Hämeenmetsä

[Marja H.]

Historiankirjoissa käytetään tuota nimitystä Satakunnan ja Pohjanmaan välissä ainakin 1600-luvulla olleesta laajasta metsäalueesta. Mahtaisiko kukaan tietää nimityksen alkuperästä, koska ja missä muodossa se on ilmestynyt asiakirjoihin? Mauno Jokipii käyttää Satakunnan historiassa tuota ilmausta muutamia kertoja, mutta laittaa sen kerran lainausmerkkeihin, siis "Hämeenmetsä". Tuo viittaisi siihen, että kysymyksessä on epävirallinen, ehkä myöhäsyntyinen, ei ainakaan paikallisen väestön antama nimitys.

[pietheik]

Luutavasti Jokipii on poiminut Hämeenmetsä -nimen nimenomaan tuosta 1600-luvun rahvaanvalituksesta ja siihen annetusta vastauksesta. Hämeenmetsä oli siis muinaisen Kyrön pitäjän jakautuessa Pohjankyröön ja Hämeenkyröön keskelle jäänyt asumaton alue.

Museoviraston sivulta Googlattua:
"Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1459, raivattuna tienä Hämeenkankaan tie jo 1556. Tietä levennettiin ja parannettiin ratsu- ja postitieksi ja se toimikin 1645-1675 postitienä Turusta pohjoiseen. Linjalla sijaitsi postitaloja ja kievareita kuten esim. Herttualan Keimo, Järvenkylän Hollo, Vatsiaisten Luukas, Jämijärven Soini tai Hinttu. Posti siirtyi rantatielle 1670-luvulla uusien rannikkokaupunkien painostuksesta.

1600-luvun alussa 30-vuotisen sodan aikana tien varrelle perustettiin pieni linnake luonnonolojen määräämään paikkaan, jossa maantie ylittää Karvianjoen ja harvaanasuttu Hämeenmetsä oli antanut suojaa sotilaskarkureille. Kyrön skanssina tunnetun tukikohdan tehtäviin kuuluikin sotilaskarkureiden kiinniottaminen, väenottojen valvominen ja liikenteen tarkkailu. Skanssi toimi vuosina 1635-1659, joskin miehitettynä vain yhteensä seitsemän vuotta. Aktiivipalvelun jälkeen paikalla toimi Karvian Kantti -niminen kestikievari. "

[antti pohjois-satakunnasta]

Enpä tiedä onko Hämeenmetsä tunnettu nimeltä jo 1300-luvulla, mutta Jalmari Jaakkolan "Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri" sivu 12 on seuraava tieto:
http://www.pori.fi/material/attachments/kirjasto/maakuntakirjasto/satakunta-sarja/5vVatP9VM/Satakuntasarja5.pdf

"Tämä muistotieto viittaa kieltämättä – käsitettäköön Sastamala siinä joko muinaista Sastamalaa tai läheistä Merikarvia-Sastamalaa tarkoittavaksi. Kun toisaalta myöskin tiedämme, että Lapväärtin ensimmäinen tunnettu asukas tai asutus täkäläisissä ”Hämeen metsissä (silvis in Tavastia) v. 1303 joutuu riitaan vanhojen eränkävijöiden kanssa, niin voivat täkäläiset ”hämäläiset” hyvin olla juuri Ylä-Satakunnan ja lähinnä Sastamalan metsä- ja kalamiehiä. Ja juuri tämän tulkinnan hyväksi puhuu nimeenomaan itse vuoden 1303 kuninkaallinen kirje."

(Sastamala on Vammala-Tyrvää aluetta, Merikarvia (Sastmola) oli sastamalalaisten erästysaluetta.)

[Benedictus]

Viittauksia Hämeenmetsään löytyy eri lähteistä, muistaakseni Nuijasodankin yhteydessä se mainitaan.

Tuo Jaakolan mainitsema Sastamalan ja Ikaalis-Hämeenkyrön raja on aika lähellä totuutta.

Esimerkiksi Siikaisten Petkele lienee kuulunut Hämeenkyrön alueeseen kun taas Leväsjoki ja Otamo sekä Lauttijärvi Sastamalaan, tarkemmin sanoen Karkkuun. Kyseiset alueet kuuluivat vielä 1600-luvun lopulla Karkun ratsutiloille Järventaalle ja Suoniemen Packalalle ja muille.

Vielä aika myöhään käräjäkirjoissa kerrotaan henkilön muuttaneen Pomarkusta Hämeeseen tarkoittaen nykyistä Kankaanpäätä, joka oli Ikaalisten aluetta.

Tässä yhteydessä tuo Häme sana tarkoittaa siis Hämeenkyrön hallintoaluetta Hämeenmetsä-seudulla.

Toisaalta Hämeenmetsä nimikin voi olla perintöä ajalta, jolloin Kyrön pitäjä haluttiin erottaa paikkana Kyröjokolaakson Kyröstä.

