Catharina Erikintytär Sursill

[Tiina Miettinen]

Hei,


Tekeillä olevaa artikkeliani varten olisin kiinnostunut tiedoista, joita liikkuu Catharina Erikintytär Sursillin aviomiehestä.

Tietääkö joku, että mistä lähteestä mahtaa olla peräisin lukuisilla eri nettisivuilla toistuva tieto siitä, että avainpiikana Hans Fordellin luona palvelleen Catharina Erikintytär Sursillin puoliso olisi ollut nimeltään Henricus Nicolai Fordell?

Olen jäljittänyt seuraavan kiintoisan kopiointiketjun:

Gabriel Martini Peitzius 1747: ”fick Henricum Jacobi. Past i Pedersöre uti Konung Johan III tid”.

Nils Lagus 1790-luku: ”..fick Henricum Jacobi, Past i Pedersöre (Westzynthiens stamfader) uti Konung Johan 3:s tid”.

E.R. Alcenius, Genealogia Sursilliana 1850: ”gifte sig med Westzynthiska slägtens stamfader Henric Nicolai eller Jacobi, som blef Pastor i Pedersöre 1557 och dog 1568, eller enligt annan uppgift först 1583”.

E.Kojonen, Sursillin suku 1971: ”puoliso: Henrik Nilsinpoika (Henricus Nicolai) s. Uudellamaalla. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra ainakin jo 1543. Westzynthius-suvun kantaisä. K. ennen heinäkuuta 1569”.

Wilskmanin Släktbok I, (v.1912-16) tosin tietää kertoa (ilman lähdettä), että pariskunnan lapsista Anna ja Johannes olisivat kutsuneet itseään sukunimellä Fordell. Näin tosiaan lukee myös Alceniuksen Genealogia Sursillianassa mutta onko tämä tieto julkaistu painettuna myös jossain muualla ja samalla merkitty isänkin sukunimeksi Fordell? Sivistyneet arvauksetkin ovat tervetulleita :)


Terveisin
Tiina Miettinen

[Timo W]

Henricus Nicolai (K 1569)

Hendrich / Henrich Nicolaj, Henrik Nilsson

Pietarsaaren kirkkoherra 1543.

Henricus Nicolain elatusta käsiteltiin kuningas Eerik XIV:n kirjeessä 8.6.1562 ja kuningas Juhana III:n kirjeessä 5.3.1569.

Henricus Nicolai (”her Henrich i Persöö”) mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän oli yksi niistä Ruotsin valtakunnan 27 papista, joilla oli osuus valtakunnan vuoritoimesta.

K Pietarsaari keväällä (ennen 5.5.) 1569.

P Katarina Eriksdotter Sursill, PV ”mahtava talonpoika” Uumajan pitäjän Tegin kylästä (”en förnämlig bonde uti Umeå”) Erik Ångerman, lisänimeltään Sursill ja Dordi N.N.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=987

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1830

[Jouni Kaleva]

Kopioin tähän yhden puheenvuoron toiselta keskustelulistalta:

Khra Henrik Nicolai (= Heikki Niilonpoika) oli - Sursill-lähteiden mukaan - naimisissa Katarina Erikintyttären kanssa. Tätä Katarinaa pidetään suomalaisten Sursillien ensimmäisenä kantaäitinä. Hänen kerrotaan tulleen Uumajasta Suomeen ensin emäntäpiiaksi Hannu Fordellin taloon. Sursill-lähteiden mukaan Henrikillä ja Katarinalla oli neljä lasta, Johan, Anna, Knut ja Dorde. Knutin ensimmäinen vaimo oli Lucia Hannuntytär Fordell - tässä siis Jokelan yllä muistelema yhteys. Knutin sukuhaarassa alettiin käyttää Westzynthius-nimeä Westersund-nimisen tilan mukaan. Yrjö Blomstedt on tutkinut Tukholmassa v. 1634 toimitetun perunkirjoituksen asiakirjoja. Kyse oli varakkaan pormestarinlesken Dorde Henrikintyttären jäämistöstä. Sukulaisia koskeva selvitys kertoo perunkirjoituksessa, että vainajan isällä Henrik Nicolailla oli ollut vaimot Margareta ja Christina, ja kummankin kanssa kolme lasta. Tässä siis päänvaivaa Sursill-kiinnostuneille. Lähde: Yrjö Blomstedt, Westzynthius-suvun alkupolvista muutama lisätieto. Genos 40 (1969), nro 2, s. 45-50. Artikkelia ei valitettavasti ole sähköisenä Sukututkimusseuran verkkosivuilla. (Maarit Kaipiainen Pohjalaiset-lista 26.5.2006)

[Tiina Miettinen]

Kiitos Jouni,

Kiintoisa tieto, etä asiasta on jossain keskusteltu. Tuo Blomstedtin artikkeli minulla onkin ja hän esittää siinä teorian Fordell-sukunimen päätymisestä Henrik Nikolaille. Mietin silti, että onko jossain kirjassa julkaistu tämä ns. Fordell-sukunimi Henrik Nicolailla, koska niin tavattoman monella eri nettisivustolla toistuu fiktiivinen hahmo "Henrik Nicolai Fordell", jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä varsinaisen Fordell-suvun kanssa...

