Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tuusulan Frimodigit?
E Juhani Tenhunen
09.02.12, 14:40
Pornaisten Halkian Sipilän (Kippilä) sukujuuritutkimuksen puitteissa olisi hauska tietää, ovatko allaolevat ajuri ja isäntä mahdollisesti isä ja poika ja miten he suhtautuvat maan muihiin Frimodigeihin.
E. Juhani Tenhunen, Helsinki:D:
Bryngd Frimodig
synt. n. 1695, kuoll. 5.10.1766 Tuusula [Ruotsinkylä, Sandslät], haud. 12.10.1766 (HisKi Tuusula haudatut)
Jacob Frimodig
synt. n. 1720, kuoll. 8.9.1789 Tuusula [Järvenpää, Malms Nybygge], haud. 11.9.1789 (HisKi
Tuusula haudatut)
Hei
Varsinaiseen kysymykseen en pysty vastaamaan, mutta olisiko Tuusulan muuttokirjoista mitään apua. SSHYn digitoimista muuttokirjoista kuva 165 löytyy Bryngel Frimodig med sin käresta Johanna Ehrsdtr? maininnalla till Thusby församling. Todistus päivätty Sipoo 2.9.1745. Kirje on sivun pituinen, vähän vaalea mutta kuitenkin luettavissa.
Terveisin Pirkko
E Juhani Tenhunen
13.02.12, 08:09
Varsinaiseen kysymykseen en pysty vastaamaan, mutta olisiko Tuusulan muuttokirjoista mitään apua. SSHYn digitoimista muuttokirjoista kuva 165 löytyy Bryngel Frimodig med sin käresta Johanna Ehrsdtr? maininnalla till Thusby församling. Todistus päivätty Sipoo 2.9.1745. Kirje on sivun pituinen, vähän vaalea mutta kuitenkin luettavissa.
Kiinnostava tieto, mutta millä linkillä kyseinen kirje löytyy? SSHY:n muuttokirjat löytyvät jäsenten kuvatietokannasta Tuusulan osalta vasta vuodesta 1841 alkaen...
Toinen vaikea kysymys: Onko Kellokosken kruununtilallisesta Jacob Sigfridssonista historia- ja jälkeläistietoja.
Onko muuten kukaan tutkinut tarkemmin Tuusulan ruotusotilaita?
E. Juhani Tenhunen
- Jacob Frimodigin jälkeläinen
E Juhani Tenhunen
13.02.12, 08:38
Nyt vasta huomasin oikean muuttokirjasivun 165 (1745), mutta onpa todella vaikeasti luettavan näköistä...
E. Juhani Tenhunen:D:
Erkki Palva
13.02.12, 19:00
Hei,
tuosta Jacob Frimodigista olen ensimmäisen havainnon ennen Tuusulan Malmakseen tuloa tehnyt Helsingin pitäjän rippikirjassa 1745-55, sivu 3 (Dickursby,Dynnas), jossa rakuuna Jacob Frimodig, vaimo Maria Jöransdr ja tytär Christina Jacobsdotter mainitaan. Edelleen saman talon kohdalla rk. 1756-67 sivu 231 ja rk 1768-84 sivu 277 esiintyy sama perhe, nyt vaimon patronyymi on Johansdr??. Lisäksi Jacobin s.ajaksi mainitaan 1743, joka ei voine pitää paikkaansa, kun Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin pääkatselmusluettelon 1767, kuva 144 SSHY, mukaan on otettu rulliin 5.7.1754 (olisi tuolloin ollut 11-vuotias!).
Kysymästäsi toisesta Frimodigista minulla ei ole havaintoja mahdollisesta yhteydestä. Frimodig on aika tavallinen sotilas- ja käsityöläisnimi, minullakin on esivanhemmissa myös toisesta suunnasta näiden aikalaisia Hollolassa ja Iitissä vaikuttaneita pellavankutoja-Frimodigeja.
terveisin erkki
Erkki Palva
13.02.12, 19:02
ja näkyyhän tuolla Tikkurilan Dynnaksessa myös Dorotea Eskilsdr.-äitikin...
erkki
Hei
Hiski Tuusula vihityistä löytyy merkintä.
7.2.1725 sold Bröniel (Bryngel) Frimodig – Johanna Eriksdtr Nakskog.
En ole hakenut Sipoosta missä olisivat asuneet mutta vaimo näkyy olevan Tuusulan Nahkelasta.
Tuusulan haudatuista
18.8.1785/21.8 Träskända Malmen Dorothea Thomasdtr ? 104 v.
Tämä Dorothea on äitinä mainittu rippikirjassa 1781-84 kuva 179 Träskända Malmas.Merkinnästä päätellen olisi Jacob Frimodigin äiti. Patronyymi on rippikirjassa epäselvä.
Jacobin leski on k.8.5.1805/12.5. Träskända Malmas Nybygg. enka Maria Jöransdtr 76v
RK 1798-1808 sivulla 103 Träskända Malmas. Perhe on mainittu ruotsinkieliseksi. Maria Jöransdtr syntymävuosi rippikirjassa 1729. Ovat tainneet tulla Tuusulaan vasta myöhemmin kun lasten kastetietoja ei löydy Hiskistä.
Terveisin Pirkko
Moi !
Tämä Dynnaksen rakuuna Jacob Frimidig on kaukaisia sukulaisiani: kotoisin Vihdin Lankilan rusthollista.
Mainiossa Bouppteckningar i Helsingfors Stad 1679–1808 -luettelossa on tapaus 547, joka suomennettuna menee suunnilleen näin:
547 Flinck (Carlsdotter) Lena, vaimo, kuollut 28.5.1773, perunkirjoitus 2.12. samana vuonna. Leski telakkapuuseppä Christian Flinck, lapsettomia. Sisarukset: rakuuna Johan Remander Vihdin Nickbystä, rakuuna Jacob Frimodig Helsingin Tikkurilasta, rustitilallinen Erich Remander Vihdin Langilasta, sahatyömies Johan Johaninpojan leski Margareta Vihdistä, lasimestari Löthmanin leski Hebla, edesmenneen veljen Carlin tytär Greta sekäedesmenneen veljen rakuuna Hindrich Rönnqvistin tytär
Anna. Varat 245:7 taaleria ja velat 297:6 taaleria.
Vihdin Nickby on virhe: veli rakuuna Johan Remander oli Hiiskankylän rakuuna.
En ole koskaan saanut varmistetuksi 100% että Malmasin Jacob Frimodig on sama, vaikka Suur-Tuusulan historiassa mainitaankin Träskendan (Järvenpään) takamaille isojaossa muodostettujen uudistiloista Malmaksen (osan) isäntä olleen entinen rakuuna Frimodig.
Nuo syntymäajat vaan ovat perin ihmeelliset sekä Helsingessä että Tuusulassa.
Vihdin rippikirjojen mukaan Jacob Remanen (siis sotilasnimeltään Frimodig) oli syntynyt 1736. Kaikki muut perukirjan tiedot pitävät paikkansa. Edesmennyt rakuunaveli Hindrich Rönnqvist oli Hausjärven Ryttylän rakuuna nro 80, kuollut ilmeisesti 1762 Pommerissa.
Jacob Frimodigin isä oli Lankilan rusthollari Karl Remanen ja äiti Anna Heikintytär. Molemmat kuolivat 1760-luvulla Vihdissä.
Pitää alkaa taas kerätä palasia yhteen.
t. KimmoV
E Juhani Tenhunen
14.02.12, 09:34
Kiitos kaikille keskusteluun osanottajille, todella mielenkiintoista! Remanen saattaisi olla ruotsinkielinen vastine Rämänen -nimelle? Hiiskankylä jää hiukan oudoksi: Vihdissä on Hiiskula. Kirjassani "Pyöräretkeilijän Eteläinen Suomi" (RAK 2001) muuten kuljen Alexis Stenvallin jäljillä hyvin monessa näistä tienoista.
Nummenkylän (Malmas) Jacob Frimodigin arveltu syntymävuosi on HisKin haudattujen perusteella siis n. 1720.
Jatketaan selvittelyä, onneksi A.J. Hippingin "Vihdin pitäjä" (Vihti: Vihti-Seura 1965; ruots. alkuteos "Beskriftning öfver Wichtis Socken" 1845) löytyi valmiiksi hyllystäni, mutta siinä ei ole tietoa Lankilan ratsutilojen (Ylitalo ja Alitalo) omistajista.
E. Juhani Tenhunen:rolleyes:
Tämä Dynnaksen rakuuna Jacob Frimidig on kaukaisia sukulaisiani: kotoisin Vihdin Lankilan rusthollista.
Mainiossa Bouppteckningar i Helsingfors Stad 1679–1808 -luettelossa on tapaus 547, joka suomennettuna menee suunnilleen näin:
547 Flinck (Carlsdotter) Lena, vaimo, kuollut 28.5.1773, perunkirjoitus 2.12. samana vuonna. Leski telakkapuuseppä Christian Flinck, lapsettomia. Sisarukset: rakuuna Johan Remander Vihdin Nickbystä, rakuuna Jacob Frimodig Helsingin Tikkurilasta, rustitilallinen Erich Remander Vihdin Langilasta, sahatyömies Johan Johaninpojan leski Margareta Vihdistä, lasimestari Löthmanin leski Hebla, edesmenneen veljen Carlin tytär Greta sekäedesmenneen veljen rakuuna Hindrich Rönnqvistin tytär
Anna. Varat 245:7 taaleria ja velat 297:6 taaleria.
Vihdin Nickby on virhe: veli rakuuna Johan Remander oli Hiiskankylän rakuuna.
En ole koskaan saanut varmistetuksi 100% että Malmasin Jacob Frimodig on sama, vaikka Suur-Tuusulan historiassa mainitaankin Träskendan (Järvenpään) takamaille isojaossa muodostettujen uudistiloista Malmaksen (osan) isäntä olleen entinen rakuuna Frimodig.
Nuo syntymäajat vaan ovat perin ihmeelliset sekä Helsingessä että Tuusulassa.
Vihdin rippikirjojen mukaan Jacob Remanen (siis sotilasnimeltään Frimodig) oli syntynyt 1736. Kaikki muut perukirjan tiedot pitävät paikkansa. Edesmennyt rakuunaveli Hindrich Rönnqvist oli Hausjärven Ryttylän rakuuna nro 80, kuollut ilmeisesti 1762 Pommerissa.
Jacob Frimodigin isä oli Lankilan rusthollari Karl Remanen ja äiti Anna Heikintytär. Molemmat kuolivat 1760-luvulla Vihdissä.
E Juhani Tenhunen
14.02.12, 21:24
http://cgi.evtek.fi/~harrivi/mathematics/sihvola1oikovedos.pdf (s. 36-37) kertoo 1720 syntyneen Jacob Thomasbergin ja hänen perheensä elämästä Tuusulan Järvenpään Nummenkylän Malmasissa eli suomeksi Levonkydössä. Jacobin poika, Jaakko Jaakonpoika Frimodig, oli syntynyt 1757.
Vihdin Lankilan Jacob Carlsson pääsi ripille 1735 ja oli siis todennäköisimmin syntynyt 1720, joten näkisin kyllä syntymävuosien täsmäävän.
Pornaisten Halkian Pietilöiden kantatila lienee Alhopakka.
Kuukkeli auttoi taas...
E. Juhani Tenhunen
moi !
minulla löytyy myös sukukaavioita, tarinan tynkää yms näistä Vihdin Remasista (myös Remainen), jotka ovat lähtöisin Nummen Remalasta. Kotikone meni vaihtoon viime viikonloppuna, joten pitää hiukan etsiskellä.
Kirjoista kannattaa lukea Kaarle Soikkelin "Vihti" 1 ja 2 sekä Bertel Rennerfeltin "Släklen Rennerfelt" sekä tietenkin Jarl Pousarin "Om Släkten Remaders ursprung"
http://www.genealogia.fi/genos/45/45_27.htm
Tarinasani olen maininnut:
Tervalampi on Vihdin maakirjakylä, jonka kantatalot ovat Eriksberg, Hiiska, Teirlä ja Haara. Ensinmainittu on nykyään Helsingin kaupungin päihdehuoltolana oleva Tervalammin kartano, aikoinaan yli 2400 hehtaarin tila, jota on kutsuttu myös Iso-Tervalammiksi. Loput talot muodostavat Hiiskankylän kyläkunnan, jota on kutsuttu myös nimellä Vähä-Tervalampi. Hiiskankylää ei tule kuitenkaan sekoittaa Vihtijärven Hiiskulan kartanoon. Hiiska ja Teirlä olivat rustholleja, jotka varustivat Uudenmaan Rakuunarykmentin Ensimmäisen Majurin eli Helsingin komppanian rakuunat 8 ja 9. Edellä mainittu Johan Remander oli Hiiskan rakuuna. Kirkonkirjoissa on Haaran talo joskus merkitty Hiiskankylän (Hiskaby) ja joskus Tervalammin taloksi. Kyse on kuitenkin samasta talosta. Talo autioitui nälkävuonna 1697 ja oli asumaton isovihan ajan. Haara oli Tervalammen kartanon, Eriksbergin, augmenttitalo.
Olen kahlannut moneen kertaan Tuusulan rippikirjoja, tulla tuo rippikirjassa 1781-84 kuva 179 Träskända Malmas jäi jotenkin väliin. Poika Jacob, s. 1764 näkyy myös Dynnaksen kirjoissa. Tämä Dorotea Eskilsdr. taitaa olla rakuuna-Jaakobin anoppi, rippikirjassa lukeekin st. mor.
Tuo perukirja (niitä on kirjassa muitakin), sitoo Tikkurilan Jacob Frimodigin tiukasti Lankilan Remanen/Remander sukuun ja nyt olen 99% varma, että Järvenpään Malmarin vanhempi Jacob Frimodig on sama mies.
Palaan asiaan, mub saan loputkin fileet seivattua vanhan koneen levyltä.
t. Kimmo Vainio
p.s. olen itse kotoisin Kellokoskelta, joten Järvenåään Nummenkylä on varsin tuttu paikka.
Antti Järvenpää
14.02.12, 22:51
Vaikka minulla ei ole mitään lisättävää, enkä tiedä itse asiasta mitään, niin olen aina ihmetellyt tätä Nummenkylän Malmaria. Olen päätellyt, että nimi olisi kai alun perin ollut ehkä Malm, mutta tässä esiintyy muodossa Malmas
Tarina myös kertoo, että Järvenpään kaupunkia aikoinaan erotettaessa, Kekkonen piti huolen, että Malmari jäi Tuusulan puolelle. Kunnan rajahan tekee tuossa sellaisen poikkeaman niin kuin sormi olisi pitänyt kiertää kunnanrajaa piirrettäessä. No ehkäpä tämäkin raja kohta häviää, mikäli hallituksen tahto täyttyy.
Joka tapauksessa kerrassaan mielenkiintoista luettavaa ihan vain paikallistuntemuksen kannalta, vaikka omat intressini eivät mitenkään liity tähän tilaan.
E Juhani Tenhunen
15.02.12, 18:24
minulla löytyy myös sukukaavioita, tarinan tynkää yms näistä Vihdin Remasista (myös Remainen), jotka ovat lähtöisin Nummen Remalasta. Kotikone meni vaihtoon viime viikonloppuna, joten pitää hiukan etsiskellä.
Loistavaa, on hienoa päästä jyvälle näistäkin sukujuurista!
E. Juhani Tenhunen
Helsinki, Lauttasaari:)
Moi !
vanhoja dokuja löytyy www.acrobat.com -jakelusta seuraavista linkeistä.
Linkit aukeavat kaikille, joilla linkki on. Fleet ovat PDF-muotoisia, niitä voi katsella on-line (taitaa vaatia adobe Flashin) ja voi myös down-loadta.
Vihdin lankilan Remasten/Remandereiden jälkeläisiä Klas Remasesta lähtien:
https://acrobat.com/#d=eHoi74udRp63WuqJ-v2cYA
Aitini iso-äidin esipolvet. Em. Klas löytyy ylä/vasemmasta laidasta:
https://acrobat.com/#d=usEZ*XU9TUe0Y10IdI-crA
Toiseen sukuhaaran Rennerfeltien polku Karl Remesesta lähtien:
https://acrobat.com/#d=XT8anQU0dmT-BawSsmPSNA
Sain uuden koneen trimmiin ja pitää tehdä uudet versiot.
Vastaan miellälläni kysymyksiin
t. KimmoV
Hei
SAY Helsingin pitäjä 1760-1779 Dickursby Dynnas on merkintä Drag Stom Nro 71 Åkesons comp. Vaikka rippikirjassa on Jacob Frimodigin perhe niin Dynnaksen sivulle kuva 15, heitä ei ole merkitty.
Arkiston digitoimista Dickursby Dynnas RK 1752-1767 kuvasta 167 löytyy Drag Jacob Frimodig, hu Maria Jöransdtr, dott Anna? Stina Jacobsdtr s. 1754.
Sama kirja kuva 367 Dickursby Dynnas Drag Jacob Frimodig 1743 hu Maria Johansdtr 1734, Dorothi Eskilsdtr 1700, enk Beata Johansdtr 1709, son Jacob Jacobson 1758, Catharina Eskilsdtr.
RK 1768-1784 kuva 281 Dickursby Dynnas on Jacob Frimodig 1743 hu Maria Johansdtr 1734, Beata Johansdtr 1709, Greta Johansdtr, So(ld) enk Dorothi Eskilsdtr 1700, res Jacob Jacobson Modig 1758 dott Maria Jacobsdtr 1764.
Veroluetteloista varmaankin selviäisi ovatko Jacob ja Maria Frimodigin lapsia ja onko Dorothi samaa perhettä.
En ole sotilasrullia katsonut, mutta vaikuttaisi siltä että ruodussa olisi ollut useampi saman niminen sotilas.
Tuusulan RK 1798- 1808 Träskända Malmas s. 103 on Jacob Jacobson Frimodig s. 1764, Jonas Jacobson Frimodig s. 1770, Maria Jacobsdtr Frimodig s. 1767. Jacobin syntymäaika poikkeaa hieman pitäjän historiankirjan tiedoista.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
16.02.12, 16:50
SAY Helsingin pitäjä 1760-1779 Dickursby Dynnas on merkintä Drag Stom Nro 71 Åkesons comp. Vaikka rippikirjassa on Jacob Frimodigin perhe niin Dynnaksen sivulle kuva 15, heitä ei ole merkitty.
Arkiston digitoimista Dickursby Dynnas RK 1752-1767 kuvasta 167 löytyy Drag Jacob Frimodig, hu Maria Jöransdtr, dott Anna? Stina Jacobsdtr s. 1754.
Tämä on Jacob 1720:n perhe ilman Jacob Jacobsonia, Anna Stina uusi minulle.
Sama kirja kuva 367 Dickursby Dynnas Drag Jacob Frimodig 1743 hu Maria Johansdtr 1734, Dorothi Eskilsdtr 1700, enk Beata Johansdtr 1709, son Jacob Jacobson 1758, Catharina Eskilsdtr.
RK 1768-1784 kuva 281 Dickursby Dynnas on Jacob Frimodig 1743 hu Maria Johansdtr 1734, Beata Johansdtr 1709, Greta Johansdtr, So(ld) enk Dorothi Eskilsdtr 1700, res Jacob Jacobson Modig 1758 dott Maria Jacobsdtr 1764.
Jacob 1758 aattaa olla Jacob 1720:n poika ja Maria Jacobsdotter 1720:n tytär. Dorothea voisi olla Jacob 1743:n äiti ja sotilas Jacob Thomasbergin leski. Huh huh!
Tuusulan RK 1798-1808 Träskända Malmas s. 103 on Jacob Jacobson Frimodig s. 1764, Jonas Jacobson Frimodig s. 1770, Maria Jacobsdtr Frimodig s. 1767. Jacobin syntymäaika poikkeaa hieman pitäjän historiankirjan tiedoista.
Kuolintiedon (1841) perusteella syntymävuosi olisi kuitenkin n. 1757.
E Juhani Tenhunen
- Entäpä Väfvarsin torpan Hans Jacobsson, mistä tullut???
E Juhani Tenhunen
16.02.12, 19:03
Helsingin pitäjän rippikirjan 1756-1767 s.251 [kuva 177] Tikkurilan Dynnasista sisältää myös Frimodig -tietoa?
Kimmo V:n Jacob F -päivityksestä tullee kiinnostava.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
16.02.12, 19:47
]http://www.genealogia.fi/genos/45/45_27.htm eli Jarl Pousarin artikkeli v. 1974 tarvinnee siis Karl Klasson Remasen jälkeläisluetteloon uuden kohdan:
R 10 Jacob Frimodig, s. 1720, k. 1789. - Naimisissa, lapsia...
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
16.02.12, 20:51
Tikkurilan Dynnas löytyy myös Helsingin pitäjän rippikirjasta 1745-1755 s. ja kuva 3:sta, mistä löytyvät Jacob Frimodig, Maria Jöransdotter ja v. 1754 syntynyt Anna Stina.
E. Juhani Tenhunen
- Tikkurilan kylätontti löytyy osoitteesta:
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=104505&ttyyppi=pdf&kunta_id=92
Hei
Suosittelen Helsingin pitäjän ja Tuusulan henkikirjojen lukemista. Rippikirjoista ei enempää tietoa ole löydettävissä. Henkikirjoissa on perheet omilla riveillään, niin ei tarvitse arvuutella kuka kukin on.
Tuusulasta löytyy myös SAYn luettelo ajalta 1760-1779. Pikalukemisella en Jacob Frimodigin perhettä löytänyt Träskändan sivuilta. On ehkä tullut Tuusulaan vasta vuoden 1779 jälkeen.?
Dynnaksen reserviläisen Jacob Jacobson Modigin tiedot löytyisi varmaan rekrytointirullista, mihin ruotuun on laitettu varamieheksi.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
16.02.12, 22:15
Harri Viitalan leikekokoelmassa "Matti Sihvonpojasta Untamo ja Eila Sihvolaan" (2011), jonka linkin lähetin aikaisemmin, kerrotaan, että Jaakko Jaakonpoika Frimodig erosi ratsuväestä 1783. Jaakon tytär Johanna, josta tuli esiäitini, syntyi 25.1.1787.
Jaakon puolison Maria Samuelintyttären kotitilan Yrjölän historia ennen Samuel Saksan sinne tuloa on vielä hakusessa, samoin Väfvarsin torpparin Hannu Jaakonpojan ilmeisesti Järvenpään Körlän eli Kyrölän vaiheisiin liittyvät tarinat.
E. Juhani Tenhunen
- Kiitos jälleen! Palaute on ollut nopeaa ja imponoivaa!!!
moi taas!
Rakuuna Jacob Frimodig esiintyy UHRR katselmusrullassa kr.1767 SSHY#144 nro 71
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15378&pnum=144
mainitaan, että värvätty 1754, on 31 vuotias, ja 12 vuotta palveluksessa.
Luulen että mainittu seuraaja Jacob Jacobson Modig, reservirakuuna Jocob Modig on hänen poikansa (?)
Palaan asiaan taas
t. KVa
E Juhani Tenhunen
17.02.12, 07:36
Rakuuna Jacob Frimodig esiintyy UHRR katselmusrullassa kr.1767 SSHY#144 nro 71
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15378&pnum=144
mainitaan, että värvätty 1754, on 31 vuotias, ja 12 vuotta palveluksessa.
Luulen että mainittu seuraaja Jacob Jacobson Modig, reservirakuuna Jocob Modig on hänen poikansa (?)
