Torpan väki ?

[Oku]

Kurun Karjulan kylän Hietalan torpan rippikirjassa vv 1874 - 1883 on kirjattu 36 henkeä. Hietalan torppari vaihtui nälkävuosien jälkeen n 1868 - 69. Torppariksi tuli Niinimäestä talollisen poika Matti Matinpoika s 1834.
Mikä oli tuolloin kirjaamistapa, ketä tuo Hietalan väki saattoi olla, miten torppa elättäisi ison kartanon väen ?

Hietalan torpan rippikirjassa 1860 - 1866 oli siinäkin kirjattu 15 henkeä.
Hietalan väki näyttää kokonaan vaihtuneen tuon jälkeen, koska 1870-luvun rippikirjassa mielestäni torpassa ei ole näitä 1860-luvun henkiä.

En saanut nostettua palstalle Hietalan rippikirjoja joten toivon, että joku osaavampi sen tekisi.

[Juha]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6797&pnum=142

Tuossa linkki ao. sivulle.


Mikäli katsot ripilläkäynti- ja muuttomerkintöjä, huomaat heti, että torpan rengit ja piiat pysyivät paikoillaan ehkä vain vuodenkin. Täten yhdellä hetkellä torpassa ei asunut tuota 36 henkeä.

Lisäksi sivulla on myös itsellismies Abel Matsson, joka on hyvin varmasti asunut ihan omassa mökissään jne


Nämä nyt nopeina huomioina


Juha

[Maaret Eloranta]

...miten torppa elättäisi ison kartanon väen ?

Rymättylässä ainakin oli joitakin kartanoita, joiden "torpat" olivat alustalaisten asumuksia eivätkä vuokratorppia. Asukkaat olivat jyvärenkejä ym. Samassa torpassa saattoi asua kaksikin perhekuntaa ja lisäksi naimattomia henkilöitä. Pääasiallinen elanto ei siis tullut torpanpellosta vaan kartanon laarin kautta.
Rippikirjoissa nämäkin huushollit on kuitenkin merkitty torpiksi.

Maare

[Oku]

Kiitos kommenteista.
Sukujuttuja katsellessani arvelen samalla yleistä ja paikallista historiaa.
Itse suvuiltani P-Karjalaisena ihmetyttää mm Hämeen torpat monine renkeineen ja piikoineen, vaikka he nyt tässä tapauskessa ovat tuona 10 vuoden ajanjaksona perätysten, niin silti.
Ei Kurun kirjojen mukaan sen torpilla ja taloilla tainnut juuri eroa olla ainakaan palvelusväen suhteen.
Itä-Suomen talon nurkissa pyörivät loisetkin olivat Kurussa torpan mailla itsellisiä mökkiläisiä ( lös inh Abel Mattson).
Tässä tapauksessa ihmetyttää myös se, että Niinimäen talon ainoa ja vanhin poika Matti Matinpoika s 1834 siirtyi Hietalaan torppariksi kun Niinimäen isännäksi tuli talon kotivävy.
Olen tainnut liikaa uskoa mm Itäisiin kirjailijoihin Kianto ja Lehtonen.

Nuo erilaiset kirjalliset ja säilyneet vanhat dokumentit ovat erinomaisia.
Mutta miten ne silloin pidettiin ajantasalla.
Nyt puheenaolevassa rippikirjassa vv 1874 - 1883 näkyisi vain kahtaa käsialaa ja muutenkin rippikirja näyttää melkein yhdeltä istumalta tehdyltä. Se sisältää kuitenkin tietoja yli 10 v ajalta.
Tehtiinkö kirjat ko ajanjakson lopussa ? Näyttäisi siltä ettei kirjoja jatkuvasti täydennetty.
Toisaalta miten välillä tapahtuneet saatiin noin tarkaan säilymään.

Kirjoitukseni taitaa mennä hiukan sukututkimusken ulkopuolelle, mutta noista sukututkimuksen dokumenteista tulee monenlaisia asioita mieleen.

[AnnaS]

Itä-Suomen talon nurkissa pyörivät loisetkin olivat Kurussa torpan mailla itsellisiä mökkiläisiä ( lös inh Abel Mattson).

Itsellisen mökki saattoi olla hyvinkin vaatimatonta laatua. Tässä on yksi esimerkki hämäläisestä pirtistä ja sen asukkaista:
http://www.kolumbus.fi/~kd3782/ilmarinpirtti/historia.htm (http://www.kolumbus.fi/%7Ekd3782/ilmarinpirtti/historia.htm)
6 m2 pirtissä asui enimmillään viisi henkeä

Kotikylästäni on olemassa kartta, joka kuvaa tilannetta noin v 1880 (muistitiedon mukaan piirrettynä). Pienen kotitilani pihassa oli kaksi itsellisen mökkiä jotka eivät voineet olla juuri tuota yllämainittua isompia. Kolmas mökki oli vähän kauempana pihapiiristä. Naapureissa oli myös 2-3 itsellisen mökkiä kussakin. Suurimmasta osasta noista ei ole enää mitään jäljellä.

