Tverin Saburova - perhe Gusev?

[Liisa Rinkinen]

Isoenoni Frans Gabriel Enberg oli naimisissa huonosti suomea puhuvan Dunia - tädin kanssa.

Selvisi, että Dunia on oikeasti Jevdokia Pavlova Gusev(a) s. 12.02.1880 tuntemattomassa paikassa.

Suomen ortodoksisen kirkon keskusrekisteri kertoo virkatodistuksessa, että Jevdokian isä oli talonpoika Pavel Semenovits Gusev s. 1844 k. 17.03.1900 Kotkassa. Äiti Jevdokia Aleksandrovna e. Ozerova s. Miljugina s. 1852, k.04.01.1900 Kotka.

Gusevin perhe ilmestyy Kotkan ort.srk:aan ilmeisesti vuoden 1897 - 1906 pääkirjan aikana. Lapset pojat Gerogi ja Nikolai sekä tyttäret Dunia ja Jelena siirtyvät evl. kirkkoon arvioitumisien myötä 1900-l. ensi vuosikymmenellä. Georgilla oli viisi lasta, joten suku lienee jatkunut Suomen puolla. Jelena Stenbacka-nimisine miehineen on ilmeisesti matkustanut Amerikkaan.

Virkatodistuksen mukaan Gusevit olivat lähtöisin "Tverin kuvernementin Novotorzkago ujezda, Tysjatskoj volosti, derevni Saburova".
Kotkassa he asuivat Karhulan lasitehtaalla, tuolloisessa Kymin kunnassa. Perhe ei koskaan muuttanut kirjojaan virallisesti Kotkaan, kertoo virkatodistus. Mitä se sitten mahtaa tarkoittaakaan.

Onko Gusevin perhe jollekin listalla tuttu?
Mahtaisiko kartalta löytyä tuo Tverin Saburova? Googlailuni ei tuottanut tulosta – kieltä taitamattomalta ovat oikeat nimimuodot hukassa.
Mikä on tuonut Tverin talonpojan kauas kotikonnuiltaan Karhulan lasitehtaalle?
Mitä tarkoitti käytännössä, jos henkilö oli talonpoika 1800-luvun lopun Tverissä? Omistiko hän todella maata siellä?

Sukututkimusterveisin
liisa

[Sari H]

Hei Liisa

Voi olla että Saburovaa ei enää ole..löysin kyllä maakunnan ja lääninkin mutta en tuon nimistä kylää. Osa kylistähän likvidoitiin perspektiivittöminä karjalassa.

Новоторжский уезд
Тысяцкая
Сабурова

Saburova nimellä löytyi jotain Valko-Venäjältä. Saattoi olla kadunnimiä. Saburovahan on myös sukunimi.

[Seppo T.]

http://www.fallingrain.com/world/RS/77/Saburovo.html

[Liisa Rinkinen]

Kiitos Sari ja Seppo!

Sieltähän se löytyi Gusevien kotikylä läheltä Moskovaa! Kuinka ei omaan kuukkeli-haaviini osunut...

Pitkän matkan on perhe kulkenut. Miksi ja millä keinoin?
Hämäläisten sukulaisten keskellä melkoisen eksoottista joukkoa. Jään odottamaan, josko saisin muihinkin kysymyksiini vastauksia.

Lämpimin terveisin
liisa

[Lukkari]

Alueesta käytetään nimitystä Tverin Karjala koska sinne on siirtynyt paljon asukkaita Suomen ja Venäjän rajaseudulta uskon riitojen ja -vainojen takia, Ruotsin ja Venäjän tuputtaessa omaa uskoaan rajaseutujen asujille. Kun väki halusi elää omassa uskossaan omissa oloissaan oli edessä muuttomatka.
Samoin ordotoksienkin kesken oli mahtavia riitoja siitä tehdäänkö ristinmerkki kahdella vai kolmella sormella mutta tämä nyt menee hieman sivuun aiheesta.
Jos uudempiin aikoihin mennään niin Tserepovitsin sotavankileiri jossa oli paljon suomalaisiakin sijaitsi tällä suunnalla, Vologdan alueella.
Aika lailla väkivaltaan liittyviä ovat olleet yhteydet Tverin suunnalle!
Katso Wikipedia: Tverin Karjala.