Löytyy melko varmasti värväysluettelosta 1770-1789. Nämä sotilasasiakirjasivut ovat todella hyvät!!!
Mutta: entäs se sukukaavion 1736 syntynyt Lankilan Jakob Remanen? Hän ei voine olla Karlin poikia.
E. Juhani Tenhunen
Hei,
On ollut kiva paikkakuntalaisena ja Saksan sukuun kuuluvana seurata aktiivisen ryhmän toimintaa.
Itse en pysty muuta auttamaan, mutta tällainen merkintä on Suur-Tuusulan historiassa osa II s. 234, siellä mainitaan Heikki Yrjölän väkineen kuolleen ruttopaise-epidemiaan v.1710-1711.
Tämän jälkeenhän Samuel Johaninpoika (Saksa)ryhtyi viljelemään Yrjölää.
terv. Olli Raahenmaa
E Juhani Tenhunen
18.02.12, 10:37
On ollut kiva paikkakuntalaisena ja Saksan sukuun kuuluvana seurata aktiivisen ryhmän toimintaa.
Itse en pysty muuta auttamaan, mutta tällainen merkintä on Suur-Tuusulan historiassa osa II s. 234, siellä mainitaan Heikki Yrjölän väkineen kuolleen ruttopaise-epidemiaan v.1710-1711.
Tämän jälkeenhän Samuel Johaninpoika (Saksa)ryhtyi viljelemään Yrjölää.
Vanhana mikrobiologi-insinöörinä olen kiitollinen vastauksestasi! Samuelilla näyttäisi olleen ainakin kolme puolisoa, joista lienee kovin vähän tietoa kuten Jacob Frimodig I:n puolisosta Maria Jöransdotteristakin:
puoliso 1:
Brita Mattsdotter
puoliso 2.
Beata Johansdotter
puoliso 2:
Beata Henrichsdotter
synt. n. 1693, kuoll. 27.1.1760 Tuusula [Järvenpää, Yrjölä], haud. 3.2.1760 (HisKi Tuusula haudatut)
E. Juhani Tenhunen
itsekin Hyökkälän Saksan jälkeläisiä...
E Juhani Tenhunen
18.02.12, 14:04
Kimmo V:n Adobe.com -sukukaaviossa "Aurora Remenderin esipolvet" (5.10.2010, henkilö 550) on Karl Simonpoika Remasen puolison Anna Munck af Fulkilan isäksi mainittu Vehmaalla rakuunana toiminut Anders Michelsson Munck af Fulkila, joka mainitaan Michel Påvelsson Munck af Fulkilan ja Margaretha Thomasdotter Starckin pojaksi (tosin katkoviivalla). Kimmo, sinulla lienee tästä juttua, koska tätä esi-isääni ei laajemmalti tunneta Påvel Andersson Huovari of- ja Jönis Pedersson Gädda -suvuissa?
E. Juhani Tenhunen
Hei
Vuoden 1754 rekrytointirullasta jos sellainen löytyy, varmaankin selviäisi mistä tämä vuoden 1767 katselmuksessa mainittu Johan Frimodig on kotoisin. Ja myöskin edellisen sotilaan tiedot.
H.Viitalan kokoelmista löydetty tieto että Jacob Jacobson Frimodig erosi ratsuväestä v.1783 voi olla tämä 1754 ruotuunsa tullut Jacob.
Vähän vaikeaa on yhdistää tätä sotilasta Tuusulaan kun Malmakseen tulleen perheen Jacob pojalla ei ole mitään merkintää että olisi entinen sotilas. 1781 alkavassa rippikirjassakin on mainittu vain poikana. Vihittäessäkin on merkinnällä U.B. Jacob Jacobson. Myöskään isällä Jacob Frimodigilla ei ole merkintää että olisi entinen sotilas.
Jonas poika on päässyt vielä lastenkirjaan ja adm. 1790.
Katsoin Genos artikkelin tietoja. Jacob Klason Remainen ell Lang. s. 1697 Vihti k.1739 Helsinki. Hiskistä löytyy Helsingin kastetuista 23.6.1732 Cristina ja 6.10.1736 Johannes vanhemmat Forman Jacob Lang ja Margeta Henriksdtr.
1721 syntynyt Jacob Remander oli Helsingissä stadsfogde ja kuollut Helsingissä 26.4.1767 46 vuotiaana. (Hiski)
Hiskistä Helsingin kastetut löytyy hänelle lapsia vasta 1750 luvulta lähtien.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
18.02.12, 19:49
Vuoden 1754 rekrytointirullasta jos sellainen löytyy, varmaankin selviäisi mistä tämä vuoden 1767 katselmuksessa mainittu Johan Frimodig on kotoisin. Ja myöskin edellisen sotilaan tiedot.
Tällaista ei ole näköjään digitoitujen joukossa. Ymmärtääkseni Jacob 1720 erosi juuri 1754.
H.Viitalan kokoelmista löydetty tieto että Jacob Jacobson Frimodig erosi ratsuväestä v.1783 voi olla tämä 1754 ruotuunsa tullut Jacob.
Ei ollut vielä syntynytkään, jos Jacob Jacobson oli syntynyt 1757 kuten Viitala toteaa.
Katsoin Genos artikkelin tietoja. Jacob Klason Remainen ell Lang. s. 1697 Vihti k.1739 Helsinki. Hiskistä löytyy Helsingin kastetuista 23.6.1732 Cristina ja 6.10.1736 Johannes vanhemmat Forman Jacob Lang ja Margeta Henriksdtr.
Eli 1736 syntyi siis Johannes Jaakonpoika Lankilasta.
1721 syntynyt Jacob Remander oli Helsingissä stadsfogde ja kuollut Helsingissä 26.4.1767 46 vuotiaana. (Hiski)
Hiskistä Helsingin kastetut löytyy hänelle lapsia vasta 1750 luvulta lähtien.
Tämä Jacob oli siis Klaunpoika eli Jacob Kallenpojan serkku!
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18202&pnum=484 kertoo Jacob Modigin tulleen värvätyksi Tikkurilan ja Puistolan varamieheksi 19-vuotiaana lokakuussa 1775. Jatkopesti 1778, ero 1783 kuten Viitala mainitsi.
E. Juhani Tenhunen:D:
- Digitoituja henkikirjoja näyttäisi olevan vielä aika vähän
Hei
Arkiston digitoimista kirjoista kun hakee Läänintilit, Uudenmaan ja Hämeen läänin henkikirjat löytyy vuodesta 1745 vuoteen 1807 henkikirjoja. Helsingin pitäjä ja Tuusula on Porvoon kihlakunnan tileissä. ( Alussa on myös sivuhakemistoja)
Helsingissä 6.10.1736 syntynyt Johannes asui Helsingissä ja käytti nimeä Remander. Ammatti oli slaktare. Helsingissä syntyneet lapset löytyy Hiskin kastetuista.
Armeijan rullat on vain jäsenille, joten en tiedä mitä on kuvattu. Arkistosta ainakin löytyy Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttien rullia.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
19.02.12, 09:17
HArkiston digitoimista kirjoista kun hakee Läänintilit, Uudenmaan ja Hämeen läänin henkikirjat löytyy vuodesta 1745 vuoteen 1807 henkikirjoja. Helsingin pitäjä ja Tuusula on Porvoon kihlakunnan tileissä. (Alussa on myös sivuhakemistoja)
Ja tätä edelliseltä ajaltakin löytyy paikoitellen voudintilejä. Jäsensivuilla on esim. Hämeen ja Uudenmaan läänin vuodintilejä ajalta 1635-1712, jotka elvittänevät esim., kuka oli Vihdin Lankilan rippikirjassa 1707-mainittu n. 1707 kuollut ratsutilallinen Lorentz Munck (ilmeisesti Kimmo Vainion Aurora Remenderin esipolvet -taulun Anders Munckin jälkeläinen, mahdollisesti Anna Munckin isä).
Helsingissä 6.10.1736 syntynyt Johannes asui Helsingissä ja käytti nimeä Remander. Ammatti oli slaktare. Helsingissä syntyneet lapset löytyy Hiskin kastetuista.
Lahtari on suomeksi teurastaja.
Armeijan rullat on vain jäsenille, joten en tiedä mitä on kuvattu. Arkistosta ainakin löytyy Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttien rullia.[/FONT]
Todennäköisesti samat. Jacobit olivat siis (1.) majurin komppaniassa. SSHY:n jäsenyys kannattaa!!!
E. Juhani Tenhunen:)
- Kiitos Pirkolle, Kimmolle ja Erkille Frimodig -selvittely-yhteistyöstä!
Hei
Helsingin kaupungin RK 1730-1741 arkiston digikuva 33 on Jacob Remainen ell Lang, vaimo Margareta Henriksdtr ja 2 tytärtä Greta Jacobsdtr ja Johanna Jacobsdtr. Christiinaa eikä Johannesta ole vielä merkitty kirjaan. 1736 syntynyt Johannes taitaa olla perheen ainoa poika.? Syntymäaikoja ei tässä kirjassa ole.
Mikä voisi olla syy siihen että SSHYn kuvista puuttuu puolet kirjasta. Arkiston kuvissa viimeinen sivu on 120.
Ensimmäinen kirja 1722-1741 sisältää ehtoolliskäyntejä. Kuvasta 110 vuosi 1730 löytyy Dominica Reminiscen (en tiedä mikä päivä on kyseessä) on ollut suomenkieliset kirkonmenot joissa on ollut forman Jacob Lang ja hustru. Olisiko tulleet Helsinkiin v 1730.
t. Pirkko
Moi !
muutama lisätieto/kommentti:
"1736 syntynyt Johannes taitaa olla perheen ainoa poika.?"
On myös n. 1720 syntynyt Jacob, joka toimi helsingin kaupunginvoutina nimellä Jacob Remander [292]. Hän kuoli 1767 Helsingissä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1324565
Lapsista 2 muutti Vihtiin, molemmat ruotusotamiehiksi
vanhempi poika Jacob Jojan [357] yleni aina kersantiksi ja kuoli 1807 Vihdissä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8824838
Nuorempi veli Joseeppi[360] astui myös ruotusotamieheksi nimellä Hög:
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t1350912
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8825984
Tytär Barbara Remanderin [358] jälkeläisestä Johan Henrik Skuggesta oli viime Genoksesta mielestäni väärää tietoa. Palaan asian omassa tredissä inom kort.
t. KimmoV
Mikä voisi olla syy siihen että SSHYn kuvista puuttuu puolet kirjasta. Arkiston kuvissa viimeinen sivu on 120.
Ensimmäinen kirja 1722-1741 sisältää ehtoolliskäyntejä. Kuvasta 110 vuosi 1730 löytyy Dominica Reminiscen (en tiedä mikä päivä on kyseessä) on ollut suomenkieliset kirkonmenot joissa on ollut forman Jacob Lang ja hustru. Olisiko tulleet Helsinkiin v 1730.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
20.02.12, 15:15
Jacob Frimodigin (1720) esikoinen oli Christina Jacobsdotter (Tuusulan tietojen mukaan 1753-13.3.1815), joka yhdessä puolisonsa Matts Henricssonin kanssa piti Nummenkylän krouvia (Malms krog). Lapsia olivat Anders Johan (1788), Gustav (1791), Anna Stina (1793) ja Carl (1795). Oliko tällä Jacobilla muita tyttäriä?
Jacob Modigilla (1758) näyttäisi olleen Tikkurilan Dynnaksen rippikirjan 1756-1767 s.231 mukaan 1754 syntynyt sisar (vai vaimo?) Catharina Jacobsdotter, ellei sitten kyseessä ole kirjaajan moga eli olisi tarkoitettu Christinaa.
Seuraavalla sivulla 232 on kiinnostava lista: siinä Rågkullan torpan asujaimiksi mainittiin (tsekkaus 1768-1784 s.219):
- Jacob Carlsson (VAI Isaacson?), s. 1727
- vaimo Maria Jöransdotter, s. 1728
- vävy Gabriel Lotharsson?, s. 1742
- tytär Helena Jacobsdotter, s. 1753
- renki Ananias? Lotharsson?, s. 1742
- tytär (edellisen puoliso?) Lena Jacobsdotter, s. 1759
- tytär Lisa (Elisabeth) Jacobsdotter, s. 1760.
Entä sitten Malmasin Maria Jacobsdotter Frimodig, joka 1.7.1798 avioitui leskenä korpraali Isaac Hederin kanssa (HisKi Tuusula)?
Dynnasin rippikirjan 1768-1784 s.218 pääparina on Andreas Mattsson (1740) ja Catharina Jacobsdotter (1738).
Edellisen sivun 217 alalaidassa on sitten pariskunta Jacob Jacobsson Modig (1758) ja Maria Jacobsdotter (1767).
Ja Tuusulan rippikirjan 1781-1784 s.242 mainitsee Malmasissa sekä Maria Jöransdotterin että Maria Jacobsdotterin olevan leskiä, eli sekä vanha Jacob Frimodig (1720) että Jacob Modig (1758) olisivat kuolleet?
Kuka siis oli Jacob Jacobsson Malmas (1757-1844), ellei hän ollut Jacob Modig? Onko sukupuussani kuitenkin vielä selvittämätön katkos? Eli vielä on pohdittavaa!!!
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
20.02.12, 16:21
Seuraava pohdinta: Minusta näyttäisi, että Maria Johansdotter (s. 1734), joka mainitaan Jacob Frimodigin 1743 puolisona, on ennen tätä ollut naimisissa toisen, vielä löytymättömän rakuuna-Jacobin (Thomasberg, ks. Harri Viitala 2010) kanssa, ja Jacob Jacobsson Modig (s. 1758) olisi siis tämän poika ja tuo 104-vuotiaana kuollut mummi tämän äiti.
Dynnaksen rippikirjan 1768-1784 s.216 on alinna Jacob Jacobson, ei Modig, joka voi olla etsimämme ja Jacob Carlsson Frimodigin poika?
E. Juhani Tenhunen:eek:
E Juhani Tenhunen
20.02.12, 17:09
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199319 antaa Suomen asutuksen yleisluettelon tietoja Dynnaksen rakuuna-ajasta. Vaatinee totuttautumista!
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=139 antaa Helsingin pitäjän vuodet 1760-1779.
E. Juhani Tenhunen:oo:
Hei
Laitoin tuon kysymyksen kun Helsingin rippikirjassa ei ollut kuin 2 tytärtä.
Korjaan aikaisempia tietoja. Helsingissä on syntynyt 25.5.1725 Johanna tytär, isä Jacob Remanen. (Hiski)
Stadsfogde Jacob Remander –Maria Björk
Hiskistä löytyy lapset 22.10.1756 Jacob Johannes, 5.5.1758 Barbara Helena, 16.12.1759-14.6.1763 Abraham, 16.6.1761-14.7.1761 Isaac, 14.9.1766 Joseph.
Nuorina on lapset jääneet ilman vanhempia. Helsingin haudatuista (Hiski) löytyy tieto,
k.20.10.1768/21.10 Stadfogde Remander enka, Lungsot 27 vuotta.? (Alkuperäisessä luettelossa on epäselvä merkintä iän kohdalla)
Tuusulan seurakunnassa on tehty erillinen ikäkirja alkaen vuodesta 1772. Siitä kirjasta en löytänyt Jacob Frimodigin perhettä. ( En ainakaan sukunimellä mainittuna.)
SAY Tuusula 1760-79 kuvasta 5 löytyy Malmaksen tiedot. Siitäkään en löytänyt Jacob Frimodigia.
Dynnaksen RK 1768-1784 s. 218 mainittu Anders Mattson- Catharina Jacobsdotter. Olivat Grindin torpan torppareina. Tausta ei ole selvillä ja jatko on vielä selvityksen alla. Lähtivät pois 1770 luvulla.
T Pirkko
E Juhani Tenhunen
20.02.12, 18:01
SAY Tuusula 1760-79 kuvasta 5 löytyy Malmaksen tiedot. Siitäkään en löytänyt Jacob Frimodigia.
Et varmaan, jos Jacob 1720 (1727?) tuli (jos tuli?) vasta 1783.
Rågkullan torppa löytyy SAY Helsingin pitäjä 1760-1779:ssä kuvasta 17. Jacob Carlsson näyttäisi asuvan siellä 1769-1779, mutta vaimo ei näyttäisi olevan Maria Jöransdotter vaan Anna?
Dynnaksen RK 1768-1784 s. 218 mainittu Anders Mattson- Catharina Jacobsdotter. Olivat Grindin torpan torppareina. Tausta ei ole selvillä ja jatko on vielä selvityksen alla. Lähtivät pois 1770 luvulla..
Samalla SAY-lehdellä. Miten lienevät Malmaksen henkikirjat?
E. Juhani Tenhunen:cool:
E Juhani Tenhunen
20.02.12, 19:20
Vihdin rippikirjojen mukaan Jacob Carlsson on syntynyt 1730 ja muuttanut kotoa Lankilan Alastalosta 1753. Lapsikatraaseen ovat saattaneet syntyä Tikkurilan Dynnaksessa sekä myöhemmin Rågkullan torpassa.
- Helena Jacobsdotter 1753
- Christina Jacobsdotter 1754
- Jacob Jacobsson 1757
- Eva (nyt etunimi oikein) Jacobsdotter 1759
- Elisabeth Jacobsdotter 1760
- Maria Jacobsdotter 1767
SAY:n kirjoittaja on ymmärtääkseni lukenut väärin vaimon etunimen: oikea on Maria.
E. Juhani Tenhunen
- ja taatusti en ole täysin varma!!!
Hei
Kun Maria Jacobsdtr Frimodig on mennyt leskenä naimisiin, niin on tehty perunkirjoitus 11.5.1798.
Se löytyy arkiston kuvaamista Tuusulan kirjoista, Aviokuulutusten liitteet 1730-1760 (ei lopu vuoteen 1760).
Kuvista 989 – 992 löytyy tämä perunkirja ja kuulutustodistukset. Edellinen mies oli sotilas Johan Marck kuollut 1797, lapsia poika Johan Adolf ja tytär Maria Christiina. Lastenkirjaa en ole katsonut mutta saattaisivat olla Malmaksen sivulla kun Mariakin asui siellä.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
21.02.12, 10:43
Kun Maria Jacobsdtr Frimodig on mennyt leskenä naimisiin, niin on tehty perunkirjoitus 11.5.1798.
Se löytyy arkiston kuvaamista Tuusulan kirjoista, Aviokuulutusten liitteet 1730-1760 (ei lopu vuoteen 1760).
Kuvista 989 – 992 löytyy tämä perunkirja ja kuulutustodistukset. Edellinen mies oli sotilas Johan Marck kuollut 1797, lapsia poika Johan Adolf ja tytär Maria Christiina. Lastenkirjaa en ole katsonut mutta saattaisivat olla Malmaksen sivulla kun Mariakin asui siellä.
