Pudasjärven Puitit

[Jouni Kaleva]

Pudasjärven eri Puitti-perheitä on käsitelty tässä ketjussa
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15894

Nyt 1600-luvun lopulla on perhekuntia, joista en saa täyttä selvyyttä. Siksi avaan tälle kysymykselle uuden ketjun.

Pudasjärven Kollajan kylän Kerälän talossa on jaksolla 1723-31 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/67.htm
tällainen perhe:
leski Kirstin, poika Anders (vmo Maria), poika Påhl, vmo Walborg (nämä vasta 1727 alkaen)
Samassa talossa on 1732-38 (s.29) http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1734-1740_mko11-12/15.htm
isäntä And. Keränen, vaimo Maria ja poika Daniel. (leski Kirstin kuollut, Påhl vaimoineen poistunut).

Tuossa toisessa ketjussa kävi ilmi, että tämä isäntä on Antti Antinpk. Puitti, joka oli 1723 ottanut tämän Ikosen l. Kerälän talon.

Meillä on siis perhe

Antti Puitti.
Puoliso Kirsti N, kuollut 1724, noin, lapset


Antti Antinpk., Ikosen l. Kerälän isännäksi 1723, kuollut 16. huhtikuuta 1749, Pudasjärvi (ikä kuollessa 55 vuotta vanha).
Puoliso Maria Danielintr. Hiltunen, kastettu 19. maaliskuuta 1706, Pudasjärvi, kuollut 4. toukokuuta 1765, Pudasjärvi (ikä kuollessa 59 vuotta vanha), lapset
Daniel Antinpk. (Laxström Brusila Kuninkaanniemi), syntynyt 14. elokuuta 1730, Pudasjärvi, kuollut 1786 (ikä kuollessa 56 vuotta vanha) Ii.
Puoliso 9. huhtikuuta 1748, Ii, Karin Josefintr. Siurua (/ Seipi Brusila Kuninkaanniemi/), syntynyt 24. huhtikuuta 1706, Ii, kuollut 11. syyskuuta 1786, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 80 vuotta vanha).
Regina Antintr., syntynyt 14. elokuuta 1739, Pudasjärvi, kuollut 4. joulukuuta 1772, Pudasjärvi (ikä kuollessa 33 vuotta vanha).
Puoliso 22. syyskuuta 1764, Pudasjärvi, David Pekanpk. Hiltunen.
Maria Antintr., syntynyt 20. lokakuuta 1744, Pudasjärvi, kuollut 18. lokakuuta 1772, Pudasjärvi (ikä kuollessa 27 vuotta vanha).
Puoliso 18. maaliskuuta 1764, Pudasjärvi, Paavali Paavalinpk. Hyttinen, syntynyt 1744, noin, kuollut 14. huhtikuuta 1772 (ikä kuollessa 28 vuotta vanha).
Antti Antinpk., syntynyt 24. huhtikuuta 1747, Pudasjärvi, kuollut 3. marraskuuta 1754, Pudasjärvi (ikä kuollessa 7 vuotta vanha).
Paavali Antinpk..puoliso Walborg NN Näkyvät Kerälässä (vain) 1727.****
Palaan seur. viestissä.

[Jouni Kaleva]

Pudasjärven Kyngäksen kylästä löytyy 1713-15 seuraava perhe:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/11.htm

Anders Eriksson Puitti
vmo Brita Matintytär
lapset
Johan Andersson
Walborg Andersdr
Margetha Andersdr
Anders Andersson.

Hiskistä löytyy kiistattomalta vaikuttavat kastemerkinnät:
Walborg 4.8.1689 (isä Anders Puitti, äiti Brita Matintytär)
Johan 2.4.1692 (isä Anders Eriksson, ei sukunimeä, äiti Brita Matintytär)
Margeta (=Marja??) 13.7.1694 (isä Anders Eriksson Puitti, ei äitiä)
Anders 4.10.1694 (isä Anders Eriksson, ei äitiä)

Nyt kuitenkin Margetha/Marjalla ja Antilla ikäero 3kk, ei voisikaan olla samaa perhettä, toisaalta rippikirjassa näin on - mikä mättää??

[paavo.lohvansuu]

Myöskin Ala-Kollajan Kälkäjässä oli isäntä nimellä Anders Eriksson.
Terv. PL

[Jouni Kaleva]

Myöskin Ala-Kollajan Kälkäjässä oli isäntä nimellä Anders Eriksson.
Terv. PL

Aivan

Perhe näkyy tuolla:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/1.htm

Antin vaimo Elin Josefintytär, lapset Matti ja Carin, joille näyttäisi löytyvän Hiskistä synt.ajatkin Carin mahd. 24.4.1687 tai 6.5.1693 ja Matti 8.1.1690, joskaan äidin nimi ei täsmää.

Lisäksi syntyneissä Anders Eriksson Klåckare, jolle synt. Anna-tyttö 8.5.1687, onko sama vai eri kuin tämä Kälkäjä taikka Puitti??

Näyttäisi että nämä eivät valaise tuota kahden Antti Puitin kysymystä kuitenkaan?

[Jouni Kaleva]

Iissä vihittiin 15.10.1721 uk Joh Ands Puitti Pudasjärvelä ja Liisa Mikontr. Pernu Etelä-Iistä. Juho tuli avion myötä isännäksi Liisan kotitaloon, joka oli yksi Etelä-Iin Pernun taloista (talo tämän jälkeen pysyvästi nimellä Puitti). Juho pysyi isäntänä kuolemaansa 12.11.1754. Vain kerran, jaksolla 1753-59 merkitty synt.vuosi "1694".

Juho toi taloon myös sisaruksensa. Tässä he näkyvät kaikki:

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/53.htm

Johan Andersson HB
Lisa Michelsdr. M.M.
Bror Påhl
hust. Walborg
syster Elin
d:o Walborg.

Varsinainen ongelmani on: kumpaanko alussa mainittuun Pudasjärven Puitin perheeseen voidaan sitoa tämä sisarussarja Juho, Påhl, Elin, Walborg?

[Jouni Kaleva]

Pudasjärven Kyngäksen kylästä löytyy 1713-15 seuraava perhe:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/11.htm

Anders Eriksson Puitti
vmo Brita Matintytär
lapset
Johan Andersson
Walborg Andersdr
Margetha Andersdr
Anders Andersson.

Hiskistä löytyy kiistattomalta vaikuttavat kastemerkinnät:
Walborg 4.8.1689 (isä Anders Puitti, äiti Brita Matintytär)
Johan 2.4.1692 (isä Anders Eriksson, ei sukunimeä, äiti Brita Matintytär)
Margeta (=Marja??) 13.7.1694 (isä Anders Eriksson Puitti, ei äitiä)
Anders 4.10.1694 (isä Anders Eriksson, ei äitiä)

Nyt kuitenkin Margetha/Marjalla ja Antilla ikäero 3kk, ei voisikaan olla samaa perhettä, toisaalta rippikirjassa näin on - mikä mättää??

Tämä nuorin Antti tässä perheessä onkin selvästi synt. 1.8.1697 (isä Anders Puitti, äiti Brita Matintytär). Näin tuo Antti s 4.10.1694 menisi siihen toiseen Puitin perheeseen.

[tellervoranta]

Anders Anderinpka Puitti s.1697 Pudasjärvi, kuollut 10.4.1749, haudattu 16.4.1749 Pudasjärvellä 52:n vuoden iässä. Alla olevassa linkissä torpparen Anders Puitti.(kohta7)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1737-1775_ik384/8.htm

[tellervoranta]

Pudasjärven Kyngäksen kylästä löytyy 1713-15 seuraava perhe:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/11.htm

Anders Eriksson Puitti
vmo Brita Matintytär
lapset
Johan Andersson
Walborg Andersdr
Margetha Andersdr
Anders Andersson.

Hiskistä löytyy kiistattomalta vaikuttavat kastemerkinnät:
Walborg 4.8.1689 (isä Anders Puitti, äiti Brita Matintytär)
Johan 2.4.1692 (isä Anders Eriksson, ei sukunimeä, äiti Brita Matintytär)
Margeta (=Marja??) 13.7.1694 (isä Anders Eriksson Puitti, ei äitiä)
Anders 4.10.1694 (isä Anders Eriksson, ei äitiä)

Nyt kuitenkin Margetha/Marjalla ja Antilla ikäero 3kk, ei voisikaan olla samaa perhettä, toisaalta rippikirjassa näin on - mikä mättää??

Minulla lapset:
Carin s.24.4.1687, kuollut lapsena 23.5.1697. (linkki alla)
Walborg s.4.8.1689
Johan s.2.4.1692
Maria s.1694
Anders s.1697, kuollut 10.4.1749

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1686-1709_ik384/11.htm

[Jouni Kaleva]

Anders Anderinpka Puitti s.1697 Pudasjärvi, kuollut 10.4.1749, haudattu 16.4.1749 Pudasjärvellä 52:n vuoden iässä. Alla olevassa linkissä torpparen Anders Puitti.(kohta7)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1737-1775_ik384/8.htm

Tämän Antin kuolinmerkintä näkyy myös rippikirjassa täällä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1745-1766_mko13-18/89.htm

Tämä Antti on siis kiistatta se, jonka vaimo on Maria Hiltunen ja äiti oli leski Kirstin. Näin ollen tämä Antti ei voi olla se, joka synt. 1.8.1697, koska tuon viimeksi mainitun Antin vanhemmat olivat Anders Puitti ja Brita Matintytär.

Tuossa juuri on tämän villakoiran ydin: kaksi Anttia, luultavasti kaksi Paavalia, jotka toisaalta samasta ja toisaalta eri perheestä!!

Mielestäni nuo äidit Kirstin ja Brita Matintytär ovat olleet "läsnä" yhtä aikaa, eivät voi olla yhden Antti Puitin kaksi peräkkäistä vaimoa.

[Jouni Kaleva]

Minulla lapset:
Carin s.24.4.1687, kuollut lapsena 23.5.1697. (linkki alla)
Walborg s.4.8.1689
Johan s.2.4.1692
Maria s.1694
Anders s.1697, kuollut 10.4.1749

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1686-1709_ik384/11.htm
Tuossa viitteessäsi haud. 23.5.1697 Karin Puitti, mutta mikä titteli hänellä on? ....skan? (siis oliko 10-vuotias lapsi?)

Kuten edell. viestissä totesin, tämän perheen Antti ei kuollut 10.4.1749, vaan se toinen Antti Puitti/Kerälä.

[tellervoranta]

Tuossa viitteessäsi haud. 23.5.1697 Karin Puitti, mutta mikä titteli hänellä on? ....skan? (siis oliko 10-vuotias lapsi?

Kuten edell. viestissä totesin, tämän perheen Antti ei kuollut 10.4.1749, vaan se toinen Antti Puitti/Kerälä.

Ei ole mitään perässä. Pelkkä luettelo kuolleista ja pelkkä Karin Puitti.

[Jouni Kaleva]

Ei ole mitään perässä. Pelkkä luettelo kuolleista ja pelkkä Karin Puitti.

Hahmotttelisin:

Hindrich Hilduilas T.... barn
swegerskan Karin Puitti
dreng Lars Tauriainen


Voin olla kyllä ihan metsässä?

[Jouni Kaleva]

Jotta ongelma ei olisi liian helppo, täytyy kysyä, kuka oli se Antti Antinpk. Puitti, joka vihittiin Pudasjärv. 26.3.1722 Elin Johansdr. Kuhan kanssa?

Nämä saivat ainakin Antti-pojan 1.2.1725 Siuruan kylässä., isä merkattu nimellä Anders Puitti el: Keränen.

Muistutan vielä, että samaan aikaan meillä oli tässä Siuruan Kerälässä isäntänä Antti Antinpk. Puitti, jonka vaimo Maria Hildunen.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/67.htm

[tellervoranta]

Hain huvikseni v.1705-1705 Tositekirjan Pudasjärven kohdalta, joka tietenkin oli eri paikassa kuin sanottiin. Tuosta voi lapata eteenpäin Pudasjärveä ja taaksepäin Kello, Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Ii etc. (merkaan tähän sivunumeron, jos katoaa, siis 476.)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886448

[tellervoranta]

Juu. Edellisen vastaavan viestiketjun aikaan hain ensin hiskistä Puitti eli Keräset ja taisin törmätä tähänkin...:confused:


Jotta ongelma ei olisi liian helppo, täytyy kysyä, kuka oli se Antti Antinpk. Puitti, joka vihittiin Pudasjärv. 26.3.1722 Elin Johansdr. Kuhan kanssa?

Nämä saivat ainakin Antti-pojan 1.2.1725 Siuruan kylässä., isä merkattu nimellä Anders Puitti el: Keränen.

Muistutan vielä, että samaan aikaan meillä oli tässä Siuruan Kerälässä isäntänä Antti Antinpk. Puitti, jonka vaimo Maria Hildunen.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/67.htm

[tellervoranta]

Tositekirja 1734-1734 Pudasjärvi alkaen kohta 765. Ii, Kiiminki jne myöhemmin.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10668669

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä 19.3.1706 syntynyt Maria Danielintr Hildunen 1. Tackinen kastetiedot. Näkyy Kollajaby.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1686-1709_ik384/76.htm

[tellervoranta]

Minun tiedoissa Daniel Gabrielinpka Hildunen 1. Tackinen vihitty Alakiimingissä 14.9.1704 Elin Henrikintr Koistilan kanssa.
Pudasjärvellä vihitty 14.2.1704 Daniel Gabriels Joki med pijkan Elin Hendrichsdr.
Alla SSHY:n linkki. Katsoin myös omilta mikrokorteilta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/vihityt_1686-1709_ik384/10.htm

[tellervoranta]

Elin Henrikintr Koistila kuolee 28vuotiaana 10.2.1707 Pudasjärvi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1686-1709_ik384/18.htm

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä oikealla 3.kohta kerrotaan vihityn Daniel Takkinen leski Holapan kanssa. Lieneekö sama mies mistä kirjoitetaan ?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/vihityt_1710-1735_ik384/3.htm

[tellervoranta]

Tästä linkistä näkyy, että edellä olevalle pariskolle syntyy poika Daniel pikkuisen etuajassa. :p:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1708-1734_ik384/16.htm

[tellervoranta]

Tässä näkyy isä Danielin kuolema.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/118.htm

[Jouni Kaleva]

Tästä linkistä näkyy, että edellä olevalle pariskolle syntyy poika Daniel pikkuisen etuajassa. :p:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1708-1734_ik384/16.htm

(1713) 26 Julij föddes Daniel Gabrielsson Tackises och Britha Pahlsdotters....

