Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Aatelissukujen naislinjojen tutkiminen
Genoksen päätoimittaja Tiina Miettinen on joissain pääkirjoituksissa syystäkin sivunnut otsikon aihetta. Kun suku on ensisijaisesti ymmärretty patrilineaarisesti, niin silloin miespuolisten sukupolvien ketjun katketessa suvun tai sukuhaaran on todettu kuolleen ja sillä selvä. Varsinkin 1600-luvulta lähtien aatelissuvut on mielletty mieskantaisena jatkumona, jonka jälkeen näitä sukujen ns. kuolemia on kirjattu matrikkeleihin aika lailla.
Kuitenkin Suomessakin monet aatelisneidot avioituivat rälssin ulkopuolelle, mikä johti heidän jälkeläistensä katoamiseen aatelismatrikkeleista. Kuvaavaa näiden naisten kohtelussa on ollut se, että jopa heidän etunimensä on jätetty mainitsematta matrikkelin perhetaulussa, vaikka kyse ei ole ollut lapsena kuolleesta henkilöstä ja veljet on tietysti mainittu.
Ymmärrän, että jokaisena aikakautena eletään ja toimitaan omalla tavallaan, mutta sukututkimuksen kannalta näiden rälssin ulkopuolelle avioituneiden naisten jälkeläislinjojen vuosisatainen hylkiminen on nykytutkijan kannalta ilmeinen rakenteellinen ongelma. Mutta näillä mennään ja toivon, että aatelissukujen tutkimuksessakin voitaisiin yhä enemmän siirtyä agnaattisesta ätt-tutkimuksesta kognaattiseen släkt-tutkimukseen.
______________
Matti Pesola
Heikki Koskela
04.02.12, 15:12
Ymmärrän, että jokaisena aikakautena eletään ja toimitaan omalla tavallaan, mutta sukututkimuksen kannalta näiden rälssin ulkopuolelle avioituneiden naisten jälkeläislinjojen vuosisatainen hylkiminen on nykytutkijan kannalta ilmeinen rakenteellinen ongelma. Mutta näillä mennään ja toivon, että aatelissukujen tutkimuksessakin voitaisiin yhä enemmän siirtyä agnaattisesta ätt-tutkimuksesta kognaattiseen släkt-tutkimukseen.
______________
Matti Pesola
Jostain syystä aatelisten joukossa nainen on jäänyt syrjittyyn asemaan siirryttyään avioliiton kautta johonkin muuhun säätyyn. Hänen ja puolison jälkeläisiä ei ole enää katsottu kuuluvaksi samaan säätyyn. Tosin on muutamia poikkeuksia olemassa.
Olen kiinnittänyt huomiota tähän seikkaan sukututkimuksen yhteydessä. Pidän sitä jäänteenä aikakaudesta, joka on jäänyt jo historiaan. Perinne vain isälinjan tutkimisesta lienee tuhansia vuosia vanha. Mutta "näillä mennään" kuten Mattikin toteaa.
Sen sijaan sekä mies- että naislinjat ovat tällä hetkellä aivan yleisiä tutkmustavoitteita. Itse olen alun alkaen lähtenyt tutkimuksissani tälle kognaattiselle linjalle. Ei ole mitään perustetta jättää tutkimatta naislinjoja. Jos sen jättää pois, on tutkimus selvästikin vajaa. Elämme sentään länsimaisessa demokratiassa.
Jos kuitenkin tutkimuksella tavoitellaan tiettyjä suvun ominaisuuksia tai yhteenvetoa niistä (ominaisuuksista), tullaan tietenkin valinnan eteen.
Linjan valinta on aina tutkijan oma asia.
Tervehdys!
Ajatukseni poikkeaa hieman otsikosta toivon, ettei se haittaa. Ilahduin Heikin kommentista, erityisesti: linjan valinta on aina tutkijan oma asia.
Rohkenen kertoa harrastelijana kertoa omista toimintatavoistani ja -tavoitteistani.
Aivan aluksi tutkin lähipiirini esivanhempiemme mieslinjoja. Köyhyyttä ja kurjuutta sieltä lähinnä löyty, hitunen muutakini.
Tästä minulle syntyi kipinä selvitellä pääsivätkö tyttäret ns. parempiin avioliittoihin tai jotenkin helpompaan elämään. Kävikö tyttärille niin, että saivat aviottomia lapsia ja mitä heille tapahtui. Perheiden kohtalotkin alkoivat kiinnostaa. Montako avioliittoa, minkä vuoksi? Miksi siirryttiin paikkakunnalta toiselle? Miten pärjättiin samassa kattilakunnassa, jossa oli isäntä vaimoineen, viisi poikaa perheineen monine lapsineen?
Miten tuolloin ihmiset kokivat elämänsä, oliko se onnellista vai onnetonta taikka vielä kurjempaa.
Olisi mielenkiinteista kuulla muidenkin henkilöiden tutkimustavoitteajatuksia.
Toivottelen mielenkiintoisia uusia löytöjä jokaiselle tutkimussuunnalle.
Terveisin Eila
Asiaa olen minäkin pohtinut. Itse olen päätynyt ensisijaiseti sekä mies- että naislinjat huomioivia esivanhempia ja heidän sisaruksia tutkimaan. Siitä kyllä mielenkiintoisten sukujen suhteen ja paikkakuntien suhteen tullut paneuduttua laajemmalle.
Hyvin yleinen "sukuseura" toiminta ruokkii mieslinjan patriarkaalista tutkimusta, vaikka mukaan tuleekin nykyisin 1..2 sukupolven taka muita (naislinjan) jälkeläisiä. Jos sukuseuran säännöt sallii jonkun varhaisen esisi-isän esimerkinnä Keisarin-Sukuseura jälkeläiset, moni olis ehkä kymmenien sukuseurojen jäseniä.
Sama koskee aatelisia ja esiaatelisia (rälssisukuja) sekä säätyläissukuja (pappis-, porvaris-, virkamies-), lienee hyvin suuri prosentti suomalaisiat periytyisi näistä.
Esimerkkinä Ritarihuoneiden rekisteröimistä aatelissuvuista, lukuisat Lapin ja Pohjanmaan suvut Mathlein /Gustafsberg sukujen kautta periytyy Catharina Gaveliukseksta, jonka veli aateloitiin Adelstierna nimellä, Heidän isän veli Cedershjöld nimellä, Heidän Isän veljen poika Cronstadt nimellä.
Poikkeuksiakin tuossa mieslinjan aateloinnissa näyttää olevan, kun tuumasin vaimollenie että Sinun serkku luovutti Suomenlinnan taistelematta, mutta tarkemmin katsottuna että aateloitu Mårten Cronstedt onnistu siirtämään aateloinnin / nimensä vaimonsa Annna Cerdesin pojalle. Googlamlla löytää suvuista tiedot
Olavi
Tiina Miettinen
04.02.12, 18:59
Kuten sanottu, jokaisella tutkijalla on oikeus rajata tutkimuksensa miten haluaa, sillä suvun jonkinlainen rajaaminen helpottaa esimerkiksi sukukirjan tai sukuartikkelin kirjoittamista.
