridssonin sinetissä. Hänen isänsä Sigfrid Mattsonin sinettikuviossa oli pelkkä linnun pää kolmen tähden kera, mutta kyseinen lintu näyttää pikemminkin kyyhkyseltä (Dufva) kuin kotkalta.

Mitenkähän tuo Sigfrid Mattsonin sukujohto mahtaa mennä tuohon Djäkn-sukuun?

Ispoisten Sigfrid Mattsonin, joka ilmeisesti liittyi jonkinlaisilla sukusiteillä Linnunpään ja Oorlahden omistajiin, vaakunakuviossa oli linnunpää ja kolme tähteä. Kun tiedämme hänen olleen veljensä kanssa Kemiön Norrsundvikin Vestergårdin omistajia, niin minulle tuli mieleen josko hän olisi ollut naapuritalon eli Mellangårdin omistajan Valborg Ragvaldsdotterin sukua. Valborg peri maaomaisuutensa Svärd- ja Lydekenpoikain Djäkn-suvuilta. Edellisen suvun vaakunassa oli kolme tähteä ja jälkimmäisen suvun vaakunassa linnunpäinen hahmo.
________________
Matti Pesola

Laitan tähän oheen Juha Sinivaaran sinettisivuilta nappaamani Bengt Lydekassonin, Sigfrid Mattsonin ja Måns Sigfridssonin sinetit.
Attached Thumbnails http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2477&stc=1&thumb=1&d=1331585016 (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2477&d=1331585016) http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2479&stc=1&thumb=1&d=1331585111 (http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2479&d=1331585111)
Attached Images http://suku.genealogia.fi/attachment.php?attachmentid=2478&stc=1&d=1331585067

Voisi hyvinkin ajatella, että Sigfrid Matsonin äiti olisi Valborg Ragvaldsdotterin sukua, josta vaakunasta Måns Sigfridsson on ottanut hahmon, isänsä käyttäessä omaa yhdistelmää.
Ehkä, jos isäisä kuului Härkä sukuun, se oli niin vähäinen merkitykseltään, ettei sen vaakunaa käytty, kun arvokkaampaa voi käyttää.

Käsitinkö oikein, että Henrik Impolan mukaan tuo Paraisten Sorpon Jöns Lång oliis ollut Märta Nilsdotterin 2. puoliso, eikä lainkaan tuollaista Jöns Stiernkorsia olisi ollutkaan?
On sekoitettu vain puoliso veljeksi?
Someron khr Bartholdus Johannis käytti Stiernkors sinettiä, eli sopii veli Johanneksen tai Märta Nilsdotterin pojaksi ajallisesti.

Outika

17.10.14, 17:28

"Luulo ei ole tiedon väärti" - ehkä liiaksikin lukenut eri lähteitä koskien pitkää Jönsiä ja luulin löytäneeni hänet SAY :n luettelosta Paraisten Sorpån tilalta vuonna 1540 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5203346) ja 1560 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6938460).

Sanotaan, että Bertell Jonsson eli Bartholomeus Johannis oli Hattulan ja Sääksmäen maarovasti ainakin 1554 ja seurakuntaansa kuului Hattula, Vånå, Janakkala, Somero, Tammela, Akkas, Sääksmäki ja Pälkäne sekä Kulsiala, Kalvola, Hattula, Leyhijärvi, Meskele, Rengho, Janakkala, Loppis, Porttas, Saris, Sääksmäki ja Pälkäne (Finlands Statsarkiv no 3755 ja 3773). Häntä edelsi Pälkäneellä kirkkoherra Paulus, joka on mainittu tehtävässä 1497 (*1566) ja Paulusta aiemmin kirkkoherrana oli Peder, joka on mainittu vuonna 1445.

Sääksmäellä oli vahva Stiernkors -suvun edustus ainakin jos tätä teosta (http://www.valkeakoski.fi/attachments/kirjasto/hamalaisia_kartanoita_ja_suurtiloja.pdf) on uskominen.

Kivipää

17.10.14, 20:45

Impolan (viite Vähäkangas, Genos 2/1995) mukaan Jöns Lång vaikutti Sorpossa vuosina 1537-45, minkä jälkeen hän oli Turun porvarina 1545-51. Hän on kuollut ennen v. 1556, jolloin leski Märta näkyy Sorpossa (SAY Parainen).

Benedictus

25.10.14, 09:26

Someron khr Bartholdus Johannis käytti Stiernkors-sinettiä.

Ajallisesti sopivin isä olisi tuo mainittu Jöns Nilsson Stiernkors, jos hän oikeasti on ollut olemassa, joka oliis silloin luultavimmin tuo khr Jöns.

Toinen vaihtoehto on Märta Nilsdotter Stierkorsin 2. puoliso Jöns Lång, Turun porvari.
Tuntuu mutkikkaalta, että muita sopivia Stiernkorsseja olisi sinetin perustaksi.

olanyk

25.10.14, 14:39

Miten nuo vaihtoehto Jönsit soveltuu Johan Tuderuksen ja Susanna Sigfridsdr:n liian läheiseen avioliittoon?

Myös Bylow suku kytkeytyy sukukaavioon.

Olen myös Johan Tuderuksen tuomiokapitulin kuulustelua suorittaneen Jöran Alanuksen suvun kytkeytymistä pohtinut

Olavi

Outika

25.10.14, 20:13

Asia on niin kaukainen ja vaikeasti lähestyttävä. Käytettävissä ovat lähinnä Internetissä julkaistut sukututkimukset ja Sukuforumin keskustelut. Jotenkin nämä samat suvut ja nimet toistuvat aina kun lähtee johonkin suuntaan tutkailemaan. Mieleen palautuu kysymys, oliko Hailuodon kirkkoherran Sigfridin vaimo Bång -sukua ja edelleen Spåra -sukua. Ajatuksena serkkujen osalta hahmottelin itselleni seuraavaa:

IV Jacob Spåra
V Brita Jacobsdr Spåra (veli Thomas Jacobsson till Moisio) – mikä yhteys Stiernkorsiin? Karin Spåren isäksi mainitaan Thomas Jacobsson till Moisio naimisissa Ursulan kanssa, joka asui Perniön Broändassa ja jonka Paulus Nicolai Stjernkorsin poika Nils Pedersson peri.
VI Johan Tuderus & Susanna Sigfridsdr Bång
V Johannes Somerus
IV Bertil
III Brita Gustafsdotter Stiernkors & Jöns Henriksson (Brita oli Timoteus ja Israel Påvelssonin serkku/Bertil ja Kristoffer Israelsson olisivat pikkuserkkuja ja Johannes Somerus olisi Kristoffer Israelsson Stiernkorsin ja Biritta Spåran lasten kanssa kolmannet serkut, sillä Kristoffer Israelsson Stiernkorsin vaimo oli Britta Månsdotter Spåra)
II Gustaf Nilsson Stiernkors & Anna Blåfield
I Nils Pedersson Stiernkors

Kukahan oli Hans Olofsson Stiernkors (Kirves) Sääksmäen voutina samoihin aikoihin kuin Paulus Nicolai kirkkoherrana?

Tämä on siis täysin arvailua ja palapelin kokoamista, tuntematta palojen kuvioita. Eräs merkittävä lähde oli Ritari Olof Tawastin jälkipolvet sekä sukufoorumin useat keskustelut.

Benedictus

25.10.14, 20:58

Karin Spåren isäksi mainitaan Thomas Jacobsson till Moisio naimisissa Ursulan kanssa, joka asui Perniön Broändassa ja jonka Paulus Nicolai Stjernkorsin poika Nils Pedersson peri.
Paulus Nikolain poika lienee Nils Påhlsson ei Pedersson?
Mistä löytyy tietoa tuosta Ursulasta?

Outika

26.10.14, 08:52

Todisteet puhuvat sen puolesta, että Sorpåssa asui Pitkä-Jöns Skalm, jonka pojan Erikin kanssa oli naimisissa Märta Nilsdr Stiernkors. Jostakin sukuselvityksestä olen lukenut, että ratsupalveluluettelossa mainittaisiin Jöns Niilonpoika Stiernkorsin olleen tuo pitkä Jöns. Pitäisi vain löytää tuo ratsupalveluluettelo, josta asia selviäsi. Tässä ketjussa mainitaan asiasta: ? Jöns, mainittiin ratsupalveluluettelossa "länge Jöns i Åbo", Väitettiin 1537, että piti yllä knihtiä yhdessä "Götstaffin" kanssa. Omisti rälssimaata Sorpon kylässä Paraisilla, ei mainita enää 1543.4
Gustaf Nilsinpoika, taulu 2 (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssisn.htm#taulu2). Eli länge Jöns ei välttämättä ollut Stiernkors vaan Skalm. Lisäksi kerrotaan, että pitkä Jöns varusti knihdin yhdessä Götstaffin kanssa eli oliko Gösta vaimo Märtan veli.

Mutta kuka oli Somerolla mainittu kirkkoherra herr Jöns vv 1549 - 1563. Saattoiko hän olla Brita Gustafsdr Stiernkorsin aviomies, Jöns Henriksson. Sopisiko ajallisesti?? Tässä ote Astrenius -keskustelusta:
Gustaf Nilsson oli Suur-Särkilahden kartanon omistaja. Hän otti (“rappade”) 1520-luvulla takaisin monta lahjoitustilaa Turun tuomiokirkolta, niiden joukossa Lemun Tenhola ja Taivassalon Tjusholm. Gustaf suoritti aatelista ratsupalvelua ja oli aatelin joukossa todistamassa kuningas Kustaa Vaasan testamenttia 1560. Hän sai vahvistuksen rälssioikeudelleen Tenholaan ja Tjusholmaan 1569.
Perinnönjako hänen ja hänen vaimonsa jälkeen toimitettiin 12.8.1588. Gustafin puolisona oli viimeistään 1546 rälssi-tytär Anna Mickelsdotter, jolle Gustaf lahjoitti Taivassalon Vuoren tilan huomenlahjana. Heillä oli lapset:

1. Måns Gustafsson, Lemun Tenholan omistaja, ratsumies 1572, sai 1599 todistuksen Turun raadilta, että hän tai hänen veljensä Ivar eivät olleet mukana kapinallisisjoukoissa Kaarle-herttuaa vastaan. Kuoli n. 1600, pso. Margareta Påvelsdotter (Munck af Fulkila).
2. Ivar Gustafsson, Suur-Särkilahden ja Kustavin Strömma-Ruonin omistaja, kuningas Juhana III:n hovijunkkari 1588, otti osaa Helsingin maapäiviin 1616, pso. Brita Sigfridsson Balk.
3. Olof Gustafsson, Kustavin Sjusholman ja Nousiaisten Sukkisen omistaja, k. 1622, pso. Cecilia Johansdotter, eli vielä 1625.
4. Brita Gustafsdotter, peri Sauvon Järksalon, Kemiön Engelsbyn ja Vehmaan Ukkilan rälssitalot, pso. Jöns Henriksson.Ursulasta on maininta sukufoorumin keskustelussa Astrenius (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-4842-p-3.html): Broändassa mainitaan vuonna 1563 "Knut i Broanda, Erich Henderss lb. t. Laucko" ja vuonna 1571 Knuuth N, h. Urssulas lb. t. Moijssijo". Kymmenysten maksaja on Knut Henriksson. Moisio voi tarkoittaa Liedon Moisiota ja Laukka tietenkin Perniön Laukkaa.

Samoihin aikoihin Liedon Moision omisti ilmeisesti yllämainitun Ursulan puoliso Thomas Jacobsson Spåre, Rälssimies 1560-1570 -luvuilla Liedon Moisiossa, joka omisti jonkin aikaa Heikkilän verotalon Liedon Nautelassa. Broändan Ursula-merkinnän perusteella voisi olettaa, että Thomas Spåre on kuollut noin vuonna 1570.

Outika

26.10.14, 12:16

Oljenkorsia haeskellessa tarkistin Brita Gustafsdotterin perinnöt: peri Sauvon Järksalon, Kemiön Engelsbyn ja Vehmaan Ukkilan rälssitalot, pso. Jöns Henriksson. Jöns mainitaan 1557 Sauvon Järksalossa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)ja Sauvon Kallaisissa 1560[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) ja Järgsalo vuonna 1589 Ifwar Gustaffsonilla. Kemiön Engelsbyssä 1553 Bertil Jönsson, Poual Nilsson ja Oleff Ionsson. Vehmaan Ukkilassa (Knaapissa) mainitaan Jöns Hindersson/Jönsson ainakin 1557 - 1560, kunnes tila merkitty Göstaf Nilsson Särkilahdelle[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Lisäksi Gustafille on merkitty Serckelaxin tila Vehmaalla 1558 ja samana vuonna Särkilahdessa (under Töpala [Töysälä?] pastorat, merkitty Jöns Thomasson[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Kuka oli tämä Jöns Thomasson?

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Sauvo 1540 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069208
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) SAY Sauvo 1560 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070075
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) SAY Vehmaa 1560 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1209314
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) SAY Vehmaa 1540 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1208050

Kivipää

26.10.14, 14:24

Oljenkorsia haeskellessa tarkistin Brita Gustafsdotterin perinnöt: Jöns mainitaan 1557 Sauvon Järksalossa[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)ja Sauvon Kallaisissa 1560[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) ja Järgsalo vuonna 1589 Ifwar Gustaffsonilla. Kemiön Engelsbyssä 1553 Bertil Jönsson, Poual Nilsson ja Oleff Ionsson. Vehmaan Ukkilassa (Knaapissa) mainitaan Jöns Hindersson/Jönsson ainakin 1557 - 1560, kunnes tila merkitty Göstaf Nilsson Särkilahdelle[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Lisäksi Gustafille on merkitty Serckelaxin tila Vehmaalla 1558 ja samana vuonna Särkilahdessa (under Töpala [Töysälä?] pastorat, merkitty Jöns Thomasson[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4). Kuka oli tämä Jöns Thomasson?

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Sauvo 1540 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1069208
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) SAY Sauvo 1560 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070075
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) SAY Vehmaa 1560 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1209314
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) SAY Vehmaa 1540 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1208050

Jöns Thomasson sattoi olla Juhana-herttuan (Turun linnan) pappi, joka siirtyi Porin ja Ulvilan kirkkoherraksi, ja joka tunnettiin Rauthia-nimellä. Engelsbyssä omisti v. 1537 rälssimaata mm. Mårten Jönsinpoika (Stiernkors, Holma-suku), joka kuoli vuoteen 1554 mennessä. Mårtenin appi oli Matts Olofinpoika (Villilä-suku) ja anoppi Maragareta Sunentytär (Ille-suku). V. 1567 Knut Henrikinpoika (Sjundby-suku) sai rälssivapauden Engelsbyssä sijainneeseen tilaan. Hänen tyttärensä kautta se kulkeutui sitten mukaan Ispoisten suvun perinnönjakoon.

Brita Gustafintyttären aviomies Jöns Henrikinpoika oli nuorempaa Maarijärvi-sukua.

Outika

26.10.14, 17:00

Benedictus

26.10.14, 18:36

Kivipää

26.10.14, 19:57

Kiitos paljon täsmennyksistä eli tämä ei ollut varmaankaan nyt oikea tie. Jäin edelleen pohtimaan, keitähän olivat Kemiön Engelsbyssä 1553 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1304994) Bertil Jönsson, Poual Nilsson ja Oleff Ionsson.

V. 1540 Engelsbyn rälssimaa näyttää olleen ulkokylänmiehen hallussa. Tapio Vähäkankaan mukaan (Genos 3/2005, s. 119) se oli kuulunut vanhastaan Bölelle. Tämä ulkokylänmies oli Kemiön Bölen säterin omistaja Mårten Jönsinpoika (Stjärnkors, Holma-suku).

Näyttäisi siltä, että tuo Engelsbyn rälssimaa oli myöhemmin(kin) lampuotien hoidossa. Tilojen omistajina olivat 1560-luvulla Liesniemen Brita, Kalmusnäsin Knut Henrikinpoika sekä Hogenskild Bielke ja tämän sisarpuoli Åminnen Kirstin Jakobintytär (Krumme). Hogenskildin rälssilampuoti oli nimeltään Olof Jönsson Smed (=Oleff Ionsson?). Smed-suvusta on ollut keskustelua eräissä muissa forumin ketjuissa.

Noiden henkilöiden maaomistukset olivat tulleet monista eri lähteistä, esim. Liesniemen Britan omistukset olivat sekä ensimmäisen aviomiehen Michel Bengtinpojan (Blåfield-suku) että Britan isän puoleisen (Savisalo-suku?) ja äidin puoleisen (Stålarm-suku) suvun peruja.

Benedictus

26.10.14, 20:59

Koska en muista, niin oliko Holma suvun vaakuna sama 6-sakarainen tähti kuin Stiernkors-suvulla, vai 5-sakarainen.
Löytyisikö Holma-suvusta juuria Someron Bartholdus Jönssonille?

Kivipää

27.10.14, 00:51

Kiitos paljon täsmennyksistä eli tämä ei ollut varmaankaan nyt oikea tie. Jäin edelleen pohtimaan, keitähän olivat Kemiön Engelsbyssä 1553 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1304994) Bertil Jönsson, Poual Nilsson ja Oleff Ionsson.

Kemiön Engelsbyssä oli 1400-luvulla Bidz-suvun maita. Henrik B:n lesken Anna Hansintyttären (Tott-suku) myöhemmän avioliiton (tytär Anna Hogenskild) kautta Engelsbyn rälssimaata periytyi hänen tyttärenpojalleen Hogenskild Bielkelle ja tyttärentyttärelleen Kerstin Jakobintyttärelle.

Outika

27.10.14, 06:35

Kiitos näistä erinomaisen tärkeistä huomioista koskien tiloja, jotka on mainittu. Näin poissulku on perusteltu hyvin.

Varmasti Stienkorsin Holman suku voisi olla tarkistamisen arvoinen. Tässä kun arvauksia edelleen saa esittää, pohdin nimien perusteella sitä vaihtoehtoa, että Nousiaisten nimismies Olof Kirves jotenkin kuitenkin liittyisi Bertiliin koska Ramsay mainitsee, että "Kirves, hade sannoligt dopnamnet Bertil, emedan sonen i en handling 1468 kallas Olof Pertonpoika". Nimet usein periytyivät, ja jos Bertil Kirves oli Olof Kirveen isä, ongelmana on se, ettei kuitenkaan Olof Kirveelle ole merkitty Hans eikä Jönns poikaa, joka voisi edelleen olla Bertil Iohanssonin isä.

Ramsay (http://runeberg.org/frfinl/0243.html)mainitsee lisäksi Elin Olofintyttären eläneen 1504 ja hän oli aviossa turkulaisen porvarin Hans Pederssonin kanssa ja lisäksi mainitaan että hän möi 1504 omaisuutta Lankisissa Virmossa, joka kuului hänen äitinsä Märta Nilsdr Stiernkorsin veljelle, piispa Magnus Stjernkorsille.

Ramsay mainitsee vaimoksi Katarinan ja saattoiko Bertil Kirveen vaimo Katarina olla sukua Stjernkors. En tiedä tulkitsenko nyt jotakin väärin, mutta jatkan edelleen ja toivon korjauksia:

"Jtem tesse effterscriffne partzeler anamadhe Lasse Ionsson till konungl. ma:ttz gårdh Mustela anno 56 aff Tammela prestegård jnuentarium, som salige mester Pedher Sergilax effter salige her Bertill her Anders Swenonis till handa inventeradhe anno etc. 29, som är oxar ett par, tiur ett stycke, kiör sex stycken, foor sex stycken, tuo lijor, huitt fate tije stycken, talrikar fiordton stycken, grytor 3 stycken, kädzleringar tu par, spadha, ett stycke, ordebilde ett stycke".

Tarkoitetaanko tässä vanhassa tekstissä Pietari Särkilahden perineen herr Bertilin, ja edelleen Pietari Särkilahden kuoltua 1529 nyt oltiin tekemässä inventaariota. Saattoiko tässä Tammelan pappilan koskevassa asiassa vuonna 1529 olla kyseinen Bertil Kirves? Varmaankaan ei, koska hän olisi ollut varmaan satavuotias elääkseen vuoteen 1529, jos Olof Bertilinpoika Kirveen syntymävuodeksi on arvioitu 1458. Ellei Bertil kuollut jo aiemmin ja nyt mainitaan tässä vuoden 1529 asiassa??

Kivipää

27.10.14, 12:15

Piispa Magnus Nicolailla (Stjärnkors) oli myös sisar Margareta Nilsintytär, joka oli naimissa Jon Steninpojan kanssa. Jossain sukujohdossa on mainittu heillä olleen kaksi tytärtä. Pojista ei ole näkynyt mainintoja. Kuinka tarkasti Margaretan jälkipolvet tiedetään?

Outika

29.10.14, 20:26

Lähteessä (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0722-0944_KANGASALA.pdf) Ylä-Satakunnan kihlakunta, Kangasalan hallintopitäjä, Pälkäneen kirkkopitäjä kerrotaan Pälkäneen kk 3.8.1568 kirkkoherra Bertilin renki Juho Knuutinpojan lyöneen haavan päähän (ehkä Antti Laurinpojalle). Lisäksi lähteessä kerrotaan seuraavaa:

Särkilahti – luettiin Pitkäjärveen mk 1540–43, Kuoreveteen mk 1544–56 ja Kavalaan lv 1557, pm 1558–69. Särchilax mk 1557, Särkilax mk 1558–61, 1570, Serchilax 1560, Serckilax mk 1564, 1571.

PERTTU JUHONPOIKA mk 1557–66, pm 1558-. Äv 1557: 1½, 1559: 2, 1564: 1½. Bertill Iönss. mk 1557, Bertill Ionson mk 1558, 1564, Bertill (Bertil) Serkilax (Särkilax) mk 1565-66, pm 1561-65. Lv 1557–59: 4-1-6 / 1561–62: 4½-2½ / 1564–71 ka 5/8. Vuonna 1557 Bertil Serkilahden myi voudille kiihtelyksen (40 kpl) oravannahkoja saaden 8 äyriä 4 äyrityistä, VA 2032 f. 12. Sak tk 16.3.1560 Bertil Särckilax oli rikkonut Olavi Kuparin (Vähäsalmi talo II) peltokaluja (åkerstockar, tarkempi laatu vaikeata määritellä).

Kuka tämä Perttu Juhonpoika eli Bertil Ionsson Serkilax oli?

Outika

31.10.14, 07:10

Herra Jönsin eli Hansin taustasta ei tiedetä tarkasti. Kangasalan Särkilahdessa asui vuonna 1540 Jöns Olsson Särkelax. Mainitaanko samalla tilalla leski Maritt vuonna 1558.[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) Jöns Serkilaxin jälkeen mainitaan Pål ja Bertil Ionsson Serkilax (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450432)[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), vuodesta 1558 aina vuoteen 1568[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3).

Kuka oli tuo leski Maritt? En tiedä sopivatko tapahtumat ajallisesti toisiinsa, mutta Monikkalan Roselissa asui kirkkoherra, maarovasti Olof Olofsson 1562 – 1584 ja vuodesta 1585 herr Olofin leski Margeta (joka oli myöhemmin kirjattu Maritt -nimellä). Saattoiko Monikkalasta tulla Särkilahteen Jöns Olsson ja leski Maritt kun Monikkala liitettiin Liuksialaan. Oliko kyseessä Margareta Stierna jos Jöns Olofsson olisi ollut Stierna, sillä hän käytti sinettiä, jossa oli kuusisakarainen tähti. Saattoiko Särkilahden Jöns Olsson olla sama henkilö, joka toimi Liuksialassa kirjurina 1568 ja käytti em. sinettiä.

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Kangasala Särkilax 1640 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450327
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) SAY Kangasala Särkilax http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450327
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) SAY Kangasala Särkilax http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450432

Benedictus

31.10.14, 07:22

Heitän huomion, että Ylä-Satakunnassa vaikutti pappissuku, jonka nimi oli Särki. Mistä suku ilmaantui ei ole tietoa.

Särki, Johannes Matthiae (K 1623)

Rubellius, Johannes Matthaei, Johan Mattsson
Janakkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5019) kirkkoherra, mainitaan 1599–1616; Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kirkkoherra 1616.
K Lempäälä (23.4. jälkeen) 1623.
P Hebla Mattsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja peri kesäkäräjillä 1623 miesvainajansa saatavia pitäjäläisiltä.

Kivipää

31.10.14, 14:04

Särkilahden Bertiliä ennen näkyy Jöns Särkilahti ja myös Jöns Seppä. Edellisellä aukeamalla on Jöns Henriksson ja perään Jöns Smed. Nämä siis SAY 1540-59, Kangasala, Orivesi, aukeamat 64 ja 65. Jöns Särkilax näkyy v. 1546 myös aukeamalla 63. Holma-sukuinen Mårten Erikinpoika käytti lisänimeä Stjerna. Hänen sinetissään oli viisisakarainen tähti ja risti. Hän omisti isänsä suvun peruina maata myös Kemiön Engelsbyssä.

Outika

31.10.14, 17:14

Liuksialan kirjurin Jören Olssonin sinetti 1568: sinetti (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies17.jpg). Kuka oli Särkilahden Jöns Olsson ja leski Maritt? Saattaisiko tämä Bertil Ionsson olla etsitty henkilö?

Julle

01.11.14, 12:46

< Heitän huomion, että Ylä-Satakunnassa vaikutti pappissuku, jonka nimi oli Särki. Mistä suku ilmaantui ei ole tietoa.

Särki, Johannes Matthiae (K 1623)

Rubellius, Johannes Matthaei, Johan Mattsson
Janakkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5019) kirkkoherra, mainitaan 1599–1616; Lempäälän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5050) kirkkoherra 1616.
K Lempäälä (23.4. jälkeen) 1623.
P Hebla Mattsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja peri kesäkäräjillä 1623 miesvainajansa saatavia pitäjäläisiltä. >

Minulla on kirjattuna kaksikin Johannes Särkeä, mutta missä vaiheessa Särki nimi otettiin käyttöön? Minusta vasta jälkimmäinen Johannes Eerikinpoika otti sen. Nuo nimet ja paikat kyllä viittaisivat Maexmonatuksen pappissukuun Maskun seudulle Sepän taloon?
En tiedä mitä vielä löytyisi tuosta kirjasta Mistä olemme kotoisin, joka on lähdeviitteenä?

Tutkimsiin

Benedictus

02.11.14, 12:33

Kysymys Sursill tutkijoille. Carl Påhlsson käytti tähtisinettiä: oliko kyseinen sinetti jo isänsä Påhl Perssonin käytössä?
http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/rsinettike.htm
Kyseessä siis entinen pohjanmaan vouti, Hämeenkyrön Osaran ja Tuokkolan isäntä, nimismies.

Liuksialan kirjurin Jören Olssonin sinetti 1568: sinetti (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies17.jpg). Kuka oli Särkilahden Jöns Olsson ja leski Maritt? Saattaisiko tämä Bertil Ionsson olla etsitty henkilö?

Totuus lienee tässäkin tapauksessa äärimmäisyyksien keskivälillä. On selvää että Pipin Pieneen ulottuvat sukujohdot ovat mielikuvitusrakennelmia, mutta yhtä varmaa on että Didrik Perssonilla oli sinetissään Stiernkors-suvun vaakuna, vieläpä erittäin tarkasti kuvattu.

Didrik Persson oli tyypillinen ammattiratsumies, hän aloitti palveluksensa Knut Jönssonin (Kurck) johtamassa hovilipustossa 1589 kahdella hevosella. Kun aikoinaan keräsin tietoja ensimmäisistä satakuntalaisista rälssittömistä ratsutalollisista, pidin mahdollisena, että hän oli yksi niistä monista ruotsinmaalaisista ratsumiehistä, joita tuli Suomen ratsuväkeen Venäjän-sodan aikana. Hänellä ei ollut mitään perittyä omaisuutta Suomessa. Hänen vaimonsa Brita osti 1601, miehensä ollessa sotaretkellä, Ikaalisten Kurkelan kylän kolme taloa, jotka oli 1596 läänitetty Didrik Perssonille ratsupalvelusta varten (Hämeenkyrön käräjät 14.10.1601, KA 222a:113v).

Hänen uransa oli samankaltainen kuin Karkun Rainion Hans Jönssonin, joka oli Ruotsista kotoisin päätellen siitä että hänen ensimmäinen ratsupalvelijansa oli nimeltään Måns Elofsson. Molemmat palvelivat hovilipustossa, hankkivat ratsupalveluksen kautta huomattavan maaomaisuuden Suomessa ja molemmat näyttävät avioituneen aatelistaustaisen suomalaisen naisen kanssa.

Didrik Persson oli ainakin kolmesti naimisissa. Ehkä Anders Thuroniuksen isän äiti ei ollut hänen aatelistaustainen vaimonsa tai sitten yhteys Stiernkors-sukuun oli niin kiemuraista laatua että Thuronius piti viisaimpana siitä vaieta.

Summa summarum: sinettikuvion selvää todistusta ei voida noin vain kieltää, mutta mitään johtopäätöksiä siitä ei voida tehdä, jollei uusia lähteitä tule esille.

Henrik Impola

Tiirikka on kyllä sen tason mies, että hän ansaitsee vähän enemmän selvitystä.
Siis:Ylä-Satakunnan alikirjuri v.1581 2338;27
Rästiverojen kerääjä 1582-1588 2339;44
Muinoin kihlakunnankirjuri 2339;13
Kuitti kuukausimuonasta 1588 -1590 2339;52
Kirje Wiikin Erik Simonpojalta, jonka osoitteessa hänen mainitaan nyt
olevan Turussa 2339;47
Sitten se kuuluisa sinetti: löytyy Uudenmaan voudintileistä muutamasta kuitista
Päiväys on 19.8.1592 Kuitteja on 3
3468;118, 3468;125 ja 3468;126. (aika suttuista tekstiä tosin)
Hän on parin muun kanssa ostamassa heiniä lähetettäväksi Narvaan.
Hän ratsastaa nuijasodan aikana ja sen jälkeen Antti Laurinpojan lipppueessa
Katselmus 1597 WA 40 MR 1597/3. Ja Antti Laurinpojan hovilippueessa
WA 40 MR 1597/20.
Liisa R

Outika

02.11.14, 14:55

PERTTU JUHONPOIKA mk 1557–66, pm 1558-. Äv 1557: 1½, 1559: 2, 1564: 1½. Bertill Iönss. mk 1557, Bertill Ionson mk 1558, 1564, Bertill (Bertil) Serkilax (Särkilax) mk 1565-66, pm 1561-65. Lv 1557–59: 4-1-6 / 1561–62: 4½-2½ / 1564–71 ka 5/8. Vuonna 1557 Bertil Serkilahden myi voudille kiihtelyksen (40 kpl) oravannahkoja saaden 8 äyriä 4 äyrityistä, VA 2032 f. 12. Sak tk 16.3.1560 Bertil Särckilax oli rikkonut Olavi Kuparin (Vähäsalmi talo II) peltokaluja (åkerstockar, tarkempi laatu vaikeata määritellä).

Kuka tämä Perttu Juhonpoika eli Bertil Ionsson Serkilax oli?Kangasalan Särkilahdessa asui vuonna 1540 Jöns Olsson ja vuosina 1544 – 1546 tilalle on kirjattu Pål. Vuosina 1547 – 1551 merkinnät puuttuvat ja vuonna 1552 mainitaan Jöns Serkilax ja vuonna 1553 Jöns Seppä Serkilax. Jöns Serkilaxin patronyymi Henriksson on kirjattuna samassa lähteessä Kangasalan hallintopitäjä, Pälkäneen kirkkopitäjä. Jöns Serkilaxin jälkeen tilalla mainitaan Bertil Ionsson Serkilax[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1), vuodesta 1557 aina vuoteen 1568[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Tilaa isännöi Sigfrid ja Mats ennen kuin se siirtyy Olof Cuparille ja pois Särkilahdelta.

Eli Kangasalan Särkilahteen vv 1557 - 1568 kirjatun Bertilin isä lienee ollut Jöns Henriksson, ellei hän ollut jo 1540 kirjattu Jöns Olsson? Kangasalan kirkosta löytyneiden tilikirjojen tiedoissa mainitaan pappi Dominus Johannes Huittisista, jolle maksettiin palkkaa messun pitämisestä (”dominus iohannes e hijwttis fa:meijsa vii mark suark cum i öre) ja hän on luultavasti sama henkilö ”her Jöns i Huittis” (Hwittis), joka vuonna 1534 sai kuninkaalta virkavahvistuskirjan toimeensa (Arwidsson, Handlingar V, 320)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Paimenmuistion mukaan Huittisten ensimmäisen kirkkoherran tiedetään olleen Andreaksen 1550 – 1554. Jolloin her Jöns i Huittis oli jo ennen häntä virassa. Tiedetäänkö kuka tämä herra Jöns oli?