Kiitos, Pirkko! Tässä vaiheessa voidaan antaa tiedot edellisestä listastani puuttuneesta Jonas Jacobssonista ja hänen perheestään:
Jonas Jacobsson → Malmars
synt. 1770 Helsingin pitäjä [Tikkurila, Dynnas], kuoll. 2.4.1829 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 12.4.1829 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso: vihitty 16.6.1795 Tuusula [Järvenpää] talollisen tytär (HisKi Tuusula vihityt)
Johanna Samuelsdotter
synt. 22.9.1762 Tuusula [Järvenpää, Yrjölä], kast. 23.9.1762 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 20.11.1828 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 23.11.1828 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsi 1:
Gustav Jonasson
synt. 2.9.1796 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 4.9.1796 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 6.10.1796 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 9.10.1796 (HisKi Tuusula haudatut: Jona'son)
lapsi 2:
Anna Lisa Jonasdotter
synt. 9.9.1797 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 10.9.1797 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. : 15.12.1797 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 17.12.1797 (HisKi Tuusula haudatut: Jonaansdotter)
lapsi 3:
Anders Johan (Jonasson) → Eklund
synt. 4.10.1801 Tuusula [Järvenpää, Leuhonkytö], kast. 5.10.1801 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 20.7.1846 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 26.7.1846 (HisKi Tuusula haudatut: Jonaeson)
lapsen 3 puoliso:
Sofia Eklund
synt. 4.10.1801 (DA Tuusula rippikirja 1853-1862 s.314 [kuva 270]), kuoll. 11.1.1860 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 22.1.1860 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsi 4:
Carl Gustaf (Jonasson) → Eklund
synt. 26.11.1803 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 27.11.1803 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 23.2.1876 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 27.2.1876 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsen 4 puoliso 1: vihitty 23.11.1828 Tuusula [Järvenpää] lampuodin piika (HisKi Tuusula vihityt)
Juliana Jacobsdotter (Kanon)
synt. 29.8.1800 Tuusula [Ruotsinkylä], kast. 31.8.1800 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 7.12.1858 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 13.12.1858 (HisKi Tuusula vihityt)
lapsen 4 puoliso 2:
Anna Catharina (Lindros) → Eklund
synt. 1807 Hausjärvi (DA Tuusula rippikirja 1853-1862 s.315 [kuva 271]), kuoll. 11.12.1866 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 16.12.1866 (HisKi Tuusula haudatut: Anna Caisa Eklund)
Ja sitten tuo Jacob Jacobsson:
Jacob Jacobsson -> Malmas
synt. 1757 Helsingin pitäjä [Tikkurila, Dynnas], kuoll. 8.9.1844 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 19.9.1844 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso: vihitty 10.10.1786 Tuusula [Järvenpää] talollisen tytär (HisKi Tuusula vihityt)
Maria Samuelsdotter
synt. 8.2.1755 Tuusula [Järvenpää, Yrjölä], kast. 9.2.1755 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 19.6.1812 Tuusula [Järvenpää], haud. 21.6.1812 (HisKi Tuusula haudatut)
Lapsi 1:
Johanna Jacobsdotter (Malmars)
synt. 25.7.1787 Tuusula [Järvenpää, Malm, Nygård], kast. 26.7.1787 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 30.4.1864 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 8.5.1864 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso 1: vihitty 6.10.1803 Tuusula [Järvenpää, Malm] talollisen poika (HisKi Tuusula vihityt)
Eric Johansson
synt. 22.6.1784 Tuusula [Ruotsinkylä, Åbrant], kast. 23.6.1784 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 30.6.1812 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 5.7.1812 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso 2: vihitty 22.6.1813 Tuusula [Järvenpää, Malmas] tilanhoitaja (HisKi Tuusula vihityt: Carl)
Carolus Hansson
synt. 21.4.1792 Tuusula [Järvenpää, Väfvars], kast. 22.4.1792 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 7.3.1848 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 19.3.1848 (HisKi Tuusula haudatut: Carl)
Lapsi 1:1
Maria Kristina Ericsdotter
synt ja kast. 2.4.1807 Tuusula [Järvenpää, Malm] (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 16.4.1807 Tuusula [Järvenpää, Malm] (DA Tuusula lastenkirja 1798-1808 s.80 [kuva 48])
Lapsi 1:2:
Anna Lena Ericsdotter
synt. 17.6.1808 Tuusula [Järvenpää, Bergas], kast. 19.6.1808 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 2.8.1809 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 6.8.1809 (HisKi Tuusula haudatut)
Lapsi 1:3:
Caisa Lena Ericsdotter
synt ja kast. 13.11.1811 Tuusula [Järvenpää, Malmas] (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 30.4.1812 (DA Tuusula lastenkirja 1809-1826 s.200 [kuva 111] )
Lapsi 1:4
Anna Caisa Eriksdotter
synt ja kast. 13.11.1811 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kuoll. 30.4.1812 (DA Tuusula lastenkirja 1809-1826 s.200 [kuva 111])
Lapsi 2:1:
Carl Gustaf Carlsson
synt. 30.3.1815 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 31.3.1815 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 17.5.1878 Tuusula [Järvenpää] (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso: vihitty 12.7.1840 Tuusula [Järvenpää] piika (HisKi Tuusula vihityt)
Maria Esaiasdotter
Lapsi 2:2
Maria Lovisa Carlsdotter
synt. 26.8.1819 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 27.8.1819 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 10.3.1822 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 14.3.1822 (HisKi Tuusula haudatut)
Lapsi 2:3
Johannes Carlsson
synt. 31.5.1822 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 1.6.1822 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 25.5.1823 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 1.6.1823 (HisKi Tuusula haudatut)
Lapsi 2:4
Maria Lovisa Carlsdotter
synt. 3.6.1824 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 4.6.1824 (HisKi Tuusula kastetut)
puoliso: vihitty 1.10.1843 Tuusula [Järvenpää, Malmas] talollisen poika (HisKi Tuusula vihityt: Maja Lovisa)
Nicodemus Andersson Kippilä
synt. 19.4.1823 Pornainen [Halkia], kast. 20.4.1823 (HisKi Pornainen kastetut), kuoll. 12.8.1887 Pornainen [Halkia, s.27], haud. 5.9.1887 (HisKi Pornainen haudatut: Nikodemus)
Lapsi 1:
Maria Sophia Nicodemusdotter (Kippilä) → Grön
synt. 7.3.1844, kast. 14.3.1844 (HisKi Pornainen kastetut)
puoliso: vihitty 30.12.1869 leski (HisKi Pornainen vihityt)
Anders Wilhelm Isaksson Grön
synt. 7.11.1834 (DA Mäntsälä rippikirja 1880-1889 s. 412)
Lapsi 2:
Charlotta Nicodemusdotter (Kippilä)
synt. 5.4.1846, kast. 11.4.1846 (HisKi Pornainen kastetut)
Lapsi 3:
Johan Victor (Nicodemusson) (Kippilä)
synt. 22.9.1848, kast. 24.9.1848 (HisKi Pornainen kastetut), kuoll. 18.11.1865, haudattu 3.12.1865 (HisKi Pornainen haudatut)
Lapsi 4:
Fredric Ismaël Nikodemusson Kippilä
synt. 14.2.1851, kast. 23.2.1851 (HisKi Pornainen kastetut)
puoliso: kuul. 7.5.1880, vihitty 23.11.1880 talollisen tytär (HisKi Pornainen vihityt)
Clara Gustava Andersdotter (Penttilä)
synt. 14.12.1852, kast. 19.12.1852 (HisKi Pornainen kastetut [Halkia]), kuul. 7.5.1880, vihitty 23.11.1880 (HisKi Pornainen vihityt)
Lapsi 5:
Lovisa Nicodemusdotter Sipilä → Storm
synt. 27.4.1853, kast. 1.5.1853 (HisKi Pornainen kastetut)
puoliso: muonamies
Anders Wilhelm Storm
synt. 24.7.1849 Mäntsälä (DA Mäntsälä rippikirja ? s. 424 Muu Irras-väki [Numminen])
Lapsi 6:
Anna Wilhelmina Nicodemusdotter Sipilä → (Yläkippilä → Kippilä) → Sirén
synt. 22.8.1855 (HisKi Pornainen haudatut: Kippilä s.95), kast. 8.1855 (HisKi Pornainen kastetut), kuoll. 17.5.1898, haud. 12.6.1898 (HisKi Pornainen haudatut s.95)
puoliso: vihitty 13.7.1875 talollisen poika (HisKi Pornainen vihityt)
Nicodemus Johansson (Sipilä → Kippilä) → Sirén
synt. 31.1.1845, kast. 2.2.1845 (HisKi Pornainen kastetut)
Lapsi 7:
Anders Nikodemusson Kippilä
synt. 2.11.1857, kast. 8.11.1857 (HisKi Pornainen kastetut), kuoll. 30.4.1866, haud. 6.5.1866 (HisKi Pornainen haudatut)
Lapsi 8:
Nikodemus Nicodemusson Kippilä
synt. 29.12.1860, kast. 30.12.1860 (HisKi Pornainen kastetut), kuoll. 13.9.1928 Pornainen
puoliso: vihitty 6.4.1885 talollisen tytär (HisKi Pornainen vihityt)
Maria Alexandra Nikodemusdotter (Seppälä)
synt. 29.11.1864, kast. 4.12.1864 (HisKi Pornainen kastetut: Seppälä), kuoll. 16.12.1928 Pornainen
Lapsi 9:
Helena Nikodemusdotter Kippilä → Wahlberg
synt. 9.1.1863, kast. 11.1.1863 (HisKi Pornainen kastetut)
puoliso: vihitty 10.6.1889 sepän poika (HisKi Pornainen vihityt)
Anders Nikolai Wahlberg
synt. 13.9.1865, kast. 17.9.1865 (HisKi Mäntsälä kastetut [Numminen])
Lapsi 10:
Henrik Leander Nikodemusson Kippilä
synt. 20.1.1865, kast. 22.1.1865 (HisKi Pornainen kastetut)
puoliso: vihitty 26.10.1884 Pornainen [Kupsenkylä, Peisa) palveluspiika (HisKi Pornainen vihityt)
Amanda Mattsdotter → Alén
synt. 25.7.1860 Pornainen [Suur-Laukkoski, Klaavo], kast. 26.7.1860 (HisKi Pornainen kastetut: Klaavo)
Lapsi 2:5:
Sofia (Carlsdotter) → Björkell
synt. 26.2.1827 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 28.2.1827 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 9.1.1914 Kärkölä [Maavehmaa, Rauhamaa] (RAUHAMAA, Berndt William: Pääpiirteitä isäni Gustaf Fredrik Nykopp'in elämän vaiheista. Hannu Ilmari Rauhamaa 16.10.1984, s.4).
puoliso: vihitty 16.11.1845 Tuusula [Järvenpää, Malm] lampuodin poika (HisKi Tuusula vihityt)
Gustaf Fredrik Nycopp → Nykopp
synt. 14.9.1822 Kärkölä [Maavehmaa] (RAUHAMAA, Berndt William: Pääpiirteitä isäni Gustaf Fredrik Nykopp'in elämän vaiheista. Hannu Ilmari Rauhamaa 16.10.1984, s.1), kuoll. 29.8.1883 Kärkölä [Maavehmaa, Rauhamaa], haud. 1.9.1883 (HisKi Kärkölä haudatut: Nykopp)
lapsi 1:
Sophia Leontina Nycopp → Nykopp
synt. 26.4.1846 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 28.4.1846 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 2:
Carl Alfred Nycopp → Nykopp
synt. 22.11.1847 Tuusula [Järvenpää, s.263], kast. 5.12.1847 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 3:
Fredrik Ferdinand Nycopp → Nykopp
synt. 31.5.1849 Tuusula [Järvenpää], kast. 10.6.1849 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 4:
Josefina Johanna Nykopp
synt. 19.3.1851 Nastola [Ahtiala, Seesta Gård s.11], kast. 1851 (HisKi Nastola kastetut)
lapsi 5:
Augustina Nykopp
synt. 8.1.1853 Nastola [Ahtiala, Sesta Gård] (DA Kärkölä rippikirja 1865-1874 s.248 [kuva 242]; RAUHAMAA, Berndt William: Pääpiirteitä isäni Gustaf Fredrik Nykopp'in elämän vaiheista. Hannu Ilmari Rauhamaa 16.10.1984, s.6).
lapsi 6:
Gustaf Adolf Nykopp
synt. 18.6.1855 Hollola [Uskila, Tuomala] (DA Kärkölä rippikirja 1865-1874 s.248 [kuva 242]; RAUHAMAA, Berndt William: Pääpiirteitä isäni Gustaf Fredrik Nykopp'in elämän vaiheista. Hannu Ilmari Rauhamaa 16.10.1984, s.6-7).
lapsi 7:
Johan Leonhard Nykopp
synt. 18.5.1857 Hollola [Uskila, Tuomala] (DA Kärkölä rippikirja 1865-1874 s.248 [kuva 242]; RAUHAMAA, Berndt William: Pääpiirteitä isäni Gustaf Fredrik Nykopp'in elämän vaiheista. Hannu Ilmari Rauhamaa 16.10.1984, s.6-7).
lapsi 8:
Oskar Fridolf Nykopp
synt. 9.11.1862 Kärkölä [Maavehmaa, Rauhamaa], kast. 18.11.1862 (HisKi Kärkölä kastetut)
lapsi 9:
Hilma Mathilda Nykopp
synt. 28.11.1864 Kärkölä [Maavehmaa, Rauhamaa], kast. 4.12.1864 (HisKi Kärkölä kastetut)
lapsi 10:
Berndt William Nykopp
synt. 29.3.1868 Kärkölä [Maavehmaa, Rauhamaa], kast. 5.4.1868 (HisKi Kärkölä kastetut), elossa vielä 1951
Lapsi 2:
Anna Christina Jacobsdotter
synt. 2.8.1790 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 8.8.1790 (HisKi Tuusula kastetut: isäksi ilmoitettu Jacob Jonasson?), kuoll. 21.3.1852 Tuusula [Järvenpää, Malmas s.267], haud. 1852 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso 1: vihitty 21.6.1810 Tuusula [Järvenpää, Malmas] talollisen poika (HisKi Tuusula: Anna Stina; Pettersson)
Johan Pehrsson
synt. 1778 Hausjärvi (DA Hausjärvi rippikirja 1796-1808 s.108 [kuva 117]), kuoll. 11.2.1836 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 21.2.1836 (HisKi Tuusula haudatut: Pettersson)
lapsi 1:1:
Maija Stina Johansdotter
synt. 11.4.1811 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 12.4.1811 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 1:2:
Anders Johan Johansson
synt. 9.2.1814 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 11.2.1814 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 1:3:
Anna Helena Johansdotter
synt. 6.5.1816 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 7.5.1816 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 1:4:
Jacob Gustaf Johansson
synt. 11.5.1820 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 13.5.1820 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 1:5
Maria Sophia Johansdotter
synt. 21.3.1823 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 22.3.1823 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 1:6
Lovisa Johansdotter
synt. 8.3.1825 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 10.3.1825 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 1:7
Fredric Wilhelm Johansson
synt. 5.4.1828 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 10.4.1828 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 1:8
Hedvig Gustafva Johansdotter
synt. 22.1.1831 Tuusula [Järvenpää], kast. 24.1.1831 (HisKi Tuusula kastetut)
puoliso 2: vihitty 15.10.1837 Tuusula [Järvenpää, Malmas] talollisen poika (HisKi Tuusula vihityt: Anna Stina)
Carl Andersson
synt. 12.10.1816 Nurmijärvi [Hyvinkää, Palojoki], kast. 13.10.1816 (HisKi Nurmijärvi kastetut)
puolison 2 puolison 2 puolison 1 puoliso 1: vihitty 20.10.1825 Tuusula [Lahela, Knapi] ratsutilallisen tytär (HisKi Tuusula vihityt)
Stina Lovisa (Jacobsdotter) Skogster
synt. 27.2.1800 Tuusula [Lahela, Knaapi rusthåll] (DA Tuusula lastenkirja 1809-1826 s.126 [kuva 73], kuoll. 1.5.1836 Tuusula [Alikerava, Jacola s.91], haud. 8.5.1836 (HisKi Tuusula haudatut)
puolison 2 puolison 2 puolison 1 lapsi 1:
Carl Fredric Andersson Jacola
synt. 31.10.1829 Tuusula [Alikerava, Jacola], kast. 2.11.1829 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 7.11.1829 Tuusula [Alikerava, Jacola], haud. 15.11.1829 (HisKi Tuusula haudatut)
puolison 2 puolison 2 puolison 1 lapsi 1:
Fredric Robert Andersson
synt. 1.7.1832 Tuusula [Alikerava, Jacola s.91], kast. 5.7.1832 (HisKi Tuusula kastetut)
puolison 2 puolison 2 puolison 1 lapsi 2:
Gustaf Robert Andersson
synt ja kast. 26.10.1834 Tuusula [Alikerava, Jacola] (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 28.10.1834 Tuusula [Alikerava, Jacola], haud. 2.11.1834 (HisKi Tuusula haudatut)
puolison 2 puolison 2 puolison 1 lapsi 3:
Carl Andersson
synt ja hätäkast. 25.4.1836 Tuusula [Alikerava, Jacola] (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 25.4.1836 Tuusula [Alikerava, Jacola], haud. 1.5.1836 (HisKi Tuusula haudatut)
puolison 2 puolison 2 puoliso 1: vihitty 1.12.1836 Tuusula [Hyrylä, Gästgifvars] talollinen (HisKi Tuusula vihityt)
Anders Johan Henricsson
synt. 13.8.1801 Tuusula [Alikerava, Jacola], kast. 16.8.1801 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 1.1.1837 Tuusula [Alikerava, Jacola], haud. 8.1.1837 (HisKi Tuusula haudatut)
puolison 2 puolison 2 puoliso 2: vihitty 27.12.1838 Tuusula [Hyrylä, Gästgifvars] talollisen poika (HisKi Tuusula vihityt; Johan Isaacsson)
Johannes Isacsson
synt. 8.9.1814 Tuusula [Järvenpää, Malm, Bertas], kast. 10.9.1814 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll.30.7.1853 Tuusula [Järvenpää, Bertas s.323], haud. 4.8.1853 (HisKi Tuusula haudatut)
puolison 2 puoliso 2: vihitty 13.8.1854 Tuusula [Järvenpää, Malm] talollisen leski (HisKi Tuusula vihityt)
Maria Sofia Skogster
synt. 9.8.1814 Tuusula [Hyrylä, Gästgifvars], kast. 14.8.1814 (HisKi Tuusula vihityt), kuoll. 14.3.1888 Tuusula [Hyrylä], haud. 25.3.1888 (HisKi Tuusula haudatut)
Lapsi 3:
Maria Jacobsdotter
synt. 1793 Tuusula [Järvenpää, Malmas] (DA Tuusula lastenkirja 1779-1797 s.174 [kuva 94]), kuoll. Tuusula [Järvenpää, Malmas] (DA Tuusula lastenkirja 1798-1808 s.80 [kuva 48])
Lapsi 4:
Anders Johan Jacobsson (Frimodig)
synt. 11.4.1794 Tuusula [Järvenpää, Malmas], kast. 13.4.1794 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 13.9.1799 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 15.9.1799 (HisKi Tuusula haudatut)
Kärkölästä näyttää tulleen uutta tietoa, joten siitä vaan etsimään Nykoppien tietoja! Anna Christinan tietoja ei ole vielä päivitetty Harri Viitalan luonnoksen avulla.
Olisi tärkeää saada Helsingin pitäjän henkikirjat digitoituina verkkoon laajemmalti. Henkikirjat olisi hyvä myös erottaa muista läänintileistä.
Lankila kuuluu Vihdin Enäjärven seutuun, mistä näyttää löytyvän hyvää vanhaa tietoa SAY:stä.
E. Juhani Tenhunen
- Tekemistä piisaa!!!
E Juhani Tenhunen
21.02.12, 11:22
Kun Maria Jacobsdtr Frimodig on mennyt leskenä naimisiin, niin on tehty perunkirjoitus 11.5.1798.
Se löytyy arkiston kuvaamista Tuusulan kirjoista, Aviokuulutusten liitteet 1730-1760 (ei lopu vuoteen 1760).
Kuvista 989 – 992 löytyy tämä perunkirja ja kuulutustodistukset. Edellinen mies oli sotilas Johan Marck kuollut 1797, lapsia poika Johan Adolf ja tytär Maria Christiina. Lastenkirjaa en ole katsonut mutta saattaisivat olla Malmaksen sivulla kun Mariakin asui siellä.
Tuusulan HisKin haudatuissa on 26.2.1836 Malmasissa kuollut sotilaan leski Maria Jacobsdotter Wallin 73-vuotiaana, jolloin syntymävuosi olisi 1763.
Onko Sinulla, Pirkko, linkkiä ko. aviokuulutusten linkkiin?
E. Juhani Tenhunen:confused:
Hei
Ei ole linkkejä Tuusulan kirjoihin, kokeilin joskus mutta ei onnistunut.
Kun Isak Hederin ensimmäisen tyttären kastetiedoissa lukee Corp vid Enke Drotnings Lif reg. niin saattaisi sotilas Johan Marck löytyä samoista joukoista eli Hamiltonin rykmentin rullista.
Katsoin SSHYn digitoimaa Hamiltonin rykmentin rippikirjaa. Kuvasta 15 löytyy Maria Frimodig ut.bet merkinnnällä. Nimen vieressa olevasta tekstistä en saanut selvyyttä.
Maria Frimodigin lapset löytyy LK 1798-1808 kuva 48 Malmas Marck barn
Johan Adolf s. 1785 adm. 1801, Maria Christina s. 1795
Brita Catharina Heder 29.1.1800, Anna Lena Heder s. 12.6. 1802 död. 12.6.1802 Iisak Heder s. 9.4.1804, Jacob Heder s.27.4.1806
RK 1798-1808 kuva 124 Malmas on
Isak Heder 1770 död 22.6.1808, hu Maria Jacobsdtr Frimodig 1767, poika Johan Adolf 1785, styfson till corp Heder. 1804 till Helsingfors, återkom 1806. Tullut takaisin samalle sivulle ja nyt on sukunimeksi lisätty ell Holmberg (poika oli rekrytoitu). Sisar Maria Christina on myös saanut veljensä sotilasnimen.
Edellinen sivu mistä löytyvät on kuvassa 131 Liilmalmas nybygg.
RK 1809-1820 kuva 231 sivu 212
Afsked Corp Isak Heder enk Maria Jacobsdtr 1767
dtr Brita Caisa Heder 29.1.1800 adm. 16.7.1815 (vihitty 26.12.1817 sokne skrädd Nacskog Anders Blomqvist s. 1794 född Borgå tullut sivulta 59?)
son Johan Adolf Holmberg s.1785 (vihitty 30.1.1814 Anna Gustava Ketzer (Kättsher)2.6.1795, Anna ja vanhemmat löytyy sivulta 210)
dtr Maria Christina Marck/Holmberg s. 1795 ( rippikirjan mukaan vihitty 29.9.1818 Målare läsningen? Gustaf Geften? s. 1784, tullut sivulta 99)
RK 1820-1827 kuva 229 Malmas by on Afsked soldat Lars Walin 1768, hu Maria Jacobsdtr 1767 ja Marian 2 poikaa toisesta liitosta Isak ja Jacob Heder sekä 1 liitosta poika Jägare Johan Adolf Holmberg vaimonsa kanssa. Sekä vaimon vanhemmat.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
22.02.12, 20:47
dtr Maria Christina Marck/Holmberg s. 1795 ( rippikirjan mukaan vihitty 29.9.1818 Målare läsningen? Gustaf Geften? s. 1784, tullut sivulta 99)
Maalarinkisälli Gustaf Geffen voisi varmaan olla oikea tulkinta.
E. Juhani Tenhunen
- Vielä puuttunee Maria Jöransdotterin isän nimi. Jos kyse olisi Johansdotterista, yksi ehdokas olisi Johan Modig. pääkatselmuskirjan 1735 s.283 vararakuuna(?) kohdasta 70 Kusis?
Hei
Karjalohjalla on kylä nimeltä Kusis. Olisiko mahdollisesti tällä sivulla 283 Karjaan komppanian sotilaita. Kun en itse pääse katsomaan, niin täytyy kysellä. Mikä on tämän rullan numero.
t. Pirkko
Hei
Täytyy vähän jatkaa. Tämä Jacob Modig löytyi Karjalohjan rippikirjasta 1747-1754 kuva 56 Dragon Jacob Modig s.1705 vaimo Anna Jacobsdtr s. 1686. On Lasolan sotilas. Edellisestä kirjasta löytyy kuvasta 89.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
23.02.12, 09:11
Karjalohjalla on kylä nimeltä Kusis. Olisiko mahdollisesti tällä sivulla 283 Karjaan komppanian sotilaita. Kun en itse pääse katsomaan, niin täytyy kysellä. Mikä on tämän rullan numero.
Kylä on nykyiseltä nimeltään Kuusto. Johan Modigin arvioitu syntymäaika on 1710. Rulla on WA1234.
E. Juhani Tenhunen
- Maria Jöransdotterin isä voisi olla sotilasnimeltään Jöran Thomasberg, jos oletamme Jacob Carlssonin anopin asuneen Malmasissa. Löytyyköhän tämännimistä? Jacob Carlssonin tyttärien (Helena eli Lena, Eva ja Elisabeth eli Lisa) historia on vielä kesken.
Ei se kyllä mikään Kuusto ole vaan Kuusia yhä edelleen.
Mainittu pikkukylä sijaitsee Katteluksen ja Lönnhammarin välissä.
E Juhani Tenhunen
23.02.12, 09:53
SSHY:n jäsensivuilta löytyvän Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin pääkatselmusluettelon 1735 s.135 (kuva 137) on Puistolassa (Fastböle) Jöran Kylman, 28-vuotias (s. n. 1707) ja naimisissa, palveluksessa n. vuodesta 1727. Näyttäisi olleen aiemmin (Karjalohjan) Långvikissa. Långvik on aivan Karjaan rajalla. Jacob Jacobsson Modig oli myös Puistolan varamiehenä.
E. Juhani Tenhunen:rolleyes:
E Juhani Tenhunen
23.02.12, 10:09
Ei se kyllä mikään Kuusto ole vaan Kuusia yhä edelleen.
Mainittu pikkukylä sijaitsee Katteluksen ja Lönnhammarin välissä.
Sattumalta toiminkin Samsaran luomuleipomossa juuri Kuusian Leipä Oy:n vanhojen aktiivien hallituskumppanina. Maailma on pieni!
E. Juhani Tenhunen
- Samsara Oy:n hallituksen jäsen:p:
< on Puistolassa (Fastböle) >
< Jacobsson Modig oli myös Puistolan varamiehenä. >
Pieni seikka jäi häiritsemään!
Jos kyse on pääkaupunkiseudusta, niin Fastböle - suomeksi Kuninkaala on Vantaan nykyinen kaupunginosa, joka on Kehä III pohjoispuolella, kun Puistola on Helsingin kaupunginosa ja Kehä III - "susirajan" - eteläpuolella.
Naapurikaupunginosia kylläkin. Kuninkaalan luulisi tuntevan jokaisen, joka on nauttinut muutakin kuin kansalaisluottamusta. Täytyyhän sitä tietää, mistä nautittavat tuotteet tulee!
Melkein Kuninkaalan naapurissa asuva
Hei
Uuudenmaan ja Hämeen läänin Rakuunarykmentin RK 1761-1762 SSHY kuvasta 31 alkaa Majurin ja Porvoon komppanian sivut. Kuva 33 on Nro 71 Jacob Frimodig tullut ruotuun 15.5.1762. ?
Uusi kysymys olisi että onko 1740 ja 1750 luvulla Dynnaksen sotilaat olleet Majurin komppaniasta.
Joudun taas korjaamaan aikaisempaa kirjoitustani. Karjalohjan Kuusis Lasolan sotilas oli Johan Modig s. 6.7.1705 ja kuollut 1768.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
23.02.12, 13:09
Jos kyse on pääkaupunkiseudusta, niin Fastböle - suomeksi Kuninkaala on Vantaan nykyinen kaupunginosa, joka on Kehä III pohjoispuolella, kun Puistola on Helsingin kaupunginosa ja Kehä III - "susirajan" - eteläpuolella.