Patrilineaarisia sukututkimuksia tehdään edelleen ja samoin tutkimuksia, joissa huomioidaan tasapuolisesti sekä miehet että naiset. Silti näkisin hyvin mielelläni joskus Genoksessa puhtaan matrilineaarisen muutaman sukupolven käsittävän talonpoikaissuvun tutkimuksen esim. 1700- ja 1800-luvuilta, joissa miehet mainittaisiin vain naisten puolisoina ja lapsina mutta jälkeläisten sukulinjoja jatkettaisiin VAIN naiskannalta. Säätykierron näkökulmasta se olisi äärimmäisen kiinnostavaa. Mutta kuten sanottu, en ole koskaan enkä missään nähnyt matrilineaarista sukututkimusta. :-)
Ainoa tämän tyyppinen sukukirja on edelleen Aini Sarsan "Äidit ja tyttäret" (1991), jossa muistaakseni seurattiin kuitenkin vain yhtä säätyläissukuketjua 1600-luvulta nykypäivään.
Ingeborg Palmén
04.02.12, 19:18
Kommentti : Miksei pappis- tai porvarissuvun matrilineaarinen tutkimus ?
Ingeborg
Tuo Tiina Miettisen mainitsema kirja on muuten hyvin mielenkiintoinen, kannattaa hankkia. On ollut myynnissä mm. SKS:n kirjakaupassa parin euron hintaan.
Tein huvikseni lähimmästä aateliset juuret omaavasta esiäidistäni, Lohjalla 1714 syntyneestä Ulrika Christina Jägerhorn (af Storby) pelkät naislinjat huomioivan jälkipolvitauluston tänne (http://juhansuku.blogspot.com/2012/02/ulrika-christina-jagerhornin.html)!
Eli parissa polvessa oltiin jo ihan tavallisia emäntiä...
Juha
Heikki Koskela
04.02.12, 19:29
Hyvin yleinen "sukuseura" toiminta ruokkii mieslinjan patriarkaalista tutkimusta, vaikka mukaan tuleekin nykyisin 1..2 sukupolven taka muita (naislinjan) jälkeläisiä. Jos sukuseuran säännöt sallii jonkun varhaisen esisi-isän esimerkinnä Keisarin-Sukuseura jälkeläiset, moni olis ehkä kymmenien sukuseurojen jäseniä.Olavi
On totta, että Keisarin sukuseuran toiminta lähti alkuun Olavin mainitsemalla tavalla. Pidimme sitä varsin luonnollisena ratkaisuna kun toiminta aloitettiin. Voisi sanoa niin, että nopeat syövät hitaammat. Sukuseuran perustamisen jälkeen samoilla seuduilla perustettiin kohta muitakin alueella (Järviseudulla) olevien sukujen seuroja. Seurauksena oli moninkertainen päällekkäin meno tutkimuksissa. Se on tietyllä tavalla resurssien haaskausta.
Lienee kuitenkin sillä lailla, että jostain 1600-luvun lopulta löytyy mukava esivanhempi, josta on kiinnostavaa lähteä tekemään "omaa" sukuhaaraa. Mukana on varmaan myös tunnesiteitä.
Tiinan mainitsema matrilineaarinen tutkimus taitaa olla harvinaista ainakin Suomessa. Olisi todella kiintoisaa tehdä sellainen tutkimus. Se olisi avaus hieman erilaiseen tutkimusmaailmaan ja paljastaisi hieman erilaisia sosiaalisia rakenteita kuin esim. mieslinjainen tutkimus. Kenties joskus...
Tiina Miettinen
04.02.12, 20:16
Kommentti : Miksei pappis- tai porvarissuvun matrilineaarinen tutkimus ?
Ingeborg
Totta ihmeessä puhtaan matrilineaarisen tutkimuksen voi tehdä papis- ja porvasrissuvuista tai vaikka aatelissuvusta! Enhän minä nyt ihan niin ahtaasti sentään ajatellut! Heitin talonpoikaissuvun esimerkiksi lähinnä siksi, että rahvas on aliedustettuna Genoksen tarjonnassa. Säätyläis- ja aatelissuvuista on olemassa runsaasti painettua tutkimusta, mutta edelleenkin talonpoikaissuvuista (ja tarkoitan toki tässä myös siis kaikkia tilattomia) on vähemmän tarjontaa Genokseen. Sinänsä esimerkiksi jostakin aatelisnaisesta/prinsessasta lähtevä puhtaan naiskantainen tutkimus voisi olla hyvinkin kiinnostava... ja kattaa lopulta jopa kaikki säädyt ja säädyttömät.
Ja minä saan kiittää Juhaa tiedosta liittyen Ulrika Jägerhorniin, on nimittäin minullekin sukua avioliiton kautta:)
Ingeborg Palmén
04.02.12, 22:54
Ajattelin lähinnä sitä, että pappien ja porvariston naisväen kautta siirtyi usein varallisuus/toiminta. Välillä on jopa tullut mieleen, että mihin ne pojat/miehet oikein häipyvät ?
Maalla (Turunmaan saaristo ja Keski-Pohjanmaa) taas näyttää olevan aika usein niin, että tilan oma poika lähti vävyksi naapuriin ja tilalle tuli vävy. Olen usein miettynyt miksi ?
Myöhäisillan ajatuksia . . terveisin, Ingeborg
Tapani Kovalaine
05.02.12, 09:37
Tasan sata vuotta sitten 5.2.1912 syntyi appeni ja nyt satavuotismuistopäivänä huomaan, että appeani ja minua on yhdistänyt tässä viestiketjussa esille otetut aateliset naislinjat, joiden kanssa kumpikin olemme olleet naimisissa. Kyseessä on 30.9.1650 aateloitu suku Rundeel (pyöreä linnantorni oli rundeli) ja samana vuonna hiukan myöhemmin 2.11.1650 aateloitu suku von Qvanten.
Kangasalan Sorolan kartanon aatelispoika, luutnantti Carl Gustaf Rundeel hankki vuonna 1700 puolison Kuhmalahden Noksioisista Qvantenbergin kartanosta. Morsian oli madmoiselle Margareta Magdalena von Qvanten. Kun ei kukaan elä ikuisesti, niin sulhanen kuoli 1728 ja morsian kuoli 81 vuoden ikäisenä tammikuussa 1762 Kangasalan Sorolan kartanossa - siis 250 vuotta sitten. Heillä oli lapsia, mutta omien tutkimusteni kannalta keskeisin tytär m:elle Caisa Rundeel avioitui Kuhmalahdella 1740 Erik Leander -nimisen talonpojan kanssa, joka oli aikaisemmin ollut armeijassa lippumiehenä (förare).
Aatelisukuja koskevat tiukat rajaukset estävät sukujen liiallisen rönsyilyn. Kun nyt äsken mainittu aatelisten puolisojen tytär talonpoikaistui Kuhmalahdella emännäksi menemällä, niin hänen kohdallaan voi sanoa aateluuden päättyneen jo vuonna 1740. Hänen äitinsä aateluus päättyi myöhemmin eli vuonna 1762. Viimeinen miespuolinen von Qvanten eli Eemil kuoli 5.1.1952 Sahalahdella Hämeessä. Myös Rundeel-suku on mieskannalta ehkä jo hiipunut.
