Kuka tuntee Jänisjärveä? [Arkisto]

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kuka tuntee Jänisjärveä?

Päivi Jaatinen

10.02.12, 10:08

Tervehdys Satakunnasta
Tietääkö joku, missä kohdassa Jänisjärveä on ollut Soilukanlahti (tai sinne päin). Sain isoisäni Anselm Varosen omistaman Tohmajärven/Värtsilän Kakussa sijainneen Maijalan tilan (RNro 1:32) lohkomiskartan. Kartan avulla en kuitenkaan pysty sijoittamaan tilaa maantieteellisesti. Maijala on lohkottu Varolan kantatilasta (nro 1). Puhutaan saaren nurmipalstasta. Tilan/saaren länsipuolella on kartassa teksti, jonka tulkitsen Soilukanlahdeksi.

Kysyy päivij

Tapani Kovalaine

10.02.12, 19:46

Kuka tuntee Jänisjärveä? Vastaan, että en ainakaan minä! Mutta kun kuitenkin tekee mieli netin kautta lähestyä tuota hienoa kysymystä ja kun olen nykyisessä Värtsilässä käynyt monet kerrat, niin olisiko apua seuraavasta?

Soilukka tarkoittaa pitkää ja kapeata. Jänisjärven Soilukanlahti näyttää nykyään olevan jo mennyttä kalua. Lahdelle on annettu uusi nimi ja se on Pieni Jänisjärvi, johon Jänisjoki laskee Varolan talon lähellä olevaan pohjukkaan. Vuoden 1920 kartan mukaan soilukan muotoisen (Soilukan?)lahden itärannalla sijaitsevasta Inkeenlahden talosta on 5 km Varolan taloon, jonka kohdalla on lahdenpohjaan merkitty niemi ja siihen Mikkola-niminen talo. Parempien karttojen avulla voisi Mikkolan läheltä löytyä se kaivattu peltonurmi.

Olin Rajakuntien tilusjärjestelytoimiston toimituksiin liittyen kuukauden ajan lattapoikana, kun sodan jäljiltä viimeisiä tiluksia järjesteltiin Värtsilässä ja Kiteellä maankäytön kannalta järkevään kuosiin. Ylin pomo oli maanmittausinsinööri Haajanen.

JÄNISJÄRVI (http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Janisjarvi.html) on Värtsilä eteläpuolella sijaitseva kalaisa, halkaisijaltaan noin 15-20 kilometrinen järvi. Se on alkujaan 700 miljoonaa vuotta vanha meteoriittikraateri, jota sitten myöhemmät geologiset tapahtumat ovat muokanneet ja tasoittaneet. Se on tilastollisesti eräs maailman parhaista meteoriittiturvapaikoista: vielä ei ole yhtään esimerkkiä, että Maassa olisi kaksi meteoriittia osunut samaan kohtaan. Törmäyskiveä on järven keskiosan Selkäsaarilla ja lounaisosan pitkän Leppiniemen kärjessä. Järven syvin kohta 53 m on saarten eteläpuolella. Paikoin on jyrkkiä juumanrintuuksia ja sitten taas tasaista pohjaa. Kapeaan kallioruhjeeseen syntyneeseen Pieneen Jänisjärven laskee Suomen puolelta Jänisjoki. Pieni Jänisjärvi on varsinainen kuhasumppu ja koko järvi kalastajan paratiisi. Kuhan lisäksi saaliina on haukea, mutta toiveita voi elätellä myös järvilohesta ja -taimenesta. Lähellä Värtsilää Pienen Jänisjärven rannalla Inkeenniemessä on mökkikylä.