Lappalaiset,sallalaiset ja Lämsä

[Minna Salmela]

Olen koko ajkaa mietinnyt että miten sitä tietää onko vanhat sukupolveet ollut saamelaisia? Olen lukennut että silloin ennen ei saanu olla saamelaista nimeä.

Monet luulevat että Sallalaiset olivat ennen koltansaamelaisia ja jotkut ei.
Minun sukututkimuksen mukaan joka sukuni on tutkinnut on niin että minun sukuni on vain pyörinnyt ympärin koltansaamelaisella aluella Guollejavrilla. Mutta en tiedä mistä he ovat tulleet alunperin?
Kirjoissa joka olen lukennut epäilään tätä koska Sallalaisilla niin kun minun sukuni on ylensä tumman ihosia verrattunna muihin suomalaisiin. Sallalaisilla on ollut oma murre mutta en tiedä joss sitä käytetään tänäkin päivänä.

Omaan sukuni ollaan päästy asti 1600-luvulle saakka mutta ollan vain tutkittu minun ukinukinukinukkia (Isak Hannunpoika Lämsä s. 29/9-1698 k. 26/12-1756 joka oli yhessä Maria Simontytär Rasi s. 3/9-1688 k.31/3-1763 )


//http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/suomi/misc/set.html (http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/suomi/misc/set.html)
http://www.e-lvuonnala.net/116

[Matti Lund]

Olen koko ajkaa mietinnyt että miten sitä tietää onko vanhat sukupolveet ollut saamelaisia? Olen lukennut että silloin ennen ei saanu olla saamelaista nimeä.

Monet luulevat että Sallalaiset olivat ennen koltansaamelaisia ja jotkut ei.
Minun sukututkimuksen mukaan joka sukuni on tutkinnut on niin että minun sukuni on vain pyörinnyt ympärin koltansaamelaisella aluella Guollejavrilla. Mutta en tiedä mistä he ovat tulleet alunperin?
Kirjoissa joka olen lukennut epäilään tätä koska Sallalaisilla niin kun minun sukuni on ylensä tumman ihosia verrattunna muihin suomalaisiin. Sallalaisilla on ollut oma murre mutta en tiedä joss sitä käytetään tänäkin päivänä.

Omaan sukuni ollaan päästy asti 1600-luvulle saakka mutta ollan vain tutkittu minun ukinukinukinukkia (Isak Hannunpoika Lämsä s. 29/9-1698 k. 26/12-1756 joka oli yhessä Maria Simontytär Rasi s. 3/9-1688 k.31/3-1763 )


//http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/suomi/misc/set.html (http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/suomi/misc/set.html)
http://www.e-lvuonnala.net/116


Eikö tämä Iisakki Hannunpoika ole sen Hannu Lämsän poika, joka muutti veljensä kanssa Veneheiton Lämsästä Kuusamoon?

Eräässä toisessa ketjussa olen referoinut Paltamon käräjillä tapahtunutta Lämsän veljesten perintösopimusta, eli kun Kuusamoon muuttaneitten veljesten veli lunasti heidät ulos perintötalosta. Löydät sen Forumin hakutoiminnolla.

Tämän mukaan näiden Lämsien esipolviketjussa päästään Heikki Laurinpoikaan, joka aloitti Lämsän talon viljelyn Säräisniemellä vuonna 1598 (asuinpaikka luettiin myöhemmin Veneheittoon tai asuintontti siirrettiin sinne) .

Tämä Heikki Laurinpoika, myöhemmin Lämsäksi nimitetty (jo vuonna 1611), kuuluu myös omiin esivanhempiini, mutta minun esipolvihaara erkanee näitten Kuusamoon menneitten veljesten haarasta jo heti Heikki Laurinpojan jälkeen, eli olemme Heikki Laurinpojan kahden eri pojan haaroissa, sikäli kuin Sinun ukinukinukki Iisakki ei ole ainoastaan Hannu Lämsän ottopoika. Heikki Laurinpojalla oli muitakin poikia, eli suku on erittäin laaja. Yksistään Veneheitossa oli jo 1600 -luvulla parhaimmillaan lähes kymmenen taloa, joissa oli isäntinä Lämsän poikia, jotka olivat keskenään veljeksiä tai serkkuja ja Lämsät olivat jo siinä vaiheessa useamman Paltamon kylän asuttajia.