[Jouni Kaleva]

Kopioin tähän yhden puheenvuoron toiselta keskustelulistalta:

Tämä siteeraukseni on aiheuttanut runsasta polemiikkia kyseisellä Pohjalaiset-listalla. Saan listan viestit itselleni, mutta en pysty sinne vastaamaan, kun olen hukannut salasanani.

Kyse oli siis siitä, oliko minulla lupa ja oikeutus lainata kyseisen, jäsenistön välisen suljetun listan viestejä julkisuuteen.

Lupaa ei ollut, pyydän anteeksi ajattelemattomuuttani. En tiedä, kuinka tavoittaisin ao. originaali kirjoittajan.

Itse pitäisin rikostani vähäisenä, koska siteerauksessa tuotiin esiin lähinnä painetuista lähteistä koottua informaatiota. Tulipahan mainostakin ao. listalle, korkeatasoista keskustelua sielläkin on käyty.

[Matti Lund]

Tämä siteeraukseni on aiheuttanut runsasta polemiikkia kyseisellä Pohjalaiset-listalla. Saan listan viestit itselleni, mutta en pysty sinne vastaamaan, kun olen hukannut salasanani.

Kyse oli siis siitä, oliko minulla lupa ja oikeutus lainata kyseisen, jäsenistön välisen suljetun listan viestejä julkisuuteen.

Lupaa ei ollut, pyydän anteeksi ajattelemattomuuttani. En tiedä, kuinka tavoittaisin ao. originaali kirjoittajan.

Itse pitäisin rikostani vähäisenä, koska siteerauksessa tuotiin esiin lähinnä painetuista lähteistä koottua informaatiota. Tulipahan mainostakin ao. listalle, korkeatasoista keskustelua sielläkin on käyty.


En kyllä kyllä näe mitään anteeksipyydettävää enkä polemisoitavaa sitaatissasi, vaan sen lausunto on ihan fiksusti tuotu esiin eikä mielestäni riko mitään etikettiä.

Siinähän on nimeltä mainittu referoinut Blomstedtin aihetta koskevaa selvitystä reilun 40 vuoden takaa ja hänkin on ihan fiksusti sitä Blomstedtia lainannut.

Blomstedt oli luonnehtinut asiaa aikoinaan Genos -lehden numerossa. Blomstedtin viesti ei ole vielä yltänyt nettisukupuihin asti, vaikka on ollut eetterissä yli 40 vuotta ja itse Tukholman tuomiokirjoista oleva Blomstedtin käyttämä arkistolähde suomalaisten tutkijoiden tiedossa jo yli 50 vuotta.

Blomstedtilta ei voi enää pyytää lainaamista anteeksi, mutta Genokseltahan voi, jos kokee sen tarpeelliseksi.

Aivan yhtä polemisoimatonta sellaisia tietoja ja sitaatteja on lainata mielestäni nettiforumeilta ja painetuista lähteistä ylipäätään, kunhan ne vain tehdään niin fiksusti kuin Sinä olet tehnyt ja siteeraamasi on tehnyt, eli lähde on tuotu riittävän avoimesti ja rehellisesti esiin.

Sitaattihan ei edes sisällä mitään uutta tutkimuksellista kontribuutiota, vaan on toistoa, referaatin transskriptoimista painetusta lähteestä nettisitaatiksi ja nettisitaatin siirtoa eteenpäin.

Jollakin on "pömpelissä" asiatonta suvaitsemattomuutta tätä forumia kohtaan ja tuskin puhtaat jauhot pussissa, jos on jotenkin polemisoinut tätä tapaasi lainata nimenomaan täällä, kun lainaus on muuten tehty ihan fiksusti.


Olisipa tuo aika hupaisaa lainata painettuja lähteitä niin, että kussakin lähdeviitteessä pyydetään aina oitis anteeksi sitä, että on katsonut oman esityksen kannalta tarpeelliseksi käyttää ja lainata jotain tietolähdettä?



terv Matti Lund

Ps. Mainos ei ainakaan lainkaan pure minuun.