Viimeisimpien tutkimusten ja näkemysten mukaan Satakunta ja Häme olisivat eriytyneet omiksi hallinnollisiksi alueikseen jo ennen Ruotsinvallan tuloa Suomeen, eli Säksmäeltä etelään oli Hämeen maakunta ja Kangasala-Lempäälän puolelta Kokemäenjokea alaspäin ja pohjoiseen oli Satakunnan maakunta.

Tällöin ei Hämeenmetsä sana voi mitenkään tulla Hämeestä, koska Häme sijaitsi kaukana sekä alueellisesti, että ajallisesti.

Alue missä Hämeenkyrö sijaitsee on siis keskellä Satakuntaa, sen kaksiosaisen hallintoalueen osassa, jota nimitettiin Ylä-Satakunnaksi. Tarkoittaen Kokemäenjoen yläjuoksun aluetta. Ala-Satakunta oli alajuoksun alue.

Nykyisin byrokraatit keksivät nimetä tuon Ylä-Satakunnan alueen nimellä Pirkanmaa. Se on siis sama kuin Ylä-Satakunta ilman pohjoisia metsäalueita Jyväskylästä Ahtäriin.

Jotta myös nykyaika tulee huomioiduksi, niin tuleva kuntauudistus tullee hävittämään suurenmäärän muinaisia pitäjiä.

Ylä-Satakunnan keskus Tampere saa liitoksena varmaankin sekä Hämeenkyrön, että Pirkkalan, jolloin syntyy ongelma, kun kaksi muinaisnimeä katoaa.
Ehdotankin, että nimiongelma ratkaistaan siten, että syntyvän suurkunnan nimeksi laitetaan Nokia.

Nokia on muinainen Kurkien hallisteman kauppapaikan nimi, joka tarkoittaa Soopelia eli Nohkuria. Nimi sinänsä olisi diplomaattinen ratkaisu, koska Tampere nimi on aika uusi eikä sillä ole itseisarvoa.

Toisaalta, kun kuntaliitoksien myötä ratkotaan aluepolitiikkaa, niin samalla siirretään pääkaupunkioikeudet pois Helsingistä uuteen pohjoiseen suurkuntaan.

Täten saadaan Suomen uuden pääkaupungin nimeksi Nokia.

Tämä nyt huumorikevennykseksi viikonlopun ratoksi.
Vaikka eipä ehkä huono idea.

[Marja H.]

Kiitoksia vastaajille. Seppo Suvanto kirjoittaa Satakunnan keskiaikaa koskevassa historiaosassa (III) samasta Jalmari Jaakkolan kertomasta "keskiajan vanhimmasta tunnetusta eräalueriidasta". Ruotsalaiset uudisasukkaat rannikolta valittivat vuonna 1303, että jotkut kiistivät heidän oikeutensa ottaa viljelyyn heidän Hämeessä valtaamiaan metsäalueita, [in] silvis in Tavastia. Samaiset ruotsalaiset uudisasukkaat käyttivät alueesta nimitystä tavastien maa, Tavastland, lat. Tavastia. – 1600-luvun rahvaanvalituksista kävisi varmaan ilmi, mitä nimitystä rahvas, tai oikeastaan kirjoitustaitoinen kirjuri, ken lieneekään ollut, on alueesta ruotsiksi käyttänyt, Tavastskog? Suomalaista nimeä en usko alueella olleen ennen 1900-luvun historiankirjoittajia.

[antti pohjois-satakunnasta]

Mielestäni Benedictus osui naulan kantaan:
"Toisaalta Hämeenmetsä nimikin voi olla perintöä ajalta, jolloin Kyrön pitäjä haluttiin erottaa paikkana Kyröjokolaakson Kyröstä."
eli nimi viittaa Hämeenkyrön Häme-sanaan.

Aikoinaan on ollut sanonta "Hiljaista kuin Hämeen kankailla" kuvastaa hyvin tuota isoa ja laajaa, mutta lähes asumatonta metsäseutua. Jotta tähän laajaan metsä/harjualueeseen saataisiin jonkinlainen paikanmääre, niin Hämeenmetsä kuvasti sen sijaintia Hämeenkyrön yhteyteen.

Mielenkiintoiseksi tämän alueen tekee myös historialliset tiedot muinaisista lappalaisista, kainulaisista, pirkkalaisista, ja aivan rantavyöhykkeellä rannikkoruotsalaisista. Kaikilla näillä on omaa historiallista tarjontaansa tälle Hämeenmetsälle, joka sijaitsi erästyskauden tärkeällä etelä-pohjoinen kulkureitillä.

[Sörman]

Ylä-Satakunnan keskus Tampere saa liitoksena varmaankin sekä Hämeenkyrön, että Pirkkalan, jolloin syntyy ongelma, kun kaksi muinaisnimeä katoaa.
Ehdotankin, että nimiongelma ratkaistaan siten, että syntyvän suurkunnan nimeksi laitetaan Nokia.