Sitä vain, että Daniel Hiskin mukaan vihittiin sotilas Simon Turpeisen lesken Britha Johansdr. Hålapan kanssa 21.3.1714.

Että kuinka nuo patronyymit?

[tellervoranta]

On tämä yhtä hulluutta. Se vihkiminen näkyy myös viestissäni 20, ed. sivulta.

[Jouni Kaleva]

On tämä yhtä hulluutta. Se vihkiminen näkyy myös viestissäni 20, ed. sivulta.
Olisiko Britha Påhlsdotter kuollut lapsen syntymän jälkeen? Ja Daniel kiireesti nainut sotilaan lesken??

[tellervoranta]

Anders Andersinpka s.4.10.1694 Pudasjärvi, Kollaja on Matilan kirjassa liitetty perheeseen:
Kälkäjä, Anders Erkinpka s.n.1658 Pudasjärvi Kollaja Kälkäjä k.19.5.1728 Kollaja.
...Kuhan väki sai 1686 naapurin parin peninkulman päähän, kun Kollajalta tullut Antti Erkinpka perusti Siuruan eli Siuruankannan talon.
1.vo Kälkäjä Valpuri Matintr s. Kollaja k.29.8.1697 Pudasjärvi.
Lapsia perheessä: Daniel,Matti,Kaarina,Anders,Johannes,Elisabet



Pudasjärven Kyngäksen kylästä löytyy 1713-15 seuraava perhe:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/11.htm

Anders Eriksson Puitti
vmo Brita Matintytär
lapset
Johan Andersson
Walborg Andersdr
Margetha Andersdr
Anders Andersson.

Hiskistä löytyy kiistattomalta vaikuttavat kastemerkinnät:
Walborg 4.8.1689 (isä Anders Puitti, äiti Brita Matintytär)
Johan 2.4.1692 (isä Anders Eriksson, ei sukunimeä, äiti Brita Matintytär)
Margeta (=Marja??) 13.7.1694 (isä Anders Eriksson Puitti, ei äitiä)
Anders 4.10.1694 (isä Anders Eriksson, ei äitiä)

[tellervoranta]

Samasta kirjasta selitys Kainulaiselle:
Takkinen Matti Jaakonpka, Sarajärvi s.n.1676 Pudasjärvi Kelahaara k. 14.4.1744 Kollaja Takkila (isä Kälkäjä Jaakko Jaakonpka).
... Matti Jaakonpka muutti mahdollisesti Kollajanniemen alapuolella olevasta Kälkäjän talosta Iijoen varrelta v.1688 Sarajärvelle, jonne hän perusti Sarajärvi-nimisen tilan. Sieltä hän muutti Kollajanniemelle Gabriel Gabrielinpka Takkisen eli Kainulaisen autioksi jättämälle Takkisen 1/3 mnt:n tilalle v.1720..
Pso Törrö Anna Henrikintr s.n.1656 k.3.10.1742.
Lapset: Margeta, Gabriel, Matti, Sigfrid,Anna.

[Jouni Kaleva]

Anders Andersinpka s.4.10.1694 Pudasjärvi, Kollaja on Matilan kirjassa liitetty perheeseen:
Kälkäjä, Anders Erkinpka s.n.1658 Pudasjärvi Kollaja Kälkäjä k.19.5.1728 Kollaja.
...Kuhan väki sai 1686 naapurin parin peninkulman päähän, kun Kollajalta tullut Antti Erkinpka perusti Siuruan eli Siuruankannan talon.
1.vo Kälkäjä Valpuri Matintr s. Kollaja k.29.8.1697 Pudasjärvi.
Lapsia perheessä: Daniel,Matti,Kaarina,Anders,Johannes,Elisabet

Kiitos taas!

Tuo Antti Kälkäjän perhe onkin bongattavissa Hiskistäkin:

Antti Erkinpk. Kälkäjä, syntynyt 1658, noin, kuollut 19. toukokuuta 1728, Pudasjärvi (ikä kuollessa 70 vuotta vanha).
Puoliso Valpuri Matintr. Kollaja, kuollut 29. elokuuta 1697, Pudasjärvi, lapset


Daniel Antinpk., syntynyt 14. kesäkuuta 1686, Pudasjärvi.
Karin Antintr., syntynyt 24. huhtikuuta 1687, Pudasjärvi.
Matti Antinpk., syntynyt 8. tammikuuta 1690, Pudasjärvi.
Karin Antintr., syntynyt 6. toukokuuta 1693, Pudasjärvi. Puoliso 16. huhtikuuta 1699, Pudasjärvi, Elina Josefintr. Siira, lapset

Juho Antinpk., syntynyt 24. kesäkuuta 1700, Pudasjärvi.
Liisa Antintr., syntynyt 14. kesäkuuta 1703, Pudasjärvi.Mutta onko positiivista todistetta, että ko. Antti Antinpk. s. 1694 tosiaan kuuluisi tähän perheeseen? Nimittäin ei Anttia näy, vastoin oletuksia, rippikirjoista, ei täältä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/1.htm


eikä täältä
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/56.htm

[paavo.lohvansuu]

Anders Eriksson Kälkäjä ei kuulu tippaakaan Puitti-keskusteluun.
Siuruanjokivarren yläosan siirtyminen Pudasjärven seurakuntaan on aiheuttanut sekasorron sukututkimuksessa.Antti Erkinpoika Puitti,jonka vaimo oli Brita Matintytär( Laakkonen), siirtyi v 1700 henkikirjan mukaan Kuhan taloon, joka tarkoittaa Ranuaa, josta Matti Laakkonen oli luopunut.
Varsinaisessa Kuhassa asui Joonas Matinpoika Takkinen ja vaimo Pieta Tuomaantytär Pätsi. 12.2.1721 vihittiin Käkisalmen pakolainen Henrik Holm Kirstin Jonae Takkisen kanssa. Holm asettui asumaan Ikosen (eli Keräsen ) taloon,-yhdessä Antti Antinpoika Puitin kanssa,joka vihittiin 26.3.1722 Elin Jonae Kuhan kanssa. Henrik Holm kuoli jo 1724 38-vuotiaana ja leski Kirsti jäi Ikoseen (eli Keräseen) yhdessä lankonsa perheen kanssa. Pudasjärven syntyneiden luettelossa on räikeä virhe 1.5.1723,jolloin merkitty syntyneeksi
Johan Andersson Puitille ja Elin Jonaedotter Kuhalle poika Johannes,koska
vielä 1.2.1725 Anders Puitti ja Elin Kuha saavat Anders-nimisen pojan. Sen jälkeen kirkonkirjoista näyttävät puuttuvan sekä Elin Kuhan kuolema että Antti Antinpojan toinen avioliitto Maria Danielintytär Kainulainen-Hiltusen kanssa. Daniel Antinpoika Keräsen etunimi varmistaa tämän jo v.1730.
Etelä-Iin Pernussa on väärä maininta että Påhl olisi Johan Andersson Puitin
veli. Påhl on Anders Sigfridsson Keräsen poika,vihitty 11.1.1703 Valborg Mattsdotter Hiltusen (Taivalkoski) kanssa. Nimi on oikein Iin kuolleiden luette
lossa 1.9.1752.Antti Antinpoika Puitti muutti n.1740 lankonsa Antti Tanelinpoika Kainulaisen luo Aittojärven Hiltulaan torppariksi,mikä tuli niihin aikoihin sallituksi.Torpan nimi Mikkola. Antti Tanelinpoika Hiltusen vaimo oli Maria Johanintytär Siira, mikä on otettava huomioon. Irrtum ist Reichtum!

[tellervoranta]

Kiitos Paavo :).
Minä väänsin tätä nyt väärille urille.
Minun tietojen mukaan Antti Antinpka Puitin 1697-10.4.1749 vanhemmat Antti Erkinpka Puitti ja Brita Matintr, joilla lapset Kaarina, Valpuri, Juho Pernu 1.Puitti, Maria ja Antti.
Maria Danielintr Hildunen l. Takkinen vanhemmat Daniel/Taneli Gabrielinpka/Kaaponpka Hiltunen l. Takkinen ja Elina Heikintr Koistila.

Siis paluu aiemmin mainitsemaani.
Pernun veljeksiä epäilin.

Sekkaannuinkohan taas omaan näppäryyteeni tai kuin Pakmanni puseroon :confused:

[Jouni Kaleva]

Anders Eriksson Kälkäjä ei kuulu tippaakaan Puitti-keskusteluun.
Siuruanjokivarren yläosan siirtyminen Pudasjärven seurakuntaan on aiheuttanut sekasorron sukututkimuksessa.Antti Erkinpoika Puitti,jonka vaimo oli Brita Matintytär( Laakkonen), siirtyi v 1700 henkikirjan mukaan Kuhan taloon, joka tarkoittaa Ranuaa, josta Matti Laakkonen oli luopunut.
Varsinaisessa Kuhassa asui Joonas Matinpoika Takkinen ja vaimo Pieta Tuomaantytär Pätsi. 12.2.1721 vihittiin Käkisalmen pakolainen Henrik Holm Kirstin Jonae Takkisen kanssa. Holm asettui asumaan Ikosen (eli Keräsen ) taloon,-yhdessä Antti Antinpoika Puitin kanssa,joka vihittiin 26.3.1722 Elin Jonae Kuhan kanssa. Henrik Holm kuoli jo 1724 38-vuotiaana ja leski Kirsti jäi Ikoseen (eli Keräseen) yhdessä lankonsa perheen kanssa. Pudasjärven syntyneiden luettelossa on räikeä virhe 1.5.1723,jolloin merkitty syntyneeksi
Johan Andersson Puitille ja Elin Jonaedotter Kuhalle poika Johannes,koska
vielä 1.2.1725 Anders Puitti ja Elin Kuha saavat Anders-nimisen pojan. Sen jälkeen kirkonkirjoista näyttävät puuttuvan sekä Elin Kuhan kuolema että Antti Antinpojan toinen avioliitto Maria Danielintytär Kainulainen-Hiltusen kanssa. Daniel Antinpoika Keräsen etunimi varmistaa tämän jo v.1730.
Etelä-Iin Pernussa on väärä maininta että Påhl olisi Johan Andersson Puitin
veli. Påhl on Anders Sigfridsson Keräsen poika,vihitty 11.1.1703 Valborg Mattsdotter Hiltusen (Taivalkoski) kanssa. Nimi on oikein Iin kuolleiden luette
lossa 1.9.1752.Antti Antinpoika Puitti muutti n.1740 lankonsa Antti Tanelinpoika Kainulaisen luo Aittojärven Hiltulaan torppariksi,mikä tuli niihin aikoihin sallituksi.Torpan nimi Mikkola. Antti Tanelinpoika Hiltusen vaimo oli Maria Johanintytär Siira, mikä on otettava huomioon. Irrtum ist Reichtum!
Kiitos Paavo!

Kylläpä avasit tämän solmun! Onkin ollut vain yksi ja sama Antti Antinpk. Puitti (s.1.8.1697) jolla 2 aviota. Minua hämäsi tämä rippikirjansivu jossa on leski Kirstin päivänselvästi kirjattuna Antin ja Påhlin äiti, eikös niin! (siis todellisuudessa olivat lankoja. Pitäisikö loppujen lopuksi ajatella, että tuo "S" ei tarkoittaisikaan son vaan svåger??)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/67.htm

Onko tuo Juho, s.1.5.1723, kuitenkin tämän Antti Antinpojan ja Elin Kuhan lapsi, vaikkakin kastemerkinnässä isän etunimi olisi väärin, kaikki muu oikein?

[Jouni Kaleva]

Kiitos Paavo!

Kylläpä avasit tämän solmun! Onkin ollut vain yksi ja sama Antti Antinpk. Puitti (s.1.8.1697) jolla 2 aviota. Minua hämäsi tämä rippikirjansivu jossa on leski Kirstin päivänselvästi kirjattuna Antin ja Påhlin äiti, eikös niin! (siis todellisuudessa olivat lankoja. Pitäisikö loppujen lopuksi ajatella, että tuo "S" ei tarkoittaisikaan son vaan svåger??)
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/67.htm

Onko tuo Juho, s.1.5.1723, kuitenkin tämän Antti Antinpojan ja Elin Kuhan lapsi, vaikkakin kastemerkinnässä isän etunimi olisi väärin, kaikki muu oikein?
Vielä, kun oikein tuijottaa tuota rippikirjaa, niin huomaa, että Marian nimen alta häämöttää Elin. Antti ja Elin olleet yhtenäisesti ripillä 1725 alkupuolelle. Sitten se Antti-pojan syntymä 1.2.1725, kaiketi Elin kuoli (pian?) synnytyksen jälkeen. Antti palasi ripille 1727 alussa ja uusi vaimo Maria 1728 alussa, joten sopisi silloin vihityksi.

Mutta kun Henrik Holm kuoli 1724, niin miksi hän ei ole tällä aukeamalla läsnä? Kirstin on ikäänkuin kirjattu leskenä jo heti jakson alusta eli 1723 alusta?

[Jouni Kaleva]

Etelä-Iin Pernussa on väärä maininta että Påhl olisi Johan Andersson Puitin
veli. Påhl on Anders Sigfridsson Keräsen poika,vihitty 11.1.1703 Valborg Mattsdotter Hiltusen (Taivalkoski) kanssa. Nimi on oikein Iin kuolleiden luette
lossa 1.9.1752.

Tämä yksityiskohta on taas monimutkainen, mutta totuus on löydettävissä. Iihin tuli Pudasjärveltä samoihin aikoihin kaksi pariskuntaa, joissa mies oli Påhl Andersson ja vaimo Walborg. Nämä tahtovat mennä sekaisin, mutta kuitenkin lopulta voidaan osoittaa asumiset ja lapsisarjat kohdalleen.

Johan Andersson Puitilla Iin Pernun talossa todellakin on veli Påhl (+sisaret Walborg ja Elin). Täällä esim. jaksolla 1731-36 http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/53.htm

Samaan aikaan toinen pari (tarkoittamasi Keränen) ovat täällä Påhl Keräinen hustr. Walborg "vide Pirttitörmä by" http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/79.htm

He sitten jatkavat 1733 alkaen yhdessä Jakun talossa, siellä myös tyttäret Anna ja Maria ja lisäksi Matts ja Margareta ("vid Jacob Sassi", näkyykin siellä, ilmeisesti siskonsa Brita Paavalintr. Keräsen huostassa!) Vaimo Walborg (Matintr. Hiltunen) haudataan 3.6.1739 "59v och några månader" RK 1744-50 Paavali Keränen on poistunut Jakusta ja kuolee 1.9.1752 Etelä-Iissä, ikä 82v1kk enkl. Påhl Anderss: Keränen. Se Puitilla ollut ja Pirtittörmän Jaaraan siirtynyt pariskunta löytyy taas erikseen: Påhl Andersson Jaara kuolee 9.6.1771 (64v5kk6pv). ea: Wallborg Mårtensdr Jaara Kuolee 22.12.1783, ikä 81v6kk.