Omien epävirallisten laskelmieni mukaan mainitun esisuvun aateluus päättyi ja 150 vuotta sen jälkeen syntynyt anoppini oli täysverinen, mutta aatelisverta hänellä oli enää 0,4 prosenttia. Sellainen määrä ei näy edes puhallustesteissä. Kun hänen jälkeläisillään aatelisveri aina vaan polvi polvelta näyttää aatelisten sulhasten puuttuessa puolittuvan, niin on helppo ymmärtää, että ei kai sellainen tyttölapsi voi mitenkään enää olla aatelinen, jolla on alle prosentin verran sinistä verta. Silloin jäävät jäljelle enää ne aateliset naislinjat, joiden tutkimista kannatan lämpimästi ja kateudesta vihreänä!
On se hyvä ettemme elä enää Sukukirjan tekijän Axel Bergholmin asenteiden maailmassa, sillä hänen kielenkäyttöään mukaillen Rundeelin ja von Qvantenin suvun eräs jälkeläinen elää ei rahvaaseen vaan peräti sukututkijaan vajonneena susirajan takana jossakin Joensuun seudulla!
Taitaa olla jo yli sata vuotta siitä kun Suomeen on viimeksi saatu uusi aatelissuku. Tuntuu siltä, että aatelissukujen perinteisessä tutkimuksessa ei ole jätetty kiveäkään kääntämättä, joten ehkäpä olisi korkea aika alkaa tutkimaan niitä aatelissukujen naislinjoja, jotka ovat johtaneet alenevaan säätykiertoon ja jopa rahvaaseen vajoamiseen. Aatelisten kokonaismäärä Suomessa ei ole koskaan ollut kovin suuri ja jos vaikkapa neljäsosa aatelisneitojen avioliitoista oli epäsäätyisiä, niin sukututkimuksellisesti siinä olisi sopivasti haastetta ja työsarkaa. Ja näin voitaisiin huomata, että moni satoja vuosia sitten (mieslinjalta) kuollut aatelissuku onkin kognaattisesti edelleen hengissä.
_____________
Matti Pesola
Tapani Kovalaine
06.02.12, 09:53
Vaalit on nyt pidetty ja tarkistuslaskentaa paraikaa tehdään.
Aatelisen sinisen veren puoliintumistahti on laskettu nyt uudelleen ja tarkistus antoi aivan uuden tuloksen Rundeel / von Qvanten -suvuissa.
Caisa Rudeel'in (1707-1772) isä ja äiti olivat molemmat aatelisia (100 %) ja tytär ei voinut saada tuplasti vahvempaa verta (jäi 100 %:iin). Hänen tyttärensä Helena Erikintytär Leander, aatelisuutta 50 %. Helenan poika oli Sahalahden pitäjänräätäli, aatelinen 25 %:n verran. Pojanpoika ja pojantytär eli Gustaf Adolf ja Maija Stiina Saxbeck, olivat kumpikin 12,5 %:n verran aatelisia. Maija Stiinan poika oli luotsi Hailuodossa ja aatelisuutta hänessä oli 6,2 %, mutta hänen lapsillaan enää 3,1 % ja lapsenlapsillaan, joihin myös anoppini kuului, oli aatelisverta suonissaan enää noin 1,6 %. Näin laskien on lapsenlapsillani 0,2 % aatelisuudesta jäljellä, kun kahdeksan sukupolvea erottaa heidät 250 vuotta sitten aatelissäädystä irronneista esipolvistaan.
Tarkistuksen jälkeen osoittautui, että Eemil von Qvanten oli se joka kirjoitti vuonna 1844 sanat "toiseen kansallislauluumme" Suomen lauluun. Ja se viimeinen miespuolinen suvun edustaja oli herastuomari Erik von Qvanten (1862-1952), joka haki Luopioisten pastorilta kuulutuksen Iida Maria Uusitalon kanssa avioitumista varten. Pappi pysyi tarkoittaen hiukan varoittaa korotetusta hinnasta: "Tiedätkös sinä, että aatelismiehen kuulutus maksaa peräti 50 markkaa?" Tähän löytyi von Qvantenilta valmis vastaus: "Joo - mutta tietääkös pastori, mitä maksaa aatelismiehen sinutteleminen?" Kuulutusmaksua ei sitten pastori rohjennut periä lainkaan... :)
Mielenkiintoinen laskelma Tapanilta. Toisaalta jos ajatellaan sellaista esimerkkiä, jossa 1700-luvun aatelismiehen miespuoliset jälkeläiset kussakin alenevassa sukupolvessa olisivat avioituneet säätynsä ulkopuolelle, niin virallisesti kyseinen aatelissuku olisi edelleen elossa, vaikka siniveri olisi aika lailla "laimentunut" satojen vuosien aikana.
Mielenkiintoinen laskelma Tapanilta. Toisaalta jos ajatellaan sellaista esimerkkiä, jossa 1700-luvun aatelismiehen miespuoliset jälkeläiset kussakin alenevassa sukupolvessa olisivat avioituneet säätynsä ulkopuolelle, niin virallisesti kyseinen aatelissuku olisi edelleen elossa, vaikka siniveri olisi aika lailla "laimentunut" satojen vuosien aikana.
Jos ajatellaan pelkästään y-DNA:n kannalta, niin se ei laimene kuten muut geenit vaan sen mutaatioiden perusteella miehet voidaan ryhmitellä geneettisiin "klaaneihin". Sama ryhmittely voitaisiin tehdä myöskin naisilla mitokondriaali-DNA:lla.
Seija Randell
06.02.12, 17:22
Olen mietiskellyt - kun joskus maailmassa olen jonkun arvosanankin perinnöllisyystieteestä suorittanut - sitä, että tuo puolet ja puolet jakauma äidin geenejä ja isän geenejä toimii juuri noin, mutta edellisen sukupolven suhteen se ei pädekään. Sukusolujen synnyssähän on käy niin, että kun ne DNA-rihmat kietoutuvat ja katkeilevat, niin siihen yhteen sukusoluun voi tulla enemmän ko. henkilön isän kuin äidin geenejä. Eli eikö voi olla niin, että esim. minussa on enemmän kuin 25 % äidinäitini geenejä.
(Erään naislinjan kautta minunkin muuten pitäisi olla Horn-suvun jälkeläinen.)
Kommentoisiko joku ?
Kokeilin, miten pitkän puhtaan äitilinjan onnistuisin löytämään tutkimuksestani ja tässä tulos. Itse en ole tässä ketjussa, mutta esiäiteja kyllä. Yksi aatelinen pilkahduskin siellä on, mutta veriprosenttia en ole laskenut.
Maria Johanint.