Hyvä huomio! Helsingin Suurmetsän kaupunginosan Puistolan osa-alueeen ruotsinkielinen nimi oli vuoteen 1954 rautatieaseman mukaisesti Fastböle, vaikka kyse oli Tapaninkylän ja Ala-Tikkurilan osista. Vantaan Fastböle, myöhempi Kuninkaala, on siis Heurekan kaakkoinen lähinaapuri. Lisää: www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/leppanenlauri1.htm
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
23.02.12, 13:19
Uudenmaan ja Hämeen läänin Rakuunarykmentin RK 1761-1762 SSHY kuvasta 31 alkaa Majurin ja Porvoon komppanian sivut. Kuva 33 on Nro 71 Jacob Frimodig tullut ruotuun 15.5.1762. ?
Tässä on nähdäkseni todennäköisesti kysymys selvästi 1743 syntyneestä Jacobista, joka on mahdollisesti mainitsemasi Karjalohjan Kuusian Lasolan sotilas Johan Modigin (synt. 6.7.1705, kuoll. 1768) poika. Dynnaksen sotilaat olivat 1740-50-luvuilla Majurin komppaniassa.
E. Juhani Tenhunen
Hei
Et ole katsonut Hiskin tietoja. Rakuuna Johan Modig ja leski Anna Jacobsdtr on vihitty vasta 1.11.1750. Anna oli syntynyt 1686. Hiskistä ei löydy Johan Modigille lapsia.
Miten tämä 1734 syntynyt Jacob Frimodig voisi liittyä Tuusulaan.?
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
23.02.12, 17:41
Et ole katsonut Hiskin tietoja. Rakuuna Johan Modig ja leski Anna Jacobsdtr on vihitty vasta 1.11.1750. Anna oli syntynyt 1686. Hiskistä ei löydy Johan Modigille lapsia.
Miten tämä 1734 syntynyt Jacob Frimodig voisi liittyä Tuusulaan.?
Olen yrittänyt haarukoida Maria Jöransdotterin isää ja kiinnittänyt huomioni yhtenä mahdollisuutena Jöran Kylmaniin, joka on ollut Kuninkaalassa ja sitä ennen Karjalohjan Långvikissa ja oli 1735 jo naimisissa.
Johan Modig (lähikylästä Karjalohjan Kuusiasta), jonka syntymävuodeksi arvioin 1710, on vain hypoteettinen esimerkki 1743 syntyneen Dynnasin Jacob Frimodigin mahdollisesta isästä, kun katselee Jacob 1743:n perheen nimistöä ja ikiä Dynnaksessa (mahdolliset sisarukset syntyneet 1730-40-luvulla).
En ole kirjoittanut, että kummallakaan olisi yhteyksiä Tuusulaan.
64-vuotias Anna Jacobsdotter on varsin epätodennäköinen mahdollinen äiti.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
24.02.12, 08:33
Helsingin pitäjän rippikirjasta 1785-1796 s.301 löytyy Tikkurilan Dynnasin uutena torpparina Mårten Frimodig, s. 1757, puolisonaan Anna Andersdotter, s. 1764.
Edellisellä s.300 Dynnaksen rusthollin rakuunana mainitaan Jacob Modig, s. 1762, ja mainittiin Tuusula. Piikoina olivat mm. Lena Jacobsdotter, s. 1765, ja Stina Jacobsdotter, s. 1761.
S.302 mainitaan Dynnaksen mylläri Jöran Jöransonin, s. 1754, muuttanut Helsinkiin 1794. puolisona Hedvig Jacobsdotter, s. 1755.
Seuraavalla rippikirjajaksolla 1806-1816 ei uusia havaintoja.
E. Juhani Tenhunen
Hei
Marian ja Isakin vihkitieto on myös Hamiltonin rykmentin vihityissä. Corpraali Isak Heder oli Eversti Luutnantti Conradiksen komppaniassa.
Tuusulan Träskända Malmas v.1786 henkikirjassa kuva 40 on Nybyg. Jacob, Maria moder. Veroluettelo päivätty 31.3.1786. Tätä edeltävien vuosien kirjoja ei ole vielä kuvattuna joista pystyisi tarkentamaan vuoden milloin ovat tulleet Malmakseen.
Vuoden 1793 henkik. Träskända Malmas kuva 45 on Nybyg. Jacob, Maria hu, Maria moder, Jonas son. Mikä olisi äiti Maria Jöransdtr oikea syntymäaika, kun oli vielä henkikirjassa 1793?
Helsingin kaupungin henkikirjat vuosi 1793 kuvasta 21 Sveaborg alkaa Kongl ArmensFlotta/Öfwersten Granfeldt. Seuraavalta sivulta kuvasta 22 löytyy Sergeanten Johan Marc, Maria hustru.
Samat tiedot löytyy myös vuoden 1797 henkikirjasta. Helsingin kaupunki/ Sveaborg kuva 18. Muita henkikirjoja en ole vielä katsonut.
Nyt olisi monta kysymystä mietittäväksi. Onko Maria Frimodig ollut Sveaborgissa palveluksessa ja tavannut siellä Johan Marckin.?
Olisiko koko Frimodigin perhe asunut Sveaborgissa ja tullut sieltä Tuusulaan. ?
Jos Johan Frimodig olisi entinen sotilas, niin miksi rippikirjassa ei ole Afsked merkintää? Ei ole myöskään poika Jacob Jacobsonilla.
t. Pirkko
Muutama kommentti jne
(1) Helena Flinckin [400], s. Remanen/Remander perunkirjoitus pidettiin 1773. Siinä Jacob Frimodig [387] mainitaan veljeksi ja Tikkurilan rakuunaksi, ei veljenpojaksi, eronneeksi (afsk) rakuunaksi eikä torppariksi. Yleensä ihmiset ovat aika tarkkoja omaisuudestaan ja perinnöistä.
(2) Sisarukset löytyvät kaikki Vihdin Lankilan (Alastalon) rippikirjoissa 1700 luvun alussa. Lankila jaettiin 1735.
(3) Jacob Remasen [387] viimeiset rippikirjamerkinnät Vihdin Lankilassa loppuvat vuoteen 1753.
(4) Jacob Frimodig [387] otetaan Tikkurilan Dynnasin rakuunaksi #71 1754 katselmusrulla UHRR katselmussrulla 1767 SSHY#144. Sen mukaan "Anders Nyman Afskedad d:5 Julli 1754. I stället d:6 Dito antagen Jacob Frimodig". Ikä 31 ja 12 palvelusvuotta, naimisissa (siis 1767). Tästä laskettu syntymävuosi 1736 ja palvelukseen ottamisvuosi 1755.
(5) Sama tapahtuma näkyy 1756 värväysluettelosta "SSHY Luetteloita 1751-1768 55004 URR 400" sivu #407.
(6) Helsingit pit. rippikirja 1745-1755 s.3 näkyy drag. Jacob Frimodig ja vaimo Maria Jöransdr sekä tytär Anna Stina s.1754
(7) SAY Helsingin pit. 1760 - 1779 sivulla arkistolaitos #15 ei ole mainittu rakuuna Frimodigia, vaan seuraavalla sivulla #16 on: 1761 drag.hu. Maria ja 1766 alkaen myös drag Jacob. En näe sivulla 15 mitään toista rakuunaa #71.
(8) rk. 1785-1796 sivu 300 (SSHY#264) merkinnällä Thusby mainittu drag. afsk.Modig EI OLE Jacob, vaan sulkeisiin on kirjoitettu Gustaf. Tämä näkyy hyvin arkistolaitoksen paremmasta kuvasta.
(9) Malmas eikä muutkaan Nummenkylän talot eivät näy Tuusulan Träskendassa kuin vasta 1789, koska perusttettiin vasta silloin uudistaloina.
(10) Tuusulan Ruotsinkylässä (Clemetskog) oli myös Lillmalmin torppa enne Nummenkylän (Malm) Lillmalmia.
Palaan taas asiaan inom kort. Vihjeeksi että Dickutsby Dynnas rk. 1806-1816 s.436 SSHY#361 16. hlo ylhäältä:
+ ea. Anna Stina Remander s.1746 k.1713
t. KimmoV
Vielä muutama kommentti jatkona edelliseen:
(11) SSHY sivujen Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin rippikirja 1761-62 on nimetty arkistolaitoken puolella nasevammin:
Rippikirja Pommerissa olevalle komennuskunnalle 1761-1762 (I Aa:1) (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=119552)
Sen kansilehti kuvaa tapahtumia hyvin: Purjehtivat ulos Helsingistä 13. Syyskuuta 1761 ja saapuivat laituriin 26. Rugenissa.
SSHY kuvassa on #33 Majurin komppanian Nro 71 Jacob Frimodig, joka lienee käynyt ripillä 15/5 1762.
Edellisellä sivulla on veljensä Johan Remander, saman komppanian Nro 8 Vihdin Hiiskankylän (Tervalammin) Hiiskasta. Hiiskankylön Teirlän Nro 9 Johan Blanck on myös esi-isiäni.
SSHY kuvassa #24 on Everstiluutnantin komppanian Nro 80, Jacobin ja Johanin veli Henric Rönnqvist Hausjärven Ryttylästä.
Samat veljekset näkyvät myöhemmin 1767 katselmusrullassa:
SSHY sivu #103 Hausjärven Ryttylä Nro80 otettu 12.8.1762 kuolleen Hindr. Rönnqvistin tilalle 1765 Anders Rydberg. Kuoli siis mitä ilmeisimmin Pommerissa.
SSHY sivu #127 Johan Remander ja Johan Blanck
SSHY sivu #144 Jacob Frimodig
t. KimmoV
E Juhani Tenhunen
25.02.12, 09:02
Tuusulan Träskända Malmas v.1786 henkikirjassa kuva 40 on Nybyg. Jacob, Maria moder. Veroluettelo päivätty 31.3.1786. Tätä edeltävien vuosien kirjoja ei ole vielä kuvattuna joista pystyisi tarkentamaan vuoden milloin ovat tulleet Malmakseen.
Vuoden 1793 henkik. Träskända Malmas kuva 45 on Nybyg. Jacob, Maria hu, Maria moder, Jonas son. Mikä olisi äiti Maria Jöransdtr oikea syntymäaika, kun oli vielä henkikirjassa 1793?
HisKi Tuusula:
Maria Jöransdotter
synt. 1729, kuoll. 8.5.1805 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 12.5.1805 (HisKi Tuusula haudatut)
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
25.02.12, 09:48
Lankilan Carl Claessonin 4. poika Jacob Carlsson I (1720?) mainitaan ripillä käyneeksi Vihdin rippikirjassa 1736-1742 s.111 26.12.1739. Edellisen rippikirjan perusteella hänet olisi konfirmoitu 1735.
Vihdin rippikirjan 1748-1753 s.55 perusteella Carl Claessonilla olisi ollut Jacob -poika, jonka syntymävuodeksi mainitaan 1730. Hänestä on rippikirjamerkintöjä vuosilta 1748-1752.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
25.02.12, 10:35
Dickutsby Dynnas rk. 1806-1816 s.436 SSHY#361 16. hlo ylhäältä:
+ ea. Anna Stina Remander s.1746 k.1713
Sivunumero oli väärä, po. 439 (kuva 361). Nimikin on selvästi Maja Stina ja kuolinaika tietysti 1813. Odotamme kiinnostuneina Kimmon jatkoa!
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
25.02.12, 16:48
Palataan vielä Dynnaksen rippikirjaan 1785-1796 s.300:
Stina Jacobsdotter (s. 1761) on naimisissa renki Johan Vincentiussonin (s. 1762) kanssa. Onko tämä myöhempi Nummenkylän kapakoitsijan emäntä I miehensä kanssa?
Rakuuna Jacob Modig (s. 1762) on naimisissa Anna Stina Isacsdotterin (s. 1759) kanssa. Ilmeisesti muuttaneet Tuusulaan. Ovatko tässä Jacob Jacobsson Malmas ja hänen I vaimonsa?
Kannattaa vielä silmäillä myös täydennysrivin nimiä! Piika Maria Jöransdotterin syntymävuodeksi mainitaan 1755.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
25.02.12, 21:38
Tuosta Tikkurilan Dynnaksen leski Maja Stina Remanderista tulee mieleen Jarl Pousarin Genos -artikkelin (1974, s.27-31) "Om släkten Remanders ursprung" teurastaja Johan Jakobsson Remanderin (Pousar 23, Kimmo Vainio 295, 1736-1784) II vaimo, jonka nimeksi Pousar ilmoittaa Anna Kristina Tötterman ja Kimmo Vainio taulussaan "Remander Vihti 02" Maria Kristina Tötterman (1745-1813). Tötterman -suku on kotoisin Lohjan Vähä-Teutarista (Lill-Tötar).
Dynnaksen rippikirjassa 1756-1767 s.251 mainitaan jahtivouti Gustaf Sellströmin puolisona Maria Lång ja rippikirjassa 1767-1784 s.217 Christina Lång (molemmat s. 1728), mikä mielestäni viittaa Jakob Klasson Remaiseen eli Langiin, joka oli Johan Jakobsson Remanderin isä. Sellströmin vaimo voisi mahdollisesti olla Kimmo V:n kaaviosta ehkä puuttuva Maria Kristina Jakobsdotter Lång, joka siis olisi Johan Jakobsson Remanderin sisar eikä vaimo. Mielestäni tämä olisi parempi selitys Maja Stina Remander -nimelle Dynnaksessa. Mitä mieltä, Kimmo V - onko Anna Kristina Tötterman sittenkin oikea Johan Jakobsson Remanderin nimi, kuten omakin kommenttisi vähän viittaisi?
E. Juhani Tenhunen
- Vähä-Teutari on nykyisin ratsuhevostila
E Juhani Tenhunen
26.02.12, 14:35
Jacob Carlsson FrimodiginStina -tyttären perheen hahmottelu on osoittautunut hankalaksi. Tässä tämänhetkinen luonnos:
Christina Jacobsdotter
synt. 1753, kuoll. 13.3.1815 Tuusula [Ruotsinkylä, Johannisberg], haud. 18.5.1815 (HisKi Tuusula haudatut: Stina)
puoliso:
Matts Henricsson
synt. 1749 (DA Tuusula rippikirja 1809-1820 s.5 [kuva 11]), kuoll. 13.2.1825 Tuusula [Ruotsinkylä, Johannisberg], haud. 20.2.1825 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsi 1:
Anders (Mattsson) → Hjerpe (?)
synt. 1780 (DA Tuusula lastenkirja 1798-1808 s.58 [kuva 35]), kuoll. 8.6.1815 Tuusula [Järvenpää, Randala], haud. 11.6.1815 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsi 2:
Anders (Johan) Mattsson → Lönnfors
synt. 9.3.1788 (DA Tuusula rippikirja 1840-1852 s.293 [kuva 314]), kuoll. 24.2.1849 Tuusula [Paijala, Kivimäki torp], haud. 11.3.1849 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsen 2 puoliso 1: vihitty 11.2.1817 Tuusula [Paijala, Klavula] talollisen tytär (HisKi vihityt)
Eva Johansdotter → (Antman)
synt. 17.2.1792 Tuusula [Paijala, Clavala], kast. 19.2.1792 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 18,3,1821 Tuusula [Paijala, Clala], haud. 25.3.1821 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsen 2 puoliso 2: vihitty 30.12.1832 Tuusula [Paijala, Lassila] talollisen tytär (HisKi vihityt: Stina Ersdotter)
Kristina Ericsdotter → (Lassila)
synt. 27.3.1806 Tuusula [Paijala, Lassila], kast. 30.3.1806 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 3:
Gustav Mattsson → Malmström (?)
synt. 1791 (DA Tuusula lastenkirja 1798-1808 s.58 [kuva 35])
lapsen 3 puoliso: vihitty 8.12.1808 Tuusula [Järvenpää] talollisen tytär (HisKi Tuusula vihityt: Gustaf)
Anna Gretha Andersdotter
lapsi 4:
Anna Stina Mattsdotter
synt. 3.1.1793 Tuusula [Ruotsinkylä, Närby torp], kast.4.1.1793 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 5:
Carl Mattsson
synt. 27.3.1795 Tuusula [Järvenpää, Malmkrog], kast. 29.3.1795 (HisKi Tuusula kastetut)
E. Juhani Tenhunen
- Paijalan Lassila tunnetaan nykyisin edistyksellisenä luomumaatilana, joka pyörittää Helsingin Kalliossa osuuskuntamuotoista luomukauppaa Oma Maa
Hei
Kommentteja viestiin Nro 58
Kohta 1 Jos ei ole tullut aikaisemmin huomoiduksi, niin tässä ketjussa olleiden kirjoitusten sisällöstä saa sellaisen kuvan, että ketjun aloittaja olisi sitä mieltä, että Tikkurilassa ollut saman niminen sotilas olisi samaa sukua (sama) Tuusulaan tulleiden henkilöiden kanssa. ?
Kohta 6 Helsingin pitäjä. Arkiston kuvaamista kirjoista (sama sivu kuin SSHYn kirjan sivu 3) löytyy RK 1752-1767 ( I Aa.2, kirjassa myös henkilötietoja vv.1680-1755)
Dynnas kuvasta 167 Drag Anders Nyman, hu Maria Gabrielsdtr, d. Maria Andersdtr. Nimet on ylivedetty. (Muuttanut ilmeisesti jo v. 1752? )
Seuraavaksi on res. Anders Forgman, (Torgman) hu Helena, s. Axell, s. Fredrik.
Dynnas kuva 167 löytyy edellisten lisäksi
Jacob Frimodig, hu Maria Jöransdtr ja dtr Anna Stina Jacobsdt s. 1754
Helsingin pitäjän henkikirjat
1753 Dynnas k 23 res Drag Anders, (He)lena hu. pv 10.12.1752.
1754 Dynnas k 36 res Drag Anders, (He)lena hu. pv 12.11.1753
1756 Dynnas k 42 Drag hu Maria, res Drag hu Anna pv. 18.12.1755
1757 Dynnas k 46 Drag hu Maria, res Drag hu Anna pv 29.11.1756
1758 Dynnas k 6 Drag hu Maria pv 24.11.1757
1759 Dynnas k 6 Drag huMaria pv 19-20.1.1759
1755 veroluetteloa ei ole vielä digitoitu, siitä olisi näkynyt onko Drag hu Maria jo luettelossa.
SAY Hels.pit Dynnas 1760 ei ole rakuunan vaimoa. Onko Maria Jöransdtr kuollut. ?
Sama rippikirja 1752-1767 kuva 367 Dynnas on Jacob Frimodig syntynyt 1743 ja vaimo Maria Johansdtr s.1734.
(Hiskin rullaluettelon mukaan (IAa.1) löytyy vuodet 1730-1751. Tätä ei ole vielä kuvattu.)
SSHYn kuvista RK 1768-1784 kuva 278 Dynnas Afsk. Drag Johan Frimodig 1743 hu Maria Johansdtr 1734.
Sivun alareunassa res Jacob Jacobson Modig s.1758 dtr Maria Jacobsdtr s. 1764
Kohtaan 9 löytyy vähän erilaisia tietoja.
Kyllä Träskändan Malmas on vanhempi. Tuusulan haudatuista löytyy tieto, K. 18.8.1785/21.8 Träskända Malmen Dorothea Thomasdtr. 104 v (ikä voi kyllä olla vähän ylimitoitettu).
Jos on asian suhteen vielä epäilyjä niin arkiston digitoimista,
Tuusulan henkikirjat v. 1786 kuvasta 40 alkaa Träskända ja kuvassa 41 on Malmas. Nybyggare Jacob, Maria moder.
Tuusulan 1781 alkavassarippikirjassa kuva 179 on Träskända (Järvenpää)Malmas. Siellä on merkitty kuolleksi (Hiski) 8.9.1789/11.9 Malmas Nybyggare/ hem värda Jacob Frimodig 69 år
8.5.1805/12.5 Träskända Malmas Enka Maria Jöransdotter 76 år.
Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin katselmuksessa v 1743
Majurin Komppania/ Magnus Wilhelm Sprengsport
Nro 71 Anders Nyman ikä 46 vuotta palvellut 20 vuotta.
Palataan asiaan kun muutamat digiarkistosta puuttuvat henkikirjat on katsottu ja rakuunarykmentin katselmusrullat selattu vuoden 1743 jälkeen.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
26.02.12, 18:26
Kiitos kommenteistasi, Pirkko! Nummenkylässä on kyse Kellokosken ruukkiyhdyskunnan syntyyn liittyvästä uudisasutuksesta. Suvi Niemisen artikkelissa "Kellokosken kartanon ja ruukin alkutaival" (Tuusula-Seuran Aikakirja VII, 1995, s.4-7) kerrotaan, että vv. 1771-1773 paikkakunnalle syntyi 18 uudistorppaa, josta peräti 14 sai asukkaansa Itämaan ulkopuolelta eli IKEAn Smoolannista ja Estelle-prinsessan Itä-Göötanmaalta. Nummenkylän asutuksessa meille tärkeällä Malmaksen uudistilalla oli keskeinen osansa.
Minusta on Kimmo Vainion tapaan lähestulkoon varmaa, että Nummenkylän tienoon asuttajien ja Dynnaksessa eläneen yhden rakuunasuvun välillä on selvä yhteys. Vihdin Lankilan Alatalon ratsutilallissuku patriarkkanaan Carl Classon näyttäisi viitatun perukirjan perusteella kertovan, että vuoden 1720 paikkeilla on syntynyt Jacob -niminen poika, joka on lähtenyt rakuunaksi vuosien 1752-1755 paikkeilla. Tikkurilan Dynnasin rakuuna 71 sotilasnimeltään Jacob Frimodig on vuoden 1762 paikkeilla osallistunut Pommerin sotaan Etu-Pommerissa.
Ainakin 1753-1754 syntynyt Christina Jacobsdotter, myöhempi Nummenkylän krouvarinna, 1757-1758 syntynyt Jacob Jacobsson, josta käytetään ainakin yhdessä Malmaksen rippikirjassa nimeä Frimodig, Maria Jacobsdotter Frimodig, Johanna Jacobsdotter ja Jonas Jacobsson tunnetaan Tuusulassa. Dynnaksen rippikirjoissa mainitaan myös Mårten Frimodig, Catharina Jacobsdotter, (He)lena Jacobsdotter ja (E)lisa(beth) Jacobsdotter, joitten yhteydet Tuusulan Jacobeihin ovat vielä jonkin verran avoimia. Eli henkikirjoista ja muista dokumenteista tarvitaan vielä vahvistusta, kuten totesitkin!
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
26.02.12, 18:41
Pieni korjaus: Jacob -niminen poika on lähtenyt rakuunaksi, todennäköisesti vuoden 1739 paikkeilla. Tikkurilan Dynnasin rakuuna 71 sotilasnimeltään sama Jacob Frimodig on vuoden 1762 paikkeilla osallistunut Pommerin sotaan Etu-Pommerissa, mutta luultavasti tämä henkilö edustaa toista sukua. Sotilasasiakirjojen ikämerkinnät eivät aina ole oikeita.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
26.02.12, 20:11
Kyllä Jacob -rakuunan vaimo Maria näyttäisi olevan elossa koko ajan 1761-1779, vaikka Jacob lakkaakin olemasta rakuunana 1772 ja hävinnee nimenä kuvasta, ks. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=199319 (Digitaaliarkisto SAY Helsingin pitäjä oikeastaan 1761-1779 s. 16; vuoden 1760 tietoja ei mukana). Seuraava rakuuna näyttäisi olevan Johan.