[tellervoranta]

Tässä linkissä on Kuhan talo, jonka isäntänä Joonas Matinpoika Takkinen ja tytär Kirsti, joka vihitään Heikki Holmin kanssa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/32.htm

[tellervoranta]

Tässä sama Kuha, missä tytär Kirsti edelleen. En löydä syntymäaikaa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/12.htm

[tellervoranta]

Tässä linkissä on Heikki Holmin kuolema v.1724.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=451&pnum=13

[tellervoranta]

Tässä uudestaan edellinen linkki (oli vain SSHY:n jäsenille), jossa Heikki Holmin kuolema.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/13.htm

[tellervoranta]

Saatetaan hautaan Kirsti Joonaantr Kuha, joka kuollut 22.1.1739 53vuoden iässä. Kuolin-iästä laskettuna Kirsti syntynyt v.1686.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1737-1775_ik384/3.htm

[tellervoranta]

Edellisen talon eli Kuhan tytär Elin Joonaantr Takkinen syntyi 10.6.1692 ja vihitään 26.3.1722 Antti Antinpka Puitin kanssa. Linkki vihkimisestä alla.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/vihityt_1710-1735_ik384/6.htm

[tellervoranta]

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3hezjo?fi+0414+kastetut+1047)1.5.1723 23.6.1723 Simo byy Johan Anderss. Puitti Elin Jona'd:r Kuha Johannes
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3hezjo?fi+0414+kastetut+1105)1.2.1725 28.2.1725 Siurua byy Anders Puitti el: Keränen Elin Kuha Anders

[tellervoranta]

Olisiko tässä poika Johanneksen kuolinmerkintä. 30.11.1723.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/13.htm

[Jouni Kaleva]

Olisiko tässä poika Johanneksen kuolinmerkintä. 30.11.1723.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/13.htm

Eiköhän tuo ole, ja tässä patronyymi oikein, toisin kuin kastemerkinnässä. Tässä mainitaan 8kk ikäiseksi, todellisuudessa oli nippa 7kk.

[tellervoranta]

Juu, huomasin. Ehkä osaamme paremmin laskutoimitukset kuin ko pappi. ;)

[Jouni Kaleva]

Tässä olisi nyt alustava kooste tästä sekavasta, mutta loppujen lopuksi niin selkeästä perhekokonaisuudesta...

Antti Erkinpk. Puitti.
Puoliso Brita Matintr. Laakkonen, lapset


Elin Antintr., kuollut 1732, Ii.(ei löydy kastemerkintää tai rippikirjamerkintää Pudasjärveltä, tulee esiin Iin Pernun talossa isäntä-Juhon siskona)
Valpuri Antintr., syntynyt 4. elokuuta 1689, Pudasjärvi, kuollut 22. helmikuuta 1756, Ii,Pirttitörmä (ikä kuollessa 66 vuotta vanha).(selvä kastemerkintä Pudasjärvellä, siirtyy Iihin samoin Juho-veljen perässä Pernun taloon)
Juho Antinpk., syntynyt 2. huhtikuuta 1692, Pudasjärvi, kuollut 12. marraskuuta 1754, Ii (ikä kuollessa 62 vuotta vanha).
Puoliso 15. lokakuuta 1721, Ii, Liisa Mikontr. Pernu, syntynyt 1702, kuollut 10. toukokuuta 1767 (ikä kuollessa 65 vuotta vanha). (selvä kastemerkintä Pudasjärvellä, Iin Pernuun vävyisännäksi)
Marja Antintr., syntynyt 13. heinäkuuta 1694, Pudasjärvi.(selvä kastemerkintä, mutta Pudasjärven rippikirjoissa ei näy Maria vaan Margetha. Onko sama vai eri?)
Paavali Antinpk., syntynyt 25. tammikuuta 1697, Pudasjärvi?, kuollut 9. kesäkuuta 1771, Ii (ikä kuollessa 74 vuotta vanha). (siirtynyt Juho-veljen mukaan Iin Pernuun. Synt.aika myöhäisessä Iin rippikirjassa, ei voi pitää paikkaansa, koska ikäero Antti-veljeen olisi vain 6kk)
Puoliso Valpuri Martintytär, syntynyt 1. toukokuuta 1702, kuollut 22. joulukuuta 1783, Ii (ikä kuollessa 81 vuotta vanha). Oli jo Pudasjärvellä 1727 - mutta kuka hän on?
Antti Antinpk., syntynyt 1. elokuuta 1697, Pudasjärvi, kuollut 10. huhtikuuta 1749, Pudasjärvi (ikä kuollessa 51 vuotta vanha).
Puoliso 26. maaliskuuta 1722, Pudasjärvi, Elina Joonaantr. Kuha, kuollut 1725, arvio.
Puoliso 1728, noin, Maria Danielintr. Hiltunen, syntynyt 1706, kastettu 19. maaliskuuta 1706, Pudasjärvi, kuollut 4. toukokuuta 1765, Pudasjärvi (ikä kuollessa 59 vuotta vanha).

[tellervoranta]

Pitääpä tutkailla, kun täällä on pirttikelit eli pakkasta 30-35 astetta jo toista viikkoa. :)

[paavo.lohvansuu]

Kiitokset Paavo Antinpoika Puitin taustasta. Valpuri Martintytär lienee
Mårten Kokon tytär Hetekylästä syntynyt 27.5.1707. Kasakat surmasivat
Mårten Oinaan 1715. Tämä Kokko on tullut Hetekylään Juorkunasta.

[tellervoranta]

Jos Paavo tarkoittaa tätä Valpuria, niin hän on esi-isäni Matti Martinpka Honkanen/Timonen sisar.


http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3hdgbf?fi+0414+kastetut+613)29.5.1707 1.6.1707 - Mårthen Kåcko Margetha Ersd:r Tackinen Walborg

[jaakkoju]

Hei, Tellervo! Paavo taitaakin tarkoittaa minun esiäitini Marketta Martintytär Kokon s. 1647 haud. 22.4.1717 Pudasjärvi siskoa Valpuria.

[tellervoranta]

Hei Jaakko.:)
Miten esiäidilläsi ja sisar Valpurilla voi olla noin suuri ikäero. :confused:

[tellervoranta]

Paavali Antinpka Puitti-Jaaran ja vo Valpuri Martintr:n vanhin poika Johan, joka näkyy Iin rippikirjoissa syntyneenä 24.6.1727, on Pudasjärvellä ehkä kirjattu ilman syntymäaikaa vuonna 1728 Påhl/Paavali Keräisen poikana. Vihityissä on katkos esim.1727.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi /syntyneet_1708-1734_ik384/47.htm

[tellervoranta]

Perhe muuttaa Pernusta Pirttitömän Jaaraan ja näkyy alla olevassa linkissä Jussiloiden jälkeen.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1731-1750_ik251/154.htm

[tellervoranta]

Edelleen sama perhe tässä. Hain lasten kummitkin sitä silmälläpitäen, jos olisi näkynyt viitteitä Honkasen väkeen.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1753-1766_ik251/51.htm

[Jouni Kaleva]

Paavali Antinpka Puitti-Jaaran ja vo Valpuri Martintr:n vanhin poika Johan, joka näkyy Iin rippikirjoissa syntyneenä 24.6.1727, on Pudasjärvellä ehkä kirjattu ilman syntymäaikaa vuonna 1728 Påhl/Paavali Keräisen poikana. Vihityissä on katkos esim.1727.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi /syntyneet_1708-1734_ik384/47.htm
Uskon, että on niinkuin lukee, eli Paavali Keräsen poika, eikä Puitin poika. Tosin siinä Keräsen perheessä ei Iissä näy Johan-poikaa, olisikohan kuollut pienenä.

[tellervoranta]

Minä luulin, että Paavali Puitti=Paavali Keränen. Hups :rolleyes:

[jaakkoju]

Hei, Tellervo! Paavo taitaakin tarkoittaa minun esiäitini Marketta Martintytär Kokon s. 1647 haud. 22.4.1717 Pudasjärvi siskoa Valpuria.

Hei Jaakko.
Miten esiäidilläsi ja sisar Valpurilla voi olla noin suuri ikäero?

Ei voikaan. Valpuri ei taida olla ollenkaan Hetekylästä.

[tellervoranta]

Tässä linkissä on Martti Kokon ja Maketta Eskontr Takkisen tyttären Valpurin kastetiedot. Ja hän on kyllä Matti Martinpka Honkanen/Timonen sisar.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1686-1709_ik384/84.htm

Mistä löytää sitten vihkitiedot, kun perhekin katoaa vuosiksi ja toisakseen, kun Pudasjärven rippikirjasa on aukkoja.

[jaakkoju]

Olisiko tässä Valpurin hautaus? :confused:
h. 19.8.1716 Pudasjärvi
Mårthen Kockos dott. Walborg
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/kuvat/8.jpg

[tellervoranta]

Huomenta Jaakko ja kiitos linkistä. :)
Mutta eikö ole vähän ennenaikaista kuolla kun ei ole vielä syntynytkään.:confused:


Olisiko tässä Valpurin hautaus? :confused:
h. 19.8.1716 Pudasjärvi
Mårthen Kockos dott. Walborg
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/kuvat/8.jpg

[tellervoranta]

Edellinen vastaus lentäköön harakoille. Katsoin ehkä viimeisenä syntynyttä lasta tai aivotkin ovat jäässä. Siis voi olla. Kiitos tiedosta Jaakko.
Pitäisi setviä nuo Martti Kokot tarkemmin.


Olisiko tässä Valpurin hautaus? :confused:
h. 19.8.1716 Pudasjärvi
Mårthen Kockos dott. Walborg
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/kuvat/8.jpg

[jaakkoju]

Ei se mikään ihme olisi, vaikka olisikin ollut virhe minulla, kun täytyy seurata tuota kuntauudistusta niin suurella mielenkiinnolla. Meillä kun täällä Kainuussa oli, ja on vielä tämän vuoden loppuun, se hallintokokeiluhimmeli. Onneksi järki viimein voitti ja se loppuu ja kuntia yhdistetään. Liittyy se tämäkin sukututkimukseen. Esi-isäni Erik Ekdahl oli Ristijärven kappalaisena ja meni sieltä Sodankylän kirkkoherraksi. Nyt Ristijärvi liitetään Kajaaniin, jos Henna saa päättää. :)

[tellervoranta]

Kyllä 13.7.1694 syntynyt Antti Erkinpka Puitin tytär on Marja. Ehkä se on sama kuin Maria.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/syntyneet_1686-1709_ik384/34.htm

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä on Pudasjärvellä v.1717 ja 1718 kuolleita. 1717 viimeinen merkintä kuollut Anders Puitti 60 vuotta vanhana ja 1718 7:s kohta kuollut huhtikuussa Maria Antintr Puitti 30 vuotta vanhana. v.1719 maaliskuussa näkyy kuolleena Anders Puitin vaimo 50 vuotta vanhana.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/ v./pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/10.htm

Linkki meni rikki kirjoittaessa. Lähetän sen seuraavassa viestissä.

[tellervoranta]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/10.htm

[Jouni Kaleva]

Olisiko tässä Valpurin hautaus? :confused:
h. 19.8.1716 Pudasjärvi
Mårthen Kockos dott. Walborg
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1708-1736_ik384/kuvat/8.jpg

Olisipa hienoa, jos Paavo Lohvansuu voisi myös tätä kommentoida!

[Jouni Kaleva]

Alla olevassa linkissä on Pudasjärvellä v.1717 ja 1718 kuolleita. 1717 viimeinen merkintä kuollut Anders Puitti 60 vuotta vanhana ja 1718 7:s kohta kuollut huhtikuussa Maria Antintr Puitti 30 vuotta vanhana. v.1719 maaliskuussa näkyy kuolleena Anders Puitin vaimo 50 vuotta vanhana.

Kyllä sopisi olemaan Antti Erkinpk. Puitti, tytär Maria s.1694 (oli siis oikeasti 24v, mutta kaikki iät annettu 10v tarkkuudella), sekä vaimo Brita. Kauneusvirhe on, että on mainittu Antti Puitin vaimo eikä leski.

[tellervoranta]

Laitanpa ihan huvikseni tällaisen linkin, mikä on otettu Pudasjärven tileistä. Yritin hakea v.1716 nähdäkseni esim. hautausmaksun, vaan oli hypätty olikohan vuoden 1714-15 jälkeen vuoteen 1718.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/tilit_1679-1737_ik387-388/135.htm

[paavo.lohvansuu]

Pitää toki vähän kommentoida, vaikka lähteisiin ei kovin paljon voi vedota.
Hetekylässä oli 1700-luvun alussa Mårthen Michelsson Kokko ja Mårthen Larsson Kokko,joka vihittiin 1699 Margetha Eskilsdotter Takkisen kanssa.
1715 kuollut Valborg siis saattoi olla hänenkin tyttärensä.
Sitten P-törmässä syntyi 2.10.1747 Påhl Jaralalle ja Valb.Mårtensdotterille
poika Michael, jonka nimi oikein hyvin sopisi isoisän mukaan annetuksi.

[tellervoranta]

Ainakin yksi Bonden ifr Hetetjärvi Mårten Michels.Kocko vihittiin vasta 17.7.1711 pigan Anna Andersdr Mursun kanssa. Näille syntyi 30.3.1712 Michel. Siis tälle parille ei ole voinut syntyä Walborgia 1700-luvun alkuun.
Sitä en tiedä, onko samainen Martti ollut aviossa aikaisemmin. Hiskistä ei kyllä löydy lapsia.

[tellervoranta]

Tämän Pudasjärvenkin Kokoista kertovan tarinan (Suoma Haapalahti) voi bongata netistä. Suoma Haapalahti on sen testamentannut hth.lle ja hän on laittanut sen nettiin. Tässä kerrotaan lähinnä Simo Kokon muutosta Pudasjärveltä Haukiputaan Haapalahteen mutta samassa porukassa lähti esi-iäni Martti Kokko perheineen. Lienevätkö laskeneet veneellä Jolosjokea, joka Tirinkylässä laskee Kiiminkijokeen. Martin perhe, joista vaimo ja poika Matti perheineen asettuivat Honkaseen, ovat saattaneet jäädä Kolehmaiseen, minkä takia kaksi perheen lasta asui siellä myöhemmin pitkään ja Simo jatkoi matkaa Kiiminkijokea pitkin Haukiputaan Asemakylän tienoille, missä on vieläkin Haapalahden talo radan vieressä lähellä jokea.

http://www.kolumbus.fi/tapioh/Suoma.html

[Jouni Kaleva]

Toisessa ketjussa http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=31625 on puhetta Alakiimingin Puiteista ja siellä syrjähdettiin myös Pudasjärven Puitteihin. Erityisesti Antti Erkinpk. Puitti, jonka asumiset jäivät vielä epävarmoiksi.