Nokia on muinainen Kurkien hallisteman kauppapaikan nimi, joka tarkoittaa Soopelia eli Nohkuria. Nimi sinänsä olisi diplomaattinen ratkaisu, koska Tampere nimi on aika uusi eikä sillä ole itseisarvoa.

Toisaalta, kun kuntaliitoksien myötä ratkotaan aluepolitiikkaa, niin samalla siirretään pääkaupunkioikeudet pois Helsingistä uuteen pohjoiseen suurkuntaan.

Täten saadaan Suomen uuden pääkaupungin nimeksi Nokia.

Tämä nyt huumorikevennykseksi viikonlopun ratoksi.
Vaikka eipä ehkä huono idea.

Vanhan Suur-Pirkkalan alueella huomattavan osan elämästäni viettäneenä yhdyn Benedictuksen ideaan täysin rinnoin. Lisäksi toteaisin, että tällainen ratkaisu omalta osaltaan helpottaisi maamme nykyistä taloudellista ahdinkoa. Ajatelkaa kuinka paljon painomustetta ja paperia säästyy, jos erilaisissa asiakirjoissa lukeekin Nokia sen sijaan, että niihin miljoonia ja taas miljoonia kertoja präntättäisiin pitempiä nimiä Tampere tai Helsinki puhumattakaan vielä pitemmistä sanoista Helsingfors ja Tammerfors.

Toiseen asiaan siirtyäkseni, pirkanmaalaiset eli itä-yläsatakuntalaiset ovat kyllä aina pitäneet itseään hämäläisinä, vaikka pitkään kuuluivatkin erilaisiin hallintoalueisiin joiden nimessä esiintyi sana Satakunta, tai ...Porin lääni.

[Benedictus]

Pohdin tuota 1300 luvun tilannetta.

Ruostin puolelta lienee saapunut arvoisia esi-isiäni Merikarvian seudulle, epäilen, että siirtymä on saattanut tulla Ulvilan seudun kautta, koska ainakin myöhemmin Kokemäenjoen suistoalueet kuuluivat piispojen alueisiin ja ainakin joku piispa asutti sinne Ahvenanmaalta olleita perheitä. Tuo on vain muistista temmattu juttu, enkä ole varma milloin ja miten tai kuka.

Tuo ranta-asutus pysyi aika kauan ihan meren rantaalueella, jolloin nykyiset Lankosken ja Tuorilan alueet olivat asumattomia. ainakaan niillä ei ollut pysyvää asutusta ennen Heikki Lankosken tuloa 1600-luvun puolivälin aikaa.

Jännä juttu on, että Lankosken suvun kirjoituksissa kerrotaan jopa kuinka monta ja millaista rakennusta Heikillä oli. Määrä on niin mahdoton,että hän ei ole nitä kyllä kerralla tehnyt ja siksi epäilenkin, että paikka on ollut vanha eräsija, jossa oli jo runsaasti rakennuksia valmiina.

Niin, nuo rantaasujat nimittivät sisämaalaisia Tavasteiksi, aivan samoin kuin siikaisten pohjoisosan ja itäosan asujia pidettiin hämäläisinä vielä 1700 luvullakin.. Olisiko tuo Hämeenkyrö nimi niin vanhaa perua, koska ne joiden kanssa Käräjöitiin olivat käsittääkseni juuri noita Karkun ja Hämeenkyrön talollisia ja heidän eräomistuksiaan.

Tuosta Nokia leikinlaskusta voisi todeta, että jos asiaa pohtisi vakavasti niin pääkaupungin siirto Nokiaan toisi valtavat säästöt. koska Helsingin seudun hallitsematon kasvu toppaisi siihen paikaan, Nokian seudulla on valmis infrastruktuuri lentokentää myöten. Halpaa ja hyvää rakennus maata laajenevalle väestölle ja teollisuudelle.

Ei tosin oopperaa eikä balettia, mutta ne ovat lyhyen junamatkan päässä.

Ainoa mitä tarvitaan on uusi hallintopalatsi, johon saadaan hallitus , ministeriöt ja muu sellainen. Eduskunta ja pressa jäisivät Hesaa ja surffaisivat Nokialla ko tarvitaan. tai päinvastoin.
Tuollainen hallintopalatsi tulisi tollaisen Guggenhaim-museon hinnalla, korotettuna normaalilla suomalaisrakennus kertoimella eli 2.5 joka on yleensä julkisten rakennusten lopullinen hinta alkuperäisestä laskelmasta.

Ainoat jotka kärsisivät ovat Hesan seudun kiinteistön omistajat, sillä kasvun loppu topauttaisi maan hinnan nousun siellä ja nostaisi sen Nokialla kasvuun.

Nimi Nokia olisi siitäkin hyvä että se on neutraali kielipoliitisesti, eli Nokia niin suomeks kuin ruotsiksikin.

