Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Lassilan Vähä-Savo
raimoensio
11.02.12, 18:57
On ollut jonkin verran keskustelua siitä jaettiinko Lassilan Savo veljesten kesken. Lassilan Savon isännällä (isäntänä 1674-1700) Matti Heikinpojalla oli mm poika Heikki, s. 1680 ja Matti, s. 1684. Savo jaettiin ennen v. 1709, jolloin isäntinä olivat Heikki Matinpoika ja Matti Matinpoika (Vähä-Savo). Veljeyttä tukee se, että äitipuoli Agnes, joka on Matti Heikinpojan 3. vmo esiintyy samassa roolissa molemmissa Savoissa. SAY:ssä Matti on merkitty v. 1704 merkitty pojaksi. Usein henkikirjoissa näkee, että kun kahdesta pojasta toinen muuttuu isännäksi, niin toinen säilyy vielä poikana. Mutta juuri tässä onkin merkintävirhe. Alkuperäisessä henkikirjassa joka on saattavissa Kansallisarkiston sivuilta Matti onkin merkitty veljeksi. Samoin on vuoden 1702 henkikirjassa, jota ei ole kirjoitettu SAY:hyn, Matti on merkitty isännän veljeksi. Eli ei liene mitään syytä epäillä etteikö Lassilan Savo olisi jaettu veljesten kesken. Matilla oli merkitty v. 1709 Maria vaimo (Maria Heikintytär). Mistähän tämä oli kotoisin?
Hieman yleisemmin lähdetietojen luotettavuudesta:
Olen viime aikoina lueskellut 1600-luvun tuomiokirjoja ja kun olen vertaillut niiden tietoja SAY:n tietoihin, on ilmeistä, että molemmissa on virheitä.
Ehkä enemmän virheitä on SAY:ssa, lähinnä sukulaissuhteissa. Eäissä tapauksissa on hlö mainittu lapseksi, mutta tuomiokirjasta käy ilmi, ettei näin olekaan. Lapsi on kuitenkin osoittautunut lähes aina lähisukulaiseksi, useimmiten veljen tai sisaren lapseksi. Se yleinen periaate käy tuomiokirjoista ilmi, että talon isännyys (tai ainakin emännyys) pyrittiin pitämään suvulla. Melkoinen ongelma on se, että SAY:ssa on monin paikoin talot sekoitettu keskenään. Näin näyttäisi olevan esim Huittisten Karhiniemessä, ja Huittisten Löysälä on melkoinen sekavyyhti.
Tuomiokirjoissa on ilmeisesti vähemmän virheitä. Ilmeisesti vääriä patronyymejä on joissakin tapauksissa.
Timo Haapio
Lassilan Isosavoa lähinnä vain SAY:stä ja Antero Perttulan kirjoista seuranneena olen ollut epätoivoissani Matti Heikinpoikien ja Heikki Matinpoikien kanssa. Olisiko tällainen isäntälista lähellä oikeaa:
1. Heikki Klemetinpoika, vuodesta 1651 Lassin (myöh. Savon) isäntä
lapsia: Matti Heikinpoika ja Yrjö Heikinpoika (1670–1743)
2. Matti Heikinpoika, elossa (SAY) vielä 1700
vaimo Marketta, 3. vaimo siis Agnes
lapsia: Kaarina, Maria, Heikki s. 1680 ja Matti s. 1684
3. Heikki Matinpoika Savo k. 1721
vaimo Vappu Franssintytär
lapsia (tod. näk. Vapun eikä toisen vaimon Liisa Erkintyttären):
Matti, Sakari, Anna
4. Matti Heikinpoika Isosavo (1698–1744)
vaimo Kaisa Heikintytär
lapsia (en varma, ovatko kaikki Kaisan): Jooseppi, Juho, Heikki, Vappu, Abraham
5. Jooseppi Matinpoika Isosavo
vaimo Maria Tapanintytär k. 1799
6. Antti Joosepinpoika Isosavo 1759–1837
vaimo Anna Maija Matintytär 1762–1837
lapsia: Liisa (Vähäsavon emäntä, Anna (Vähätalon emäntä), Tapani (seur. Isosavon isäntä), Matti, Antti, Justiina Vähätalon Koivuluoman torpan emäntä.
– Perttulan kirjoista olen ymmärtänyt, että hän epäilee jälkimmäisen Matti Heikinpojan olleen ehkä edellisen Heikki-isännän vävy eikä poika. Porin maaseurakunnan rippikirjassa 1737–1751 Isosavon sivulla on ylinnä isäntä Matti Heikinpoika, joka kuollut, sitten vaimo Kaisa, sitten bror Sakari ja syster Anna. Vasta sitten Matin ja Kaisan viisi lasta. Minusta tuo viittaisi melko selvästi, että kuollut Matti oli edellisen isännän Heikin lapsi siinä kuin Sakari ja Annakin.
raimoensio
15.02.12, 19:34
Hei
Kommentoin tuohän väliin se on selvempää:
Lassilan Isosavoa lähinnä vain SAY:stä ja Antero Perttulan kirjoista seuranneena olen ollut epätoivoissani Matti Heikinpoikien ja Heikki Matinpoikien kanssa. Olisiko tällainen isäntälista lähellä oikeaa:
1. Heikki Klemetinpoika, vuodesta 1651 Lassin (myöh. Savon) isäntä
lapsia: Matti Heikinpoika ja Yrjö Heikinpoika (1670–1743)
RH: OK Heikki Klemetinpoika tuli Ruovedeltä, tarkempikin paikka on tiedossa.