Jos todistettavasti Bartholdus Iohannis käytti Stiernkorsin sinettiä, oli sinetti lähes identtinen Pietari Särkilahden käyttämän sinetin kanssa. Missähän vaiheessa Stiernkorsin nimi otettiin käyttöön jos Pietari Särkilahti jo käytti tähti-risti -kuviota sinetissään, mutta hänestä kirjoitetaan Särkilahden nimellä. Oliko Stiernkors nimi oli jo käytössä, ellei sinetti informoinut jostakin muusta?

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Satakunta – Kotiseututkimuksia VI 1926 http://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_VI.pdf

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Kangasala Särkilax http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450327
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) SAY Kangasala Särkilax 1560 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450432

Kivipää

02.11.14, 16:17

Jos todistettavasti Bartholdus Iohannis käytti Stiernkorsin sinettiä, oli sinetti lähes identtinen Pietari Särkilahden käyttämän sinetin kanssa. Missähän vaiheessa Stiernkorsin nimi otettiin käyttöön jos Pietari Särkilahti jo käytti tähti-risti -kuviota sinetissään, mutta hänestä kirjoitetaan Särkilahden nimellä. Oliko Stiernkors nimi oli jo käytössä, ellei sinetti informoinut jostakin muusta?

Tulikohan Stiernkors-nimi käyttöön vasta ritarihuoneeseen kirjaamisen (1620-luvulla) myötä?

Outika

03.11.14, 07:04

Kangasalan hallintopitäjän tiedoissa kerrotaan enemmän Heikki Sepästä.

Kangasalan hallintopitäjän tiedoissa kerrotaan Timoteus Poualssonin hankkineen Harhalasta Heikki Sepän talon. Sitä ei tunneta kuinka hän sai talon nimiinsä. Timoteus oli Sääksmäen kirkkoherran Paulus Nicolain (Särkilahti) poika, joka 1550 lopulta lähtien oli vallannut itselleen vuoteen 1571 mennessä pääosan Sääksmäen Rapolasta ja Voipaalasta. Hän toimi tuolloin Sääksmäen läänitysvoutina ja oliko tämä menestyksen avaintekijä. Henrik Eriksson Seppä eli oikea nimensä oli talon mukaan Henrik Eriksson Harhalainen, ja hän asui Leppäveden kylän taloa 17 eli Harhalaa vv 1553 - 1583, mutta oli ilmeisesti muuttanut Kuhantaipaleeseen ja sitten Heikki Seppä kirjattiin yhtenä vuonna Särkilahteen 1553, mutta oliko hän sittenkään Bertilin isä.

Valistunut tietoa ja jopa arvaukset ovat tervetulleita asian pohdinnassa...

Benedictus

06.11.14, 20:47

278. Anders Pauli (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies278.jpg), ratsumestari, 1617. Katso Ruuth sivu 320. "Anders Pauli, jonka suvulla kyllä näkyy olleen omakin vaakunansa (No 38 ja 83), piti sinetissään Sjernkorsien tähden ja ristin (No 278). Hän kirjoitti itsensä Saarioisten Sillantaustan herraksi, joka kartano oli kuulunut eräälle rälssittömään säätyyn joutuneelle haaralle viimemainittua sukua, ei kuitenkaan tietoa, oliko Pauli jossakin sukulaisuussuhteessa näiden Stjernkorsien kanssa" (T. H. 224; 35.).

sl. 1650 Abraham Ikalensis Abrahamus Abrahami, Satacundensis 766 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=766). Vht: Ikaalisten kirkkoherra Abraham (Abrahamus Jacobi, † 1669) ja Anna Henriksdotter. Ylioppilas Turussa sl. 1650. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1650/51] Abrahamus Ikalensis, Philosophiæ Magist. Pastor in Ikalis. Obiit A:o 1675. Respondentti 10.1652, pr. Eskil Petraeus U1 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U1). Respondentti 14.12.1653, pr. Anders Thuronius 663 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=663). Alimman luokan stipendiaatti kl. 1654 – sl. 1654. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1655 – sl. 1655. Respondentti 7.5.1656 pro gradu, pr. Abraham Thauvonius 14 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=14). FM 5.6.1656. Keskimmäisen luokan stipendiaatti kl. 1657 – sl. 1657. Ylimmän luokan stipendiaatti kl. 1658 – sl. 1658. — Ikaalisten kirkkoherran (isänsä) apulainen 1658, kappalainen ja vt. kirkkoherra 1661, vakinainen kirkkoherra 1669. Suomenkielinen kirjailija. Synodaaliväitöksen preeses pappeinkokouksessa Turussa 1667. † Ikaalisissa 1675.

Pso: (jo 1661) Sofia Andersdotter Paul tämän 1. avioliitossa († 1694).
Pson seur. aviomies: Ulvilan kirkkoherra, professori, FM Gabriel Fortelius 1129 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1129) (yo 1656, † 1721).(Alftanus!)

Serkku: Längelmäen kirkkoherra, FM Johan Lilius 690 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=690) (yo 1648/49, † 1663).
Poika: pataljoonansaarnaaja Anders Oselius 2830 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2830) (yo 1679/80, † 1692).
Tyttärenpoika(?): kornetti Gabriel Hedman 4364 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4364) (yo 1698, † ~1710).
Lanko: Tyrvään kappalainen Abraham Fabricius 627 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=627) (yo (1648), † 1685).
Vävy: Turun akatemian vt. kvestori Per Gers 1542 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1542) (yo 1662, † 1684).
Vävy: porilainen raatimies Gabriel Prytz 2693 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2693) (yo 1678/79, † 1715).
Vävy(?): Porin triviaalikoulun nim. kollega Pehr Arctopolitanus 3373 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3373) (yo 1686/87, † ~1698).
Vävy(?): Porin triviaalikoulun apologista Johan Lepus, myöh. Lagus 3906 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3906) (yo 1692/93, † 1740).
Viittauksia: HYK ms., Satak. osak. matr. I #63; KA valtakunnanregistratuura 16.10.1640 f. 363 (Öpett breff och Confirmation, för vnder lagmannen i Södre Finne Lagsagu Hindrich Jacobsson, på 20 öres land i Wiala by, Lempelä Sochn och öfre Satagunden att niutha för Russtiänst ... Hindrich Jacobson wijst Sahl: K: M:tz wår K. Herfaders, loffwärdigst i åminnelses breff, Daterat Stockholm den 13 Januarij A:o 1628 gifwit hans hustrus förre Mans fader Christopher Pärsson, oppå Tiugu öres landh vthi Wiala by), 17.7.1641 f. 113 (Öpedt breef för Almogen aff Ickalis Kyrkioheldh i Tafwaste Kiro opå Tolff tunnor Span:ll åhrligen i Tu åhrs tijdh ... till hielp åth dheres nybegynte Kyrkiobyggning), 24.12.1645 f. 294 (Confirmation för framledne [Ryttmästeren] Andreæ Pauli Söner, på någre godz i Finlandh ... hans Broder framledne Öfwersten Zacharies Pauli ... denne Andrees Pauli effterlåtne 2:ne Söner, som ähr Axell Andersson och Andrees Andreesson), 24.12.1645 f. 295 (Donation för framlidne Zachries Pauli Enkia [Fru Brita Hårdh] och Arfwinger på någre godz, som framledne Ryttmästeren Andres Pauli hafua warit bebrefwadhe), 16.12.1647 f. 392 (Donation för Capiteen Leut. Anders Paul på ett hemman vnder Norköpingz Besluut ... ett hans egit Skattehemman Jerfwi Hafwesta be:dt om fyra Skatt, vthi Säxmäki Häradh och Saris Sochn belägit, som han sielf besitter), 9.2.1661 f. 3 (Donation för Majoren Anders Pauli på någre godz i Finlandh ... Gårdar och hemman, som Hans Sal. broder Axel Pauli slagen i Pryssen, hafwer possiderat, och hans framledne Sal. Fader äre först under frelses rättigheet medh Norköpings beslutz willkor donerade, A:o 1621 d. 22 Octobr., i Finland, Tafwastehuuss lähn, Nedre Säxmäki Häradh och Saris Sochn belägne i Säthegården Kurisjärfwi Skatt en, Käisälä Skatt en tridiedeels, och Tarkila fierding Tyreserä Eskill Larsson Halfandre öres landh),

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1093168
Saarioisten Sillantaka.
Ivar Israelsson Stiernkors ja leski Kirstin
Anders Pauli

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1093942
Hustru Kirstin
Henrik Jönsson Laitila Kirstinin 2. puoliso

Miksi Anders Pauli käytti Stiernkors sinettiä, Miksi tyttärensä tai pojantytär oli Abraham Ikalensiksen ja Gabriel Alftanuksen (stiernkors sinetti) vaimo?

Oliko Anders Paulin vaimo Israel Påhlsson Stiernkorsin tytär?

Benedictus

07.11.14, 08:18

Lisään tänne Sääksmäen Stiernkors sukua lisää.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11148
Lainaus Jukkis:
Olivatko nämä Abraham Israelsson Värre ja Ivar Israelsson Stiernkors Israel Påvelsson Stiernkorsin poikia ja siis veljeksiä?

Abraham Israelsson Värre, Ratsumies, kuollut 1628 tai 1617
Puoliso: N.N.,.
Poika:
Pehr Abrahamsson Värre, Talollinen, kuollut 1652 Sääksmäki,Anajala.
Puoliso: Brita Jöransdotter, kuollut 1654 Sääksmäki,Anajala.
Lapset:
Cnut Persson Halkiomaa o.s. Värre, syntynyt 17.1. 1619
Sääksmäki,Huittula.
Elin Persdotter Värre, mainitaan leskenä 1639.
Puoliso: Lauri Pertinpoika Raija, (Raijan isäntä noin 1628-1639)
Poika:
Knut Larsson Raija, syntynyt 15.2.1614 Sääksmäki Huittula,
kuollut 17.4.1707 Sääksmäki Huittula Raija

Henric Persson Halkiomaa, syntynyt Sääksmäki,Huittula.
Anna Persdotter Värre, syntynyt Sääksmäki,Huittula.
Carin Persdotter Värre, syntynyt Sääksmäki,Huittula.

Ivar Israelsson Stiernkors, kuollut noin 1617.
Puoliso: Chirstin Christoffersdotter, kuollut 1674 Sääksmäki,Sillantaka
Lapset:
Anna Ivarsdotter Ståhl, syntynyt 1595 Sääksmäki, kuollut 1654
Sääksmäki.
-Huom.Tämän Anna syntymäaika ei voi olal näin aikainen, koska silloin äitinsä olisi ollut noin 100-vuotias kuollessaan.
Christoffer Ivarsson Ståhl, Nimismies, syntynyt Sääksmäki,Sillantaka.
Axel Ivarsson Ståhl, syntynyt Sääksmäki,Sillantaka, kuollut jälkeen 1678
Pirkkala,Sankil.
Carin Ivarsdotter, syntynyt noin 1615 Sääksmäki,Sillantaka.
Puoliso: Isak Johansson Porila, syntynyt Sääksmäki,Maatiala.

Puolison vanhempia:
(i) Johan Isacsson Porila, Talollinen Porilassa 1607-, Uittamon isäntä -1613.
(ä) N.n. Simonsdotter Borre.
(äi) Simon Henricsson Borre, Uittamon isäntä 1600-, Porilan isäntä 1607-.
(ää) N.n.

Lapset:
Johan Isaksson Porila, Kuudennusmies, syntynyt noin 1638 Sääksmäki, Maatiala, kuollut 15.6. 1712 Sääksmäki, Maatiala.
Puoliso: Caisa Ericsdotter, syntynyt 1633, kuollut 12.7. 1695 Sääksmäki.

Carl Isacsson Porila, Sääksmäen Maatialan Porilan rusthollari, syntynyt 1645 Sääksmäki,Maatiala, kuollut 8.1. 1688 Sääksmäki,Maatiala.
Puoliso: Lisa Olofsdotter Kokkila, syntynyt 1654 Sääksmäki,Linnainen, kuollut 22.1. 1697 Sääksmäki,Tarttila,Iso-Nikkilä.
Puolison vanhempia:
(i) Olof Mattsson Kokkila, Talollinen Linnaisten Kokkilassa 1670-1699, syntynyt 10.8. 1624 Sääksmäki,Linnainen, kuollut 26.2. 1699 Sääksmäki,Linnainen.
(ä) Valborg Grelsdotter, Gammal moor, syntynyt 1620, kuollut 4.6. 1710 Sääksmäki,Linnainen.
(ii) Matts Kokkila.
(iä) Brita Henricsdotter Kokkila, syntynyt Sääksmäki Linnainen.
(iäi) Henric Kokkila.
(iää) Anna Henricsdotter.

Margareta Ivarsdotter,.
Näiden Ivarinlasten äiti siis oli tuo edellisen viestin Kirstin Cristoffersdotter, Laitilan Henrik Jönssonin 2.puoliso.

Pekka Hiltunen

07.11.14, 14:40

-Huom.Tämän Annan syntymäaika ei voi olla näin aikainen, koska silloin äitinsä olisi ollut noin 100-vuotias kuollessaan

Kyllä korkeaan ikään on päästy varsinkin säätyläisissä maan sivu; m.m. eräs talonpoika, Esko Jaakonpoika Mynämäen (Karjalan) Runolasta mainitaan isäntänä 1668, jolloin on henkikirjaan merkitty, että on 110-v. Vaikka keskimääräinen elinikä on ollut huomattavasti nykyistä alhaisempi aikuisillakin, on vuosituhannet ollut tapauksia, joissa "Ison Kirjan" ihmiselle määrätyt elinvuodet, 120 on pyyhkäisty ohi. Mitään erityisiä vanhenemista hidastavia mutaatioita ei Uudella eikä Uusimmallakaan Ajalla tiedetä ilmaantuneen ihmisen genetiikaan.

PH

Pekka Hiltunen

07.11.14, 14:59

Aimo

07.11.14, 18:27

278. [B]

Miksi Anders Pauli käytti Stiernkors sinettiä, Miksi tyttärensä tai pojantytär oli Abraham Ikalensiksen ja Gabriel Alftanuksen (stiernkors sinetti) vaimo?

Oliko Anders Paulin vaimo Israel Påhlsson Stiernkorsin tytär?

Ramsay ilmoittaa Anders Paulin (s.n.1584) (vihkimättömäksi) puolisoksi Gertrud Isakintyttären. Gertrud Isakintytär olisi sittemmin Ramsayn mukaan ollut Anders Paulin palvelijan Sigfrid Matssonin puoliso. Gertrudin patronyymi Isak panee kysymään voisiko hän olla Isak Timoteuksenpojan (Stiernkors) tytär? Ramsay ilmeisesti tiesi, ettei ole?

Otaksutaanko että Gertrud oli Anders Andersson Paulin (s.1611) äiti?
Abraham Abrahamsson Ikalesiksen puoliso Sofia oli Anders Andersson Paulin tytär.

Aimo

Benedictus

07.11.14, 22:00

Benedictus

07.11.14, 22:17

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/371755.html?1408884397

Tässä kiinnostava Stiernkors hypoteesi.

Aimo

08.11.14, 00:08

Lainaus:
Turun kämnerinoikeutta 1643-44 niin törmäsin pariin juttuun ratsumestari Anders Paulista. Toisessa hänen vaimonsa Karin Andersdr riitelee miehensä luutnantti Anders Paulin Tukholmasta tuomasta suuresta arkusta Mårten Tammilaisen kanssa. Joku rosvo oli käynyt rikkomassa lukon tms.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139762

http://runeberg.org/frfinl/0328.html

Anders Andersson Pauli oli tuohon ylläolevaan aikaan luutnantti eli lienee kyse hänestä.
Abraham Ikalensiksen puoliso Sofia olisi siis Karin Andersdotterin tytär.

Ramsey mainitsee, että Sillantaka palasi Sthåhl-Stiernkors suvulle Anders Paulilta 1626.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1093942
Ylläolevan mukaan Henrik Jönsson Laitilalle ja Sthål lasten äidille Kirstin Cristoffersddotterille.

Abraham Ikalensiksen ja Sofia Andersdr:n lapsia:
Sophia (äidin mukaan)
Katarina (äidin äidin mukaan)
Anders (äidin isän ja äidin äidin isän mukaan)
Maria (äidin sisaren mukaan)

Erikoista, että isänpuolelta ei näy tulleen yhtään nimeä.

Pauli ja Ståhl -yhteyksistä voi mainita vielä:

Anders Andersson Paulin tytär Maria Andersdr esiintyy käräjillä karattuaan miehensä Gabriel Forteliuksen luota Sigfred Harckmanin matkaan. Tässä yhteydessä otetaan esiin myös hänen ilmeisen lyhytaikainen ja lapseton suhteensa Karl Kristoffersson (Sillantaka) Ståhlin kanssa. Tämän Karlin isä on Kristoffer Ivarsson (Stiernkors) Ståhl.
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=766
http://www.valkeakoski.fi/attachments/kirjasto/hamalaisia_kartanoita_ja_suurtiloja.pdf

Onko tuo Gabriel Fortelius sama kuin Sofia Paulin toinen puoliso Abraham Ikalensiksen jälkeen?

Aimo

Benedictus

08.11.14, 00:29

Aimo

08.11.14, 01:00

Ruokolahden käräjät 14.6.1687 s. 157–160 (Oppå höghwelborne H:r Baronens och Vice Landzhöfdingens i Orthen Communica:on, af dhe interrogatorier, som Krigz Rettn i Narfven, fordrar af för detta Corporaln Gabriell Erichsonn förcklaring öfwer, angående des förre hustros, Maria Andersdothers Pauli, förrymande, med Constabeln Sigfred Harckman ...

Kyseessä lienee korpraali Gabriel Eriksson ei Gabriel Fortelius.

Eri henkilöt varmaankin ovat kyseessä. Olen joskus tehnyt ylitulkintaa sillä perusteella, että Anders Andersson Pauli ja Gabriel Fortelius esiintyvät yhdessä Jeremias Walleniuksen kummeina. http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=3232.
Tuo suhde toki saattaa olla taustana Sofia Paulin ja Gabriel Forteliuksen avioon.

Benedictus

08.11.14, 08:31

(1667. 31 Decemb. natus est mihi 660 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=660) filius. 1668. 5 Januar. per s. s. baptismum Jeremiæ nomen nactus. Compatres: Major D:n Andreas Pauli. Socer meus R:dus D:n Petrus Pistålhelm 1268 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1268). vice hipparchus D:n Barthollus Gylich. Judex, D:n Petrus Thomæ. Candidatus, D:n Gabriel Fortelius 1129 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1129). Studiosus D:n Andreas Pacchalenius 1826 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1826) et Johannes Lund. Commatres: D:na in Haudois. D:na in Cuurila, Elisabetha Pistålhielm et uxor M. Isaaci Stenii);

Vaikuttaisi, että kaikkien noiden henkilöiden välillä ei ole sukusuhteita.

Kukahan oli Anders Paulin II vaimon Karin Andersdotterin isä?

virpinissila

08.11.14, 09:07

Jos joku kokoaa näitä Sääksmäen Särkilahtia: Marketta Timoteuksentytär oli euralaissyntyisen, Sääksmäellä vaikuttaneen ja sittemmin Eurajoen Kainun kylään asettuneen kirjurin Tuomas Pentinpojan ensimmäinen vaimo. Tuomas myi Eurajoella ollessaan vaimon perintömaan vuoden 1587 tienoilla Sääksmäen Ritvalasta Kristoffer Bertilinpojalle. (Genos 4/2010: 136, 137, 141). Lisävarmennuksena minulla on jossakin mikrofilmiltä otettu tieto valituksesta, jonka Marketta Timoteuksentytär teki kuninkaalle poikansa kohtelusta Rauman koulussa, eli patronyymi varmistuu.
Kirjurin toinen vaimo oli Huittisten kirkkoherran Petrus Thomaen tytär Elin.

Virpi Nissilä

Liisa R

08.11.14, 10:39

Ivar Israelinpoika ratsasti Anders Paulin lippueessa kuolemaansa asti noin vuoteen 1619.
Kuningas antoi Sillantaan Anders Paulille 12.6.1619. VA 4458;26
ja Anders Paul piti Sillantakaa asumakartanonaan.

1626 Sillantaka palautuu edellisille omistajille 1626 ja Anders Paul ottaa uudeksi asumakartanokseen Kurisjärven. VA 4484;13.

Anders Paul saa muutoksesta korvausta 20 taalaria 28 äyriä. VA 4490; 22
Kirje on kirjoitettu Kurisjärvellä 2.augusti 1626.

Kun nyt Sillantaka oli taas Ivar Israelinpojan perikunnalla ja Kirsti asui Hämeenkyrön Laitilassa, Sillantakaa viljeli lampuoti, joka maksoi vuokraa Laitilalle. (4 vuoden ajan)

Liisa R

Aimo

08.11.14, 13:30

Kukahan oli Anders Paulin II vaimon Karin Andersdotterin isä?

Ennen tätä viime päivien keskustelua vajavainen käsitykseni on ollut, että Anders Andersson Paulin lapset olisivat syntyneet aviottomina tuntemattoman naisen kanssa. (olikohan aiheesta jossain aiemmassa keskustelussa Esko Karisalmen viittaus Seppo Suvannon Akaan historiaan?) Myöhemmällä iällä hän on avioitunut Anna Margareta von Schlaw Rosenlewin kanssa. Tuolla Turun kämnerioikeuden kirjauksella 1644 ilmenee siis, että Anders Andersson olisikin ollut aviossa, koska käytetään titteliä "hustru" Karin Andersdotterista. Eikö Karin siis olisi ilmeisesti 1. vaimo ja Anna 2. vaimo?

Vanhan ratsumestari Anders Paulin puolisona ja Anders nuoremman äitinä mainitulle Gertrud Isakintyttärelle voisi esittää isäkandidaatiksi Isakia jonka jälkeläisiä on esiintynyt Porilassa ja Uittamossa (myös tämän viestiketjun mukaan). Toteutuisiko siinä Ramsayn attribuutti "ofrälse".

Aimo

Benedictus

08.11.14, 18:11

Ajattelin tässä, että voitaisiinko yrittää koota Sääksmmäen Stiernkorseista yhteistietue.

Sukua näyttäisi olevan paljon ja siitä vaikuttaisi olevan runsaasti tietoa, mutta sitä ei ole kerätty yhteen.

Tuntuu mahdolliselta, että tämä haara voisi olla myös Somerus-suvun takana.

1. Sääksmäen kirkkoherra Paulus Nicolai Stiernkors.

Paulus Nicolai (K 1566)

Påvel Nilsson
Kotoisin Särkilahden kartanosta Taivassalosta. V Turun kaupungin porvari ja pormestari, Taivassalon Särkilahden kartanon omistaja Niilo Pietarinpoika / Nils Pedersson (liikanimeltä "Kiukku-Niku / Arg Nisse") ja piispa Magnus Nicolai (Maunu III Särkilahden) sisarentytär Kaarina Olavintytär/Karin Olofsdotter Kirves; Paulus Nicolain vanhempi veli oli Suomen ensimmäisenä uskonpuhdistusmiehenä tunnettu, raamattuhumanismin keskeisessä opinahjossa Louvainin yliopistossa ja myös Rostockissa ja mahdollisesti Wittenbergissäkin opiskellut Turun tuomiokapitulin kanunki ja todennäköisesti vähän ennen varhaista kuolemaansa (K 1529) arkkiteiniksi (archidiaconus) noussut maisteri Petrus Nicolai (Pietari Särkilahti / Peder Särkilaks).
Sääksmäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5102) kirkkoherra 1536; Hattulan ja Sääksmäen kihlakuntien rovastikunnan maarovasti ainakin 1541–1552.
Paulus Nicolai omisti osan Suur-Särkilahden kartanosta Taivassalossa. Ennen Sääksmäelle tuloaan hänen valitettiin kotipitäjässään Taivassalossa "ryöstäneen talonpojilta niityn, pitäneen sitä kuusitoista vuotta hallussaan, ja kun eivät talonpojat tahtoneet sitä luovuttaa hänelle, polttaneen näiden kolme latoa". Jutikkalan (1934) mukaan "hänen ja hänen perillistensä irtaimiston suuruudesta ja vielä selvemmin siitä, että hän saattoi hankkia molemmille pojilleen melkoisia maatiloja – – näkyy, minkälaisen omaisuuden hän ahneudellaan ja häikäilemättömyydellään ehti kerätä".
K Sääksmäki tammikuussa 1566, sairastettuaan 13 viimeistä elinvuottaan.
P N.N.

Mielestäni Jutikkala on hieman puolueellisesti arvostellut Paulus Nikolaita, ilman selkeää todistusta.
Vanhalla aatelissuvulla ja rikkaan porvarin pojalla lienee ollut aikapaljon varoja itselläänkin.

Kuka oli Paulus Nikolai Stiernkorsin vaimo tai vaimot?

Kuinka monta lasta hänellä tiedetään olleen?

2. Lapset:
Israel Påvelsson Stiernkors
Timoteus Påvelsson Stiernkors
----------------------------------------------------------------

Israel Påvelsson Stjernkors
i borgläger1567, Hämeenlinna1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/wc_src.htm#C1)
ryttare under Hoffanan15711 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/wc_src.htm#C1)
fogdeBET 1573 AND 1582, Sääksmäki1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/wc_src.htm#C1)
fogde öfver krono och ödeshemman sam tullkvarnar i Tavastehus län15871 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/wc_src.htm#C1)
Deathbef 15891 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/wc_src.htm#C1)
FatherPåvel Nilsson/Paulus Nicolai Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_358.htm) (-1566)

Misc. Notes

Israel Paavalinpoika Särkilahti on tyypillinen sen 1500-luvun jälkipuoliskolla esiintyneen henkilöryhmän edustaja, joka ennakkoluulottomana ja dynaamisena muutoin staattisessa yhteiskunnassa loi itsellleen merkittävän paikallisen uran ja keräsi - osittain virka-asemaansa hyväksikäyttäen - ajan oloihin katsoen suuren maaomaisuuden. Se ei sovi mihinkään nelisäätyjärjestelmän lokeroon. Vaikka Israel kuului vanhaan rälssisukuun, jonka aateluus myöhemmin vahvistettiin ritarihuoneeseen kirjoittamalla, hänen tiloistaan ei tullut säteriä eikä edes rälssiä, hänen isoisänsä oli porvari ja isä sekä setä pappeja, jälkimmäinen tunnettu uskonpuhdistaja Pietari Särkilahti.

Israelin varhaisimmista vaiheista tiedetään, että hän toimi Horn-suvun kartano- ja läänitysvoutina. Sääksmäellä hänet mainitaan 1571 nimismiehen tehtävässä, mihin tavallisesti valittiin talonpoika. Tämä luottamustoimi oli hänellä kuten monella muullakin samaan ryhmään kuuluvalla miehellä alkuaskelena kruunun palvelijan uralla. Hän sai 1572 kovan kilpailun jälkeen nimityksen Sääksmäen kihlakunnan voudiksi, ja tämän toimen ohella hän osallistui sotaretkiin pitkän vihan alkuvaiheissa. Talonpojat esittivät häntä vastaan joukon valituksia, joissa lienee aiheettomiakin, mutta ilmeisesti hän oli häikäilemätön ja raaka. Kun muuan raajarikko mies aikoi valittaa hänen käyttäytymisestään kuninkaalle, hänen väitetään karjaisseen: "Minä olen täällä sinun kuninkaasi", ja mestauttaneen miehen. Israel erotettiin voudin virasta (todennäköisesti 1575), mutta hänelle uskottiin edelleen sotilaallisia johtotehtäviä ja 1586 hänet nimitettiin koko Hämeen läänin autiotilojen ja tuulimyllyjen voudiksi. Jälleen häntä vastaan esitettyjen syytösten vuoksi hänet vietiin Tukholmaan ja teloitettiin siellä.

Jo isä Paulus Nicolai oli omistanut kaksi taloa Sääksmäen Sillantaan kylässä, toisen kenties vaimonsa perintönä. Israel sai haltuunsa kolme tilaa sijoittamalla niiden isännät talojen entisille erämaille - siis Keski-Suomeen. Lopuksi hänellä oli kuusi taloa kylän seitsemästä. Hän yhdisti ne suurviljelmäksi, joka sai kuvaavan nimen Isotalo ja josta hän ryhtyi suorittamaan ratsupalvelusta, ja omisti hajatiloja myös muissa kylissä. Hänen irtain omaisuutensa arvioitiin 1571 hopeaveron kantoa varten tehdyssä luettelossa 720 markaksi, kun talonpoikien keskimääräinen omaisuus seudun pitäjissä oli 47-76 markkaa.

Israel Paavalinpoika Särkilahti S ehkä 1540-luku, K 1588/1589 Tukholma. V Sääksmäen kirkkoherra, rovasti Paulus Nicolai. P Margareta Matintytär.

URA. Sääksmäen nimismies 1571; Sääksmäen kihlakunnan vouti 1572 - 1575(?); Hämeen läänin autiotilojen ja tuulimyllyjen vouti 1586.

Teloitettu 1588/1589.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. E. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia. 1934; K. Kiuasmaa, Israel Paavalinpoika Särkilahti, vouti, sotilas ja suurmaanomistaja // Historiallinen arkisto 55. 1955; K. Kiuasmaa, Suomen yleis- ja paikallishallinnon toimet ja niiden hoito 1500-luvun jälkipuoliskolla. 1962. 1Margareta Mårtensdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps04/ps04_086.htm)
Deathaft 1605

Children
Abraham Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_307.htm)
Ivar Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_329.htm) (-1620)
Juliana Israelsdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_336.htm)
Klaus Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_341.htm) (-1610)
Kristoffer Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_342.htm) (-1600)
Måns Israelsson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_348.htm)
N.N. Israelsdotter (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_353.htm)
-----------------------------------------------------------------
NameTimoteus Påvelsson Stjernkors
Osti verotilan Rapolasta1564, Sääksmäki1 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/wc_src.htm#C1)
Kestinä Hämeen linnassa15691 (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/wc_src.htm#C1)
FatherPåvel Nilsson/Paulus Nicolai Stjernkors (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_358.htm) (-1566)

Spouses
ChildrenIsak Timoteusson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_324.htm) (-<1605)
Johan Timoteusson (http://www.kolumbus.fi/hmhalonen/Taulut/ps05/ps05_335.htm) (-1606)

Benedictus

08.11.14, 21:34

Tässä tutkittavaa tai tulkittavaa.

Aikaisemmin lähettämässäni jutusta Turun kämnerinoikeudessa 1644 oli luutnantti Anders Paulin vaimon nimenä Karin Andersdr, mutta sama juttu raastuvanoikeudessa kertoo vaimon nimeksi muuta, jota en osaa tulkita vaikka näyttää selvältä. Voiko se olla Karin JARALLDZDOTTER vai jotain muuta, saa muut arvailla?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11474533

Aimo

08.11.14, 23:28

Benedictus

09.11.14, 12:36

Paulus Nicolai (K 1566)

Påvel Nilsson
Kotoisin Särkilahden kartanosta Taivassalosta. V Turun kaupungin porvari ja pormestari, Taivassalon Särkilahden kartanon omistaja Niilo Pietarinpoika / Nils Pedersson (liikanimeltä "Kiukku-Niku / Arg Nisse") ja piispa Magnus Nicolai (Maunu III Särkilahden) sisarentytär Kaarina Olavintytär/Karin Olofsdotter Kirves;
Sääksmäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5102) kirkkoherra 1536; Hattulan ja Sääksmäen kihlakuntien rovastikunnan maarovasti ainakin 1541–1552.
Paulus Nicolai omisti osan Suur-Särkilahden kartanosta Taivassalossa. Ennen Sääksmäelle tuloaan hänen valitettiin kotipitäjässään Taivassalossa "ryöstäneen talonpojilta niityn, pitäneen sitä kuusitoista vuotta hallussaan, ja kun eivät talonpojat tahtoneet sitä luovuttaa hänelle, polttaneen näiden kolme latoa".

Bartholdus Johannis (K luultavasti 1597)

Barthollus / Bertholdus / Bertollus Johannis, Bertil Jönsson
S kaiketi Somero. V Someron kirkkoherra Johannes (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1140) N.N. ja N.N.
Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098) kirkkoherra ainakin jo 1567, jolloin (”her Berttel i Somero”) mainitaan veroluettelossa tinan pakko-ostajana.

Ylläolevasta selviää, että Paulus Nicolai oli asunut Taivassalossa ennen 1536 muuttoa Sääksmäelle.

Taivassalossa hän oli pitänyt 16 vuotta jotain niittyä hallussaan eli oli jo ainakin 1520 hallinnut omaisuuttaan Taivassalossa.

Tästä voidaan arvella, että hänen lapsensa ovat voineet syntyä 1510- luvulta eteenpäin.

Tiedetään, että Paulus Nicolailla oli pojat Israel ja Timoteus.

Samoin Pauluksella saattoi olla tytär tai pari, joita ei mainita, mutta joiden lapset käyttivät Stierkors sinettiä.

