Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Jurva Kinnari Thomas Michelsson s. 10.3.1784 rk
Hei
Etsin vanhempia Jurvan rippikirjassa 1816-1829 esiintyvälle pariskunnalle Thomas Michelssonille s. 10.3.1784 rk ja hänen vaimolleen Lisa Michelsdr:lle s. 23.1.1787 rk.
Terveisin
:)Espresso
Anteeksi linkki unohtui !
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jurva/rippikirja_1816-1829_uk241/142.htm
Matti Lund
17.01.12, 21:29
Anteeksi linkki unohtui !
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jurva/rippikirja_1816-1829_uk241/142.htm
Kyllä ne selviävät ongelmitta ihan rippikirjoja jakso jaksolta taaksepäin mennen, mutta tulevat tässäkin:
Tuomas Mikinp. Kinnari s. 10.3.1784 k. 17.7.1865
Vanhemmat Mikki Matinp. Kinnari s. 19.9.1755 k. 1.10.1833
ja, vih. 22.10.1775 Susanna Jaakont. Puska s. 23.12.1754 k. 27.2.1831
Pso 24.6.1804
Liisa Mikint. Rätti s. 23.1.1787 k. 27.12.1872
Vanhemmat Mikki Jaakonp. Rätti s. 28.9.1768 k. 12.1.1844
ja, vih. 1:o 3.10.1786 Helena Matint. Sarvi s. 12.8.1765 k. 7.11.1818
(Mikin vih. 2:o 11.2.1821 Liisa Antint. Girs s. 18.11.1794)
Tuossahan näyttäisi olevan yhteys Sarvelan sukuun, eli tunnetun sissipäällikön Jaakko Sarvelan (s. 27.7.1770) vanhempi sisko, joten löydät sen puolen tiedot Sarvelan sukuseuran julkaisemista sukumatrikkeleista, joten en niitä vaivaudu tähän laittamaan.
Vanhimmassa sukumatrikkelin painoksessa ei muistaakseni ole tätä Sinun sukuhaaraa, mutta jossain myöhemmässä ilmeisesti on, mutta minulla ei ole sitä hallussani, että voisin sanoa varmuudella. Sellaisen julkaisemisesta oli muutama vuosi sitten puhe, josta koko sukuhaarasi pitäisi ilmetä, koskapa kohteenasi on Mikki Rätin vanhin lapsi ensimmäisestä aviostaan Helena Matint. Sarvelan kanssa.
Olen kirjoittanut kolme tiedonantoa Etelä-Pohjalaiset Juuret lehteen, jotka koskevat Sarvelan suvun alkuperää ja ovat täydennyksiä siihen sukuhistoriaan, jonka Sarvelan sukuseura on julkaissut.
Tutustu sukuseuran kotisivuihin ja myös ko. artikkelieni numeroihin Etelä-Pohjalaiset Juuret lehden kotisivuilla, jos nämä esipolvesi Sinua kiinnostavat.
terv Matti Lund
Hei!
Kiitos!
Kinnarin taloa en löytänyt vanhemmista rippikirjoista? Ja kaiketi vain jotenkin jäin jumiin etsinnässä ja päätin pyytä teiltä taitavimmilta apua. Ellei joku heitä olisi täällä tunnistanut niin olisin käynyt kaikki Jurvan rippikirjat läpi talo talolta...
Sukujuuret kiinnostavat suuresti ja olen jo aikaisemman keskustelumme jälkeen tilaillut Eteläpohjalaiset-juuret lehtiä ja Jurvan vuosikirjan 2011.
Oli tosi mukava saada myös tietoa ja vinkkejä Sarveloista ja Rätin-suvusta
Terveisin
Espresso
Jurvan vanhemmat tiedot löytyvät Laihian rippikirjoista. SSHY:n puolella Laihian rk:t on hyvin ideksoitu, eli aika helppo löytää.
Sivujuonteena: pitäisin kiinni noista konsonanteista, ne sopivat niin mukavasti paikalliseen puheenparteen: Skinnari on Skinnari, eikä mikään "kinnari" - vai onko nimi nykyisin tuossa muodossa?