2. Matti Heikinpoika, elossa (SAY) vielä 1700
vaimo Marketta, 3. vaimo siis Agnes
RH: 2. Porin kuolleista löytyy Matin ja vaimon hautaukset. vmo Marketta on Pekantytär Horko Kiimäjärveltä ja Agnes on Antintytär Anttila, joka naitiin Otamolle.
lapsia: Kaarina, Maria, Heikki s. 1680 ja Matti s. 1684
RH: vielä lisäksi Liisa ja Esa
3. Heikki Matinpoika Savo k. 1721
vaimo Vappu Franssintytär
RH: Otamolta, k. 1718 (Porin kuolleet)
lapsia (tod. näk. Vapun eikä toisen vaimon Liisa Erkintyttären):
Matti, Sakari, Anna
RH: vielä ainakin Valpuri ja Saara Heikintytär. Liisalle syntyi Anna 1720, saattaa olla sama joka näkyy rippikirjassa.
4. Matti Heikinpoika Isosavo (1698–1744)
vaimo Kaisa Heikintytär
RH: Heikki ja Matti vihittiin 1702. Matti syntynyt kai vasta 1702. Kaisa Tuunajärveltä.
lapsia (en varma, ovatko kaikki Kaisan): Jooseppi, Juho, Heikki, Vappu, Abraham
RH: Vielä ainakin Jaakko ja Kaisa
5. Jooseppi Matinpoika Isosavo
vaimo Maria Tapanintytär k. 1799
RH Anttilasta, äiti Anna Rekont Uotila Noormarkusta (2. pso)
__________________________________________________ ___
6. Antti Joosepinpoika Isosavo 1759–1837
vaimo Anna Maija Matintytär 1762–1837
lapsia: Liisa (Vähäsavon emäntä, Anna (Vähätalon emäntä), Tapani (seur. Isosavon isäntä), Matti, Antti, Justiina Vähätalon Koivuluoman torpan emäntä.
– Perttulan kirjoista olen ymmärtänyt, että hän epäilee jälkimmäisen Matti Heikinpojan olleen ehkä edellisen Heikki-isännän vävy eikä poika. Porin maaseurakunnan rippikirjassa 1737–1751 Isosavon sivulla on ylinnä isäntä Matti Heikinpoika, joka kuollut, sitten vaimo Kaisa, sitten bror Sakari ja syster Anna. Vasta sitten Matin ja Kaisan viisi lasta. Minusta tuo viittaisi melko selvästi, että kuollut Matti oli edellisen isännän Heikin lapsi siinä kuin Sakari ja Annakin.
Benedictus
15.02.12, 19:36
Minulla ei ole varsinaista tietoa tuohon peruskysymykseen, mutta olen aikoinaan saanut Lassilan Savon tiedot serkultani edesmenneeltä Julle Mikkolalta Siikaisten Otamolta, joka hommasi tietokoneen liki 80-kymppisenä ja keräili sitten aktiivisesti suvun jäseniä tiedostoihinsa. Eli en tiedä kaikkia hänen lähteitään. Laitan tuohon oman tietoni Iso-Savon alusta. JOS NIISSÄ ON VIRHEITÄ NIIN KORJATAAN.
Lassilan Isosavoa lähinnä vain SAY:stä ja Antero Perttulan kirjoista seuranneena olen ollut epätoivoissani Matti Heikinpoikien ja Heikki Matinpoikien kanssa. Olisiko tällainen isäntälista lähellä oikeaa:
0. Klemetti Heikinpoika Soini, kuninkaan riista-ampuja Ähtäri.
Vaimo Elina Olavintytär.
1. Heikki Klemetinpoika SOINI,KUKONHARJA ,ÄHTÄRI vuodesta 1651 Lassin (myöh. Savon) isäntä K.1673.
VAIMO, MALIN ANTINTYTÄR KÄLLI
lapsia: Matti Heikinpoika ja Yrjö Heikinpoika (1670–1743)
2. Matti Heikinpoika, elossa (SAY) vielä 1700 ISÄNTÄ 1674-1700
vaimo Marketta PEHRINTYTÄR HORKO, KIIKKA KIIMAJÄRVI HORKON RATSUTILA, 3. vaimo siis Agnes
lapsia: Kaarina, Maria, Heikki s. 1680 ja Matti s. 1684, ESAIAS, MYÖHEMMIN SÖÖRMARKUN PRAKAN VÄVYISÄNTÄ. TYTÄR MICHEL OTAMON VAIMO SIIKAISISSA.