[Jouni Kaleva]

Toin nämä viestit tähän ketjuun.


Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Jouni Kaleva http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=245608#post245608)
Pudasjärven Puittia on puitu tässä ketjussa:
http://suku.genealogia.fi/showthread...hvansuu&page=5 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16761&highlight=Lohvansuu&page=5)

Erityisesti kannattaa lukea Pudasjärvi-spesialisti Paavo Lohvansuun viesti 6.2.2012, jossa hän mm. ilmoittaa, että Antin vaimo Brita Matintytär oli sukuaan Laakkonen ja ilm. Antti siirtyi 1699/1700 Ranualle juuri appensa Matti Laakkosen jättämään taloon.
Rippikirjassa 1713-15 Antti perheineen kirjattu taloon nimeltä Kyngäs.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirj...mko5-12/11.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1713-1744_mko5-12/11.htm)

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedoista ja linkeistä!

Teen tässä hieman kysymyksiä, koska en ole varma ymmärsinkö asian oikein.

Tarkoittaako tuo sitä, että Karjalankylään vuosien 1635-1713 veroluetteloissa ja vuosien 1700-1706 rippikirjassa, kirjattu Kuokan/Kuhan talo on Ranuan talo; ja että talon kirjaukset siirtyivät 1700-luvun alkupuolella Pudasjärvelle?
Se selittäisi sen, miksi Kuhan taloa ei tunnu löytyvän Karjalankylästä enää myöhemmistä rippikirjoista.

Mikäli kyseessä ei ole sama talo, niin sitten meillä kaksi Antti Erkinpoika Puittia, jotka samaan aikaan ylösottavat Matti Kuhien talot. Vuoden 1699 talvikäräjillä Antti Erkinpoika Puitti pyysi saada ylösottaa Karjalankylässä sijaitsevan kolmannesmanttaalin Matti Laurinpoika Kuhan talon. Antti kirjataan henkikirjoissa Karjalankylän Kuhan taloon vuosina 1701-1713; vuonna 1711 Antti mainitaan sotilaaksi ja vuonna 1712-1713 talo mainitaan autioksi.

Onko tuo vuosien 1713-1714 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499478) rippikirjassa näkyvä Kyngäs talo sama talo kuin 1700-luvun alun kinkerikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490191) oleva Pätsilä eli Kyngäs (Siurualla)?
Ja onko se sama talo, josta käräjäpöytäkirjoissa ja veroluetteloissa vuosina 1691-1713 käytettiin nimeä Siuruanranta?
Muuttiko Antti vuoden 1713 tietämillä Kuhan talosta takaisin vuoden 1686 tietämillä perustamalleen uudistilalle?

1700-luvun alussa Pätsilä eli Kyngäs taloon kirjataan Juho Simonpoika Pätsi ja vaimo Brita Matintytär Hiltunen. Vuosien 1713-1714 rippikirjassa Kyngäs taloon kirjataan Antti Erkinpoika Puitti perheineen.

Siuruanrannaksi kirjatussa talossa veroluetteloiden mukaan vuosina 1688-1699 asui Antti Erkinpoika ja tämän Brita vaimo (vuoden 1686 käräjäpöytäkirjassa kyseinen talo mainitaan Antin perusmaksi uudistilaksi; ja vuoden 1702 käräjäpöytäkirjassa Antista käytetään nimeä Antti Erkinpoika Puitti eli Siuruanranta); vuoden 1700 henkikirjassa Antin mainitaan ylösottaneen Matti Kuhan talon ja vuoden 1701 henkikirjassa talo mainitaan autioksi. Käräjäpöytäkirjojen mukaan tätä kahdeksannesmanttaalin taloa yritti ylösottaa vuoden 1700 talvikäräjillä Antti Veteläinen ja vuoden 1702 talvikäräjillä Juho Simonpoika Pätsi (jälkimmäisen nimi täsmäisi isäntään, joka kirjataan 1700-luvun alun kinkerikirjan Pätsilä eli Kyngäs taloon). Vuosina 1704-1713 Siuruanranta kirjataan henkikirjoissa Juho Simonpojan nimellä, mikä sopisi Juho Simonpoika Pätsiksi, joka halusi ylösottaa talon vuonna 1702; vuoden 1711 henkikirjassa talon asukkaiden mainitaan olevan kerjuulla ja samaisen vuoden maakirjassa talo mainitaan autioksi. Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa talo mainitaan autioksi.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tarkoittaako tuo sitä, että Karjalankylään vuosien 1635-1713 veroluetteloissa ja vuosien 1700-1706 rippikirjassa, kirjattu Kuokan/Kuhan talo on Ranuan talo; ja että talon kirjaukset siirtyivät 1700-luvun alkupuolella Pudasjärvelle?
Se selittäisi sen, miksi Kuhan taloa ei tunnu löytyvän Karjalankylästä enää myöhemmistä rippikirjoista.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Toden totta, Sari. Nyt tämä valkeni minullekin.

RK Ii 1700-06 näkyy Karjalankylän viimeisenä Kuhan talo, http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/76.htm

Matti kuollut 1704. Vaimo Carin elossa 1706. Veli Thomas, vaimo Brita, menneet Kemiin 1701. Huusbonden Jonas ja vaimo Beata 1700-1701 (ei rippimerkintöjä).

Matti Matinpoika Ranualta ja Karin Ollintytär Etelä-Iistä oli vihitty Iissä 8.7.1682. Heidän tyttärensä Margareta synt. 30.3.1686 Iissä, Ranuan kylässä. Simo-poika s. 1.2.1689 synt. Karjalankylässä.

Vuoden 1702 poistoluettelossa mainitaan, että silloin eräs Matti Matinpoika otti autioituneen Tiirolan talon viljelykseen vapaavuosille 1/8 manttaalin verolla. H.Paason mukaan tämä oli ranualainen Matti Kuha. Vuosina 1700-1704 kukaan ei maksanut henkirahaa Tiirolan talosta, mutta Matti maksoi ainoan kerran vuonna 1705. Vuoden 1706 henkikirjassa todetaan, että Matti on kuollut ja hänen Matti-poikansa on raihnainen (bräckelig) ja koko talo on asumaton. (Jorma Kakko 12.11.2006)

Rippikirjassa Matti Matinpk (jr) ja Margeta-sisar näkyvät Tiirolassa Nils Arffmanin perheen kanssa http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/35.htm

Viimeksi mainitut Karjalankylän Kuhan talon Jonas ja Beata ovat selvästi samat, jotka näkyvät Pudasjärven kinkerikirjassa 1700. http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/rippikirja_1700-1700_mko1-4/32.htm

Kuten Paavo Lohvansuu täällä aiemmin kertoi, siirrettiin Siuruajoen yläjuoksun talot Pudasjärveen. Ja lieneekö niin, että tämä Kuhan talo sijaitsi nykyisen Ranuan kunnan alueella?

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1699 talvikäräjillä Antti Erkinpoika Puitti pyysi saada ylösottaa Karjalankylässä sijaitsevan kolmannesmanttaalin Matti Laurinpoika Kuhan talon. Antti kirjataan henkikirjoissa Karjalankylän Kuhan taloon vuosina 1701-1713; vuonna 1711 Antti mainitaan sotilaaksi ja vuonna 1712-1713 talo mainitaan autioksi.

Onko tuo vuosien 1713-1714 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499478) rippikirjassa näkyvä Kyngäs talo sama talo kuin 1700-luvun alun kinkerikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490191) oleva Pätsilä eli Kyngäs (Siurualla)?
Ja onko se sama talo, josta käräjäpöytäkirjoissa ja veroluetteloissa vuosina 1691-1713 käytettiin nimeä Siuruanranta?
Muuttiko Antti vuoden 1713 tietämillä Kuhan talosta takaisin vuoden 1686 tietämillä perustamalleen uudistilalle?

1700-luvun alussa Pätsilä eli Kyngäs taloon kirjataan Juho Simonpoika Pätsi ja vaimo Brita Matintytär Hiltunen. Vuosien 1713-1714 rippikirjassa Kyngäs taloon kirjataan Antti Erkinpoika Puitti perheineen.

Siuruanrannaksi kirjatussa talossa veroluetteloiden mukaan vuosina 1688-1699 asui Antti Erkinpoika ja tämän Brita vaimo (vuoden 1686 käräjäpöytäkirjassa kyseinen talo mainitaan Antin perusmaksi uudistilaksi; ja vuoden 1702 käräjäpöytäkirjassa Antista käytetään nimeä Antti Erkinpoika Puitti eli Siuruanranta); vuoden 1700 henkikirjassa Antin mainitaan ylösottaneen Matti Kuhan talon ja vuoden 1701 henkikirjassa talo mainitaan autioksi. Käräjäpöytäkirjojen mukaan tätä kahdeksannesmanttaalin taloa yritti ylösottaa vuoden 1700 talvikäräjillä Antti Veteläinen ja vuoden 1702 talvikäräjillä Juho Simonpoika Pätsi (jälkimmäisen nimi täsmäisi isäntään, joka kirjataan 1700-luvun alun kinkerikirjan Pätsilä eli Kyngäs taloon). Vuosina 1704-1713 Siuruanranta kirjataan henkikirjoissa Juho Simonpojan nimellä, mikä sopisi Juho Simonpoika Pätsiksi, joka halusi ylösottaa talon vuonna 1702; vuoden 1711 henkikirjassa talon asukkaiden mainitaan olevan kerjuulla ja samaisen vuoden maakirjassa talo mainitaan autioksi. Vuosien 1712-1713 henkikirjoissa talo mainitaan autioksi.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Hei

Mielestäni logiikkasi on tässä aukoton, olen kaikista johtopäätöksistä samaa mieltä tällä näytöllä.

Kun Antti Erkinpk. Puitti otti 1699 Kuhan talon (myös Lapinmaa, joka sijaitsi 20 vanhan peninkulman päässä emäkirkolta) niin kyseessä oli Matti Laurinpk. Kuhan autio. Tuo varmaan sopisi rippikirjaan 1700-06 kirjatun (1704 kuolleen) Matti Matinpoika Kuhan isäksi? Antti Erkinpoikaa ei kuitenkaan ole kirjattu tähän taloon tällä jaksolla. Kuinka tämä selittyisi?

[Jouni Kaleva]

Lainattu s.Peltosen viestistä Alakiimingin Puitti-ketjussa

Pudasjärvellä haudataan 14.03.1697 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/pudasjarvi/kuolleet_1686-1709_ik384/10.htm) Erkki Filipinpoika Puitti. En ole löytänyt selvyyttä siihen, että kuka tämä Erkki on ja missä talossa hän olisi asunut. Kollajalla asuvasta Erkki Filipinpojasta näyttäisi olevan mainitaan vuoden 1673 kesäkäräjillä (en siltikään osaa sijoittaa häntä mihinkään taloon; eikä ole löytynyt tietoa siitä, että onko hän Puitti, ja olisiko mitään sukua Kollajalla asuneelle Antti Erkinpoika Puitille):
Iin Kesäkäräjät 01.07,03-05.07.1673 Ii (KO a:13), vasemmanpuoleinen sivu, juttu nro 309 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3715340).

Tuossa jutussa on kantajana Hendrich Säckinen. Hän hakee saataviaan Erkki Filipinpojalta, mukaanlukien summa, joka Erikin velivainaja Lars oli Säkkiselle testamentannut kuolinvuoteellaan.

[tellervoranta]

Olen joskus kirjoittanut tällaista Ranuasta.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=928&highlight=Ranuan+1.asukkaat

[Jouni Kaleva]

Olen joskus kirjoittanut tällaista Ranuasta.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=928&highlight=Ranuan+1.asukkaat
Kiitos Tellervo

Poimin sieltä tämän:
"Matti Laurinpka Laakkonen Sotkajärveltä; muutti myöh. taloon, missä Kuokka ja myöh. Lauri Koisti asuivat"

Siispä tämä lienee se Matti Laurinpk. Kuha, jonka talon Antti Erkinpk. Puitti otti 1699.

Kartasta katsoen nykyinen Kuhan kylä sijaitsee hienolla paikalla Kuhajärven ja Kuhantakajärven välissä Viereisestä Luiminkajärvestä lähtee Luiminkajoki, joka yhtyy Siuruanjokeen.

[Jouni Kaleva]

Siispä tämä lienee se Matti Laurinpk. Kuha, jonka talon Antti Erkinpk. Puitti otti 1699.

Onko nyt oikea johtopäätös, että Antti oli Matin vävy?

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset kommenteista!

Kun Antti Erkinpk. Puitti otti 1699 Kuhan talon (myös Lapinmaa, joka sijaitsi 20 vanhan peninkulman päässä emäkirkolta) niin kyseessä oli Matti Laurinpk. Kuhan autio. Tuo varmaan sopisi rippikirjaan 1700-06 kirjatun (1704 kuolleen) Matti Matinpoika Kuhan isäksi? Antti Erkinpoikaa ei kuitenkaan ole kirjattu tähän taloon tällä jaksolla. Kuinka tämä selittyisi?

Rippikirjat vaikuttavat tuolla ajalla usein laahaavan hieman jälkijunassa. Monesti asukkaat aletaan kirjata taloon vasta rippikirjan vaihtumisesta, vaikka he ovat ehtineet asua talossa jo vuosia aiemman rippikirjan ajalla (joidenkin henkilöiden kohdalla siirto toiseen taloon saattaa tapahtua kesken rippikirjan, mutta monen kohdalla siirto tapahtuu viiveellä; selkeää logiikkaa kirjausten siirtymisen ajankohtaan en ole löytänyt). Henkilöt, jotka asuivat talossa vain joitakin vuosia, jäävät toisinaan rippikirjoissa kokonaan kirjaamatta taloon. Tässä tapauksessa Antti kirjataan Kuhan taloon henkikirjoissa jo vuodesta 1701; ja vuoden 1699 maakirjassa on jo maininta siitä, että talo on Antin ylösottama. Tuossa olisi odottanut taloon vuosien 1700-1706 rippikirjassa jo Anttia perheineen; mutta kuitenkin Kuhan taloon on sinnikkäästi kirjattu talon aiemmat asukkaat. Veroluetteloista saa monesti ajallisesti selkeämmän kuvan talon asukkaiden vaihtumisesta.

