Kuolinsyistä

[ahopaann]

Osaako joku tätä palstaa seuraava kertoa, kuinka todenperäisiä kuolinsyy-merkinnät olivat 1900-luvun alkupuolella Säkkijärven kirkonkirjoissa?

Isoisäni isä (melkoinen urheilija aikoinaan) on kuollut kirkonkirjojen mukaan 1935 sydäntautiin 58-vuotiaana. Minulle heräsi tietysti heti epäilys, kun tiedetään, että Stalinin vainojen aikoja on eletty.

Myös isoäitini isä kuoli samaisessa pitäjässä 56-vuotiaana sydäntautiin 1921. Hän toimi alueen luottamustoimissa. Olisiko kapinoiva vallankumousväki aiheuttanut stressiä, mene ja tiedä. Nämä ovat vain arvelujani.

[PVuorio]

Hej

Mielestäni nuo kuolinsyyarviot tuohon aikaan jo olivat kohtuullisen luotettavia. Niiden aiheuttajia pitäisi varmaan etsiä muualta kuin Neuvostoliitosta.

Enemmän ihmetteleinkin sitä, miten olet päätynyt arvailemaan Stalinin vainojen tai muiden vieraan maan tapahtumien vaikutuksia esivanhempiisi Säkkijärvellä.

t Pertti Vuorio

[ahopaann]

Kiitos vastauksestasi. Lähinnä ne ovat tulleet mieleeni siksi, että kyseiset henkilöt ovat olleet varsin nuoria. Tosin tuo isoisäni isä kyllä otti joskus viinaa melkoisesti.

Sen sijaan isoäitini isä oli tietääkseni varsin kunnollinen mies. Paikallisesta kunnan lautakunnan pöytäkirjasta näkyy, että vuonna 1921 sen ensimmäinen kokous on pidetty helmikuussa ja se on päättynyt heti. Ainoastaan paikallaolijat on todettu. Mitään syytä ei mainita. Isoäitini isä kuoli maaliskuussa 1921 vain muutama päivä sen jälkeen, kun Venäjällä oli syttynyt uusi kapina lokakuun vallankumouksen jälkeen.

Kyse on ollut meidän itärajasta. Näiden seikkojen pohjalta olen sitä pohtinut. Toki syy voi olla ihan muukin.

[eeva häkkinen]

Eivät itäsuomalaisessa geeniperimässä 50-60 vuotiaiden miesten sydänkuolemat ole mitenkään poikkeuksellisia, niitä on tapahtunut omassa suvussanikin viime aikoihin asti. Toki diagnoosi jää aina epävarmaksi, jollei lääkäri sitä todennut, mutta jolleivat oireet olisi sopineet infarktiin tms. olisi kuolinmerkinnässä lukenut jotain muuta.

[ahopaann]

Itä-Suomessa on tosiaan ollut paljon sydänkuolleisuutta, mutta tuo isoisäni isä oli syntyisin Hämeestä ja siirtynyt Säkkijärvelle avioiduttuaan.

Minä olen taipuvainen aina epäilemään kaikkea. Joskus se on ollut ihan hyväksikin. Kyseisten henkilöiden perimässä on voinut olla hyvinkin se taipumus. Kysymykseksi jää, miten paljon nuo vaikeat ja epävakaat olosuhteet ovat asiaa edesauttaneet. Tuskinpa ne ovat aiheuttaneet itse sydäntautia.

[PVuorio]

Hej

Haluamatta mitenkään vähätellä esivanhempiesi huolestumista ja stressiä ihmettelen miksei tuota puolta ole tutkittu esimerkiksi todellisten rajapitäjien asukkaitten kohdalta. Oliko niissä sydäntautikuolleisuus noista syistä muita korkeampi. Säkkijärvi sentään oli melko kaukana rajanpinnasta silloin.

t Pertti Vuorio

[ahopaann]

Niin oli. Olet ehkä nähnyt Donnerin tuottaman elokuvan "Raja 1918". Rajajoelle, joka on Karjalan kannaksella, yritettiin jotain rajaa väsätä sisällissodan jälkeen sekasortoisin seurauksin. Noilla seuduilla oli tuohon aikaan välillä melko levotonta, ainakin lukemieni paikallishistorioiden mukaan. Muistan myös isoisäni kertomuksia, kun olin lapsi. Aina välillä hän täydensi lausettaan sanoin "voi hurjaa". Hurjalta se tosiaan välillä kuulostikin.

[ahopaann]

Haluaisin lisätä tähän vielä seikan, joka ainakin itseäni on askarruttanut. En tiedä, mitä historiassa opetetaan nykyisin kouluissa. Minun aikanani opetettiin, että Suomi itsenäistyi 1917. Muusta en muista mainitun.

Sittemmin olen oppinut itsenäisesti opiskellessa, että Suomi julistautui itsenäiseksi 1917, mutta sai itsenäisyyden vasta 1921. Näiden vuosien väliin mahtuu melkoisesti niin tragediaa kuin komediaakin, josta ainakin nykyiselle itärajalle sijoittuvan sukututkimuksen tekijän liene hyvä olla tietoinen.