Muinaislöytö vanhassa sanomalehdessä

[Janne Asplund]

Vanhassa sanomalehdessä yli sadan vuoden takaa on seuraava uutinen:


”Muinaislöytö. Neljä wanhaa hopealusikkaa ja arwatenkinhopeiset 87 cm pituiset kaulaketjut löysi loismies Samuli Pulkkinen t. k. 11.Lammassaaren tilalta Moinsalmelta. Lusikat näyttäwät kuorista päätäen warsinwanhoilta, niissä kun warsi on eri kappaleesta melkein maljamaiseen teräänjuotettu. Kaikki lusikat owat eri kokoiset ja warsin karkeata työtä. Kolmessaon pieni hopean leima W ja kruunu. Suurimman terän ulkopuolelle on kaiwerrettupääkallo ja sen alla kaksi sääriluuta ristissä sekä kirjoitus Radsm Jacob Böeisman. Parissa on useitakin kirjaimia. Kauwan lienewät nuo kalut jo maassamaanneet. Alkujaan owat ne pistetyt suuren kiwen alle arwatenkin sammalikkoon,waan kun metsäwalkea noin 10 wuotta sitten poltti sammalet, tuli kätkösnäkywiin. Löytö on tarjottu Suomen Muinaismuistoyhdistykselle.” Lähde: Savonlinna n:o 82, 23.7.1901

Voisikohan kyseessä olla esim. "rådman i Nyen 1690/91 Jakob Boisman" tai "rådman i Viborg 1671 Jakob Boisman, d. 1671" (Släktbok NY FÖLJD IV: 1-2, s. 63, 77)? Muita ehdotuksia?

[Kaija Salminen]

Hei!

Mielikuvitus lähti laukkaamaan em. uutisen johdosta. Säämingissä (vai Kerimäellä?) sijainneen Moinsalmen/Moinniemen/Moinhovin oli saanut läänityksekseen eversti Herman von Burghausen 1600-luvun puolivälin tienoilla. Tilan peri hänen poikansa, eversti Herman Johan von Burghausen, joka kuoli suuressa Pohjan sodassa Lesnajan taistelussa v. 1708. Isoviha pyyhkäisi Moinsalmenkin yli. Venäläiset polttivat Moinsalmen säterin v. 1711, ja Herman Johanin leski Anna Elisabet Rehbinder joutui Venäjälle vankeuteen vuodeksi kolmen pienen lapsensa kanssa (mm. esiäitini Helena/Maria Sofia v. B.). Lammassaari, josta hopeat löytyivät, sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Moinsalmen kartanosta itään, ja saari on kenties kuulunut Moinsalmen kartanon tiluksiin. Tuli mieleen, olisiko kyseessä isonvihan aikana tehty kätkö kartanon omaisuuden varjelemiseksi venäläisten ryöstelyltä, tai ryöstäjien oma kätkö. Ovatkohan hopeat Kansallismuseossa tällä hetkellä? Sitä en osaa arvata, mitä tekemistä kellään Boismanilla olisi ollut Moinsalmen kartanon kanssa. Bergholmin Uusi sukukirja tuntee seuraavat Jakobit:

Pormestari Reinhold Boismanin Jakob-nimisiä jälkeläisiä:
- Jakob Reinholdinpoika Boisman, k. 1678. Kauppias ja raatimies Viipurissa. Puoliso Helena Freese, k. 1688 63-vuotiaana.
- Jakob Henrikinpoika, k. 1710. Kruunun arentimies, kuoli 56-vuotiaana, haudattu Käkisalmen kirkkoon.

Nuorempi Viipurin sukuhaara:
- Jakob Boisman, k. 1704. Raatimies Nevanlinnassa
- Jakob Jakobinpoika Boisman, kauppias

Terv. Kaija, tällaisin (pahan flunssan sumentamin) aatoksin tällä kertaa

[Janne Asplund]

Itse asiassa vastaus varsinaisen lusikan mysteeriin löytyikin odotettua lähempää - omasta kirjahyllystä (Fagerström, Raimo, Suomalaista hopeaa. Porvoo, WSOY, 1998). Tekstissä mainittu lusikan muoto sekä lusikkaan kaiverrettu nimi, pääkallo ja ristikkäiset luut viitaavat siihen, että kyseessä on 1600-luvun lopun lusikka. Tarkemmin vielä ns. hautajaislusikka, joita hautajaisten yhteydessä jaettiin vainajan ystäville. Ja kas kas, tämä samainen lusikka onkin kuvan kera edellä maintussa kirjassa! Lusikan kuppiosan alapuolella vasemmalla "Radsm Jacob", keskellä pääkallo luineen ja oikealla "Böeisman". Hopealeima on varren alaosassa lähellä kuppiosaa.

Jakob Boismanin yhteyttä Viipuriin tukee nyt osittain se, että lusikassa oleva leima "kruunu ja W" oli viipurilaisen hopean hopealeima. Kuvateksti Fagerströmin kirjassa kertoo, että lusikan on valmistanut Johan Grummelier Viipurissa 1682-1701 välisenä aikana. (Fagerström, Raimo, Suomalaista hopeaa. Porvoo, WSOY, 1998. s. 63, 220)

Tämä Jakobin identifioiminen ei nyt kuitenkaan varmistunut vielä täysin. Toisaalta väliäkö sillä - itse tarina on hauska!

[Bodniemi37]

Johan Grummelier Viipurissa 1682-1701 välisenä aikana. (Fagerström, Raimo, Suomalaista hopeaa. Porvoo, WSOY, 1998. s. 63, 220)

Kiitokset kiinnostavasta kirjavinkistä! Johan Grummelierilla ja puolisollaan Maria Graanilla oli muuten Sofia Elisabet -niminen tytär, joka avioitui Viipurin kaupunginvoutina ja kivalterina toimineen Petter Mörckin kanssa. Viimeksi mainitusta tuli myöhemmin Lappeen kruununvouti sekä Lappeen, Jääsken ja Kymen kihlakuntien tuomari isonvihan aikana. Vuonna 1712 hänet on merkitty puolisoineen Savitaipaleen henkikirjaan. Jotkut avioparin jälkeläiset ovat päätyneet tietokantaamme.

Kaijan mainitsemasta Reinhold Boismanin pojanpojasta, Sakkolassa sijainneiden kruununtilojen vuokraajasta Jakob Boismanista - tai pikemminkin hänen puolisostaan - on myös uutta tietoa Georg Lutherin postuumisti julkaistussa kattavassa Boisman-artikkelissa (Släktbok. Ny Följd IV:1-2). Boismanin puoliso Katarina Hermigier ei ollutkaan kotoisin Vehkalahdelta, vaan hän oli Sakkolan kirkkoherran (ja esisetäpuoleni) Gabriel Sigfridi Hermigierin tytär. Georg Luther mainitsee lähteenään Viipurin raastuvanoikeuden kokouksen pöytäkirjan, joka KA:n toimesta on taannoin myös digitoitu, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11267692 [Viipurin raastuvanoikeuden renovoidut tuomiokirjat, tunniste x35, Viipurin raastuvanoikeus 11.6.1692, s. 325-326].

Terveisin,