[Matti Lund]

Historiankirjoissa käytetään tuota nimitystä Satakunnan ja Pohjanmaan välissä ainakin 1600-luvulla olleesta laajasta metsäalueesta. Mahtaisiko kukaan tietää nimityksen alkuperästä, koska ja missä muodossa se on ilmestynyt asiakirjoihin? Mauno Jokipii käyttää Satakunnan historiassa tuota ilmausta muutamia kertoja, mutta laittaa sen kerran lainausmerkkeihin, siis "Hämeenmetsä". Tuo viittaisi siihen, että kysymyksessä on epävirallinen, ehkä myöhäsyntyinen, ei ainakaan paikallisen väestön antama nimitys.


Hämeenmetsä -nimitys on ainakin eteläpohjalaisten yleisesti käyttämä nimitys siitä pitkään lähes asumattomasta metsäosuudesta, joka oli asutun Pohjanmaan ja Hämeenkyrön asutuksen välisellä vyöhykkeellä siitä osasta tätä laajaa metsäkokonaisuutta, joka oli hallinnollisesti Pohjanmaan maakunnan ja läänin puolella. Tämä on selkeästi pohjalaisten tarkoittama ja nimittämä alue.

Alue on joka tapauksessa ollut vanhaa hämäläisten erämaanautintaa, jonka pohjoispuolisen osan sekä eteläpohjalaiset että Ikaalisten-Karvian-Kihniön-Isojoen uudisasuttajat, joita on tullut muualtakin kuin Hämeestä, ovat valloittaneet suhteellisen myöhään omaksi nautinnakseen ja rajanvedoista kummankin osapuolen nautintojen välillä on ollut muinoin ankaria kiistoja, lähestulkoon rajasotia, eli vanhojen nauttijoitten, uudisasuttajien ja pohjalaisten välillä. Sama koskee suhdetta muinaisiin Kalannin saariston ruotsalaisiin, jotka ovat halunneet ulottaa metsänautintojaan Hämeenmetsän länsireunaan saakka.

Hämeenmetsässä oli siis Pohjanmaalta katsoen pitkä asumaton taival Hämeeseen ja kauttakulku sen läpi Pohjanmaan ja Hämeen välillä oli pidettävä läpi vuoden kunnossa. Kumpikin maakunta vastasi oman puolensa tienpidosta. Tässä on itselleni monien tuhansien muitten eteläpohjalaisten kanssa, joilla menee juuria Kauhajoelle sikäli omakohtataista, että meidän esi-isämme Kauhajoen Aron ja Knuuttilan taloista olivat useassa polvessa ne miehet, joiden henkilökohtaisella vastuulla oli Hämeenmetsän tienpito, siis sen kulkukelpoisuuden takaaminen jatkuvilla raivaus-, sillanparannus ym. töillä.

Olen kerännyt tästä tienhoidosta materiaalia lähinnä 1600 -luvun asiakirjoista. Tarkimmin olen tutkinut Simuna Siponpoika Aron toimintaa tienhoidossa 1600 -luvun loppupuolella. Simuna jatkoi isänsä Sippo Antinpoika Aron tointa. Myös Heikki Heikinpoika Rein, tunnetun Rein -suvun kantavaari ja Knuuttilan isäntä kuului keskeisiin toimijoihin Hämeenmetsän tienpidossa.

Jokaisen Etelä-Pohjanmaan verotalon piti maksaa vuotuista Hämeenmetsän tien tienhoitomaksua, jonka mm. Simuna Siponpoika Aro toimenhoitoaikanaan joutui pitäjiä kiertäen tilittämään itselleen. Tämä oli siis maaherranviraston alaista toimintaa ja tästä tietysti muodostui suppeampi hallinnollinen Hämeenmetsä -käsite ja eteläpohjalaisissa asiakirjoissa 1600 -luvulla tavattava "Tavastskog" -nimitys tarkoittaa lähinnä juuri tätä.


Sitä pidän varmana, että Hämeenmetsä on ollut ikivanha nimitys eteläpohjalaisten taholta ja nähtävästi myös niiden alasatakuntalaisten taholta, jotka ovat asustaneet rantaviivalla.

Sen sijaan siinä vaiheessa, varhaisella keskiajalla ja ennen ruotsalaisvalloitusta, kun alue on ollut pelkkää hämäläisten nautintaa tai ne osat alueesta, jotka sitä ovat olleet, ei ole mielekästä eikä uskottavaa olettaa, että olisi ollut heidän taholtaan yhtä nimitystä näin laajalle alueelle, koska sellaista yhteistä hallinnollista katsantoa ei ole ollut silloin olemassa, vaan kukin nauttijakunta antoi omalle nautinnalleen nimen ja Hämeenmetsän alue on siinä vaiheessa koostunut näitten vierekkäisten nautinta-alueitten nimistä ja niiden sisäisestä piennimistöstä.



terv Matti Lund

[antti pohjois-satakunnasta]

Löysin Lapväärtin kyläyhdistyksen sivuilta
http://www.lappfjard.fi/document.asp?id=s0lmv0zhg2w
tuon vuoden 1303 kuninkaan kirjeen, mutta teksti mokoma on latinaksi. Näyttäisi kuitenkin, että siinä on pariinkin kertaan mainittu "silvis in Tavastia" eli todella vanhaa on paikan nimitys. Luonnollisesti ruotsinkielisissä teksteissä tuo kääntyy Tavastskog. Suomenkielistä Hämeenmetsää ei varmastikaan ole käytetty missään, koska hallintokieli oli 1800-luvun loppupuoleen vain ja ainoastaan ruotsi.