II. Margaretha Erikintytär Sursill.[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/sursill.htm#S1) Isä Taulu 1 (http://www.jkerkkonen.com/suku/sursill.htm#T1). –Puoliso 1:o Paul (Påval) Petterinpoika. Tuomarinsijainen Pohjanmaalla 1563. Muuta vaiheet tuntemattomat.[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/sursill.htm#S1) –Puoliso 2:o Thomas Jöraninpoika. Pohjanmaan vouti 1585. Eli Mustasaaressa ja eli vielä 1610.[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/sursill.htm#S1)
III Lapset1: Carl Paulin- eli Påvalinpoika. Hämeenkyrön nimismies. Eli 1610.[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/sursill.htm#S1)
1: Gabriel Paulin- eli Påvalinpoika. Kuollut 1636 Vöyri (mahdollisesti). Pohjanmaan lainlukija 1618. Taulu 137 (http://www.jkerkkonen.com/suku/sursill.htm#T137).[1] (http://www.jkerkkonen.com/suku/sursill.htm#S1)

Ajallisesti ylläoleva Påval Persson sopisi Paulus Nicolain tyttärenpojaksi.
Toisaalta Ikaalisten Kurkelan Ditrich Persson olisiko noin 1550-luvulla syntyneenä liian nuori Påvel Perssonin veljeksi?
Lainaus Impola:
Kirjurin täytyi olla vuonna 1581 vähintään 25-vuotias, siis syntynyt 1556, koska hän oli jo silloin vakinaisessa voutihallinnon virassa. Ratsutalollinen D.P. merkittiin viimeisen kerran henkikirjaan 1646, ei ”utgammal”- merkinnällä vaan henkirahaa maksavana talonpitäjänä. Hän olisi siis ollut vähintään 90-vuotias, jos hän olisi ollut sama mies kuin kirjuri.
Lainaus Liisa R:
Kyrön käräjillä 24.1.1631 s.260v (jpg 262) "Hinrich Markusson i Otavalla i Birkala sn kärde till Dirich Persson i Kurkela om ryttarnas månadskost den tid Dirich han var fougde skriffare i häradet som hans egen handskrift förmäler daterat anno 81 den 9 augusti".

Koska Bartholdus Johannis mainitaan Someron khr Jönsin poikana, sopisi kuvioon paremmin, että Bartholduksen äiti olisi Paulus Nicolai Stierkorsin tytär, mitä kautta tulisi Bartholduksen käytämä Stiernkors-sinetti.

Benedictus

09.11.14, 13:39

Lainaus Karisalmi:
Lainaa:
Turkuun perustettiin hovioikeus 1623, ja ensimmäinen aateliton asessori oli muuan "jeesuksenkantaja", nimittäin Kristoffer Pehrsson, jonka voisi varmaankin otaksua naittaneen tyttäriään yhdelle jos toisellekin eteläsuomalaisella. Mitä tiedetään hänen jälkeläisistään? Vai olemmeko jo liian etäällä siitä Maarian khra:sta?
Christoffer Perssonin syntyperästä löytyy selvitys täältä jossa korjataan mm Ramsayn tietoja http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm

Löytämieni merkintöjen mukaan (SAY, tuomiokirjat) lapsia olisi vain kaksi pojat Johan ja Christoffer, tyttäriä tai vävyjä ei mainita.

Christoffer Persson oli kahdesti aviossa ensimmäinen puoliso Sääksmäen voudin, Sillantaan isännän Israel Påvelssinin tytär Carin Israelsdotter.
Kalvolan käräjät 9.3.1614: Niittyriita jossa osapuolina Christoffer Persson vaimonsa hru Carin Israelsdotterin puolesta sekä svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka.
Toinen puoliso Sophia Jacobsdotter joka mainitaan 1634-1635 lainlukijan leskenä Viialassa.

Lapsia ensimmäisestä aviosta:

Poika Johan Christoffersson
Mainitaan poikana Viialassa 1634, myöhemmin Viialan Seppälässä
Lempäälä, kesäkäräjät 27-28.6.1644: Oplystes 1. gången den del som Johan Christoffersson efter sin far framledne Christoffer Perssons til Viiala gård ähr berächtigat, för 999 d. copp. som underlagman Väl. Henric Jacobsson besitter.
Lempäälä, kesäkäräjät 27-28.6.1644: Michel Eskilsson beviste sig hafva för Johan Christoffersson 17:2 spanmål, som advocat fiscalen i den kunglig håfrådh väl Johan Henricsson hafwa betalt för Johan Christofferssons fahrs vitterlig gold. Och dömdes til bårgaren i Åbo framledne Henric Kråger betala. Svåger fiskalen Johan Henricsson.
Lempäälä, syyskäräjät 15-16.11.1644: Oplystes 2. gången.
Lempäälä, talvikäräjät 28.2-1.3.1645: Opbörds 3. gången.

Poika Christoffer Christoffersson
Mainitaan Viialassa 1630-1633
Puoliso Sara Hansdotter joka mainitaan leskeksi 1634 myöhemmin Henric Jacobssonin puolisona.
Saran toinen puoliso alilaamanni Henric Jacobsson, mainitaan Viialassa 1635-1642 mm Ikaalisten kirkkoherran Abraham Jacobssonin veli.
Lempäälä, talvikäräjät 28.2-1.3.1645: underlahman i Nedresida Ladsagu Henric Jacobsson til Viiala fullmachtig aff fiscalen i den kongliska hofrådet i Åbo Anders Israelsson Kuockala boar vägnar mot kyrkoherden hr Michel Martini.
Lempäälä, syyskäräjät 25-26.11.1646: underlagman i Nedrefinna Lagslaga Henric Jacobsson til Viiala, sin kärä hustrus förra mans bror Johan Christoffersson pantannut oman osuutensa Viialaan, Henric lunastaa em maahan jonka käräjät vahvistaa.
Lempäälän talvikäräjät 3.2.1658: mag Abraham Ikalensis, faderbroder underlagman Henric Jacobsson, des enka Sara, stiufson cornetten Israel Christoffersson.
Lempäälän talvikäräjät 19.2.1659: Mag Abrahamus Ikalensis på sin faderbröders och systers vägnar nu kärde til hans sahl faderbroders underlagmans Henric Jacobssons enckia hustru Sara och hans stiufson cornetten Israel Christoffersson. Eckians fullmachtig Michael Dalman.

Christofferin ja Saran lapsia:
Poika Israel Christoffersson, luutnantti 1672, Akaan Tiuran isäntä
Puoliso Anna Mårtensdotter Steen
Lempäälän kesäkäräjät 4-5.7.1659: Alkkulan Jacob Jöransson haukkunut cornetti Israel Chrsterssonina varkaaksi.
Lempäälän syyskäräjät 10-11.10.1659: cornetten manfattig Israel Christofferssons fullmachtig lagläsaren Michel Mårtensson. efter underlagmannen sal. Henric Jacobsson, efter sahl. Christoffer Persson Inventarium. Befallningsman Lars Jönsson.
Lempäälän syyskäräjät 10-11.10.1659: Cornetten Israel Christoffersson i Viiala, Viiala qvarn uti Haihunkoski. Matts Larssons häradsdombref 1.11.1573. Christoffer Persson kom til Viiala nu öfver 60 åhr sedan.
Lempäälän syyskäräjät 10-11.10.1659: Johan Ericsson i Alkkula kärde til cornetten Israel Christoffersson on en äng Wiikinniitty.
Lempäälän syyskäräjät 10-11.11.1660: Cornetten manfattig Israel Christoffersson, sahl stiuffaders underlagman sahl. Henric Jacobssons Testamente skrift dat. 5.4.1654 med sin K. hustrus och cornettens moders Sara Hansdotter. Cornetten hafva en 12 öres land uthi Viiala, Seppälä.

Tytär Sophia Christoffersdotter
Puoliso Per Jönsson, lainlukija, talollinen Lempäälän Perälässä
Lempäälä, syyskäräjät 30-31.10.1645: Ährlig och förståndig Per Johansson i Viiala ostaa Perälä Matts Henricssonilta (Kauppila isäntä 1644-45) tämän autiotilan.
Lempäälän talvikäräjät 2. & 4.3.1672: Johan Persson i Perälä velkaa Akaan Järviön Clemet Simonssonille (Naakkala eli Keppilä).
Lempäälän kesäkäräjät 13. & 15.6.1672: Johan Perssons stiufbroder Jöran Persson. Johans faders kiöptehemman och penningarna som hemmannet kiöptes var hans moders.
Lempäälän syyskäräjät 29.-30.10.1672: Johan Pehrsson i Perälä, hans halfbroder och andra syskon, Johans moder Sophia Christoffersdotters föräldrar i Viiala, moderbroder leutnanten Israel Christoffersson. __________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Yllä siis yksi tytär lisää eli Carin Israelsdotter Stiernkors

Benedictus

09.11.14, 14:08

http://www.genealogia.fi/genos-old/30/30_33.htm

Kankaroisten suku.

N.Israelsdotter Stiernkors

Benedictus

09.11.14, 14:23

Lainaus Karisalmi:

Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=59007#post59007)
Kiiroksia Salmiselle huomiosta.
Mielestäni on hyvin tärkeää saada faktat paikalleen, ettei tule vääriä juuria. Kerään esivanhempia geneettisen pohjanperusteella, jolloin tärkeintä on, että he varmasti ovat niitä, joilta geenit tulevat, eivät vääriä.
Tutkein netistä tietoa tuosta Laitilan emännästä Kirstinistä.
Minulla menevät nyt nuo Kristofferit hieman sekaisin, eräässä viestiketjussa Pekka Hiltunen sanoo Kristoffer Persson till Viialan puolisoksi Sofia Jacobsdr:n.
Oliko Kirstin siis Kristoffer Bertillsson till Alnäs, Pälkäneen kirkkoherran pojantytär? Netissä on Somerus, Tuderus sukujen yhteydessä jotain tietoa heistä, mutta en oikein saanut otetta.
Silti olen kiinnostunut tuosta Laitilan Henrik Johanssonin 1. vaimon taustasta.

Ainakin tästä selviää tuo sukulaisuussuhde eli

Laamanninkäräjät Kalvolassa 9.3.1615: Christoffer Persson, jorde skiffte med sin svåger Ifvar Israelsson i Sillantaka... Sin kära hru Carin Israelsdotter...

Sophia Jacobsdotter joka mainitaan vasta vähän ennen Christoffer Perssonin kuolemaa lienee toinen puoliso.

Viialan Christoffer Perssonille löytyy tuomikirjoista kaksi poikaa Christoffer ja Johan. Lisäksi tyttäreksi on esitetty Kuurilan Hans Ericsson Finnen puolisoa.

Ritvalan Alnäsin Christoffer Bertilssonille olen merkinnyt lapsiksi
1) poika Clas pso Sophia Hansdotter, Clasille en ole huomannut titteliä mutta tytär Sophia Clasdotter oli aviossa Sääkmäen Kärjenniemessä asuneen lainlukija Per Månssonin kanssa, näiden jälkeläiset käyttivät Alman (Ahlman) sukunimeä mm lainlukija ja Hämeenlinnan pormestari Johan Persson.
2) tytär Elin jonka 1. pso oli Jöran Henrikssin Speitz ja toinen Daniel Hansson Floor
3) tytär edellä mainuttu Kirstin Christofferdotter
4) tytär Margareta 1. pso Hans Fiting ja toinen Oriveden kirkkoherra Petrus Jacobi.
__________________
Terveisin
Esko Karisalmi
Sääksmäki

Jukkis

09.11.14, 16:37

http://vilppula.com/images/tawast/ksgenealogy.htm

7.51 NN Påvelsdotter Stiernkors; syntynyt noin 1530.
Hänen puolisokseen vihittiin Ericus Laurentii Jentze, syntynyt noin 1528, Akaan kirkkoherra 1551-1578, Sääskmäen tuomarin sijainen 1568, vanhemmat - Laurentius Henrikinpoika Jentze ja Elin.

Benedictus

09.11.14, 18:05

Jentz, Ericus Laurentii (K 1578/79)

Jens, Erik Larsson
V Kangasalan kirkkoherra Laurentius Jentz ja Elin N.N. hänen 1. avioliitossaan.
Akaan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5000) kirkkoherra kuningas Kustaa Vaasan virkaan vahvistamana 22.9.1551. Ericus Laurentii toimi papinvirkansa ohessa myös Sääksmäen tuomarinsijaisena 1568.
Ericus Laurentii ("her Erich i Akas") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän sinetöi 30.11.1568 Akaan pitäjänmiesten uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle sekä allekirjoitti ja sinetöi ("Ericus Laurenti kircki prest") Saarioisten hallintopitäjän hopeaveroluettelon 1571. Veroluettelon mukaan hän ("Her Erich kirckiherde i Akas kirckie sochnn") maksoi hopeaveroa 30 markkaa 3 äyriä; omaisuutta hänellä oli 2 leiviskää kuparia, 2 (ori)hevosta, 1 tamma, 15 lehmää, 12 lammasta, 3 härkää, 4 vuohta, 3 sikaa ja nuorta karjaa 11 päätä. Ericus Laurentii Lentz sinetöi papinverotilit vielä 1578.
K lienee Akaa 1578/79.

Mistähän tieto vaimosta löytyy?

Jukkis

18.11.14, 19:42

Mistähän tieto vaimosta löytyy?

http://airanne.blogspot.fi/2008/03/akaasta-airanteeseen.html
lainaus:
Matti Pakkanen toteaa (Kehron kylähistoria, Toijala 1997, s.40), että ensimmäiset kirjalliset tiedot Urjalasta löytyvät Agricola v. 1540 laatimista Turun hiipakunnan seurakunta ja kappeliluetteloista. Urjalan Kehron kylän kantatilan Timarin isäntänä mainitaan Pakkasen mukaan 1564-1578 Erik Laurinpoika, pappi, jota myös on sanottu Akaan kirkkoherraksi. Timari sijaisee Kortejärven pohjoispuolella, suunnassa, josta Akaalaisten reitti etelään kulki. 22.9.1551 sai virkavahvistuskirjeen kuninkaalta Ericus Laurentii Jenz, jonka Pakkanen osoittaa olevan Sääksmäen kirkkoherran Paavalin vävy, herra Eerik joka oli Akaan kirkkoherra.(Pakkasen viittaama asiakirja Saarioisten talvikäräjiltä 22.1.1560 on säilynyt Halikon Joensuun kartanon arkistossa.)

Outika

19.11.14, 11:13

Palaan vielä Hailuodon kirkkoherran vaimon taustoihin, josko hän olisi saattanut olla Föglön kappalaisen Ericus Laurenti Bångin tytär, silläkin perusteella, että Föglössä mainitaan kirkkoherrana vuonna 1617 Sigfrid Canuti ja sitten hän seuraavana vuonna onkin kappalainen. Tämä Sigfrid oli naimisissa Ericus Laurenti Bångin tyttären kanssa. Olisiko luontevaa, että Sigfrid hakeutui vaimonsa kanssa toiselle saarelle, saadakseen kirkkoherran viran.

Keskusteluissa on esitetty kysymystä myös siitä, saattaisiko Bartholdus Johanniksen isä olla Hans Björnsson, jolloin äitinsä olisi ollut Karin Stjärnsköld? Suvut ovat olleet keskenään tekemisissä (mikä ei tietenkään tuohon aikaan ollut ihmekään - eli ei voida varmaan pitää erityisenä osoituksena mistään), sillä Cecilia Hansdr Fleming (Fleming suku no 4) vihittiin Jakob Albrektsonin kanssa Jöns Jönsson Spåran jälkeen (Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden s 172). Jakob Albrektsson oli Albrekt Henrikinpoika Görtzhagenin poika ja edelleen Björn Klasson till Lepas´n tytär Carin vihittiin 1550 luvulla Benkt Johansson Görzhagenin kanssa, joka kuului aateloituun Hartikkalan sukuun. Björn Klasson till Lepas oli naimisissa Karin Göranintyttären kanssa Harvialasta, Hattulasta. Karin oli Göran Hansson Stjernsköldin tytär.

Lisäksi Kangasalan keskiaikaisen pappilan sijaintia ei varmuudella tiedetä, mutta oletetaan, että se sijaitsi kirkon lähellä Liuksialassa ja siirrettiin nyt Tursolaan kuninkaankartanon tieltä. Tursolan kahdella tilalla oli 6 äv, mutta siitä meni 1557 kahdelle Liuksialasta muuttavalle 3 ½ ja loput 2 ½ jäi kirkkoherra Olavin pappilalle. Lisäksi mainitaan Björn Klassonin tyttären Carinin omistuksista Tursunperä i Virmo - voiko liittyä Tursolaan kun nimet ovat niin samankaltaiset??
Karin Stjärnsköldin poika (isänäiti Stjärnkors) Hans Björnsson kuoli 1572. Hän opiskeli Rostockin yliopistossa, mainitaan vuonna 1549 ja Wittenbergissä 1550. Pian Juhana herttuan Puolan matkan jälkeen 1562 tämä herra Hans lähetti puolan kuninkaalle hopeaa? Ilmeisesti herra Hans oli Ylä-Satakunnassa ja Sääksmäellä kihlakunnantuomarina. Herra Jöns mainitaan Someron kirkkoherrana ainakin 1549 – 1563. Someron Pusulan Isotalossa esiintyy kuitenkin joku Her Hans Björnsson vielä 1564–1571. "Her Hans Björnssonin" viimeinen läsnäolomerkintä on tehty v. 1571.

Edelleen hajanaisia huomioita ja oljenkorsien haeskelua...

Kivipää

19.11.14, 13:48

Pekka Hiltunen

19.11.14, 14:45

Lepaan Björn Klasinpojan äiti oli Björn Ragvaldinpojan (stjärnkors) tytär. Tähti ja risti-merkkien periytyminen voisi nimenomaan tulla sitä kautta. Sitä linjaa olen joskus pohtinut myös Ispoisten-suvun tapauksessa mm. Kemiön Norrsundvikin omistusten suhteen. Kyse ei siten olisi Särkilahti-Stiernkors-suvusta.
_________________
Matti Pesola

Onko sinulla, Matti, tiedoissasi Lepaan Björn Klassonin vaakunan tähti- ja risti -kuvioitten asettelusta, siis oliko Fröjdbölen (Holman) suvun tapaan risti kypärässä ja tähti kilvessä?

PH

Kivipää

19.11.14, 15:35

Pekka Hiltunen

19.11.14, 15:38

Pekka Hiltunen

19.11.14, 15:50

On ehkä todennäköisempää se, että Someron khra Bartholdus Johanis olisi ottanut sinettiaiheensa mieluummin äidiltään kuin isoäidiltään, jos tämä oli Stjernsköld-sukua, jonka vaakunakuviosta kyllä löytyy kolmekin tähteä mutta ei ainuttakaan ristiä. Särkilahtien piispasuvun vaakunakuvio istuu papin sinettiin kaiketikin paremmin kuin Lepaan leijona.

PH

Kivipää

19.11.14, 16:13

Särkilahtien sinettikuvio voi olla vaikkapa Ragvald Ragvaldinpojan (stjärnkors) perua, sillä piispan isä Niilo Olavinpoika osti Taivassalon Siusluodon (Sjusholm) juuri tältä Ragvaldilta. Erik Anthoni (ÄSF I:2, s. 200) tosin epäili moista sinettikuvion siirtoa.

Pekka Hiltunen

19.11.14, 16:43

Lepaan Björn Klausinpoika ei ollut tähti ja risti-miehiä, vaan hänellä oli sinetissään leijona-aihe. Hänen äidinisänsä Björn Ragvaldinpojan sinetin kilvessä oli risti ja sen alapuolella kuusisakarainen tähti. Lisäksi kypärän päällä oli risti.

Särkilahtien sinettikuvio voi olla vaikkapa Ragvald Ragvaldinpojan (stjärnkors) perua, sillä piispan isä Niilo Olavinpoika osti Taivassalon Siusluodon (Sjusholm) juuri tältä Ragvaldilta. Erik Anthoni (ÄSF I:2, s. 200) tosin epäili moista sinettikuvion siirtoa.

No nyt pääsin jyvälle, kun vilkaisin Adelsvapen-Wikistä nämä kuviot. Tämän perusteella olisi siis Fröjdbölen asetelma "alkupräinen" Särkilahtien kuvioon nähden. Piispa Maunu III ei kumminkaan tainnut kypärää käyttää, mutta Taivassalon Särkilahden vaakunalla on kai ratsastettu 1410 rälssikirjeen saaneen Olof Perssonin ajoilta, kun Björn Ragvaldsson esiintyy 1400-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Anthoni mainitsee kaiketi Ragvald Ragvadin pojan Björn Ragvaldssonin ja Särkilahden sukujen vaakunoitten olleen identtiset (EA, Finlands medeltida frälse, s. 91). EA mainitsee Ragvald Ragvaldssonin myyneen 1427 Siusluodon Olof Perssonille eikä ainakaan tässä yhteydessä mainitse mitään epäilyksistään.

PH

Pekka Hiltunen

19.11.14, 17:00

No nyt pääsin jyvälle, kun vilkaisin Adelsvapen-Wikistä nämä kuviot. Tämän perusteella olisi siis Fröjdbölen asetelma "alkupräinen" Särkilahtien kuvioon nähden. Piispa Maunu III ei kumminkaan tainnut kypärää käyttää, mutta Taivassalon Särkilahden vaakunalla on kai ratsastettu 1410 rälssikirjeen saaneen Olof Perssonin ajoilta, kun Björn Ragvaldsson esiintyy 1400-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Anthoni mainitsee kaiketi Ragvald Ragvadin pojan Björn Ragvaldssonin ja Särkilahden sukujen vaakunoitten olleen identtiset (EA, Finlands medeltida frälse, s. 91). EA mainitsee Ragvald Ragvaldssonin myyneen 1427 Siusluodon Olof Perssonille eikä ainakaan tässä yhteydessä mainitse mitään epäilyksistään.

PH

Usein maakauppoja tehtiin langosten kesken, joten Olof Persson (Stiernkors) on voinut ottaa käyttöönsä Ragvald Ragvaldssonin sisaren (eli mahdollisen appensa) vaakunakuvion.
PH

Kivipää

19.11.14, 22:29

Pekka Hiltunen

19.11.14, 23:25

Äldre svenska frälsesläkter I:2-teoksessa (s. 200) Erik Anthoni toteaa (suora lainaus): "Talrika frälsemän, särskilt från Åbo skärgård, förde stjärnkorsvapnet utan att släktskap med riksrådsätten kan påvisas, bland annat en släkt, som 1427 försålde Sjusholm i Töfsala sn till Nils Olofsson, och från vilken bröderna riksråden riddarna Ivar och Erik Fleming, döda 1548, härstammade på mödernet." Sukuyhteyttä Ragvald Ragvaldinpojan suvun ja Särkilahtien välillä ei EA (ainakaan) silloin v. 1965 nähnyt. Tuo Ragvaldin (stjärnkors) suvun perusteellinen selvittäminen voisi tuoda lisävalaistusta moniin kiinnostaviin tapauksiin niin otsikon asiassa kuin vaikkapa Ispoisten suvun taustoissa.

1970 painetussa, e.m. teoksessaan Anthoni kirjoittaa, käsitellessään Suomen rälssin suomalaisperäisiä henkilönimiä, kuten Mielivalta, Korka ja Poranpoika eli Puraja: "Det förstnämnda ger ej någon anledning till tvekan. Tyvärr kan den första Mielivaltas namn ej fastas vid något gods. Vi veta blott, att han var med om att utfärda intyg i Kalvola och Lehijärvi.3) - Den senare Mielivalta, som nämnes 1374, fyrtio år senare, i Särkilax i Töfsala, har ansetts vara stamfar för den släkt, som i sitt vapen förde stjärnan och korset och som kallats Stiernkors eller på finska Särkilahti. Den äldsta med säkerhet kända medlemmen av ätten Olof Pedersson fick frälsebrev 1410. Släktens vapen är identiskt med det, som senare fördes av Björn Ragvaldsson, av allt att döma en son till Ragvald Ragvaldsson, vilken 1427 sålde Siusholm tilll Olof Pedersson 4)".

" 4) Om Stiernkorsätten Äldre svenska frälsesläkter I, s. 200 ff."

PH

Kivipää

19.11.14, 23:36

Tunnetaanko Särkilahden Mielivallan ja Olof Peterssonin sinettikuviot? ÄSF-teoksessa Erik Anthoni mainitsee ristin ja tähden vasta valtaneuvos Nils Olofinpojan vaakunakuviona.

Pekka Hiltunen

20.11.14, 00:29

Tunnetaanko Särkilahden Mielivallan ja Olof Peterssonin sinettikuviot? ÄSF-teoksessa Erik Anthoni mainitsee ristin ja tähden vasta valtaneuvos Nils Olofinpojan vaakunakuviona.

Anthoni tuntenee asian paremmin. Unionikuningasta Eerik Pommerilaista hovissa Flensburgissa palvellut Suur-Särkilahden Olof Persson on kyllä saanut rälssikirjeen 8.11.1410. Kuitenkin jo Ramsay on asettanut vasta Nils Olofinpojan kohdalle hänen tähti-risti -sinettinsä, joten Olof Perssonin vaakuna - jos hänellä sellaista on yleensäkään ollut - on kait tuntematon. Voitaisiin siis arvella Nils Olofssonin kantaneen appensa Ragvald Ragvaldinpojan vaakunaa.

Unioniaikana ei kai tunnettu ratsastusvelvollisutta, kun vihollisen saattoi ainakin silloisesta Suomesta käsin tavoittaa vain meriteitse. Ruotsin puolella vaakuna liittyi Pohjolan Varhais-Keskiajalla pikemminkin tiettyyn tilaan kuin sukuun.

PH

Outika

22.11.14, 08:06

Palaan vielä Johannes Someruksen vaimoon Anna Christoferintyttäreen, jonka taustoja ei toistaiseksi pyrkimyksistä huolimatta ole selvitetty. Olen ymmärtänyt, että Someruksen vaimo Anna ei voinut olla Christoffer Bülow´n tytär koska Anna Bülow syntyi 1626 eikä siten olisi voinut olla vaimona Johannes Someruksella. Alla oleva Anna Bülow´n kastetieto löytyy Tukholman suurkirkkoseurakunnan digitoiduista arkistoista vv 1611 - 1622, lähteenä foorumin keskustelu Kastelholman vouti Bülow (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-28932-p-2.html):

"Den 29 Nouemb:[1626] christnade D: pastor Christopher Bülows barn, Anna, och stodo faddrar her Swen kyrkieherden på Södre malm, Påuel Hindricksson, Nils Olsons cammererens hustru, Oluff Anderssons borgm: hustru, Johan Larssons consilij skrif:s hustru."
Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 26]Voisiko sukulaisuus perustua Spåra ja Stiernkors sukuihin?

olanyk

22.11.14, 11:12

Vahvimpana hypoteesina (arvelu) minulla on että Kristofer Bylowta oli kaksi peräkkäin. Ja vanhempi olisi ollut naimisissa Brita Bångin tuntemattoman sisaren kanssa. Näin Sigfrid Canuti ja Kristofer vanhempi olisivat lankomiehiä keskenään. Ericus Bång olisin Susanna Sigfridsdr;n äi ja Johan Tuderuksen ääi. Täysiä serkkuja heistä ei saa muutoin kuin selkeän virhe tiedon kautta.

Aikaisempaan viestiin kommenttina että Sigfrid Canuti ei tullut Ahvenanmaalta kirkkoherran virkaan Hailuotoon. Hän oli kaksivuotta ensin Limingan kappalaisena, jossa edeltäjinä ja seuraajina oli pääasiassa Lithoviuksia. Sigfridin jälkeen tuli myös hänen lankonsa Abraham Ericus Bång Muhokselle
kappalaiseksi. Ja taas Johan Somerus/Tuderus Kemiin kirkkoherraksi.

Myös Hailuodon kirkkoherrana edeltäjänä Marcus Amundin niin kuin kaikkien Limingan, Saloisten, Ii:n ja Kemin samanaikaisten kirkkoherrojen ja kappalaisten puolisoiden sukutausta voivat avata ko ja monen muun Pohjanmaan papin, upseerin, porvarin sukutaustat.

Myös tuo mammuttimainen Abrahamin kronikan keskustelu liittyy Someruksiin ja näyttää johtavan todennäköiseen hypoteesiin. Samaan aikaan Tieto- Finlandin sai Mirka Lappalainen joka kertoo tuon ajan historiallisesta taustasta. Onnittelu hänelle!!! Hänen väitöskirja teos Greutz suvusta teki aikoinaan suuren vaikutuksen sukututkimus harrastukseen. Suurin odotuksin odota saavani uuden kirjan luetuksi.

Jos ei muuta niin MIELENKIINTOISENA FIKTIONA voisi joku kirjoittaa kirjasen Vaasa suvun tapahtumista "häviävien näkökulmasta". Jos oikein ymmärsin on esitetty hypoteesi että Kulosaaren Helena (Elin) Brenner olisi sama kuin Sigfrid Vaasan tytär Emertia Tott jonka laivuri Mårten Simonsson, joka kuljetti Eric Vaasan läheisiä pakomatkalle Tallinnaan, adoptoi ja piilotti Juhannan vainoilta. Näemme nykypäivänäkin miten hallitsevat ja voittajat "väärin" kirjoittavat ja jopa tappavat vastustajiaan.

Olavi

Olavi

Giösling

22.11.14, 13:35

Giösling

23.11.14, 08:49

Lappalaiselta on aiemmin ilmestynyt mm. "Susimessu"-niminen teos, joka sijoittuu nuijasodan tienoille, mutta ilmeisesti edelleen rajaa Erik XIV-ajan ulkopuolelleen. On kuin Lappalainen empisi tarttua aiheeseen, tai "säästäisi" sen myöhempää työstöä varten. Lykkyä tykö!

olanyk

28.12.14, 16:21

Mirkka Lappalaisen kirja hyvin kuvaa miten 1600 luvun alkupuolella maallinen ja kirkollinen hallintoa kehitettiin. Vanhakantaisen piispa Sorolaisen jälkeen Rothovius uudisiti kirkon hallinnon myötäillen kenraalikuvernööri Nils Bielken maallisen hallinnon reformiin. Uudistuksilla oli vaikutusta pappien nimityksiin.

Olavi

Outika

25.01.15, 13:39

Löysin SAY :n tiedoista merkinnän, että Mårten Bång olisi asunut Kemin pappilassa vuonna 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1343047). Eikö juuri tuolloin Johannes Johannis Tuderus ollut Kemissä pappina. Jostakin olen lukenut, että Lars Bångilla ja Brita Spåralla olisi ollut poika Mårten.

En kylläkään löytänyt asialle vahvistusta maakirjasta ko. vuodelta 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22193884).

olanyk

25.01.15, 13:55

Tällaisia muistiinpanoja!

Bång Mårten Larsson, kirjuri, Ala-Satakunnan
kihlakunnan vouti. (Gallén Jarl 1961; Spårar och
Silfverspårar. SSV 37.). Omisti Kreivilävuodestä
1589 . Tauluun 2

Mårtenin äiti oli Brita Jacobsdr Spåra, joka vihittiin ennen 15.7.1663
> Turun porvari LASSE Bångin kanssa. (Liedon Spåra-suku ja sen esivanhemmat,
> Veli-Pekka Toropainen. Turun Seudun Sukututkijat ry., Vuosikirja 2003. Nro 2.)

Bång Mårten Larsson

Kirjuri, Ala-Satakunnan kihlakunnan vouti.
(Gallén Jarl 1961; Spårar och Silfverspårar. SSV
37.). Lienee sama jonka Kiuasmaa nimeää
Ala-Satakunnana kihlakunnankirjuriksi 1582-84
(Kyösti Kiuasmaa; Suomen yleis- ja
paikallishallinnon toimet, Helsinki 1962). Omisti
tilan Lielahdessa. Mainitaan kuolleena Turun
laskukamarin tekemissä tilimuistutuksissa
1587/88. Kenties sama kuin saman niminen kirjuri
1575 Hauholla ja 1578-82 Hattulassa.

Lapsia:
?Bångh Johannes main.1638 ja 1639 Brändån
kappalainen. Mahd. sama kuin 24.10.1602 Turussa
syntynyt Johan Bång, jonka isä vouti Bång Hans
Mårtensson.

Outika

25.01.15, 15:47

Bång Mårten Larsson

Kirjuri, Ala-Satakunnan kihlakunnan vouti.
(Gallén Jarl 1961; Spårar och Silfverspårar. SSV
37.). Lienee sama jonka Kiuasmaa nimeää
Ala-Satakunnana kihlakunnankirjuriksi 1582-84
(Kyösti Kiuasmaa; Suomen yleis- ja
paikallishallinnon toimet, Helsinki 1962). Omisti
tilan Lielahdessa. Mainitaan kuolleena Turun
laskukamarin tekemissä tilimuistutuksissa
1587/88. Kenties sama kuin saman niminen kirjuri
1575 Hauholla ja 1578-82 Hattulassa.

Kyseessä ei varmaan voi olla sama henkilö, jos e.m. kihlakunnan vouti Mårten Bång oli kuollut jo 1587 ja hänet on kirjattu Kemin pappilaan vuonna 1663?