3. Heikki Matinpoika Savo k. 1721
vaimo Vappu Franssintytär STUPILA?MERIKARVIA.
lapsia (tod. näk. Vapun eikä toisen vaimon Liisa Erkintyttären):
Matti, Sakari, Anna
4. Matti Heikinpoika Isosavo (1698–1744)
vaimo Kaisa Heikintytär
lapsia (en varma, ovatko kaikki Kaisan): Jooseppi, Juho, Heikki, Vappu, Abraham
5. Jooseppi Matinpoika Isosavo
vaimo Maria Tapanintytär k. 1799
6. Antti Joosepinpoika Isosavo 1759–1837
vaimo Anna Maija Matintytär 1762–1837
lapsia: Liisa (Vähäsavon emäntä, Anna (Vähätalon emäntä), Tapani (seur. Isosavon isäntä), Matti, Antti, Justiina Vähätalon Koivuluoman torpan emäntä.
– Perttulan kirjoista olen ymmärtänyt, että hän epäilee jälkimmäisen Matti Heikinpojan olleen ehkä edellisen Heikki-isännän vävy eikä poika. Porin maaseurakunnan rippikirjassa 1737–1751 Isosavon sivulla on ylinnä isäntä Matti Heikinpoika, joka kuollut, sitten vaimo Kaisa, sitten bror Sakari ja syster Anna. Vasta sitten Matin ja Kaisan viisi lasta. Minusta tuo viittaisi melko selvästi, että kuollut Matti oli edellisen isännän Heikin lapsi siinä kuin Sakari ja Annakin.
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=110337)
Vähä-Savon periytyminen on oman sukututkimukseni ehkä kuumin ja kiperin kohta, lohdullista ja toisaalta harmittavaa, ettei Raimollakaan ole siihen (vielä) vastausta. Itselläni on haihatteluja painavammat syyt hakea yhteyttä yllättäviinkin säätyläispiireihin, jolloin äitilinja olisi luokkaa "rahvaaseen vajonnut". Löytyisiköhän yhteyttä Wrangiin (jossa mielenkiintoisia kummeja lapsilla, oikean suuntaisia piirejä), tai Ahlaisten Heikkilä tai... Kiinnostavia sukusiteitä seudulla. Vielä kun onnistuisi löytämään jotain selventävää dokumentaatiota!
raimoensio
16.02.12, 00:29
Kyllä minusta on selvää, että Matti Matinpoika Vähä-Savo, s. 1684 ja Heikki Matinpoika Isä-Savo, s. 1680 ovat veljeksiä.
1. Matti Matinpojan vmo n. 1708 Maria Heikintytär MISTÄ??
2. Vävy Juho Antinpoika Mäki Söör pso 1728 Kaisa Matintytär Vähä-Savo
3. ed. poika Efraim Juhonp pso Kaisa 2. pso Leena
4. vävy Fredrik Matinp Pohjola pso Maria Efraimint
5. Iisakki Fredrikinp pso Liisa Antint Isi-Savo
Tulipa taas pistämättömiltä Satakunnan tuntijoilta kullanarvoista faktaa. – Minun nyky-Noormarkun tietoni ovat niin olemattomat, etten edes tiedä, onko Vähä- tai Isosavon taloja tai tiloja enää olemassa. Nielaisiko Ahlström ne aikoinaan? – Silmiini osui sisällissodan naisuhreja koskevasta Tuulikki Pekkalaisen kirjasta "Susinartut ja pikku immet" vähän outo juttu viime vuosisadalta. Kirjaan on kerätty kaikki vankileireillä ammutut tai muuten kuolleet punaiset naisvangit. Näiden joukossa oli vuonna 1897 syntunyt noormarkkulainen talon tytär, koululainen, Fanny Maria Savo. Kuoli Hämeenlinnan vankileirillä 20-vuotiaan lavantautiin.
LaaksonLilja
02.02.14, 06:07
Minulla on esi-äiti Brita Matsdotter Savo (Sagu), kastettu 24.7.1716 Lassila. Kukakohan näistä e.m. Savon Mateista on Britan isä? Voisiko Matti Matinpoika Vähä-Savo, s. 1684 tulla kysymykseen?
Britan kummeina olivat:
Michael Jacobsson, Lassila
Esaias Mattson, Lassila
Sold. Enka Anna, Lassila
Agneta Jacobsdr., Lassila
Matts Sagun lapsia:
Brita *?.7.1716
Walborg *10.1.1719
(Kummit: Anders Moliis Staden, A.Moliis dotter Staden, Caisa Mattsdr. Normarck)
Lisa *4.5.1712
Anna *15.5.1727
Brita meni porilaisen, luultavasti Turussa syntyneen suutarin, Joachim Hagnerin kanssa naimisiin.
Joachim Hagnerin ja Brita Mattsdotterin lapset:
Juliana *29.11.1739 +24.3.1809 Kaskinen
Brita *20.9.1742
Stina *20.9.1742 ???(pappi on voinut sekoittaa nimet)
Justina *22.5.1745
Adrianus *4.3.1748
Benjam *12.2.1751
Alexander *27.8.1752
Ulrica *28.11.1755
Eric Daniel *21.5.1757
raimoensio
02.02.14, 20:00
Hei
Ei siinä ole muuta mahdollisuutta, kun Matti Matinpoika Vähä-Savo, jonka vaimo Maria Heikintytär on tuntematon.