& Nederluleån kirkkoherra, rovasti Andreas Canuti Gevaliensis
Brita Andreae Ligelia 1630–1701
& Oulun kirkkoherra, FM Michael Jacobi Jurvelius
Brita Magdalena Michaelis Jurvelia 1650
& Limingan kappalainen Johannes Isaaci Lithovius
Margaretha Johannis Lithovia 1671–1737
& porvari ja laivanvarustaja Oulussa Daniel Simonis Pilckar
Britha Danielis Pilckar 1705–1765
& Savon rykm. vänr., kauppias Oulussa Petter Hollender
Eva Christina Petri Hollender 1729–1814
& kauppias ja laivanvar. Oulussa Mikael Wacklin
Eva Christina Wacklin 1751–1830
& Pohjanmaan jalkaväkirykmentin kapt. Gustaf Johan von Essen
Kristina Charlotta von Essen 1782–1854
& fil., med. ja teol. toht., Maalahden kirkkohra Jakob Wegelius
Charlotta Wegelius 1815-1866
& Purmon kappalainen, fil.maist. Edvard Svahn
Maria Magdalena Swan 1845–1920
& rovasti Jakob Joel Wegelius
Evi Wegelius 1873–1919
& kansanopiston rehtori Erik Nyman
X.X 1917
lastentarhanopettaja 1949
Tekstiili- ja vaatesuunnitteluartesaani 1971
tyttäret 1995 ja 1998
Jos ajatellaan pelkästään y-DNA:n kannalta, niin se ei laimene kuten muut geenit vaan sen mutaatioiden perusteella miehet voidaan ryhmitellä geneettisiin "klaaneihin". Sama ryhmittely voitaisiin tehdä myöskin naisilla mitokondriaali-DNA:lla.
Tässä suhteessa on mielenkiintoista, että SuomiDNA-projektin N-haplotaulukon mukaan aatelisen Tawast-suvun kanssa samaan kantaisään palautuvan linjan jakaa muutama talonpoikainen suku, ainakin jos oikein tulkitsin.
Suora äitilinja johonkin keskiaikaiseen rälssisukuun olisi DNA:n testaamisen kannalta myös kiinnostava. Sellaisia luulisi olevan. Nämä kotoperäiset rälssisuvut, kuten Tavastit tai Kurjet johtanevat sekä isä- että äitilinjoiltaan sellaisiin varhaisiin kantavanhempiin, joilla on nykysuomalaisissa suorien linjojen jälkeläisiä rälssin ulkopuolisten sukujen kautta.
Vaalit on nyt pidetty ja tarkistuslaskentaa paraikaa tehdään.
Aatelisen sinisen veren puoliintumistahti on laskettu nyt uudelleen ja tarkistus antoi aivan uuden tuloksen Rundeel / von Qvanten -suvuissa.
Voihan sitä esivanhempien geenien prosenttiosuutta laskea algebrallisesti, mutta asiaa voidaan tarkastella logiikan kannalta myös siten, että mikä on meistä itse kunkin olemassaolon edellytys. Siinä logiikkafunktiossa olemassaolomme ehto on, että jokainen esivanhempamme on ollut olemassa (= totuusarvo 1)
ja on ollut juuri hän, kuka on ollut, riippumatta siitä tiedämmekö hänestä yhtään mitään tai emme. Jos ajatuskokeena poistaa yhdenkin henkilön siitä esivanhempiemme joukosta, häviävät kaikki hänen jälkeläisensäkin. Näin ollen loogisessa mielessä jokaisen esivanhempamme olemassaolo on täsmälleen yhtä tärkeätä riippumatta siitä kuinka kaukaisessa sukupolvessa hän on elänyt. Tässä mielessä kaukaistenkaan sukupolvien merkitys ei laimene.
Tapani Kovalaine
07.02.12, 21:44
Todellakin, veri vaihtuu ihmisessä nopeasti olipa se sinistä tai punaista! Veren puoliintumistahdista puhuminen on siten täyttä hupia! Jo viikko ilman aatelisarvoa riittää ja poliisin ratsiasta selviää huomautuksitta. Kaikkihan muistamme aatelisen Sigrid Schaumanin, joka käveli Havis Amandan patsaan luona kadun yli, vaikka jalankulkijoille oli punaiset valot. Kun poliisi hänet 95-vuotiaan pysäytti ja kysyi: Olettekos aikaisemmin ollut poliisin kanssa tekemisissä? Niin Sigrid vastasi: En ole sen jälkeen kun veljeni ampui Bobrikovin!.
Logiikasta ei voi edellisessä viestissä kaivatulla tavalla puhua lainkaan, kun on kyse Kristiina kuningattaren aikana 1644 - 1654 jaetuista aatelisarvoista, joista suvut Rundeel ja von Qvanten silloin pääsivät nauttimaan. Wikipediakin sen tietää! Seuraavasti:
Kristiinan hallinto ajoi Ruotsin valtakunnan taloudelliseen kriisiin. Pröystäilevä hovielämä nieli valtavasti rahaa, mutta vakavampi syy oli Kristiinan läänityspolitiikka. Hän jakoi 30-vuotisessa sodassa kunnostautuneille upseereille ja virkamiehille holtittomasti aatelisarvoja ja niihin kuuluvia läänityksiä. Kristiinan noustessa valtaistuimelle Ruotsissa oli 281 aatelissukua, mutta hän aateloi 22-vuotisen valtakautensa aikana 368 lisää, ja etenkin Suomen syrjäseuduilla koko maa oli käytännössä aatelisten hallussa. Koska aatelisto sai kerätä verot läänityksiltään, valtio ajautui kassakriisiin ja aatelin valta kasvoi.
Ingeborg Palmén
08.02.12, 00:06
Kristina oli 6-vuotias kun hänen "valtakautensa" alkoi. En oikein jaksa uskoa että hän olisi heti päässyt hallitsemaan. Herrat Oxenstjärna ja Brahe sekä muut pitivät kyllä ohjakset käsissään.
Terveisin Ingeborg
Lahjakkuden periytyminen (esim. matemaattinen, kieltenoppiminen, fyysinen/liikunnalinen, käytännöllinen/yrittelijäisyys, musikaalisuus)?
Perheessämme niin oman kuin vaimon vanhemmat ovat isoista perheistä. On monta kertaa tullut mieleeen kysymys lahjakuuden periytymisestä. Selkeästi joukossa on oppimisen kannalta erityisen lahjakkaita, mutta sisaruksissa saattaa olla vaikeasti oppivia tai erilailla lahjakuutta. Onhan meille epämusikaallisille melkein käsittämätöntä että joku pysty soittaman muististaan satoja eri musikkikappaleita.
Miten nykyinen genettinen tutkimus on asiaa selittänyt. On todettava että omakohtaiseti kyllä on huomioinut lahjakuuden laatuun paljon vaikuttavan sosiaalinen ympäristö ja toisaalta mm. lienee periytyvät esim. lukihäiriöksi kutsuttut ominaisuudet.
Olavi
Hei,
Halusin saada selville äidin puoleisen sukuni pohjois-savolaiset esiäidit niin pitkälle kuin mahdollista, suorana naislinjana. Nyt minulla on katkeamaton, kahdentoista naispolven ketju, josta olen kirjoittanut kirjasen " Esiäidit Pohjois-Savossa". Esiäitini olivat talollisten, torppareiden, ruotusotamiesten ja loisten vaimoja Pohjois-Savossa. Mummini oli heistä ensimmäinen, joka muutti pääkaupunkiseudulle.
Kirjanen ei ole sukuselvitys perinteisessä mielessä, olen pyrkinyt lisäämään siihen tietoa ja kuvia, "lihaa luiden ympärille". Olen kokenut tehneeni hyvän työn jälkipolvia ajatellen, suvun naiset jäävät liian usein huomiotta.