Outika

25.01.15, 19:11

Ylioppilasmatrikkeli kertoo Kemin käräjillä 1672 ja 1673 olleen profogde Mårten Bånghin (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4160)[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Lisäksi Mårten Bångh mainitaan Cnut Gammalin, Kemin kappalaisen asian yhteydessä raastuvassa vuonna 1672 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=54): ”Inspectorens welb:de Erik Tafwasts Tienare och Fulmächtige Jacob Jacobson kärde til Mårten Bångh om det Land och Tårpställe han besitter, Förmehnandes at Såsom Sal: H:r Cnut som besatt Rautiala hemman och tillijka ägde detta Landet Och till hans Principal Tafwasten ehn stor summa Skyldig blefwen Landet altså och fördenskuld hans Principal tilkomma skulle; Bången swarade seijandes sigh Landet köpt af Sal: H:r Cnut för Tiugu Fem D: Km:t, Framläggiandes der å Fordom Lensmans Sal: Hans Wilms, med Johan Matsons Ehnqwists attest af Dato Kemi d: 3 Octob: 1665, hwar effter han nu der til 14 åhrs tid klanderlöst bodt hafwer”.

Jonkin sortin vouti oli kai hänkin ja varmaan hän asui Tuderuksen pappilassa vuonna 1663.

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4160

olanyk

26.01.15, 09:35

Rautiala taloa hallinnoi Pictorouksen vävyt Gammal ja aateloitu Tawastjärna joka myi sen Bylowlle. Oliko kyseessä sukulaiskauppa jos siellä Bång siltavoutina touhusi. Löytyisikö noista Raumalta pohjanmaalle tulleista suvuista ratkaisu. Myös Bunge suvun yhteys Bång, Bong, Bonge,Bångh sukuun on selvittämisen arvoinen. Tulihan tuo aatelissuku Kalling ja Långe sukujen myötä pohjanmaalle. Olisiko Anna Bylown sukunimi luettu väärin?

Outika

27.01.15, 07:01

Voisiko yhteys löytyä mahdollisesti Tuderuksen pappilassa asuneen Mårten Bongin yhteyksistä edelleen Johannes Tuderuksen vaimon kautta, Bång ja Spåra sukuihin.

Kuka tämä Mårten Bång oli, tiedetäänkö hänen sukulaisuusuhteistaan esim Abraham Erici Bångiin, joka niin voimakkaasti puolusti Hailuodon pastorin lesken elantoa aikanaan.

olanyk

27.01.15, 11:16

Anna Bylow:n on syntynyt viimeistään noin 1615. Häntä pidettiin Rautiolan omistaneen ja Kajaanin linnan päällikön Kristofer Bylown tyttärenä. Kuitenkin on päädytty että olisi ollut kaksi Kristoferia ja Anna olisi isän vanhemman tytär ja näin nuoremman (linnapäälikön) veli.

Johan Tuderuksen (äiti Anna Bylow) ja (Hailuodon) Susanna Sigfridsdr:n (äiti Brita Bång) "serkkusuhde" on ratkaisematta. Minun tämän hetken vahvin olettamus on että Annan äiti olisi ollut Ericus Bångin tytär ja Hailuodon Sigfridin vaimo olisi Brita olisi hänen täti. eli Bångien suuntaan Johan toisen ja Susanna ensimmäisen polven serkku. Oletettu Anna Bylown äiti olisi n 1590 syntynyt.

Nyt löydetyn siltavouti Mårten Bångin ikäluokka on viimeistään noin 1645
syntynyt. Eli tunnetuista joko Muhoksen Abrahamin tai tämän veljen Helsinglandin Norbon komministerin Erik Ericuksen poika. Veljestä Petruksesta tuli Liedon kirkkoherra ja Viipurin piispa.

Pitää jatkaa tutkiskelua!

olanyk

27.01.15, 13:05

Korjaus, tarkoitin että Mårten voisi olla vaihtoehtoisesti Viipurin piispan Petrksen veli.

Kuten aiemmin kirjoitin lukemalla Mirkka Lappalaisen kirjan Pohjolan Leijona kirkastuu kuva mitä Suomen hallinnossa 1600-luvun alussa Nils Bielken ja kirkollisella puolella Rothoviuksen toimesta tapahtui.

Kiinnitin nyt myös huomiota Tuderus, Bång ja mm Tawastjärna sukujen kytkennät aatelisiin ja hallintosukuihin.

Samaan aikaan myös pohjanmaalta tulee kytkentöjä aateloituun Bunge sukuun. Yleisestikin ottaen kovin vähän Pohjanmaan suvuilla on ollut tuolloin ja jälkeenkin päin aatelissukuihin.

Olavi

Outika

27.01.15, 20:11

Korjaus, tarkoitin että Mårten voisi olla vaihtoehtoisesti Viipurin piispan Petrksen veli.Eikö Viipurissa vaikuttanut Canutus Bÿllo ´n poika Philip, joka lie ollut linnan parturina. Tämä tieto löytyi keskustelusta Kastelholman vouti Bülow (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-28932.html). En kylläkään osaa ajoittaa heitä, sopisivatko ajallisesti aikalaisiksi ja voisiko yhteyksiä olla tällä linjalla koska siltavouti Mårten Bång mainitaan asiassa koskien Gammalin vävyjen kauppoja tilalla, joka siirtyi sitten Christoffer Bülowin omistukseen.

olanyk

28.01.15, 15:56

Pommerilaista syntyperää olevan Canutus Bullown poika Philipus mainitaan v 1580 hänen poikana pidetään Jakob Bilang (k 1642), joka muutti Kirkkonummelle (Hjerta Cajanus suvun) Korkkulan naapuriin. Philupuksen puolison Britan isä lienee Anders Korp joka toimi mm Helsingin kuninkaankartanon voutina. Bilangilla tiedetään olleen runsaasti lapsia joita levinnyt mm. Pohjanmaalle.

Melko vähän yhdistäviä tekijöitä suvuilla on.

Luen huonosti ruotsia. En oikein saa selvää mitä noissa kahdessa Bångien yo matrikkelien riita-asioissa käsitellään.

Onko pitävästi yhdistetty tuo raumalainen Bång voutisuku ja toisaalta tuo ruotsista tullut piispaksi nousseen Petrus Bångin yhteys Ahvenanmaa lähtöisiin Bången? Mårten nimi ehkä yhdistää sukua Rauman suuntaan.

Olavi

Kuitenkin kun lukee Lappalaisen kirjan ohella sekä Bångien ja Tavastjärnan (mm Tavastin aateloinnista) tuulisista urista tulee johtopäätökseen että he on vahvasti vaikuttanut 1600 luvun maallisen ja kirkon hallinnon reformiin. Osansa näihin on ollut ehkä Tuderuksilla ja Bylowilla.

olanyk

28.01.15, 18:52

Katsellessani Bång sukua, vastaan tuli ratsumies (Anders Larssonin lippuessa palvellut) Boge suvun kantaisä Kristofer Larsson, joka ilmeisesti kuoli 1598 puoliso Anna uudelleen avioitui ja eli vielä 1615. Kristofer osti Pirkkalan Mäkkylän talot ja muodosti niistä kartanon. Olisko hän Lasse Bångin poika ja Ericuksen veli.

Sopisiko Anna (Bylow) hänen tyttäreksi. Hailuodon Brita Bång olisi Annan Byllow (Bogen) serkku. Olisiko Johanin ja Susannan pikkuserkku avioliitto ollut kiellon syy.

Olavi

Outika

29.01.15, 07:06

Tämä onkin kiinnostava löytö. Nimet sopivat varmaan ajallisestikin kokonaisuuteen. Minulla ei nyt itselläni ole tarkkaa tietoa, mitä siinä avioliittoselvityksessä pidettiin esteenä avioliitolle (3. gradu?).

Outika

31.01.15, 10:31

Tässä hyvä selonteko sukulaisuusuhteisiin: Sukulaiset -kaavio (http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf). Voidaanko tästä tulkita se, että Johan Tuderuksen ja Susanna Sigfridintyttären isovanhemmat olivat serkkuja.

Eli Johan Tuderuksen isovanhemmat Johannes Bartholdi & Margeta Henrikintytär tai Christoffer & NN olivat serkkuja Susannan isovanhemmille, jotka olivat Cnut & NN tai Ericus Laurenti Bång & NN (jos kyseessä oli Bång suku). Monta puuttuvaa tekijää, mutta olisiko mahdollisuuksia löytää sukulaisuutta.

meniköhän metsään...

olanyk

31.01.15, 19:36

Hei Outika!

Et ehkä ollut aikaisemmissa (useamassa) keskusteluissa mukana, joissa yritettiin Johanin Tuderuksen ja Susanna Sigfridsdr,n sukulaisuutta (avioliitto estettä) ratkaista, joka sakoilla hyväksyttiin Turun Tuomiokapitulissa. Päätelmä oli ettei ensimmäisten serkkujen avioliitosta ollut kysymys. Tuohon aikaan lienee oli kiellettyjä myös pikkuserkku ja tietysti jos toisen vanhemman osalta oltiin ensimmäisiä ja toisen toisia serkkuja.

Noista minulla oli aiemmin kertomani olettamus että Kristofer vanhemman puoliso olisi Brita Bångin sisar. En muista että tuosta Mårtenista olisi keskusteltu ja sitä löydettiinkö varmaa näyttöä tuon Ericus Laurentiin sukulaisuudesta muihin tunnettuihin Bångeihin.

Tuosta Bylow suvusta löytyi uutta tietoa, Aiemmin oli Johannes Someruksen kahta vaimoa Anna ja Justina Bylowta pidetty sisaruksina, joka ikiin perustuen ei ollut mahdollista. Päädyttiin myös että oli kaksi Kristofer Bylowta.

Muut keskustelussa olleet näyttää jo aiheeseen väsyneen. Keskustelussa sivuttiin silloin myös miksi Johannes Somerus päätyi Kemiin. Nyt minulle Mirkka Lappalaisen kirjan kertoma maallisen ja kirkollisen hallinnon reformi antoi uutta taustaa.

Samoin uusi huomio oli kansallisbiografiasta että Pohjos-Suomesa toiminut Tavast aateloitiin Tawastjärnaksi vaikka vaikutti olleen saman tapaan kuin Muhoksen Bångit, vuoroin vallanpitäjien suosiossa tai epäsuosiossa. Eipä Pohjanmaalta juuri tule mieleen että muita olisi aateloitu.

Olavi

Outika

02.02.15, 07:00

Aiemmin oli Johannes Someruksen kahta vaimoa Anna ja Justina Bylowta pidetty sisaruksina, joka ikiin perustuen ei ollut mahdollista. Päädyttiin myös että oli kaksi Kristofer Bylowta. Minulle jäi sellainen käsitys, että juurikin Christoffer vanhemman tytär Anna syntyi Tukholman Storkyrkoförsamligenin syntymätietojen mukaan Tukholmassa ja Anna kastettiin 29.11.1626 ja kummeina olivat Etelä - Malmin kirkkoherra Swen, Påuel Hindricksson, kamreeri Nils Olssonin vaimo, pormestari Oluff Andersonin vaimo ja kirjuri Johan Larssonin vaimo (Födelse- och dopböcker, huvudserie SE/SSA/0016/C I a 1/2 1623 – 1639 [Kuva 26])[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Eli kyseessä ei olisi voinut olla Anna Bülow Tuderuksen vaimona. Ikänsä puolesta Anna ei voinut myöskään olla Christoffer nuoremman tytär.

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Kastelholman vouti Bülow http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-28932-p-2.html

Outika

13.02.15, 07:01

Jostakin on kirjannut muistiinpanoihini merkinnän, että Hans eli Johanneksen eli Jönsin isäksi olisi arvuuteltu Andreas Petriä (1559), jolla oli tiettävästi ainakin Magnus (1590) niminen poika (Magnus Andreae Scraderus), joka toimi Maarian kirkkoherrana 1633 ja oli tätä aiemmin matkustanut Tallinnaan vuonna 1631 ja Blomstedtin Lempelius – Scraderus -artikkelin mukaan suvun kantaisänä pidetään Andreas Petrin pojanpoikaa Jürgen Lampeliusta, joka toimi Inkerinmaalla Orlinon hovin vuokraajana. Ajallisesti hän sopisi olemaan Maarian kappalaisen Johanneksen sukulainen. Anders Pekanpoika syntyi luultavasti Turussa, Her Andris i Lämppela, määrättiin 9.12.1589 maksamaan 10 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Andreas oli Naantalin luostarin viimeinen pappismunkki vuoteen 1569 ja Turun katedraalikoulun apuopettaja 1578 – 79, Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen 1581 – 84 ja Lempäälän kirkkoherra 1584. Kirkkoherra Andreas omisti kaupunkitalon Turussa. Lempäälään tultuaan hän hankki omistukseensa Kuokkalan Tauskulan tilan, jota sitten tilan entinen omistaja sai lampuotina viljellä. Hän omisti vuodesta 1602 myös Innamaan ratsutilan, hankki samasta kylästä vielä 1589 Rautulan tilan[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ja yhdisti kaikki kolme tilaa ja varusti kolme ratsumiestä.

Voisiko löytyä yhteydet Tuderuksen - nimelle (Tuderi, Inkerinmaa) ja Maariassa toimimiseen. Tässä nyt kaikkia vaihtoehtoja esitän koska Stiernkorsin kautta johtolankoja ei toistaiseksi ole avautunut.

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Lempäälä 1580 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466543

Julle

13.02.15, 17:17

< Voisiko löytyä yhteydet Tuderuksen - nimelle (Tuderi, Inkerinmaa) ja Maariassa toimimiseen. Tässä nyt kaikkia vaihtoehtoja esitän koska Stiernkorsin kautta johtolankoja ei toistaiseksi ole avautunut.

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) SAY Lempäälä 1580 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=466543 >

Asiasta mitään ymmärtämättä, mutta kun Lempäälän kirkkoherra mainittiin, niin heräsi epäilys yhteyksistä Maexmontanuksiin ja heidän Kuokkalan ratsutiloihin sekä ratkaisematta jääneisiin Perssoneihin?
Jospa tästä talonhaltijaluettelosta olisi vihjeitä jatkokäsittelyyn, kun minulle ei selvinnyt yhtikäs mitään? http://users.utu.fi/isoi/talot/lempaala.htm

Tutkimisiiin

Outika

25.02.15, 07:00

Ehkä Scraderukset eivät kuitenkaan olleet etsityn Kangasalan kirkonmiehen sukulaisia koska siellä tiedetään jo 1549 herr Jönsin toimineen kirkkoherrana ja olihan herr Bertilin sinettikin lähes identtinen Pietari Särkilahden nimikirjoituksen (sinetin) kanssa.

Ehkä nämä Scraderukset saattaisivatko jollakin tapaa liittyä Inkeriin, joskin myös Tuderukset siellä vaikuttivat. Moloskovitsan kappalaisen vaimo oli Margareta Jöranintytär Schröder, ja hänen isänsä Moloskovitsan kirkkoherra Jöran Schroderus.

Aimo

10.09.15, 22:28

... käsitykseni on ollut, että Anders Andersson Paulin lapset olisivat syntyneet aviottomina tuntemattoman naisen kanssa. (olikohan aiheesta jossain aiemmassa keskustelussa Esko Karisalmen viittaus Seppo Suvannon Akaan historiaan?) Myöhemmällä iällä hän on avioitunut Anna Margareta von Schlaw Rosenlewin kanssa. Tuolla Turun kämnerioikeuden kirjauksella 1644 ilmenee siis, että Anders Andersson olisikin ollut aviossa, koska käytetään titteliä "hustru" Karin Andersdotterista. Eikö Karin siis olisi ilmeisesti 1. vaimo ja Anna 2. vaimo? Aimo

Tässä ketjussa on aiemmin sivuttu Anders Andersson Paulin perhettä

Hustru Karin esiintyy myös 1646 henkikirjassa Akaan Haavistossa, joka oli tuolloin Anders Andersson Paulin hallussa.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13264592
vasen sivu keskivaiheilla

Aimo

Outika

13.11.15, 20:34

Törmäsin taas näihin Särkilahti -kysymyksiin ja jälleen yksi oljenkorsi ...

Niilo Pederinpoika eli Kiukku-Niku peri vuonna 1496 vaimonsa Karin Ollintytär Särkilahden sisarelta Sauvon Ylistaron (Sukuforum – Somerus suvun yhteydet Stiernkors sukuun). Sauvon Ylistarossa asui 1557 Berttel (SAY Sauvo 1540 jakso 120) ja Thomas Jonsson ja edelleen 1564 Bertel Hendersson (/Hansson/ Jönsson) (SAY Sauvo 1560 jakso 120). Lisäksi Bertil oli kirjattu Sauvon Rauhalaan Jönns Jaakonpojan kanssa vuonna 1557.

Olof Kirveen ja Märta Stiernkorsin tyttären Karinin tunnetut sisarukset olivat Elin (jolta pari sai Sauvon Ylistaron), Olof ja Magnus. Kukahan oli tuo Jönns Jaakonpoika, Bertel Hendersson ja Tuomas Jonsson?

Outika

17.11.15, 19:30

Jatkan vielä arvauksia ja mielenkiinnolla seurailen Ispoisten suvun selvitystä... eli mikäli;

Mikäli Jöns tuli Särkilahden sukuun vaimonsa kautta, niin saattoiko hän olla Gustaf Niilonpoika Särkilahden tyttären Brita Gustafintyttären aviopuoliso Jöns Henrikinpoika till Maarijärvi. Pari peri vanhemmiltaan Järksalon rälssin (Sagu sochn) ja Engelsbyn Kimitossa (Kemiö) sekä Ukkilan Vemossa (Vehmaalla). Kemiön Engelsbyssä mainitaan vuonna 1553 Bertil Ionsson (SAY Kemiö Kyrksundskär, Engelsby 1540 jakso 188) ja hän häviää jonnekin. Kemiön Vretassa 1571 mainitaan Bertell Hendersson (SAY Kemiö Vreta 1560 jakso 235).

Saattaisiko tämä olla etsitty Someron kirkkoherra?? Mitä mainitaan tässä sivulla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307613)Bertilin Henrikssonin osalla.

Kivipää

17.11.15, 20:32

Nähdäkseni tuo on Bertil Jönsson (till Reku), joka kuoli 1550-luvun lopulla. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Karin Olofsdotter (Wildeman), jonka veljentytär Brita Tönnesdotter oli Halikon Botilan Anders Larssonin 1. pso ja Joachim Stutaeuksen lesken Brita Henriksdotterin aiempi anoppi. Karinin veljenpoika Henrik Tönnesson oli mm. Piikkiön kihlakunnantuomari Sigfrid Henrikssonin lainlukijakaudella. Karin Olofsdotterin pojan Johan Boosen Elin-tytär avioitui Ispoisten pantinhaltijoiden Karin ja Erik Slangin pojan Klasin kanssa.

Bertil Jönssonin 2. pso oli Brita Gödiksdotter Fincke (till Poiko). Britan jälkeen maaomaisuus kulki suvussa siten, että jotain päätyi avioliiton kautta myös yllä mainitulle Henrik Tönnessonille.

Kemiön Engelsbyssä näkyy v. 1571 (hopeaveroluettelo) olleen kolme rälssilampuotitilaa, Liesniemen Britan, Kalmusnäsin Knutin ja Åminnen Kirstinin. Vretan Bertil Henriksson oli Kalmusnäsin Knutin veli. Bertilistä polveutui Liedon Nautelan Lund-suku.
______________
Matti Pesola

Benedictus

18.11.15, 00:22

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1070073
Järksalossa on Olof Matsson, Birgitta i Lisniemen lb. siis kirjuri Per Matssonin vaimon.

Samalla sivulla näkyy Ragval Halvarsson, joka oli Hans Ragvalsson Ramin isä ja Kulhon omistaja.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307545
Onko sama kuin Norsundvikin Olof Matsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307610
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1304994
Mitähän tuossa SAY nimissä on Bertil Jönssönin jälkeen, Jöns Andesson ja jotain Fruns???lb.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=900156
Järksalo, Grels Ragvaldsson Ram.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=902191
Ketähän tässä on?
Jos oikein tulkitsen niin Salomon Illen vaimo oli Anna Gustafsdotter Fincke, siis Anders Finsken veljen tytär.
1600 näkyy Fru Anna Raffuarens hu.
Tarkoittaako Ragvald Halvarssonia?, jonka vaimo kuoli jo 1572. Ragvald mainitaan ainakin vielä 1582 Kulhossa.

Kivipää

18.11.15, 11:01

Bertil Jönsson (till Reku) oli kuollut viimeistään v. 1559, jolloin merkintä "fruns lb." tarkoittaa hänen leskeään Brita Gödiksdotter Finckeä.

Kemiön Engelsbyssä näkyvät samaan aikaan myös Frans ja Olof Jönsson (Smed). Smedin on usein kaavamaisesti tulkittu tarkoittaneen (kylä)seppää, vaikka Smed-nimen kantajia näkyy Varsinais-Suomessa myös rälssimiehinä ja rälssilampuoteina.

Järksalossa hopeaveroa on v. 1571 maksanut mm. Matts Thomasson, Arvid Olofssonin (Wildeman) rälssilampuoti. Arvid oli Rekun Bertil Jönssonin lankomies (1. vaimon veli).

Outika

18.11.15, 19:34

Niinhän se taitaa olla, että ikäkään ei oikein sopisi. Palaan vielä tuohon SAY :n sivuun: mitä mainitaan tässä sivulla (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307613)Bertilin Henrikssonin osalla.

Tiedä häntä löytyykö tuota Jönssiä koskaan, mutta Taivassalon Särkilahdessa on mainittuna vuonna 1558 Jöns Tuomaanpoika (SAY Taivassalo 1540 jakso 133), mutta tämän jälkeen häntä ei enää mainita vaan säteriä isännöi Gustaf Niilonpoika Särkilahti (n 1500). Lisäksi vuonna 1543 mainitaan Pernajan Särkilahden ratsutilalla Thomas Olofsson (SAY Pernaja 1543 jakso 18). ehkä tuo samainen Tuomas Ollinpoika oli arvioimassa nuoren Olli Kirveen huomenlahjaa vaimolleen Margetalle vuonna 1486 ja kyseessähän oli omaisuutta sekä Särkilahdesta että Tammistosta; For allom thøm thetta breff fore koma kan kennomps och kungørom wy epternempde Thomas Olsson, Oleff Balk, Mattis Olaffsson, Oleff i Kaystis, Laurens Mangaredh, Larens Puli, Thomas j Lemppos, Niles i Kaystis, Mattis i Vihos, Peder Wilu oc Josep j Lawore, at wi worom tilskickat aff velboren man Johan Kyle at øffuerwæga om hustrv Margitas morghongoffuer, som vnge Oleff Kirffwes henne gaff och om hans geldh; tho befunnom wi for:ne, at vnge Oleff Kirffwes andel, bade løst och fast, lop sig mot en grannan rekenskap aff Serkilax godz met helffthen aff Tammista godz clx mark och iij øre, bode fæderne oc møderne, oc hans geld lop sig offuer huwdh met en grannan rekenskap thet som fore oss openbarades vidh clij mark v øre, oc tho lop ey mere offuer hans geldh en otto mark, ij øre myndre. Thil mere wissa at swa j sanninghin ær om for:de ærende bidhiom wi for:de velboren man Oleff Balk a vapen at hengia sith jncigle nedhan fore thetta breff pa alles wores wegna, huilkit som scriffuit ær j Serkilax anno Domini mcdlxxxvj°, monedagen næst [epther?] Kalixti pape dagh.

TapioV

18.11.15, 22:13

Kivipää

18.11.15, 22:20

Toivottavasti joku tulkitsee tuon merkinnän. Tilalla näkyvä Henrik Henriksson (till Vreta) kuoli v. 1565, koska puoliso Elin mainitaan leskenä v. 1566. Henrik oli samalla aukeamalla näkyvän Bertil Henrikssonin lankomies (sisaren puoliso).

Outika

19.11.15, 18:34

Taitaa olla aivan mahdoton tehtävä tuon Jönssin löytäminen kun näyttää väki liikkuneen talosta taloon. Eli mainittu Tuomas Ollinpoika oli ilmeisesti varmistamassa huomenlahjan oikeudelliset varmistukset vahvistanut Tuomas Ollinpoika eli nyt jäisi vielä kysymys Taivassalon Särkilahden Jöns Tuomaanpojasta, kuka oli?

Kivipää

19.11.15, 21:56

Jöns Thomasson saattoi olla rälssilampuoti tai esim. nuorena kuollut rälssimies, joka voisi olla vaikkapa Thomas Jönssonin (Ryting) ja Karin Fincken poika.

Outika

20.11.15, 08:17

Kemiön Engelsbyssä näkyvät samaan aikaan myös Frans ja Olof Jönsson (Smed). Smedin on usein kaavamaisesti tulkittu tarkoittaneen (kylä)seppää, vaikka Smed-nimen kantajia näkyy Varsinais-Suomessa myös rälssimiehinä ja rälssilampuoteina.Palaan takaisin Kangasalalle ja siellä oli 1540 luvulla Särkilahden talo ja taloa asusti Jöns Seppä (Smed?) Särkilax ja hänen jälkeensä mainitaan Bertil Ionsson (SAY Kangasala, Orivesi 1540 - 59 jakso 65 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=450327)).

Saattaisiko tämä Smed suku nyt jotenkin kytkeytyä tähän Särkilahti sukuun koska löysin netistä eräältä sukututkimussivustolta kertomusta Alftan suvusta ja siellä kerrotaan näin: "Olav Rundtin teorian mukaan oli Alftan-suvun kantaisä kuitenkin Hans Olofinpoika, joka oli Sääksmäen vouti 1551-56. Hans Olofinpoika tuomittiin verokavalluksesta kuolemaan 1556, mutta armahdettiin mahdollisesti. Hän olisi myöhemmin nimellä Hans Olofinpoika Smed asunut verovapaassa Hans-Jons nimisessä talossa Näsbyssä, Ruotsin Helsinglannin Alftan pitäjässä. Hans kuoli n. 1567. Hänen sukujuurensa eivät ole selvillä, mutta paljon puhuu sen puolesta, että hän olisi ollut varsinais-suomalaista rälssisukua. Hänen vaimo oli Malin Henrikintytär, Kemiön Kalmusnäsin (Kalvnäs) rälssimiehen Henrik Östeninpojan ja Siuntion Sjundbyn Alissa Ragvaldintyttären tytär" (Juhan suku-uutiset).

Eli samoja nimiä Sepän lisäksi tässäkin mm Kalmusnäs Kemiössä ja Alissa Ragvaldintytär (Bertel Henderssonin äiti) ja lisäksi Särkilahden Timoteus Poualsson sai jollakin perusteella Heikki Sepän tilan haltuunsa Kangasalalla, toki olihan hän Sääksmäen läänitysvoutina tuolloin. Ja vieläkin esitän tämän kysymyksen josko joku osaisi tulkata mitä lukee Bertil Henrikinpojan osalla tässä SAY :n sivulla: SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307613)

mjauhi

21.11.15, 07:50

[/I]Eli samoja nimiä Sepän lisäksi tässäkin mm Kalmusnäs Kemiössä ja Alissa Ragvaldintytär (Bertel Henderssonin äiti) ja lisäksi Särkilahden Timoteus Poualsson sai jollakin perusteella Heikki Sepän tilan haltuunsa Kangasalalla, toki olihan hän Sääksmäen läänitysvoutina tuolloin. Ja vieläkin esitän tämän kysymyksen josko joku osaisi tulkata mitä lukee Bertil Henrikinpojan osalla tässä SAY :n sivulla: SAY (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307613)[/QUOTE]

Tässä alkuperäislähteet (1205) ja 1205 Wredan osalta;
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1843004 ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1842972

Olisiko 1205:ssä oleva Bertil Hen (nimen päällä viiva=lyhennys) ja teksti osoittaisi papilliseen asuinpaikkaan; Bertill Henrici, jolloin hän saattaisi olla:

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=188

Alkuperäisissä Wredassa on paljon muitakin asukkaita kuin SAY:n mainitsemat.

Tutkimisiin

Outika

21.11.15, 08:20

Hei, suuret kiitokset alkuperäislähteiden jakamisesta. Ensimmäisessä linkissä tosiaan Bertilin patronyymistä en kyllä saa selkoa, mutta näyttäisikö, että Sigfrid on ilman patronyymiä ja sitten mainitaan ilmeisesti Thomas (?) Jonsson ja Oluf Jonsson ja toiveikkaana kyselen saattaako tuossa Bertilin patronyyminä lukea mahdollisesti Jonsson.

Eikö Bertell Ionsson ilmaantunut Pälkäneelle noin 1550 - 60 ja viittaus papilliseen paikkaankin sopisi.

Tämä oli ehkä toiveajattelua ja toivon, että tämä korjataan etteivät väärät uskomukset jää uskomuksiksi.

Outika

22.11.15, 19:41

Vretassa mainittu Bertil Hendersson jää mietityttämään tuon papillisen asuinpaikan vuoksi, mutta joka tapauksessa hän oli kai Vretan isännän Henrikin poika. Kuka oli Vretan isäntä 1577 jos Frälsesläkter i Finland Ramsayn mukaan kertoo Sjundby -suvun Henrik Östeninpojan asuneen Kemiössä Kalmusnäsissä ja hänellä oli poika Bertil Hendersson, slottsliggare ja hän omisti rälssiomaisuutta i Pyttis sochn ja peri lisäksi veljeltään Viipurin linnanvoudilta ja ratsumestari Jakobilta maaomaisuutta. Bertilin vaimo oli Viipurin kirkkoherran tytär, joka mainitaan leskenä 1571 (Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden 396). Bertilin sisar Ingeborg oli sen sijaan naimisissa Kemiön Vretan rälssimiehen Henrik Henrikinpojan kanssa ja tuo Vretan Henrik kuoli 1577 ja Wrethassa mainitaan vuonna 1572 Bertil poika, Clemitt, Sigffred, Jonss son, Oluff Jonsson. Eli tässä ei kai viitata sisaren mieheen koska Bertil mainitaan poikana, eli kuka oli tässä mainittu Bertil ja ketkä hänen vanhempansa; Henrik Östensson ja Adlitza Ragvaldintytär Kalmusnäsistä vai Vretan isäntä Henrik ja Wretan leskenä asunut Elin –niminen nainen vuonna 1571 (Halikon voutikunnan kirkollisten verojen tilikirja 1571 jakso 6). Vuonna 1566 leski asui talossa (tilikirja 1567 jakso 6) ja 1570 Wretassa olivat kirjattuina Clemett Månsson, Henrik, Mads Andersson ja Oleff Hindersson (Halikon voutikunnan kirkollisten verojen tilikirja 1570 jakso 7).

Kemiön Särkilahden suvulle kuuluneessa Engelsbyssä asui Jöns (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1839507) ja saattoiko hän olla Kirves -sukuisen äidin ja Kiukku Nikun poika, jonka olemassaoloa on epäilty. Taivassalon rälssisuvun tunnettu jäsen Olof Kirves mainitaan Nousiaisten nimismiehenä vuonna 1405 ja hänestä on mainintoja vielä vuodelta 1423 eli tuolloinkin hän oli vielä elossa. Olof Kirves oli luultavasti isän tai äidinisä nuorelle Olof Kirveelle. Olof Kirveen isän nimeä ei tiedetä. Jossakin yhteydessä on Olof mainittu Olof ”Pertonpoikana”, joten isänsä nimi saattoi olla Bertil. Äitinsä Katarina eli vielä 1469. Ja kuinka kytkeytyisivät nämä Smed eli Seppä -nimiset kokonaisuuteen jos Kemiön Vretan Ingeborgin isän Henrik Östeninpojan ja Siuntion Sjundbyn Alissa Ragvaldintyttären tyttären mies oli Hans Olofinpoika Smed ja Hansin sukujuurten epäillään olevan Varsinais-Suomessa, ehkä Taivassalossa kuten myös Jöns Seppä siellä mainitaan ja Bertil Jönsson.

Kivipää

22.11.15, 23:34

Vretan Henrik Henriksson kuoli n. 1565, koska leski (Elin) mainitaan v. 1566. Vretassa näkyvä Bertil Henriksson oli Henrikin lankomies (vaimon veli). Henrikillä ei tiettävästi ollut rintaperillisiä, joten tila meni leskelle ja tämän suvulle (Impola, s. 63). Bertilin jälkeen Vreta meni hänen tyttärelleen Britalle (1. aviomies Jöran Hansson, 2. aviomies Erik Mårtensson till Böle, ns. Holma-sukua). Impolan näkemyksen mukaan Bertilin vaimo ei ollut Viipurin kirkkoherran tytär.