Tämän Riitan avioliitto oli ainakin minulle täysin uusi juttu. Miten olet päätynyt siihen, että ko Riitta on juuri Lassilasta.
Tässä ovat Porissa.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/rippikirja_1772-1777_ksrk_jk369/102.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pori/rippikirja_1751-1758_ksrk_jk368-369/58.htm
LaaksonLilja
03.02.14, 14:24
Ei siinä ole muuta mahdollisuutta, kun Matti Matinpoika Vähä-Savo, jonka vaimo Maria Heikintytär on tuntematon.
Tämän Riitan avioliitto oli ainakin minulle täysin uusi juttu. Miten olet päätynyt siihen, että ko Riitta on juuri Lassilasta.
Tällä tavalla:
http://abload.de/img/savomats2djl7.png
Kaarinan linkittämiltä Porin kaupungin kirkonkirjojen sivuilta löysin aikoinaan Britan syntymä- tai siis ilmeisesti kastepäivämäärän. Tämä nyt tietysti on oletus ilman minkäänlaista varmistusta. Sekä Hagnereilla että Savoilla näytti olevan jonkinlainen suhde Moliisin sukuun kummeista päätellen. Tähän täytyisi paneutua vähän tarkemmin että Britan alkuperä ei jäisi spekulaation varaan. Tämä sukuhaara muuten oli muutama vuosi sitten sukututkimusta aloittaessani ihka ensimmäinen haara, jota tutkin. Siellä voi senkin takia vilistä pelkkiä oletuksia:rolleyes:
LaaksonLilja
03.02.14, 20:22
Vähä-Savon periytyminen on oman sukututkimukseni ehkä kuumin ja kiperin kohta, lohdullista ja toisaalta harmittavaa, ettei Raimollakaan ole siihen (vielä) vastausta. Itselläni on haihatteluja painavammat syyt hakea yhteyttä yllättäviinkin säätyläispiireihin, jolloin äitilinja olisi luokkaa "rahvaaseen vajonnut". Löytyisiköhän yhteyttä Wrangiin (jossa mielenkiintoisia kummeja lapsilla, oikean suuntaisia piirejä), tai Ahlaisten Heikkilä tai... Kiinnostavia sukusiteitä seudulla. Vielä kun onnistuisi löytämään jotain selventävää dokumentaatiota!No tämäpä outoa.:eek: Pengoin taas pitkästä aikaa porilaisen suutari Hagnerin sukua ja törmäsin Joachim Hagnerin perheessä asuvaan Erich Erichssoniin, synt.23.2.1733. Hiskistä löytyi tälle päivälle osuma Erich Erichsson, vanhemmat: Ahlaisten Alakylän Upp gordin Erik Eriksson ja Brita Henricsdotter.
Joachim Hagnerin vaimoksihan epäilen Brita Matsdotter Vähä-Savoa (äiti Maria Henricsdotter) ja mieleeni tuli tämä mainitsemasi Ahlais-yhteys. Erich voi tietysti olla Hagnerinkin puolen sukua.
Joachimin isäksi tai sedäksi epäilen turkulaista kuvanleikkaaja Gustaf Ericsson Hagneria. Porissa asui samoihin aikoihin eräs Gustaf Hagner, synt.1735. Ehkä veli tai serkku. Turussa syntynyt Joachimin poikakin voisi tulla kysymykseen. Joachim Hagner tuli Poriin v. 1738. Suutari Joachimin veljenä mainitaan ainakin vaunuseppämestari Johan Hagner Turun ruotsalaisessa seurakunnassa. Joachimin äiti oli Catharina Norlander.
Vaasan triviaalikoulun ylioppilasmatrikkelissa (Matricula Scholae Trivialis Wasensis) todetaan seuraavaa:
1724 Johannes Gustavi Hagner Sculptoris fil: Aboensis.
1727 Johannes Gustavi Hagner Wasensis pauperrimus, viduae filius, hebes oculis, legerat cathecismum, et incepit scribere, in class. Collegae interioris -1728 in febr. In classem Apol.-abiit ad fabr. Murar. Strauch interv. Vernali 1728.
Tässä voisi olla kysymyksessä Joachimin veli tai ehkä serkkukin.
Joachimin äidin sukunimi mietityttää. Voisiko Norlander tulla Ruotsin puolelta Norrlandista? Poika Johanhan (jos tämä nyt sitten on hänen poikansa) kävi koulua Vaasassa, josta on hyvät yhteydet Norrlandiin. Vai olisiko sukunimi joskus tekaistu suvun kotiseudun, Norrmarckin (Noormarkku) mukaan?
LaaksonLilja
11.02.14, 17:46
1. Heikki Klemetinpoika, vuodesta 1651 Lassin (myöh. Savon) isäntä
lapsia: Matti Heikinpoika ja Yrjö Heikinpoika (1670–1743)
RH: OK Heikki Klemetinpoika tuli Ruovedeltä, tarkempikin paikka on tiedossa.