Tässä tapauksessa ihmetyttää myös se, että Niinimäen talon ainoa ja vanhin poika Matti Matinpoika s 1834 siirtyi Hietalaan torppariksi kun Niinimäen isännäksi tuli talon kotivävy.

Jos oikein näitä ihmisiä seurasin, kyseessä näyttäisi olleen halu varmistaa jatkuvuus: Tytär oli naimisissa ja hänellä oli perillisiä, kun poika oli (vielä) poikamies. Sitten myöhemminhän Matillekin niitä perillisiä siunaantui, mutta talon kohtalosta päätettäessä niistä ei ollut vielä tietoa. (Tämä siis ihan pikaisella rippikirjaselauksella tietämättä mitään perillisten ja vävypoikain laadullisista ominaisuuksista tms.)

[Ulla Kota-aho]

Kurun Karjulan kylän Hietalan torpan rippikirjassa vv 1874 - 1883 on kirjattu 36 henkeä. Hietalan torppari vaihtui nälkävuosien jälkeen n 1868 - 69. Torppariksi tuli Niinimäestä talollisen poika Matti Matinpoika s 1834.


Vien kysymystäsi väärään suuntaan, mutta enpä malta olla laittamatta esille tätä:
J.L. Runeberg kertoo Hirvenhiihtäjät -runossaan mm. "Kurun urheasta Matista". Matin esikuvaksi on esitetty eri henkilöitä, mm. Tuulikki Sillanpää-Janssen kirjassaan (2009) Vänrikin tarina, sivu 136 mainitsee Mathias Hietalan "Kurun urhea Matiksi". Kurussa ei ollut muita Hietala -nimisiä torppia. Tämä Matti ei kuitenkaan voinut olla "Kurun urhean Matin" esikuva. Kuka keksii: Miksi?

[Oku]

Siksi, että Runeberg metsästi tuon "Kurun urhean Matin",vänrikki Polvianderin ja mm Pyydysmäen väen kanssa kanssa 1820 - luvulla, esim 1825 ja "Hirvenhiihtäjät" julkaistiin ruotsiksi jo 1830 - luvulla.

Tämän Matti Hietalan s 1834 isä oli myös Matti, mutta hän asui tuolloin Niinimäessä uudisraivaajana ja olisi siten Matti Niinimäki. Ninimäkikin oli kyllä lähellä noita Runebergin metsästysmaita.
Runebergin oikea "Kurun urhea Matti" lienee hukkunut aika nuorena ?

Kurun uudisraivaajapatsaan tekstistä näkee kirjoitettuna kahdenalista versiota.
Tauno Peltomäen Runeberg ja Kuru tekstissä patsaasa mainittaisiin "Kurun urhea Matti" , jossain uudemmassa tekstissä nimeä ei olisi, molemmissa puhutaan uudisraivaajista.

[Ulla Kota-aho]

Juuri siitähän oli kyse eli tämä Hietalan Matti ei olisi ollut edes syntynyt ennen Hirvenhiihtäjät -runon ilmestymistä.

Pitipä käydä kirjastosta hakemassa lainaan Hirvenhiihtäjät-runo, siis yksi suomennosversio vuodelta 1931, 3.p. Runebergin kootut teokset, jonka suomennoksen ovat toimittaneet Juhani Aho, Paavo Cajander, Arvi Jännes, Eino Leino, O. Manninen ja Alpo Noponen. "Kurun urhea Matti" on leskimies, aviosta on ainakin tytär ja poika, asuu taloa, jossa on kolme torppaa ja urhea -maininnan hän on saanut karhunkaatajana ja tarkkana ampujana.

Hirvenhiihtäjät-runosta on eri suomennosversioita ainakin yli 10. Tässä versiossa Matin tuleva vaimokin on "heloposki Helvi", eikä "heloposki Henna". Suomennoksessa häiritsevät käytetyn murteen oudot (itäsuomalaiset?) sanat: sälkö!?, joka selviää kyllä asiayhteydestä.

Eihän tuollaista paria löydy sellaisenaan Kurun rippikirjoilta. Kirjailijalla on vapaus käyttää kaikkea näkemäänsä ja kuulemaansa.

Mutta vielä Hietalan Mattiin liittyen tämä isänisästään talteen poimimani tiedon murunen:

"Uudistalon haltija Niinimäen Martti Matinpoika Riuttaskorven kylässä, joka tappoi laukkaalla kaksi suurta karhua. Laukkaan teki hän karhun tappaman hevosen rauskalle. Se tapahtui vuonna 1838." (Heikkilä)

Karhupyydyksestä käytettiin oli myös nimeä 'loukas', sanoi äitini, Niinimäen naapurista.