Ritsi
Maaret Eloranta
12.02.12, 21:18
Tietokantaohjelmat antavat nykyän mukavalla tavalla mahdollisuuden moniulotteiseen sukututkailuun. Itse olen alusta alkaen koettanut "pyydystää" mahdollisismman paljon myös äitien ja sisarusten tietoja eri polvista. Omat sukujuureni muistuttavat lähinnä mykoritsaa, niin paljon on kautta aikojen pikkuserkkujen yms. avioliittoja sekä Savossa, Satakunnassa että Varsinais-Suomessa.
Samalla nousee esiin vahvoja, monilapsisia ja pitkäikäisiä emäntiä ja isäntiä, jotka ovat saataneet olla aviossa kolmestikin ja lisäksi paapoa jälkeläistensäkin lapset.
Vanhimman esiäitini Katariina Hyvärisen äitiä en ole vielä varmuudella tavoittanut.
äääääää Katariina Hyvärinen, s. 1751?, k. 1791 Iisalmi, Pajujärvi 1
ääääää Ingeborg Ruotsalainen, s. 28.1.1775 Iisalmi (Maaninka), Pajujärvi, k. 2.12.1853 Iisalmi
äääää Ingeborg Johannesdotter Hardikain, s. 1800 Iisalmi, Pörsänmäki, k. 30.8.1884 Lapinlahti
ääää Lovisa Korhonen, s. 17.11.1830 Maaninka, Halola 2
äää Lyydia Maria Partanen, s. 25.2.1872 Iisalmen mlk, Varpais, Pietilä, k. 20.5.1942 Sonkajärvi
ää Helmi Sofia Laitinen, Paltemaa, s. 1.3.1899 Sonkajärvi, k. 6.3.1972 Iisalmi
Maare
Tämä äitilinjojen tutkiminen on mielenkiintoista. Omalla kohdallani olen päässyt äääääää Chirstin Jöransdotteriin saakka. Rippikirjan mukaan Chirstin oli syntynyt v. 1726, mutta hänen vanhempiaan en ole löytänyt. Chirstin oli Kiskon Leilän Malmbergin torpassa asuneen rakuuna Gustav Berglundin vaimo. Tämän äitilinjan sukupolvien eittämätön keskuspaikka oli Kisko, josta äidinäitini äiti avioitui Karunaan ja äidinäitini sittemmin Turkuun.
_______________
Matti Pesola
Matti,
Oletko jo varmistanut, ettei Kirstin (s. 1726) ollut Malmbergin torpan erään edellisen "isännän" eli rakuuna Jöran Sigfridsson Lägelin tytär?
Juha
Olen mielessäni sijoittanut tämän esiäitini Kirstinin juuri Jöran Lägelin tyttäreksi, mutta Kiskon syntyneistä en ole löytänyt tähän vahvistusta.
_____________
Matti
M.Sjostrom
13.02.12, 07:42
Oma katkeamaton naislinjani on sekin tunnettu vain 1720-luvulla syntyneestä esiäidistä lähtien eikä sitä vanhemmalta ajalta, siitäkin huolimatta että naislinjassa on mukana Valkealan Kourulan sukukartanosta peräisin ollut Susanna Kustaantytär Gardemeister. Sitä Gardemeister-sukua jota pfalzilaisen hallitsijahuoneen aikana pidettiin introdusoimattomana aatelisena sukuna ja joka sellaisena on mukana Jullyn aatelismatrikkelissa.
1 Skolastika 'Lastikka' Henrikintytär b. Abt 1725 d. 3 Jan 1800
2 Johanna Kristerintytär
3 Susanna Gardemeister
4 Kristiina Fredrikintytär
5 Vilhelmiina Eerikintytär Mäenpää b. 26 Aug 1869 d. 10 Dec 1943
6 Amanda Anttonintytär Lahtela, Vehkalahden Pyhällön Metsolan perijätär
7 Helvi, Vehkalahden Paijärven Hannisuon perijätät
8 Private
9 Private
10 Private (b 1995)
Yllä olevassa taulukossa mainitut Vilhelmiina Lahtela, o.s Mäenpää, ja vanhempansa Kristiina ja Mäenpään Eerikki (Erkki) Taavinpoika, ovat mainittuina maanmainiossa, Turkioiden knaappiratsastajasukua käsittelevässä teoksessa jonka on kirjoittanut Arto Peltonen (teos löytyy sukututkimusseuran kirjastosta).
Kristiina ja hönen äitinsä Susanna puolestaan ovat mainittuina Lauri Puuskarin kirjoittamassa, Gardemeister-sukua käsittelevässä sukukirjassa (sekin teos löytyy seuran kirjastosta).
Kun olin itse ensin tarpeeksi perusteellisesti tutkinut tuon äitilinjan, piirsin siitä aikanaan kaavion jonka annoin lahjaksi sisarenpojalleni alkuvuonna 2009, kun hänellä oli juhla.
Suomen aateli on kokemusteni mukaan (valitettavasti) yleensä sen verran köyhänpuoleista, siis oikeastaan enemmänkin perinnöllinen sotilasluokka kuin aristokraattinen luokka, että katkeamaton naislinja tuppaa katoamaan kovin usein historian hämäriin, eikä katkeamatta pääse juuri koskaan keskiajalle saakka sen enempää naislinjaa kuin mieslinjaakaan pitkin. Naislinjojen osalta jo 1600- ja 1500-luvut ovat hyvin hankalia, useimmiten sellaisen takia että perinnöt olivat niin pieniä että rälssin tyttäret eivät suinkaan kaikki perineet maakirjoissa erottuvaa maaomaisuutta, jolloin rälssin vaimojen rekonstruoiminen esivanhemmilleen ei monasti onnistu. Vielä 1600-luvulla on kirjoissa paljonkin rälssimiehiä, joiden vaimosta (lasten äidistä) ei tiedetä joskus edes nimeä, ja useasti ei tiedetä ainakaan täsmällistä sukutaustaa. 1500-luku on vielä ehkä pahempi tuossa. Lisäksi jotkut pikkuaatelin vaimoista ovat ilmeisesti peräisin muista säädyistä kuin rälssistä itsestään.
Varhaisin suomalainen nykyään elävä katkeamaton naislinja johon olen rälssin osalta päätynyt, on mielestäni hakkapeliitan, kenraali Torsti Stålhandsken äidistä polvetuva katkeamaton naislinja. Ja tämähän ei vie 1500-lukua varhemmalle ajalle, eli ei siis keskiaikaan saakka.
Tietokantaohjelmat antavat nykyän mukavalla tavalla mahdollisuuden moniulotteiseen sukututkailuun. Itse olen alusta alkaen koettanut "pyydystää" mahdollisismman paljon myös äitien ja sisarusten tietoja eri polvista. Omat sukujuureni muistuttavat lähinnä mykoritsaa, niin paljon on kautta aikojen pikkuserkkujen yms. avioliittoja sekä Savossa, Satakunnassa että Varsinais-Suomessa.
Samalla nousee esiin vahvoja, monilapsisia ja pitkäikäisiä emäntiä ja isäntiä, jotka ovat saataneet olla aviossa kolmestikin ja lisäksi paapoa jälkeläistensäkin lapset.
Vanhimman esiäitini Katariina Hyvärisen äitiä en ole vielä varmuudella tavoittanut.