Ruovesi (http://www.ruovesi.fi/elinkeino/elinkeino/yleist%C3%A4.htm):
Etelästä sinne tehtiin eräretkiä, joiden aikana asuttiin pyyntipaikkojen lähettyvillä eräpirteissä. Joillekin näistä alueista syntyi pysyvää asutusta ja näin saivat alkunsa Ruoveden vanhimmat talot.
Kuningas Kustaa Vaasan julistettua asumattomat erämaat kruunun omaisuudeksi 1542, ne jaettiin uudisasukkaille - Ruoveden kantapitäjä sai asukkaansa pääasiassa Pirkkalasta, Kangasalta, Vesilahdelta ja Lempäälästä sekä Savosta, josta tulleet asuttivat lähinnä pitäjän itäosan.
Satakunnan pohjoisista erämaista muodostettiin 1565 uusi pitäjä, jonka nimeksi tuli Ruovesi. Samana vuonna pidettiin uuden hallintopitäjän ensimmäiset käräjät "Ruokoveden pappilassa".
Tuliko Heikki Klemetinpoika savolaisten asuttamasta Ruoveden itäosasta ja siksi tila sai nimen Savo vai oliko Ruovesi Noormarkusta katsottuna idässä eli noormarkkulaisille tavallaan "Savossa"?
Liityin vasta Foorumille löydettyäni tämän keskusteluketjun, koska Joachim Hagnerin taustat kiinnostavat kovasti. Olen aikoinaan päätynyt myös tuohon Matts Sagu -nimeen appiukkona, mutta ei tullut mieleenkään että se viittaisi Lassilaan Savoon (en tunne yhtään Noormarkkua). Oma päätelmäni johti Sauvoon (ruots. Sagu), eli Turun seudulle - jo Joachimin taustankin takia. Sauvohan oli merkittävä asutuskeskus aikanaan. Voisiko näillä Saguilla olla jotain yhteyttä, että Matts olisikin lähtöisin Sauvosta?
Toinen selvittelemisen arvoinen aihe on Joachimin Justina-tyttären lapset Kiukaisissa Johan Andersson Norrlundin (myös Möller) kanssa. Sotilasnimi kait tuo on, mutta viittaa taas kummasti Norlanderiin. Vihkitietoja en ole vielä etsinyt, mutta kenties tähänkin liittyy sukujärjestelyjä...
raimoensio
14.07.14, 21:29
Uskoisin, että näillä ole mitään tekemistä Sauvon pitäjän kanssa, muuta kuin se, että jotkut kirjoja pitävät papit luulivat, että Savo-nimi menee ruotsiksi samoin kuin Sauvo.
Porin kastekirjasta:
5.12.1713 7.12.1713 Tuorsnäs Anders Olofsson Sagu Anna
30.5.1719 31.5.1719 Indrö Anders Savo Maria
Eli Tuorsniemessä ja Kyläsaaressa oli myös Savo-niminen talo, joissa asui ja antoi nimen Matti Klemetinpoika, joka oli Lassilaan tulleen Heikki Klemetinpojan veli. Veljekset olivat syntyneet Ylä-Satakunnassa.
raimoensio
14.07.14, 21:51
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15397&pnum=163
Tässä vielä Juho Antinpojan merkintä 1775 pääkatselmuksessa. Euran komppanian nro 29. Tämän ruodun edellinen sotilas oli ollut Möller ja Juho Antinpoika sai saman sukunimen, kuten oli tapana. Kuninkaallisella kirjeellä 1752 nimi määrättiin vaidettavaksi ja uusi nimi oli Norrlund.
Aika harvoin sotilas sai itse päättää nimestään. Useimmiten sitä ei ollutkaan ollenkaan, niin rykmentin kirjuri antoi sopivan nimen.
Eli tuskinpa tässäkään on yhteyttä Norlanderiin. Norrlund on hyvin yleinen nimi.
LaaksonLilja
14.07.14, 22:17
Toinen selvittelemisen arvoinen aihe on Joachimin Justina-tyttären lapset Kiukaisissa Johan Andersson Norrlundin (myös Möller) kanssa. Sotilasnimi kait tuo on, mutta viittaa taas kummasti Norlanderiin. Vihkitietoja en ole vielä etsinyt, mutta kenties tähänkin liittyy sukujärjestelyjä...
Ihan tätä samaa minäkin olen ajatellut. Entäpä jos Johan Anderssonin anopin Caisa Olofsdotter Norlanderin suku olisikin ollut kirjurin tuntema ja siksi vävylle annettiin samantapainen sotilasnimi? Luulisi anopin isän,Olof Månsson Norlander/Orlanderin kaltaisen miehen (Ränt- och Prowiantmestarens i Åbo Lähn), olleen jonkinlainen käsite sotilaspiireissäkin.
