Artjärven talot ja torpat

[HSN]

Arvoisat alan harrastajat mistä saisin tietoa päijät-hämeen artjärven taloista ja torpista 1700-1900 luvuilta? Ainakin Lahden maakuntakirjastossa on hyvin niukasti ko. paikkakunnasta kertovaa kirjallisuutta.Onko forumissa ketään kuka tutkii ko. paikkakunnan sukuja?

Koskaan ei ole liian myöhäistä selvittää omat juuret.

[KSihvola]

Hei arvoisa HSN,

Jonkun verran olen Artjärveä minäkin tutkinut.
Mikä kylä kiinnostaa? Onko sinulla laittaa joitakin nimiä esille?
Itselläni on tietoa jonkin verran Ratulassa olleista suvuista, mutta
uskoakseni voisin ehkä auttaa vaikka etsimäsi henkilöt eivät sieltä olisikaan.

Terv. Kimmo Sihvola

[Topi]

Tervehdys,

Minulta löytyy enemmän pitäjänrajan toiselta puolen, Orimattilasta, mutta myös jonkin verran Artjärveltä. Omia esivanhempiani ovat mm Matti Matinpoika Dordela Hietanalta (1781-1832), Maria Antintytär Pekola (1783-1862) Suurkylästä ja Leena Erkintytär Metsälä (1768-1817) Männistön kylästä.

Artjärvellä perustettiin tänä vuonna historiatoimikunta pitäjän historian tekemiseksi. Veilä kuluu kuitenkin aikaa ennenkuin kirja on käsissämme. Toimikunnan sihteeri tuntee erittäin hyvin erityisesti Villikkalan kylän talot ja vanhat valokuvat.

Kylähistoriikkejakin löytyy omastakin hyllystäni ainakin Villikkalasta ja Hiitelästä.

Olen itse syntyisin Villikkalan rajalta mutta Orimattilan puolelta. Vastarannalla Haltiajoen Villikkalan puolella sijaitsivat mm Perälän ja Haltian torpat jotka kuuluivat Villikkalan kylään.

Topi Kinnunen

[KSihvola]

Tervehdys Topi

Mielenkiintoinen uutinen tuo kirjanteko.
Itselläni ei Villikkalassa taida olla ollutkaan sukua, mutta Ratulassa enemmän ja jonkin verran muuallakin. Tutkimuksissa on ainakin tällaisia nimiä tullut vastaan kuin Sihvonen, Soinoja, Sampo, Anttila, Aulinen, Hovi, Takala, Petäjä, Uutela, Myllylä, Peltola ja tietenkin Sihvola. Muitakin on, mutta tässä suurin osa mainittuna.

Vaarini oli aikoinaan jonkinlaisena rakennustarkastajana/piirtäjänä Artjärven kunnalla tuossa 1950-luvulla. Sitä kautta itselleni on jäänyt joitakin kuvia kunnan joistakin kokouksista ym.

Sukuani on ollut myös Orimattilan Kuivannolla.

Terv. Kimmo Sihvola

[HSN]

Isoisän äidin Henrika Tamsenin kuolinajaksi ja paikaksi on merkitty 4.6.1884 Ratula Knihtilä sekä isoisän isän kuolin paikaksi on merkitty pelkästään Ratula.Onkohan tämä Knihtilä ollut joku Ratulan kartanon torppa? Hänen ammatikseen on merkitty Dramfogdin ,mitä sitten lieneekin tarkoittaa? Sitten taas heidän poikansa eli isoisäni syntymäpaikaksi on merkitty 18.7.1866 Ratula Gård ja hänelle on jo ilmestynyt sukunimi Knihtilä (Nihtilä)

Kiitos kaikille hyvistä vihjeistä Heikki Nihtilä Lahti

[KSihvola]

Tervehdys Heikki

Tämä Knecktilä (Nihtilä rälssitalo), jossa Henrika kuoli oli Ratulassa oleva talo, ei siis Ratulan kartanon torppa.
Katsoin sitä ammattia syntyneitten luettelosta ja mielestäni se on dreng fogde eli renkivouti. Käsittääkseni tarkoittaa jonkinlaista renkien esimiestä?
Joku varmaan osaa täsmentää.

Edellä mainittu selittäisi osaltaan sen miksi syntymäpaikka olisi Ratulan kartano.

Henrika Tamsen miehensä kanssa ovat rippikirjojen mukaan syntyneet Hollolassa.