äääääää Katariina Hyvärinen, s. 1751?, k. 1791 Iisalmi, Pajujärvi 1
ääääää Ingeborg Ruotsalainen, s. 28.1.1775 Iisalmi (Maaninka), Pajujärvi, k. 2.12.1853 Iisalmi
äääää Ingeborg Johannesdotter Hardikain, s. 1800 Iisalmi, Pörsänmäki, k. 30.8.1884 Lapinlahti
ääää Lovisa Korhonen, s. 17.11.1830 Maaninka, Halola 2
äää Lyydia Maria Partanen, s. 25.2.1872 Iisalmen mlk, Varpais, Pietilä, k. 20.5.1942 Sonkajärvi
ää Helmi Sofia Laitinen, Paltemaa, s. 1.3.1899 Sonkajärvi, k. 6.3.1972 Iisalmi
Maare
Hei Maare,
Huomaan, että meidän esiäitimme ovat pohjois-savolaisia, joten laitan tähän oman naispolveni, viimeisenä tyttärentyttäreni.
äääääääää Elisabeth Matsdotter Suomalatar s.1704 Kuopion pitäjä, k. 6.12.1775 Nilsiä, Kangaslahti
ääääääää Regina Jonasdotter Hara s.1719 (?) Kuopio, k.23.4.1791 Toivala, Hirvolanniemi
äääääää Margaretha Olofsdotter Rissanen s.24.1.1747 Räsälä, Kuopion pitäjä, k.17.10.1823 Tuusniemi, Melaniemi
ääääää Margaretha Henriksdotter Pirskanen s.17.7.1775 Jännevirta, Pohjalampi, k.8.3.1837 Ryönä, Lahti
äääääää Maja Lisa Larsdotter Wäätäinen s. 3.1.1810 Ryönä, Lahti k.11.2.1883 Maaninka, Kortelansaari
ääää Anna Maria Oinonen os.Kortelainen s. 15.3.1841 Hirvilahti, Mäkipelto, k. 25.10.1916 Kehvo, Huttula
äää Matilda Huttunen os. Oinonen s. 1.5.1868 Maaninka, Kortelansaari, k. 29.9.1946 Kehvo, Huttula
ää Elna Maria Hiekkala os. Huttunen s. 29,4.1891 Niemisjärvi, Särkisenmäki k. 18.1.1974 Helsinki
ä s.1917
itse s. 1942
tytär s. 1968
tyttärentytär s.1996
Parhain terveisin,
Ritsi
Hei,
Lisää 'savolaista aatelia':
I
Kaarina Kauppinen, s. noin 1686, k. 4.3.1739 Iisalmi msk, Vänninmäki
Juho Huttunen, Talollinen Iisalmi msk:n Vänninmäessä, s. 1687, k. 11.4.1743 Iisalmi msk, Vänninmäki
II
Riitta Juhontytär Huttunen, s. noin 1715, k. 1770 Iisalmi msk, Vänninmäki nro 4
Lauri Laurinpoika Ryhänen, s. 1705, k. 1771 Iisalmi msk, Vänninmäki nro 4
III
Kaisa Laurintytär Ryhänen, s. 27.7.1738 Iisalmi, Vänninmäki
Lauri Partanen, Talollinen, Vänninmäki nro 4:n isäntä, s. 1727, k. 13.7.1786 Iisalmi msk, Vänninmäki
IV
Margareta Laurintytär Partanen, s. 1.1.1778 Iisalmi, Vänninmäki, k. 23.5.1823 Iisalmi
Jopi Heikinpoika Heiskanen, s. 9.7.1772 Iisalmi, Vänninmäki, k. 10.11.1851 Iisalmi, Vänninmäki
V
Kaisa Jopintytär Heiskanen, s. 26.5.1800 Iisalmi msk, Vänninmäki, k. 4.8.1833 Iisalmi msk
Joonas Pekanpoika Rytkönen, Talollinen, s. 28.10.1794 Iisalmi Ulmala
VI
Reetta Joonaksentytär Rytkönen, Talollisentytär Ulmalasta, s. 23.2.1821 Iisalmi msk, Ulmala, k. 13.5.1900 Iisalmi
Paavo Paavonpoika Kääriäinen, s. 28.5.1819 Iisalmi, Nerkkoo 3
VII
Maria Paavontytär Kääriäinen, s. 3.4.1841 Iisalmi, Nerkoo 11, k. 15.11.1893 Iisalmi, Palois 1
Reittu Reitunpoika Kauppinen, Talollinen, s. 29.1.1838 Iisalmi msk, Valkeamäki, k. 25.3.1907 Iisalmi msk, Paloinen 1
VIII
Johanna Reituntytär Kauppinen, s. 17.6.1873 Iisalmi mlk, Ulmala, k. 26.5.1940 Helsinki
Otto Wilhelm Annamarianpoika Boisman, s. 7.5.1870 Iisalmi, k. 20.9.1923 Helsinki
IX
Anna Otontytär Boisman, s. 15.7.1902 Helsinki, k. 9.5.1980 Helsinki
Ernst Ossian* Mesterton, Rakennusmestari, s. 10.11.1901 Helsinki, k. 20.9.1981 Helsinki
X
Ossian Mesterton
_________________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
<Lisää 'savolaista aatelia':
I
Kaarina Kauppinen, s. noin 1686, k. 4.3.1739 Iisalmi msk, Vänninmäki
Juho Huttunen, Talollinen Iisalmi msk:n Vänninmäessä, s. 1687, k. 11.4.1743 Iisalmi msk, Vänninmäki
II
Riitta Juhontytär Huttunen, s. noin 1715, k. 1770 Iisalmi msk, Vänninmäki nro 4
Lauri Laurinpoika Ryhänen, s. 1705, k. 1771 Iisalmi msk, Vänninmäki nro 4 >
Vai että savolainen aatelispääte -nen! Hyvältä näyttää naisaateliketju muuten, MUTTA
II polven Riitan ja Laurin syntymävuosissa on tarkistamisen varaa?
Vertaa Liitteet JuhoHuttunen.txt ja RiittaHuttunen.txt
Ei se Riittakaan lapsena pysty synnyttämään Olavia?
Tarkistamisiin
Hei Maare,
Huomaan, että meidän esiäitimme ovat pohjois-savolaisia, joten laitan tähän oman naispolveni, viimeisenä tyttärentyttäreni.
äääääääää Elisabeth Matsdotter Suomalatar s.1704 Kuopion pitäjä, k. 6.12.1775 Nilsiä, Kangaslahti
ääääääää Regina Jonasdotter Hara s.1719 (?) Kuopio, k.23.4.1791 Toivala, Hirvolanniemi
äääääää Margaretha Olofsdotter Rissanen s.24.1.1747 Räsälä, Kuopion pitäjä, k.17.10.1823 Tuusniemi, Melaniemi
ääääää Margaretha Henriksdotter Pirskanen s.17.7.1775 Jännevirta, Pohjalampi, k.8.3.1837 Ryönä, Lahti
äääääää Maja Lisa Larsdotter Wäätäinen s. 3.1.1810 Ryönä, Lahti k.11.2.1883 Maaninka, Kortelansaari
ääää Anna Maria Oinonen os.Kortelainen s. 15.3.1841 Hirvilahti, Mäkipelto, k. 25.10.1916 Kehvo, Huttula
äää Matilda Huttunen os. Oinonen s. 1.5.1868 Maaninka, Kortelansaari, k. 29.9.1946 Kehvo, Huttula
ää Elna Maria Hiekkala os. Huttunen s. 29,4.1891 Niemisjärvi, Särkisenmäki k. 18.1.1974 Helsinki
ä s.1917
itse s. 1942
tytär s. 1968
tyttärentytär s.1996
Parhain terveisin,
Ritsi
Hei Maaret!