Kemiön Bölellä oli omistuksia Engelsbyssä. Suvun kantaisänä mainitaan (Vähäkangas, Genos 3/2005, s. 119) eräs Jöns. Koska em. Bertil Henrikssonin veli Knut omisti rälssimaata Engelsbyssä, niin siihen sopisi syyksi luontevasti se, että Knutin vaimo olisi ollut Jönsin pojantytär (ns. Holma-sukua).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307613 (Kemiö Vreta 1560-79)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307610 (Kemiö Engelsby 1560-79)

Outika

23.11.15, 07:12

Kiitos näistä tarkennuksista. Vieläkään en ymmärrä miksi Bertil Henrikinpojan osalle on kirjattu jotakin oikeuksista papin omaisuuteen (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1307613 (Kemiö Vreta 1560-79)).

Kivipää

23.11.15, 16:26

Vretassa näyttää v. 1540 olleen vain veromaata ja flöteveromaata. Rälssimaaksi se muuttui sen jälkeen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1304995 (Kemiö Vreta 1540-59)

Benedictus

23.11.15, 19:36

Laitan tähän tämä vanhan viestin.

Onkohan tuo asia selvinnyt?
Attu ja Fröjdböle Henrik Impolan julkaisema Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet on massiivinen teos. Sen ansioksi on luettava, että siihen on koottu hyvä katsaus rälssin muuttumisesta aateliksi Suomessa. Erittäin arvokkaan työn hän on tehnyt kootessaan hajallaan olevat tiedot rälssin suorittamasta ratsupalvelusta samojen kansien sisään. Hän joutuu kirjassaan käsittelemään satoja henkilöitä. On hyvin ymmärrettävää, että hätäisiä johtopäätöksiä syntyy samannimisten henkilöiden yhdistämisessä ja erottamisessa toisistaan. Yksi esimerkki liittyy Paraisten Atun ja Kemiön Fröjdbölen rälssiomistajiin.

Impola haluaa pitäytyä Jully Ramsayn ja sitäkin vanhemmissa sukuselvityksissä ohittamalla tai hylkäämällä usein uudemmat selvitykset. Se näkyy muuallakin kuin torjuessaan antamani selvityksen Fröjdbölen suvusta (Genos 2005:113-127). Ramsay piti Fröjdbölen Mårten Jönsinpoikaa ja hänen veljeään Klemet Jönsinpoikaa sekä Erik Jönsinpoikaa Atussa (Ramsay:399) sen Jöns Begtinpojan poikina, joka sai 4.6.1531 rälssiä Paraisten Attuun. Impola ohittaa kokonaan huomautukseni, ettei isä-poikasuhde voi olla tällainen, koska Jöns Benktsson i Atu ja Mårten Jönsson i Böle i Kimito mainitaan samassa vuoden 1537 rälssiluettelossa. Sellainen olisi mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että poika olisi vastannut vaimonsa rälssistä. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä Klemet Jönsinpoika seurasi veljensä lesken jälkeen Bölen omistajana. Böle oli siis heidän yhteistä perintöään.

Klemet Jönsinpojan pojan, Strömman Erik Klemetinpojan, Impola yhdistää samannimiseen Atun omistajaan (s. 101), joka hänen käsityksensä mukaan yhdessä suoritti ratsupalvelusta Atun puolesta Bertil Erikinpojan kanssa (isä Erik Jönsinpoika, joka olisi Mårten ja Klemet Jönsinpoikien veli). Käsityksensä perusteluna hän käyttää 1580-luvulle sijoittuvaa lähdettä KA 325:10. Kun lähde luetaan tarkasti, ei siellä niin sanota. Impola jättää lähteensä johdannon käsittelemättä. Siellä sanotaan näin: Nämä jäljessämainitut aatelismiehet asuvat tässä pitäjässä (Parainen) ja heidän on osoitettava aatelinen syntyperänsä (härkomst). Muuten heidät on asetettava veronalaisiksi: Daniel Clemetsonn i Kassor, hustru Agnis Clemetsdotter, Hendrick Jacopsonn till Borstböle, Albrech Hindrichsonn till Bolböle hänellä Erik Pommerilaisen (rälssi)kirje, Bertil Erichsonn i Attu och Erick Clämetsonn ibidem…heillä kuningas Kustaan rälssikirje, Mårten Skalm, Thomas psonn och Anders psonn I Attu heillä kuningas Christiernin (rälssi)kirje eivät ole isänpuolelta aatelisia, Thomas Hindersson till Melo on talonpoika Nauvosta, Jönns Andersson till Storgård ei osaa kertoa kilvestä ja kypärästä, on hankittava kuninkaalta kirje.

Erik Klemetinpoika asui siis Atussa. Häntä ei pidä sekoittaa Strömmassa asuvaan Erik Klemetinpoikaan, joka saman rälssintarkastuskierroksen aikana 1589 Strömmassa vastasi syntyperästään ja asui vuoden 1581 aatelisluettelon mukaan Kemiön Strömmassa (Genos 2005:81). Atun mies Erik Klemetinpoika ymmärrettävästi suoritti ratsuvelvollisuuttaan yhdessä saman kylän miehen Bertil Erikinpojan kanssa. Nämä miehet yhdessä omistivat Jöns Bengtinpojan saamaa rälssimaata. Impolan ilmoituksen mukaan (s. 108) Strömman Erik Klemetinpoika suoritti 1577 ratsupalvelusta Atun Erik Jönsinpojan (Bertil Erikinpojan isä) kanssa. Tätä lähdettä en ole tarkastanut, mutta epäilen, että sieltäkin puuttuu ”i Strömma”.

Ramsay ja Impola katsovat Atun Erik Jönsinpojan Fröjdbölen Mårten ja Klemet Jönsinpoikien veljeksi. Tätä perustellaan sillä, että Atun Erik Jönsinpoika omisti 1570-luvulla Oriveden Holman. Tarkempi tutustuminen lähteeseen paljastaa, ettei sinne ole kirjoitettu Holma vaan Holm. Lähde Grotenfelt, Finska rusttjenstregister… Adelns skyllige pertzeler vdj Finland s. 289 kuuluu näin: ”anno 69,72,73,74,75 På her Jöns ij Grind, hr Christiern och Erich Jönsson til Holm”. Vuoden 1562 ratsupalvelusluettelossa (s. 56) Erick Jensson til Athuby haffwer 3 landbönder, asetti yhden jalkamiehen, mutta vuonna 1566 (s. 98) yhden ratsukon ja 1577 yhdessä Erik Klemetinpojan kanssa, joka paremmin sopii olemaan Atun kuin Strömman mies. Erik Jönsson till Athuby ja Erik Jönsson till Holm näyttävät samalta mieheltä. Holm tarkoitta tässä Atun veropiiriin kuuluvaa Mielis- eli Mickelsholmia, joka on Atunsaaren viereinen saari. (Kari Suistoranta, Paraisten historia, s. 43). Hän esiintyy vuoden 1587 aatelin lampuotiluettelossa nimellä Erick Johansson i Holm i Pargas (Genos 2005:124).

Lähdetietojen muuttaminen tai ”täydentäminen” ei ole hyväksyttävissä, jollei muiden lähteiden tiedoilla voida osoittaa, että tieto on virheellinen.

Tapio Vähäkangas

Kivipää

23.11.15, 19:55

Pekka Hiltunen

23.11.15, 20:06

Kemiön Vretassa näyttää n. 1550-luvulta alkaen olleen kaksi rälssitaloa. Toinen näkyy olleen 1570-luvun alussa Bertil Henrikssonin ja toinen Jöran Barskärin. Jälkimmäinen tapaus on sikäli mielenkiintoinen, että hän omisti samaan aikaan Olof Mattsonin (Ispoisten Sigfridin veljen) asuttaman talon naapuritalon Kemiön Norrsundvikissä. Se(kin) oli Jöranin vaimon perintömaita Svärd- ja Lydekenpoikien Djäkn-suvuilta. Jöranin vaimon äidinisä oli Ragvald, jota kautta taisi tulla yhteys tähti ja risti-kuvioon eli Ragvald Ragvaldssonin (Stjärnkors) sukuun.
Juu, Jürgen Berendssonin appihan oli lisäksi Turun porvari. Valpurista olen kirjannut: ”Jalosyntyinen nainen”. Hänen sukulaisikseen mainitaan Ivar Fleming ja Lepaan Björn Klasinpoika. Peri Svärd- ja Lydekenpoikain Djäkn -suvuilta Kalannin Kodialan Ryttelän, Kemiön Brännbodan, Vanajan Rastilan, Janakkalan Maitoisenmaan ja Maskun Kiveisen. Kuoli ennen vuotta 1541.
PH

Outika

24.11.15, 19:59

Ramsay ja Impola katsovat Atun Erik Jönsinpojan Fröjdbölen Mårten ja Klemet Jönsinpoikien veljeksi. Tätä perustellaan sillä, että Atun Erik Jönsinpoika omisti 1570-luvulla Oriveden Holman. Tarkempi tutustuminen lähteeseen paljastaa, ettei sinne ole kirjoitettu Holma vaan Holm. Lähde Grotenfelt, Finska rusttjenstregister… Adelns skyllige pertzeler vdj Finland s. 289 kuuluu näin: ”anno 69,72,73,74,75 På her Jöns ij Grind, hr Christiern och Erich Jönsson til Holm”. Vuoden 1562 ratsupalvelusluettelossa (s. 56) Erick Jensson til Athuby haffwer 3 landbönder, asetti yhden jalkamiehen, mutta vuonna 1566 (s. 98) yhden ratsukon ja 1577 yhdessä Erik Klemetinpojan kanssa, joka paremmin sopii olemaan Atun kuin Strömman mies. Erik Jönsson till Athuby ja Erik Jönsson till Holm näyttävät samalta mieheltä. Holm tarkoitta tässä Atun veropiiriin kuuluvaa Mielis- eli Mickelsholmia, joka on Atunsaaren viereinen saari. (Kari Suistoranta, Paraisten historia, s. 43). Hän esiintyy vuoden 1587 aatelin lampuotiluettelossa nimellä Erick Johansson i Holm i Pargas (Genos 2005:124). Muinaista Mielisholmia en löytänyt, mutta houkuttelevalta kuulostaisi yhdistää tuo nimi ehkä Stiernkorsin suvun mainittuun Mielivaldus-Melevaltae-Mielivalta -nimiseen esi-isään (ks. keskustelussa aiemmin mainittu)

Benedictus

24.11.15, 22:22

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=41&map.y=547&e=249578&n=6693142&scale=150000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&isShown=true&tool=siirra&lang=fi

Mielisholm on yhä paikallaan. Se ja Attu sulkevat parhaan purjehdusreitin Kuusiston linnaan ja Paimioon, voisi ajatella, että ne ovat olleet varustuslinnakkeita vihollisia vastaan. Vieressä vielä Kuitian linnakartano.

Outika

26.11.15, 20:02

Hienoa kiitos tästä tarkennuksesta. Löysinkin lopulta Paraisilta Mielisholmin. Mielisholmissa eli Mickelsholmissa asui vuoden 1541 tietojen mukaan Oleff Jonsson, Bentt Jonsson sekä Jöns Jörensson (SAY Parainen Mielisholm 1540 jakso 7).

Tiedetäänkö keitä nämä olivat, tätä Jönssiä edelleen etsiskellen.

Hela

26.11.15, 21:38

Benedictuksen kysymykseen Tapio Vähäkankaan ja minun keskusteluista Attu ja Fröjdböle-kysymyksessä voi lyhyesti vastata, että ne päättyivät kompromissiin. Todettiin että Clemet Jönsson oli Fröjdbölen Mårten Jönssonin vaimon toinen mies ja Atun Erik Jönssonin veli. He kuuluivat sukuun, joka oli yksi 1461 aateloidusta Lars Skalmista polveutuvista Skalm-suvuista. Atun Erik Clemetsson oli Clemet Jönssonin poika. Fröjdbölen Mårten Jönssonin syntyperä on toistaiseksi tuntematon. Jully Ramsay, jonka käsitystä puolustin, oli siis osittain oikeassa ja osittain väärässä. Keskusteluistamme on enemmän viestiketjussa Attu ja Fröjdböle, jota en nyt nopeasti löytänyt.

Henrik Impola

Benedictus

27.11.15, 11:46

Impolan mukaan Mårten Jönsson till Fröjbölen isä ei siis tunneta.

Hänen jälkeläisensä käyttivät Stiernkors tunnusta.

Toisaalta Someron khr Bartholdus Johannis käytti myös Stierkors tunnusta.

Olisiko ajallisesti mahdollista, että kyseessä olisivat veljekset?

Oliko tähden sakara-luku erilainen?

Lainaus Outika:
Muuta tueksi ei ole esittää kuin Bartholdus Johanniksen sinetin (http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRhA8Phy0GN6NCI9OjO1t7_SzOMtAYj9 RJKrVCp2mycyh-ArcYHmiUB8w) kerrotaan olleen lähes identtinen Pietari Särkilahden ja Magnus Stiernkorsin (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/22.gif) sinetin kanssa ja tästä mainitsee Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (http://runeberg.org/frfinl/0301.html)
eli teksti kertoo, että Kristina Bertilintytär avioitui Anders Munckin kanssa ja Kristinalla sanotaan olleen omistuksia Harjun kylässä Somerolla ja (oletetusta) isästään Bertil Jönssonista kerrotaan, että hän käytti Stjernkorsin sinettiä.

Pekka Hiltunen

27.11.15, 13:48

Oliko tähden sakara-luku erilainen?
Sakaraluku ei tainnut olla oleellinen, vaan on saattanut vaihdella, kun kaksi kolmiota on helpompi asettaa päällekkäin kuin liittää kolme yhteen kärjistään.
Vaakunat erosivat niin, että Fröjdbölen vaakunassa oli risti kilvessä ja tähti kypärässä. Särkilahdella oli tähti ristin yläpuolella, mutta kilvessä. Nähtävästi molemmat suvut polveutuivat Ragvald Ragvaldinpojan jälkeläisistä.
PH

Outika

29.11.15, 10:56

Nils Särkilahdelle ja Karin Olofintytär Kirveelle ei ole löydetty Jöns -nimistä poikaa. Jos palaan takaisin siihen edellä tekstissä mainittuun asetelmaan, että Marta Stiernkors omisti rälssimaata Sorpon kylässä Paraisilla vv 1556 - 1569. Edellä tekstissä on esitetty Impolan kirjassa (ss. 206, 301) mainitaan, että Tapio Vähäkankaan tulkinnan mukaan porvari Jöns Lång oli Märta Nilsintyttären toinen aviomies Erik Skalmin jälkeen ja toisessa kohtaa mainitaan, että Tapio Vähäkängas pitää Erikin puolisona Måns Nilsinpojan tätiä.

Impolan mukaan ”länge Jöns i Åbo” vaikutti Sorpon kylässä Paraisilla vuosina 1537 – 45, minkä jälkeen hänet mainitaan Turun porvarina vv 1545 – 51. Pitkä-Jöns kuoli ennen vuotta 1556, jolloin leski Märta asui Sorpon Paraisilla aina vuoteen 1569. Märtan rälssiä vuokrasi luultavasti Nilis Skalm (SAY Parainen). Jossakin lähteessä kerrotaan Nils Skalmin äidiksi Märta Stiernkors ja isäksi Erik Skalm. Ramsayn Frälsesläkter i Finland kertoo Lars Skalmin perillisten omistaneen Sorpon Paraisilla. Mutta kuka oli pitkä-Jöns. Pitkä Jöns varusti nihdin kruunun palvelukseen yhdessä Gustaf Nilsson Stiernkorsin kanssa. Jöns omisti rälssimaata Paraisilla, mutta häntä ei mainita enää vuoden 1543 jälkeen.

Voisiko olla, että Bartholdus Iohannis olisi saanut nimensä äitinsä Kirveen suvulta jos Olof Kirveestä kirjattu maininta Olof Pertonpoika pitäisi paikkansa.

Outika

30.11.15, 20:35

Oljenkorsia tutkiessa on ehkä syytä palata Paimenmuistion tietoihin ja siihen olettamukseen, että Jöns oli Somerolla kirkkoherrana ennen Bertiliä ja tästä löytyy dokumenttikin jopa.

Lähteessä Finlands Statsarkiv no 3805, bl. 24 v. kerrotaan Someron kirkkoherrasta Jönssistä seuraavaa otsikolla Kkh i Somero h. Jons intyg öfver gästning å prostgården (F.S) eli sivulla 8 lukee seuraavasti: ”Bekennes iag H:r Jons y Somero kirkeprest medh thenne min quitt:a atth när Nils iesperson drog vp till Tauasthus, thå log han y en nath y Somero prestgård mz 90 hester och 90 personer och förtärdis thenne effter:ne partzeler vtoff then gärden som vtthgiordes anno 56. Först ööll 2 Tunnor, brodh 6 (mitta?), köth 8 (mitta?), bönor 8 kappar, gryn 8 kappar, haffra 2 spen, höö 2 vintherlass. Tesz till visså vnder mith Signeth Dat. Somero prestegård then 17 augusti Anno D:ni 1557” (Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet, volume 3). Eräs Jöns Persson mainitaan Someron Kartanossa vuodesta 1539 (SAY Somero jakso 7), mutta vuodesta 1560 tilallaan oli ensiksi Clemet Mikelinpoika, liekö vävy, ja hänen jälkeensä Mikel Jönssinpoika vuodesta 1564. Samoihin aikoihin ilmaantuu Someron Kivisojalle Erik Jönssinpoika. Jören mainitaan Hämeen voutikunnan tileissä 1558, saattoiko hän olla etsitty pastori [1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1).

Pääsin tässä käsitykseen, että kirkkoherralla olisi ollut sinettikin (allekirjoitus), jota ei tässä lähteessä ole esillä. Tunnetaanko tuo sinetti?
__________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Hämeen voutikunnan tilejä 1558 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2004873

Outika

01.12.15, 07:00

Ehkäpä herra Jönssillä tosiaan oli yhteyksiä Lepaan sukuun jos Nils Jesperinpoika, Piikkiön vouti kolmevuotisen virantoimituksensa aikana vv 1556 - 59 yöpyi vuonna 1557 Someron pappilassa Hämeessä kulkiessaan. Ymmärsin tuosta edellisestä otteesta, että matkaseurue oli suuri.

Huomasin tuossa toisessa keskustelussa Kaarinan Ladjakoski (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-29905.html)maininnan tästä voudista ja syykin Someron pappilassa majoittumiseen saattoi olla jopa sukulaisuus koska Nils Jesperinpojan pojan mainitaan avioituneen Lepaan Anna Björnintyttären (Stiernkors) kanssa. Ja käyttihän Bartholdus tiettävästi Stiernkorsin sinettiä. Jospa tuo kirkkoherra Jönsin sinettikin jostakin arkistojen kätköistä vielä löytyisi, ellei tuo signeth nyt tarkoita pelkästään allekirjoitusta. En tiedä kuinka tarkasti käsitteet signeth ja sigill tulisi erottaa.

Kivipää

01.12.15, 12:03

Erik Anthonin mukaan (ÄSF I:2, s. 170) Lepaan Anna Björnsdotterin puoliso oli laamanni ja valtaneuvos Matts Larsson (Cruus). Nils Jespersson oli isän puolelta Sjundby-sukua eli Kalmusnäsin Knutin ja Vretan Bertilin sukulainen.

Nilsin äidinäiti oli tiettävästi Elin Henriksdotter Svärd. Elinin sisaren Birgitan ja miehensä Olof Djäknin jälkeläiset omistivat perintömaata Ispoisten veljesten naapurissa Kemiön Norrsundvikissa. Elinin sisaren Ragnhildin pojanpoika oli Lepaan Björn Klasson. Björnin äidinisä oli Björn Ragvaldsson (Stjärnkors).

Nähdäkseni tähti ja risti-kuvion kulkeutumista noissa 1500-luvun vallassuvuissa olisi syytä etsiä juuri Ragvald Ragvaldssonin (Stjärnkors) jälkeläisten parista, ei niinkään/pelkästään Särkilahtien.

Outika

03.12.15, 19:55

Ispoisten suku -keskustelussa mainitaan, että Kemiön kirkkoherra Petrus Ragvaldi oli Kalmusnäsin Knut Henrikssonin ja Vretan Bertil Henrikssonin eno.Voisiko ajallisesti olla mahdollista, että Someron Kartanossa vuonna 1539 mainittu Jöns Persson olisi etsitty Somerusten isä ja jos hänen isänsä olisi ollut Turun tuomiokapitulin dekaani Petrus Ragvaldi. Tätä Jönssiä ei kylläkään tituleerattu herrana, mikä kai oli tapana kun puhuttiin korkeasti oppineista, tuohon aikaan kai papeista. Petrus Ragvaldi käytti sinettiä, jossa oli tähti ja sydän (Paimenmuistio). Isänsä Ragvald Jönsson oli naimisissa Annan kanssa, joka oli Sjunby -sukua Sjundeåsta (Dönsby). Annan ja Ragvald Jönssonin tytär Adlitza vihittiin Kalmusnäsin Henrik Östeninpojan kanssa ja poika Jesper NN Pederintyttären kanssa ja heidän poikansa oli Nils Jespersson, joka mainitaan herra Jönsin pappilassa. Nilsin äidiksi on esitetty Peder NN:n tytär (Anbytarforum, Sjundbysläkten).

Voudin tuskin tarvitsi olla sukulainen majoittuessaan taloihin, mutta sopisiko Nils Jespersson tähän kokonaisuuteen myös.Lähteessä Finlands Statsarkiv no 3805, bl. 24 v. kerrotaan Someron kirkkoherrasta Jönssistä seuraavaa otsikolla Kkh i Somero h. Jons intyg öfver gästning å prostgården (F.S) eli sivulla 8 lukee seuraavasti: ”Bekennes iag H:r Jons y Somero kirkeprest medh thenne min quitt:a atth när Nils iesperson drog vp till Tauasthus, thå log han y en nath y Somero prestgård mz 90 hester och 90 personer och förtärdis thenne effter:ne partzeler vtoff then gärden som vtthgiordes anno 56. Först ööll 2 Tunnor, brodh 6 (mitta?), köth 8 (mitta?), bönor 8 kappar, gryn 8 kappar, haffra 2 spen, höö 2 vintherlass. Tesz till visså vnder mith Signeth Dat. Somero prestegård then 17 augusti Anno D:ni 1557” (Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet, volume 3). Eräs Jöns Persson mainitaan Someron Kartanossa vuodesta 1539 (SAY Somero jakso 7)

Onkohan herra Jönsin sinettiä mahdollista löytää.

Benedictus

03.12.15, 23:20

Petrus Ragvaldin ollessa pappi, herää kysymys, oliko hänen tai monen muunkaan papinpojan mahdollista päästä papin virkaan.

Esimerkiksi Jacobus Vennon poika Johannes Jacobi Venno taisi joutua antaman kaiken sukumaansa kuninkaalle, papinvirasta.

Wenne, Johannes Jacobi (K luultavasti 1572)

Jons / Jöns Jacobi, Johan / Jöns Jakobsson
S 1510-luvulla. V Rostockin maisteri Jacobus Petri Wenne (Jacobus Wen de Abuy, Jakob Wenne junior), kaiketi Turun tuomiokirkon kaniikki, ja tämän taloudenhoitaja, myöhempi aviovaimo Getrud Staffansdotter.
Koska Johannes Jacobi oli syntynyt pappien selibaattisäännösten vielä voimassa ollessa ja koska aviotonta poikaa ei voitu vihkiä papiksi, piispa Martinus Skytte joutui selvittämään Jakob Wenne juniorin avioliiton laillisuuden. Selvityksen tuloksena Johannes Jacobi tulkittiin avioliitosta syntyneeksi (asia vahvistettiin Turun raastuvassa 1569), ja piispa Skytte vihki hänet papiksi todennäköisesti 1540-luvun alkuvuosina.

Rauman (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5089) kirkkoherra ainakin jo 1544; Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5003) kirkkoherra 1557, sai valtakirjan virkaan, kun lahjoitti isänsä perimän kotitilan Härmälän Maskussa kuningas Kustaa Vaasalle.

Johannes Jacobi Wenne mainitaan ("her Jons i Effra") tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Effra Sochn Kirckie herre – – Her Johannes Wenne") maksoi 1571 hopeaveroa 30 markkaa, 3 äyriä ja 6 deninkiä 454 markan arvoiseksi arvioidusta irtaimesta omaisuudestaan. Tähän veronalaiseen irtaimeen omaisuuteen sisältyi hopeaa 37 ½ luotia, josta hopeaverona 3 luotia ja 3 kvintiiniä, sekä edelleen 3 leiviskää kuparia, 1 leiviskä ja 5 naulaa tinaa, orihevonen ja tamma arvoltaan yhteensä 24 markkaa, 9 lehmää, 15 lammasta, 3 härkää, 2 vuohta, 4 sikaa ja nuorta karjaa yhteensä 22 päätä.
K Eura luultavasti 1572.
P Helga Olofsdotter.

Vaikuttaa, että Härmälä ei riittänyt kuninkaalle, sillä 1578 mainitaan Maarian Uroilassa entisen Rauman khr Johannes Jacobin antaneen tilan kuninkaalle.

Kaniikin äpärän siis piti maksaa paljon aviolapsen asemasta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053622

Piispa Martinus Skytt oli aktiivinen Venne tapauksessa, eli ei olisi lainkaan vaikeaa ollut jos Canutis Johanniksella olisi ollut poika, joka kasvoi Stägnäsissä ja sieltä siirtyi myöhemmin turkuun eli Henricus Canuti. Jos oli syntynyt 1520-30-luvulla niin aviolapseksi saanti onnistui varmaan aika helposti Skytten aikaan, jos tämä itse oli lapsen eno.

Tätä Henricus Canutia olen ehdottanut Piikkiön khr Sigfridus Henricin isäksi.

Canutis Johannis mainitaan Eurajokiseksi, ja hänellä oli tila Piikkiön Hadvalassa.Hänet mainitaan syntyneeksi noin 1505 eli ei voine olla tuon etsityn Someron Jönsin poika, joka lienee myöhempi iältään.

Kivipää

03.12.15, 23:31

Benedictus

04.12.15, 08:38

Someron pappissuvun jälkeläinen Johannes Johannis Somerus esitteli v. 1635 oikeudelle Piikkiön kirkkoherra Sigfridus Henricin perinnönjakokirjan. Taas (em. asiayhteyksissä) pulpahtivat mieleen tämän Sigfridin mahdolliset kytkennät esim. Geeteihin ja Someruksiin.
__________
Matti Pesola

Pohdin, että voisiko juuri Sigfrid Henrikssonin vaimo olla yhdistävä Johannes Somerukseen, sillä tämä oli juuri perinnönjakokirjan esittelijä ja täten olisi saattanut olla juuri Sigfridus Henrcin lasten edustaja perinnönjaossa.

Toisaalta Joachim Stutaeus saattoi olla jotain sukua Isonkyrön Geetille.

Olen jo aiemmin Stutaeus-ketjussa heittänyt ajatuksen, että Jacobus Sigfridi Geetin vaimo olisi hyvinkin voinut olla Hämeenkyrön khr Gregorius Michaelis Stuttin leski, jolloin 1582 mainittu tytärpuoli olisi voinut olla mahdollisesti Sofia Grelsdotter Stutaeus, Joachim Stutaeuksen äiti.
Brita Henriksdotterin äiti olisi siten voinut olla Geetin 1. aviosta tai sitten Brita ja Joachim olivat serkkupuolet, naidessaan jo iäkkäinä, ei sukulaisuus liene ollut ongelma.
Harmi, ettei Geetin perinnönjaosta ole mitään tietoa. Huomioiden varallisuutensa määrä voisi kuvitella, että niistä on tapeltu todella paljon. Kenellehän nuo pohjanmaalla olleet tilat ovat menneet?
Ainakin Botilan emäntänä ollut tytär oli täys perillinen, kuten lienee siskonsakin.
Tietävätköhän pohjanmaan tutkijat noista tiloista. Olikohan tuo Kyrönjokisuun pappila seurakunnan vai Geetin omistama tila?

Outika

04.12.15, 10:55

Sinänsä tuo Jöns Persson voisi sopia tähän sukukuvioon. Jönsin jälkeen tilalla näkyvät Michel Jönsson ja Sigfrid Michelsson. Jossain vaiheessa tila näyttää siirtyneen Anders Munckille (till Sommernäs), jota Ramsay pitää kirkkoherra Bertilin vävynä. Tämä Munck oli Botilan Anders Larssonin palveluksessa. Saman miehen, jonka vaimona oli Jacobus Geetin tytär ja miniänä Geetin toisen tyttären tytär. Tällä samaisella Botilan isännällä oli läänityksiä myös Somerolla. Petrus Ragvaldi toimi 1533 Helsingin pitäjän kirkkoherrana, dekaanina Turun tuomiokapitulissa ja Kemiön kirkkoherrana 1554, missä eleli viimeiset kymmenen elinvuottaan. Petrus Ragvaldi käytti sinettiä, jossa oli tähti ja sydän (Paimenmuistio). Petrus Ragvaldi möi vanhempiensa Sjunbyn maaperinnön sadalla markalla sisarenpojalleen Jakob Henrikinpojalle Sjundbyssä (Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden). Ehkä kyseessä oli Kirkniemen kartanon maita koska Kirkniemen kartanon historiatiedoissa kerrotaan kaniikki Petrus Ragvaldin myyneen kaksi tankoa maata Jakob Henrikinpojalle (Hästesko l. Sjundbyn sukua) vuonna 1556. Marieth Henriksdotter ja hänen poikansa Hans Eriksson sekä Markus Jönsson myivät koko osuutensa Kirkniemeen (Gerknäs) Jakob Henrikssonille v. 1556. Kirkniemen historian mukaan puutarhassa, joka osittain on peräisin 1500-luvulta, kasvaa yhä 300 hedelmäpuuta. Keskellä puutarhaa, ikäänkuin kaiken täällä olevan vanhan ja kunnianarvoisan kruununa, kohoaa mahtava saarni. Perimätieto kertoo, että se on itsensä Kaarina Maununtyttären (†1612) istuttama, vaikkakaan hänellä ei tiettävästi ole ollut kartanon kanssa muuta tekemistä kuin että hän usein on vieraillut siellä asuneen tyttärensä Sigrid Vaasan luona, hänen asuessaan kartanossa vv 1603 - 33. Mielenkiintoista on sekin, että Kirkniemen kartanon lähellä sijaitsi Iso-Teutarin kartano (Stor Tötar) (Teksti: E. Jutikkala & G. Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat 1 (Helsinki 1939), sivut 250–251). Voisiko Tuutari -nimi Somerusten yhteydessä liittyä tähän paikkaan?.

Paimenmuistion mukaan Kustaa Vaasan Petrus Ragvaldille 1536 antamaa Pyhän Ruumiin prebendaa kavennettiin jo 1540, kun kuningas läänitti siihen kuuluneen Turussa torin laidalla sijainneen Pyhän Ruumiin kivitalon eräälle palveluksessaan olevalle tykkimiehelle. Petrus kantoi Helsingin pitäjän ja Sipoon kaniikinkymmenykset 1550, jolloin hänet mainitaan ”Turussa toimivaksi saarnaajaksi (predicant j Åbo)”. Ehkä tuo tykkimies oli Kaarina Maununtyttären tuntemattomaksi jäänyt knihti isä. Dekaani Petrus Ragvaldille (”oss elskeligh wyrdeligh mandh her Peder Ragwaldhi decanus vtij Åbo”) myönnettyä uutta läänitystä koskeva kuninkaan kirje on päivätty kuninkaan perintökartanossa Rävsnäsissä Gripsholmin lähistöllä 6.6.1554. Asiakirjassa todetaan kuninkaan myöntävän Petrus Ragvaldille, jonka aiemmin nauttima taksa oli määrätty peruutettavaksi, oikeuden kantaa tulot 1554 aikana entisestä prebendastaan sekä lisäksi kaksi lästiä viljaa parhaiten soveltuvasta pitäjästä. Pyhän Ruumiin prebendan siirtäminen tilivuoden 1555 alusta lampuotivoudin hallintoon oli ”ensimmäinen tämänlaatuinen toimenpide koko peruutuskautena. Aikaisemmin oli aina odotettu viranhaltijan kuolemaa, ennen kuin prebenda otettiin kruunulle.”

Eli jos oikein hurjasti spekuloidaan, niin voisko täältä löytyä yhteydet Kaarina Maununtyttären Hämeeseen siirtymiseen.

Outika

04.12.15, 19:53

Edelliset olettamukset eivät vieläkään todista/osoita, miksi Bartholdus käytti Stiernkorsin sinettiä, paitsi jos Petrus Ragvaldin vaimo oli Stiernkorsin sukua.