Laitan tähän joitakin veroluetteloista ja käräjäpöytäkirjoista noukittuja poimintoja Kuokan / Kuhan talosta.
Heikki (Klemetinpoika) Kuokasta maksetaan henkirahaa viimeisen kerran Kuokan (myöhemmin Kuha) talosta vuonna 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286044). Samaisen vuoden lyhennysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146804) talo on jo mainittu veroautioksi. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144155) vuodesta alkaen talo mainitaan maakirjoissa autioksi, eikä taloa enää kirjata henkikirjoihin. Esim. vuoden 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184051) maakirjassa Heikille mainitaan sekä patronyymi että lisänimi (Heikki Klemetinpoika Kuokka). Vuosien 1659 ja 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617820) lyhennysluetteloissa, jolloin Kuokan talo mainitaan autioksi, Heikin nimeksi mainitaan Heikki Klemetinpoika Lopakka. Tämä saattaisi johtua siitä, että Heikki asui tuolloin Etelä-Iissä Lopakan talossa (luultavasti Kuokan / Kuhan talon nimenä ei ole ollut Lopakka, vaan Heikin lisänimestä on vain muutamassa luettelossa käytetty hänen nykyistä lisänimeään).
Vuoden 1649 talvikäräjillä Heikki Kuokka pyysi saada ylösottaa viisi vuotta autiona olleen puolenmanttaalin Lopakan talo, jota aiemmin asui Pertti Jaakonpoika:
Iin talvikäräjät 23-24.02.1649 Ii (KO a:6), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706544).

Esim. vuosien 1651 ja 1652 kesäkäräjillä on mainintoja siitä, että Heikki Klemetinpoika on ylösottanut Pertti Jaakonpojan talon:
Iin kesäkäräjät 18-19.07.1651 Ii (KO a:7), oikeanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354).
Iin kesäkäräjät 20-22.07.1652 Ii (KO a:7), vasemmanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707736).

Kun Heikki muuttaa Lopakan taloon, aletaan veroluetteloissa toisinaan käyttää Lopakan talosta nimeä Kuokka.

--

Henkikirjoissa Lauri Koistinen kirjataan Karjalankylään vuosina 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_103_Henki.jpg)-1676. Vuodesta 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) Karjalankylään kirjataan henkikirjoissa myös Matti Laurinpoika Kuhajärvi; hän mahdollisesti asuu alkuun itsellisenä taikka torpparina.

Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg/_full.jpg) henkikirjassa on kirjattuna Lauri Koistinen, vaimo Karin Grellintytär ja poika Lauri Laurinpoika. Heidän jälkeensä on kirjattuna Matti Laurinpoika, vaimo Kirstin Simontytär ja tytär Kerttu Matintytär. Tuossa Matti Laurinpojan lisänimenä ei vaikuttaisi olevan Kuhajärvi; ihan kuin lisänimeä olisi Repo, mutta en ole varma. Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649709) henkikirjassa Kuokan (myöhemmin Kuha) taloon on kirjattuna Lauri Koistinen ja vaimo Karin Grellintytär. Heidän alapuolelleen on kirjattuna Matti Laurinpoika Kuhajärvi, vaimo Kirstin Simontytär ja tytär Kerttu Matintytär.
Vuoden 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471) henkikirjassa on Kuokan/Kuhan taloon kirjattuna Lauri Koistinen ja vaimo Karin Grellintytär. Heidän jälkeensä on itselliseksi kirjattuna torppari Matti Laurinpoika Kuha, vaimo Kirstin Simontytär, tytär Kerttu Matintytär ja poika, jolle ei mainita etunimeä. Vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183319) maakirjassa Kuhan talon on kirjattu jälleen autioksi (kirjaus on ajan tapojen mukaan tehty vanhan isännän nimellä, eli tässä tapauksessa Heikki Klemetinpojan nimellä, vaikka Heikki ei ole asunut talossa 30 vuoteen).

Vuoden 1678 kesäkäräjillä karjalankyläläinen Matti Kuha pyytää saada ylösottaa Heikki Kuokan kolmannesmanttaalin talon, jota Lauri Koisti oli aiemmin asunut (Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin talo oli ollut 20 vuotta autiona ennen kuin Lauri oli sen ylösottanut. Lauri oli hukkunut ja hänen poikansa oli joutunut sotilaaksi. Talo oli ollut neljä vuotta Laurin jälkeen autiona):
Iin kesäkäräjät 03-05.07.1678 (KO a:19; rr15), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723986) (nro 583).

Vuodesta 1680 alkaen Kuhan taloon kirjataan sisarussarjaa, joka vaikuttaa olevan Matti Laurinpoika Kuhan lapsia (tuolloin Matti Laurinpoika Kuhaa ei enää kirjata torpparina taikka itsellisenä Karjalankylään). Vuoden 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566335) maakirjassa, johon isäntien nimiä päivitettiin, Kuokan / Kuhan talo kirjataan Matti Laurinpoika Kuhan nimellä, ja talo mainitaan ylösotetuksi.

Vuosien 1680 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12761756)-1681 henkikirjoissa taloon kirjataan Kerttu Matintytär Kuha, sisar Marketta Matintytär ja veli Matti Matinpoika. Vuoden 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022159) henkikirjassa Matin, Kertun ja Marketan lisäksi taloon kirjataan myös Matin vaimo, Karin. Ajallisesti tämä sopii siihen, että ranualainen Matti Matinpoika ja etelä-iiläinen Karin Ollintytär vihittiin 08.07.1682. Vuosina 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12905120)-1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772885) talosta maksetaan henkirahaa Matti Kuhan Karin vaimosta, sisarista Marketasta ja Kertusta sekä veli Tuomaasta (vuonna 1691 heidän lisäkseen talosta maksetaan henkirahaa myös renki Tuomaasta).
Vuonna 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956012) henkirahaa maksetaan Tuomas Matinpoika Kuhasta, veli Matista ja tämän Karin vaimosta sekä renki Tuomaasta. Tuolloin sisarista ei enää makseta henkirahaa Kuhan talosta. 04.04.1691 vihittiin karjalankyläläinen Marketta Matintytär Kuha ja simolainen Matti Tapaninpoika Jurvanen. 29.06.1692 vihittiin ranualaisen Matti Kuhan sotamies Olli Ollinpoika Vaanikainen ja piika Liisa Matintytär Kuha.

21.03.1691 Pudasjärvellä vihitään Tuomas Matinpoika ja Maria Erkintytär. 27.01.1692 syntyy karjalankyläläisen Tuomas Matinpoika Kuhan ja Maria Erkintyttären poika, Juho. 06.04.1694 syntyy Tuomas Matinpoika Ranualle ja Maria Erkintyttärelle (i Kuha) poika, Tuomas. Vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983161) ja 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968505) henkikirjoissa Tuomaan vaimon nimeksi kirjataan Marketta; ja vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768824) henkikirjassa Tuomaan vaimon nimeksi kirjataan Maria. Tuntuisi todennäköiseltä, että Tuomaan vaimon nimenä olisi Maria, ja että nimi olisi vain tullut kirjatuksi Marketaksi vuosina 1695-1696 (muidenkin talojen osalla Maria vaimoja näyttäisi toisinaan olevan kirjattu Marketaksi).
Vuosien 1695-1697 henkikirjoissa taloon kirjataan myös veljen vaimo Liisa. Hän saattaisi olla Olli Matinpojan vaimo. 20.05.1694 kastetaan Olli Matinpoika Ranuan ja Liisa Matintyttären (i Kuha) poika, Lauri.

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774779) henkikirjassa Tuomaan mainitaan vaimoineen lähteneen talosta. Matin vaimoineen mainitaan olevan köyhänä ja sairaana. Tuolloin Kuhan talosta ei enää makseta henkirahaa. Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774779) henkikirjassa Kuhan talo mainitaan autioksi. Samaisen vuoden maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189249) talo mainitaan Antin ylösottamaksi. Samaisen vuoden talvikäräjillä Antti Erkinpoika Puitti pyysi saada ylösottaa Matti Laurinpoika Kuhan kolmannesmanttaalin talon. Talolle lupaillaan kolmen vuoden verovapautta, mukaan lukien meneillään oleva vuosi; talon mainitaan tulevan verolle vuonna 1702 (mainitaanko tässä, että talo sijaitsee emokirkolta 20 vanhaa peninkulmaa Lapinmaalle päin?):
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697048).

Vuodesta 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875316) alkaen Antti kirjataan henkikirjoissa Kuhan taloon (vaimosta ei köyhyyden vuoksi tuolloin makseta henkirahaa). Vielä vuonna 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921467) Antista maksetaan henkirahaa Kuhan talosta. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963854) vuonna Antti mainitaan sotilaaksi ja Kuhan talosta ei enää makseta henkirahaa. Ja vuoden 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987869)-1713 henkikirjoissa talo mainitaan autioksi.

Vuoden 1702 poistoluettelossa mainitaan, että silloin eräs Matti Matinpoika otti autioituneen Tiirolan talon viljelykseen vapaavuosille 1/8 manttaalin verolla. H.Paason mukaan tämä oli ranualainen Matti Kuha. Vuosina 1700-1704 kukaan ei maksanut henkirahaa Tiirolan talosta, mutta Matti maksoi ainoan kerran vuonna 1705. Vuoden 1706 henkikirjassa todetaan, että Matti on kuollut ja hänen Matti-poikansa on raihnainen (bräckelig) ja koko talo on asumaton. (Jorma Kakko 12.11.2006)

Vuoden 1702 kesäkäräjillä Matti Matinpoika Kuha kertoo muuttaneensa Pohjois-Iissä sijaitsevaan Tiiron taloon, jota edesmenneen Jaakko Ulströmin perilliset aiemmin isännöivät:
Iin kesäkäräjät 22.07-24.07.1702 (KO a:23, rr39), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24533438).

Matti sopisi hyvin olemaan Matti Laurinpoika Kuhan poika, jota tuolloin ei enää henkikirjoissa kirjata Kuhan taloon. Vuoden 1709 talvikäräjillä pitäjänkirjuri Niilo Arffman kertoo isännöineensä syksystä 1706 alkaen Tiiron taloa, jossa Karin leskivaimo oli yksinään koettanut ylläpitää taloa (mainittu Karin leskivaimo sopisi olemaan Matti Matinpoika Kuhan leskivaimo, Karin Ollintytär):
Iin Talvikäräjät 03.03-05.03.1709 (KO a:30, rr46), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24573073).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Matti kuollut 1704. Vaimo Carin elossa 1706. Veli Thomas, vaimo Brita, menneet Kemiin 1701. Huusbonden Jonas ja vaimo Beata 1700-1701 (ei rippimerkintöjä).

...

Viimeksi mainitut Karjalankylän Kuhan talon Jonas ja Beata ovat selvästi samat, jotka näkyvät Pudasjärven kinkerikirjassa 1700.

Tervehdys Jouni,

Tuo on mielenkiintoista ja erikoista, että Jonas ja tämän Beata vaimo ovat rippikirjassa kirjattuna Karjalankylän listassa olevaan Kuhan taloon. Veroluetteloiden perusteella Jonas asui tuolloin Pudasjärven Kollajalle kirjatussa 1/12 manttaalin Kuhan talossaan, jonka hän ylösotti uudistilana vuonna 1688. Olisiko hän käynyt 1690-luvun lopussa hetken asumassa isänsä luona?

Vuoden 1688 kesäkäräjillä Jonas kertoo haluavansa ylösottaa muutamalle vapaavuodelle 1/12 manttaalin Kuhanjärvenperän uudistilan:
Iin kesäkäräjät 11-12.07.1688 (KO a:8; rr25), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689373).

Vuoden 1691 talvikäräjillä Jonakselle myönnetään kuusi vapaa vuotta hänen 1/12 manttaalin uudistilalleen; ja tilan kerrotaan tulevan verolle vuonna 1697:
Iin talvikäräjät 16-17.02.1691 (KO a:11; rr28), oikeanpuoleisen sivun ensimmäinen kokonainen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690420).

Jo vuoden 1689 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12676920) henkikirjassa kirjataan Kollajalle uudistilalle Beata Tuomaantytär Kuha. Samaisen vuoden savuluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12677015) kirjataan Kollajalle Jonas Matinpojan uudistila. Esim. vuoden 1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22186574) maakirjassa Jonas Matinpojan 1/12 manttaalin talon kohdalla on kommentti, minkä mukaan talo on ylösotettu 1688 ja tulee verolle 1697.

Vuonna 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983194) Jonaksen 1/12 manttaalin talosta maksetaan henkirahaa Jonaksesta ja tämän vaimosta. Vuodet 1696-1699 ovat ilmeisesti Jonaksen talolle haasteellisia. Vuoden 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968514) henkikirjassa Jonaksen mainitaan olevan vaimonsa kanssa kerjuulla. Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774795) henkikirjassa Jonaksen mainitaan jättäneen talon ja olevan kerjuulla. Tilanne näyttää helpottavan vuonna 1700 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12146941); tuolloin Joonaasta maksetaan henkirahaa hänen 1/12 manttaalin talostaan (talo kirjataan edelleen Kollajalle). Vuosina 1701 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10875325)-1702 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12162313) henkirahaa maksetaan Joonasta ja hänen Beata vaimostaan. Vuosina 1703 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10559713), 1704 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10697587) ja 1705 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10886449) henkirahaa maksetaan vain Beata vaimosta; Jonas mainitaan raihnaiseksi ja köyhäksi. Vuosina 1706 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10695201), 1707 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12971714) ja 1708 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12168957) henkirahaa maksetaan jälleen sekä Joonaasta että hänen Beata vaimostaan.

Vuonna 1710 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12921474) talosta maksetaan henkirahaa Jonas Matinpojan leskivaimo Beatasta. (Jonas Matinpoika Kuha haudattiin 57-vuotiaana kahdeksan sairastamisvuoden jälkeen 06.01.1709.) Vuoden 1711 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10963861) henkikirjassa Jonas Matinpojan leskivaimo mainitaan vanhaksi ja köyhäksi; ja talosta ei makseta henkirahaa. Vuonna 1712 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10987876) talosta maksetaan henkirahaa Jonas Joonaanpojasta. Seuraavana (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209703) vuonna henkirahaa maksetaan Jonas Joonaanpojasta ja tämän Kirstin sisaresta.

Veroluetteloiden perusteella vaikuttaisi siltä, että Jonas Matinpoika Kuhan talo oli hänen kuolemaansa saakka tämä uudempi ja pienempi Kuhan talo (1/12 manttaalin talo, mikä perustettiin vasta 1688).

--

Karjalankylään kirjatun kolmannesmanttaalin Kuhan talon mainitaan vuoden 1723 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13520507) maakirjassa olleen autiona vuodesta 1709. Vuoden 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13304611) maakirjassa mainitaan, että talo on otettu vapaavuosille vuonna 1725 ja talo tulee verolle 1730.

