PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Sukulaisavioliitot


heikki.kai
20.02.12, 21:59
Yritin jotenkin hahmottaa tilannetta, kun yhä uudelleen kirjatessani henkilöitä sukuohjelmaani tuli viesti "onko sama henkilö". Sitten aloin etsiskellä ja kas kummaa; 1700-luvun puolivälissä syntyneen esi-isäni jälkeläisillä on peräti 17 sukulaisavioliittoa. Näistä on kaksi serkusliittoa, yksi sellainen joissa toisen vanhempi on puolison serkku, kaksi pikkuserkusavioliittoa, kuusi sirpaleserkusliittoa ja loput kaukaisempaa sukua. Minulla on vielä lisäksi pari sukuhaaraa hyvin vajaasti selvitettyjä. Kaiken kukkuraksi muutamat perheet ovat toistensa kanssa oikein perusteellisesi naimisissa. Mm isäni ja äitini sisarusparvet kolmella liitolla. Onkohan tämä kovinkin yleistä? Ainakin sukupuun rakentaminen on jokseenkin...hm...haastavaa!

Onneksi en kuitenkaan ole itseni isoisä tai lapsenlapsi, käly tai lanko niinkuin aikanaan Ollin pakinassa hirttäytymistä suunnitteleva mies taisi olla.

-Heikki-

skoykka
21.02.12, 06:40
Yritin jotenkin hahmottaa tilannetta, kun yhä uudelleen kirjatessani henkilöitä sukuohjelmaani tuli viesti "onko sama henkilö". Sitten aloin etsiskellä ja kas kummaa; 1700-luvun puolivälissä syntyneen esi-isäni jälkeläisillä on peräti 17 sukulaisavioliittoa. Näistä on kaksi serkusliittoa, yksi sellainen joissa toisen vanhempi on puolison serkku, kaksi pikkuserkusavioliittoa, kuusi sirpaleserkusliittoa ja loput kaukaisempaa sukua. Minulla on vielä lisäksi pari sukuhaaraa hyvin vajaasti selvitettyjä. Kaiken kukkuraksi muutamat perheet ovat toistensa kanssa oikein perusteellisesi naimisissa. Mm isäni ja äitini sisarusparvet kolmella liitolla. Onkohan tämä kovinkin yleistä? Ainakin sukupuun rakentaminen on jokseenkin...hm...haastavaa!

Onneksi en kuitenkaan ole itseni isoisä tai lapsenlapsi, käly tai lanko niinkuin aikanaan Ollin pakinassa hirttäytymistä suunnitteleva mies taisi olla.
-Heikki-


Olen jo niin tottunut noihin sukuavioliittoihin molempien vanhempieni suvuissa, etten enää hätkähdä mitään. Olen itseni kanssa vähintäänkin sokeriserkku. Tarkoittaako sirpaleserkku samaa asiaa? :rolleyes:

Erkki A Tikkanen
21.02.12, 09:04
Olen jo niin tottunut noihin sukuavioliittoihin molempien vanhempieni suvuissa, etten enää hätkähdä mitään. Olen itseni kanssa vähintäänkin sokeriserkku. Tarkoittaako sirpaleserkku samaa asiaa? :rolleyes:

Wiki:
"Kolmannen polven serkkuja kutsutaan tosin myös sokeri- tai varttiserkuiksi, neljännen polven taas sirpaleserkuiksi."

Kaikista helpointa olisi jos kutsuttaisiin serkkujamme vain yksinkertaisesti 2. serkku, 3. serkku jne. Ei tarvitsisi miettiä noita todella harvoin käytettyjä nimityksiä. Täällä pohjoisessa kun noita nimiä ei edes käytetä, selitä sitten kolmannelle serkulle, että hän on sitten sokeriserkku :cool: Ei kuullosta edes sukulaiselta. Minulla ainakin menee aina nuo nimet sekaisin.

SeppoR
21.02.12, 09:52
Minusta etäserkku on hyvä nimike näille sokereille ja sirpaleille.
SeppoR

tellervoranta
21.02.12, 09:54
Kiimingissä opin: isot serkut, pikkuserkut. Sitten sukututkimuskurssilla opin sirpaleserkut.
Siis: isot serkut, pikkuserkut, sirpaleserkut.
Entäs, kun pitää tarkentaa isonserkun lapsi ym. :D:

pirkko hagman
21.02.12, 10:11
En malta olla kirjoittamatta, vaikka kuinka yritänkin hillitä itseäni:

Joskus takavuosikymmeninä sanoin--silloin jo ikääntyneelle äidilleni:" kuule äiti, me olemme keskenämme paitsi äiti ja tytär niin myöskin 4.serkukset, koskapa isäsi avioitui pikkuserkkunsa tyttären kanssa".

"Herra isä--sukurutsaa!! --, nyt lopetat, Pirkko, sassiin noi tutkimukses!"

muistoissaan Pirkko H:man

Teikari
21.02.12, 10:16
Itse en ole vielä serkkuja bongannut, mutta oli hauska juttu kun huomasin tutkimuksissani kuinka anoppini, mummuni ja tuffani suku yhdistyy samasta 1700-luvun lopulla syntyneen sisarusparven tyttäristä. Perheessä oli kaksossiskot Maria ja Margaretha sekä isosisko Lisa. Maria on mummuni esiäiti ja Margaretha Anoppini esiäiti ja tämä Lisa on tuffani esiäiti... :p:

Oku
21.02.12, 11:08
Sokeriserkku nimityksellä lienee alueellisesti toisenlainenkin merkitys.
Eli, ei sukua lainkaan, mutta hätävalheena tai pilkkanimityksenä käytetty.
Esim kun tavataan vaikka joron jäljiltä ja vähän vieraissa vaikkapa ravintolassa ; "Taisit olla sokeriserkun kanssa".

heikki.kai
21.02.12, 12:09
Hei!