Täälläkin on Norlander-aiheesta keskusteltu:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=237450&highlight=norlander#post237450
Ja Johan Anderssonin esi-isistä:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=30202&highlight=kiitos+matti+niem%2A
Mariitta Siirilä
16.07.14, 10:57
Margareta Heikintytär s. n. 1636
Löysin papereistani tiedon : lähde Arvo Harjumaa
Juho Antinpoika Markkula Lavia isäntä 1668-97
lienee kuolut 1/4 1700
vihitty 7/10 1666 Margareta Heikintyttären kanssa Lassilasta
k. 11/5 1706 ( Isonsavon tytär )
Suluissa on Isonsavon Heikin tytär kenen Heikin ?:oo:
raimoensio
16.07.14, 18:45
Heikki Klemetinpojan, joka tuli Lassilaan n. 1660
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577846
raimoensio
16.07.14, 23:42
Tuossa Heikki Klemetinpopika ja Maalin Antintytär Kukonmäessä (Ähtärissä?) ennen muuttoaan Lassilaan. Siinä näyttää olevan hukassa n. 10 v. ennen kuin näkyvät Lassilassa.
Saattoivat tosin olla henkikirjoituksen ulkopuolella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1548642
LaaksonLilja
25.12.14, 18:32
Tällainen mielenkiintoinen juttu Leppäinen (http://www.sukuhistoria.fi/phpBB3/viewtopic.php?f=5&t=1200)-suvusta pulpahti netistä googlatessa Lassilan Savoa. Sainkohan tässä näin joulupäivän kunniaksi ihka ensimmäisiä itäsuomalaisia esi-isiä, vieläpä sukututkimuksessani niinkin eksoottisesta ja ainutlaatuisesta paikasta kuin Etelä-Karjala?http://www.freesmileys.org/smileys/smiley-happy053.gif (http://www.freesmileys.org/smileys.php)
LaaksonLilja
25.12.14, 20:18
Mielenkiintoinen Pro gradu-tutkielma Markku Ylätalolta:
Soinin Kukon- ja Liponkylien asutus vuosina 1567-1920 (jyx.jyu.fi)
...Ähtärinkylän ensimmäisiä verotettuja taloja ja niiden perustajia olivat nykyisin Ähtäriin kuuluvat
Olavi Laasoinen (Huikuri),
Juho Kilponen (Kilponen),
Paavo Ollikainen (Ollikkala),
Reko Vihavainen (Nyyssölä) ja
Erkki Vihavainen (Savola),
Lehtimäkeen kuuluvat
Heikki Hynninen (Halttunen),
Pietari Lapveteläinen (Lipponen),
Paavali Mursuinen (Roponen) ja
Suni Leppäinen (Suni eli Soini)
sekä Soiniin kuuluvat
Juho Kukkoinen (Kukko) ja
Antti Karpainen (Källi).
Nimien perusteella Ähtärinkylän ensimmäiset verotetut olivat lähtöjään Savosta. Läntisessä perinteessä isännällä ei yleensä ollut varsinaista sukunimeä, vaan hän otti sukunimekseen kulloisenkin asuinpaikkansa nimen. Siten nimi vaihtui paikkaa vaihdettaessa. Itäisessä perinteessä sukunimi seurasi kantajaansa myös asuinpaikkaa vaihdettaessa. Lisäksi itäisille nimille oli tyypillistä -nen-pääte.Uusien talojen isäntien lähtöalue Savossa olisi periaatteessa mahdollista selvittää tämän itäisen sukunimikäytännön ansiosta, mikäli näitä oli ehditty verottaa ennen muuttoaan...
...Aivan Källin naapuriin viereiselle mäelle perustettiin samoihin aikoihin Kukon talo. Talon ensimmäisenä isäntänä mainittiin Juho Kukkonen. Armas Luukon mukaan Kukon talon ensimmäiset asukkaat olisivat tulleet seudulle Satakunnasta. Tätä hän perustelee alueen satakuntalaisella eräperinteellä sekä Satakunnassa yleisesti esiintyvällä Kukkonimellä. Kukko-alkuisia nimiä esiintyy 1560-luvulla kuitenkin runsaasti myös Savon verotusta kuvaavissa lähteissä, esimerkiksi Rantasalmella ja Juvalla. Kukkoja esiintyi 1500-luvun puolivälin jälkeen myös silloisen Rautalammin alueella, joten Juho Kukon itäistä tulosuuntaa voidaan pitää ainakin todennäköisenä. Juhoa talon isäntänä seurasi autiokauden jälkeen uuden vuosisadan alussa toinen Juho Kukkonen. Noin vuoden 1624 tienoilla taloa alkoi asua Klemetti Heikinpoika Soini. Talo näyttäisi säilyneen Klemetti Soinin jälkeläisten hallussa varsin pitkään, jopa pitkälle 1800-luvulle saakka. Arvio tosin perustuu erityisesti 1600-luvun osalta jossain määrin epävarmoina pidettäviin patronyymeihin. Tultaessa 1600-luvun puoliväliin oli talon nimeksi jo vakiintunut Kukko.
Yksi vuoden 1567 maakirjan tulokkaista alueelle oli Suni Leppäinen, jonka perustama talo on myöhemmin tunnettu nimillä Soini ja Suni. Myöhemmin talo on sijainnut nykyisen Lehtimäen puolella, aivan Leväjoen tuntumassa. Ilma Orkamon mukaan tämä talo olisi alun perin ollut Soinissa, käytännössä siis Kukon alueella. Taloa isännöivät Lapvetinen-nimiset isännät 1630-luvulle saakka, jolloin talon nimeksi oli jo vakiintunut Suni.On varsin mahdollista, että Kukon taloon 1620-luvulla muuttanut Klemetti Soini olisi lähtöisin tästä talosta...