Vuoden 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791966) henkikirjassa Karjalankylään kirjattu Antti Kuhan talo mainitaan autioksi. Vuodesta 1725 alkaen Kuhan talon kohdalla on henkikirjoissa mainittuna, että talo on kirjattu Pudasjärven Ranualle, Kollajan kylään. Maininta löytyy henkikirjoissa ainakin vuosilta: 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922384), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314637), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303693), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920052), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900867), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975679), 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992925), 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692533) ja 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895168). Talo kirjataan Antti Kuhan nimellä vuosina 1725-1732. Vuoden 1733 henkikirjassa isännän nimi päivittyy Yrjöksi.

Vuoden 1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12895179) henkikirjassa Kollajan listalla samaiseen taloon kirjataan Yrjö Kuha ja tämän Valpuri vaimo. Talon kohdalla on maininta, jossa sen kerrotaan olevan maakirjassa Karjalankylän talo N:o 21, mutta kuuluvan Pudasjärven pastoraattiin.

Samaisessa henkikirjassa näkyy, että kahdeksannesmanttaalin Siuruwainen (mikä vaikuttaa olevan Siurunaranta / Kyngäs) on autiona.
Samoin kahdeksannesmanttaalin N:o 24 Hiltunen on autiona (talo vaikutta olevan sama talo, johon vuoden 1712 henkikirjassa kirjattiin Yrjö Juhonpoika Hiltunen ja Valpuri vaimo; ja vuonna 1713 sotilas Yrjö Hiltunen; ja sama talo minkä Juho Erkinpoika perusti uudistilana 1689).

1700-luvun alun kinkerikirjassa vaikuttaa olevan kirjauksia pidemmältä ajalta; ensimmäinen rippikirja on vuosilta 1713-1714; kinkerikirjassa vaikuttaa olevan kirjauksia ennen vuotta 1713 ja vielä pitkän aikaa vuoden 1715 jälkeen. Siinä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12490192) Ranua nimen alle on kirjattuna Haarala i Siurua ja siihen on kirjattuna Juho Erkinpoika, vaimo Karin Yrjönytär Hiltunen ja pojat Jaakko ja Yrjö. Myöhempi kirjaus (jossa nimiä ei ole alleviivattu) näyttäisi olevan Yrjö Ranuan, Valpuri vaimon ja heidän lastensa Juhon, Jaakon ja Kaisan osalta.

Tarkoittaako tämä sitä, että kinkerikirjan kirjaus on alkuosaltaan kahdeksannesmanttaalin Hiltusen (Haaralan) talolle, ja että myöhempi kirjaus onkin kolmannesmanttaalin Ranuan talolle (mikä veroluetteloissa kirjattiin Karjalankylään)? Jättikö Yrjö Juhonpoika Hiltunen Haarala autioksi kahdeksannesmanttaalin Hiltusen talon, ja ylösotti kolmannesmanttaalin Kuhan/Ranuan talon?

Vuosien 1713-1714 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499479) rippikirjassa on kirjattuna Haaralan taloon Juho Erkinpoika, poika Yrjö Juhonpoika ja tämän vaimo Valpuri Heikintytär (Säkkinen), sekä veli Jaakko Juhonpoika (ilmeisestikin Yrjön veli, eikä Juhon veli). Vuosien 1723-1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499535) rippikirjaan kirjataan Yrjö Ranua ja vaimo Valpuri. Vuosien 1732-1733 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12499597) rippikirjassa kirjataan Ranuan taloon Yrjö, vaimo Valpuri, ja Karin Yrjöntytär. Vuosien 1734-1740 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12500574) rippikirjassa vuoteen 1736 saakka Ranuan taloon kirjataan Yrjö, vaimo Valpuri, tytär Karin ja poika Juho. Heidän mainitaan muuttaneen Iihin vuoden 1736 tietämillä.

Tässä vielä vuosien 1724-1732 henkikirjojen kirjaukset Ranuan talosta Kollajan listalta: 1724 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12791973), 1725 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12922391), 1726 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12314646), 1727 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12303702), 1728 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12920062), 1729 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12900876), 1730 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12975714), 1731 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12992937), 1732 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12692544).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[tellervoranta]

Minusta tuossa kyllä näkyy lukevan Matti Laurinpoika Repo.

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg/_full.jpg

[Jouni Kaleva]

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774779) henkikirjassa Tuomaan mainitaan vaimoineen lähteneen talosta. Matin vaimoineen mainitaan olevan köyhänä ja sairaana. Tuolloin Kuhan talosta ei enää makseta henkirahaa. Vuoden 1699 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774779) henkikirjassa Kuhan talo mainitaan autioksi. Samaisen vuoden maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22189249) talo mainitaan Antin ylösottamaksi. Samaisen vuoden talvikäräjillä Antti Erkinpoika Puitti pyysi saada ylösottaa Matti Laurinpoika Kuhan kolmannesmanttaalin talon. Talolle lupaillaan kolmen vuoden verovapautta, mukaan lukien meneillään oleva vuosi; talon mainitaan tulevan verolle vuonna 1702 (mainitaanko tässä, että talo sijaitsee emokirkolta 20 vanhaa peninkulmaa Lapinmaalle päin?):
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), vasemmanpuoleisen sivun keskimmäinen juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697048).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Hei Sari

Tällain suunnilleen olen lukevinani:

Anders Erichsson Puitti ifrån Karialabyy föredrag Rätten huru såsom han ware ---- att optaga Mattz Larss. Kuhas 1/3 Mtl. hemman hwilcket uth wid Lappmarken 20. gl. mijl ifrån Moderkyrckian belägit är.....

Nyt Ruotsissa oli 1655 määritetty, että peninkulma (mil) = 10 virstaa = 10.688 km. Sitä ennen Suomessa peninkulma oli ollut n. 6km.
Siis kaiketi tarkoitettiin, että Kuhan talo sijaitsee Lapinmaalla n. 120km Iin kirkolta. Ja toden totta, jos mennään jokireittejä Iijoki-Siuruanjoki-Luiminkajoki, niin matka on melko lailla tarkkaan 120km.

[Jouni Kaleva]

Minusta tuossa kyllä näkyy lukevan Matti Laurinpoika Repo.

http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg/_full.jpg

Niin minustakin!

[Jouni Kaleva]

Heikki (Klemetinpoika) Kuokasta maksetaan henkirahaa viimeisen kerran Kuokan (myöhemmin Kuha) talosta vuonna 1648 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12286044). Samaisen vuoden lyhennysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22146804) talo on jo mainittu veroautioksi. Seuraavasta (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22144155) vuodesta alkaen talo mainitaan maakirjoissa autioksi, eikä taloa enää kirjata henkikirjoihin. Esim. vuoden 1653 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22184051) maakirjassa Heikille mainitaan sekä patronyymi että lisänimi (Heikki Klemetinpoika Kuokka). Vuosien 1659 ja 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617820) lyhennysluetteloissa, jolloin Kuokan talo mainitaan autioksi, Heikin nimeksi mainitaan Heikki Klemetinpoika Lopakka. Tämä saattaisi johtua siitä, että Heikki asui tuolloin Etelä-Iissä Lopakan talossa (luultavasti Kuokan / Kuhan talon nimenä ei ole ollut Lopakka, vaan Heikin lisänimestä on vain muutamassa luettelossa käytetty hänen nykyistä lisänimeään).
Vuoden 1649 talvikäräjillä Heikki Kuokka pyysi saada ylösottaa viisi vuotta autiona olleen puolenmanttaalin Lopakan talo, jota aiemmin asui Pertti Jaakonpoika:
Iin talvikäräjät 23-24.02.1649 Ii (KO a:6), vasemmanpuoleisen sivun puolestavälistä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706544).

Esim. vuosien 1651 ja 1652 kesäkäräjillä on mainintoja siitä, että Heikki Klemetinpoika on ylösottanut Pertti Jaakonpojan talon:
Iin kesäkäräjät 18-19.07.1651 Ii (KO a:7), oikeanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707354).
Iin kesäkäräjät 20-22.07.1652 Ii (KO a:7), vasemmanpuoleisen sivun ylhäältä alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707736).

Kun Heikki muuttaa Lopakan taloon, aletaan veroluetteloissa toisinaan käyttää Lopakan talosta nimeä Kuokka.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Hienoa, kun tämä Kuokka-juttukin tuli täysin selväksi. Kauneusvirheenä tuossa 1649 jutussa mielestäni Heikin nimenä on Kurckoj, mutta tämähän onkin renovoitu versio, eli kirjoitusvirhe on tullut siinä vaiheessa.

[Jouni Kaleva]

Henkikirjoissa Lauri Koistinen kirjataan Karjalankylään vuosina 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_103_Henki.jpg)-1676. Vuodesta 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) Karjalankylään kirjataan henkikirjoissa myös Matti Laurinpoika Kuhajärvi; hän mahdollisesti asuu alkuun itsellisenä taikka torpparina.

Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg/_full.jpg) henkikirjassa on kirjattuna Lauri Koistinen, vaimo Karin Grellintytär ja poika Lauri Laurinpoika. Heidän jälkeensä on kirjattuna Matti Laurinpoika, vaimo Kirstin Simontytär ja tytär Kerttu Matintytär. Tuossa Matti Laurinpojan lisänimenä ei vaikuttaisi olevan Kuhajärvi; ihan kuin lisänimeä olisi Repo, mutta en ole varma. Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649709) henkikirjassa Kuokan (myöhemmin Kuha) taloon on kirjattuna Lauri Koistinen ja vaimo Karin Grellintytär. Heidän alapuolelleen on kirjattuna Matti Laurinpoika Kuhajärvi, vaimo Kirstin Simontytär ja tytär Kerttu Matintytär.
Vuoden 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471) henkikirjassa on Kuokan/Kuhan taloon kirjattuna Lauri Koistinen ja vaimo Karin Grellintytär. Heidän jälkeensä on itselliseksi kirjattuna torppari Matti Laurinpoika Kuha, vaimo Kirstin Simontytär, tytär Kerttu Matintytär ja poika, jolle ei mainita etunimeä. Vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183319) maakirjassa Kuhan talon on kirjattu jälleen autioksi (kirjaus on ajan tapojen mukaan tehty vanhan isännän nimellä, eli tässä tapauksessa Heikki Klemetinpojan nimellä, vaikka Heikki ei ole asunut talossa 30 vuoteen).

Vuoden 1678 kesäkäräjillä karjalankyläläinen Matti Kuha pyytää saada ylösottaa Heikki Kuokan kolmannesmanttaalin talon, jota Lauri Koisti oli aiemmin asunut (Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin talo oli ollut 20 vuotta autiona ennen kuin Lauri oli sen ylösottanut. Lauri oli hukkunut ja hänen poikansa oli joutunut sotilaaksi. Talo oli ollut neljä vuotta Laurin jälkeen autiona):
Iin kesäkäräjät 03-05.07.1678 (KO a:19; rr15), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723986) (nro 583).

Vuodesta 1680 alkaen Kuhan taloon kirjataan sisarussarjaa, joka vaikuttaa olevan Matti Laurinpoika Kuhan lapsia (tuolloin Matti Laurinpoika Kuhaa ei enää kirjata torpparina taikka itsellisenä Karjalankylään). Vuoden 1682 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13566335) maakirjassa, johon isäntien nimiä päivitettiin, Kuokan / Kuhan talo kirjataan Matti Laurinpoika Kuhan nimellä, ja talo mainitaan ylösotetuksi.


Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Tässä taas hieno kooste.

Heikki Kuokka lähti talosta n. 1648. Vuoden 1678 jutussa talo oli ollut Lauri Koistisen jälkeen 4v autiona, sitä ennen Lauri Koistinen oli pitänyt sitä hallussaan 2v (?). Siispä Lauri Koistinen oli ottanut talon n. 1672. Se oli sitä ennen ollut autiona n. 1649-1671 = 22v. Hyvin täsmää.

Tämä uusi mies Matti Laurinpoika ei sovi olemaan Lauri Koistisen poika. Jos olisi, niin olisihan se ilman muuta mainittu tuossa 1678 jutussa (ja olisiko koko oikeudenkäynti ollut tarpeen, jos hän olisi jatkanut isänsä puolesta?).

Matti on siis ilmeisesti tuo 1669 alkaen esiintyvä Matti Kuhajärvi. 1674 nimenä on Repo. Kuinkas tämä sopisi siihen esitettyyn tietoon, että hän olisi alkuaan Laakkonen Sotkajärveltä??

[Jouni Kaleva]

Onko nyt oikea johtopäätös, että Antti oli Matin vävy?
Vastaan itselleni. Antti Puitin vaimo Brita Matintytär synt. n. 1669 kuoliniästä laskettuna. Tämän parin vanhin (?) lapsi Carin synt. 24.4.1687. Olisiko vihitty n. 1686, jolloin Carin olisi ollut n. 17-vuotias? Olisi hyvin oletettavaa, että Britan kuuluisi näkyä Matti Laurinpk. Kuhan lapsisarjassa henkikirjoissa 1680-luvulla, mutta ei näy. Tosin ei näy myöskään Liisa Matintytär, joka saattaa hyvinkiin olla Kuhan lapsia.

[JHissa]

Vastaan itselleni. Antti Puitin vaimo Brita Matintytär synt. n. 1669 kuoliniästä laskettuna. Tämän parin vanhin (?) lapsi Carin synt. 24.4.1687. Olisiko vihitty n. 1686, jolloin Carin olisi ollut n. 17-vuotias? Olisi hyvin oletettavaa, että Britan kuuluisi näkyä Matti Laurinpk. Kuhan lapsisarjassa henkikirjoissa 1680-luvulla, mutta ei näy. Tosin ei näy myöskään Liisa Matintytär, joka saattaa hyvinkiin olla Kuhan lapsia.
1680-luvun henkikirjoista taitaa puuttua juuri ratkaisevat vuodet 1684-87, joten se taitaa selittää osan näkymättömyydestä.

[s.peltonen]

Matti on siis ilmeisesti tuo 1669 alkaen esiintyvä Matti Kuhajärvi. 1674 nimenä on Repo. Kuinkas tämä sopisi siihen esitettyyn tietoon, että hän olisi alkuaan Laakkonen Sotkajärveltä??