Toisen teorian mukaan Leif Tennare esittää Anbytarforumilla keskustelussa Sjundbysläkten, että Petrus Ragvald olisi Ragvald av Ruskon pojanpoika ja kaniikki Jöns Pedersson oli Ragvald Ruskon veli, joka myös oli Pedersson. Tämä Ragvald Pederinpoika oli luultavasti noin 1355 syntynyt Stiernkorsin sukuun ja Ragvald Pedersson oli Olof Pederssonin vel (http://aforum.genealogi.se/discus/messages/576/418452.html?1412763789)i. Ragvald av Rusko mainitaan vuonna 1384 yhdessä veljensä Jönsin kanssa. Ragvald av Rusko möi yhdessä Jöns Björnssonin kanssa Heiniksen tilaa Rimitossa piispa Johannes III Westfalille. Jöns Björnsson oli ehkä Björn Erikinpoika i Svidjan (Sjudeå) isän veli, joka puolestaan oli Björn Ragvaldinpojan (Stjärnkors) äidin isä Gammelgård i Lampis. Juuri Björnin tyttären kautta osa Gammelgårdin omaisuudesta meni Lepaan suvulle, samoin kuin Bengt Nilssonin isänäiti Brigitta Nilsdotter oli Björn Ragvaldinpojan pikkuserkku.

Kivipää

04.12.15, 22:46

Mahdottomalta tuntuu, että 1560-luvulla kuollut Petrus Ragvaldi olisi v. 1355 syntyneen Ragvald Pederssonin pojanpoika. Sukupolvi tai kaksi näyttäisi puuttuvan välistä.

Outika

05.12.15, 21:03

Kivipää: Mahdottomalta tuntuu, että 1560-luvulla kuollut Petrus Ragvaldi olisi v. 1355 syntyneen Ragvald Pederssonin pojanpoika. Sukupolvi tai kaksi näyttäisi puuttuvan välistä.Näin pitkäikäisiä eivät varmastikaan olleet ja tässä taisi minulla mennä muistiinpanot sekaisin. Korjaan Tennaren kertomusta siten, että hänen teoriansa mukaan Ragvald Jönson var sonson till Ragvald i Rusko, känd 1384, tilsammas med sin bror Jöns. 1385 säljer Ragvald av Rusko tilsammans med J. Björnsson m.fl. Heinis i Rimito [Anthoni: 341]. J(öns) Björnsson är sannolikt farbror till Björn Eriksson i Svidja (Sjudeå), vilken var, av mig postulerad, morfar till Björn Ragvaldsson (stjärnkors) i Gammelgård (Lampis). Eli Ragvald Jönssinpoika oli Ragvald i Ruskon pojanpoika. Ragvald i Rusko tunnetaan vuodelta 1385 yhdessä veljensä Jönsin kanssa kun he möivät yhdessä J. Björninpojan kanssa muun muassa Heiniksen Rymättylässä. Jöns Björninpoika oli oletettavasti Svidjan Björn Erikssonin isänveli ja Björn Ragvaldinpoika Stjärnkorsin äidinisä.

Eli jos ketju menisi näin: Jöns Persson i Someronkartano - Petrus Ragvaldi i Sjundby - Ragvald Jönsson (ehkä Svidja) - Jöns - Ragvald i Rusko.

Outika

06.12.15, 08:04

J(öns) Björnsson är sannolikt farbror till Björn Eriksson i Svidja (Sjudeå), vilken var, av mig postulerad, morfar till Björn Ragvaldsson (stjärnkors) i Gammelgård (Lampis).

Korjataanpa vielä tämäkin, eli Jöns Björninpoika oli luultavasti Björn Erikinpoika i Svidjan isän veli, ja tämä Björn Erikinpoika olisi ollut Björn Ragvaldinpojan (Stjärnkors) äidin isä.

Outika

08.12.15, 19:57

Jospa nämä Somerukset olisivat Peder Stjärnkorsin (vanhempi Särkilahti) sukua siten, että Peder Stjärnkorsilla oli Olofin lisäksi useampikin tuntematon lapsi, joista toinen olisi ollut Ragvald ja toinen Jöns. Tämä jää todistamatta!

Leif Tennare (2011) kirjoittaa Anbytarforumilla, että kaniikki Jöns Pedersson oli luultavasti Ragvald av Ruskon veli ja Ragvaldin patronyymi oli Pedersson eli veljesten isä olisi ollut Peder (Stjärnkors). Ragvald av Rusko mainitaan vuonna 1384 yhdessä veljensä Jönsin kanssa. Ragvald av Rusko möi yhdessä Jönsin kanssa Heiniksen tilaa Rimitossa piispa Johannes III Westfalille. Vuonna 1384 11.6. päivätyn rekisteritiedon mukaan Jöns ja Ragvald i Rusko möivät 30 markalla piispa Johanille ja tuomiokapitulille kaiken sen omistamansa maan, jonka he perivät sisarenpoikansa Eskil i Heiniksen jälkeen (Riksarkivet, FMU 923, Svartboken (REA) 254). Jo seuraavan vuoden 1385 28. maaliskuuta Sagun kirkkoherra, kaniikki Jöns Peterinpoika möi 180 markalla Jäppe Djäkenille Rymättylän eli Rimiton maita, jotka hän oli ostanut Turun tuomiokirkolta.

Jönsin poika Ragvald Jönsson vihittiin Sjundby -sukuun kuuluneen Annan kanssa. Sukuforumin keskustelussa Karjaan Dönsby -suku kerrotaan: ” Alf Brenner on osoittanut yksityiskohtaisesti, kuinka Jakob Henrikinpoika (Hästesko) lunasti ulos kaikki mahdolliset sukulaisensa. Sjundbyn suvun kantaisäksi hän on tarjonnut Jöns Håkaninpoikaa, mutta Eric Anthoni on osoittanut sen mahdottomaksi. Jully Ramsay puolestaan on asettanut Sjundbyn suvun esi-isäksi Henrik Dionysiuksenpojan veljen, Jöns Dionysiuksenpojan. Tämän poikana hän pitää Siuntion käräjillä 1494 lautamiehenä toiminutta Ragvald Jönsinpoikaa, joka oli kuitenkin selvästi talonpoika eikä siksi voi olla aateloidun miehen Jöns Dionysiuksenpojan poika. Kun hevosenkenkä kilvessä periytyi myös Sjundbyn suvulle, on sukujohdossa ilmeisesti tehtävä korjauksia”.

Jönssin kaksi lapsenlasta, eli Ragvald Jönssonin lapset, käyttivät myöhemmin sydän ja risti -sinettiä eli Petrus Ragvaldi ja sisarensa Kerstin Korkullassa Kirkkonummella.

Petrus Ragvaldi käytti sinettiä, jossa oli tähti ja sydän (Paimenmuistio). Sydämen sinettiinsä hän sai todennäköisimmin äitinsä Sjundbyn suvulta ja tuliko tähti ilmeisesti isän suvulta (Sukuforumin Cajanus -keskustelussa kerrotaan, että vasta Ragvald Jönssinpojan lapsilla oli sinetissään sydän kuvattuna) ja vanhempi Sjundby eli Dönsby suku käytti vaakunassaan hevosenkenkää. Petrus Ragvaldi möi vanhempiensa Sjunbyn maaperinnön sadalla markalla sisarenpojalleen Jakob Henrikinpojalle Sjundbyssä. Tämän mukaan Petrus Ragvaldin sisar oli Alitza Ragvaldsdotter (naimisissa Kalmusnäsin Henrikin kanssa), ja sisarusten Petruksen ja Alitzan isä oli Ragvald Jönsson (Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden).

Jos sitten tultaisiin Someron Jöns kirkkoherraan, joka oli tekemisissä Jesper Cruusin pojan Nils Jesperinpojan kanssa ”Bekennes iag H:r Jons y Somero kirkeprest medh thenne min quitt:a atth när Nils iesperson drog vp till Tauasthus, thå log han y en nath y Somero prestgård mz 90 hester och 90 personer och förtärdis thenne effter:ne partzeler vtoff then gärden som vtthgiordes anno 56. Först ööll 2 Tunnor, brodh 6 (mitta?), köth 8 (mitta?), bönor 8 kappar, gryn 8 kappar, haffra 2 spen, höö 2 vintherlass. Tesz till visså vnder mith Signeth Dat. Somero prestegård then 17 augusti Anno D: ni 1557” (Handlingar rörande finska kyrkan och presterskapet, volume 3). Eli kirkkoherra todisti Nils Jesperinpojan (Cruus) yöpyneen matkueineen Someron pappilassa. Nilsin isä Jesper omisti rälssiä Sjundbyssä 1400 luvulla. Vähäkankaan mukaan äitinsä olisi ollut rälssimies Jarl Jönsson i Niemenpään ja Elin Svärdin tytär. Elin oli tuomari Henrik Svärdin ja Birgitta Klasdotterin tytär. Jesper sai isänperintönä rälssiä 1539 Sjundbyssä ja luopui Vihdin Härköilän rälssistä kun vaihtoi sen Jakob Henrikinpojan veromaahan Sjundeån Gåsarvissa ja Kynnarissa. Jesper asui maanomistajana Kynnarissa, ilmeisesti aateliston olosuhteissa. Sitten hän peri äidiltään maa-alueita Harvialasta, Yläneeltä ja Höytilästä Mäskelässä, jonka möi sukulaistensa kanssa valtaneuvos Lepaan Björn Klassonille. Vuonna 1544 hän möi omansa ja sisarensa omistaman rälssimaan Kuumoilassa Janakkalassa, mikä oli myöskin äitinsä perintöä (Anbytarforum, Sjundbysläkten).

Kangasala oli ilmeisesti Ruotsin hallitsijoiden "erityis"suosiossa koska Juhana III lahjoitti 22.11.1555 kruunulle lahjoitetun Vääksyn kartanon rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle, jonne Carin Hansdotter ilmaantui vuonna 1567 (SAY Kangasala 1560 jakso 56) ja Lars Henrikinpoika Fordelin säteriksi tila muuntui avioliiton kautta jo 1570 luvulla. Cruus suku liittyy myös tähän tarinaan kun Nokian kartanon omistaja Jesper Cruus peri Kaarina Hannuntyttären ja mestatun Westgöten tyttäreltä Britalta tuon tilan. Oliko hän Britan poika eli äitinsä oli menettänyt kaiken miehensä mestauksen yhteydessä ja rohkeana naisena kirjoittanut kuninkaalle ja luultavasti tämän seurauksena Kaarina siirtyi Kangasalan Vääksyyn (Viikin historia-Viikin kartano).

Uskon, että näitä teorioita on itsekukin pyöritellyt muistioissaan ja toivon, että totaaliset virheolettamukset tulevat kumotuiksi. Ja nämä sinettikuviot vielä kysymysmerkkinä eli jos Petrus Ragvaldi olisi Somerusten esi-isä, mihin katosi jälkeläisillä sydän ja tilalle tuli risti (kors). Eli voiko edelleen selitys piillä mm herr Jönsin puolison suvussa jos poika Bartholdus käytti tähti ja risti kuvioita.

olanyk

08.12.15, 21:44

Hei!

Aikoinaan kaipasin kovasti keskustelua alkuperäis- ja ruotsinkielisiä lähteitä tutkivien taholta Uudenmaan Kirkkonummen ja Helsingin sukujen suhteen. Mielenkiintoista tekstiä nyt Outikalta, ja vaatii minulta uudelleen lukemista muistin virkistykseksi. Viimeaikoina katseltuani MyHeritage se antaa myös ristiririitaista tietoja. Muutama kommentti:

Kerstin Ragvaldsdr (s.n.1500) oli käsittääkseni naimisissa Seutulan suurtilalla Sigfrid Larssonin kanssa kunnes jäi leskeksi. Hän avioitui kirkonkylään Jakob Sigfridssonin kanssa ja asuivat Riddars talossa. Jakob oli ehkä aiemmin asunut Juuns talossa ja hänellä oli Hans niminen poika. Olen pohtinut asuiko Petrus Helsingin kirkkoherrana Riddars taloa (?pappilana). Tosin nyt on löydetty ja kaivettu kirkon ja myöhemmän pappilan välistä parituvan perustukset joka on nimetty "vanhaksi pappilaksi".

Kirkkonummen Korkkulan nimismiehen talon emäntiä ei tunneta. On kuitenkin yleisesti pidetty että Kerstin Ragvaldin ja Sigfrid Larssonin nimeltä tuntematon tytär olisi ollut joko Mickel tai Erik (Hjertan) puoliso. Hjertoksi Korkkulan nimismiehiä on sanottu heidän sinetissä olleen kuvion takia. Nyt hänelle on annettu "nimiä", mielestäni Kerstin hän ei voi olla.

Eri Kartanokirjat uudetkin ilmeisesti toistuvasti sekoittvat Hammarstjärna ja Greutzhammar sukuja. Joku yhteys niillä varmaan on. Itse olen pohtinut olisiko
Seutulan Lars ollut Lars Jönsson (Kurjalan sukua) ja näin ollen Gertrud Moision veli?

Sjundbyn ensimmäiseksi omistajaksi olen jostain lainannut tiedon: Lasse Skytte 1417 jonka jälkeen tunnetaan Hakon tai Jöns Hakonsson. Kerknäsissä tunnetaan leski Elseby (Ingeborg?) joka omisti 1501 maata. Olen hänet sijoittanut Henrik Jönsson Dönsbyn puolisoksi, joiden tytär oli Anna eli Ragvald Jönssonin puoliso.

Jakob Henriksson Hästesko osti Sjundbyn äitinsä Alisa Ragvaldsdr:n sisarten jälkeläisiltä. Kaupanteossa mainitaan Petrus Ragvaldi, Jakob Sigfridsson (eli Kerstin Ragvaldssonin toinen puoliso) ja Anna Henriksdr:n (Ragvaldin puolison) Marietan jälkeläisiltä (pojan pojalta Henrik Hansson Ekelöfiltä). Todistajana kaupanteossa mainitaan Anders Sigfridsson Seutulasta eli Kerstin Ragvaldssonin poika.

Olavi

Hela

08.12.15, 21:59

Kangasala oli ilmeisesti Ruotsin hallitsijoiden "erityis"suosiossa koska Juhana III lahjoitti 22.11.1555 kruunulle lahjoitetun Vääksyn kartanon rakastajattarelleen Kaarina Hannuntyttärelle, jonne Carin Hansdotter ilmaantui vuonna 1567 (SAY Kangasala 1560 jakso 56) ja Lars Henrikinpoika Fordelin säteriksi tila muuntui avioliiton kautta jo 1570 luvulla. Cruus suku liittyy myös tähän tarinaan kun Nokian kartanon omistaja Jesper Cruus peri Kaarina Hannuntyttären ja mestatun Westgöten tyttäreltä Britalta tuon tilan. Oliko hän Britan poika eli äitinsä oli menettänyt kaiken miehensä mestauksen yhteydessä ja rohkeana naisena kirjoittanut kuninkaalle ja luultavasti tämän seurauksena Kaarina siirtyi Kangasalan Vääksyyn (Viikin historia-Viikin kartano).

Juhana herttuan vankeuden ja Kaarina Hannuntyttären erittäin tukalan aseman aikana 1560-luvulla Jöns Wästgöthen veljenpoika Arvid Wästgöthe yritti saada setänsä entisen kartanon Vääksyn haltuunsa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaarina Hannuntytär sai Vääksyn ja kaiken muun omaisuutensa haltuunsa heti Juhana III:n noustua valtaistuimelle. Vääksy periytyi hänen ja Lars Hordeelin tyttärelle Annalle, Novgorodin käskynhaltijan Hans Boijen puolisolle. Wiikin kartanon perijätär Brita Wästgöthe oli naimisissa vapaaherra Carl Stenbockin kanssa eikä Jesper Mattsson Kruus ollut hänen poikansa. Kruus tuli Wiikin ja Nokian omistajaksi puolisonsa Brita De la Gardien kautta, joka oli Juhana III:n ja Kaarina Hannuntyttären tyttären Sofia Gyllenhjelmin tytär ja siis edellä mainittujen Anna Hordeelin ja Brita Wästgöthen sisarentytär.

H. I.

Outika

09.12.15, 06:58

Suuret kiitokseni heti näistä täsmennyksistä ja korjausta heti tässä:

KORJAUS: Jönssin kaksi lapsenlasta, eli Ragvald Jönssonin lapset, käyttivät myöhemmin sydän ja risti -sinettiä eli Petrus Ragvaldi ja sisarensa Kerstin Korkullassa Kirkkonummella.Eli nyt oli tipahtanut tekstinmuokkauksessa tärkeä sana välistä pois eli tekstissä mainitaan, että Kerstinin lapset Korkullassa käyttivät sydän ja tähti -merkkiä. Lisäksi mainitaan, että ehkä Kerstin vihittiin Erikin (Hjerta) kanssa koska Antti Erikinpojan isoäiti oletettavasti periytyi Sjundbyn vanhasta rälssisuvusta, Helsingin Seutulan suurtilalta. Samassa selvityksessä kerrotaan, että sydän sinetissä tulisi juuri vanhemmalta Sjundby suvulta (Sukuforum – Cajanus-Gyllenhjerta). Olen merkinnyt Kerstinille Sigfrid nimisen puolison ja edelleen Cajanus -Gyllenhjerta keskustelussa (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-5356.html) kerrotaan näin:
S.Lehtonen: Tuosta Felissasta vielä sen verran, että tarkkaan ottaen Kerstin Ragvaldintyttären kohdalla Ramsay kirjoittaa: "Gift med Sigfrid ... Hennes barn voro: 1) Anders Sigfridsson i Sjöskog i Helsinge socken, hvilken 1556 bevittnat sin kusins Jakob Henrikssons till Sjundby köp af hans anförvandters, Hans Erikssons (Ekelöf) och dennes moders, Marietta Henriksdotters, andel i Gerknäs gård i Lojo socken; 2) dotter, lefde gift 1575 med länsmannen i Kyrkslätt, Mickel Eriksson (Hjerta) till Korkkulla i Kyrkslätt socken". Lähde tässä kohtaa Ramsaylla: Riddarhuset, Palmskölds saml.Mielenkiintoista on sekin, että Hirsjärven kartanon omistajina mainitaan järjestyksessä 1591 Someron kirkkoherra Bertil Juhonpoika (Somerus -sukua), 1595 Perniön Paarskylän herra Jaakko Niilonpoika Gyllenhjerta, 1607 Edellisen veljenpoika, ratsumestari, Paimion Hevonpään herra Klaus Krtisterinpoika Gyllenhjerta, 16** Ratsumestari Anders Munck ja vuonna 1634 kartano siirtyi Anders Munckin ja Kristina Bertilintytär Someruksen tyttärelle Hebla Munck´lle.

Outika

13.12.15, 20:29

Palaan uudelleen siihen kysymykseen oliko Christofer till Alnäs Someron Bertilin poika. Lainlukija Christoffer Bertilsson till Alnäsin sanotaan olleen Pälkäneen kirkkoherran Bartholomeus Johanniksen poika. Kirkkoherran vaimon kerrotaan olleen Malin nimeltään. Hattulan Katinalassa asui Bertil Jönsson, joka ilmaantui Hattulan Katinalaan vuonna 1546 ja hänet siellä nähdään vv 1559 – 73. Vuodesta 1574 tilalle on kirjattu Christer Bertilsson (mitä luultavimmin Bertilin poika) ja leski Margeta. Margeta tuskin oli Christerin vaimo jos hän Christerin eläessä asui talossa leskenä.

Jos edellinen henkilö oli sama kuin Someron Bertil, kuinka Bartholdus Johannis saattoi toimia Someron kirkkoherrana aina vuoteen 1597 ja Paimenmuistion[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) mukaan hän oli vielä kirjoittamassa Uppsalan kokouksen päätöstä 1593. Lisäksi Someron Bertilin vaimona oli luultavasti Brigitta Michelintytär ja kuitenkin Katinalan Bertilin leskenä oli Margeta 1574.

Somerolta löytyy her Bertil yhden kerran kirjattuna vuonna 1591 (Katinalan Bertilillä oli jo leski vuonna 1574) eli kyseessä oli mitä luultavimmin Someron Bartholdus Johannis[1] (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=269136#_ftn1), mutta kuka oli Jaatilan Ruunalassa vuosina 1595–98 asunut herr Hans (Bertilsson) ja 1600 luvun alusta hän asui Kartanossa Somerolla, oliko ehkä Bertil Johanniksen poika, joka olisi myös pastori (Johannes Bartholdi). Herr Hansin leski (paimenmuistion mukaan Margareta) asui tilalla 1616 eli samana vuonna kuin tila liitettiin Söderkullaan Anders Munckin rälssiin.

Olivatko Hattulan Bertil ja Someron Bertil eri henkilöitä? Tarkistetaan vielä tämäkin jo varmaan perusasia.
___________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=636622
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=190

Benedictus

13.12.15, 21:57

Bartholdus Johanniksen vaimo:

.
P Birgitta Michelsdotter, eli leskenä puolisonsa jälkeen.

Pohdin kuka olisi voinut olla Bartholdus Johanniksen vaimo.

Jos ajatellaan, että olisi ollut papisukua, niin pari hyvää vaihtoehtoa löytyy.

Paimion khr Michaelis.

Maarian sijaiskirkkoherra Michaelis.

Tässä tapauksessa, kun haemme yheyttä Somerus sukuun, niin kiinnostus kohdistuu tuohon her Michaelikseen Turun kuoripappiin ja Maarian sijaiskirkkoherraan.

Michael (mainitaan 1556)

Michell
Ilmeisesti Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon kuoripappi, mainitaan Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) (Turun kuoripappien palkkapitäjä noin 1550–1557) sijaiskirkkoherrana (wikarius) kesällä 1556, jolloin vouti Henrik Mattsson piti 25.7. rovastinkäräjiä "i Rändämäki i her Michell wikarius´ närvaro".

Edellisen poika.

Nicolaus Michaelis (mainitaan 1575–1582)

Nils Michelsson
Isä mahdollisesti Turussa kuoripappina ja Maariassa sijaiskirkkoherrana toiminut Michael (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1721) N.N. (Tallgrenin arvelu 1938).
Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kappalainen todennäköisesti jo kesällä 1575 (ilmoitti heinäkuussa 1578 olleensa Maariassa kolme vuotta), hoiti Maarian kirkkoherran virkaa piispa Paulus Juustenin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1257) kuoltua aina kirkkoherra Jacobus Petri Finnon (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=649) virkaanastumiseen asti eli 1575–1578, oli Maarian kappalaisena ainakin vielä 1582.
Kuittasi seurakunnan kymmenysveroluettelon syyskesällä 1576. Herra Nicolaus valitti kirjeessään Pohjois-Suomen (= Maskun ja Vehmaan) kihlakunnan voudille, Maarian Kärsämäen kartanonherralle Jakob Michelsson Finckenbergille 11.7.1578 surkeita elinolojaan. Hän oli kertomansa mukaan palveltuaan virassaan ”täällä yleisen tien varrella” ”kärsinyt hyvin suurta kurjuutta ja köyhyyttä ja muuta senkaltaista” ja ”joutunut isänperintönsä kulutettuaan suuriin velkoihin”.

Olisi siis ollut Bartholdus Johanniksen vaimon veli eli lanko

Nicolaus Michaelis (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1818) ainakin 1575–1582 (vt. kirkkoherra 1575–1578)
Magnus Thomae Hammarmannus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=882) ainakin jo 1593 † 1611/12
Clemens Michaelis Stigaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2380) 1615 † 1630 (samalla vs. kirkkoherra)
Johannes Johannis Somerus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2348) ainakin 1632–1640

Hammarmannus, Magnus Thomae (K 1611/12)

Magnus / Måns Tomasson
S ilmeisesti Maaria. V oletettavasti Hamaron kruununtilan lampuoti Maariassa, suutari Tuomas Pekanpoika / Tomas Persson ja N.N.
Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kappalainen ainakin jo 1593, jolloin allekirjoitti (”Magnus Thomae Rendemekiensis”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.
Hammarmannus asui Hamaron kylässä.
K Maaria 1611 tai 1612.
P1 N.N.; P2(?) Anna Johansdotter (Somera) hänen 1. avioliitossaan, K 1637, P2 V Someron kirkkoherra Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) ja Margareta N.N.
Anna Johansdotterin P2 Hammarmannuksen seuraaja Maarian kappalaisena Clemens Michaelis Stigaeus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2380), K Maaria 1630.

Voisi epäillä, että Magnus Hammarmannuksen 1. vaimo olisi ollut edeltäjän tytär siis tämän teorian mukaan Someron khr Johannes Bartholdin serkku.
2. vaimo oli siis Johannes Bartholdin tytär.

Outika

14.12.15, 15:39

Tässä tapauksessa, kun haemme yheyttä Somerus sukuun, niin kiinnostus kohdistuu tuohon her Michaelikseen Turun kuoripappiin ja Maarian sijaiskirkkoherraan.Johannes Johanniksen Maariaan sijoittumisen taustalla saattoivat olla jo isoisänsä Bartholdus Johanniksen sukulaisuudet sinne. Her Mickaelista ei Paimenmuistio paljoa informaatiota anna. Hänet mainitaan wikariuksena kesällä 1556 kun vouti Henrik Mattsson piti rovastinkäräjiä 25.7.1556 ja asiakirjassa mainitaan ”i Rändämäki i her Michell wikarius närvaro”.

Saattoiko hänellä olla sukuyhteyksiä Someruksiin koska Johannes Johannis asui Maariassa ollessaan ensin Halisten Tätilässä ja myöhemmin Hamarossa. Vaimonsa isän nimi oli patronyymin mukaan Michel/Mikael.

Maarian Halisissa asui Michel Jonsson vv 1540 – 56 ja tuo tila oli ilmeisesti kirkon tiluksia koska SAY mainitsee kaniikit tilalla (SAY Maaria 1540 jakso 12) ja jo 1557 Halisista tuli Turun luostarin prebenda ja tiluksilla asuivat Henrik Jorensson ja Simon Sigfridsson (SAY Maaria 1540 jakso 51). Jostakin luin, että Halisten tila oli luovutettu Henrik Tavastin vaimolle Johannalle ja tuo luovutus tapahtui 1456 ja luovuttajana oli Hans Henriksson ja tuon Hans Henrikinpojan äiti oli Elin Olofsdotter [FMU 3014] ja veljensä oli Viipurissa asunut veli Knut, jonka kanssa hän vaihtoi omistuksia Naantalin luostarin kanssa (Sukuforum Kaarinan Ladjakoski).

Toinen Maarian Michel oli Mickel Pedersson i Kaerla (Kirvelä, Kirveen ratsutila 1620 luvulla) vv 1540 – 56, Simon Mickelsson vv 1557 – 70 ja rinnalle tuli Henrich Hendersson 1571. Kaerlan kylä Maariassa (ent Räntämäki, aikanaan Vårfrukyrko socken) tunnettiin jo 1400-luvulla. Kaerlan kylässä oli Kirvelän säteri ja ainakin 1600 luvulla siellä oli Kirveen (Kirvelän) ratsutila. Seutua lienee kutsuttu Herrakunnaksi kun maita läänitettiin 1600 luvulla aateliskartanoiksi.Herrakuntaan luettiin silloin Kourlan, Olkkalan, Kirvelän, Lahnuksen ja Suontaan säteritilat sekä Verkatakkilan rustholli, nykyiseltä nimeltään Korppila (Internetistä Herrakunnan historia). Sukuforumin Astrenius keskustelussa tähän Kirvelän tilaan liitettäisiin käsitykseni mukaan Henrik Henrikinpoika (tilalla 1571), jonka isän Henrik Hanssonin isoisä olisi Olof Kirves.

Benedictus

14.12.15, 17:23

Kappalaisten Magnus Thomaen ja Clement Michelssonin välissä Hamarossa mainitaan Her Jören Cappelan ja vielä kuolinaikanin.
Alla leski Gertrud.

Kuka kumma on , koska mistään ei pikaisesti häntä löydy?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742748

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742805
Hamarossa Her Clemets enkia.
Myöhemmin 1632 H. Gertrud i Hamaro öde, jatkaa her Johan (Somerus)

Stigaeus, Clemens Michaelis (K 1630)

Stichaeus, Finno, Klemet Mickelsson / Michelsson
Maarian (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5061) kappalainen 1615, toimi samalla piispan prebendaseurakunnan sijaiskirkkoherrana (vicepastor).
K Maaria 1630.
P Anna Johansdotter (Somera) hänen 2. avioliitossaan, K 1637, PV Someron kirkkoherra Johannes Bartholdi (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1165) ja Margareta N.N.
Anna Johansdotterin P1 Stigaeuksen edeltäjä Maarian kappalaisena Magnus Thomae Hammarmannus (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=882), K Maaria 1611.

Kuka on tuo leski Gertrud Hammarossa.
Ei voi olla Stigaeuksen eikä Hammarmagnuksen leski, joka mainitaan Anna Johansdotterina, siis Someruksen sisko.

Georgius Olai (K 1614)

Gregorius, Jören Olsson
Mynämäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5068) kirkkoherra kuningas Juhana III:n antamalla valtakirjalla 1573; Pohjois-Suomen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) (Maskun ja Vehmaan) maarovasti ainakin jo 19.6.1593, jolloin allekirjoitti ("Georgius Olai pastor Virmoensium") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa, ei ollut virassa enää 1606.
Allekirjoitti ("Georgius i Wirmå") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille Uppsalassa 23.2.1594.
Georgius Olai sai verovapauskirjeen Viikin tilaan Tenholan pitäjässä 24.4.1582 sekä laamannin päätöksellä veronalennusta viljelykseen ottamalleen autiotilalle Mynämäellä 4.2.1589. Hänet määrättiin ("Her Jörenn i Wermo") 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K Mynämäki 1614.
P N.N.

Onko Her Jören tämä, sillä on ainoa sopiva.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543935

Benedictus

14.12.15, 21:52

Georgius Olai (K 1614)

Gregorius, Jören Olsson
Mynämäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5068) kirkkoherra kuningas Juhana III:n antamalla valtakirjalla 1573; Pohjois-Suomen rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6122) (Maskun ja Vehmaan) maarovasti ainakin jo 19.6.1593, jolloin allekirjoitti ("Georgius Olai pastor Virmoensium") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa, ei ollut virassa enää 1606.
Allekirjoitti ("Georgius i Wirmå") uskollisuudenvalan kuningas Sigismundille Uppsalassa 23.2.1594.
Georgius Olai sai verovapauskirjeen Viikin tilaan Tenholan pitäjässä 24.4.1582 sekä laamannin päätöksellä veronalennusta viljelykseen ottamalleen autiotilalle Mynämäellä 4.2.1589. Hänet määrättiin ("Her Jörenn i Wermo") 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apuna sotaväen palkkaukseen.
K Mynämäki 1614.
P N.N.

1. Jörenn Ollssonn (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies1.jpg), kirjuri Liuksialan kartanolla 30.4.1568, ehkä sama kuin: Jören Olsson N:o 17. Kuului kenties Säck-sukuun. (2187; 7)
-http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1315359
Kemiön Engelbyssä Olof Säck?tai jotain, mikä nimi olisi.

17. Jören Olsson, (http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies17.jpg) 30.11.1577, ehkä sama kuin: Jören Ollssonn N:o 1. Kuului kenties Säck-sukuun. (1315; 16.)

http://www.juhasinivaara.fi/ralssi/ralssimies1.jpg
-sinetissä on 6 sakarainen tähti.

Olisiko mahdollista, että Jören Olofsson ja Georgius Olai olisivat sama henkilö?
Ajallisesti sopisi erinomaisesti.

Tällöin käyttämänsä tähti-sinetti liippaa jo tosi läheltä Someron khr Bartholdus Johanniksen sinettiä.
Toisaalta Georgius Olain maanomistus Tenholassa viittaa omaan tai vaimonsa sukuperään.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=545217
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=545344
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543935
-her Jören i Wemo
-naapuri tilalla her Thomas, joka lienee Turun tuomiokirkon khr Thomas Laurentii, Kuningas Juhanan luotettu.
-Vaimonsa Valborg Innamaan tytär.Tätä kautta Turun rikkaimpia henkilöitä.
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1376
Tässä lienee isänsä ja siskonsa??

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2504

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=544049
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=543813
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=678421

http://www.geni.com/people/Bengt-Gyllenlood/6000000000699786752

Outika

15.12.15, 19:31

Keitä olivat Maarian Kirvelässä vuodesta 1540 asuneet Mickel Pedersson, Thomas Pedersson, Henrik Hendersson, Oluf Olofsson ja rouva Elin.