Yst. Terv. Kimmo

[HSN]

Kiitokset Kimmolle!

Sitten olisi vielä kysyttävää. Haluaisin vielä tietoja seuraavista kylistä ja taloista,sekä minkälaisia taloja tai torppia nämä ovat olleet:
Ratula.Uotila
Ratula Pylä
Mettäkylä.Hannuksela
Pernala.Karkeala
Ratula.Leskelä
Männistö.Ämmälä
Vielä kysyn ,kun isänäidin isoisä Tobias Anders Manseliuksen s.31.12.1796 Ratula.Pylä k.22.2.1864 Artjärvi ammatiksi on merkitty Landbonden,ehkä tarkoittanee jotain maanviljelijää? Sekä sitten vielä isän äitini Alma Juhantytär Petäjä s.3.8.1873 Artjärvi mistä tämä sukunimi Petäjä on yhtäkkiä ilmaantunut,kun aikaisemmin tästä sukuhaarasta ei ole esiintynyt muita sukunmiä,kuin Manselius?
trv.H.N

[KSihvola]

Hei,

Eipä kestä kiitellä.
Ratulassa on ollut Uotilan rälssitalo. Tuosta Pylästä en ole koskaan kuullutkaan, voisiko olla Ratula kylä?
Hannuksela oli Artjärvenkylässä oleva perintötalo, välillä rippikirjoissa lukee Artjävenkylän sijaan Storby (Isokylä).
Omaa sukuanikin on Hannukselasta myös.
Karkealan rälssitalo on Ratulassa.
Leskelä myös Ratulassa oleva rälssitalo.
Ämmälä on Artjärvenkylässä oleva perintötila.

Näistä jollain listalaisella varmaan on parempaa tietoa.
Oletko katsonut seuraavan linkin?
http://sukutilat.sarka.fi/

Landbonde on Lampuoti eli jonkinlainen vuokraviljelijä.

Sukunimet eivät olleet läheskään kaikilla käytössä vielä 1800-luvun puolenvälin jälkeen, tuo Petäjä nimi voi olla otettu ihan siitä, kun Alma syntyi Hietanan kylässä Petäjän torpassa.

Yritän myöhemmin tänään vielä katsoa tarkemmin.

T: Kimmo

[KSihvola]

Hei taas, aika sekavaa on niin kuin sukututkimus yleensäkin.
Yritän tähän jotain auttavaa raapustaa.
Alma Juhontyttären vanhemmat ovat Torppari Johan Eriksson ja Sophia Tobiaantytär Manselius. Alma syntyi Hietanan Petäjän torpassa.
Johan oli Isokylän Ämmälä talosta. Sophia oli aiemmin naimisissa Mårten (Martti) Matinpoika Petäjän kanssa, sukunimi Petäjä mainitaan jo 1850-luvulla.
Martti Petäjä kuoli 28.10.1867 Hietana Petäjä torppa.

Eli tuo Petäjä nimi kummittelee todennäköisesti tuolta Sophian edellisestä avioliitosta.
Yritetään selvittää vielä, laitan sinulle yksityisviestin.

T: Kimmo

[S. Soinoja]

Mikäli olette kiinnostuneita lukemaan lisää tietoja paikkakunnalla tehdyistä historayhteenvedoista, niin meiltä löytyy Artjärveltä muutama kirjoitettu kirja. Luonnollisesti Artjärvi, Aurinkoinen Artjärvi, Yhtä ja toista Artjärveltä, sekä lähinnä Villikkalan kylästä kertova kirja Ajan kans, sano Askela. Näissä kirjoissa on myös suvuista kertovia kirjoituksia, sekä muuta taustatietoa Artjärvestä.

[Topi]

Jatkan tuota listaa vielä parilla hyllyssäni olevalla teoksella:
- Artjärven pitäjän vaiheet, D Lassila 1914, n 26 sivua
- Piirteitä Ratulan kartanon historiasta, G Alex. Rotkirch, 1923, n 20 sivua
- Hiitelän historiikki, Hiitelä-Seura, 1996, n 166 sivua
- Kyliä ja kyläläisiä, Pitäjäsanomat oy, 1989, n 350 sivua
(tässä viimeisessä käydään lyhyesti vanhan Pitäjäsanomat-lehden kattamat kylät eli Orimattila, Artjärvi, Pukkila ja Myrskylä. Esim Ratulasta on lyhyt 6 sivun tarina).

Topi