[Sari H]

Tverin Karjalasta on aika ajoin hyviä juttuja Karjalan Heimo lehdessä. Suosittelen lukemaan.

Niin nuo ristinmerkinteko asiat liittyvät vanhauskoisiin (starovierot) ja uudempiin.

Tuosta Kymistä tuli mieleen, oliko Kyminlinnan Leiri Kotkassa? Sinnehän vietiin paljon Vienan pakolaisia aikoinaan. Minullakin niitä listoja on.

[Sari H]

Karjalassa (ei Viena) oli maaorjuutta. Wikipedia kertoo Tveristä:
"Tverissä karjalaiset olivat maaorjia muiden Keski-Venäjän talonpoikien tapaan. Vuoden 1861 reformissa he saivat henkilökohtaisen vapautensa ja suurtilat joutuivat luovuttamaan kyläkunnille lisää maata sarkajaossa viljeltäväksi. Yksityistä maata talonpojat alkoivat saada vasta Stolypinin reformissa (eli Venäjän isossajaossa) vuoden 1909 jälkeen. Taloutta paransi myös rautatien rakentaminen Pietarista (sivurata Lihoslavlista Toržokiin valmistui 1911) 1840-luvulla Moskovaan. Karjalaisten talous ja kulttuuri kehittyi. Pietarin - Moskovan Rautatie eli Nikolain Rautatie tarjosi työtä ja paikalliset tuotteet voitiin markkinoida paremmin Moskovaan ja Pietariin."

[Liisa Rinkinen]

Lämmin kiitos mielenkiinnosta!

HisKi kertoo Viipurin lasitehtaalla olleen Gusev-nimisen miehen 1800-luvun puolivälissä - ehkäpä perhe onkin asunut Viipurissa, muuttanut Tveriin ja palannut sitten takaisin Suomen puolelle. Rautatie on helpottanut kulkemista merkittävästi. En osannut kuvitella Pietarista päässeen Moskovaan jo noin aikaisin rautateitse!
Lasitehtaan väki on pitänyt tapanaan kulkea ahkerasti tehtaalta toiselle.

Talonpoika tarkoittaneekin maataloustyöläistä Gusevien aikaisessa Tverin Karjalassa.

Kyminlinnan linnoitus on Kotkassa. Siellä on todella sijainnut inkeriläisten pakolaisten leiri toisen maailmansodan aikaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyminlinna . Mie tunnen paikan vain nuoruuteni tanssilavana!:)

Gusevit ovat sivujuonne sutkimuksissani, mutta hyvin mielenkiintoinen sellainen. On pakko yrittää selvittää perheen lasten kohtalot Kotkan ev.lut.srk:sta!:)
Ja selailla Karjalan Heimoa, kun semmoisen lehden saan käsiini.

sukututkimusterveisin liisa

[Sari H]

Karjalan Heimo lehtiä voi tilata kaukolainaan ja mä aina tilaan koko vuosikerran kerralla. Mukavaa luettavaa muutenkin. Toki nykyisin itse jo jäsen seurassa.

[Sari H]

Mikä Tverin Karjala?

Ensimmäinen muutto Suomen ja luoteisen Venäjän Karjalasta Tverin alueelle ajoittuu vuosiin 1581-1595 ja toinen aalto Stolbovan rauhan jälkeen vuosiin 1617-1661. Volgan yläjuoksulle muuttaa arviolta 20 000 - 30 000 karjalaista. Suurimmillaan heidän lukumääränsä on vuonna 1926, jolloin heitä oli peräti 140 500.
Kommunismin aikana kansan olemassaolo kiellettiin ja heidät unohdettiin täysin. Entisen Neuvostoliiton vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Tverin karjalaisia oli runsaat 23 000. Vainovuosien pelottelemana monet ilmoittivat itsensä kaiken varalta venäläisiksi.
Neuvottelut Karjalan kielen ja kulttuurin elvyttämisestä alkoivat lokakuussa 1989 ja Tverin Karjalan kulttuuriseura perustava kokous pidettiin lokakuussa 1990.
Latinalaiseen kirjaimistoon perustuva kirjakieli otettiin käyttöön Tverin Karjalassa 1930-luvun alussa.
Itsestään Tverin karjalaiset käyttävät nimitystä karjalane tai karielane ja kotiseudustaan Karjalan tai Karielan randa. Venäläisiä he kutsuvat hormiksi.
Alueen pääkaupungissa Tverissä on 420 000 asukasta.