Kirvelän omistuksista kirjoitti kuninkaalle tuntematon asiamies Nauvon Högsarin rouva Elinin puolesta koska hänen isoäitinsä jätti jälkeensä maata i Vorfru kyrkio soken i Kayrlaby eli Kirvelän seudulla Maariassa [6559]: Högborne förste, vore käre nadig:te herre, haffuer jach eth odmyukt clagamål til edher nodhe, at mijn moder modher var hos hustru Elin [I] Högsaar i iij åår; sijdhan kallat Gud henne fron tesse her verdt; szo anamat for:de hustrv Elin til sigh eth iordt godz for hennis kost, holkit iordt godz är i Vorfru kyrkio soken i Kayrlaby; haffuer jach teslikis varit i ij lagmans tingh och begärat lösa iggen thet for:de godzet for myne penninghe, men jach kan ingeledis henne foo til tingx eller til lagh och retthe medh migh. Ty flyr jach ödmynkeligh til edher höghetz nod kerligh bediandis thet jach finge lösa ighen thet for:de godz for mine penningha holka penningh jach hoffuer henne optha budet. Nw segher hon so, at hon haffuer sköttningh breff fott po thet for:de godzet, holket aller i sanninghen finnes, forty thet var aller på tingh eller stemno vplyst, men thet var i tal i mijn moder moders lijffztiid, thet hustro Elin hon var begerandis ther skötningh breff vppo, men myn moder moder ville ingelundt giffua sin samtyckio ther til, och som vel meninge sokn vettherligt är, at hon haffuer inggen skötningh fott ther vppå. Item teslikis haffuer hustru Elin vtoff mijn moder moder ij sylff skädher, j krandss, j sylff belthe och sölgio, ij theen kannor, ij käslar, j rödh engilst kopo, j brwn lenst kiortil och et taak cledhe. Tesse her förscriffne tingh haffuer för:de hustro Elin egnat sigh til epther myn fatighe moders moders dödh (Gud hennis siell node). Item jach, som är nest ärfhimghen, for her inggen rett medh; ty beder jach eder nod storligh och ödmyukeligh, thet migh motte ske szo mykit rett är och eder höghet vilde giffua migh her en goda skylnan pa[1 (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1)] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Mainittakoon, että Kirvelässä asui ainakin vuonna 1540 – 55 rouva Elin. Nauvossa asui 1540 Mats Pederson ja 1545 Hans pederson, sekä Olof Pederson ja Kadrin leski (SAY Nauvo 1540 jakso 1).

[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1)Archivum Finladieae Publicum http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6559

Benedictus

17.12.15, 00:01

Tässä Outikan viestissä tulee esiin kiinnostava seikka.

Tuo Göran kappalaisen verovapaan tilan Tenholan Vikbyssä naapuri tilan omistaa Her Thomas Turun tuomiokirkon kirkkoherra Thomas Laurentii.

Kuin sattumaa sama Thomas Laurentii omistaa Högsarin tilan. Högsarin omistajana kirjoituksessa mainitaan tuo fru Elin i Högsar.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=750018

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=769731
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=769735

Vaikuttaisi, että Laurentius Canutin vaimo olisi ollut edeltäjän tytär, koska tilat siirtyvät Laurentiukselle.

Toisaalta, miksi turun khr Thomas Laurentii osti maita Högsarista?

Her Josefin tilalla Lars Eskilsson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=769314
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=767782
1540 Henrik Pedersson ja Lars Eskilsson
-ovatko vain landbundeja ei selviä.

Her Thomas Laurentiin vaimo oli siis Valborg Eriksdotter Innamaan Tytär.
Valborgin 1. puoliso oli Henrik Hansson Innamaa, jonka arvellaan olleen Korppoon suunnalta kotoisin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053588
Onko tämä Kaerlan h. Elin sama kuin Högsarin, jonka kirje on noin 1530 ajalta?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053588
-täsä Philpus Larsson, joka näkyy Fru Elinin tilalla aiemmin.
-myös Per Suik
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742660
Per Nilsson? Suikki ja
Hyvin kiinnostava seikka, että naapuri tilalla Valborg Innamaa, siis her Thomas Larssonin anoppi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1053763
Tässä naapuri tilan Mårten Thomasson lisänimenä Innalan eli Innamaa.

Pitää huomata, että on arveltu Valborg eriksdotter Innamaan olleen kotoisin Tenholan suunnalta.

Maarian Hamarossa mainitun kapplaisen Jören Olssonin omistama Viikin tila siirtyy Severin Juusteenin pojalle Bengt Juusteenille. Severin vaimo mainitaan olleen Tenholan Lindbystä, missä Bengt Juusteenkin mainitaan.
Samalla tilalla on aiemmin Olof nimisiä eli voisiko Jöran Olofsson olla Severin Juusteenin vaimon sukua?
Kuka on Viikissä mainittu Anders Henriksson Kirjuri?

Benedictus

17.12.15, 09:04

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742748
Hammarossa Her Magnus, Her Göran ja Her Clemet Stigaeus.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742719
Kaerla

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742805
Her Clemet, Clemets enka-siis Anna Joahnsdotter Somerus
Johan Johansson Somerus

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=742777
Kaerla

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749899
Her Johannes Somerus, S.Her Clemets folck, Her Mats

Her Mathias Jacobi, Clemets Sticaeuksen vävy, Somerus vaimon eno.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=749863
Kaerla Leipälä Her Mats

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2556
Her Matsin seuraaja Törmanus osti Kirvelän, vaimo Gertrud, oliko Stigaeuksen tytär?

Vaikuttaisi, että Hammaro pysyy suvun sisällä.
Kaerlan tilat lienevät enempi ostotiloja.

Outika

18.12.15, 08:56

Palaan vielä tuohon arkistotekstiin: linkki (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6559). Tiedä häntä ymmärsinkö tekstiä oikein, mutta tuo joku tuntematon kirjoittaja kirjoitti kuninkaalle valituskirjeen koskien rouva Elinin toimia kirjoittajan äitinsä äidin (isoäiti) ylöspidon järjestämisessä ja omaisuuden omimisessa itselleen. Kirjoittaja penää oikeuksiaan perimysjärjestyksessä seuraavana perijänä "nest ärfhimghen" isoäitinsä merkittävään omaisuuteen Kaerlassa eli Kirvelässä Maariassa ja tuon omaisuuden oli Elin rouva pidättänyt itsellään.

Kirjoittaja kertoo, että äitinsä äiti olisi asunut rouva Elinin taloudessa tuntemattomaksi jääneen ajan "iij åår". Lisäksi hän kertoo kirjeessään, että äidilleen oli luvattu elinikäinen ylöspito ja toimeentulo, mikä sekään ei ollut toteutunut ja nyt Elin rouva oli vielä pidättänyt äidilleen kuuluneen omaisuuden itsellään ja hakee kuninkaalta oikeutta asian korjaamiseksi.Ilmeisesti tämä arkistotietojen mukaan tapahtui vuonna 1530 ja Kirveläänhän on SAY :n tiedoissa kirjattu vuonna 1540 vielä rouva Elin. Samaan aikaan Nauvossa Högsarissa asui 1540 Mats Pederson ja 1545 Hans Pederson, sekä Olof Pederson ja Kadrin leski (SAY Nauvo 1540 jakso 1). Saattoiko tuo mainittu Kadrin leski olla jopa Olof Kirveen äiti.

Toivon korjauksia ja tulkinta-apua tuohon vanhaan tekstiin.

Outika

18.12.15, 18:31

Maarian Hamarossa mainitun kapplaisen Jören Olssonin omistama Viikin tila siirtyy Severin Juusteenin pojalle Bengt Juusteenille.Saattoivatko nämä Juusteenit liittyä jotenkin Hattulan Katinalaan koska Hattulan Katinalan omisti Henrik Henriksson ja Mats Olsson ja ennen Bertil Jönssonia herr Söffverin. Tilalla maininta vuonna 1574: ”hafwer Jöran bekommit frelsse opå” ja vuonna 1576: ”hafuer salig Jören Mogsson till Nokis frelsse opå”. Katinalan kirjoissa olivat vv 1560 – 1579 Bertil Henriksson (7/12), Jacob Mattsson (6/12) ja Bertil Jönsson (6/12) sekä Nils Jönsson ja Karll Jönsson Kock. Vielä 1577 on maininta Jöran Mågnsson till Nåkis Katinala.

Someron Bartholdus Iohanniksen ja Brigitta Michelintyttären tarina ei tunnu avautuvan. Olisi houkuttavaa ajatella että Bertil olisikin Maariasta kotoisin. Voisiko Kirvelässä asunut suku olla Bertilin esi-isiä eli mikäli tuo Astrenius keskustelun tieto pitäisi paikkansa eli Henrik Henrikinpoika, joka asui Kirvelässä 1571 ja isänsä Henrik Hanssonin isoisä olisi Olof Kirves. Entä jos Bertil Henriksson olisi tuon Henrik Hanssonin / Henrikssonin poika.

Arvauksia edelleen...kumottavaksi.

Benedictus

22.01.16, 11:49

Muuta tueksi ei ole esittää kuin Bartholdus Johanniksen sinetin (http://t3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRhA8Phy0GN6NCI9OjO1t7_SzOMtAYj9 RJKrVCp2mycyh-ArcYHmiUB8w) kerrotaan olleen lähes identtinen Pietari Särkilahden ja Magnus Stiernkorsin (http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/sinetit/22.gif) sinetin kanssa ja tästä mainitsee Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden (http://runeberg.org/frfinl/0301.html)
eli teksti kertoo, että Kristina Bertilintytär avioitui Anders Munckin kanssa ja Kristinalla sanotaan olleen omistuksia Harjun kylässä Somerolla ja (oletetusta) isästään Bertil Jönssonista kerrotaan, että hän käytti Stjernkorsin sinettiä.
Bartholdus Johannis (K luultavasti 1597)

Barthollus / Bertholdus / Bertollus Johannis, Bertil Jönsson
S kaiketi Somero. V Someron kirkkoherra Johannes (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1140) N.N. ja N.N.
Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5098) kirkkoherra ainakin jo 1567, jolloin (”her Berttel i Somero”) mainitaan veroluettelossa tinan pakko-ostajana.

Ajattelin tuoda tähän ketjuun erään uuden ajatuksen Bartholdus Johanniksen isäksi. Yllä mainitaan edellinen khr, mutta se lienee vain ajatusvaihtoehto, vai onko jokin lähde olemassa.

Sääksmäen khr Paulus Nicolai Stiernkorsin pojalla Israel Påvelsson Stiernkorsilla oli hallussaan Sääksmäen Sillantaan Isotalo, joka siirtyi isän mestauksen jälkeen pojalle Crister Israelssonille.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=655846

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=633191
Crister Stiernkorsin kuoltua 1600, tilalla mainitaan leski Brita Månsdotter Spåra ja sitten veli Ivar Israelsson ja taas tämän kuoltua leskensa Kirstin Cristoffersdotter.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=638981
1620 mainitaan hustru Kirstin ja alla Anders Pauli säterifrihet.
Myöhemmin näkyy Henrik Jönsson, joka oli Kirstin Cristoffersdottterin 2. puoliso Hämeenkyrön Laitilan isäntä.
Sitten on fru Margareta Mårtensdotter ja lopuksi Ivar Stiernkorsin ja Kirstin Cristoffersdotterin poika Cristian Ivarsson Stiernkors.

Tämä Anders Pauli on aihe tähän juttuun, sillä hän sai Sillantaan haltuunsa Ivar Stiernkorsin kuoltua.

Lainaus:

Ivar Israelinpoika ratsasti Anders Paulin lippueessa kuolemaansa asti noin vuoteen 1619.
Kuningas antoi Sillantaan Anders Paulille 12.6.1619. VA 4458;26
ja Anders Paul piti Sillantakaa asumakartanonaan.

1626 Sillantaka palautuu edellisille omistajille 1626 ja Anders Paul ottaa uudeksi asumakartanokseen Kurisjärven. VA 4484;13.

Anders Paul saa muutoksesta korvausta 20 taalaria 28 äyriä. VA 4490; 22
Kirje on kirjoitettu Kurisjärvellä 2.augusti 1626.

Kun nyt Sillantaka oli taas Ivar Israelinpojan perikunnalla ja Kirsti asui Hämeenkyrön Laitilassa, Sillantakaa viljeli lampuoti, joka maksoi vuokraa Laitilalle. (4 vuoden ajan)

Liisa R

Ratsumestari Anders Hansson Pauli sai Sillantaan haltuunsa 1619. Kummallista on, että hänen sanotaan käyttäneen Sillantaan suvun Stiernkors vaakunaa.

Tuntuu aika kaukaa haetulta, että aatelismies ottaa käyttöön vaakunan talon edellisen suvun mukaan. Jos kyse olisi jostain suuresta sukulinnasta tai mahtikartanosta, asian voisi jotenkin tajuta, mutta ei tätä tapausta.

Koska Anders Pauli tuli Sillantaakse ja piti sitä vielä säterina, herättää se enemminkin ajatuksen, että kyseessä olikin sukulaisuus ja vaakuna hänen sukunsa vaakuna.

Anders Hansson Paulin isä oli aatelismies Itävallasta Hans Pauli.
Onko kyseessä siis Hans Påhlsson eli Pauli?

Ajallisesti Hans Pauli sopii erittäin hyvin Sääksmäen khr Paulus Nicolain pojaksi.
Tällöin Anders Pauli olisi ollut Israel Påhlssonin lasten serkku.

Tämä myös tarkoittaa, että Someron khr Bartholdus Johannis voisi olla hyvinkin Hans Paulin poika eli Anders Paulin veli.

Hans, Johan ja Jöns nimethän ovat saman nimen eri muodot.

Eräs seikak on uskonto, jos Paulit olivat Itävallasta olevaa Italialaissukua, niin tuskin he kovin helposti muuttuivat protestanteiksi, eli tämäkin seikka puoltaa Hans Paulin olemista Stiernkors.

Tämä selittäisi sekä Anders Paulin vaakunan, että Someron khr:n sinetin.

Aimo

22.01.16, 15:46

En ihan yksimielistä tulkintaa Anders Paulin patronyymistä ole tavannut, mutta ilmeisen yksimielisiä ollaan että ovat veljensä Zachris Paulin kanssa Itävallan Kärntenistä von Paul von Nagerschigg -sukua, protestantteina katoliselta kotiseudultaan Ruotsiin hakeutuneita aatelisia. Suvun kotikaupunkina mainitaan myös Malborghetto rajan Italian puolella.

http://www.adelsvapen.com/genealogi/Pauli_nr_96
http://www.pauli.se/
http://www.familjen-pauli.se/
http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=766
http://rubicon.sdu.dk/assets/Blade/2010/rubicon-2010-2.pdf

Itse olen täällä muutamankin kerran ääneen epäillyt, että olisikohan Anders Paulin ilmeisesti vihkimätön puoliso Gertrud Isakintytär ollut Isak Timoteuksenpojan (Stiernkors) tytär. Olisiko siinä ollut syytä Stiernkors-sinetin käyttöön?

Adelsvapen-sivustolla mainitaan neljän veljeksen tulleen Ruotsiin, joten siinä katsannossa Benedictuksen pohdiskelu on perusteltua. Ketkä olivat ne kaksi Andersin ja Zachriksen lisäksi, missä he luuraavat. Patronyymi voisi kyllä mieluummin olla Wolfgang kuin Hans.

Aimo

Benedictus

26.01.16, 10:23

Tämä Anders Paulin avovaimo tai vihitty lienee hyvinkin Isak Timoteussonin tytär.
Suhtausun epäilyksellä avoliittoon, sillä Anders Pauli ei olut niin mahtava aatelinen, että jalkavaimo olisi ollut suotava. Toisaalta Stiernkorsit eivät varmaan olisi riemuinneet porttosukulaisesta.
Ramsey on varmaankin satuillut omiaaan, koska poika Ander Andesson Paulillakin on ollut vaimo, josta ei ole ollut tietoa.

Vaakunaa ajatellen ehkä vihityn vaimon vaakunaa voisi käyttää, mutta von Pauli suvun vaakuna olisi ollut paljon arvokkaampi.

Ivar Israelsson Stiernkors taisi olla Anders Paulin alainen, eli siinä voi olla yhteys välillään.

Silti tuntuu tuo kuvio hyvin omalaatuiselta. Anders Paulin Sillantaka oli siis Ivar Israelssonin tila kuolemaansa saakka. Timoteus Stiernkorsin tila oli taasen Sääksmäen Voipaala.

Aimo

26.01.16, 20:27

Kari Salminen on vanhassa viestissään 20.10.2007 siteerannut sekä Seppo Suvantoa (Akaan historia) että Jully Ramsayta (Frälsesläkter...)

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=5550&postcount=80

Seppo Suvanto ei mainitse Anders vanh. Paulin sen puolison nimeä, jonka aviottomiksi lapsiksi ilmoitetaan Anders nuor. Pauli sekä kaksi tytärtä.

Ramsay ilmoittaa Anders vanh. Paulin puolisoksi (frilla) Gertrud Isakintytär, jonka seuraava puoliso olisi Anders Paulin palvelija Sigfrid Mattson (ilmeisesti Anders Paulin vielä eläessä uuden puolisonsa Elisabet Matintyttären kanssa)

Tässä Ramsayn piirtämässä kuvassa Gertrud Isakintyttären rooli näyttää paremmin frillalta kuin säätyläisvaimolta. Ramsayn tiedon oikeellisuus jää kuitenkin epäilyksenalaiseksi, koska myöhempi meritoitunut tutkija Seppo Suvanto ei mainitse Gertrud Isakintytärtä lainkaan.

Aimo

Petri Kärkkäinen

13.03.16, 16:33

Toista vuotta sitten tässä viestiketjussa kyseltiin Mårten Bång -nimisen henkilön perään ja mm. Outika -nimimerkki kysyi:

"Kuka tämä Mårten Bång oli, tiedetäänkö hänen sukulaisuusuhteistaan esim Abraham Erici Bångiin, joka niin voimakkaasti puolusti Hailuodon pastorin lesken elantoa aikanaan."

Löysin Oulun henkikirjasta vuodelta 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905150) Mårthen Bångh -nimisen henkilön vaimoineen, joiden jälkeen henkikirjassa seuraa, kylläkin eri huonekunnassa, Isak Bångh.

Tämä Isak Bångh onkin mielenkiintoinen henkilö, kun etsitään hänet vuoden 1677 Oulun henkikirjasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648947). Siellä hän esiintyy nimellä Isak Ehrsson Bångh ja hänellä on vaimo Maria Henriksdotter. Voisiko hän siis olla Muhoksen kappalaisen Abraham Bångin veli? Erikin poika joka tapauksessa. Hän esiintyy Oulun henkikirjoissa viimeisen kerran vuonna 1692 ja niinpä Oulun kirkkoon haudattujen luettelosta löytyykin vuodelta 1693 raatimies Isak Eriksson. Ollakseen Ericus Laurentii Bångin poika, hänen olisi täytynyt syntyä viimeistään vuonna 1616 ja olisi siis ollut kuollessaan vähintään 77-vuotias.

Mårthen saattaisi olla hänen poikansa, joka ilmestyy 1688 tienoilla isänsä luo Ouluun. Eikö hän jonkin asiakirjan mukaan asunutkin 14 vuotta Kemissä? Valitettavasti Mårthen Bånghin vaimon nimeä ei henkikirja tunne.

Outika

14.03.16, 19:49

Tämähän oli hieno löytö ja lisä verkostoon. Ehkäpä Hailuotoon tulleen Sigfrid Knuutinpojan vaimo saattoikin olla Föglön kirkkoherran Ericus Laurentii Bångin tytär, jonka sukujuuret johtavat Spåra ja Stiernkors sukuihin.

Rohkenen tässä arvuutella siitäkin huolimatta, että tapahtumat ovat 400-500 vuoden takaisia eivätkä taitoni tai tietoni riitä tarkempien tietojen ongintaan. Eli tiedetään, että Kaarina Olavintytär Kirves peri Taivassalon Särkilahden sekä Perniön Broändan joskus 1400 luvun loppukymmenillä. Perniön Broändassa asui 1555 lähtien Jons Eskilinpoika/Erikinpoika ja Joren Eskilinpoika. Joren Eskilinpoika mainitaan vielä 1561 ja 1563 mainitaan Knut (Henriksson) i Broenda sekä Erick Hindersson till Laucko. Vuonna 1571 Broendhassa emännöi Ursula till Moisio (Knuth N. h. Ursulas lb.t. Moijssijo). Liedon Moision omisti Ursulan puoliso Thomas Jaakonpoika Spåre ja hän lienee kuollut noin 1570 (Sukuforum: Eräs Spåra-suku) koska Ursula mainitaan Broändassa vuonna 1571 (SAY).

Mikäli Jören Eskilinpoika olikin Broändan tilalla vävynä ja vihitty Karin Olavintytär Stiernkorsin ja Kiukku-Nikun NNtyttären kanssa (tuntematon koska tytärtä ei mainita missään lähteissä?). Jos Broändan Ursula olisikin Jörenin ja NN Stiernkorsin tytär ja hän oli tiettävästi naimisissa Tuomas Jaakonpoika Spåran kanssa. Kun miehensä ehkä kuoli kuten mainitaan vuonna 1570, olisiko mahdollista, että Ursula palasi takaisin kotiinsa.

Jos nyt Hailuodon Sigfrid Knuutinpojan vaimo oli Brita Erikintytär Bång ja kolmannessa sukupolvessa taaksepäin esiäitinsä Spåra sukua Brita Jaakontytär. Tuomas Jaakonpoika voisiko olla ehkä veljensä ja siten sukua jos Tuomaan vaimo olisi Stiernkorsin tytär. Näin tulisi Johanneksesta ja Susannasta sukulaisia tiettävästi kolmannessa polvessa. Jos näin olisi, kuka oli tuo Jören Eskilinpoika.

Kivipää

14.03.16, 23:03

Tämähän oli hieno löytö ja lisä verkostoon. Ehkäpä Hailuotoon tulleen Sigfrid Knuutinpojan vaimo saattoikin olla Föglön kirkkoherran Ericus Laurentii Bångin tytär, jonka sukujuuret johtavat Spåra ja Stiernkors sukuihin.

Vuonna 1571 Broendhassa emännöi Ursula till Moisio (Knuth N. h. Ursulas lb.t. Moijssijo). Liedon Moision omisti Ursulan puoliso Thomas Jaakonpoika Spåre ja hän lienee kuollut noin 1570 (Sukuforum: Eräs Spåra-suku) koska Ursula mainitaan Broändassa vuonna 1571 (SAY).

Mikäli Jören Eskilinpoika olikin Broändan tilalla vävynä ja vihitty Karin Olavintytär Stiernkorsin ja Kiukku-Nikun NNtyttären kanssa (tuntematon koska tytärtä ei mainita missään lähteissä?). Jos Broändan Ursula olisikin Jörenin ja NN Stiernkorsin tytär ja hän oli tiettävästi naimisissa Tuomas Jaakonpoika Spåran kanssa. Kun miehensä ehkä kuoli kuten mainitaan vuonna 1570, olisiko mahdollista, että Ursula palasi takaisin kotiinsa.

Jos nyt Hailuodon Sigfrid Knuutinpojan vaimo oli Brita Erikintytär Bång ja kolmannessa sukupolvessa taaksepäin esiäitinsä Spåra sukua Brita Jaakontytär. Tuomas Jaakonpoika voisiko olla ehkä veljensä ja siten sukua jos Tuomaan vaimo olisi Stiernkorsin tytär. Näin tulisi Johanneksesta ja Susannasta sukulaisia tiettävästi kolmannessa polvessa. Jos näin olisi, kuka oli tuo Jören Eskilinpoika.

Henrik Impolan 1500-luvun rälssiä käsittelevässä kirjassa sanotaan, että Thomas Jakobssonin (till Moisio) puoliso oli Lemun Mannan rälssimiehen Märten Nilssonin tytär. Mårtenin vaimon äidin arvioidaan kuuluneen keskiaikaiseen Tavast-sukuun. Impolan kirjan mukaan Thomas Jakobsson kuoli viimeistään toukokuussa 1583.

Saman kirjan mukaan Perniön Broändan omistajana ollut Ursula Jönsdotter oli Lohjan Moision Jöns Michelssonin tytär ja Perniön Laukan Henrik Henrikssonin leski.
_____________
Matti Pesola

Outika

16.03.16, 06:56

"Totuus ei pala tulessakaan", mikä pitää paikkansa myös tässä tapauksessa eli vastaväitteitä ei ole esittää. Kiitos paljon heti oikaisusta. En tarkistellut riittävästi taustoja. Etsintä jatkuu.

Outika

19.03.16, 08:48

Måns Bång mainitaan Västerbottenin Lapinmaan tuomiokirjassa (Västerbottens-lappmarkers-domböcker (Lappmarkens-justitiarius-arkiv)-AI-1-1689-1705-kuva 190-sivu-31). Josko joku paremmin taitava selvittäisi mitä tässä tapahtuu ja onkohan kyseessä sama Bång.

Outika

28.06.16, 08:43

Palaan vielä Someruksiin koska asia jaksaa kiinnostaa vaikka toivotonta arvuuttelua ehkä onkin. Tiedon osia on paljon, mutta puuttuuko vielä se olennainen tieto. Uskaltaudun jälleen tarkastelemaan asiaa olemassaolevia tietoja yhdistäen.

Saattoiko Someron Herra Jönns (Johannes) olla Tammelan Bertilin poika, joka siirtyi pastoraatin jaon jälkeen Somerolle ensimmäiseksi kirkkoherraksi kun Tammelaan tuli Anders Svensson vuonna 1529. Tästä löytyy FMU (http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6483)sta maininta eli arkistosta löytyy luettelo pappilan tavaroista, jotka herra Anders Svensson (Svenonius) sai vastaanottaa Tammelan pappilassa vuonna 1529 edeltäjältään (företrädare – edeltäjä (?), edustaja) edesmenneeltä Bertililtä: Jtem tesse effterscriffne partzeler anamadhe Lasse Ionsson till konungl. ma:ttz gårdh Mustela anno 56 aff Tammela prestegård jnuentarium, som salige mester Pedher Sergilax effter salige her Bertill her Anders Swenonis till handa inventeradhe anno etc. 29, som är oxar ett par, tiur ett stycke, kiör sex stycken, foor sex stycken, tuo lijor, huitt fate tije stycken, talrikar fiordton stycken, grytor 3 stycken, kädzleringar tu par, spadha, ett stycke, ordebilde ett stycke[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) (FMU 6483). Lähinnä taloustavaraa.

Tammelan pappila Jokioisissa mainitaan Berttulana vuonna 1558 (Hämeen voutikuntien tilejä, Akaan, Sääksmäen, Tammelan ja Someron pitäjien kirkollisten verojen tilikirja 1558[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2)). Mikäli kyseessä on sama Tammela, liekö Berttula saanut nimensä edelliseltä asukkaalta koska herr Bertil mainitaan edesmenneenä Tammelassa 1529. Salig Bertil oli luultavasti pastorina (?) jo Portaan kirkkokunnassa ja kirkkokunnan jakauduttua Tammelan ja Someron pastoraateiksi vuonna 1423, voisi olla mahdollista, että Somerolle asetettiin herra Jönns (Johannes) kirkkoherraksi. Olettaen, että tuossa vanhassa tekstissä tarkoittaa tuo sana ”företrädare” edeltäjää eikä edustajaa, kuten se myös voidaan kääntää.

Someron seurakunta muodostettiin osista Tammelan, Uskelan, Lohjan ja Kiikalan pitäjiä. Tammelan ja Someron välimatka on vain noin 30 km. Ensimmäinen Someron kirkkoherra oli Johannes NN (n 1520) vv 1549 – 63 ja häntä seurasi virassa Bartholdus Johannis noin 1567 – 97 ja edelleen Johannes Bartholdi apulaisena 1590, kappalaisena vv 1591 – 97 ja kirkkoherrana 1597 – n 1612.

Raaseporin, Porvoon ja Hämeen läänien käskyhaltija herra kreivi Leijonhufvud ilmoitti kirjeellään 27.3.1587, että oli tutkinut Someron ja Tammelan pitäjänpappien, herra Bertillin Someron pitäjässä, ja herra Jörenin Tammelan pitäjässä olot ja todennut, että heidän seurakuntansa "haffue tillförene legad under ett geld men nu haffue skifftet geldet udi tu. Så theste betre kune förestå sijn kall och embethe, haffue wij på Högb:te Kongl. M. nådige wilie och behagh unnt och efftherlathet them, att the skole ware recknatt emott enn full prest, thenn ett fult gelle haffuer under sigh." (Leinberg HRFKOP III, s. 75). Tammelassa oli tuolloin kirkkoherrana vuodesta 1581 Gregorius Martini Lepus[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) ja häntä edelsi vv 1576 – 81 Johannes eli Jönns (ei ehkä ajallisesti sovi Bartholduksen isäksi, mutta aiemmin mainittu Tammelan Bertil voisi sopia isoisäksi, myös patronyymi sopii).
________________________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Finlands medeltidsurkunder – Dipomatarium Fennicum (DF) http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6483
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2)Hämeen voutikunnan tilejä 1558 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2004857
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) Klas Hansson Lepaan (1503) vaimo oli N Björnintytär Stjärnkors.

Outika

29.06.16, 06:15

Korjaan aikamääreitä eli ei voi pitää paikkaansa, että Bertil olisi ollut pastorina (?) jo Portaan kirkkokunnassa koska se jakautui jo 1423 ja mikäli tuo FMUn teksti merkinnee sitä, että Bertil kuoli noin 1529, olisi hän ollut reippaasti yli satavuotias kuollessaan: Salig Bertil oli luultavasti pastorina (?) jo Portaan kirkkokunnassa ja kirkkokunnan jakauduttua Tammelan ja Someron pastoraateiksi vuonna 1423, voisi olla mahdollista, että Somerolle asetettiin herra Jönns (Johannes) kirkkoherraksi.

Kirveen suku tässä kiehtoo, voisiko "tähti ja risti" -sinetissä tulla sitä kautta koska Olof Kirves on mainittu myös "Pertonpoikana" ja äitinsä Katarina eli vielä 1469 (FMU 3378).

Outika

29.11.16, 20:48

Kaarina Maununtyttären saattojoukoissa oli ilmeisesti "tähti ja risti "-sinetin kantajia useampiakin mm Jakob Olai (oliko ehkä Monikkalan Olavin jälkeläinen ja oliko ehkä saattojoukossa kulkenut Agricolan leski Brita Olaui olla Jakobin sisar tai täti). Tiedetään, että Kaarina Maununtyttären omana saarnaajana ja luottopappina (kirjoitti muistorunon) toimi Paraisten kirkkoherra Pederin (her Pedher i Pargas) poika Jeremias.

Jeremiaan sisar Anna vihittiin Martti Erikinpoika Stierna till Holman kanssa ja lapset käyttivät Stiernkorsin nimeä Martin isän Erikin perintönä. Annan ja Jeremiaan veli Juho vihittiin Anna Limingiuksen kanssa (Walstenius suku). Jeremiaan sisaren Annan apen Erik Martinpoika Stiernkors Holman isän veli oli Klemet Jönsson i Böle (Ramsay, Frälsesläkter i Finland, Skalm eller Balk). Edellä keskustelussa kerrotaan, että Erik Martinpoika till Böle (Holma) peri vaimonsa Brita Bertilintyttären jälkeen Vretan ja Bertil mainitaan Vretan Henrik Henrikinpojan lankomiehenä (Somerus-suvun yhteydet Stiernkors sukuun), joten oliko Vretan Henrikin vaimo Elin Bertilin sisar ja luultavasti Stiernkors-Holma sukua koska Erik Martinpoika käytti tätä nimeä.

Löytyisikö tästä jotakin johtolankaa?

Benedictus

19.05.17, 23:18

Ketjussa on sivuttu useasti ajatusta, että Someron khr Bartholdus Johannis olisi sama kuin Pälkäneen khr Bartholdus Johannis.
Lainaus Outika:
Hattulan ja Pälkäneen kirkkoherran Her Bertilinin (khra vv 1553 - 1574) jälkeen jäivät leski Malin ja Christofer Bertilsson (till Alnäs?). Vaimonsa Margaretan suvun epäillään omistaneen Katinalan tilan ja Hattulan Katinalan kirjoissa on vuodesta 1546 Bertil Jönsson vuoteen 1573, ja hänen jälkeensä tilalla asuu leski Malin ja vuoden 1574 tietoihin on kirjattu, että lesken kanssa puoliksi omistaa tilaa Christer Bertilinpoika kunnes tila autioituu 1602 ja tilalle tulee Herra Mats Erikinpoika vuonna 1609. Leski Malin mainitaan vielä vuonna 1581.

Hattulan Her Bertil kuoli SAY :n tietojen mukaan 1573 tai 1574 koska vuonna 1574 tilalla asuu Malin leskenä ja poika Christer jää tilalle isännäksi.
Barthollus / Bertholdus / Bertollus Johannis, Bertil Jönsson

Someron (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5098) kirkkoherra ainakin jo 1567, jolloin (”her Berttel i Somero”) Lisäksi hän omisti ainakin kolme maatilaa Someron Harjun kylässä.
. K Somero luultavasti 1597.
P Birgitta Michelsdotter, eli leskenä puolisonsa jälkeen.

-----------------------------

Pälkäneen Bartolholdus on siis jo 1546 mahdollisesti mainittuna Hattulan Katinalan tilalla jatkuvasti vuoteen 1573.

Someron khr Bartholdus mainitaan virallisesti jo 1567.
Vaimonsa oli Birgitta Michelsdotter.

Eli voidaan laskea, että Pälkäneen ja Someron khr:t mainitaan 1546-1597
Joten jos olisi sama henkilö niin olisi syntynyt noin 1510-20, jotta pääsisi kirkkoherraksi yli 25 vuotiaana.
Ei siis olisi ajallisesti mahdottoman vanha samaksi persoonaksi.