Nähdäkseni tämän Heikki Laurinpojan sukua asui ennen Paltamoon tuloa Limingan pitäjässä asuen kaikkein lähimmillä asutetuilla alueilla lähinnä Kainuuta jo ehkä siinä vaiheessa, kun Kainuu oli vielä asuttamaton. Näin heille muodostui jo varhaisessa vaiheessa sukusuhteita Pohjois-Pohjanmaalle saapuneitten savolaisten uudisasuttajien kanssa. Nähtävästikin suvulla olivat olleet 1500 -luvulla hyvät kalanautinnat Oulujärvellä ja he olivat osanneet sen takia sijoittua parhaiten ja varata itselleen kaikkein parhaat asutuspaikat Oulujärvellä.


terv Matti Lund

[Liisa x]

Mukava, että löytyy Lämsästä kiinnostuneita. Omat juureni menevät Veneheittoon.
Matti, mistä kirkonkirjoista löytyy tietoja Veneheiton Lämsistä? Onko mahdollisia julkaisuja? Mitä lähteitä voisin alkaa kahlata? Isoäitini oli Veneheiton Lämsiä.
Muita tietoja suvun alkuvaiheesta minulla ei ole kuin Vaalaa käsittelevä opus. Kirjan mukaan esipolveni menevät Nisius Pekanp. Lämsään asti, joka kuoli noin 1654 Mustassamaassa. Nisiuksella oli pojat Antti ja Heikki, Antilla Iikka, Iikalla Antti jne.
t. Liisa

[Minna Salmela]

Eikö tämä Iisakki Hannunpoika ole sen Hannu Lämsän poika, joka muutti veljensä kanssa Veneheiton Lämsästä Kuusamoon?


terv Matti Lund

Jaa en tiedä mitään Hannu Lämsän pojasta. Mutta sen tiedän että Iisakki Hannunpojka on Onkamosta. Enempää en tiedä.

[Minna Salmela]

Olis kiva ottaa taas esille Maria Simontytär Rasi joss jollakin olis enemän tietoja.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4777

[mika68]

Olis kiva ottaa taas esille Maria Simontytär Rasi joss jollakin olis enemän tietoja.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4777

Minuakin kiinnostaa tuo Maria Simontytär Rasin alkuperä. Onhan hän minunkin esivanhempia.
Aikkilan mukaan hän olisi ollut Rasin talosta Kuusamosta ja Simo Määtän (s.1645) tytär.
Juha Kivelän mukaan hän muutti Limingasta Kuusamoon.
No ym. väitteet eivät sulje toisiaan pois.


Mika J

[olanyk]

Vaimoni esivanhempia ovat Isak Lämsä ja Maria Rasi. heidän esipolvet ovatminullakin epävarmoina hakusessa?

Heidän pojan tyttären tyttärellä oli avioton poika Wilhelm Säkkinen s. 1819-1820 (taitaa löytyä kaksi syntymaaikaakin) Tuskinpa hänelle isää on löydetty?

Olavi

[Minna Salmela]

Olis kiva ottaa taas esille Maria Simontytär Rasi joss jollakin olis enemän tietoja.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=4777


Tässä on myöskin saamelaisiakin pantu sekaahan kun lukee tätä viestiketjua mutta onko ne huhuja vai ei? Siitä minusta aika jännä että suvussakin voi olla mysteeriää jota on vaikea ratkaissa.
Monet ovat on myöskin ottolapsia.

[Lapatossu]

Ei sallalaiset taida kolttasaamelaisia olla.Kaisa Korpijaakon tukimuksen mukaan Isac Läms on merkitty saamalaisveroluetteloon Kuolajärvelle ja Sigfrid Lämsä uudisasukkaaksi Kuusamoon,samana vuonna.Mikä sitten on saamelaisuutta? Joudutaanko etnisyyteen perustavia määritelmiä tekemään näillä perusteilla nyt kun ILO-sopimustakin viedään loppuhuipennukseen. Onko kukaan löytänyt kuka oli verokirjojen tai maarekisterien mukaan viimeinen Kuhmitsa-niminen ihminen. Maakirjoista 1875 ei löytynyt enää yhtään Kuhmitsaa. Olivatko Kuhmitsat ryhtyessään uudistustilallisiksi joutuneet muuttamaan nimensä vaimistä katoaminen johtuu.Kuhmitsa minäkin 1600-luvulta.