E. Juhani Tenhunen
- Viimeinen Jacobssom, Jonas, syntyi siis 1770-1771
E Juhani Tenhunen
26.02.12, 20:59
Vihdin rippikirjoissa Jacob Carlssonin syntymävuosi on 1730.
SAY s. 16 kertoo 1773 alkaen Marian olevan leskivaimo (en hu), mikä viittaisi isä-Jacobin kuolemaan. Olisiko sitten tämä toinen Johan(?)/Jacob Frimodig syntynyt 1743 ja ollut naimisissa Marian kanssa 1773-1789? Johan -nimisenä hän ei ainakaan olisi Remanen -sukua...Jos kerran meilläkin menee näin paljon aikaa pohdintaan, en ihmettele, jos 1770-luvun papitkin ovat olleet helisemässä;).
E. Juhani Tenhunen
- Osattiin sitä ennenkin!!!
Hei
Kyllä Kellokosken historia on erittäin tuttu. Lainaus Kellokosken Historiankirjasta. ”Laivaston Kamreeri Erik Olander hankki Kellokosken autiotilan itselleen 1768. Perusti uusia torppia 18 ja 14sta tuli asukkaat Ruotsista.”
Osan näiden Ruotsista tulleiden muuttokirjoista olen löytänyt Tuusulasta.
”Olander maksoi 9 perheen matkat ja 5 perhettä maksoi matkansa itse. Saivat siitä hyvästä yhden ylimääräisen vapaavuoden. Ensimmäiset uudisasukkaat tulivat 1771 ja viimeiset 1773. Kellokosken saha on perustettu 1772.”
Omat esi-isät (2) tulivat jostakin Kellokoskelle. Ei ole näiden vuosien aikana varmuudella selvinnyt mikä olisi lähtöpaikka.
Olen saanut kirjasta kopiot Kellokosken myöhemmistä omistajista, Olanderin kirjeestä kuninkaalle ja näistä torpista ja niiden asukkaista. Joitakin erehdyksiä on kirjantekijöille tullut vuosiluvuissa ja nimissä asukkaiden suhteen.
SAY Helsingin pitäjä. Vaikka Dynnasin kohdalla v 1760 ei ole merkintää, niin muilla sivuilla on. 1760 ja 1761 puuttuu vielä digiarkistosta. Alkuperäisestä näkee puuttuuko nimi, vai onko vain unohdettu merkitä SAYn tietoihin.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
27.02.12, 08:46
SAY Helsingin pitäjä. Vaikka Dynnasin kohdalla v 1760 ei ole merkintää, niin muilla sivuilla on. 1760 ja 1761 puuttuu vielä digiarkistosta. Alkuperäisestä näkee puuttuuko nimi, vai onko vain unohdettu merkitä SAYn tietoihin.
Tässä olen eri mieltä. 1760 -sarake on nimittäin varattu taulukon laatijan selventäville reunahuomautuksille.
Minusta siis näyttää, että mahdollinen esi-isämme, rakuuna Jacob Carlsson Frimodig, s. 1730 Vihti [Lankila], on kuollut ennen vuoden 1773 henkikirjan päiväystä Helsingin pitäjässä [Tikkurila, Dynnas] eli samana vuonna kuin hänen 1732 syntynyt ja 28.5.1773 Helsingissä [Viapori] kuollutta sisartaan Helena Carlsdotter Flinckiä. Perunkirjoituksessa 2.12.1773 on tällöin todennäköisesti ollut joku muu kuin teoksen "Bouppteckningar i Helsingfors stad 1679-1808" tapausselostuksessa mainittu rakuuna itse, ja perunkirjoituksen liitteenä on tällöin esitetty Jacobin sukuselvitysvirkatodistukset Vihdistä ja Helsingin pitäjästä, mistä käyvät ilmi puoliso(t) ja jälkeläiset. Tämä paperi osoittaisi aukottomasti, ketkä perheeseen kuuluivat. Koska itse perukirja on säilynyt, myös liitteiden pitäisi löytyä.
Kuka on sitten tämä Johan "Jacob Frimodig", jonka nimeksi Harri Viitala (2011) mainitsee Jacob Thomasberg ja jonka äiti saattaisi olla Malmasissa 104-vuotiaana kuollut 1700 syntynyt Dorothi Eskilsdotter? Tämä Jacob saattaa hyvinkin olla syntynyt 1720 ja kuollut 1789. Oleellista Lankila -kytköksellemme on, onko hän Jacob Jacobssonin oikea isä vai isäpuoli. Jännittävä tutkimusmatkamme menneisyyteen jatkuu!
E. Juhani Tenhunen
Hei
Tuusulan henkik. 1784 Kellokosken torppien jälkeen s 61 löytyi maininta, (vähän epäselvä ja kiireessä luettu, menee suurinpiirtein näin) än tilkomma följande som tänkte att blifva Nybyggare på Byns utemans.
Malms Jacob, Maria mor far gl.
En ole varma pitikö uudistorpparien tehdä kirjallinen sopimus joka vahvistettiin käräjillä, vai miten on toimittu. Keneltä tuli lupa torpan perustamiseen? Joku varmaankin osaa kertoa asiasta paremmin.
Tämän tiedon avulla voisi tulopaikkakin Tuusulaan ehkä selvitä.
Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin katselmus 1.11.1768
Majurin komppania/Majuri Lars Glansenstierna
Dickursby Bde rusth. Axel Wullf (SAYn mukaan Klökas rustholli)
Nro 70 Johan Vesterberg 25 år gl
Dickursby Bde Landmätare Westermark
Nro 71 Jacob Frimodig 32 år gl tjenst 13 år gift
v. 1768 katselmuksesta selviää että Jacob Frimodig on palvellut 13 vuotta, mutta ei vielä sitä onko ollut koko tämän ajan ruodussa 71. Siirot ruodusta toiseen eivät olleet harvinaisia.
Saman rullan lopussa oli Wargiening Tavastehus län Dragone Regementte päiväys5.11.1762 Majurin komppania
Dickursby Nro 70 Jacob Jacobson Antagen den 16.12.1749, 29 år gl
Lisäkommentti, pieni ja huononäköinen, ….........….............? Casseres.
Dickursby Nro 71 Simon Erikson Antagen den 16.2.1761 19 år gl.
Tämä Simon näkyy SAYn sivulla 16 ensin LB Erikin poikana v.1761 ja sitten v.1763 reserviläisenä.
Onko digitoiduissa sotilasrullissa vuodesta 1749 rekrytointirullia, tai löytyykö varamiesrullia ennen vuotta 1762?
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
28.02.12, 12:41
Tuusulan henkik. 1784 Kellokosken torppien jälkeen s 61 löytyi maininta, (vähän epäselvä ja kiireessä luettu, menee suurinpiirtein näin) än tilkomma följande som tänkte att blifva Nybyggare på Byns utemans.
Malms Jacob, Maria mor far gl.
Eli faija on vanha mutta hengissä.
Dickursby Bde Landmätare Westermark
Nro 71 Jacob Frimodig 32 år gl tjenst 13 år gift
v. 1768 katselmuksesta selviää että Jacob Frimodig on palvellut 13 vuotta, mutta ei vielä sitä onko ollut koko tämän ajan ruodussa 71. Siirot ruodusta toiseen eivät olleet harvinaisia.
Ilmeisesti on, koska Kimmo V totesi tuloajaksi 1755.
Saman rullan lopussa oli Wargiening Tavastehus län Dragone Regementte päiväys5.11.1762 Majurin komppania
Dickursby Nro 70 Jacob Jacobson Antagen den 16.12.1749, 29 år gl
Lisäkommentti, pieni ja huononäköinen, ….........….............? Casseres.
Tämä on siis syntynyt 1720, mutta ei ole ainakaan Jacob Carlsson Lankilasta.
Onko digitoiduissa sotilasrullissa vuodesta 1749 rekrytointirullia, tai löytyykö varamiesrullia ennen vuotta 1762?
Vuoden 1770 värväysluettelosta puuttuu valitettavasti Tikkurilan lehti. Kiitos, Pirkko!
E. Juhani Tenhunen
- Onkohan Vähänummen Bouchteista juttua: Johan Emanuel (1817-1852) näyttää valaneen pronssia Pietarissa?
Hei
Suur Tuusulan historia. II (Vammalan kirjapaino 1975)
Seurakunnan perustamisesta Suomen sotaan 1643-1808.
Lainaus s. 14 ” Isossajaossa erotettiin 1782-1783 Järvenpään takametsistä kymmenen Kruunun uudistilaa kukin ½ manttaalia (239 ha). Levon eli Leuhonkylän (Rnro 10) nimi johtui alueella sijainneesta kytömaasta.
Ensimmäinen isäntä oli eronnut Rakuuna Jacob Frimodig nimeltään.Levonkylän rinnakkaisnimi oli Malmas, joka aiheutui nummimaasta. Kun tila halottiin 1800 luvun alussa, nimi Malmas ilmeisesti periytyi toiselle puoliskolle.”
Kun ei kukaan muu ole korjannut, niin korjaan nyt itse. Kyse oli uudistilasta ei torpasta ja ensimmäinen isäntä oli eronnut rakuuna.
Kirjasta löytyneen tiedon avulla saadaan uudistila kartalle oikealle paikalleen, Levon eli Leuhonkylään.
Jostakin vielä tuntemattomasta asiakirjasta on kirjantekijät saaneet tiedon Jacob Frimodigi taustasta, mistä löytyisi?
Poika Jonas Frimodig käytti tätä sukunimeä, näin oli pappi merkinnyt kun Jonas kävi 1797 ehtoollisella.
t. Pirkko
moi taas!
tästä minäkin alkuperäisen alkuperäisen ajatuksen sain, että Dynnasin Jacob Frimodig voisi olla sama/olla yhteyksiä Nummenkylän Frimodigeihin.
Kävin viime kesänä Kaunisnummen maatilamuseossa Kellokoskiseuran kotiseuturetkellä. Siellä oli kirja Kaunisnummen historiassa, jossa oli tarinaa näistä Kellokosken Järvenpäästä erottamisen yhteydessä muodostettujen uudistilojen (joista yksi oli juuri Kaunisnummi) ensimmäisitä uudisraivaajista. Tämän kappeleen oli kirjoittanut sama hlo, joka on tallentanut Tuusulan HisKiin, täydentäen tietoja oman tietämyksensä perusteella. (kts. Hiski)
Olen saanut hänellä apua mm. appiukkoni sukutaustoissa.
Tunnustan, että en aluksi kertonut kaikkia omia tietojani. Ajatus oli, että en johtaisi muita 'samaan harhaan kuin itseäni'. Eli halusin 'toisen käsityksen' teorialleni. Koska tämä haara ei ole esi-isiäni, asia on vain mielenkiintoinen. Mutta erittäin mielenkiintoinen. Ymmärrän erittäin hyvin mahdollisten jälkeläisten terveen kriittisen epäilyn.
Jospa ottaisin yhtettä herra X:n ja kysyisin ?
t. KimmoV
Hei KimmoV
Minäkin tunnustan jotakin. Nämä Frimodigit eivät ole omia esi-vanhempia. Olen ihan muuten vaan sotkeutunut tähän asiaan. Ehkä siitä syystä, kun tiedän aikaisemmista kokemuksista miten hankala tämä Tuusulan seurakunta on. Omat esi-vanhemmat tulivat Kellokoskelle joidentaustasta ei Kellokosken historian kirjoittajatkaan ole saaanet selvyyttä. Siellä on nyt luettavissa ei oikeaan osuneet arviot heidän taustastaan ja elämästä Kellokoskella
Siitä oliko tämä ”testaaminen” paras mahdollinen asian lähestymistapa voidaan olla montaa mieltä. Jospa onkin aiheuttanut vain turhia toiveita ja turhaa tutkimista.
Olisi pitänyt jo aikaisemmin lukea Tuusulan historiankirjaa. Olisi jäänyt turhat hakemiset vähemmälle.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
01.03.12, 17:28
Kiitos joka tapauksessa, Pirkko Holmberg ja Kimmo Vainio! Ehkä Harri Viitalakin on saanut tietojaan tuolta herra X:ltä. Lainataanpa Harrin koostetta (s. 36-37; linkki esitetty aiemmin):
"Levonkytö eli Malmas sijaitsi Nummenkylässä Järvenpään–Kellokosken tien varrella.
Vuonna 1783 eronnut rakuuna Jaakko Jaakonpoika Frimodig (Malmas), syntynyt vuonna 1757 todennäköisesti Helsingin pitäjässä, muutti sinne uudistilalliseksi. Hänen mukanaan tulivat isä Jacob Thomasberg, syntynyt 1720, sekä äiti, veli Joonas Jaakonpoika ja sisar. Molempien poikien tulevat vaimot, Samuel Samuelintyttäret Maria ja Johanna löytyivät Järvenpään Yrjölän RN:o 2 toisesta puolikkaasta.
Vuonna 1800 Tuusulan kirkkoherra ja nimismies määräsivät kirkkokurin valvontamieheksi ja kurinpalauttajaksi paikkakunnalla Jaakko Malmasin (Frimodig), koska siellä oli esiintynyt paljon säädyttömyyttä ja sapatinrikkomista. Jaakon velvollisuutena oli ilmoittaa rikkojat.
Vuonna 1819 Jaakko osti 2/3 Malmasin tilasta ja veljensä Joonas 1/3 tilasta vuonna 1823.
Halkomistoimituksessa vuonna 1863 tila jaettiin kolmeen osaan: Levonkytöön, Keskitaloon ja Malmasiin. Silloisesta 247 hehtaarin kokonaispinta-alasta oli viljeltyä maata 48 hehtaaria. Jaon toteutus vaikuttaa vanhanaikaiselta. Taloille yhteiseksi jätettiin maantien molemmin puolin Sikopiiri (Svinvall) ja tien länsipuolelle Vähänummen rajan ja Malmasin kotipalstan väliin jäävä Vasikkalaidun. Pellot ja niityt jaettiin osakkaille useaksi eri palstaksi. Talojen rakennukset oli todennäköisesti rakennettu tien viereen jo ennen lopullista jakoa, eikä niitä haluttu siirtää muualle. Vielä 1940-luvulla vanhat punaiset asuinrakennukset olivat peräkkäin jonossa tien varrella, kuten ne olivat siinä seisseet jo yli 100 vuoden ajan.
Yhteisomistukseen kuuluvassa Sikopiirissä tapahtui muutoksia vuonna 1883. Tuolloin siitä pakkolunastettiin tien koillispuolelta 1. Uudenmaan pataljoonan toiselle reservikomppanialle ampumarata ja harjoituskenttä sekä tien lounaispuolelta komppanian rakennustontti. Alueen rakennuksissa on viime vuosina toiminut vankisiirtola."
Ymmärtääkseni sisaruksista vanhin - Christina Jacobsdotter (jota olette mielestäni virheellisesti lukeneet Anna Stinaksi) - saapui Tuusulaan jo viimeistään 1780, koska hänen vanhin lapsensa syntyi tuona vuonna.
E. Juhani Tenhunen
oikeasti em. Frimodigien jälkeläinen (ja muistutus: myös Alexis Stenvallille Kaunisnummi oli niin tuttu paikka, että hän kirjoitti siitä runonkin!)
E Juhani Tenhunen
01.03.12, 17:37
Minusta teidän kommenteistanne on oikeasti ollut apua, ja uskon tämän nettidialogin helpottavan monen muunkin seutulaisen pohdinnoissa!
E. Juhani Tenhunen
Hei
Sain arkistossa hyviä neuvoja mistä lähteä hakemaan asiakirjoja joista selviäisi onko Malmasin isännäksi tullut isä Jacob vai poikansa.
(Kirjallinen sopimus kruununtilalliseksi ryhtymisestä).
Olen jättänyt Harri Viitalan tutkimukset ihan tarkoituksella lukematta. Hän on sitä mieltä että entinen rakuuna Jacob on syntynyt 1757.
Katsoin tänään Tikkurilan Dynnaksen henkikirjan v. 1783 Sieltä löytyi Drag, hu Maria, dott Maria, 3 barn, Anna bräcklig. Eikös Marianpitäisi olla vähintään 15 vuotias, kun on nimellä mainittu. Olisi syntynyt joskus 1760 luvulla ja isä olisi syntynyt 1757?
Viitala ei ole huomannut että tällä rakuunalla on jo ainakin 4 lasta.
Hän mainitsee isänä Jacob Thomasbergin.?
Kuitenkin isä Jacobilla on 1781 alkavassa rippikirjassa sukunimi Frimodig ja pojat ovat Jacobsoneja ilman sukunimeä. Isä on myöskin mainitturippikirjassa isännän paikalla ensimmäisenä.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
02.03.12, 10:56
Katsoin tänään Tikkurilan Dynnaksen henkikirjan v. 1783 Sieltä löytyi Drag, hu Maria, dott Maria, 3 barn, Anna bräcklig. Eikös Marian pitäisi olla vähintään 15 vuotias, kun on nimellä mainittu. Olisi syntynyt joskus 1760 luvulla ja isä olisi syntynyt 1757?
Viitala ei ole huomannut että tällä rakuunalla on jo ainakin 4 lasta.
Kiitos, Pirkko! Otan ensin esiin Lankilan Jacob Carlssonin syntymäaikakysymyksen. Vihdin HisKin kastettujen mukaan 24.2.1726 on kastettu poika Jacobus, ja Vihdin rippikirja 1707-1726 s.51 [kuva 58] sisältää maininnan Jacob Carlssonin ehtoolliskäynnistä 1722. Olisiko tämä JC vanhempi kuollut nuorena? Rakuunapalveluksen aloitus 19-vuotiaana 1755 on tällöin normaalia.
Tytär Maria Jacobsdotter on käsitykseni mukaan syntynyt 1767, eli 1783 loppuvuodesta hän olisi ollut 16-vuotias, mikä tukee Dynnaksen henkikirjatietoa. Annaa ei näköjään mainita tyttäreksi. Lapset Christina Jacobsdotter (1754) ja Jacob Jacobsson (1758) ovat 1783 jo lentäneet pesästä, ja jäljellä ovat ilmeisesti Jonas (1770) ja pari muuta lapsiksi luettavaa.
Muistutan vielä Tikkurilan Dynnaksen Rå(g)kullan torpan rippikirjasta 1768-1784 s.219 [kuva 280], missä Jacob Carlsson (1727) oli torpparina ja vaimoksi mainitaan tosin Anna (1728). Tyttäristä (He)lena Jacobsdotter (1753) on naimisissa vävy Gabrielin (1742) kanssa, ja myös Eva Jacobsdotter (1759) ja (E)lisa(beth) Jacobsdotter (1760) mainitaan vastaavalla SAY-sivulla 1779 aikuisina. Koska nimeä "Jacob Frimodig" käytti tällöin toinen "virassa" oleva rakuuna, on ymmärrettävää, että tässä käytetään Jacobin "siviilinimeä" - ja samalla osin paljastetaan Jacobin isä.
Malmasin Jacob Jacobssonin vanhin tiedossa oleva lapsi on esiäitini Johanna Jacobsdotter (1787).
1780-luvulla Keski-Uudellamaalla oli kaksi Eldoradoa, Kellokosken ruukki ja Viaporin rakennustyömaa. Ratsumiehille Tuusulan Järvenpään Kellokosken ruukki tuntui varmasti läheisemmältä. Myös rusthollari-maanmittari Westermarckin suku päätyi viimein Tuusulan Järvenpäähän.
E. Juhani Tenhunen
- Ymmärtääkseni meillä on varsin selkeät syyt olettaa, että Kimmo V:n kuvaus Tuusulan Frimodigien alkuperästä vastaa genealogista nykytietoamme. Tuusulan Frimodigien sukuselvitys jatkuu tarkisteluilla, ja mielestäni voimme tässä vaiheessa kysyä Lankilan em. rippikirjassa ensi rivillä mainitun Lorentz Munckin syntyperästä: mitä tietä hän mahdollisesti polveutuu "oikeista" Munck af Fulkiloista?
E Juhani Tenhunen
06.03.12, 10:13
Ei ole linkkejä Tuusulan kirjoihin, kokeilin joskus mutta ei onnistunut.
Löytyikö Johan Marckin perukirjasta enempää tietoa miehestä?