Someron Bartholduksen poika Johan Bartholdi oli syntynyt ehkä noin 1560-luvun alussa, koska oli jo 1591 kappalainen.

Pälkäneen khr Bartholduksen pojan lainlukija Cristoffer Bertilssonin mainitaan omistaneen Hattulan Katinalasta puolet 1574.
Tällöin voidaan arvella, että Cristoffer Bertilsson olisi syntynyt 1550-luvulla, koska oli aikuinen ja tilanomistaja 1574.Sääksmäen lainlukija mainitaan vasta 1585.

Onko Pälkäneen Bartholduksen toinen poika Sääksmäen kihlakunnavouti, Konhon tilan omistaja Joachim Bertilsson, joka mainitaan Konhossa jo 1589, eli olisi mahdollisesti syntynyt 1560-luvulla, ehkä aiemminkin koska nai jonkun Perinlesken, jonka poika tuleva Sääksmäen vouti ja Turun hovioikeuden asessori Cristoffer Persson mainitaan syntyneeksi 1570-luvulla.
Tätä sukusuhdetta puoltaa se, että lainlukija Cristoffer Bertilsson till Alnäsin tilalla mainitaan 1611 Reinhold Joachimsson, knehthövisman, joka harvinaisen isännimen perusteella sopisi Konhon Joachim Bertilssonin pojaksi.

Näiden Bartholdusten kahta persoonaa perustellaan eri vaimoilla eli leski Malinilla ja Birgitta Micheldotterilla.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11516
Katinala her Söfring 1544 ja 1546 Bertil Jönsson ja 1555 her Bertil.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11637
1574 Cristofer Bertilsson ja hustru Malin vidua.
Tuo ilmaus hustru Malin tarkoittanee, että on arvohenkilö, koska erikseen vielä mainitaan vidua.Ei siis vain jonkun vaimo.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11638
Täsä Katinalan toinen sivu, jossa Lampolan tila
siellä 1564 Cristoffer Grönn till Mervis
siellä 1572 hustru Malin till Mervis/Katinala

Tämä hustru Malin on siis vouti Cristoffer Grönin(jossain tiedoissa Tott)vaimo Malin Henriksdotter, rälssinainen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11610
Mervin Tykkin tilalla näkyy Cristoffer Grönn ja 1572 hustru Malin eli Grönin leski.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12265
Cristoffer Bertilsson ja hustru Malin vidua.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12266
Lampola Hustru Malin till Mervis

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12245
Malinia ei enää näy Mervissä

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12385
Katinala 1610 Cristoffer Bertilsson,
1611 Her Mats, Hattulan khr .kuollut 1616.Onko her Mats Olai?
1613 Jören Trumetare
Jören Trumetare lienee sama kuin Akaa-Sääksmäen Konhon Joachim Bertilssonin vävy Jöran Hansson Trumetare, joka kuolee ennen 1621.

Yllä olevan perusteella aika ilmeiseltä vaikuttaa, että vouti Joachim Bertilsson on myös khr Bartholduksen poika.
-----------------------------
Yllä olevan peustella tulee myös ilmeiseksi, että hustru Malin ,vidua, ei liene khr Bartholduksen leski vaan Cristoffer Grönin leski ja ilmeisesti Bartholduksen anoppi ja lainlukija Cristoffer Bertilssonin isoäiti.

Toisaalta Sääksmäen vouti Joachim Bertilsson omisti Konhon tilan, joka vielä 1562 kuului Ivar Månsson Stierkorsille eli tulee sellainen epäilys, että Pälkäneen khr Bartolduksella on ollut 2. vaimo, joka on ollut Sääksmäen khr Paulus Nicolai Stiernkorsin tytär.

Ilmeisesti khr Bartholdus on hallinnut Katinalaa, appensa Cristoffer Grönin kuolemaan noin 1572 saakka ja sitten tila on tullut perintöä pojalle Cristofferille, osan jäädessä anoppi Malinille.

Toisen vaimon poika Joachim Bertilsson on saanut äitinsä suvun tilan ilmeisesti maanvaihtojen kautta, koska Paulus Nicolai Stiernkors luopui Taivassalon Särkilahden omistuksistaan.

Kaiken tämän perusteella voitaneneen arvella, että Pälkäneen Bartoldus Johannis ja Someron Bartholdus Johannis ovat sama henkilö, koska Katinalan omistus ei sovi todisteeksi.

Koska Ilmeisesti Bartholduksen 2. vaimo oli Stiernkors sopii siihen, että Someron Bartholdus käytti Stiernkors sinettiä. Vaimonsa suvun sinettiä.

Tämä myös antaa mahdollisuuden pohtia Johannes Someruksen vaimon syntyperää, koska Bartholduksen sukupiiriin kuului sekä Cristoffer Bertilsson till Alnäs että Cristoffer Persson till Wiala.

Biritta Michelsdotter saattoi olla Bartholduksen 3. puoliso.

------
Tämän tulkinnan saa vapaasti kumota.

karisalm

20.05.17, 08:29

Hei

Kaiken tämän perusteella voitaneneen arvella, että Pälkäneen Bartoldus Johannis ja Someron Bartholdus Johannis ovat sama henkilö, koska Katinalan omistus ei sovi todisteeksi.Sekä Someron että Pälkäneen kirkkoherrat mainitaan samana vuonna 1571 joten eivät ole sama henkilö.

Paimenmuisto Somero:
"Bartholdus Johannis (”Bertill Jonson sochnn presth i for:ne Somero sochnn”) sinetöi Someron pitäjän hopeaveroluettelon 1571, maksoi itse (”Somero kirckie herde Bertill Jonson”) ko. veroluettelon mukaan hopeaveroa 24 markkaa 6 äyriä 9 3/5 penninkiä (deninkiä) sekä erikseen hopeavarallisuudestaan 1,5 luotia hopeaa."

Paimenmuisto Pälkäne:
"Bartholomaeus Johannis hankki 1561 rälssimaata Hattulan Katinalasta. Hänet ("her Berttel i Pelckene") mainitaan tinan pakko-ostajana veroluettelossa 1567, ja hän ("Bertill Jonson sochnn presth i för:ne Pälkäne sochnn") sinetöi Pälkäneen pitäjän hopeaveroluettelon 1571."

Benedictus

20.05.17, 12:33

Kiitos Karisalmelle tiedoista.

Pahus kun meni aivan hyvä idea taas romukoppaan.
Mitä muuten noissa maininnoissa tuo för:ne sana tarkoittaa?

Onkohan Karisalmella tarkempaa tietoa noista Konhon ja Katinalan henkilöistä?

Jouni Kaleva

21.05.17, 11:32

Mitä muuten noissa maininnoissa tuo för:ne sana tarkoittaa?

Tarkoittanee förbenemnde, edellämainittu.

Jos kirkkoherrat kirjaimellisesti sinetöivät 1571 hopeaveroluettelot, niin olisi hyvä katsoa originaalit, sieltähän pitäisi löytyä kaksi erilaista sinettiä.

Outika

31.12.17, 20:16

Seinä edessä jokaista ketjua tarkastellen. Tähän vielä yksi teoria:

Herra Jönsin eli Johanneksen eli Hannun taustaa ei tunneta. Todellinen etunimi saattoi olla myös Hans, koska pappisnimenä ei käytetty Hansia vaan nimi kirjattiin muotoon Jöns tai Johannis. Jönssin poika Bertil käytti Stiernkorsin sinettiä ja tästä syystä Särkilahden sekä Stiernkorsin sukua on etsitty. Ehkä Jönssin juuret olivat Huittisissa, ja kaksi poikaansa pappeina, Bertil Somerolla ja Tuomas Johannis Huittisissa. Tuomas mainitaan Satakunnan Huittisissa käräjillä ja maakirjassa 1554, 1565 ja kuoli 1563 Huittisten keskiaikaisen messukirjan merkintöjen mukaan:”Dnus Thomas Joannis, vagus quondam in Huittis, obiit 26. octobr. A: o f 15] 63 cujus animam Dominus Deus conseruat in perpetua pace.” Herra Tuomas toimi Kangasalan kappalaisena ainakin 1571, jolloin hän alamaisimmasti anoi itselleen jonkin aikaa hoitamansa seurakunnan lukkarin tointa. Tuomas katsoi, ettei kykene ansiokkaasti hoitamaan kappalaisen virkaa koska ei juuri nähnyt mitään. Se, mikä tässä tuntuu epäloogiselta, niin Huittisten kevätkäräjillä 1587 tuomittiin Heikki Laurinpoika, kun hän oli laittomasti pitänyt pappi Tuomas Johanneksenpoika Valkiapään varoja 400 markkaa. Kyseinen Tuomas lienee ollut sama herra Tuomas, joka mitä ilmeisimmin oli pappismies. Mutta miksi Tuomasta kutsuttiin Valkiapääksi?

Joka tapauksessa, olipa Tuomas ketjuun kuuluva tai ei, Tuomasta edelsi Huittisissa Dominus Johannes eli herr Jöns i Hwittis, joka vuonna 1534 sai kuninkaalta virkavahvistuksen[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Huittisten pappeja tunnetaan pitkälle menneisyyteen, ja Jönssiä ilmeisesti edelsi Anundo Nicolai noin 1488[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2), joka taasen vaikutti piispa Magnus Nicolai Stiernkorsin kanssa samaan aikaan. Kuka tietää, vaikka tämä Anundo olisi piispan veli, ja Stiernkorsin yhteydet tulisivat sieltä. Anundoa aiemmin mainitaan pappina Johannes Anundi, joka mainitaan kaniikkina 1393 – 1410 ja arkkiteininä 1414 – 1422 ja mainitaan edesmenneenä vuonna 1*27, olisiko vuosi 1427 kyseessä. Tämä Johannes luovutti maaomaisuutta vuonna 1416 Turun tuomiokirkolle[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3) ja mainitaanpa jotakin omistuksia i Beso[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) (jos oikein ymmärsin). Mikä tuo paikka voisi olla? Reso? Lisäksi SDHKsta no 2169[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) kertoo Johannes Anundin omistuksista seuraavaa: Rackamala (Rahkamala) i Wemo, Iwla (Juffva eli Juva) ja Supola i Masko, Hydenvainio (Hiidenvainio) ja Mertiälä (Merttelä) i Rusko[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6), Heslebergh i Pemare, Lawcko ja Totkyrajerffui (Tottijärvi) i Wæsilagx ja lisäksi mainitaan paikat Marianwari (Marianvuori?), Mayankalma, ja Teriranta. Turun kaniikilla Jöns Anundssonilla oli fjärdingsbol i Björby hallussaan, jonka hän sai Gudlög Pederintyttäreltä sekä Jöns ja Elef Eleffinpojilta lokakuussa 1397[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn7). FMU kertoo, että tuo Björby oli Sundissa, ja Jöns osti sen 46 markalla Jöns Elefssonilta ja sisaruksiltaan, sillä ehdolla, että sisarukset saisivat sen lunastettua halutessaan takaisin (FMU 1059). Eräs ritari ja herra Elef Elefsson mainitaan Århusissa 29.6.1400[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn8). Johannes Anundin omistuksiin kuului siis Paimion Hesleberg 1400 luvun alussa ja jo 1420 perinnönjaossa Hesleberg siirtyi Kirstinille. Mielenkiintoista on myös se, että ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa Maunu I, oli Merttelässä syntynyt ja Ruskon Märttilä siirtyi tuomiokirkolle keväällä 1405 Magnus Ragvaldinpojalta ja vaimoltaan Elsebyltä (FMU 1217), samalla pariskunta sai Hiidenvainion.

- Johannes Anundi (Jönis Anundsson) kaniikkina 1393 — 1410, jonkinlaisena tuomiokirkon edunvalvojana (syssloman) 1405—1407 arkkiteininä 1414—1422. Johanneksen omistuksia sijaitsi Laukon kylässä 1400 luvun alkukymmenellä[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn9) (häntä seurasi Tottijärvellä Jeppe Kurki myöhemmin 1400 luvulla). Paimiossa taasen oli 1410 (Hesleberg) ja 1439 (Haeslaberg). Myös Paimion historia kertoo, että vuonna 1416 sen omisti arkkiteini Johannes Anundinpoika, Joka lahjoitti sen Turun tuomiokirkon Pyhän Johanneksen alttarille. Tekstissä arvellaan, että on todennäköistä, että Helsbergillä on ollut joskus suomalainen nimi, joka sitten esim. ruotsalaisen omistajan vaikutuksesta on vaihtunut ruotsinkieliseen. Arkkiteini oli ilmeisesti 1439 Raunistulassa Räntämäellä ja 1467 Nummespä Wirmossa eli Mynämäellä, ja tässä yhteydessä mainitaan ilmeisesti lahjoittajana Mattis Anderson aff Arelax, joka isänsä Anders aff Arelaxin sielun autuudeksi teki lahjoituksen Johanneksen alttarille. FMU 1709 kertoo, että Jöns Anundinpojan vävy oli Peder Storkersson, ja tälle Jönssi luovutti 1422 Elevinpojalta hankkimansa Björnbyn Ahvenanmaan Sundissa.
- Peder Storkersson eli Petrus Storkeri[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10) oli siis Johannes Anundin vävymies ja tytär sai lapsia miehen kanssa
- her Niclis i Reso main 1438 kun haki kanteella Jönis Anundinpojan St Annan luostarille luovuttamia Karlelan (Kaerla, Kirvelä) omistuksia ja mainitaanko herra Nicliksen veljenä Olavi. Jälkeenjääneinä mainitaan oikeuksin Olavi Seppä ja Peder Hinzanpoika aff Mäkisistä, joiden isä lienee tilan oli Jönssille myynyt aikanaan. Oliko kyseessä Kiukku-Niku (P. Storkerinpojan poika?) ja pastori Anund Nicolai hänen poikansa?
- Anundo Nicolai Huittisissa piispa Magnus Nicolai Stjernkorsin aikana noin 1488 – 1495
- Dominus Johanne eli her jöns i Hwittis sn 1510, joka sai vuonna 1534 kuninkaalta virkavahvistuskirjan toimeensa
- herr Bartholdus Iohannis Somerolla

Meneekö taasen päin männikköä, mutta kokeillaan.
____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) Arwidsson, Handlingar V sivu 320 artikkelissa Malin, Satakuntalaisia asiakirjoja 1500 ja 1600 luvuilta, Satakuntasarja
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVarXG1J/Satakuntasarja6.pdf
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) FMU 1471
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) https://archive.org/stream/finskakyrkohist00unkngoog/finskakyrkohist00unkngoog_djvu.txt
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) http://www3.ra.se/sdhk/pdf/18661.pdf
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/109957/Chronicon_episcoporum_Finlandensium_28.pdf?sequenc e=1
[7] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref7) DF 1072 http://df.narc.fi/document/1072
[8] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref8) Diplomatarium Danicum, Raekke 4, bild 7 https://books.google.fi/books?id=mlTg3huhcK0C&pg=PA330&lpg=PA330&dq=elef+elefsson&source=bl&ots=Zl8kPB_8CS&sig=a8EKpiyU4_ysdjvSz2GUa8JNxg0&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiAkOP2krTYAhWpJ5oKHTJ3AkIQ6AEIMzAC#v=on epage&q=elef%20elefsson&f=false
[9] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref9) Turun historiallinen yhdistys, Kevätretki Laukon kartanoon ja Vesilahdelle toukokuussa, Lehtokari 2016
[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref10) sivu 459 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/110373/Chronicon_episcoporum_Finlandensium_29.pdf?sequenc e=1

Outika

03.01.18, 20:30

Jatkan vielä edellisestä:
FMU 1709 kertoo, että Jöns Anundinpojan vävy oli Peder Storkersson, ja tälle Jönssi luovutti 1422 Elevinpojalta hankkimansa Björnbyn Ahvenanmaan Sundissa.
- Peder Storkersson eli Petrus Storkeri[10] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn10) oli siis Johannes Anundin vävymies ja tytär sai lapsia miehen kanssa
- her Niclis i Reso main 1438 kun haki kanteella Jönis Anundinpojan St Annan luostarille luovuttamia Karlelan (Kaerla, Kirvelä) omistuksia ja mainitaanko herra Nicliksen veljenä Olavi. Jälkeenjääneinä mainitaan oikeuksin Olavi Seppä ja Peder Hinzanpoika aff Mäkisistä, joiden isä lienee tilan oli Jönssille myynyt aikanaan. Oliko kyseessä Kiukku-Niku (P. Storkerinpojan poika?) ja pastori Anund Nicolai hänen poikansa? Oliko Peder Storkerinpoika jotakin sukua tälle koska eräs Torkil Nilsson meni naimisiin aikanaan Ålannin voudin, Sigurd Månsson Byskallen tyttären kanssa. Anbytarforumilla arvellaan, että Naantalin pormestari vuonna 1452 olisi Jöns Torkilinpojan (Sluk sukua) poika ja tämän pojan äidin veli olisi Lars Larsson Finne.

Edelleen jatkan siitä, mistä oli puhetta Pohjan perän lohijokien tiimoilta, eli Ramsayn Garp -suvun kuvaelmassa mainitaan ”eräs nunna” eli ”en nunna” Katrina Jönsdotter Tukholmasta, joka ehkä jotekin liittyi tähän joukkoon, jos hänen ylläpitämiseksi luovutettiin Huittisten Karheniemi luostarille. Olipa Katriina sitten rikas ja rakas tai köyhä, muttei ehken varas. Garpin sukuun vihityn Annan lahjoituksia varmisteli Peder Karpalainen ja Anbytarforumilta poimitussa tekstissä Jöns Torgilinpojan (Lasse Finne oli Jönssin lanko) äiti meni naimisiin Peter Kerwyniksen kanssa. Oliko tuo Peder Kirveen sukuun kuuluva henkilö. Siitäkö yhteydet jo Nummelle?

Toivon korjauksia, jotta selvästi väärä tieto ei jää korjaamatta. Kuka olisi ollut tuo Raision Niilo, joka Kirvelää havitteli itselleen.

TapioV

04.01.18, 20:34

Jatkan vielä edellisestä:
Oliko Peder Storkerinpoika jotakin sukua tälle koska eräs Torkil Nilsson meni naimisiin aikanaan Ålannin voudin, Sigurd Månsson Byskallen tyttären kanssa. Anbytarforumilla arvellaan, että Naantalin pormestari vuonna 1452 olisi Jöns Torkilinpojan (Sluk sukua) poika ja tämän pojan äidin veli olisi Lars Larsson Finne.

Edelleen jatkan siitä, mistä oli puhetta Pohjan perän lohijokien tiimoilta, eli Ramsayn Garp -suvun kuvaelmassa mainitaan ”eräs nunna” eli ”en nunna” Katrina Jönsdotter Tukholmasta, joka ehkä jotekin liittyi tähän joukkoon, jos hänen ylläpitämiseksi luovutettiin Huittisten Karheniemi luostarille. Olipa Katriina sitten rikas ja rakas tai köyhä, muttei ehken varas. Garpin sukuun vihityn Annan lahjoituksia varmisteli Peder Karpalainen ja Anbytarforumilta poimitussa tekstissä Jöns Torgilinpojan (Lasse Finne oli Jönssin lanko) äiti meni naimisiin Peter Kerwyniksen kanssa. Oliko tuo Peder Kirveen sukuun kuuluva henkilö. Siitäkö yhteydet jo Nummelle?

Toivon korjauksia, jotta selvästi väärä tieto ei jää korjaamatta. Kuka olisi ollut tuo Raision Niilo, joka Kirvelää havitteli itselleen.

Voi, voi kun on vaikeata tämä vastaaminen. Yrtin korjata, mutta mihin lienee hävinnyt:
Tennaren Ambytarforumille esittämät lukuisat liitokset Sluk sukuun ovat roskaa. Naantalin pormestarina ei koskaan ole ollut Jöns Torkelinpoikaa, koska 1452 ens. porm. oli Olof Jönsinpoika. Eräs kemiöl. Jöns Tork. oli nssa Greger Andersinpojan (Garp) sisaren Margaretan kanssa. Genos 1997:11.
Kirveen sijasta lienee kysymys Pietari Kärväisestä, joka sai luvan avioitua sukul. Vartsalan Helenan kanssa Jägerhorn af Spurila. Genos 2009:131.
T.V.

Outika

06.01.18, 13:25

Voi, voi kun on vaikeata tämä vastaaminen. Yrtin korjata, mutta mihin lienee hävinnyt:
Tennaren Ambytarforumille esittämät lukuisat liitokset Sluk sukuun ovat roskaa. Naantalin pormestarina ei koskaan ole ollut Jöns Torkelinpoikaa, koska 1452 ens. porm. oli Olof Jönsinpoika. Eräs kemiöl. Jöns Tork. oli nssa Greger Andersinpojan (Garp) sisaren Margaretan kanssa. Genos 1997:11.
Kirveen sijasta lienee kysymys Pietari Kärväisestä, joka sai luvan avioitua sukul. Vartsalan Helenan kanssa Jägerhorn af Spurila. Genos 2009:131.
T.V.

Joka tapauksessa minä suuresti kiitän siitä, että te asiantuntevat jaksatte oikoa tietoja.

Jatkaisin vielä pohdintaa tuohon ketjuun liittyen ja erityisesti tuo Huittisten Anund Nicolai on kysmysmerkki. Tuo nimi liitetään ilmeisesti eri aikakausiin, eli 1400 luvun alkukymmenille, mutta yhtälailla Maunu Särkilahden aikaan 1480 - 90. Eli voiko olla kyseessä sama henkilö?

- Tämän edellämainitun Anundo Nicolain elinaika on suuri kysymys, sillä asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ” Aluksikaan ei vuosiluku 1415 tahi 1418 (? Carenius) voi olla oikea, jos kirja oli painettu, mitä tietoa ei tarvinne epäillä. Maunu Tavastin piispakaudesta on tällöin siirryttävä Maunu Särkilahden aikaan (noin 1480 – 90 vuosiin)”[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1). Kyseessä lienee ollut kirkon painettu asiakirja, jonka ajoituksesta on kysymys, muutoin nuo tiedot henkilöistä olisivat ajallisesti kai loogiset. Osaisiko joku tähän ottaa kantaa?

- Huittisten Anund Nicolaita aiemmin eli ilmeisesti toinen samanniminen, jonka vaimo oli Rikissa Olavintytär ja poika Turun tuomiokirkon pappi Olof Anundinpoika Kusta (?). Tämä Anundo Nicolai ilmeisesti kuoli noin 1449 koska FMU 2807 tiedoissa kerrotaan, että Olavi oli perinyt Lietsalan isältään. Eli jos tuo väittämä virhemerkinnästä pitää paikkansa, seuraavat asiat eivät nivoudu tämän kyseisen Anundin aikaan, sillä vuonna 1449 Rikissa Olavintytär, Anund Niilonpojan leski lahjoitti kolme tankoa Karhiniemen kylästä Naantalin luostarille, tyttärensä Birgitta Anundintyttären proventiksi (FMU III 2808)[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2). Karhiniemi oli Rikissan isänperintö (FMU 2808) ja Karhiniemeä oli käsitelty jo kolme vuotta aiemmin vuonna 1447, kun Henrik Klaunpoika Diekn tuomitsi Greger Antinpojan vaimon Annan luostarille lahjoittaman tilan Jönis Hannunpojalle (mikäli tulkitsin tuota oikein?)(FMU 2714). Olivatko nuo maa-alat erillisiä vai liittyykö Jönis Hannunpoika jotenkin Rikissa Olavintyttären perintömaahan? Suvanto kertoo hallintopitäjä -aineistossaan, että aivan 1400 luvun alkupuolella eräs Olavi omisti kylässä tilan ja oliko se juuri mainittu Karhiniemi ja Rikissa tämän tytär. Olavin sukunimi juontui ehkäpä Kuusistosta Finlandssvenska Bebyggelsenamn -lähteen mukaan, eli Kustö nimestä on johdettu lisänimiä ja mm Turussa mainitaan 1400 -luvulla her Oleff kusto 1450, olaff Kwsto 1451, kusta 1450. Oliko Rikissa Olavintytär ehkä Kustön voudin, Olavi Pederinpojan tytär ja Turun pappina mainittu Olavi tyttärenpoika. Wallenius otaksuu, että Niilo Olavinpojan (Stiernkors) isä olisi ollut se Olavi Pederinpoika, joka sai rälssin 1410[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3). Viittaako hän FMU 1336 ilmoittamaan rälssikirjeeseen, jonka sai Olof Persson i Flensburg 8.11.1410 ja samassa tiedossa viitataan ”Riddarhusstamtafl. adl. ätten Stjernkors n: o 39.

Brigitasta löytyy enemmän tarinaa Räsäsen tutkimuspapereista, erään alttarivaatteen kirjasi aikanaan nunna, jolla oli samat nimikirjaimet kuin Brigitta Anundintyttärellä, eli oliko juuri kysessä sama Brigitta[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5). FMU 2080 kertoo, että Rikissa Olavintyttärellä oli lisäksi poika herra Olavi (Anundsson?) Kwstha (Kustö), joka oli Turun tuomiokirkon pappina tuolloin ja peri isältään Lietsalan Raisiossa (Reso). Räsänen kirjoittaa aineistossaan, että Anund Niklisson saattaisi olla Ulfsbyn eli Ulvilan pormestari (mayor) ja samanniminen tosiaan löytyy FMU 1454 kun Jonis Hoorkaarl möi 1427 Olof Svärdille kuudenneksen Ytterbystä, joka sijaitsi Ulvilassa ja koska hänellä itsellään ei tainnut olla sinettiä, vaati hän, että kirjeen vahvistavat Tuomas Pederinpoika sekä Ulfsbyn pormestari Anund Nilisson. Anundon jälkeen tuli Aarlahden perinnön todistaja, Andreas Iohannis kirkonmieheksi 1470 luvulla.

Eli oliko Anund Nikolain puoliso Rikissa Olavintytär, Kustön lähtöisen Olavi Pederinpojan tytär, ja siten Stiernkors -sukua?

- Mitkä yhteydet henkilöillä olivat Karhiniemeen, sillä Karhiniemen oli 1300 – 1400 luvun taitteessa omistanut eräs vaimo Johanna, joka joko möi tai joutui luopumaan tilasta. Johannan poika oli rälssimies Lasse Finne, joka lunasti maan takaisin ja luovutti sen huomenlahjana vaimolleen Anna Jönssintyttärelle (vihittiin Garp sukuun), joka leskeydyttyään toistamiseen siirtyi Naantalin luostariin, jossa eli vielä 1462. Edellä olevan Suvanto kertoo hakeneensa lähteestä Eric Anthonin artikkeli koskien Garp Äldre svenska frälsesläkter I 2 (s 152). Karhiniemi oli nimenomaan Rikissan perintöjä, ja Rikissalla mainitaan sisar Kristiina, jonka puoliso oli Sven Spike (s 126[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4)) ja tämä pariskunta vaihtoi Kristiinan isältä perimän Karhinimen Turun kaniikin Lars Skytän kanssa siten että Laurs Skyttä sai Karhiniemen ja pariskunta sai Ulvilasta entisen Paval Trastin omistaman talon. Vaihtokaupan todistajina olivat herra Olaf Kusto, herra Laurens Närpiöstä, turkulainen raatimies Olaff Niclisson sekä Ulvilan porvari Anders Pedersson (FMU 2850). Suvanto kertoo, että Sven Spinken lanko oli Hattulan kirkkoherra Laurens Skytte, ja ilmeisesti Kristiinan veli, ja tuo mainittu Olavi (Kusto) oli sisarusten isä. Oliko Sääksmäen kihlakunnan tuomari Jöns Olofsson Skytte samaa sisarussarjaa (pso Birgitta)? FMU 2807 kertoo, että Olof Kusta, Pyhän Johanneksen alttarin prebendaatti lahjoitti omansa ja äitinsä puolesta sisarensa Birgitta Anundintyttären proventiksi Lietsalan Raisiossa elokuussa 1449. Eli Olaff lienee sitten Anundinpoika, koska Birgitan tunnustaa sisarekseen. Olavi antoi asian luotettujen Laurens Skyten ja Maskun Villilän Jöns Haniksenpojan hoidettavaksi.
____________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVarXG1J/Satakuntasarja6.pdf
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) Suvanto, Ala-Satakunnan kihlakunta, Huittisten hallintopitäjä
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) De la Gardiska archive teller handlingar uf Grefl. De la Gardiska Bibliotheket på Löberöd https://books.google.fi/books?id=xH9TAAAAcAAJ&pg=RA1-PA20&lpg=RA1-PA20&dq=olaff+kusto%2B%C3%A5bo&source=bl&ots=OA_jAd1sbg&sig=sc1OPkYSSuZ6Xwxl1vjjfrVdXfg&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwiKo920jcPYAhUEOJoKHWwZBfwQ6AEITjAH#v=on epage&q&f=false
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:668618/FULLTEXT01.pdf
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) Räsänen, Elina: Abstract for II Birgitta Conference, Stockholm ja teksti: http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:668618/FULLTEXT01.pdf

Outika

13.01.18, 15:04

Anund Nicolain puolison Rikissan isänperintöhän meni Naantalin luostarille, kun leski halusi turvata tyttärensä elämän luostarissa ja Olavi (Anundinpoika) Kustolle jäi isältään Anundilta Raision Lietsala ainakin, minkä hän luovutti sisarensa Birgitta Anundintyttären proventiksi. Kuinka Raision Lietsala oli päätynyt Anund Nicolaille aikanaan ja kuka hän oli? Lietsala mainitaan aiemmin FMU 1632 mukaan kesällä 1420, kun käsiteltiin Turussa tuomiokirkon saamisia eli herrat Niklis Göstaffsson (Båt-Rosviksätten -sukua) ja Niklis Ärlandsson (Djäkn [2]) selvittelivät Jöns Ingoniksen kiistaa kirkon kanssa koskien Lietsalaa. Kuka oli mainittu Jöns Ingonis, oliko Jöns Jägerhornien sukukuntaa Storbystä?

Tuo aiemmin mainittu Jöns Anundinpoika oli niin monessa tilanvaihdossa mukana, ettei häntä oikein tiedä, mihin istuttaisi. En oikein pääse käsitykseen, hakiko herra Niilo Olavinpoika Särkilahti vuonna 1438 Jönis Anundinpojan luostarille luovuttamia Karlelan omistuksia vai hakiko niitä asiassa toisaalla mainittu her Niclis j Resa?[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ´Herra Nicliksen veljenä mainitaan Olavi. Kuka lie ollut Niilo Olavinpoika Orowapn?[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Liekö tämä samainen Niilo Olavinpoika myynyt 1448 niittypalstan Lietsalassa yhdessä vaimonsa Kertun kanssa ja maksun sai kai Englannin nobeleina. Tässä yhteydessä Niilo Olavinpoika mainitaan Orowapn lisänimellä. Asian käsittelyssä tarkentui lisäksi se, että niitty oli vaimo Kertun äidinperintö ja Kertun äiti Valpuri oli jonkun Rydzin kanssa naimisissa.

Eräs toinen kiinnostava henkilö olisi lokakuussa 1438 mainittu Niklis Jensson, patronyymi on kirjoitettu myös muotoon Niclis Jönsson. Oliko hän her Niclis j Resa? Tuli mieleen voiko olla Jöns Anundinpojan jälkeläinen. Niklis Jensson mainitaan lokakuussa 1438 ”fastar” nimikkeellä kun Karl Knuutinpoika antoi huomenlahjakirjeen toiselle vaimolleen Katarina Karlintyttärelle. Minkälainen yhteys oli Niklis Jenssonin, Nummen Britan ja tuon käräjäkäsittelyn osalta? Nummen Britan (Brita Bertilintytär Kirves), Olavi Kirves niminen pappispoika. Arkistotiedot, De la Gardiska Arkivet, kertoo, että Huittisten voutina oli ainakin 1477 eräs Nils Jonsson. FMU kertoo, että erään turkulaisporvarin Niklis Jenssonin vaimon äiti oli Nummen Brita[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3), jonka 1483, edesmennyt poika oli Olavi Kirves. Niklis Jensson lienee hukkunut, sillä 1487 upposi Peder Japssonin alus ja siinä mukana Anders Niklissonin veli(?) Niclis Jensson (FMU 4131). Asiassa mainitaan lisäksi Engleka Sandersson, joka peri 10 markkaa ja Englekan sisar, Nilsin vaimo Ingrid 14 markkaa sekä neljännes aluksesta. Olisiko kyseessä vuonna 1472 mainittu Naantalin porvari Nils Kaland, joka luovutti vaimonsa Ingeborgin ja tyttärensä sielun pelastamiseksi maita Luonnonmaalta Raisiosta ja taisi mukana mennä kokonainen kartanokin (FMU 3526). Oliko Nummen Birgitta Olavi Pertonpojan sisar koska Olavi kirves peri Pankkion Vehmaalla ja se tuli ensimmäisen vaimon perintönä. Kuitenkin perinnönjossa kerrotaan, että Birgitta ja Olavi Pertonpoika saivat Pankkiosta omat osansa (Ramsay).

__________
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=2249
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=2774
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=3982