Henrik Clemetss. Savon tytär Anna avioitui Karkkuun 1658. Tiedetäänkö tarkemmin, mihin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=577846
raimoensio
23.05.16, 08:45
Ei mitään tietoa.
Mutta esim. Mouhijärveltä löytyy Iso-Iivarin talonhaltialuetteloista Uotsolan Nokalta Anna Heikintytär, jolla laskettu syntymäaika 1638 ja siirtohan oli 1658.
Kiitos vinkistä, näyttäisi hyvinkin mahdolliselta. Ehkä joskus löytyy varmistus.
[QUOTE=raimoensio;110357]Hei
Kommentoin tuohän väliin se on selvempää:
Lassilan Isosavoa lähinnä vain SAY:stä ja Antero Perttulan kirjoista seuranneena olen ollut epätoivoissani Matti Heikinpoikien ja Heikki Matinpoikien kanssa. Olisiko tällainen isäntälista lähellä oikeaa:
1. Heikki Klemetinpoika, vuodesta 1651 Lassin (myöh. Savon) isäntä
lapsia: Matti Heikinpoika ja Yrjö Heikinpoika (1670–1743)
RH: OK Heikki Klemetinpoika tuli Ruovedeltä, tarkempikin paikka on tiedossa.
Jostain olen 'kopioinut' tiedon, että esi-isäni Kullaan Paluksen Vallin Jöran Henricss on tuo mainittu Henric Clemettssonin poika. Onko raimoensiolla parempaa tietoa asiasta? Tiedoissa on ristiriitaa ainakin kuolinajankohdassa, sillä Vallin isäntä on kuollut nähdäkseni jo 13.3.1697. TH
HEI Tarkistin vielä papereitani, kun muistiin ei voi enää luottaa. Tuo Yrjö Klemetinp ei näytä olevan Vallilla, mutta poikansa Mattia on arveltu Paluksen Vallin isännäksi. TH
Lassilan Isosavoa lähinnä vain SAY:stä ja Antero Perttulan kirjoista seuranneena olen ollut epätoivoissani Matti Heikinpoikien ja Heikki Matinpoikien kanssa. Olisiko tällainen isäntälista lähellä oikeaa:
0. Klemetti Heikinpoika Soini, kuninkaan riista-ampuja Ähtäri.
Vaimo Elina Olavintytär.
1. Heikki Klemetinpoika SOINI,KUKONHARJA ,ÄHTÄRI vuodesta 1651 Lassin (myöh. Savon) isäntä K.1673.
VAIMO, MALIN ANTINTYTÄR KÄLLI
lapsia: Matti Heikinpoika ja Yrjö Heikinpoika (1670–1743)
2. Matti Heikinpoika, elossa (SAY) vielä 1700 ISÄNTÄ 1674-1700
vaimo Marketta PEHRINTYTÄR HORKO, KIIKKA KIIMAJÄRVI HORKON RATSUTILA, 3. vaimo siis Agnes
lapsia: Kaarina, Maria, Heikki s. 1680 ja Matti s. 1684, ESAIAS, MYÖHEMMIN SÖÖRMARKUN PRAKAN VÄVYISÄNTÄ. TYTÄR MICHEL OTAMON VAIMO SIIKAISISSA.
Hei,
Minua kiinnostavat Esaias Matinpojan ja vaimonsa Sofia Yrjöntyttären jälkeläiset ja varsinkin heidän poikansa Matti Esanpoika.
Olisiko kenelläkään tietoja Matti Esanpojasta ja hänen (toistaiseksi nimettömästä) puolisosta?
Anne
raimoensio
18.08.16, 15:54
Vastaus ensiksi Haapioille
Minulla on Harry Waldemar Wallin sukututkimus vuodelta 1940. Tässä sanotaan:
Yrjö Heikinpoika Savo asui Savon tilalle jo 1672, jolloin hänet sokeuden tähden poistettiin manttaalikirjoista.
lapsia mm
-Matti kastettu 3.9.1671, k. 20.5.1743 Pakuksen Vallilla
- Juho >>Söörmarkun Valli-suvun kantaisä
Sitten Matti Esanpoikaan, s, 15.9.1730 Söörmarkussa
pso n. 1755 Kaisa Juhont, s. n. 15.2.1731
lapsia:
Taneli 13.11.1755
Esa 27.3.1758 >> Söderlund
Matti n. 1761
Juho n. 1763
Aapeli n. 25.8.1766
ja vielä pari muuta?
Sitten Matti Esanpoikaan, s, 15.9.1730 Söörmarkussa
pso n. 1755 Kaisa Juhont, s. n. 15.2.1731
lapsia:
Taneli 13.11.1755
Esa 27.3.1758 >> Söderlund
Matti n. 1761
Juho n. 1763
Aapeli n. 25.8.1766
ja vielä pari muuta?
Kiitos :)
Löytyvätkö nämä jostain rippikirjasta? En ole varmaan osanut hakea oikeasta paikasta.