Tuusulan seurakunnan rulliltakin näyttää löytyvän perukirjoja, olisikohan Jacob Frimodiginkin, joka näyttäisi oikeasti syntyneen 1734 tai 1735:
Rulla TK 328
Perukirjoja I V a 1 1741-1793
Perukirjoja I V b 1 1750-1770
Perukirjoja I V b 2 1771-1790
Perukirjoja I V b 3 1791-1803
Rulla TK 329
Perukirjoja I V b 3 1791-1803
Jägerhornin rykmentistä löytyi vielä yksi Maria Frimodigin nuoruuden avioliitto. Ymmärtääkseni Maria on oikeasti syntynyt 1764 tai 1763, mitä puoltaa myös kuolinmerkintä.
puoliso 1: vihitty 5.1777 Helsinki, Jägerhornin rykmentti [Viapori, Everstiluutnantin komppania] sotilas 105 (DA Sotilassrk Jägerhornin rykmentti rippikirja 1777-1792 [kuva 38]: Maria Frimodig)
Jacob Lindberg
synt. 1741 Elimäki
E. Juhani Tenhunen
- Jacob Frimodig (rakuuna 71) oli palveluksessa 1754-1766, Johan Modig (rakuuna 70) oli kotoisin Karjalohjalta ja oikealta nimeltään Johan Henrichsson, Jacob Jacobsson (vararakuuna 70, s. 1757-1758) käytti epävirallista nimeä Modig, ja hänen seuraajakseen tuli Gustaf Modig (s. 1762)
E Juhani Tenhunen
06.03.12, 14:38
Alla tämänhetkinen näkemykseni Jacob Frimodigin jälkeläisistä poislukien Jacobin ja Jonaksen jälkeläiset:
Dynnas I:1:1
Christina Jacobsdotter
synt. 1753, kuoll. 13.3.1815 Tuusula [Ruotsinkylä, Johannisberg], haud. 18.5.1815 (HisKi Tuusula haudatut: Stina)
puoliso:
Matts Henricsson
synt. 1749 (DA Tuusula rippikirja 1809-1820 s.5 [kuva 11]), kuoll. 13.2.1825 Tuusula [Ruotsinkylä, Johannisberg], haud. 20.2.1825 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsi 1:
Anders Mattsson
synt. 1780 (DA Tuusula lastenkirja 1798-1808 s.58 [kuva 35])
lapsi 2:
Anders (Johan) Mattsson → Lönnfors
synt. 9.3.1788 (DA Tuusula rippikirja 1840-1852 s.293 [kuva 314]), kuoll. 24.2.1849 Tuusula [Paijala, Kivimäki torp], haud. 11.3.1849 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsen 2 puoliso 1: vihitty 11.2.1817 Tuusula [Paijala, Klavula] talollisen tytär (HisKi vihityt)
Eva Johansdotter → (Antman)
synt. 17.2.1792 Tuusula [Paijala, Clavala], kast. 19.2.1792 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 18,3,1821 Tuusula [Paijala, Clala], haud. 25.3.1821 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsen 2 puoliso 2: vihitty 30.12.1832 Tuusula [Paijala, Lassila] talollisen tytär (HisKi vihityt: Stina Ersdotter)
Kristina Ericsdotter → (Lassila)
synt. 27.3.1806 Tuusula [Paijala, Lassila], kast. 30.3.1806 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 3:
Gustav Mattsson
synt. 1791 (DA Tuusula lastenkirja 1798-1808 s.58 [kuva 35])
lapsi 4:
Anna Stina Mattsdotter
synt. 3.1.1793 Tuusula [Ruotsinkylä, Närby torp], kast.4.1.1793 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsi 5:
Carl Mattsson
synt. 27.3.1795 Tuusula [Järvenpää, Malmkrog], kast. 29.3.1795 (HisKi Tuusula kastetut)
Dynnas I:1:2
Catharina Jacobsdotter
synt. 1754 (DA Helsingin pitäjä rippikirja 1756-1767 s.231 [kuva 177])
Dynnas I:1:3
Mårten (Jacobsson) Frimodig
synt. 1757 (DA Helsingin pitäjä rippikirja 1785-1796 s.301 [kuva 265]), kuoll. 22.4.1819 Nurmijärvi [Kirkonkylä], haud. 25.4.1819 (HisKi Nurmijärvi haudatut)
puoliso:
Anna (Andersdotter) → Frimodig
synt. 1764 (DA Helsingin pitäjä rippikirja 1785-1796 s. 301 [kuva 265]), kuoll. 1.5.1837 Nurmijärvi [Kirkonkylä], haud. 4.5.1837 (HisKi Nurmijärvi haudatut)
lapsi 1:
Johan (Märtensson) Frimodig
synt. 1785 (DA Nurmijärvi lastenkirja 1786-1804 s.200 [kuva 104)
lapsi 2:
Maria (Märtensdotter) Frimodig
synt. 1793 (DA Nurmijärvi lastenkirja 1786-1804 s.200 [kuva 104])
lapsi 3:
Gustaf (Mårtensson) Frimodig
synt. 1795 (DA Nurmijärvi lastenkirja 1786-1804 s.200 [kuva 104])
lapsi 4:
Anders (Mårtensson) Frimodig
synt. 1797 (DA Nurmijärvi lastenkirja 1786-1804 s.200 [kuva 104])
lapsi 5:
Anna Gustava (Mårtensdotter) Frimodig
synt ja kast. 18.9.1800 Nurmijärvi [Kirkonkylä] (HisKi Nurmijärvi kastetut)
lapsi 6:
Carl (Mårtensson) Frimodig
synt ja hätäkast. 9.3.1803 Nurmijärvi [Kirkonkylä, Klocks] (HisKi Nurmijärvi kastetut)
lapsi 7:
Albertina Sophia (Mårtensdotter) Frimodig
synt. 1804 Nurmijärvi¨[Kirkonkylä] (DA Nurmijärvi lastenkirja 1786-1804 s.200 [kuva 104])
lapsi 8:
Carl (Mårtensson) Frimodig
synt. 28.3.1811 Nurmijärvi [Kirkonkylä], kast. 30.3.1811 (HisKi Nurmijärvi kastetut), muutt. 28.10.1827 → Pyhäjärvi Ul. (DA Nurmijärvi rippikirja 1819-1829 s.276 [kuva 284])
lapsen 8 puoliso: vihitty 2.1.1848 Vihti [Irjala] piika (HisKi Vihti vihityt)
Anna Elisabeth Lindqvist
synt. 10.2.1818 Vihti (DA Vihti rippikirja 1848-1854 s.462 [kuva 465)
lapsen 8 puolison isätön lapsi:
synt. 10.7.1842 Espoo (Espoo kastetut)
Dynnas I:1:4
Jacob Jacobsson → (Modig)
synt. 1757 Helsingin pitäjä [Tikkurila, Dynnas] (DA Helsingin pitäjä rippikirja 1756-1767 s.231 [kuva 177]), kuoll. 8.9.1844 Tuusula [Järvenpää, Malmas], haud. 19.9.1844 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso (Yrjölä I:1:4): vihitty 10.10.1786 Tuusula [Järvenpää] talollisen tytär (HisKi Tuusula vihityt)
Maria Samuelsdotter
synt. 8.2.1755 Tuusula [Järvenpää, Yrjölä], kast. 9.2.1755 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll.19.6.1812 Tuusula [Järvenpää], haud. 21.6.1812 (HisKi Tuusula haudatut)
Dynnas I:1:5
Maria (Jacobsdotter) (Frimodig) → Wallin
synt. 1763 Helsingin pitäjä [Tikkurila, Dynnas] (DA Helsingin pitäjä rippikirja 1768-1784 s.217 [kuva 278], DA Tuusula rippikirja 1820-1827 s.217 [kuva 229]), kuoll. 26.2.1836 Tuusula [Järvenpää, Malm s.254], haud. 6.3.1836 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso 1: vihitty 5.1777 Helsinki, Jägerhornin rykmentti [Viapori, Everstiluutnantin komppania] sotilas 105 (DA Sotilassrk Jägerhornin rykmentti rippikirja 1777-1792
[kuva 38]: Maria Frimodig)
Jacob Lindberg
synt. 1741 Elimäki (DA Sotilassrk Jägerhornin rykmentti rippikirja 1777-1792 [kuva 38])
puoliso 2:
Johan Marck
kuoll. 1797 (HOLMBERG, Pirkko: Vs: Tuusulan Frimodigit? s.5, #42, 22.2.2012)
lapsi 2:1:
Johan Adolph (Johansson) Marck → Heder → Holmberg
synt. 1785 (DA Tuusula lastenkirja 1798-1808 s.80 [kuva 48]), kuoll. 10.11.1844 Helsinki, haud. 1844
(HisKi Helsinki vihityt: Johan Adolf Holmberg)
lapsen 2:1 puoliso: vihitty 30.1.1814 Tuusula [Järvenpää, Malm] piika (HisKi Tuusula vihityt: Johan Adolf Holmberg, Anna Gustava Ketzer)
Anna Gustava (Carlsdotter) Kätscher
synt. 2.6.1795 Tuusula [Järvenpää, Hårna], kast. 4.6.1795 (HisKi Tuusula kastetut: Getschen)
lapsi 2:2:
Maija Stina (Johansdotter) Marck → Holmberg → Gestrén
synt. 1795 (DA Tuusula lastenkirja 1798-1808 s.80 [kuva 48]), kuoll. 6.6.1855 Tuusula [Järvenpää,
Malm], haud. 17.6.1855 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsen 2:2 puoliso: vihitty 29.9.1812 Tuusula [Järvenpää, Malm] maalarin oppipoika (HisKi Tuusula vihityt: Maria Kristina Holmberg, Gustaf Gesten)
Gustaf (Gester) → Gestrén
synt. 9.7.1784 Tuusula [Yli-Kerava, Labbila], kast. 10.7.1784 (HisKi Tuusula kastetut: Gester), kuoll. 24.9.1857 Tuusula [Järvenpää], haud. 29.9.1857 (HisKi Tuusula
haudatut: Gestrén)
puoliso 3: vihitty 1.7.1798 Tuusula [Järvenpää, Malm] henkivartiorykmentin korpraali
(HisKi Tuusula vihityt, HisKi Hamiltonin rykmentti vihityt)
Isaac Heder
synt. 1770, kuoll. 22.6.1808 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 24.6.1808 (HisKi Tuusula haudatut: Isack)
lapsi 3:1:
Brita Catharina (Isaacsdotter) Heder
synt. 29.1.1800 Tuusula [Järvenpää, Malm], kast. 30.1.1800 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsen 3:1 puoliso: vihitty 26.12.1817 Tuusula [Järvenpää, Malm] pitäjänräätäli (HisKi Tuusula vihityt: Britha Caisa Heder)
Anders Blomqvist
synt. 1794 Porvoo (DA Tuusula rippikirja 1809-1820 s.212 [kuva 231]), kuoll. 11.2.1842 Helsinki
[Allmänna Hospitalet], haud. 1842 (HisKi Helsinki haudatut)
lapsi 3:2:
Anna Lena (Isacsdotter) Heder
synt ja kast. 12.6.1802 Tuusula [Järvenpää, Malm] (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 3.3.1806 Tuusula [Järvenpää], haud. 23.3.1806 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsi 3:3:
Isaak (Isacsson) Heder
synt. 9.4.1804 Tuusula [Järvenpää], kast. 10.4.1804 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 25.4.1885 Tuusula [Järvenpää], haud. 7.5.1885 (HisKi Tuusula haudatut)
lapsen 3:3 puoliso: vihitty 28.6.1827 Tuusula [Järvenpää] talollisen tytär (HisKi Tuusula vihityt: Isaac Heder, Maria Helena Gustafsdotter Lindqvist)
Maria Helena (Gustafsdotter) (Lindqvist) → Heder
synt. 10.11.1806, kuoll. 4.8.1895 Tuusula [s.463], haud. 9.8.1895 (HisKi Tuusula haudatut: Maja Lena Heder)
lapsi 3:4:
Jacob (Isaksson) Heder
synt ja kast. 27.4.1806 Tuusula [Järvenpää] (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 22.2.1851 Tuusula [Järvenpää s.262], haud. 28.12.1851 (HisKi Tuusula kastetut)
lapsen 3:4 puoliso: vihitty 30.11.1826 Tuusula [Järvenpää] karvaajan tytär (HisKi Tuusula vihityt)
Lovisa Kyander
synt. 1799, kuoll. 12.11.1827 Tuusula [Järvenpää], haud. 18.11.1827 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso 4: eronnut sotilas, leski:
Lars Wallin
synt. 1768 (DA Tuusula rippikirja 1820-1827 s.217 [kuva 229]), kuoll. 1.11.1833 Tuusula [Järvenpää, Malm s. 254] (HisKi Tuusula haudatut)
Dynnas I:1:6
Jonas Jacobsson → Malmars
synt. 1770 Helsingin pitäjä [Tikkurila, Dynnas] , kuoll. 2.4.1829 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 12.4.1829 (HisKi Tuusula haudatut)
puoliso (Yrjölä III:1:6): vihitty 16.6.1795 Tuusula [Järvenpää] talollisen tytär (HisKi Tuusula vihityt)
Johanna Samuelsdotter
synt. 22.9.1762 Tuusula [Järvenpää, Yrjölä], kast. 23.9.1762 (HisKi Tuusula kastetut), kuoll. 20.11.1828 Tuusula [Järvenpää, Malm], haud. 23.11.1828 (HisKi Tuusula haudatut)
Kaikki kommentit otetaan mielihalulla vastaan!
E. Juhani Tenhunen
Hei
Katsoin Jägerhornin rykmentin rippikirjan.
Sotilas Nro 103 Jacob Lindberg s.1741, vaimo Maria Frimodig nimen jälkeen lukee i Ithis. Iitissä on syntynyt 17.6.1745 Maria Andersdtr Frimodig. On vihitty Hiskin mukaan Iitissä 23.12.1764. Hiskin kastetuista löytyy heille lapsia ja myöhemmissä kastemerkinnöissä on maininnat värf.sold. Jacob Lindberg.
Helsingistä ei Hiskistä löytynyt vihityistä .5.1777 mainitsemaasi vihkitietoa. Ei olisi muutenkaan mahdollista kun Maria olisi vasta 10, 13 tai 14 vuotias.
Nylands och Tavastehus län Drag.reg Major. Comp. 6.3.1780
Nro 71 Dickursby& Nro 74 Fastböle Nro 36 Jacob Modig 23 år f. Helsinge socken ogift 17.1.1774 (otettu ruotuun?)
Står till nästa vacantering. Karlen dugtig, approbenes.
Tämä Jacob Modig on ollut aikaisemmin Nro 35 Finno & Nro 36 Frisans ruotujen sotilaana ja saanut siirron.
Ruodut Nro 35 Finno& Nro 36 Frisans, Nro 18 Anders Kaija af.... till ordinarie Dragon för Nro 36 den 19.10.1779 nummeran vacant.
Espoon rippikirjasta Frisans löytyy sotilas Anders Kaija uudella sotilasnimellä Fritz. Entinen ruotu Nro 18.
Tämä on pakko kerrata , varamies ruodussa Nro 70 Jacob Jacobson on otettu varamieheksi 16.12.1749 (29v) ja erotettu katselmuksessa 5.11.1762. Tälle varamiehelle ei ole merkitty mitään sukunimeä. Ruotuun Nro 70 on katselmuksessa 1.11.1768 merkitty sotilaaksi Johan Vesterberg.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
07.03.12, 15:02
Kiitos, Pirkko, Maria Frimodigeja oli tuolloin siis muitakin!
Tsekkaatko vielä tarkkalukuisena Luetteloita 1775-1806 55002 VRR 398 [kuva 481] vuodelta 1789. missä puhutaan Tikkurilan Gustaf Modigista, 25 v, 5 vuotta palveluksessa?
Helsingin henkikirjoista Pirkko oli aiemmin löytänyt Johan Marckin, joka on ilmeisesti palvellut laivastossa. Onkohan laivaston sotilaitten arkistotietoja vielä digitoitu Suomessa tai edes Ruotsissa?
Minusta näyttäisi siltä, että karjalohjalaisen rakuuna 70:n Johan (Henrichsson) Modigin perhe asui Johanin kuoleman jälkeen Dynnasissa pitkälti "yhteistaloudessa" rakuuna 71:n (Jacob Frimodig) väen kanssa.
Marian III aviomiehen Lars Wallinin I puolisoa ei vielä ole löytynyt.
E. Juhani Tenhunen
- Täytyy tunnustaa: sukuhistoria koukuttaa!!!
moi taas !
työt rupeavat haittaamaan harrastusta !!
mutta muutama kommentti Vihdin Lankilan rippikirjaan:
---
Otan ensin esiin Lankilan Jacob Carlssonin syntymäaikakysymyksen. Vihdin HisKin kastettujen mukaan 24.2.1726 on kastettu poika Jacobus, ja Vihdin rippikirja 1707-1726 s.51 [kuva 58] sisältää maininnan Jacob Carlssonin ehtoolliskäynnistä 1722. Olisiko tämä JC vanhempi kuollut nuorena?
---
Mielestäni siinä lukee Jacob Claeson eli olen pitänyt tätä Klas Remasen poikana, Helsingin (vene)ajomies Jaakob Langina[264], s.1696 k.1739 Helsingissä. Pari riviä hänestä ylempänä on Carl bonde, Klas Remasen poika Karl Remanen[263], Jacob Frimodigin isä.
Saman sivun ylälaidassa on vuodet 1707- ja siellä Lorenz(?) Munckin jälkeen Claes Carlsson[260] ja vaimonsa Elin Hendricsdr.[262], sitten Karl Claesson[263], Anna Claesdr ja Maija Claesdr. Hiukan alempana sitten Jacob Claesson [264].
Suur-Tuusulan Historia II s.13-14
"Alue (Kellokoski) irroitettiin Järvenpäästä v.1771"
"Isossajaossa erotettiin 1782-83 Järvenpään takametsistä 10 kruunun uudistilaa, kukin 1/2 manttaalia"
"Levon- eli Leuhonkydön (Nro10) ... Ensimmäinen isäntä oli eronnut rakuuna, Jacob Frimodig nimeltään. Levonkydön rinnakkaisnimi oli Malmas.."
"Koiranoojan (Nro12) ensimmäinen viljelijä oli entinen rakuuna Jonas Botberg"
Tuusulan Aikakirjan (VII?) mukaan Kellokosken rajankäynnin teki Nils Westermarck. Olisiko tehnyt myös uudistilojen erottamisen.
Tilat muodostettiin 1782-83. 1783 erosivat palveluksesta sekä rakuuna #71 Jacob Frimodig että vararakuuna Jacob Modig.
Jonas Botberg oli rakuuna #89 Helsingin Botbystä, pääkatselmusluettelon 1767 mukaan
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15378&pnum=149
34 vuotias
Pääkatselmusluettelon 1789 mukaan uusi rakuuna #89 ollut palveluksessa 7 vuotta, joten edellinen (Jonas Botberg?) olisi eronnut n. 1782.
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8206908
Ja lopuksi vielä:
Varamiesluetteloissa n. 1778 jälkeen vararakuunoilla (oli yksi kahta rakuunaa kohti) oli oma numeronsa. Vararakuuna #35 oli rakuunoiden #71 ja #74 varamies. Vastaavasti Espoon rakuunoiden #35 ja #36 vararakuuna oli #18. Eli vararakuunan numero oli noin puolet vars. rakuunoiden numeroista.
t. KimmoV
E Juhani Tenhunen
09.03.12, 21:04
Kiitos, Kimmo!
Pidän mahdollisena, että Jacob Carlsson ja Jacob Jacobsson olisivat jossain vaiheessa olleet avustamassa myös maanmainion Kuninkaan kartaston laadinnassa. Timo Alasen artikkelissa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 5005, 1989, s. 12) olevan vuodelta 1794 peräisin olevan karttakuvan mukaan Tuusula rekognisoitiin v. 1780, jolloin Christina Jacobsdotterin I lapsi syntyi.
E. Juhani Tenhunen
Hei
Sotilasrullista löytyy Wargiernigs Manskapet, Majoren comp. 23.1.1756
Nro 71 Dickursby Anders Nyman eronnut 26.7.1754
Nro 71 Dickursby Jacob Frimodig 20 år gl gift Nyland Skomakare, Rekryt26.7.1754
Kun siviiliammatti oli Suutari niin olisiko tullut ruotuun omalla nimellä.
On sama Jacob Frimodig jonka vaimo oli Maria Jöransdtr ja tytär Anna Stina s. 1754.
Recrytering, Majoren comp. 16.2.1761
Nro 71 Dickursby Simon Wicksten 17 år gl Nyland
Besicktnings och Cassation Munsterrulla, Majoren comp. 22.12.1761
Nro 70 Dickursby Carl Dahlberg 48v 23 v. Palv. Nyland antagen 1.12.1748
En vielä ehtinyt katsoa näitä rullia loppuun saakka, eli kuinka monta miestä näihin kahteen ruotuun on rekrytoitu. (Vuodesta 1754 vuoteen 1783).
Uudenmaan maakirjoja mistä voisi löytyä myös Tuusula ei ole mikrofilmeillä. Niitä voi katsoa alkuperäisistä kirjoista Kansallisarkistossa. Saa tilaamalla katsottavaksi. Ne digitoidaan vasta sitten kun mikrofilmeiltä löytyvät henkikirjat ja maakirjat ym. on kuvattu.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
10.03.12, 12:23
Sotilasrullista löytyy Wargiernigs Manskapet, Majoren comp. 23.1.1756
Nro 71 Dickursby Anders Nyman eronnut 26.7.1754
Nro 71 Dickursby Jacob Frimodig 20 år gl gift Nyland Skomakare, Rekryt26.7.1754
Kun siviiliammatti oli Suutari niin olisiko tullut ruotuun omalla nimellä.
On sama Jacob Frimodig jonka vaimo oli Maria Jöransdtr ja tytär Anna Stina s. 1754.
Minä olen jatkuvasti lukenut tyttären nimeksi Christina, ja luen edelleen:p:
Tässä olisi peruste, miksi v. 1734 syntynyt Anders Carlsson olisi astunut ruotuun vasta 20-vuotiaana: hän on ensin ollut suutarin oppipoikana, tehnyt kisällinäytteen, saanut suutarin arvon ja ottanut käsityöläissukunimen.
E. Juhani Tenhunen
sotilassaapasnahalla vaurastuneen kauppaneuvoksen pojanpoika
Moi !
muutama kiinnostava löytö, jotka on jo aikaisemmin esitetty. Mutta tässä uudelleen.
Tämä rakuuna #89 Helsingen Botbyn Rånsista siirtyi siis n. 1783 uudisviljelijäksi Tuusulan Järvenpään (Nummenkylän) Koranojan/Bertas/Bergas uudistilalle nro12. Hänet löytää UHRR Majurin komppanian katselmusrullasta v.1767 rakuunana #89 maininnalla 34v 12 palvelusvuotta (otettu siis palvelukseen 1775 olessaan 22 vuotias). Edellinen rakuuna Henric Rönnqvist oli kuollut samana vuonna eli siis 1755.
Voisiko tämä rakuuna Henric Rönnqvist ollakin se perunkirjoituksessa 1777 mainittu Jacob Frimodigin rakuunavelivainaa ?? Aikaisempi löytöni Hausjärven Ryttylästä perustuu vain samaan nimeen ja ammattiin.
Joka tapauksessa samalla sivulla on Botbyn Domarsin rakuuna #88 Jöran Råberg, merkattu kuolleen 1765. Rippikirjassa 1745-55 Botby, Domars löytyy sivun alaosasta Drag? Jöran Jörans elle Råberg. Tämä alapuolelta "dragons mor Dorothea Eskilsdr". Ilmeisen sama Dorthea löytyy sitten 1756 Dynnasista rakuuna Jacob Frimodigin yhteydessä.
Tuusulan Järvenpään Malmaksessa kuolee 104? vuotias Dorothea Thomasdr
http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8205707
Sama patronyymi löytyy myös kuolleiden luettelossa, mutta rippikirjassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=934&pnum=179
lukee kyllä yliviivattunakin mielestäni ennemmin Eskilsdr kuin Thomasdr.
Voisi vaikuttaa siltä, että rakuuna #88 Jöran Jöraninpoika Råberg ja Jacob Frimodigin vaimo Maria Jöranintytär olisivat voineet olla veli ja sisar. Äiti Dorothea Eskontytär oli siirtynyt tyttären hoiviin pojan kuollessa 1765.
t. KimmoV
Hei
Siinä onkin hakemista missä Jacob on ollut suutarin opissa ja missä on asunut ja missä rekrytoitu.
Vielä en ole löytänyt Majurin komppanian v.1754 rekrytointirullaa. Varamiesrulla Majurin komppaniasta löytyi, päivätty 22.1.1754 mutta siinä ei ollut Jacob Frimodigia.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
10.03.12, 17:39
Tämä rakuuna #89 Helsingen Botbyn Rånsista siirtyi siis n. 1783 uudisviljelijäksi Tuusulan Järvenpään (Nummenkylän) Koranojan/Bertas/Bergas uudistilalle nro12. Hänet löytää UHRR Majurin komppanian katselmusrullasta v.1767 rakuunana #89 maininnalla 34v 12 palvelusvuotta (otettu siis palvelukseen 1775 olessaan 22 vuotias).
Voisiko tämä rakuuna Henric Rönnqvist ollakin se perunkirjoituksessa 1777 mainittu Jacob Frimodigin rakuunavelivainaa ?? Aikaisempi löytöni Hausjärven Ryttylästä perustuu vain samaan nimeen ja ammattiin.
Joka tapauksessa samalla sivulla on Botbyn Domarsin rakuuna #88 Jöran Råberg, merkattu kuolleen 1765. Rippikirjassa 1745-55 Botby, Domars löytyy sivun alaosasta Drag? Jöran Jörans elle Råberg. Tämä alapuolelta "dragons mor Dorothea Eskilsdr". Ilmeisen sama Dorthea löytyy sitten 1756 Dynnasista rakuuna Jacob Frimodigin yhteydessä.
Tuusulan Järvenpään Malmaksessa kuolee 104? vuotias Dorothea Thomasdr http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8205707
Sama patronyymi löytyy myös kuolleiden luettelossa, mutta rippikirjassa
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=934&pnum=179 lukee kyllä yliviivattunakin mielestäni ennemmin Eskilsdr kuin Thomasdr.
Voisi vaikuttaa siltä, että rakuuna #88 Jöran Jöraninpoika Råberg ja Jacob Frimodigin vaimo Maria Jöranintytär olisivat voineet olla veli ja sisar. Äiti Dorothea Eskontytär oli siirtynyt tyttären hoiviin pojan kuollessa 1765.