Löytyisiköhän mistään koko kirjeen virallista tai epävirallista käännöstä suomeksi?

Kopio kirjeestä
Kirje latinaksi
Birgerus, Dei gracia Svecorum Gothorumque rex, discreto viro domino Nicolao Andersson, præfecto Finlandiæ, salutem in Domino
sempiternam. Accedentes ad nos præsentium exhibitores, Michael de Lappafärd, Andar de Sastamall et Tobbe de Tinka (#1: Tiuka), nobis sua proposicione de silvis in Tavastia querulosa monstrarunt, quod super quorundam prædiorum cultura, de quibus silvis in Tavastia, quæ ex speciali requisicione et licentia domini Haraldi, quondam ibidem advocati nostri, hactenus excoluerunt, nunc, ut
asserunt, molestantur et inpetuntur nimis injuste. Quare cum fratri carissimo duci Waldemaro magis proficuum esse dinoscitur, quod terra sua per homines discretos ydoneos excolatur et inhabitetur, quam deserta relinquatur, volumus et mandamus, quatenus super præmissis homines prædictos a modo nullatenus molestare velitis, sed pocius ipsos terram per eos cultam pacifice et quiete de cætero sicut hactenus habere permittatis, dummodo non obstiterit aliud, quam adhuc intelligere potuimus de prædiis supradictis.
Datum anno Domini MCCCIII. kal. junii

[Matti Lund]

---
tuon vuoden 1303 kuninkaan kirjeen, mutta teksti mokoma on latinaksi. Näyttäisi kuitenkin, että siinä on pariinkin kertaan mainittu "silvis in Tavastia" eli todella vanhaa on paikan nimitys. Luonnollisesti ruotsinkielisissä teksteissä tuo kääntyy Tavastskog. Suomenkielistä Hämeenmetsää ei varmastikaan ole käytetty missään, koska hallintokieli oli 1800-luvun loppupuoleen vain ja ainoastaan ruotsi.
---

Hei

Tietysti sitä on käytetty jo esiin tulleilla seuduilla.

Kirjurit ovat kääntäneet suomenkielisen nimen latinaksi silloin, kun hallintokieli on ollut latina ja ruotsiksi silloin, kun hallintokieli on ollut ruotsi.

Suomenkielisiä tekstejäkin on "epävirallisesti" muinoin kirjoitettu ja sen kaltaisia nimiä kuin Hämeenmetsä, mutta sellaisilla kirjoituksilla ei ole ollut taipumusta säilyä ja päätyä arkistojen hyllyille.


Hämeenmetsässä on kiisteltyjä nautintarajoja, rajankäyntilinjoja, pieniä rajalinjoja ja suuri Hämeen ja Pohjanmaan välinen rajalinja. On päivänselvää, että näistä rajankäynneistä on myös suomenkielisiä tekstejä, joista paikallisella suomenkielisellä väestöllä on ollut todistuksia hallussaan.

Vanhimmat rajankäyntitekstit, mitä on säilynyt, ovat suomenkielisten rajankatselmointimiesten suomeksi sanelemia rajalinjoja, jotka kirjurit ovat kääntäneet latinaksi, mutta niistä on myös annettu suomenkielisiä versioita paikallisille.

Näistä on myös säilynyt tuomiokirjoissa suomenkielisiä tekstinpätkiä, kun kirjuri ei ole pystynyt jotain kääntämään latinaksi tai myöhemmin ruotsiksi.



Uskon, että Hämeenmetsä -nimi on joissakin sellaisissa todistuksissa esiintynyt ja lukuisia muita suomenkielisiä sikäläisiä paikannimiä.


terv Matti Lund

[Marja H.]