Tässä oma linjani Katariina Hyväriseen:
ää.Aili Räisänen s. 1918
äää.Aada (Ada) Lustig s.1873
ääää.Agviliina Tapaninen s.1843
äääää.Caisa (Brita Kaisa) Sonninen s.1817
ääääää.Lovisa (Louisa) Ruotsalainen s.1783
äääääää.Katariina (Catharina) Hyvärinen s.1751
Itse olen v.-70 syntynyt, äitini -47, tyttäreni -93 ja tyttärentyttäreni 2013 :)
<Lisää 'savolaista aatelia':
I
Kaarina Kauppinen, s. noin 1686, k. 4.3.1739 Iisalmi msk, Vänninmäki
Juho Huttunen, Talollinen Iisalmi msk:n Vänninmäessä, s. 1687, k. 11.4.1743 Iisalmi msk, Vänninmäki
II
Riitta Juhontytär Huttunen, s. noin 1715, k. 1770 Iisalmi msk, Vänninmäki nro 4
Lauri Laurinpoika Ryhänen, s. 1705, k. 1771 Iisalmi msk, Vänninmäki nro 4 >
Vai että savolainen aatelispääte -nen! Hyvältä näyttää naisaateliketju muuten, MUTTA
II polven Riitan ja Laurin syntymävuosissa on tarkistamisen varaa?
Vertaa Liitteet JuhoHuttunen.txt ja RiittaHuttunen.txt
Ei se Riittakaan lapsena pysty synnyttämään Olavia?
Tarkistamisiin
Hei Julle!
Olen erittäin pahoillani siitä, että huomasin viestisi vasta nyt. Syynä on se, että omat isälinjaiset skottijuurienetsintäni vievät nykyään niin paljon aikaa etten ehdi paneutua näihin 'keskustelukerhoihin' juuri ollenkaan...
Parempi kuitenkin myöhään kuin silloinkaan:)
Suuret kiitokset ikäkorjauksistasi ja viestisi liitteistä!
Tuollahan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/HisKi-digiarkisto.php?bid=5292&pnum=248) ei ikiä ole näkyvissäkään
Ystävällisesti
____________
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk
Pekka Hiltunen
22.03.14, 14:17
Jostain syystä aatelisten joukossa nainen on jäänyt syrjittyyn asemaan siirryttyään avioliiton kautta johonkin muuhun säätyyn. Hänen ja puolison jälkeläisiä ei ole enää katsottu kuuluvaksi samaan säätyyn. Tosin on muutamia poikkeuksia olemassa.
Poikkeuksiakin tuossa mieslinjan aateloinnissa näyttää olevan... aateloitu Mårten Cronstedt onnistu siirtämään aateloinnin / nimensä vaimonsa Annna Cerdesin pojalle. Googlamlla löytää suvuista tiedot
Aatelin tehtävä oli hallita kruunulle kuuluvaa maa- ta kinteää omaisuutta. Tästä syystä mitään poikeuksia ei voinut olla: kruunu ei voinut menettää sille kuuluvaa omaisuutta - irtaimiston kanssa saattoi olla toisin, mutta asuinkartano oli kinteää omaisuutta ja kuului kruunulle.
Aatelisen naidessa aatelittoman siirtyi sen aatelittoman omaiuus aina aateliselle, muta ei koskaan päin vastoin. Poikeuksia varten on anottu kruunulta poikkeuslupa epäsäätyiseen liittoon, ja jos lupa on tullut, siirtyi sitten ja vain sitten perintökin. Usein kun mies aateloitiin hänen ollessaan jo aviossa, tuli vaimo tai ainakin lapset p.o. aviosta aatelisiksi saman aikaisesti, mutta aateloinnin yhteydessä kyllä sitten erikseen mainittiin, jos näin kävi, jottei kyseisen aatelismiehen jälkeen tarvinnut ainakaan kruunun osallistua periytymiskiistoihin. Mieleen tulee nyt esim. Ramsaysta Klöfverblad-suku: Johan Ottessonin avioiduttua 2. kerran, nyt aatelisen morsiamen kanssa, tulivat pojat aateloiduksi erilisellä maininnalla eli päätöksellä, kun lapset ensiaviosta olivat aatelittomia. Näin ollen ei 1. avion lapsilla ollut perintöoikeutta, vaan nuoremmat lapset perivät heillekin mahdolisesti kuuluneen maaomaisuden. Poikkeus voi nyt tietenkin muodostua silloin, kun aatelismies on ennen aateloiduksi tulemistaan ehtinyt periyttää omaisuuttaan ei-aatelisille jälkeläisilleen, sukulaisilleen tai testamenttinsa edunsaajille.
PH
Maaret Eloranta
03.02.15, 22:29
Hei Maaret!
Tässä oma linjani Katariina Hyväriseen:
ää.Aili Räisänen s. 1918
äää.Aada (Ada) Lustig s.1873
ääää.Agviliina Tapaninen s.1843
äääää.Caisa (Brita Kaisa) Sonninen s.1817
ääääää.Lovisa (Louisa) Ruotsalainen s.1783
äääääää.Katariina (Catharina) Hyvärinen s.1751
Itse olen v.-70 syntynyt, äitini -47, tyttäreni -93 ja tyttärentyttäreni 2013 :)
Hei Sandmarks!
Hauska "tutustua":), en ole huomannutkaaan kommenttiasi! Olemme siis kuudensia serkkuja savolaisaatelia. Olen noita "meidän Katariinan" tyttäriä 1900-luvun alkuun saakka keräilemässä Geniin. :
http://www.geni.com/people/Catharina-Ruotsalainen/6000000030619931614
Maare
Keskisuomalaisia esiäitejä kansainvälisine tyttärineen, ei näy aatelisia vielä tässä vaiheessa ainakaan... (...ehkä jollain on esittää meille aateliset juuret :D )
ääääääää Anna Jöranintytär s.30.4.1770 Asunut Keuruun Ruorasessa
äääääää Eva Matintytär s.29.10.1792 missäpä lie syntynyt...
ääääää Johanna Abramintytär s.5.5.1834 Multia, Sahrajärvi No.10a Penttilä
äääää Effia Lahdenaho s.24.12.1860 Multia, Sahrajärvi No.10a Penttilä
ääää Ida Maria Lahtinen s.n.25.11.1882 Laukaa, Petruma No.7 Moisio
äää Martta Heimonen s.1908 Tervola
ää äiti
ä minä
tyttäreni
t. Wilma
Aateluuksista en tiedä mutta alla naislinja lähtien Helena Brenneristä nykypäivään yhteensä 15 sukupolvea. Listan viimeinen on nuori neiti.
1sp, Helena (Elin) Brenner ja Ericus Erici Alftanus
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=73
2sp, Magdalena Erikintytär Alftana, * n. 1611 Helsinki, † 19.1.1647 Pietarsaari.