Tärkeä havainto, ja jos se pitää, voinemme jäljittää myös Suomen Asutuksen Yleisluettelon sekä henki- ja maakirjojen avulla sukujuuriani myös taaksepäin nyky-Helsingin Vartiokylästä!
Pommerin reissun seurakunnassa 1762 (ks #58) Johan Remanderin (n:o 8) alla saattaisi olla myös Johan Marck, ellei kyseessä ole oikeasti Johan Manck (n:o 9). N:o 71 on Jacob Frimodig ja n:o 89 siis Jonas Botberg, liekö Vartiokylän Linnavuoren väkeä?
E. Juhani Tenhunen
- Aina vain jännempää, ja taas ollaan suunnittelemani valtakunnallisen pyörämatkailureitistön maisemissa!!!
E Juhani Tenhunen
10.03.12, 17:44
Vielä en ole löytänyt Majurin komppanian v.1754 rekrytointirullaa. Varamiesrulla Majurin komppaniasta löytyi, päivätty 22.1.1754 mutta siinä ei ollut Jacob Frimodigia.
Ei, koska Jacob oli rekrytoitu varsinaiseksi rakuunaksi.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
10.03.12, 19:22
Nykyisin Starana tunnettu Helsingin kaupungin toimintayksikkö on julkaissut Julia Donnerin historiaselvityksen (1998) pohjalta v. 2007 varsin hyvän Puotilan kartanon esittelyjulkaisun (http://www.hel2.fi/HKR/julkaisut/2007/Puotilan_kartano_2007_15.pdf).
SSHY:n Digiarkiston jäsensivujen Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin vuoden 1735 pääkatselmusluettelossa (WA 1234, kuva 143) näkyy Vartiokylän rakuunoissa tuttuja sukunimiä:
n:o 88: Arfvid Råberg, 39 v, naimisissa, ilmeisesti Råånsin talosta eli nykyisestä Puotilan kartanosta
n:o 89: Matts Rönquist, 33 v, naimisissa, 10 v palvelusta
E. Juhani Tenhunen
Hei
Kirjoitanko epäselvästi vai missä on nyt vikaa? Tämä oli nimenomaan Majurin komppanian varamiesrulla ( Wargierings) päivätty 23.1.1756. Siinä mainitaan, että edellinen ruodussa vakituisena ollut Anders Nyman on eronnut palveluksesta 26.7.1754. Jo puolitoista vuotta aikaisemmin tätä katselmusta. (Oli jo v 1743 sotilaana tässä ruodussa ja oli palvellut silloin jo 20 vuotta.)
Seuraava ruodussa Nro 71 on Jacob Frimodig, rekrytointi/ruotuun otto olisi ollut 26.7.1754.
Sitä Majurin komppanian värväysluetteloa vuodelta 1754 missä näkyisi Jacob Frimodig ei ole vielä näköpiiriin tullut.
On kerrottu että SSHY on digikuvannut sotilasrullia. Itse olen käynyt arkistossa lukemassa mikrofilmeiltä tietoja. Onko siitä ollut mitään hyötyä niin sitä voi nyt jäädä miettimään.?
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
10.03.12, 19:54
Kyllä vuoden 1754 majurin komppanian värväysluettelo, missä n:o 71 on Jacob Frimodig, löytyy SSHY:n jäsensivuilta, kuten olen aiemminkin maininnut (rulla 55004 URR400): Luetteloita 1751-1768 kuva 407.
E. Juhani Tenhunen
- Jäsenyys kannattaa, ehdottomasti!!!;)
Hei
Jos vuoden 1754 rekrytointi todella löytyy rullasta 55004 niin voitko kertoa mikä on päivämäärä, paikkakunta ja mikä on Majurin nimi. Onko siinä tarkempia tietoja Johan Frimodigista, esim. patronyymi, ikä, kotipaikkakunta, ammatti. Mikä on rekrytointi päivämäärä.
Tässä rullassa on tietoja monelta paikkakunnalta. Raseborg comppani, Öfre Hollola comppani, Nedre Hollola Comppani , Sääksmäki comppani, Lif comppani, Majoren comppani. Myös Infanteri regementte jotka on jalkaväen luetteloja. Nämä nyt ulkomuistista kerrottuna. Kaikki toistuu sitten vuosittain. Jos haluaisin katsoa tätä filmiltä niin Majurin nimi olisi hyvä tietää. Turhan hankalaa ruveta filmiltä laskemaan yli 400 sivua.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
11.03.12, 07:59
Jos vuoden 1754 rekrytointi todella löytyy rullasta 55004 niin voitko kertoa mikä on päivämäärä, paikkakunta ja mikä on Majurin nimi. Onko siinä tarkempia tietoja Johan Frimodigista, esim. patronyymi, ikä, kotipaikkakunta, ammatti. Mikä on rekrytointi päivämäärä.
Rullassa näyttäisi tosiaan olevan 1257 kuvaa. Jacob Frimodig todetaan rekrytointipäivänä 26.7.1754 20-vuotiaaksi uusmaalaiseksi naimisissa olevaksi suutariksi. Patronyymiä ei mainita. Majuri on ilmeisesti allekirjoittaja Gustaf(?) Gyllenborg. Lisäluonnehdinnoista voi itse ottaa selvää.
E. Juhani Tenhunen
- Eli vahvistan samalla KimmoV:n antamat tiedot...
Hei
Oletko itse katsonut tästä kuvasta 407 löytyvät tiedot. Mainitset samat asiat mitkä aikaisemmin kirjoitin. Voisitko katsoa muutaman kuvan taaksepäin mistä tämä Majurin komppaanian Varamiesluettelo alkaa.Päiväys on Helsinki 23.1.1756
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
12.03.12, 12:16
Oletko itse katsonut tästä kuvasta 407 löytyvät tiedot. Mainitset samat asiat mitkä aikaisemmin kirjoitin. Voisitko katsoa muutaman kuvan taaksepäin mistä tämä Majurin komppaanian Varamiesluettelo alkaa.Päiväys on Helsinki 23.1.1756
Olen, vähintään kahteen kertaan! Ymmärtääkseni "värgherings catalog" on nimenomaan värväysluettelo eikä varamiesluettelo, ja samaa mieltä on ollut myös SSHY:n ao. rullan sisällysluettelon minulle tuntematon tekijä. Varamiesluetteloita saatettiin tehdä useampikin vuodessa, kun taas tarkempi värväysluettelo allekirjoitettiin tässä tapauksessa vasta 23.1.1756. En pidä tätä mitenkään omituisena, allekirjoitetaanhan tilinpäätöksetkin vasta tilikauden jälkeen.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
12.03.12, 12:39
Selvennykseksi: vuoden 1754 majurin komppanian värväysluettelo (saman rullan kuva 314) on varustettu Gustaf Gyllenborgin ja Jägerhornin allekirjoituksilla 22.1.1754 eli puoli vuotta ennen Jacob Frimodigin värväystä. Allekirjoitus on aina dokumentin lopussa, eli Pirkon ohje "taaksepäin menosta" on tässä mielessä virheellinen.
E. Juhani Tenhunen
Hei
Voisitko mahdollisesti katsoa aikaisempien vuosien tapahtumia. Olen löytänyt mf 55004 rullasta tällaisia tietoja.
Majoren comppani till rekrytering päiväys Helsingfors 27.5.1751
Recrytering rulla Majorens comppani päiväys Helsingfors 2.3.1752
Wargierings manskapet Majoren comppani päiväys Helsingfors 3.5.1752
Wargierings rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 5.-6.3.1753
Wargierings rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 22.1.1754
Wargierings rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 23.1.1756
Seuraavista kirjauksista löytyy.
Rekrytering rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 19.1.1759
Rekrytering rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 11.2.1760
Recrytering rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 16.2.1761
Näillä kahdella tavalla on näitä Majurin komppanian katselmuksia merkitty.
Siihen en pysty vaikuttamaan miten nämä digikuvat on nimetty.
Tämän pidemmälle en ole vielä ko. rullaa katsonut.
Tämä Recrytering tarkoittaa rekrytointia (tai kotoisammin värväystä) mitä sanaa suomenkielessäkin käytetään. Vanhan sanakirjan mukaan sana Rekryytti (ranskaa) on (sotilas)alokas.
Majurin komppanian aikaisempia rekrytointeja löysin vain pv. 27.5.1751 ja pv 2.3.1752. Jos näistä ei löydy jostain ruodusta Jacob Frimodigia niin sitten on katsottava muiden joukko-osastojen luetteloja.
RK 1745-1755 kuva 3 Tikkurilan Dynnaksen sivulle on merkitty Drag Jacob Frimodig, vaimo ja tytär. Tästä voi päätellä että on ollut reserviaikana ehkä jossain muualla.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
12.03.12, 15:38
RK 1745-1755 kuva 3 Tikkurilan Dynnaksen sivulle on merkitty Drag Jacob Frimodig, vaimo ja tytär. Tästä voi päätellä että on ollut reserviaikana ehkä jossain muualla.
Kimmo V:tä lainaten näyttäisi, että 1733-1734 syntynyt Jacob on mennyt suutarinoppiin n. 15-vuotiaana, avioitunut n. 18-vuotiaana 1752 Vartiokylän Råånsin 1728-1729 syntyneen rakuunan tyttären Maria Jöransdotter Råbergin kanssa ja saanut ensimmäisen tyttärensä Christina Jacobsdotterin (s. 1753) ennen kisällinäytteensä hyväksymistä. Valmiina suutarina hän olisi sitten pestautunut Tikkurilan Dynnasin rakuunaksi n:o 71. Nimenvalintaan on saattanut vaikuttaa rakuuna n:o 70, Karjalohjan Kuusiasta kotoisin ollut Johan (Henrichsson) Modig. Jos Jacob olisi ollut varamiehenä ennen rakuuna-aikaa, tästä olisi mielestäni ollut maininta värväysluettelossa.
Kukahan on ollut pitäjänsuutarina 1740-50-lukujen Vartiokylässä?
E. Juhani Tenhunen
- Helsingin Vartiosaaresta löytyy sattumoisin vuodesta 1751 alkaen Vartiokylän Råånsin tilaan kuulunut saaren halki ulottuva leveä kaistale, minne on mahdollisesti jo tuolloin syntynyt nykyisin Vådön torppana tunnettu raivio (ks http://www.hel2.fi/ksv/Aineistot/Projektialueet/vartiosaari/vartiosaari_maisemaselvitys_2011.pdf). Täälläkö Jacob ja Maria ovat käyskennelleet nuorina rakastavaisina?
E Juhani Tenhunen
12.03.12, 16:07
Vartiosaaren "Vådön torpan" alue on kuvattu 2009 ilmestyneessä AtlasArtin kustantamassa sekä Erkki-Sakari Harjun ja Heikki Tiilikaisen toimittamassa teoksessa "Kuninkaallinen merikartasto 1791-1796. C.N. af Klerckerin johtama kartoitustyö Suomenlahdella" sivuilla 61 ja 66, jotka kuuluvat kartoitustyön I vaiheeseen (1776-1780). Vartiosaaren rekognosointi puuttui vielä Kuninkaan kartastosta. Varsinaista viljelyalaa tuskin vielä oli, mutta vihreäksi merkitty rantaniitty oli todennäköisesti jo talvirehua tuottamassa. Vartiosaaren maisemakuvauksen pienipiirteisyys saattaa viitata siihen, että tuolloin vielä rakuunana olleella Jacob Frimodigilla on mahdollisesti ollut osuutensa tässäkin kartoitustyössä.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
12.03.12, 17:01
Palataan vielä Helsingin pitäjän rippikirjaan 1745-1755 I s. 18 [kuva 18] eli Vartiokylän Rånsiin: sieltä näyttäisi löytyvän renki (?) Jacob(?) Carlsson Rönnquist, joka näyttäisi avioituneen piika Maria Påhlsdotter Bäckströmin kanssa ja saaneen tyttären Anna Catharina (Jacobsdotterin) ilmeisesti 1753(?).
Olisiko rakuunaveli Henrichin sotilasnimeä Rönnqvist aluksi käyttänyt Jacob siis saanut ensin heiveröiseksi jääneen Anna Caisan, jonka äiti olisi sitten kuollut, minkä jälkeen hän olisi avioitunut uudelleen Vartiokylän seuraavan rakuunan tyttären Maria Jöransdotter Råbergin kanssa?
Ylempänä mainitaan (d = rakuuna?) Jöran Michelssonin siirtyneen Herttoniemeen 1751, mutta Herttoniemessä tästä mainitaan vain lyhyesti.
E. Juhani Tenhunen:D:
- Totta vai visiota: siinäpä kysymys!!!
E Juhani Tenhunen
12.03.12, 18:29
Voisitko mahdollisesti katsoa aikaisempien vuosien tapahtumia. Olen löytänyt mf 55004 rullasta tällaisia tietoja.
Majoren comppani till rekrytering päiväys Helsingfors 27.5.1751
Recrytering rulla Majorens comppani päiväys Helsingfors 2.3.1752
Wargierings manskapet Majoren comppani päiväys Helsingfors 3.5.1752
Wargierings rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 5.-6.3.1753
Wargierings rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 22.1.1754
Wargierings rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 23.1.1756
Rekrytering rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 19.1.1759
Rekrytering rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 11.2.1760
Recrytering rulla Majoren comppani päiväys Helsingfors 16.2.1761
Majurin komppanian aikaisempia rekrytointeja löysin vain pv. 27.5.1751 ja pv 2.3.1752. Jos näistä ei löydy jostain ruodusta Jacob Frimodigia niin sitten on katsottava muiden joukko-osastojen luetteloja.
Annan kuvanumerot ja selitykset 72-värväyksistä majurin komppaniassa:
27.5.1751: 11-15 värväysluettelo
2.3.1752: 151-155 värväysluettelo
3.5.1752: 189-196 varamiesluettelo
6.3.1753: 294-299 varamiesluettelo
22.1.1754: 313-314 värväysluettelo
23.1.1756: 404-409 värväysluettelo, 407 Jacob Frimodig
24.1.1756: 470-477 varamiesluettelo, 477 Anders Nyman
20.1.1759: 518-520 värväysluettelo
11.2.1760: 573-581 varamiesluettelo, 577 Anders Strömmer
11.2.1760: 598-600 värväysluettelo
11.2.1760: 628-632 varamiesluettelo
16.-17.2.1761: 688-691 varamiesluettelo, 690 Simon Jönsson Wikstén
16.-17.2.1761: 732-735 värväysluettelo, 734 jäi minulle epäselväksi
E. Juhani Tenhunen
- Huh huh:mad:
Hei
Ihan aluksi pitää kysyä oletko lukenut nämä tiedot SSHYn kuvaluettelosta vai katsonut tiedot katselmuksien alusta?
Eikös nyt pitäisi kuitenkinensin selvitää mistä Jacob Fimodig on kotoisin (tullut Helsingin pitäjään), eikä mennä asioiden edelle. Kun ei ole vielä mitään tietoa missä Jacob on ollut suutarin opissa ja kisällintyön suorittanut.
Karjalohja on aika kaukana Helsingin pitäjästä, en nyt heti keksi miten siellä ollut Johan Modig olisi voinut vaikuttaa nimen valintaan. Karjalohjan suutareista ei ole mitään tietoa, mutta kirjathan on digitoitu. Itse en kuitenkaan lähde niitä selaamaan.
Ei se ollut mikään turha neuvo katsoa varamiesluettelon alkusivua. Sieltä pitäisi löytyä myös Majurin nimi. (Myös yksi sivu ennen varsinaisen luettelon alkua.)
Uuudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin rippikirjassa 1761-1762 kuvasta 31 lähtien on Majurin komppania. Majurin nimeä ei ole mainittu, muu päällystö kuitenkin.
Lieut. Nils Thorvigge
Cornet Lorentz Munk
Fältväbeln Carl Gustav Silvius
Sergeant Johan Thorvigge
Munsterskifare Johan Sillman
Four. Nils Burtz
Corp. Johan H. Schrey
Corp. Isac Lindberg
Corp. Johan Mattens ym.
Samaan tapaan pitäisi olla lueteltuna näissä rekrytointi ja varamies katselmuksissa päällystön nimet ennen varsinaista miehistön luetteloa.
Millä konstilla saisin huomion kiinnittymään siihen seikkaan ettei v. 1754 rekrytointipaikkaa ole vielä tiedossa. Jos tarkkaan katsotaan niin Majurin komppanian rekrytoinnit Helsingissä on useimmiten tapahtuneet vain alkuvuodesta.
t. Pirkko
moi taas!
Tuolla Pommerissa oli vain osa (tosin suurin osa) UHRR rakuunoista ja myös vain osa upseereista. SSHY luetteloissa on rekrytointi- ja vakamiesluetteloiden lisäksi myös 'vakinaisten' luetteloita 1761-62. Näissä on luetteloitu kotiinjääneitä rakuunoita.
Majurin komppanioiden päällikkö ei aina ollut arvoltaan majuri, vaan voi olla ehkäpä kapteenista everstiluutnanttiin. Jo siihen aikaan vakanssi ja arvo poikkesivat toisitaan. Kapteeni majurin vakanssilla sai kapteenin palkan ja kapteeni luutnantin vakanssilla luutnantin palkan.
Tuossa 23.1.1756 päivätyssä rekrytointiluettelossa (kuva 407) mainitaan, että Jacob Frimodig on otettu 'väliaikaisesti' (interime) 26. Juli 1754 Anders Nymanin tilalle. Tarkemmin Anders Nyman on väliaikaisesti (jotakin) ja samana päivänä tilalle otettu Jocob Frimodig, 20 v. Teksti on aika epäselvää.
---
Millä konstilla saisin huomion kiinnittymään siihen seikkaan ettei v. 1754 rekrytointipaikkaa ole vielä tiedossa. Jos tarkkaan katsotaan niin Majurin komppanian rekrytoinnit Helsingissä on useimmiten tapahtuneet vain alkuvuodesta.
---
Vuoden 1754 rekrytointiluettelo on tammikuulta eikä 1755 ole ainakaan ao. filmirullalla, joten ehkä tämä väliaikainen värväys vahvistettiin vasta 1756 ?
Eikä perässä oleva teksti 'skomakare' tarkoita varmaankaan sitä, että olisi suorittanut 'suutaritieteiden maisterin' tutkinnon ennen 20v. Katselmusrulliin yms. merkattiin, joskus jopa omaan sarakkeeseensa, mitä käsityöläisammattia rakuuna/sotamies osasi. Tätä hyödynnettiin mm. linnotustyökomennusten aikana.
Jos ja kun tämä Jacob Frimodig on (perukirjan perusteella) sama kuin Vihdin Lankilassa viimeiseksi v. 1753 mainittu Jacob Carlsson, on varsin ilmeistä että hän ei ole ollut suutarin opissa ainakaan Helsingessä. Todennäköisemmin Vihdissä. Kävin läpi Vihdin rippikirjat, enkä häntä löytänyt mistään muualta kuin Lankilasta. Tosin voi olla mainiosti ollut suutarin opissa alaikäisenä.
En panisi pennin jeesusta likoon näihin rippikirjonen syntymä ja muihinkaan vuosiin. Vihdin kirjoihin niitä näyttää lisätyn papin muistin ja edellisten vuosien ikäkirjausten mukaan ihan miten sattuu. Vantaalla tilanne on vielä sekavampi kun siellä ei ole edes tyhjäksi jättetyjä vuosilukuja ehtoollisella käynnin pohjaksi. Ei ole mitään implisiittistä tietoa, minä vuonna jokin kirjaus on tehty.
Vaikka Jacob Frimodig ei olekaan esi-isäni, on hän kuitenkin piko/nanoeno. Ymmärrän hyvin muiden kriittisen ja pedantin asenteen. Asiat pitää tarkastaa. Poissulkeva sukututkimus on mielestäni yhtä tärkeää ja antoisaa kuin jonkun henkilön liittäminen sukuun. Liian usein Genoksessa ja kirjoissa on mainita "ei ole voitu todistaa kreivi Draculan kuuluneen sukuun" kun pitäisi sanoa (jos tietää) että "96,3 % todennäköisyydellä kreivi Dracula ei liity tähän sukuun".
t. Kimmo Vainio
PS1) olen 96,3 % varma, että Karjalohjan rakuunat Frimodig/Modig ei liity tähän mitenkään
PS2) olen 96,4 % varma, että Espoon rakuunat #35 ja #36 eivät liity tähän mitenkään
PS3) Näissä rullissa on usein enemmän tietoa hepoista kuin rakuunoista. Olivatko hevoset rusthollin/rakuunan hoidossa vai jossakin muualla. Hepoisista on usein maininta 'vacant'.
E Juhani Tenhunen
13.03.12, 07:31
Ihan aluksi pitää kysyä oletko lukenut nämä tiedot SSHYn kuvaluettelosta vai katsonut tiedot katselmuksien alusta?
Kuvaluettelosta, joka minusta pitää paikkansa.
Karjalohja on aika kaukana Helsingin pitäjästä, en nyt heti keksi miten siellä ollut Johan Modig olisi voinut vaikuttaa nimen valintaan.
Johan Modig, Tikkurilan rakuuna 70, siirtyi Karjalohjan Kuusialta Tikkurilaan. Riittääkö selitykseksi?
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
13.03.12, 07:47
Palaan vielä Vartiokylän Råånsiin, missä rakuunana oli 1750-luvun alkupuolella Matts Rönnquist. KimmoV:n sukupuun mukaan Henrich (Carlsson) Rönnquist oli syntynyt 1739 eli 5 vuotta Jacobin jälkeen. Olisiko niin, että Jacob on ensin lainannut "rakuunanimen" Rönnquist Mattsilta ja sitten Henrich edelleen Jacobilta?
E. Juhani Tenhunen
- Pirkko ja KimmoV eivät ilmeisesti ole lukeneet Johan Modigin rekrytointiasiakirjaa Tikkurilaan, missä kotipaikaksi mainitaan Karjalohja. Pommerin retken upseeri Lorentz Munck saattaa muuten hyvinkin olla Lankilan Lorentz Munckin jälkeläinen ja siten sukua Jacobille ja Henrichille...
moi !
laitatko linkin siihen Jacob Frimodigin värväyssivuun, jossa mainittu Karjalohja. Näitä rullia on niin monessa paikassa tuolla SSHYn sivuilla.
VÄRVÄYSLUETTELOITA VUODELTA 1780:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18202&pnum=606
lukee kuitenkin selvästi Hälsinge sockn.
Palaan vielä tähän karjalohjan (Fri)modigeihin.
pitää alkaa mennä töihin
t. Kimmo Vainio
Hei
Tämä kertauksena.
Kuusis Lasola, Karjalohjan rakuuna s. 6.7.1705 Johan Modig ei siirtynyt mihinkään, kuoli Karjalohjalla v.1768. Tieto löytyy sieltä rippikirjasta 1768-1779 Kuusis Lasola kuva 29. Vaimo s. 1686 Anna Jacobsdtr kuoli 6.11.1778 Kuusis Lasola kuva 148
Vihitty Karjalohjalla 1.11.1750 Johan Modig – leski Anna Jacobsdtr.
Johan Modigilla ei ollut lapsia, ei rippikirjassa eikä myöskään Hiskin tietojen mukaan. Myöskään leskellä ei ollut edellisestä liitosta yhtään poikaa. Eikös tämän Karjalohjan sotilaan voi jo vihdoinkin unohtaa.