Lähde: Karjalan Heimo 2011, no 9-10 s. 137

[Sari H]

Lisäksi suosittelen kirjaa: Virtaranta, Pertti: Tverin karjalaisten entistä elämää

[Pietro]

Gusev lasitehtaalla. Muistan, että karhulassa, tenniskentän vieressä asui Guseveja Sen aikaisissa ilmeisesti lasitehtaan taloissa. Oletko jo päässyt tarkemmin jäljille.

[E Juhani Tenhunen]

Karhulan lasitehdas ei tuolloin todellakaan sijainnut Kotkassa, vaan Kymin pitäjän kirkonkylän Helilän kylän Karhulan tilalla Karhulanniemellä. Se tuli tunnetuksi mm. Aalto-maljakoista ja pakkauslasista. Karhulan kauppala perustettiin 1951 ja liitettiin Kotkaan 1.1.1977.

Pietari - Moskova -rautatie, jolla on edelleen Suomen junien käyttämä Tverin asema, otettiin käyttöön jo 1.1.1851. Pietarista pääsi junalla Kouvolaan 11.9.1870 ja Kouvolasta Karhulaa palvelleelle Kyminlinnan asemalle 1890, missä on nykyisin edelleen käytössä oleva seisake.

E. Juhani Tenhunen

[pirjosirainen]

Minulla on yksi Gusev. enoni vaimon äiti nimeltään Olga Gusev puolisonaan Aleksanteri Dianof. Kotipaikka Kuola. Suomessa Kemi

Kevätterveisin
Pirjo

[Liisa Rinkinen]

Kiitos Pietro vastauksestasi!

Varmasti samaa Dunie-tädin perhettä.
Äidin lapsuudenkoti sijaitsi siinä ennen tehtaanporttia sijaitsevassa paanutalossa, joka paloi jokunen aika sitten. (Jota jo vuosia on minun pitänyt käydä valokuvaamassa. Kuvaamatta jäi.) Et tuntisi näitä Enbergejäkin? ;-)

Muistatko,
minkälaista väkeä nämä Gusevit olivat!? Yksityispostini osoite on liisa.rinkinenätiki.fi.

Sen sain jostakin selville, että perheen lähtöpaikassa siellä Tverissä on myös ollut lasitehdas. Muutoin perheen tutkimus ei valitettavasti ole edennyt. Olen tosin ollut poissa tämän harrastukseni ääreltä jonkun aikaa. Nyt kiinnostus jälleen nostaa päätään. Ovat nämä niin kiehtovia asioita

Lämpimin terveisin liisa.
Ps. Suuret kiitokset myös muille viestiini vastanneille. Valitettavasti viesteistä ei ole tullut ilmoitusta sähköpostiini eiemmin.

[Kaija Salminen]

Hei Liisa!

Yksi mahdollisuus avunsaantiin etsinnässäsi voisi olla Tverinkarjalaisten ystävät ry. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa http://www.tverinkarjala.fi. Olettaisin, että voisit saada apua esim. Tapio Mustoselta, joka toimi puheenjohtajana v. 2010 - 2013, sähköposti tapio.mustonen(at)tverinkarjala.fi. Yhdistyksen sivuilta löytyvät nykyisen hallituksen jäsenten yhteystiedot ja paljon tietoa Tverin Karjalasta muutenkin.

Yst. terv.
Kaija Salminen

[Pietro]

Hei,

Guseveista en oikeastaan tiedä entisen asuinpaikan lisäksi mitään, mutta Enbergeistä on enemm'än jälkiä, joita voi seurata tarkemmin Näkin Mökki nimisessä työläismuseossa Karhulan Kolmikulmassa.

http://www.kymensanomat.fi/Online/2013/09/27/N%C3%A4kin+m%C3%B6kki%C3%A4+sammutettiin+uudestaan/2013316326546/4