Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vihki- ja kastemerkinnät 1600-luvulla
Papit vihkivät pariskuntia ja kastoivat lapsia jo ennen kirkonkirjojen alkua. Ainakin tuomiokirjojoista saa käsityksen, että tiedettiin tosi tarkkaan, kuka oli ”en gift man” tai ”en ogift kona”, kun sattui jotakin epätavallista. Toimituksia eivät papit varmaankaan tehneet ilmaiseksi. Luulisin, että niistä perittiin maksu ja maksuthan kirjattiin äyrilleen ylös.:rolleyes: Siksipä kysyn:
Mihin asiakirjoihin toimitusmaksut kirjattiin ja mistä niitä voisi hakea? Olisiko mahdollista löytää vihki- ja kastetapahtumia kirkon tilikirjojen perusteella, kun tietää asuinpaikan kylän tarkkuudella ja ainakin miehen nimen joko puolisona tai isänä?
Kuka tuntee noiden aikojen proseduurit? Kiitoset etukäteen.:)
Papit velvoitettiin jo 1620-luvulla pitämään luetteloita syntyneistä, vihitystä ja kuolleista. Ei liene syytä epäillä, etteikö näin myös tapahtunut, vaikka piispantarkastuksissa alati valitettiinkin, miten huonosti asioita missäkin seurakunnissa hoidettiin. On vain muistettava, että papistoa ei velvoitettu arkistoimaan näitä luetteloita vaan ne palvelivat aikalaisia: kruunua verottajana ja kirkkoa lähimpänä kontrolliviranomaisena. Jonkinlaisia luetteloja seurakuntalaisista on voinut olla jo aikaisemminkin. Kun reformaatio nostaa kirkon tehtäväksi korostetusti kansanopetuksen, näkyy se Saksassa jonkinlaisten kirkonkirjojen syntymisenä jo 1500-luvulla.
On melko varmaa, että joka ikinen seurakunta piti kirkonkirjoja Gezelius-piispojen aikaan 1600-luvun puolivälissä. On niitä jonkin verran säilytykin asianomaisissa kirkonarkistoissa. Ja kun selaillaan minkä hyvänsä seurakunnan vanhimpia piispantarkastusasiakirjoja, kirkonkirjoista on säntillisesti puhetta. Että meidän nykyisin käytettävissä olevat kirkonkirjasarjamme alkavat n. 1740 johtunee lähinnä siitä, että isoviha muodostaa onnettoman hallinnollisen katkoksen, jonka aikana joutui hukkaan tai muutoin tuhoutui huomattava määrä asiakirja-aineistoa.
Kirkon tilikirjasta, jos sellainen on säilynyt, kannattaa etsiä merkintöjä hautamaksuista. Ne eivät näet olleet tasasuuruisia, vaan summaan vaikutti, kuinka monta paria kelloja soitettiin ja oliko vainajalla varaa vuokrata kirkon paarivaatetta (bårkläde). Näin voidaan hyvässä tapauksessa saada esivanhemmalle ainakin eksakti kuolinvuosi.
t. Jens
Ainakin osasta läänintilien tositekirjoista löytyy Charta Sigillata-maksuja, jotka koskevat tulevia aviopareja, jotka kirkollisen kuulutuksen takia joutuivat suorittamaan kruunulle asetuksen määräämän summan leimaveroa.
Ensimmäinen asetus tästä maksusta on annettu v. 1660.
Yst. TarjaP
Suurkiitos Jens ja TarjaP,
täytyypä tältä pohjalta katsastaa "omien" seurakuntien tilannetta. Ehkäpä digitoitunakin löytyy jotakin "omista" seurakunnista.
Charta Sigillata- eli leimaveroa kannettiin 1732-1757, eli jos noilta vuosilta puuttuu vihittyjen luettelot, kannattaa kaivautua läänintilien maailmaan. Mutta aikaisemmilta ajoilta - ja 1600-luvusta kai lähinnä puhutaan - niitä on turha hakea, ikävä kyllä.
Jens
Kiitos Jens. Säsyy turhat yritykset. 1700-luku on melkoisen hyvin dokumentoitu - paitsi lapuset, jotka ovat unohtuneet pappien taskuihin :))
Charta Sigillata- eli leimaveroa kannettiin 1732-1757, eli jos noilta vuosilta puuttuu vihittyjen luettelot, kannattaa kaivautua läänintilien maailmaan. Mutta aikaisemmilta ajoilta - ja 1600-luvusta kai lähinnä puhutaan - niitä on turha hakea, ikävä kyllä.
Jens
Ei onneksi ihan noin toivoton tilanne olekaan: Vilkaisin SSHYn sisällysluettelon ”tilejä”. Ovat kirkon tilikirjoja. Tarkemmalla katsomisella eri tilikirjojen logiikka käynee selville. Yllättävän paljon sieltä löytyy tietoa jo 1600-luvun puolelta ja sisältö vain paranee kirkonkirjojen aikakauden aletttua. Hämmästyttävää oli löytää 1700-luvulta haudattuna henkilöitä, joita ei ole kuolleiden luettelossa.
Taso vaihtelee paljon, välillä sanotaan vain henkilön nimi, välillä hautauksesta koko vainajan saattojoukko, kuolleesta vaimosta voi hyvällä onnella löytää jopa autuaan vainajan lisänimen, huonolla vain aviomiehen nimen jälkeen ”hustru”.
Myös vihityt maksavat kumpikin maksunsa usein omalla nimellään. Tässä osoite Pudasjärven kirkon tileihin:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=414
Esim. Iissä tilikirjoja on huomattavasti enemmän ja aikaisemmalta ajanjaksoilta. Vie aikaa mutta kannattaa vilkaista, kiinnostaako.;) En tiedä mitä muista seurakunnnista löytyy ja onko niitä digitoitu.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.