Anne
raimoensio
18.08.16, 18:12
Eivät löydy, patsi joitain Noormarkun ensimmäisestä säilyneestä rippikirjasta 1806-
Ohessa lisätietoa:
http://www.genealogia.fi/genos-old/64/64_73.htm
Ne kaksi lasta olivat MAria Matintytär s.n. 1770
ja Pekka Matinpoika s.n. 1772
Tiedot henkikirjoista
Matti Esanpojan äidistä Sofia Yrjöntytär Prakasta päästään Indrenius-sukuun, jos tällaiset juuret kiinnostavat.
Eivät löydy, patsi joitain Noormarkun ensimmäisestä säilyneestä rippikirjasta 1806-
Ohessa lisätietoa:
http://www.genealogia.fi/genos-old/64/64_73.htm
Ne kaksi lasta olivat MAria Matintytär s.n. 1770
ja Pekka Matinpoika s.n. 1772
Tiedot henkikirjoista
Matti Esanpojan äidistä Sofia Yrjöntytär Prakasta päästään Indrenius-sukuun, jos tällaiset juuret kiinnostavat.
Kyllä kiinnostavat kovasti. Ovat esivanhempiani. Olen vasta alkamassa suvun satakuntalaisten haarojen tutkimista ja kaikki apu on tervetullut.
Löytyvätkö henkikirjat netistä? Arkistoissa en pysty käymään, koska asun Ranskassa.
raimoensio
19.08.16, 11:53
Henkikirjat ovat melkein kaikki netissä, mutta todella työlästä niiden avulla tutkiminen.
Kannattaa tehdä yksilöytyjä kyselylyjä täällä. Jaana Lehtilä on myös kerännyt henkikirjatietoa.
Palaan sitten pian asiaan.
Kysymykseni menee vähän varsinaisen otsikon ohi, mutta edellä oli esillä Praka ja Sofia Yrjöntytär (s. 1701). Hänellä on poika Matti Esanpoika (s. 1730). Kysymykseni alueen asiantuntijoille on, onko Matilla poika Daniel Mattsson (s. 1755) ja hänellä poika Zacharias Danielsson (s. 1797)? Olenko tulkinnut asioita oikein, ovatko Daniel ja Zacharias Prakalta?
raimoensio
19.08.16, 16:38
Tuossahan se on koko perhe
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9148837
Hei,
Henkikirjat alkavat puhua, mutta en saa selvää kaikesta siitä mitä ne kertovat.
Osaisiko joku valaista? Mitäköhän lukee Esajas Söderlundin nimen edessä?
Henkikirja 1787
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10929505
Noormarkku 5, rivi 12 (mukana vaimo Hedvig)
Ja sama teksti henkikirjassa 1786
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13363107
Noormarkku 5, rivi 9 (Esajas, ei vielä Söderlund ja naimaton)
raimoensio
19.08.16, 21:03
Kyllä siinä lukee herrasväen räätäli. (vastaava teksti on sivulla ylhäällä Söörmarkussa jossa on pitäjän räätäli Jöran Sederstedt
ja sama teksti herskaps skrädd_e Esajas
Minulla on muualta saatua (Markku Ollila) tietoa:
Esaias Söderlund valittin 19.10.1788 Noormarkun seurakunnan lukkariksi.
vaimo Hedvig Maria Gabrielsdr Gyllenberg, s. 1.12.1761 Lempäälä, k. 31.1.1833 Noormarkku.
Kyllä siinä lukee herrasväen räätäli. (vastaava teksti on sivulla ylhäällä Söörmarkussa jossa on pitäjän räätäli Jöran Sederstedt
ja sama teksti herskaps skrädd_e Esajas
Minulla on muualta saatua (Markku Ollila) tietoa:
Esaias Söderlund valittin 19.10.1788 Noormarkun seurakunnan lukkariksi.
vaimo Hedvig Maria Gabrielsdr Gyllenberg, s. 1.12.1761 Lempäälä, k. 31.1.1833 Noormarkku.
Kiitos! Minulla on samat Markku Ollilan tiedot, joista olenkin lähtenyt liikkeelle.
Markku jatkaa: "Vuoden 1787 henkikirjojen mukaan Esaia on Noormarkun ruukin palveluksessa, ammatiksi mainitaan ciserve tai cisere?"
Minusta siellä lukee kyllä "reserv." (fol. 430).
Vuodesta 1806 eteenpäin Esaias löytyy lukkarina rippikirjoista
Kiitos Raimoensiolle linkistä.
Sitten Matti Esanpoikaan, s, 15.9.1730 Söörmarkussa
pso n. 1755 Kaisa Juhont, s. n. 15.2.1731
lapsia:
Taneli 13.11.1755
Esa 27.3.1758 >> Söderlund
Matti n. 1761
Juho n. 1763
Aapeli n. 25.8.1766
ja vielä pari muuta?
Ne kaksi lasta olivat Maria Matintytär s.n. 1770
ja Pekka Matinpoika s.n. 1772Hei,
Tanelin ja Esan olen löytänyt, mutta ovatko muiden lasten kuolinpäivät tai -vuodet tiedossa?
Anne
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.