Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tyrvenius-pappien esipolvia
Mahtoivatko muut Tyrvenius-jälkeläiset huomata, että esi-isämme Josephus Caspari vilahti Genos 4/2011 Haistila-artikkelissa? Siinä selvitettyjen sukulaisuussuhteiden valossa Josephin isän nimi (Caspar Olofsson) selviää ja riippuen vaatimastaan todistusaineiston tasosta hänet voi yhdistää tunettuun henkilöön.
Lisää omia ajatuksiani aiheesta blogissani: http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2012/01/kylla-genosta-kannattaa-lukea.html
Benedictus
17.01.12, 17:29
Tyrvään kirkkoherra Casparus Olain veljeksi mainitaan eräässä käräjäjutussa Hämeenkyrön kirkkoherra Henricus Olai, eli veljeksiä oli ainakin 3 kappaletta, jotka olivat pappeja.
Jonkun Uudenmaan seurakunnanpappina mainitaa myös henkilö, maininnalla Casparus Olain poika, flussassa en jaksa ruveta etsimään.
Tuntuu täysin oudolta, että tavallisen talollisen kolme poikaa olisi valmistunut papiksi tuohon aikaan ja saanut itselleen vieläpä eräät arvokkaimmat seurakunnat tuonajan Suomessa.
Etsisinkin tuolle Olof-papalle hieman laajemmin sukusuhteita.
Eräs vinkki voi olla Casparus Olain ostama Kaistin ratsutila Tyrvään Tyrväänkylässä.
Tyrväänkylän muut tilat kuuluivat cameraari Sigfridus Sigfridille, Turun porvari Nils Torkilssonille ja Tyrvään, sittemmin Porin ja Ulvilan khr Martinus Olaille, jonka vävy oli Ram.
Josephus Casparin seuraaja Tyrvään kappalaisena oli Söfring Josephi, jonka 1. vaimo oli turun pormestari Mårten Sigfridin vaimon sisko ja 2. vaimo Mårtenin tytär Susanan Mårtensdr. Cameraari Sigfrid oli Mårtenin isä.
Eli Olof pappien isä voisi olla vähäsen isompi herra, kuin vain bonde, sillä koulutus tuolloin oli järjettömän kallista, siksi vain varakkaimmatkin pystyivät kouluttamaan yleensä yhden pojan, saatika 3 !
Tyrvään kirkkoherra Casparus Olain veljeksi mainitaan eräässä käräjäjutussa Hämeenkyrön kirkkoherra Henricus Olai, eli veljeksiä oli ainakin 3 kappaletta, jotka olivat pappeja.
Jos muistiisi sattuisi palaamaan mistä käräjäjutusta oli kyse tai missä olet tiedon siitä nähnyt, olisi hieno lisä.
Tuntuu täysin oudolta, että tavallisen talollisen kolme poikaa olisi valmistunut papiksi tuohon aikaan ja saanut itselleen vieläpä eräät arvokkaimmat seurakunnat tuonajan Suomessa.
Yleisestä lähdetiedottomuudesta poiketen Casparus Olain kohdalla (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=407 ) todetaan, että isä tieto on 1600-luvulla laaditusta luettelosta. Tuolloin oli ainakin Joseph Casparin poika vielä elossa ja mahdollisesti muitakin sukulaisia välittämässä muistitietoa. Joka ilmeisesti ei ollut täysin paikkansa pitävää, mutta olisivat kai leuhkineet hienommalla sukuperällä, jos sellaista olisi ollut.
Pirkkalassahan ei Kuninkaista ole (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0506-0721_PIRKKALA.pdf ). Huittisten Kuninkaisissa oli (http://www.narc.fi/suvanto/sivut_1138-1313_HUITTINEN.pdf ) isäntä Olavi 1540-52 eikä hänen (todennäköinen) poikansa hopeaveron maksamisen aikaan aivan köyhä, joskaan ei kovin rikaskaan.
Näköjään "Genos-löytöni" oli täyttä nollatutkimusta (mutta tuotti kylläkin iloa), sillä paimenmuistoon (toisin kuin Piilosen Sastamalan historiaan) on jo todettu että Laurentius Olai (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1406 ) oli Caspari Olain veli. MUTTA samaiseen Rajaleniuksen 1600-luvulla tekemään papisluetteloon hänen vanhemmikseen kirjattu talollinen "Pirkkalan Kiukaisten kylästä". Pirkkalassa ei moistakaan kylää ole...
Jonkun Uudenmaan seurakunnanpappina mainitaa myös henkilö, maininnalla Casparus Olain poika, flussassa en jaksa ruveta etsimään.
Paimenmuistosta voi onneksi tehdä sanahakuja helposti, ilmeisesti tarkoitit Oluff Casparia (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1858 ) Liekö hänen isänsä selvittämiseen käytetty muuta kuin patronyymiä? Paimenmuiston lähdetiedottomuus ärsyttää yhä.
Blogiini tulleen kommentin mukaan
Tyrvään Casparus Olai on esitetty Karjalohjan Olaus Casparin isänä kaiketi ensimmäisen kerran Tor Carpelanin kirjoituksessa 'Släkten Ilmoni Granits ursprung', SSV 1 (1917).
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.