Tervehdys Jouni,

Kollajan listalla on vuosien 1663-1667 henkikirjoissa Matti Laurinpoika Repo. Vuoden 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623035) henkikirjassa Matti Repo listataan Kollajan listan toiseksi viimeisenä (henkirahaa maksetaan yhdestä itsellisestä?). Vuoden 1664 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617734) hänet listataan nimellä Matti Laurinpoika Repo, tuolloin kirjaus on jo nostettu Frans (Ollinpoika) Repon ja Matti (Paavonpoika) Ahosen talojen väliin (mikäli oikein katsoin sarakkeet, niin henkirahaa maksettaisiin yhdestä nihdin vaimosta ja yhdestä itsellisestä). Vuonna 1665 (http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1665/1665_105_Henki.jpg) hänet kirjataan nimellä Matti Laurinpoika, jälleen Frans Repon ja Matti Ahosen talojen väliin (sarakkeesta en saa ihan selvää; maksetaanko henkirahaa yhdestä itsellisestä?). Vuoden 1667 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1667/1667_114.jpg/_full.jpg) henkikirjassa Matti Laurinpoika Repon talon kooksi kirjataan neljännesmanttaali; ja hänet kirjataan jälleen Frans Repon ja Matti Ahosen talojen väliin (tuolloin Matti Laurinpojan talosta maksetaan henkirahaa isännästä ja emännästä). Lieneekö Matti Laurinpojan talo sama talo, mikä vuosina 1633-1637 kirjattiin Lauri Ollinpoika Repon (s.n.1601) nimellä (Lauri Ollinpojan talo kirjattiin autioksi vuodesta 1643; ja se oli autiona vielä 1700-luvulla)?

Vuoden 1669 (http://oirula.kuvat.fi/#/kuvat/Lähteitä/Alkuperäisiä/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_46.jpg) henkikirjassa Matti Laurinpoikaa ei enää kirjata Kollajalle; tuolloin Risto Fransinpojan (Repo) ja Matti Paavonpoika Ahosen talojen väliin ei kirjata ketään. Tuolloin Matti Laurinpoika Kuhajärvi ilmestyy Karjalankylän listalla. Saattaisiko tässä kyseessä olla sama henkilö?

Karjalankylään kirjatulle Matti Laurinpoika Kuhajärvelle mainitaan tytär Kerttu Matintytär vuosien 1674-1676 henkikirjoissa. Ja vuosien 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648934)-1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645801) henkikirjoissa Karjalankylään kirjataan itsellinen Kerttu Matintytär. Ja Kerttu Matintytär sisaruksineen kirjataan Kuokan/Kuhan taloon vuodesta 1680 alkaen, kun Matti Laurinpoika Kuha on jo ylösottanut Kuokan talon. Vuosien 1669-1676 lisänimi (Kuhajärvi / Kuha) ja Kerttu tyttären nimi tuntuisi sopivan siihen, että juuri tämä Matti Laurinpoika ylösotti Kuokan talon (talosta aletaan käyttää nimeä Kuha vasta sen jälkeen, kun Matti Laurinpojan perhe on muuttanut siihen).

Onko tuossa vuoden 1669 henkikirjassa Sotkajärven neljäs talo: 1/4 Matz Larson Laakoinen? Mielestäni kyseinen kirjaus on Laakkosen talon "paikalla". Talo vaikuttaisi olevan kirjattuna Lauri Laakkosen nimellä vuosina 1635-1667; ja Josef Laurinpoika Laakkosen nimellä vuodesta 1674.
Vuosien 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12648936) ja 1678 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12645804) henkikirjoissa vaikuttaisi olevan Sotkajärven listan lopussa itsellinen Matti Laurinpoika Laakkonen ja vaimo.

Tuo ei ole minulle ihan selvää, että miten Matti Laurinpoika Laakkosesta saataisiin kehiteltyä Matti Laurinpoika Kuha.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Tällain suunnilleen olen lukevinani:

Anders Erichsson Puitti ifrån Karialabyy föredrag Rätten huru såsom han ware ---- att optaga Mattz Larss. Kuhas 1/3 Mtl. hemman hwilcket uth wid Lappmarken 20. gl. mijl ifrån Moderkyrckian belägit är.....

Nyt Ruotsissa oli 1655 määritetty, että peninkulma (mil) = 10 virstaa = 10.688 km. Sitä ennen Suomessa peninkulma oli ollut n. 6km.
Siis kaiketi tarkoitettiin, että Kuhan talo sijaitsee Lapinmaalla n. 120km Iin kirkolta. Ja toden totta, jos mennään jokireittejä Iijoki-Siuruanjoki-Luiminkajoki, niin matka on melko lailla tarkkaan 120km.

Tervehdys Jouni,

Suuret Kiitokset tiedosta!

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tuo ei ole minulle ihan selvää, että miten Matti Laurinpoika Laakkosesta saataisiin kehiteltyä Matti Laurinpoika Kuha.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Eipä varmaan mitenkään. Näyttöä on siitä, että Matti Laurinpoika on siirtynyt Revosta Kuhajärvelle, sen sijaan Laakkonen on pysytellyt Sotkajärvellä.

[s.peltonen]

Tuo on mielenkiintoista ja erikoista, että Jonas ja tämän Beata vaimo ovat rippikirjassa kirjattuna Karjalankylän listassa olevaan Kuhan taloon. Veroluetteloiden perusteella Jonas asui tuolloin Pudasjärven Kollajalle kirjatussa 1/12 manttaalin Kuhan talossaan, jonka hän ylösotti uudistilana vuonna 1688. Olisiko hän käynyt 1690-luvun lopussa hetken asumassa isänsä luona?

No nytpä taisin sortua varsin heppoisin perustein kirjoittamaan "isänsä luona", joten vaihdetaan tilalle "Kuokan/Kuhan talossa". Minulla ei ole tiedossani sellaista tietoa, minkä mukaan Jonas Matinpoika Kuha olisi Matti Laurinpoika Kuhan poika.

Kinkerikirjassa Jonas Matinpoika Kuhan vaimoksi mainitaan Beata Tuomaantytär Pätsi. Vuoden 1681 kesäkäräjillä Tuomas Matinpoika Pätsi mainitsee väsykseen Jonas Matinpoika Takkisen:
Iin kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1; rr18), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684511).

Jonas Matinpoika Kuhan 1/12 manttaalin talo kirjataan henkikirjoissa Kollajalle vuoden 1689 henkikirjassa ja tuolloin henkirahaa maksetaan vaimosta (nybyggare Beata Tomasdr Kuha). Tämän jälkeen Jonaksen talo kirjataan henkikirjoissa Kollajalle vuodesta 1695 alkaen. Vuosien 1690-1692 henkikirjoista talo näyttää puuttuvan Kollajan listalta. Vuosien 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12772885)-1692 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10956013) henkikirjoissa kyseinen talo näyttää olevan kirjattuna Karjalankylän listaan (muina vuosina Karjalankylästä ei näytä löytyvän Jonas Matinpojan taloa).

Voisiko olla niin, että sekä Matti Laurinpoika että Jonas Matinpoika olisivat molemmat tahoillaan sattuneet muuttamaan Ranualle Kuhajärven rantamille; ja olisivat saaneet Kuha nimensä siitä?
Onko kenelläkään sellaista tietoa, minkä nojalla Jonas Matinpojan voisi olettaa olevan Matti Laurinpoika Kuhan poika?

Sukuhenkisin Terveisin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Voisiko olla niin, että sekä Matti Laurinpoika että Jonas Matinpoika olisivat molemmat tahoillaan sattuneet muuttamaan Ranualle Kuhajärven rantamille; ja olisivat saaneet Kuha nimensä siitä?

Onko sellainen mahdollista, että Jonas Matinpoika Takkinen olisi ylösottanut uudistilana samaisen paikan, jota Matti Laurinpoika Kuha asusteli torppana 1669-1676 (vuoden 1676 henkikirjassa Matti Laurinpoika Kuha mainittiin torppariksi)?

Vuoden 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689373) kesäkäräjillä ei puhuta Jonas Matinpojan uudistilasta, vaan Kuhajärvenperän uudistilasta, minkä Jonas haluaa ylösottaa. Vasta vuoden 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690420) talvikäräjillä tila mainitaan Jonaksen uudistilaksi ("sitt 1/12 mantals nybygge").

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Onko sellainen mahdollista, että Jonas Matinpoika Takkinen olisi ylösottanut uudistilana samaisen paikan, jota Matti Laurinpoika Kuha asusteli torppana 1669-1676 (vuoden 1676 henkikirjassa Matti Laurinpoika Kuha mainittiin torppariksi)?

Vuoden 1688 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3689373) kesäkäräjillä ei puhuta Jonas Matinpojan uudistilasta, vaan Kuhajärvenperän uudistilasta, minkä Jonas haluaa ylösottaa. Vasta vuoden 1691 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3690420) talvikäräjillä tila mainitaan Jonaksen uudistilaksi ("sitt 1/12 mantals nybygge").

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P
Tämä kaikki on loogista ja selkeää. Esim. Jonaksen Margeta-tyttären kasteella 1690 on isä kirjattu Jonas Mattss. Tackinen.

[Jouni Kaleva]

21.03.1691 Pudasjärvellä vihitään Tuomas Matinpoika ja Maria Erkintytär. 27.01.1692 syntyy karjalankyläläisen Tuomas Matinpoika Kuhan ja Maria Erkintyttären poika, Juho. 06.04.1694 syntyy Tuomas Matinpoika Ranualle ja Maria Erkintyttärelle (i Kuha) poika, Tuomas. Vuosien 1695 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12983161) ja 1696 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12968505) henkikirjoissa Tuomaan vaimon nimeksi kirjataan Marketta; ja vuoden 1697 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12768824) henkikirjassa Tuomaan vaimon nimeksi kirjataan Maria. Tuntuisi todennäköiseltä, että Tuomaan vaimon nimenä olisi Maria, ja että nimi olisi vain tullut kirjatuksi Marketaksi vuosina 1695-1696 (muidenkin talojen osalla Maria vaimoja näyttäisi toisinaan olevan kirjattu Marketaksi).
Vuosien 1695-1697 henkikirjoissa taloon kirjataan myös veljen vaimo Liisa. Hän saattaisi olla Olli Matinpojan vaimo. 20.05.1694 kastetaan Olli Matinpoika Ranuan ja Liisa Matintyttären (i Kuha) poika, Lauri.

Vuoden 1698 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12774779) henkikirjassa Tuomaan mainitaan vaimoineen lähteneen talosta. Matin vaimoineen mainitaan olevan köyhänä ja sairaana. Tuolloin Kuhan talosta ei enää makseta henkirahaa.
Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

Tämä Tuomas on kirjattu Kuhan taloon ripille vielä 1700-1701. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/76.htm

Mutta miksiköhän vaimon nimi on tällä kertaa Brita? En löytänyt Hiskistä Maria Erkintyttären kuolemaa tai Tuomaksen uutta aviota Britan kanssa.

[Jouni Kaleva]

Henkikirjoissa Lauri Koistinen kirjataan Karjalankylään vuosina 1665 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1665/1665_103_Henki.jpg)-1676. Vuodesta 1669 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1669/1669_Henki_44.jpg) Karjalankylään kirjataan henkikirjoissa myös Matti Laurinpoika Kuhajärvi; hän mahdollisesti asuu alkuun itsellisenä taikka torpparina.

Vuoden 1674 (http://oirula.kuvat.fi/kuvat/L%C3%A4hteit%C3%A4/Alkuper%C3%A4isi%C3%A4/Verokirjoja/Ii/1674/1674_017_Henki.jpg/_full.jpg) henkikirjassa on kirjattuna Lauri Koistinen, vaimo Karin Grellintytär ja poika Lauri Laurinpoika. Heidän jälkeensä on kirjattuna Matti Laurinpoika, vaimo Kirstin Simontytär ja tytär Kerttu Matintytär. Tuossa Matti Laurinpojan lisänimenä ei vaikuttaisi olevan Kuhajärvi; ihan kuin lisänimeä olisi Repo, mutta en ole varma. Vuoden 1675 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12649709) henkikirjassa Kuokan (myöhemmin Kuha) taloon on kirjattuna Lauri Koistinen ja vaimo Karin Grellintytär. Heidän alapuolelleen on kirjattuna Matti Laurinpoika Kuhajärvi, vaimo Kirstin Simontytär ja tytär Kerttu Matintytär.
Vuoden 1676 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12650471) henkikirjassa on Kuokan/Kuhan taloon kirjattuna Lauri Koistinen ja vaimo Karin Grellintytär. Heidän jälkeensä on itselliseksi kirjattuna torppari Matti Laurinpoika Kuha, vaimo Kirstin Simontytär, tytär Kerttu Matintytär ja poika, jolle ei mainita etunimeä. Vuoden 1677 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22183319) maakirjassa Kuhan talon on kirjattu jälleen autioksi (kirjaus on ajan tapojen mukaan tehty vanhan isännän nimellä, eli tässä tapauksessa Heikki Klemetinpojan nimellä, vaikka Heikki ei ole asunut talossa 30 vuoteen).

Vuoden 1678 kesäkäräjillä karjalankyläläinen Matti Kuha pyytää saada ylösottaa Heikki Kuokan kolmannesmanttaalin talon, jota Lauri Koisti oli aiemmin asunut (Mikäli ymmärsin jutun oikein, niin talo oli ollut 20 vuotta autiona ennen kuin Lauri oli sen ylösottanut. Lauri oli hukkunut ja hänen poikansa oli joutunut sotilaaksi. Talo oli ollut neljä vuotta Laurin jälkeen autiona):
Iin kesäkäräjät 03-05.07.1678 (KO a:19; rr15), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3723986) (nro 583).

Sari P
Lauri Koistinen näyttäisi siis hukkuneen 1676 tienoilla (silloin vielä maksoi henkirahan). Jäi vaimo Carin Grellintytär ja poika Lauri Laurinpoika, joka oli joutunut sotilaaksi 1678 mennessä.

Carin sopisi olemaan Pohjois-Iin itsellisissä rippikirjassa 1707-09 Lars Kåistis E. Charin, kuolee 1709. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/135.htm

Sotilas-Lauri Laurinpoika voisi olla Pirttitörmän Lalliin isännäksi tullut Lars Larsson Lalli ell. Koisti. Hänet vihittiin Liisa Heikintyttären kanssa 1.12.1684.
Tämän teorian saattaa kuitenkin rikkoa se, että Lallissa näkyy "Modren Margetha ripillä ainoan kerran 23.5.1714. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/68.htm
Mutta jospa tämä Margetha onkin taloon tulleen uuden Simon-isännän (mikä on Simonin sukunimi, jää tahran takia epäselväksi) äiti, käsialat viittaisivat tähän, Simon ja Margetha kirjattu eri kerralla kuin Lars ja Liisa-vaimo.