Kaduinpa hetken, että aloitin koko keskustelun Hämeenmetsästä! Olen vanha latinanmaikka, joten oli pakko kaivaa ruostuneita taitoja esiin. Tämä on erittäin epävirallinen käännös; oikaisin jossakin hankalassa kohdassa.
Birger, Jumalan armosta svealaisten ja goottien (göötalaisten) kuningas, [lähettää] ikuisen tervehdyksen Herrassa etevälle miehelle herra Nicolaus Andersinpojalle, Suomen prefektille. Saapuessaan luoksemme [asiaansa] esittävät Michael Lappafjärdistä, Andar Sastamalasta ja Tobbe Tinkasta (Tiukasta) osoittivat meille valituskirjelmässään Tavastian metsistä, että joidenkin Tavastiassa olevien maatilojen viljelyn johdosta, joita he erityisestä hakemuksesta ja herra Haraldin luvalla, joka aikoinaan oli samalla seudulla asiainhoitajamme, tähän asti ovat viljelleet, heitä nyt, kuten he väittivät, häritään ja heitä vastaan hyökkäillään erittäin epäoikeudenmukaisesti. Sen tähden koska rakkaalle veljelle päällikkö Waldemarille tuntuu olevan hyödyllisempää, että hänen [hallinnoimaan] maataan viljelevät ja asuttavat erityiset sopivat ihmiset, kuin että se jätetään autioksi, haluamme ja määräämme, sikäli kuin lupien mukaan haluatte, ettei edellä mainittuja ihmisiä millään tavoin häiritä, vaan pikemmin sallitte heidän viljelemäänsä maata muutenkin kaikessa rauhassa kuten tähän asti käyttää, kunhan vain ei joku muu [seikka], kuin mitä tähän asti olemme voineet tietää yllä mainituista maatiloista, ole esteenä.

Annettu Herran vuonna 1303 kesäkuun ensimmäisenä päivänä.

– Hienoa, että Antti kaivoi tuon tekstin esille. Muutenkin olen saadut Forumilta taas runsaasti hyvää ja perusteellista tietoa. Käsitykseni Hämeenmetsästä niin sanasta kuin alueestakin selveni olennaisesti.

[antti pohjois-satakunnasta]

Kiitos Marja suomennoksesta. Sattuipa tosiaan molemminpuoleinen onnenpotku. Olen aina nähnyt vain viitteitä tuohon tekstiin ja jossakin jotain pätkiä suomennoksia, mutta koko tekstin suomennosta en ole nähnyt koskaan.

Aloitustekstissä mainitsit, että tutkijat käyttävät Hämeenmetsää lainausmerkeissä, niin varmastikin se johtuu, että alkuperäistekstissä on mainittu "silvis in Tavastia".

Varmasti puhekielessä on alueesta käytetty Hämeenmettä-nimeä, mutta senaikainen kieliasetus (vuoteen 1860) ei sallinut suomenkieltä virallisissa asiakirjoissa vaan käytettiin sanan ruotsinkielistä muotoa.
Näinhän se on meille kaikille sukututkimusta harrastaville tuttua, että suomenkielinen Juhani kirjattiin aina Johan.

Mutta, kuinka paljon kätkeekään Hämeenmetsä vielä tutkimatonta historiaa. Paljon on menneestä tietoa, ja paljon on alueella ollut kaikenmoista. Mielenkiintoinen alue kertakaikkiaan.

[Heikki Särkkä]

Lainaus: --- rantaasujat nimittivät sisämaalaisia Tavasteiksi ---

Ettei vain tuo Tavast ole saamelaisalkuinen sana: saamen tavvis(t) 'pohjoisessa'. Siinä tapauksessa sana on hyvin vanha ja peräisin ajalta, jolloin rannikolla vielä oli riittävästi saamelaisasutusta, jotta heidän antamansa heimonimitys olisi jäänyt henkiin.

[antti pohjois-satakunnasta]

Tuli ihan kylmä väristys tuosta saamelaistulkinnasta "tavvist" ja sen merkityksestä. Nuo ilmansuuntamerkkinät ovat olleet aikoinaan tositärkeät!
Lisäksi tuo, että alueen historiassa on paljon viittauksia muinaisiin lappalaisiin, paikannimistöä myöten, joten kertakaikkiaan mielenkiintoinen asia.
Jokatapauksessa eräreitti Lappiin on tunnettu tosiasia.

Eräs mielenkiitoinen tutkimus ja valaiseva kirjoitus on kainulaisista ja pirkkalaisista (kainulaiskysymys, pirkkalaiskysymys, Satakunta ja Pohjanmaa):
http://dc131.4shared.com/img/O5-4UkbL/preview.html.

Lukiessani tänään tuota tekstiä uudelleen osui tekstissä Didrik Pietarinpoika Lapin voutina. Ettei vaan olisi ollut Ikaalisten suuruus Didrich Persson? Ajankohta stemmaisi, n. v. 1600. Ja kun tunsi Pirkkalan Hämeessä?
"Peräpohjassa voutina toiminut Didrik Pietarinpoika kertoo, että
pirkkalaiset ovat saaneet nimensä eräästä Hämeen pitäjästä, jonka nimi on Pirkkala"

[Matti Lund]

Tuli ihan kylmä väristys tuosta saamelaistulkinnasta "tavvist" ja sen merkityksestä. Nuo ilmansuuntamerkkinät ovat olleet aikoinaan tositärkeät!
Lisäksi tuo, että alueen historiassa on paljon viittauksia muinaisiin lappalaisiin, paikannimistöä myöten, joten kertakaikkiaan mielenkiintoinen asia.
Jokatapauksessa eräreitti Lappiin on tunnettu tosiasia.