Erik Mattsinpoika Bothniensis eli Fortelius, * 1602 Pietarsaari, † 26.6.1650 Tukholma
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=715
3sp, Margareta Erikintytär Fortelia, * n. 1639 Pietarsaari, † eli 1713 Sotkamo
Erik Erikinpoika Cajanus, * n. 1650 Sotkamo, † 2/3.1712 Sotkamo
http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=336
4sp, Susanna Erikintytär Cajana, * n. 1673 Sotkamo, ‡ 9.4.1727 Ilomantsi.
Henrik Henrikinpoika Ahlholm, * n. 1664 Brahea, † 16.2.1735 Ilomantsi.
5sp, Margareta Henrikintytär Ahlholm, * n. 1718 Ilomantsi, † 7.4.1766 Ilomantsi.
Johan Lyytikäinen, * n. 1708 Ilomantsi, † 5.1.1783 Ilomantsi.
6sp, Susanna Johanint. Lyytikäinen, * 2.9.1747 Ilomantsi, † 18.2.1823 Ilomantsi
Johan Mikaelinpoika Kupiainen, * 11.4.1746 Ilomantsi, † 2.1.1805 Ilomantsi.
7sp, Anna Kupiainen, s. 20.7.1769 Ilomantsin Sonkaja, k. 28.12.1836 Enon Luhtapohja ja
Olli Kuivalainen, s. 7.8.1765 Ilomantsin Luhtapohja, k. 11.5.1833 Enon Luhtapohja.
8sp, Liisa Kuivalainen s. 18.6.1797 Ilomantsin Luhtapohja, k 28.1.1849 ja
Risto Heikinp. Ryhänen s. 15.5.1793 Luhtapohja, k. 4.3.1858 Luhtapohja
9sp, Anna Ristont. Ryhänen s.4.1.1827,
pso Antti Matinp. Penttinen s. 29.11.1819 Enossa.
10sp, Helena Penttinen, s. 12.2.1853 Eno N:o 31 ja
Antti Ikonen, s. 4.8.1847
11sp, tytär NN, pso NN
12sp, tytär NN, pso NN
13sp, tytär NN, pso NN
14sp, tytär NN
15sp, tytär NN
Keskisuomalaisia esiäitejä kansainvälisine tyttärineen, ei näy aatelisia vielä tässä vaiheessa ainakaan... (...ehkä jollain on esittää meille aateliset juuret :D )
ääääääää Anna Jöranintytär s.30.4.1770 Asunut Keuruun Ruorasessa
t. Wilma
Hei! Huom! Annan syntymäaika on varmaankin 30.11.1770, 11 näyttää joissakin rippikirjoissa 4:lta. Hiskihaku tuottaa tuloksen joka vie Keuruun Uittamomäkeen ja sieltä pääsee taas äitilinjassa pidemmälle:
*30.11.1770 / 7.12.1770 / / Uitamonmäki / Anna
B. Jören Mårtensson /
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6168820
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6169017
Kiitoksia kovasti!
Avullasi äitilinjani jatkui peräti kolmella:) Jos tämä pikaetsintä ja oma tulkintani ei mennyt ihan pieleen, niin näyttää siltä, että Uitamonmäki on periytynyt aika monta kertaa tyttärelle?
äääääääääää Marg. Michelintytär, asui Uitamonmäessä
ääääääääää Caisa Eliaantytär s.1709 tai 1711 Keuruu, asui Uitamonmäessä
äääääääää Sophia Michelintytär s.15.5.1740 Keuruu, asui Uitamonmäessä
ääääääää Anna Jöranintytär s.30.11.1770 Keuruu, Uitamonmäki
äääääää Eva Matintytär s.29.10.1792 missäpä lie syntynyt...
ääääää Johanna Abramintytär s.5.5.1834 Multia, Sahrajärvi No.10a Penttilä
äääää Effia Lahdenaho s.24.12.1860 Multia, Sahrajärvi No.10a Penttilä
ääää Ida Maria Lahtinen s.n.25.11.1882 Laukaa, Petruma No.7 Moisio
äää Martta Heimonen s.1908 Tervola
ää äiti
ä minä
tyttäreni
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6168129 Kaisa vanhempineen 1737
t. Wilma
Omakin suora äitilinjani voidaan kai keskusteluun mukaan tuoda, vaikka aatelista on varmasti hyvin kaukana. Noh asuipa sentään suoran äitilinjan synnyinseuduilla kyllä aatelisia, mm. Godenhjelm-sukua.
1sp Carin Tyllinen, s. noin 1687 ja k. 8.4.1747 Mäntyharju, Mynttilä, Tyllilä
puoliso Josef Ollikainen, s. noin 1685
2sp Elin Ollikainen, s. noin 1725 Mäntyharju, Mynttilä, Tyllilä ja k. 16.2.1792 Mäntyharju, Mynttilä
puoliso Esaias Mynttinen, s. noin 1703 ja k. 24.6.1776 Mäntyharju, Mynttilä
3sp Elisabeth Mynttinen, s. noin 1763 Mäntyharju, Mynttilä
puoliso Johan Paasonen, s. noin 1760 Mäntyharju, Vuolteenkylä, Kieppi
4sp Maria Paasonen, s. 6.3.1792 Mäntyharju, Vuolteenkylä, Kieppi
puoliso Erik Paasonen, s. 5.5.1792 Mäntyharju, Vuolteenkylä, Kieppi ja k. 3.2.1854 Mäntyharju, Toivola.
5sp Valpuri Eerikintytär Paasonen, s. 24.4.1824 Mäntyharju, Vuolteenkylä ja k. 23.4.1889 Mäntyharju, Toivola
puoliso Aatami Juhonpoika Vesalainen, s. 2.10.1820 Mäntyharju, Tyllilä ja k. 3.11.1881 Mäntyharju, Mynttilä.
6sp Anna Aatamintytär Vesalainen, loinen s. 6.5.1854 Mäntyharju, Toivola ja k. 30.4.1914 Kuusankoski
ei puolisoa
7sp Ida Sofia Vesalainen, karjakko s. 15.5.1885 Mäntyharju, Mynttilä ja k. 23.10.1953 Elimäki
puoliso Vihtori Mäkelä, s. 23.4.1881 Ruotsinpyhtää ja k. 23.4.1968 Loviisa
8sp Lempi Mäkelä, emäntä, pyhäkoulunopettaja s. 28.8.1914 Ruotsinpyhtää ja k. 13.1.2010 Loviisa
puoliso Eino August Tuomisalo, s. 17.6.1915 Ruotsinpyhtää ja k. 28.2.1993 Ruotsinpyhtää
9sp tytär NN
puoliso NN
10sp tytär NN
puoliso NN
11sp J. J. Markkanen
En ole varsinaisesti yrittänyt aktiivisesti edes etsiä Carin Tylliselle vanhempia, enkä tiedä kuinka helposti tai vaikeasti olisivat mahdollisesti löydettävissä. Mäntyharjun Tyllilä viittaa paikannimenä siihen, että Tyllisen sukua on siellä vaikuttanut jo kauan, heihin Carinkin todennäköisesti liittyy, miten ja ketkä olivat hänen vanhempansa ovat kysymyksiä, joihin pitää kai joskus paneutua.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.