[Jouni Kaleva]

Lallissa näkyy "Modren Margetha ripillä ainoan kerran 23.5.1714. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/68.htm
Mutta jospa tämä Margetha onkin taloon tulleen uuden Simon-isännän (mikä on Simonin sukunimi, jää tahran takia epäselväksi) äiti, käsialat viittaisivat tähän, Simon ja Margetha kirjattu eri kerralla kuin Lars ja Liisa-vaimo.

Tämä selvisikin: kyseessä Simon Cuopio, joka oli 1714 alussa Räihän talossa renkinä: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1714-1727_ik250-251/69.htm

Simon on käsittääkseni Anders Kuopion poika, s. 13.10.1680 Ii. Andersin vaimo taas on Margetha Simontytär, joka haudataan vihollisen surmaamana 1716.

Summa Summarum: Lallin "Modren Margetha" 1714 ei ole Lars Larsson Koistin äiti.

[tellervoranta]

Matilan kirjassa Mursun ja Matinahon sukua on otsikolla Asutuksen kehitystä 1600-luvulla käsitelty mm. Ranuan asutusta...eteläosa on iiläisten eräaluetta. Matti Laurinpoikakin on käsitelty. s.14.

Eipä varmaan mitenkään. Näyttöä on siitä, että Matti Laurinpoika on siirtynyt Revosta Kuhajärvelle, sen sijaan Laakkonen on pysytellyt Sotkajärvellä.

[s.peltonen]

Tämä Tuomas on kirjattu Kuhan taloon ripille vielä 1700-1701. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/76.htm

Mutta miksiköhän vaimon nimi on tällä kertaa Brita? En löytänyt Hiskistä Maria Erkintyttären kuolemaa tai Tuomaksen uutta aviota Britan kanssa.

Tervehdys Jouni,

Vielä vuoden 1697 henkikirjassa Tuomaan vaimon nimeksi kirjattiin Maria. Ja seuraavan vuoden henkikirjassa Tuomaan vaimoineen mainittiin lähteneen talosta.

En ole löytänyt selvyyttä siihen, että kirjattiinko Tuomaan vaimon nimi rippikirjaan virheellisesti (joskus rippikirjoista löytyy virheellisesti kirjattuja nimiä); vai ehtikö Tuomaan vaimo menehtyä ja Tuomas avioitua uudelleen.

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[s.peltonen]

Lauri Koistinen näyttäisi siis hukkuneen 1676 tienoilla (silloin vielä maksoi henkirahan). Jäi vaimo Carin Grellintytär ja poika Lauri Laurinpoika, joka oli joutunut sotilaaksi 1678 mennessä.

Carin sopisi olemaan Pohjois-Iin itsellisissä rippikirjassa 1707-09 Lars Kåistis E. Charin, kuolee 1709. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/135.htm

Sotilas-Lauri Laurinpoika voisi olla Pirttitörmän Lalliin isännäksi tullut Lars Larsson Lalli ell. Koisti. Hänet vihittiin Liisa Heikintyttären kanssa 1.12.1684.

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedosta!
Erityisesti ilahdutti Lauri Koistin leskivaimon löytyminen rippikirjassa (se oli itseltäni jäänyt huomaamatta).

Olen samaa mieltä, että Lallin talon ylösottanut Lauri Laurinpoika Koisti sopii Kuopion/Kuhan talossa asuneen Lauri Koistin pojaksi. Vuoden 1699 talvikäräjillä Lauri Laurinpoika Koisti pyytää saada ylösottaa Lallin talon:
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697038).

Juho Tuomaanpoika Kakon kanssa 06.12.1691 avioitunut Karin Laurintytär Koisti sekä Liisa Juhontytär Maalismaan kanssa 11.03.1700 avioitunut Pekka Laurinpoika Koisti saattaisivat myöskin olla samaa sisarussarjaa. Pekka on saattanut vuonna 1678 olla niin pieni, ettei hänestä ole ollut talon isännäksi; ja häntä ei ehkä siksi ole mainittu vuoden 1678 kesäkäräjillä.

Simon on käsittääkseni Anders Kuopion poika, s. 13.10.1680 Ii. Andersin vaimo taas on Margetha Simontytär, joka haudataan vihollisen surmaamana 1716.

Olen samaa mieltä; Simo Kuopio sopii olemaan Antti Antinpoika Kuopion ja Marketta Simontytär Jakun poika.

Tässä vielä pieniä poimintoja Jakku/Kuopio talon osalta. Vuoden 1681 kesäkäräjillä Antti Antinpoika Kuopion pitäjästä pyysi saada ylösottaa puolenmanttaalin autiotalon, jota hänen appivanhempansa olivat aiemmin asuneet. Antin appiukoksi mainitaan pirttitörmäläinen Simo Jakku:
Iin kesäkäräjät 18.07.1681 (KO a:1; rr18), vasemmanpuoleisen sivun ylempi juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3684497).

Samaisen vuoden maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22057309) Simo Jakun leskivaimon puolenmanttaalin talo mainitaan Antti Antinpojan ylösottamaksi. Vuonna 1683 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13022159) talosta maksetaan henkirahaa Marketta Simontytär Jakusta.

Kyseessä on luultavasti sama talo jota vuosina 1611-1647 isännöi Erkki Matinpoika Jakku (Simo Matinpoika Jakun veli) ja vuosina 1650-1661 Juho Simonpoika Jakku (Simo Matinpoika Jakun poika). Talo kirjataan henkikirjoissa Juhon nimellä viimeisen kerran vuonna 1659; tuolloin henkirahaa maksetaan vain emännästä. Talo näyttäisi puuttuvan vuosien 1660-1663 henkikirjoista. Vuodesta 1663 taloa näyttää asuvan Simo Matinpoika Jakku itse; Simo Jakun aiemmin asuman kokomanttaalin Jakun perintötilan isännyys näyttää tuolloin siirtyneen Yrjö Simonpoika Jakulle. Vuoden 1663 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12623033) henkikirjassa (kokomanttaalin) Jakun talo kirjataan vielä Simo Matinpojan nimellä; talosta maksetaan henkirahaa isännästä, emännästä, pojasta ja pojan vaimosta. Samaisen vuoden kymmenysluettelossa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12622862) kokomanttaalin Jakku kirjataan jo Yrjö (Simonpoika) Jakun nimellä ja puolenmanttaalin Jakku kirjataan Simo (Matinpoika) Jakun nimellä. Seuraavan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12617901) vuoden henkikirjassa kirjataan erikseen Yrjö Simonpojan (kokomanttaalin) talo (josta maksetaan henkirahaa isännästä ja emännästä) sekä Simo Matinpojan (puolenmanttaalin) talo (josta maksetaan henkirahaa vain emännästä).

Vuoden 1647 talvikäräjillä Erkki Jakku mainitaan edesmenneeksi; Erkki mainitaan myös Simo Jakun veljeksi (veroluetteloissa Erkki kirjataan toisinaan nimellä Erkki Jakku ja toisinaan nimellä Erkki Matinpoika):
Iin talvikäräjät 30.01.1647 Ii (KO a:6), oikeanpuoleisen sivun puolivälissä oleva juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3706127).

Vuoden 1651 talvikäräjillä pirttitörmäläinen Juho Simonpoika pyytää saada ylösottaa puolenmanttaalin talon, jota aiemmin asui hänen isänsä veli Erkki Jakku:
Iin talvikäräjät 18.02.1651 Ii (KO a:7), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3707174).

Simo Antinpoika Kuopio ehtii pienen aikaa asua Pohjois-Iissä Paakkolan talossa 1710-luvulla. Tästä on mainita vuoden 1712 kesäkäräjillä (kyseisten käräjien selaamisessa on sellainen erityispiirre, että mikäli sivua suurentaa avautuu selaimeen seuraava sivu; sivun saa suurennettua siten, että avaa edellisen sivun ja suurentaa sen jälkeen kuvan):
Iin kesäkäräjät 19.06.1712 (KO a:33, rr49), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24589487).

Simo kirjataan Paakkolan taloon vuoden 1713 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12209695) henkikirjassa. Tämän jälkeen henkikirjoihin tulee katkos, joten on vaikea sanoa kauanko Simo talossa ehti asua. Rippikirjoissa häntä ei ehditä kirjata Paakkolaan. Asuminen ilmeisesti jää varsin lyhytaikaiseksi, sillä vuoden 1720 kesäkäräjillä Simo (Simonpoika) Jakku pyytää saada ylösottaa Paakkolan:
Iin kesäkäräjät 12-14.07,16.07.1720 (KO a:36, rr52), vasemmanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24584874).

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Jouni Kaleva]

Tervehdys Jouni,

Paljon Kiitoksia tiedosta!
Erityisesti ilahdutti Lauri Koistin leskivaimon löytyminen rippikirjassa (se oli itseltäni jäänyt huomaamatta).

Olen samaa mieltä, että Lallin talon ylösottanut Lauri Laurinpoika Koisti sopii Kuopion/Kuhan talossa asuneen Lauri Koistin pojaksi. Vuoden 1699 talvikäräjillä Lauri Laurinpoika Koisti pyytää saada ylösottaa Lallin talon:
Iin talvikäräjät 27-28.02.1699 (KO a:20; rr36), oikeanpuoleiselta sivulta alkava juttu (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3697038).

Juho Tuomaanpoika Kakon kanssa 06.12.1691 avioitunut Karin Laurintytär Koisti sekä Liisa Juhontytär Maalismaan kanssa 11.03.1700 avioitunut Pekka Laurinpoika Koisti saattaisivat myöskin olla samaa sisarussarjaa. Pekka on saattanut vuonna 1678 olla niin pieni, ettei hänestä ole ollut talon isännäksi; ja häntä ei ehkä siksi ole mainittu vuoden 1678 kesäkäräjillä.

Hei Sari

Laurin leskivaimo oli jo 1700 alkaen Käyrällä, siirretty kirjoissa itsellisiin n. 1702
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/27.htm

Olisiko Käyrän talo oireellinen siihen, että joku "Sahl Laars Koistises dr. Brijta" oli kastekummina 29.4.1689 Erkki Jaakonpk. Käyrän kasteella. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1679-1701_ik255/20.htm

Jos ajatellaan Carin Laurintytär tähän sisarussarjaan, niin taas tulee anoppiongelma. Juho (Tuomaanpk.) Kakon huushollissa oli RK 1700-1706 (toinen) vaimo Margeta sekä anoppi Margeta. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/68.htm Sitten 1707-13 vaimo on edelleen Margeta, mutta anopiksi vaihtunut sokea Kerttu. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/127.htm

Mehän tiedämme, että tämä toinen vaimo Margeta oli sukuaan Puuperä ja hänen äitinsä on Gertrud. Kuka siis oli edellinen anoppi? Oliko Karin Laurintytär Koistin äiti, vielä talossa tyttärensä kuoltua? Vai kirjausvirhe?? Jos oli Karinin äiti, niin sitten jossakin olisi ollut pariskunta Lauri Koisti + vmo Margeta. Silloin esillä ollut lapsisarja voitaisiin kytkeä tämmöisiinkin teoreettisiin vanhempiin....

[s.peltonen]

Tervehdys Jouni,

Laurin leskivaimo oli jo 1700 alkaen Käyrällä, siirretty kirjoissa itsellisiin n. 1702
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/27.htm

Olisiko Käyrän talo oireellinen siihen, että joku "Sahl Laars Koistises dr. Brijta" oli kastekummina 29.4.1689 Erkki Jaakonpk. Käyrän kasteella. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1679-1701_ik255/20.htm


Paljon Kiitoksia tiedoista!

Jos ajatellaan Carin Laurintytär tähän sisarussarjaan, niin taas tulee anoppiongelma. Juho (Tuomaanpk.) Kakon huushollissa oli RK 1700-1706 (toinen) vaimo Margeta sekä anoppi Margeta. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/68.htm Sitten 1707-13 vaimo on edelleen Margeta, mutta anopiksi vaihtunut sokea Kerttu. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1700-1713_ik250/127.htm

Mehän tiedämme, että tämä toinen vaimo Margeta oli sukuaan Puuperä ja hänen äitinsä on Gertrud. Kuka siis oli edellinen anoppi? Oliko Karin Laurintytär Koistin äiti, vielä talossa tyttärensä kuoltua? Vai kirjausvirhe?? Jos oli Karinin äiti, niin sitten jossakin olisi ollut pariskunta Lauri Koisti + vmo Margeta. Silloin esillä ollut lapsisarja voitaisiin kytkeä tämmöisiinkin teoreettisiin vanhempiin....

Paljon Kiitoksia; tuo on erittäin hyvä huomio!

Henkikirjat eivät tuohon tuo selvyyttä. Juhon anoppia ei kirjata henkikirjoissa Kakon taloon, mutta siitä ei voi päätellä oikein mitään; vaikka Karin Laurintyttären äiti olisi jossain vaiheessa asunut Kakon talossa, hänestä tuskin olisi maksettu henkirahaa.

Kuopion / Kuhan talossa asuneen Lauri Koistin poika, Lauri Laurinpoika, on ilmeisesti sen verran nuori, että hän ei kovin hyvin sovi Karin Laurintyttären isäksi. Ja Lauri Laurinpoika asustelee vuosina 1699-1714 Liisa vamonsa kanssa Lallin talossa.

Mieleen tulee kolme vaihtoehtoa:
- Juhon anopin etunimi kirjattiin virheellisesti vuosien 1700-1706 rippikirjaan
- Karin Laurintyttären lisänimi kirjattiin virheellisesti vihkikirjaan
- On olemassa joku kolmas Lauri Koisti, jota ei kirjata Iin veroluetteloihin ja jonka vaimona oli Marketta ja jolla oli Karin tytär (tällöin Pekka Laurinpoika Koisti saattaisi olla tämän Lauri Koistin poika)

Sukuhenkisin Tervehdyksin Toivotteleepi,
Sari P

[Pekka Paavola]

Mitähän luontoon liittyvää nimi Puitti tarkoittaa, kun esim. Koitilassa Taivalkoskessa on tällainen Lampi/Paikka, jolla nimi on Puitti.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=344&map.y=199&e=561486&n=7283705&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&hakutulos=Puitti|561485.64+7283705.292&lang=fi

-Pekka Paavola-

[tellervoranta]

puittaa `hyppiä (oravasta) puusta puuhun`. Niin ainakin selitetään Kiiminki 150-kirjassa Kiimingin Puitin lisänimeä. En tiedä Pudasjärven Puiteista.

Mitähän luontoon liittyvää nimi Puitti tarkoittaa, kun esim. Koitilassa Taivalkoskessa on tällainen Lampi/Paikka, jolla nimi on Puitti.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=344&map.y=199&e=561486&n=7283705&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&hakutulos=Puitti|561485.64+7283705.292&lang=fi

-Pekka Paavola-