Kolmekaan konsonanttia sanan alussa ei ole vaikea yhdistelmä kunnon murteessa.
Matti Lund
18.01.12, 01:39
Jurvan vanhemmat tiedot löytyvät Laihian rippikirjoista. SSHY:n puolella Laihian rk:t on hyvin ideksoitu, eli aika helppo löytää.
Sivujuonteena: pitäisin kiinni noista konsonanteista, ne sopivat niin mukavasti paikalliseen puheenparteen: Skinnari on Skinnari, eikä mikään "kinnari" - vai onko nimi nykyisin tuossa muodossa?
Kolmekaan konsonanttia sanan alussa ei ole vaikea yhdistelmä kunnon murteessa.
Sarvijoen osaltahan muut talot siirtyivät Laihialta muuta Jurvaa myöhemmin Jurvan seurakunnan alaisuuteen, mutta Poola jäi pysymään Laihian seurakunnan puolelle.
Etelä-Pohjanmaalla lähes kaikki lisänimet, jotka kirjattiin ruotsinkielisiin asiakirjoihin alkukirjaimilla "Sk" ovat olleet jo pitkän aikaa kirjaimella "K" alkavia, ainakin kaikki Laihian ja naapuripitäjien nimet, ja nekin nimet, jotka ovat lainoja ruotsin kielestä ja joita on muutamia Laihiallakin. Vähässäkyrössä on myös sellaisia nimiä.
Osa näistä vanhoista Laihian talonnimistä ja lisänimistä, jotka ovat muodostuneet ruotsalaisesta kantasanasta on kokonaan kadonnut. Siihen lienee syynä suomenkielistymisprosessin loppuvaiheessa jonkin verran hämäläisvaikutteinen murrepohja, joka voimistui hiljalleen ja johon sellaiset nimet eivät oikein näytä istuvan.
Siitäkin on kiistelty, milloin Skinnari on muuttunut Pohjanmaalla Kinnariksi siellä, missä se ei ole ollut jo alunperinkin Kinnari. Jotkut väittävät, että tämä olisi tapahtunut Laihialla vasta muutama polvi sitten, mutta yritän luottaa omaan pohjalaiseen kielikorvaani ja olen siksi sillä kannalla, että se on tapahtunut paljon varhaisemmassa vaiheessa.
Eteläpohjalaismurteessa on mielestäni taipumusta jonkin verran oikoa ja lyhentää. Tämä piirre ei mielestäni selity suoraan hämäläisvaikutuksella. Pohjoispohjalaisessa murteessa ei ole samansuuruista oikomistaipumusta eikä savonmurteessa, mutta taas karjalanmurteessa on. Siksi nykyään Pohjanmaalla asuu Kinnareita, Mikkelin seudulla Skinnareita ja olen tavannut useita Kinnareita, joilla kotitalo on jäänyt Karjalan kannakselle. Sama alueellinen piirre on Skyttä-Kyttä nimien esiintymisessäkin.
Ylä-Laihia on ollut suomenkielinen, mutta läheisessä kanssakäymisessä oman alalaihialaisen ruotsinkielisen ja naapuripitäjien Närpiön, Mustasaaren ja Vöyrin ruotsinkielisen väestön kanssa. Joten kaksikielisiä perheitä on aina jonkin verran ollut. Ala-Laihian ruotsinkielinen väestö on suomenkielistynyt historiallisella ajalla, kun sen väestön kanssakäyminen on lisääntynyt Ylä-Laihian ja Kyrön pitäjän suomenkielisen väestön kanssa ja kanssakäyminen Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön kanssa on vastaavasti vähentynyt.
