Naimisiinmeno lahjoitusmaa-alueella

[AnttiYR]

Hain vaimoni isän esivanhempia Hiskistä. Appi oli syntynyt Metsäpirtissä ja hänen esivanhempansa Metsäpirtin, Sakkolan ja Rautun alueella.
Huomioni kiintyi siihen, että usein oli menty naimisiin Joulun aikoihin.

Tämän innoittamana tarkistin Hiskistä kyseisen alueen naimisiinmenoajat kyseiseltä alueelta.
1700-luvulta aina n.1800-luvun puoleenväliin asti Joulun aika oli hyvin yleinen. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ei Joulun aika poikennut muista ajoista naimisiinmenoaikana.

Olisiko tähän syynä lahjoitusmaiden isäntien toimet, niin että naimisiin mentiin yleisesti juhlapyhien aikana? En tarkistanut kuitenkaan Pääsiäisen enkä muiden suurien juhlapyhien aikoja.

Terveisin Antti

[Matti Lund]

Hain vaimoni isän esivanhempia Hiskistä. Appi oli syntynyt Metsäpirtissä ja hänen esivanhempansa Metsäpirtin, Sakkolan ja Rautun alueella.
Huomioni kiintyi siihen, että usein oli menty naimisiin Joulun aikoihin.

Tämän innoittamana tarkistin Hiskistä kyseisen alueen naimisiinmenoajat kyseiseltä alueelta.
1700-luvulta aina n.1800-luvun puoleenväliin asti Joulun aika oli hyvin yleinen. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ei Joulun aika poikennut muista ajoista naimisiinmenoaikana.

Olisiko tähän syynä lahjoitusmaiden isäntien toimet, niin että naimisiin mentiin yleisesti juhlapyhien aikana? En tarkistanut kuitenkaan Pääsiäisen enkä muiden suurien juhlapyhien aikoja.

Terveisin Antti


Vastaavanlainen häätilaisuuksien frekvenssin kohotus joulupyhille on havaittavissa eri puolilla maata, joten alueellisilla erityispiirteillä oli tuskin olennaista vaikutusta siihen. Ainakaan alueelliset erityispiirteet eivät aiheuttaneet Kannaksellakaan poikkeamaa muusta maasta.

Siis olennaisempia vaikuttajia olivat yleisemmät tekijät kuten perinnehäille otollinen ruokahuoltotilanne, pyhäsuma, vähempi työssäolontarve yms. seikat, jotka ohjasivat järjestelemään silloisessa yhteiskunnassa häitä juuri tähän ajankohtaan.


terv Matti Lund

[AnttiYR]

Siis olennaisempia vaikuttajia olivat yleisemmät tekijät kuten perinnehäille otollinen ruokahuoltotilanne, pyhäsuma, vähempi työssäolontarve yms. seikat, jotka ohjasivat järjestelemään silloisessa yhteiskunnassa häitä juuri tähän ajankohtaan.



Näin minäkin ajattelin, mutta kun katsoo esimerkiksi Rautun naimisiinmenopäiviä on vuonna 1750 22:sta 15 solmittu 26.12 ja vain 7 muulloin, vuonna 1900 on 34:stä avioliitosta 4 solmittu Joulun aikaan, tulee muita ajatuksia.
Tietenkin perinne on voinut muuttua, mutta olisiko näin rajusti?

Terveisin Antti