KimmoV Jos haluat itse vielä tarkistaa tiedot niin,
mf WA 567 löytyi tämä tieto
Recrytering rulla uppå wargiäring Manskapet Kongl. Nylands och Tavastehus läns ragone regementte och Premier Majoren comppani uppsättat till recryterings mött i Helsingfors stad den 6.3.1780
kertauksena
Nro 71 Dickursby& Nro 74 Fastböle Nro 36 Jacob Modig 23 år f.Helsinge socken ogift Antagen17.1.1774
Står till nästa vacantering. Karlen dugtig Approberes.
Tämä Jacob Modig on ollut aikaisemmin Nro 35 Finno & Nro 36 Frisans ruotujen (vara)sotilaana ja saanut siirron.
Ruodut Nro 35 Finno& Nro 36 Frisans, Nro 18 Anders Kaija af.... till ordinarie Dragon för Nro 36 den 19.10.1779 nummeran vacant.
Espoon rippikirjasta Frisans löytyy Drag Anders Kaija uudella sotilasnimellä Fritz. Entinen ruotu Nro 18.
mf WA 566
Kertauksena
Majoren comppani Päiväys Helsing Malm 1.11.1768
Majoren Lars Glansenstierna
Dickursby Bde Axell Wulf
Nro 70 Johan Westerberg 25 år gl (löytyy RK 1768-84 kuva 228, vaimo Maria Pehrs? dtr)
Dickursby Bde Landmätare Westermark
Nro 71 Jacob Frimodig 32 år gl tjenst 13 år gift
lisätekstinä on jotakin, mistä vain sana hand.. näkyi filmiltä selvästi.
Laitan tähän vielä arkistosta löytyvästä Värväys ym. luetteloja löytämäni tiedot.
URR 396 mf 55000 vuodet 1698-1758
URR 397 mf 55001 vuodet 1762-1763
URR 398 mf 55002 vuodet 1775-1806
URR 400 mf 55004 vuodet 1751-1754, 1756, 1759-1761, 1764-1767
URR 401 mf 55005 vuodet 1770-1789
URR 402 mf 55006 vuodet 1790-1807
Jos näistä olisi apua digikuvia katsoessa.
t. Pirkko
no niin !
työpäivä takana ja foorumi hyviä vastauksia täynnä
1) Eikös tämän Karjalohjan sotilaan voi jo vihdoinkin unohtaa.
Joo, mielestäni tämä myytti on murrettu.
2) Nro 71 Dickursby& Nro 74 Fastböle Nro 36 Jacob Modig 23 år f.Helsinge socken ogift Antagen17.1.1774
Står till nästa vacantering. Karlen dugtig Approberes.
Tämä Jacob Modig on ollut aikaisemmin Nro 35 Finno & Nro 36 Frisans ruotujen (vara)sotilaana ja saanut siirron.
Ruodut Nro 35 Finno& Nro 36 Frisans, Nro 18 Anders Kaija af.... till ordinarie Dragon för Nro 36 den 19.10.1779 nummeran vacant.
Espoon rippikirjasta Frisans löytyy Drag Anders Kaija uudella sotilasnimellä Fritz. Entinen ruotu Nro 18.
Viimeisistä lauseesta ole kyllä ihan eri mieltä.
VÄRVÄYSLUETTELOITA VUODELTA 1774, majurin Komppanian varamiehiä: esiintyy jo vararakuuna numerolle 71 Dickursby: Jacob Modig, Nyl, ogift, int. ant. 7. January 1772, 16 år, 1 palvelusvuosi
VÄRVÄYSLUETTELOITA ELO- JA SYYSKUULTA 1776, 1-Majurin komppanian varamiehet:
Rutshollit/rakuunanumerot on tässä laitettu pareittain. Parin 71 Dickursby & 74 Fastböle varamiehenä on Jacob Modig, 19v, Nyl.
Parin 35 Finno & 36 Frisans vararakuunana Anders Kåckström, 23 år, Nyl
Edelleen VÄRVÄYSLUETTELOITA VUODELTA 1779 1-Majurin komppanian varamiehet:
Parin 71 Dickursby & 74 Fastböle vararakuunanumerona on tääsä 36. vararakuunana on Jacob Modig, 21v, Helsinge Socn. ogift.
Tässä luettelossa vararakuunoilla on siis numerot: Esim vararakuuna #1 on rusthollien #1 ja #2, vararakuuna #11 rusthollien #22 ja #24.
Mainitsessamasi VÄRVÄYSLUETTELOITA VUODELTA 1780 Majurin komppanian varamiehet:
Parin 71 Dickursby & 74 Fastböle vararakuunanumerona on edelleen 36. Ja vararakuunana Jacob Modig, nyt 23 v. Helsinge socn. ogift.
Ja parin Parin 35 Finno & 36 Frisans vararakuuna #18 Anders Kaija on siirretty vakinaiseksi (ordinarie) rakuunaksi numerolle 36 (eli Friisilään) 19. lokakuuta 1779. Varamiehen paikka on vacant.
VÄRVÄYSLUETTELOITA VUODELTA 1784 Majurin komppania
Rustholliparin 71 ja 74 varamies nro 36 Jacob Modig. Poistettu rykmentin komentajan käskystä 16. Syyskuuta 1783.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=18202&pnum=764
VÄRVÄYSLUETTELOITA JA SISÄÄNKIRJOITUKSIA VUODELTA 1786 Majurin komppania: Rustholliparin 71 ja 74 varamies nro 36 vacant 20. Syyskuuta 1783 lähtien.
VÄRVÄYSLUETTELOITA JA SISÄÄNKIRJOITUKSIA VUODELTA 1787 Majurin kommpania: Rustholliparin 71 ja 74 varamieheksi nro 36 saatu rekrytoitua Fredric Warnic, 21 v. Sverigestä ?
Eli siis nuo 'ruodut' 36 ja 18 ovat oikesti vararaakunoiden numeroita !
Tikkurilan Dynnaksen rakuunana (varsinaisena) 1789 PRIMIER MAJORENS COMPAGNIE Besigtnings och General Cassations Munster Rulla:
#71 Gustav Modig, 28v 5 palvelusvuotta.
Kustaa Modigin hevonen katosi 20. Heinäkuuta 1789 Ummeljoella. Itse mies jäi venäläisten vangiksi ja kuoli siellä 1790, kuten nyt 1795 GMR HELLSINGE COMPAGNIE Nylands Lätta Dragone Corps katselmusrullasta käy ilmi.
tervesin KimmoV
E Juhani Tenhunen
14.03.12, 11:58
Tuntuu nämä Jacobit ja Johanit menevän teillä sekaisin. Kyse oli siis Majurin komppanian Tikkurilan n:osta 70 Johan Modig, jonka todettiin lukemassani dokumentissa olevan kotoisin Karjalohjalta. Ja nyt ollaan siis huomattavasti varhemmissa ajoissa: Johan osallistui mm. Viaporin rakennustöihin 1755.
E. Juhani Tenhunen:rolleyes:
- Älkää unohtako: Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti Luetteloita 1698-1758 55000 URR 396 (mm. majurin komppanian varamiesluettelo 1754)!
Hei
Rullan URR 396 mf 55000 olen katsonut kertaalleen. Siitä löytyy Rekrytointi Majurin komppania pv. 5.3.1753 josta en huomannut ainakaan ruoduista Nro 70 tai Nro 71 Jacob nimisiä. Muut ruodut pitäisi varmaankin vielä tarkistaa vuodelta 1753 ja 1754.
Seuraava Majurin komppaniaa koskeva varamieskatselmus pv. 22.1.1754
Nro 70 Jacob Jacobson antagen 16.12.1749 ikä 15 vuotta. Tämä on sama Jacob joka löytyy vielä varamiesluettelosta pv. 5.11.1762 ja on erotettu. (Tämä tieto löytyy rullasta WA 566.)
URR mf 55004 katsoin uudelleen filmiltä digikuvan 407 tiedot.
Majurin kompppania pv. 23.1 1756
Nro 71 Dickursby Drag Anders Nyman..... Interimo, skrif 26.Juli 1754 och samma dag Interimo antagen karlen Jacob Frimodig 20 år gl Nylänning gift Skomakare.
Sivun oikeassa reunassa lukee lisäksi Reckryten Jacob Frimodig visitas ….... appproberes.
Omasta mielestä tätä ei voi tulkita muuten kuin että tapahtuma on kirjattu ensimmäisen kerran 26.7.1754.
Sana Interimo esiintyy useamman sotilaan kohdalla. Omituinen merkintätapa johon en ole ”törmännyt” missään muualla katselmusrullissa. Sen vielä tajuaa jos on otettu johonkin ruotuun väliaikaisesti, mutta ei sitä että olisi eronnut (erotettu) väliaikaisesti.
Tämä Afsked Anders Nyman löytyy Helsingin pitäjän rippikirjasta, en muista sivua missä oli.
Rullasta 55004 ei löytynyt uutta tietoa.
Anders Kaija ell Fritz löytyy rakuunaksi nimettynä Espoo/Frisans rippikirjasta perheensä kanssa.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
16.03.12, 17:16
URR mf 55004 katsoin uudelleen filmiltä digikuvan 407 tiedot.
Majurin kompppania pv. 23.1 1756
Nro 71 Dickursby Drag Anders Nyman..... Interimo, skrif 26.Juli 1754 och samma dag Interimo antagen karlen Jacob Frimodig 20 år gl Nylänning gift Skomakare.
Sivun oikeassa reunassa lukee lisäksi Reckryten Jacob Frimodig visitas ….... appproberes.
Omasta mielestä tätä ei voi tulkita muuten kuin että tapahtuma on kirjattu ensimmäisen kerran 26.7.1754.
Sana Interimo esiintyy useamman sotilaan kohdalla. Omituinen merkintätapa johon en ole ”törmännyt” missään muualla katselmusrullissa. Sen vielä tajuaa jos on otettu johonkin ruotuun väliaikaisesti, mutta ei sitä että olisi eronnut (erotettu) väliaikaisesti.
Kiitos, Pirkko! Eiköhän termi tässä tarkoita samaa kuin nykyinen "toistaiseksi" työsopimuksissa.
Tuo "Johan Modig" on todellakin ollut ja pysynyt Karjalohjan Kuusialla: vanhemmissa tiedoissa majurin komppanian tietoja ei erotella yhtä tarkoin kuin uudemmissa. Tältä osin anteeksipyyntöni Pirkolle ja Kimmolle!!!
Tämä Afsked Anders Nyman löytyy Helsingin pitäjän rippikirjasta, en muista sivua missä oli.
Dynnaksen sivu ja kuva 3, 1745-1755 (II) = ES232.
Liekö juuri tämä Anders Nyman suunnannut kohti Tuusulaa ja Kellokoskea: 18.3.1847 kuoli Kellokosken Duseborgissa torppari Anders Nyman 95-vuotiaana?
Nyman -suku on 1900-luvulla tunnettu myös Pornaisten Halkiassa.
E. Juhani Tenhunen
- KimmoV: en ole vielä havainnut Henrich Rönnqvistiä Vartiokylässä?
Moi taas!
Kyllä, täytyy myöntää että jacobit, gustavit ja johanit menevät sekaisin.
Eikä mitään anteeksipyyntöjä, ristiin tutkimalla ja asioita epäilemällä ne selviävät.
Hindrich Rönnqvist esiintyy ystävämme Jonas Botbergin edeltäjänä rakuuna nro 89 (Botby, Råns ) edeltäjänä SSHY JÄSENsivulla
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15378&pnum=149
Siinä lukee jotakuinkin:
89 Botby ... Hindric Rönnqvist, död d. 18. Jan 1755, i stället samma år antagen Jonas Botberg, född i Tavastland, 34 v. 12 palvelusvuootta, gift
Edellisella sivulla
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15378&pnum=148
88 Botby ... Jöran Råberg, död 22. Dec 1765, nu vacant
Rakuunanumeroa vastaava rusthollihan löytyy, kuten kaikki tietänevät
http://www.genealogia.fi/hakem/rusth0.htm
Tämä Duseborgin (oli kaksi samannimistä torppaa) torppari Anders Nyman on Kellokosken rippikirjassa mainittu syntyneen 1752.
Kellokosken kartanon perustamisen yhteydessä luoduilla torpilla (18), joihin suureen osaan torppari tuli Ruotsista, osalla oli tavanomaisesta suomalaisesta, vaikkakin ruotsinkielisestä, poikkeva nimi: Carlsheda, Dahlhein, Douseborg, Gredkulla, Hollstad, Knifstad, Olsheda ja Åkrook.
kts. Erkki Honkanen: Kellokosken kyläkirja ISBN 952-91-4454-7
t. Kimmo Vainio
E Juhani Tenhunen
17.03.12, 09:43
Hindrich Rönnqvist esiintyy ystävämme Jonas Botbergin edeltäjänä rakuuna nro 89 (Botby, Råns ) edeltäjänä SSHY JÄSENsivulla http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15378&pnum=149
Siinä lukee jotakuinkin:
89 Botby ... Hindric Rönnqvist, död d. 18. Jan 1755, i stället samma år antagen Jonas Botberg, född i Tavastland, 34 v. 12 palvelusvuootta, gift
Kiitos! Etunimi on kyllä selvästi Hendric. Ilmeisestikin tässä on kyseessä sama Carlsson Rönnquist, 1753 syntyneen Anna Catharinan (Hendricsdotter) isä, jota epäilin itse Jacobiksi. Todennäköisesti Hendricin syntymävuosi ei kuitenkaaan ole KimmoV:n sukukaavion mukainen 1739, vaan varhaisempi, koska tuolloin Hendric olisi ollut kuollessaan vasta 15-vuotias. Kun löydämme SSHY:n jäsensivulta/rullalta oikean rekrytointikuvan, asia selvinnee.
Niin, mitä tapahtui Anna Catharina Hendricsdotter Rönnquistille ja hänen äidilleen Henricin kuoltua? Oliko Anna Caisa "bräcklig" ja joutuiko hän siksi henkikirjan mukaisesti setänsä Jacob Frimodigin vastuulle äitinsäkin kuoltua?
Edellisella sivulla http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15378&pnum=148
88 Botby ... Jöran Råberg, död 22. Dec 1765, nu vacant
Jöran (Jöransson) Råberg olisi siis Jacobin Maria Jöransdotterin veli ja otaksumamme mukaan Dorotea Eskilsdotterin ja Rå(å)nsissa(?) asuneen Jöranin poika.
Rakuunanumeroa vastaava rusthollihan löytyy, kuten kaikki tietänevät http://www.genealogia.fi/hakem/rusth0.htm
En minäkään tiennyt, ja ruotusotilas- ja ratsutilalliskirjatkin ovat vielä ostolistalla. Kiitos tiedosta!
E. Juhani Tenhunen
- Jonas Botberg muutti siis perheineen Nummenkylän uudistilalliseksi. Rakuunanimet "Råberg" ja "Botberg" ovat niin samankaltaisia, että Vartiokylän historian tuntien kyse voi olla jopa saman perheen jäsenistä?
E Juhani Tenhunen
17.03.12, 12:12
SSHY:n jäsensivujen Luetteloita 1729-1750 55003 URR 399 kuva 228 kertoo mielestäni, vaikka nimi onkin epäselvä, että vihtiläinen renki Hendric Rönnquist on otettu 31.5.1746 19-vuotiaana Vartiokylän Råånsin rakuunaksi n:o 89 (paikka oli ollut vapaana 6.2.1746 alkaen. Majurin nimestä en saa selvää, päiväys 1.12.1746.
Tiedon perusteella voisi arvioida, että Hendric Carlsson Rönnquist olisi syntynyt 1727 tai 1726. Helsingin pitäjän rippikirjan 1745-1755 (I) kuvan ja sivun 18 perusteella puoliso voisi olla piika Maria Mårtensdotter Bäckström, ja Anna Catharina Hendricsdotter Rönnquistin syntymävuosi on todennäköisimmin 1753.
Hendric olisi siis n. 8 vuotta Jacobia vanhempi. Voi olla, että Jacob on ollut isonveljen ja tämän perheen tukena ja oppinut siinä ohessa suutarin taitoja sekä tutustunut Mariaan ja pieneen Anna Caisaan, joka pian jäi isättömäksi.
E. Juhani Tenhunen
- Aika hyvältä näyttäisi?
Hei
SAY Vihti 1740-1759 Langila Henrik Carlson on v. 1743 mainittu veroluettelossa ja Jacob Carlson on vuosina 1745-1753 luettelossa. SAY 1760-1779 Langila, Carl Carlson (rk s. 1718) on vuoden 1766 kohdalla merkitty (ensimmäisen kerran) blind. Samana vuonna on vanhaisäntä merkitty Carl far gl.
Arkiston kuvaamista Helsingin Suutarien ammattikunnan asiakirjoista löytyi tieto , että oppipojat ovat aloittaessaan olleet yleensä n. 14 – 15vuotiaita. Yhden mestarin poika oli vain 13 vuotias, (muutama 20 v. joukossa). Oppipojat on mainittu kisälleinä vasta 3-5 vuoden päästä joten ei tähän ammattiin ihan hetkessä valmistuttu.
t. Pirkko
E Juhani Tenhunen
18.03.12, 15:52
SAY Vihti 1740-1759 Langila Henrik Carlson on v. 1743 mainittu veroluettelossa ja Jacob Carlson on vuosina 1745-1753 luettelossa. SAY 1760-1779 Langila, Carl Carlson (rk s. 1718) on vuoden 1766 kohdalla merkitty (ensimmäisen kerran) blind. Samana vuonna on vanhaisäntä merkitty Carl far gl.
Linkki: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1390292 (kuva 51): Hindrich Carlson näyttäisi tosiaan löytyvän ainoastaan vuodelta 1743, eli siirtyminen ensin rengiksi ja sitten rakuunaksi Vartiokylän Råånsiin näyttää mahdolliselta. Jacob Carlsonin ilmaantuminen henkikirjaan jo 1745 (jopa 11-12-vuotiaana?) saattaa liittyä siihen, että pojan syntymävuodeksi oli Vihdin rippikirjaan merkitty 1730.
Arkiston kuvaamista Helsingin Suutarien ammattikunnan asiakirjoista löytyi tieto , että oppipojat ovat aloittaessaan olleet yleensä n. 14 – 15 -vuotiaita. Yhden mestarin poika oli vain 13 vuotias, (muutama 20-vuotias joukossa). Oppipojat on mainittu kisälleinä vasta 3-5 vuoden päästä joten ei tähän ammattiin ihan hetkessä valmistuttu.
Aihetta on käsitellyt Darja Heikkilä (http://www.craftmuseum.fi/kassaatko/heikkila.pdf). missä viitteellä 22 on varustettu seuraava toteamus:
Vuodesta 1680 lähtien maaseudulla toimi pitäjänkäsityöläisjärjestelmä, jonka mukaan pitäjässä sai toimia vain yksi pitäjänsuutari ja yksi -räätäli. 1700-luvulla seppä, muurari ja lasimestari sekä 1800-luvun alusta lähtien myös nikkari ja sorvari hyväksyttiin pitäjänkäsityöläisiksi. Vuonna 1824 sallittujen pitäjänkäsityöläisten luetteloon lisättiin vielä nahkuri, satulaseppä, pyöräntekijä, maalari ja kelloseppä. Käytännössä pitäjiin saatettiin myöntää useampiakin käsityöläislupia, sillä säädökset olivat epäselviä.
Kiitos jälleen avusta, Pirkko!!!
E. Juhani Tenhunen
- "Raatar-Antti, missä makaa? Kuusen alla, raatar-Antti" (Sulo Emil Nikonpoika Kippilä [1889-1970], 1960-luku)
E Juhani Tenhunen
29.04.14, 10:26
Tuusulan Frimodigit -dialogi näyttää tulleen palautetuksi! Mainiota!:D:
Palataanpa vielä Lankilan Remasiin ja heidän yhteyksiinsä Munck -sukuun:
http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2003_03_msg00335.html
"Kirkkoherra, Herra Sven, esitteli Carl Remasen huomenlahjakirjeen, päivätty 3. marraskuuta 1637, (på Rättan Hinders (este) och) vihkipäivän lahja, ja muutamien rehellisten uskottujen miesten miesten allekirjoittama. Sen sisältö määrää, että Carll Simonpoika Remanen lahjoittaa ja antaa, (på rätta ja Heeders och Hinders dagh), huomenlahjaksi, rakkaalle morsiamelleen Anna Andersintytär Munckille, kiinteää omaisuutta, Langilan talon, joka sijaitsee Espoon pitäjässä, kaikkineen mitä siihen kuuluu irtaimistoineen, Härkiä 2 paria, Lehmiä 14 kappaletta., Hevosia 3 kpl.., Hopeaa kaksi täyttä Markkaa, Unkarilaista(??) kultaa 10 kplt., Rahaa viisikymmentä Hop. taalaria, viljaa viisikymmnetä tynnyriä, ja lisäksi lemmen lisäämiseksi(?) hyvän arvokkaan puvun, ja mikäli Jumala hänelle(?) antaa perheen; tulee tämä kaikki laskea äidin lapsille vaan ei isänpuoleisille, mikä huomenlahjan kirje nyt toisen kerran käsitellään;
Tätä vastaan Carll Remasen lapset, siltä seisomalta (stando pede), protestoivat."
Vihdin Lankila sijaitsi tuolloin hallinnollisesti Espoossa. Onko Anna Munckin syntyperästä vieläkään uutta tietoa?
E. Juhani Tenhunen
moi !
eipä ole löytynyt, mutta hyvä, että asia on esillä useammassakin keskustelussa. Näistä Kerstin ja Anna Munckin eri patronyymeista luulen, että kyse on ennemmin tulkinta- tai kirjoitusvirheistä, kuin eri isistä.
Aidon Muck af Fulkila suvun tutkimus lienee jäänyt pitkälti Jully Ramsayhin. Sukuhan on sammunut miespuolelta ajat sitten.
Pitää palata asiaan, kun lisätietoa tihkuu.
KimmoV
E Juhani Tenhunen
04.01.19, 11:03
[quote=KimmoV;110355]Moi !
vanhoja dokuja löytyy www.acrobat.com (http://www.acrobat.com) -jakelusta seuraavista linkeistä.
Linkit aukeavat kaikille, joilla linkki on. Fleet ovat PDF-muotoisia, niitä voi katsella on-line (taitaa vaatia adobe Flashin) ja voi myös down-loadta.
Vihdin lankilan Remasten/Remandereiden jälkeläisiä Klas Remasesta lähtien:
https://acrobat.com/#d=eHoi74udRp63WuqJ-v2cYA
Aitini iso-äidin esipolvet. Em. Klas löytyy ylä/vasemmasta laidasta:
https://acrobat.com/#d=usEZ*XU9TUe0Y10IdI-crA
Toiseen sukuhaaran Rennerfeltien polku Karl Remesesta lähtien:
https://acrobat.com/#d=XT8anQU0dmT-BawSsmPSNA
Kimmo, onko näitä päivitetty? Linkit vievät nykyisin Acrobatin markkinointisivulle.
E. Juhani Tenhunen
E Juhani Tenhunen
04.01.19, 16:36
Olen yleensä ylpeillyt sillä, ettei minulla ole aatelisia sukujuuria. Mutta Lankilan Anna Antintytär Munck taitaa olla tanskalais-holsteinilaista aatelia, jos hänen isänsä on kapteeni, Wolmarin käskynhaltija Anders Joninpoika Munck (n. 1580 - 1634).
Mutta missä tarkemmin Anders on syntynyt? Löytäisikö joku hänen varhaisaateliset juurensa?
E. Juhani Tenhunen
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.