[olanyk]

En tiedä onko minun hypoteesejani tai jostain muualta lähtöisin arvelu että Henricus Nicolain toinen puoliso Margareta olisi voinut olla Nicolaus Petri (Forselius Forsman suku) tytär jonka veli oli Petrus Nicolai ja puoliso Elisabeth Evertsdr Zynth. Heidän pojanpoikansa oli Suomessa vaikuttanut Oulun ja kajanin linnan komentaja Johan Forssman.

Mielellään "kielitaitajan" kommentin tuosta Forselius Fodell Forsman muodoista sekä myös Zynth ja Westzynthius

Olavi

(mahdolliseti luvattomia lainauksia)

Nicolaus Petri. Tavataan ainakin jo 1514 Nordingrån kirkkoherrana Ångermanlandissa. Oli 1539 Ångermanlandin eteläisen rovastikunnan rovasti, jolloin hän tilitti piispankymmenyksiä, joita rovastikuntaa kohti meni vanhan säännöksen mukaan 200 markkaa kerta kaikkiaan ynnä lisäksi 14 markkaa lohirahoja. Sai 1541 kuningas Kustaan kuitin Ångermanlandin rovastikunnan puolesta toimittamastaan 100 unkarilaisesta kultarahasta, jolloin K. M. oli hänelle lahjoittanut takaisin hänen lupaamansa »3 timber mårdskin». Herra Nils kutsuu itseänsä 18.1.1550 »fordom kyrkiopräst i Nordingrå» Skellefteån kirkonkirjaan liitetyssä todistuksessa, joka osoitti, että sikäläinen 1530 kuollut kirkkoherra Johan Petri oli hänen veljensä. Herra Nilsillä oli 37 vuoden ajan ollut Sätran talo Vibyggerån kappelissa kirkolta otettuna panttina, joka 1551 v:n tileissä siirrettiin »till afradsjord» ja myytiin myöhemmin. Hän oli silloin jo kuollut. (Ks. lähemmin Bygdén II, ss. 317-318). - Poika (III):

Petrus Nicolai. Oli Själevadin komministeri Pohjois-Ångermanlandissa 1581, jolloin siirtyi Grundsundan kirkkoherraksi Ångermanlandissa. Juhana III:n kirjeen perusteella 25. 1. 1582 hän kantoi 5 puntaa viljaa »i vederlag». Allekirjoitti Uppsalan kokouksen 1593 ja Söderköpingin valtiopäiväin 1595 päätökset. Muutamat pitäjäläiset syyttivät 1596 häntä Uppsalan tuomiokapitulin edessä raskaista laiminlyönneistä, lahjomuksista, siitä että syyttä oli estänyt avioliittojen solmimista, laiminlyönnistä lähettää »socknebud» ja väkivaltaisuuksista, mutta rovastin tutkimuksen perusteella hänet vapautettiin 12.5. s. v. kaikista syytöksistä. Omisti Grundsundassa talon Utanåsissa. (Ks. lähemmin Bygdén I, ss. 257-258.) Sai vielä siirron Säbrån kirkkoherraksi Ångermanlandissa 1604, jolloin inventaario 6.5. s. v. edellisenä vuonna kuolleen kirkkoherra Johannes Laurentiin jälkeen hänelle luovutettiin. Kantoi aluksi 24, sittemmin 20 tynnyriä vastikeviljaa (»vederlagsspanmål») ja maksoi 1613-1618 vuosittain osansa Älvsborgin lunnaista. Eli vielä tammik. 1619, jolloin Haquin Rhezelius omisti hänelle ja muille Ångermanlandin papeille isänsä virsikirjan, mutta kuoli kohta sen jälkeen. Näyttää olleen ijäkäs jo Säbråhon tullessaan (ks. lähemmin Bygdén IV, ss. 96-97). - P:o Elisabet Evertintytär Zynth, jonka isä oli Ytterlännäsin (Ångermanlandissa) Holmissa asuva Ångermanlandin laamanni Evert Henrikinpoika. - Poikia (IV

[Laardi]

En kyllä kyllä näe mitään anteeksipyydettävää enkä polemisoitavaa sitaatissasi, vaan sen lausunto on ihan fiksusti tuotu esiin eikä mielestäni riko mitään etikettiä.



Kyseistä keskustelua kyseisellä listalla seuranneena sanoisin kyseessä olleen tilanteen, jossa listan säännöt ilmeisesti lupaavat sitaattirauhan eli ei listan ulkopuolelle lainauksia ilman lupaa. Lista on suljettu ja vaatii kirjautumisen, tämän foorumin tekstit taas ovat kaikkien googlattavissa.