[mika68]

Ei sallalaiset taida kolttasaamelaisia olla.Kaisa Korpijaakon tukimuksen mukaan Isac Läms on merkitty saamalaisveroluetteloon Kuolajärvelle ja Sigfrid Lämsä uudisasukkaaksi Kuusamoon,samana vuonna.Mikä sitten on saamelaisuutta? Joudutaanko etnisyyteen perustavia määritelmiä tekemään näillä perusteilla nyt kun ILO-sopimustakin viedään loppuhuipennukseen. Onko kukaan löytänyt kuka oli verokirjojen tai maarekisterien mukaan viimeinen Kuhmitsa-niminen ihminen. Maakirjoista 1875 ei löytynyt enää yhtään Kuhmitsaa. Olivatko Kuhmitsat ryhtyessään uudistustilallisiksi joutuneet muuttamaan nimensä vaimistä katoaminen johtuu.Kuhmitsa minäkin 1600-luvulta.

Tuosta Sigrid Lämsästä en tiedä, mutta Iisakki Hannunpoika Lämsä (1698-1756) muutti Kuusamosta uudistilalliseksi Kuolajärvelle. Hän on automaattisesti muuttunut saamelaiseksi asetuttuaan Kuolajärven lapinkylään, samoin kuin muutama muukin suomalainen uudisasukas (kuten Sigfrid Halonen 1703-88).
1700-luvun lopulla eikai enää ollut koko lapinkylä-järjestelmää eli Kuolajärvelläkin elettiin silloin tavallisessa suomalaiskylässä.

Eiköhän Kuhmitsa-nimi yksinkerrtasesti kadonnut nimenmuutosten ja voittopuolisesti tyttölapsien takia.
Ensimmäiset nimenmuutokset tehtiin käsittääkseni 1730-luvulla, kun saamelaisia alkoi siirtyä suomalaisiksi talonpojiksi. Matti Antinpoika Kuhmitsa otti uudistilan nimeksi Salmijärvi ja veljenpoika Juho nimeksi Palojärvi.
Kuhmitsasta kehkeytyi ainakin Salmijärvi-, Ulkuniemi- ,Kairala-, Sipola- , Ahola- ja Palojärvi-suvut.

Mika J

[Matti Sandqvist]

Matti Enbuske ja monet muutkin tutkijat ovat konkreettisin esimerkein osoittaneet kuinka liikettä tapahtui molempiin suuntiin.

Lantalainen, joka meni Lapin rajan yli ja hyväksyttiin, alkoi maksaa Lapin veroa ja moni elääkin lappalaisten tavoin. Jälkikasvusta osa nai Lapin verta ja näin suku perimältäänkin osaksi lappalaistui.

Lappalainen, joka asettui paikalleen uudistilallisena, lantalaistui ja maksoi veronsa sen mukaan. Ja vähitellen seka-avioliittojen myötä lappalaisuus haaleni pois.

Käytän sanoja lappalainen ja lantalainen, jotka olivat sen ajan käypiä ja kaikkien ymmärtämiä. Saamelaisen määritteleminenhän vaatii monta kappaletta, jotta menee lain mukaan.

MS

[Minna Salmela]

Tuosta Sigrid Lämsästä en tiedä, mutta Iisakki Hannunpoika Lämsä (1698-1756) muutti Kuusamosta uudistilalliseksi Kuolajärvelle. Hän on automaattisesti muuttunut saamelaiseksi asetuttuaan Kuolajärven lapinkylään, samoin kuin muutama muukin suomalainen uudisasukas (kuten Sigfrid Halonen 1703-88).
1700-luvun lopulla eikai enää ollut koko lapinkylä-järjestelmää eli Kuolajärvelläkin elettiin silloin tavallisessa suomalaiskylässä.

Eiköhän Kuhmitsa-nimi yksinkerrtasesti kadonnut nimenmuutosten ja voittopuolisesti tyttölapsien takia.
Ensimmäiset nimenmuutokset tehtiin käsittääkseni 1730-luvulla, kun saamelaisia alkoi siirtyä suomalaisiksi talonpojiksi. Matti Antinpoika Kuhmitsa otti uudistilan nimeksi Salmijärvi ja veljenpoika Juho nimeksi Palojärvi.
Kuhmitsasta kehkeytyi ainakin Salmijärvi-, Ulkuniemi- ,Kairala-, Sipola- , Ahola- ja Palojärvi-suvut.

Mika J

Noita Salmijärviläisiä kyllä löytyy paljon suvussani. Hekin ovat Kuolajärveltä kotosin ja vieläkin heitäkin on Sallassa