Eräs mielenkiitoinen tutkimus ja valaiseva kirjoitus on kainulaisista ja pirkkalaisista (kainulaiskysymys, pirkkalaiskysymys, Satakunta ja Pohjanmaa):
http://dc131.4shared.com/img/O5-4UkbL/preview.html.

Lukiessani tänään tuota tekstiä uudelleen osui tekstissä Didrik Pietarinpoika Lapin voutina. Ettei vaan olisi ollut Ikaalisten suuruus Didrich Persson? Ajankohta stemmaisi, n. v. 1600. Ja kun tunsi Pirkkalan Hämeessä?
"Peräpohjassa voutina toiminut Didrik Pietarinpoika kertoo, että
pirkkalaiset ovat saaneet nimensä eräästä Hämeen pitäjästä, jonka nimi on Pirkkala"


Nimettömässä kirjoituksessa, johon annat linkin, pitäisi otsikon mukaan käsitellä ns. kainulaiskysymystä, mutta sen ns. punainen lanka ei vaikuta se olevankaan, vaan aika vapaan assosiatiivinen paikannimien seuraaminen pohjoiseen päin sen vakuuttamiseksi, että hämäläisten ja satakuntalaisten erämiesten ja heidän seuraajiensa dominanssi olisi vallinnut Pohjois-Suomessa verrattain myöhäiseen ajankohtaan saakka ja että Pohjanmaa olisi asutettu näiden erämiesten jälkeläisillä vasta sangen myöhäisessä ajankohdassa, eli hyvin lähellä niin sanotun historiallisen aikakauden alkua.

En tunne läheskään kaikkien paikannimien etymologiaa tai heimollista alkuperää, joihin siinä viitataan todisteina, mutta joukossa on mielestäni joitakin virhepäätelmiä tai täysin todistusvoimattomia eräiden nimien selityksiä.

Suurin ongelma kirjoituksessa on lähdekritiikin puute: eriarvoisia lähteitä ei osata erotella toisistaan, vaan tuodan esiin "nimipuuroa nimettömässä todistuspuurossa", joka vaikuttaa perustuvan siihen, että on luettu ahkerasti heimoaatteellisia nimispekulaatioita, jotka olivat muodissa 1900 -luvun alkuaikoina. Sen sijaan ei näytettäisi tutustuneen nimistötutkimuksiin ja asutushistoriallisiin tutkimuksiin, jotka on julkaistu noin vuoden 1930 jälkeen. Siten kirjoituksessa tukeudutaan voimakkaasti muutamiin ajoitus- ja asutushistoriallisiin pointteihin, jotka myöhempi tutkimus on osoittanut ajoitukseltaan tai muuten vääriksi.

Eniten kirjoituksessa mennään pieleen käsitellessä Etelä-Pohjanmaan asutusta. Kirjoittaja on selvästi melkoisen "pihalla" ja pinnalla tämän alueen suhteen. Ei se kaikkissa kohdissa esitä vääriä asioita, mutta eräissä oleellisissa kohdissa on käsityksiä, joita ainakaan omat tutkimukseni eivät mitenkään tue.

Otetaan nyt vaikka itse tämän yli 700 vuotta vanhan asiakirjan vuodelta 1303 sanoma. Siihen voidaan luoda ja on eri kirjoituksissa luotukin monenlaisia näkökulmia, jotta siitä saataisiin irti jotain merkityksellistä Etelä-Pohjanmaan asutushistoriasta.

Otetaan nyt vaikka esimerkikkinä Bror Åkerblomin 1976 julkaisema Tiukan pitäjän historia. Bror Åkerblom pyrkii heti sen alussa analysoimaan tämän asiakirjan merkitystä ja oma analyysini on pitkälle samansuuntainen.

Åkerblom käyttää asiakirjaa ja eräitä muita vanhoja asiakirjoja sen vertaamiseksi, kuinka vanhaa Tiukan asutus on ollut muuhun Lappväärtin asutukseen nähden ja mistä päin se on mahdollisesti sinne saapunut. Nythän asiakirjasta voidaan päätellä, että Tiukkaan oli melko tuoreeltaan muodostunut uudisasutusta, siis 1200 -luvulla ja uudisastus oli alkanut käyttää tarpeeseensa sitä lähinnä sijaitsevia Hämeenmetsän osia. Tämä oli sitten johtanut siihen, että ne hämäläiset, joiden vanhoja nautintoja nämä metsät olivat olleet, olivat tehneet sitä, mitä he nautintojensa laidalle asettuneille uudisasuttajille muuallakin tekivät, eli hävittivät uudisasuttajien viljelykset. Tästä uudisasuttajat valittivat ja kuningas halusi taata uudisasuttajien oikeuden oman etunsa nimissä ja pyysi virkamiehiään suojelemaan näitä hämäläisiltä ja rankaisemaan hämäläisten ylilyöntejä, jotta alue ei autioituisi.