Tuon sirpaleserkku-nimityksen poimin SukuJutut-ohjelmastani. Minulle se oli uusi nimitys. Kuvittelin tietysti, että se on näin sukututkijapiireissä yleisesti käytössä, mutta eipä vain olekaan. Joten anteeksi ihan juuria, tossuja ja lapasia myöten, jos ja kun aiheutin hämmennystä! Alkuperäinen kysymykseni oli kuitenkin tuo sukulaisuusavioliitot...

Minkä verran muuten ovat keskenään sukua sellaiset ihmiset jotka ovat sukua "kirnunvirutusveden kautta"?

-Heikki-

Kovanen
21.02.12, 13:02
Tervehdys!

Täällä on tuumattu sokeriserkuista, onko suolaserkkuja myös?

Kainuussa olen kuullut sanottavan, että joku on yhtä paljon sukulainen kuin seitsemäs kirnunhuudevesi. Mikähän sukulainen sitten lienekin...vai?

Terveisin Eila

Tuisku
21.02.12, 13:56
Minkä verran muuten ovat keskenään sukua sellaiset ihmiset jotka ovat sukua "kirnunvirutusveden kautta"?


Mummo oli sanonut aikoinaan erään perheen olevan sukua seittämännen kirnunvirutusveen kautta. Oltiin siis sukua. Nyt yli 70 vuoden jälkeen selvisi, että samaa sukua oltiin ja yhteinen esivanhempi löytyi kuitenkin parin kolmen vuosisadan takaa. Suvussa vaan tiettiin, että sukua ollaan, muttei tietty miten.

Mikä on tuffa? tulee mieleen sivellin ensimmäiseksi.

Benedictus
21.02.12, 13:59
Sukulaisavioliittojen määrä on suoraan suhteessa etäisyyteen.

Lars Holm on sukuohjelmalaan selvitellyt avioitumisetäisyyksiä eri sukupolvissa.

Ohjelma näyttää selvästi, että siihen asti kun ainoa kulkuväline oli kaksi koipea mahan alla, niin nainti etäisyys oli alle päivän matka kotoa talonpoikaissuvuilla. Harvaan asutulla seudulla parin sukupolven jälkeen kaikki ovat jo lähisukua.

Säätyläissuvuilla se meni erilailla, koska virkojen ja virkatalojen takia muutettiin useasti ja asuinpaikkakunnat saattoivat olla etäällä, jopa eri maakunnissa.
Silloin pyrittiin naimaan, joko suvusta tai tehdä hyvä naimakauppa ylempään piiriin. Eli olen löytänyt monta sukulinjaa, kaivamalla kolme-neljä sukupolvea taaksepäin, sillä sopiva naitava oli yleensä pikkuserkun lapsi.

Porvareilla isommissa kaupungeissa nainti meni vaurauden mukaan, kunnes kaikki olivat sukua, kuten näkyy Turun porvari sukukartoista.

Suvun sisäinen nainti oli niin tarkaa, että siinä tutkija voi joutua hämmennyksiin. Itelleni tämä tilanne tuli vastaan kun tutkein isoäitini äidin sukua. Pikkaisen rupesi hirvittämään kun hänen isänsä esi-isät 6 sukupolven ajan 5 ketaa naivat aina pikkuserkkunsa ja aina saman talon kautta. Se 6 nainti oli suvun taparikkuri, kun nai vierasta verta naapuripitäjästä.
Kumman tervettä sukua ovat olleet kun ei jälkeläisissä ole mitään geneettisiä sairauksia esiin tullut ja ovat myös olleet pitkä ikäisiä.

Lukkari
21.02.12, 14:08
Olen kuullut "sokeriserkku" nimitystä käytettävän juuri sellaisissa tapauksissa kuin Oku edellä kuvasi.
Tästä kirnunvirutusvedestä käytetään sekä seitsemättä että yhdeksättä kerrannaista, jokainen arvaa ettei tällainen huuhteluvesi ole juurikaan sukua maidolle joka on vertailukohtana olipa huuhde sitten seitsemäs tai yhdeksäs!

Kovanen
21.02.12, 15:46
Tervehdys!

Juuri nyt en tätä aikaisempaa avioliiton arvuutteluani tarkemmin ja yksityiskohtaisesti muista, mutta asia jäi jotenkin :confused:.

Onko mahdollista, että aikanaan avioliiton olisivat solmineet miehen veli ja miehen tytär, eli tytär avioitui setänsä kanssa?

Yllättävän ja hämmästyttävänkin paljon tämän harrastuksen parissa on tullut vastaan serkkuja useammasta sukupolvesta, tosin ei noita hurjimpia lähisukulaisten aviojuttuja, ainakaan vielä ;). Sensijaan Arla on minut ystävällisesti johdatellut erään merkkihenkilön JO:n kuudennen polven serkuksi.

Terveisin Eila