Siitä ajankohdasta, milloin Ala-Laihian väestö on muuttunut käytännössä suomenkieliseksi, on esitetty erilaisia arvioita. Oma arvioni on, että se seikka, että kun Laihialle perustettiin oma seurakunta vuonna 1576 ja kun se sai nähtävästi suomenkielisen papin, on eräänä merkkipaaluna tässä kielikysymyksessä. Luulen väestön olleen tällöin jo enemmistöltään suomenkielistä ja hallintomuutos vauhditti sen kehityskulun aika pikaiseen täydentymiseen. Siihen aikaan kyllä ruotsinkielisen Mustasaaren kirkkoherrana toimi Martinus Matthaei, joka oli tiettävästi äidinkieleltään suomenkielinen, kotoisin Varsinais-Suomen Närpin kylästä, joka on jonkin matkaa Tarvasjoelta Varsinais-Suomen Kyröön päin ja kuului hänen elinaikanaan Marttilaan. Hänellä ei nähtävästi kuitenkaan ollut kitkaa seurakuntalaisten kanssa kielitaustansa takia, vaan äkäisen ja jääräpäisen luonteensa vuoksi.
Luonteeltaan Martinuksen toisinto oli Laihialle 50 vuotta suomenkielisen seurakunnan perustamisen jälkeen kirkkoherraksi tullut (1626) Haquinus Nicolai, sangen äkäinen mies, mutta äidinkieleltään nähtävästikin ruotsinkielinen, vaikka hänen syntymäpaikastaan ei ole olemassa luotettavaa tietoa.
terv Matti Lund
Huomasin Matti Lundin vastauksesta, että Thomas Michelssonin äiti Susanna Jaakontytär Puska on esi-isäni tytär Laihian Yrjäälästä. Susannan jälkeläiset olen aikanaan poiminut mutta en juurikaan pidemmälle.
Oletko Espresso näin ollen samaa juurta kuin minä?
suski
Hei!
Minulla on ongelma Thomas Mikinpojan s 10.3.1784 kanssa. Hän löytyy merkinnällä son Kinnarista Laihian rippikirjasta 1800-1806, mutta sitä aikaisemmista ei hänestä löydy merkintää? (tai siis minä en ainakaan löydä)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1800-1806_uk96-97/271.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1781-1787_uk96/137.htm
Miksi ei löydy?Onko pappi unohtanut?
Mutta Laihian syntyneistä löytyy:) Siis olemme samaa sukujuurta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/syntyneet_1781-1807_uk103/22.htm
Terveisin
Espresso
Matti Lund
18.01.12, 17:44
Hei!
Minulla on ongelma Thomas Mikinpojan s 10.3.1784 kanssa. Hän löytyy merkinnällä son Kinnarista Laihian rippikirjasta 1800-1806, mutta sitä aikaisemmista ei hänestä löydy merkintää? (tai siis minä en ainakaan löydä)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1800-1806_uk96-97/271.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/rippikirja_1781-1787_uk96/137.htm
Miksi ei löydy?Onko pappi unohtanut?
Mutta Laihian syntyneistä löytyy:) Siis olemme samaa sukujuurta.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/laihia/syntyneet_1781-1807_uk103/22.htm
Terveisin
Espresso
Kyllä ne sieltä löytyy, kun saat vähän lisää rutiinia senkaltaiseen selaamiseen, mitä sukututkimus edellyttää.
Ohessa on lastenkirjan sivu, josta Kinnarin katras löytyy vuoteen 1800 mennessä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7626694
terv Matti Lund
Ps.
Olen laatinut Eteläpohjalaiset Juuret lehden numeroon 2/2008 selvityksen "Laihian Sarvijoen ensimmäiset asuttajat". Siinä on kuvattu Sinun esivanhempiesi elämää mm. Alasen, Kinnarin ja Rätin taloissa. Värikkäitä vaiheitakaan ei puutu.
Hei
Kiitos vastauksesta ja kannustuksesta! Nuo lastenkirjat tahtovat välillä unohtua lähteenä.
Onneksi Thomas löytyy syntyneiden luettelosta ja tuosta lastenkirjasta! Tämä sukututkimus on niin mielenkiintoista, että todella toivon siinä kehittyväni.
Täytyypä mennä taas tilailemaan Juuret-lehtiä.:)
Terveisin
Espresso
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.