Tämän Tiukan asuttajan etunimen, joka on valittajana, Åkerblom normalisoi Thorbjörniksi ("Tobbe = kortform till Thorbjörn"). Valittajien kristilliset nimet ja muut seikat viittaavat siihen, että asuttajat olivat hämäläisille aivan vieraita, siis ruotsalaista alkuperää. Jos hämäläisiä tai satakuntalaisia olisi täällä asuttanut vanhoja sukunautintomaitaan, hehän olisivat todennäköisesti saaneet ne paikat perintöjensä kautta ja uudisasutukset olivat vielä sen verran nuoria, ettei heidän perintöoikeuttaan niihin olisi Hämeessä/Satakunnassa kyseenalaistettu.

Åkerblom tulee sitten siihen tulokseen, että Tiukkaa lähinnä oleva vanha Lappväärtin kylä Puskamarkku eli Påskmark, oli selvästi vanhempi asutuspaikka kuin Tiukka ja Tiukan uudisasuttajat olivat lähinnä sieltä tulleita, siis ei enää suoraan Ruotsin puolelta tulleita tai niin, että pääosa olisi tuoreita maahanmuutajia.

Bror Åkerblom, joka jatkoi tällä saralla isänsä K.V. Åkerblomin työtä, kirjoitti useita ruotsinkielisen Pohjanmaan pitäjänhistorioita 1960- ja 1970 -luvuilla juuri vaiheessa, jossa oli saatu käytettäväksi enemmän todisteita ruotsinkielisen Pohjanmaan asuttamisen iän paremmaksi arvioimiseksi. Toisaalta Åkerblomeiltakin vielä puuttui uudenmpia arkeologisten tutkimusten ja geologisten mittausten tuloksia, joilla ikämäärityksiä on voitu entisestään parantaa ja joitakin nimistöllisiä virhepäätelmiä kumota.


Viitteesi kirjoitukseen kohdistuva kritiikkini oli ehkä liian ankaraa siihen nähden, että joku harrastaja on kuitenkin hyvässä uskossa ja ahkeruudella sen aikaansaanut. Mutta toisaalta vain tuomalla vanhat dokumentaariset lähteet selvästi esille ja erottamalla ne spekulaatioista, voidaan saada aikaan tutkielma, joka voidaan ottaa varteen.


Tässä mielipiteessä siis käytetty vertailuna (jossa on laajaa pohdiskelua paikallisen asutuksen synnystä):

Bror Åkerblom: Tjöck Kommuns Historia, luku Det gamla Tjöck, s. 7-

terv Matti Lund

[antti pohjois-satakunnasta]

Tuo edellinen kommenttini oli jonkinlainen vastaus edellisen kommentoijan (Heikki Särkän) esittämään ajatukseen. Siinä minua erityisesti ilahdutti tuollainen ”vapaa ennakkoluulottomuus” asioita kohtaan. Juuri tuo, että voisiko Tavast-nimi liittyä saamen sanaan ”tavvist” ja sen merkitykseen. Esimerkiksi itse en olisi kuuna päivänä osannut ”heittää” tuollaista ajatusta. Ja kuitenkin melkoiset fakta/fiktioperusteet myös tuollekin nimiasialle löytyy.

Kirjoitus, johon viittasin
http://dc131.4shared.com/img/O5-4UkbL/preview.html.
ei todellakaan ole mikään virallinen tutkimus enkä tiedä edes kenen tai minkä ryhmän tekemä se on, mutta olen kirjannut sen itselleni netistä mielenkiintoisen antinsa vuoksi etsiessäni tietoa eränkävijöistä. Esimerkiksi omat 1500-luvun alkupuolen esi-isäni ovat olleet ikaalislaisia eränkävijöitä ja kaikenlainen tieto eränkäynnistä ja muusta senaikaisesta historiasta kiinnostaa. Toki nämä Lapinkäynnit ovat vielä paljon vanhempaa kuin 1500-luvun historiaa. Itse olen enemmän kuin yllättynyt siitä laajuudesta millä eränkäyntiä (ja samalla myös kaupankäyntiä ja verotusta) Lapinsuuntaan on näiltä Pohjois-Satakunnan ja Pirkanmaan seuduilta käyty. Sanoisin, että kaikki tieto siitäkään ei vielä ole kirjoissa ja kansissa vaan alan tutkijoilla olisi paljonkin tutkittavaa.

Mielenkiintoista olisi esim. tietää mitä DNA-tiedot alueiden asukkaista samoinkuin eräreitin varrelta asiasta kertoisivat.

Vaikka tuo ”kainulaisteksti” onkin kevytpohjaisesti laadittua, sisältää se silti paljonkin sellaista asiapohjaa, joka voi jonkin asian erityitutkijalle antaa lisäinformaatiota. Kaikkea historiaa kun ei ole kirjattu kirjoihin vaan on myös sellaista perinnehistoriaa, josta on vaikea erottaa onko faktaa tai fiktiota. Ja toinen asia sitten on miten sitä sitten tulkitaan. Onneksi faktapohjaista tietoa kertyy koko ajan lisää.