Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Anders Eriksson (Cajanus)
Voisiko joku selventää mitä "Anders Ericsson Befalningsman i Norprosterijdtt" tekee ES 2027 (rr2) Iin käräjät 28.2.1633 s. 109
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704352
Onko kyseessä Cajanus suvun kantaisä vaiko Anders Erichsson Befalningsman, joka kuolee 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
ja haudataan Oulun kirkkoon (hinta 18:-) autuaana 2 Maij 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Jouni Kaleva
14.01.12, 22:19
Voisiko joku selventää mitä "Anders Ericsson Befalningsman i Norprosterijdtt" tekee ES 2027 (rr2) Iin käräjät 28.2.1633 s. 109
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704352
Onko kyseessä Cajanus suvun kantaisä vaiko Anders Erichsson Befalningsman, joka kuolee 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
ja haudataan Oulun kirkkoon (hinta 18:-) autuaana 2 Maij 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
Ihan kuin tuossa lukisi:
"...Ehrligh och wällförståndigh Anders Erichss: Befallningsman i Norr prosterijdt och Bårghmestaren i Ulå stadd..."
Jutun alkuosassa mainitaan wäll lärde ma Herr Henrick - kyrkioherde i Ijå. Tämä Henrik Johaninpk. Ahlholm oli edellisellä aukealla (108) samoilla käräjillä
tuomittu huoruusjutussa hoviin. Asian toinen osapuoli naisihminen oli tuomittu kuolemaan....
Ihan kuin tuossa lukisi:
"...Ehrligh och wällförståndigh Anders Erichss: Befallningsman i Norr prosterijdt och Bårghmestaren i Ulå stadd..."
Jutun alkuosassa mainitaan wäll lärde ma Herr Henrick - kyrkioherde i Ijå. Tämä Henrik Johaninpk. Ahlholm oli edellisellä aukealla (108) samoilla käräjillä
tuomittu huoruusjutussa hoviin. Asian toinen osapuoli naisihminen oli tuomittu kuolemaan....
Oulun pormestarina taisi silloin olla vielä Jöran Andersson (Lyttraeus) löytyy aukealta Ii 1633 rr2 s. 107v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704347
ja entisenä pormestarina seuraavasta kirjasta Ii 1634 rr3 s. 32
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704601
ja hänen seuraajaksi Oulun pormestariksi valittiin 8.11.1633 väliaikaiseksi Jacob Andersson (vak. 3.5.1634).
Anders Eriksson löytyy taas nimismiehenä Kaj 1634 rr3 s. 24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704586
Yritän tässä löytää Cajanus-suvun kantaisän Anders Erikssonin toimintaa ennen nimismies aikoja.
Jouni Kaleva
15.01.12, 20:20
Oulun pormestarina taisi silloin olla vielä Jöran Andersson (Lyttraeus) löytyy aukealta Ii 1633 rr2 s. 107v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704347
ja entisenä pormestarina seuraavasta kirjasta Ii 1634 rr3 s. 32
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704601
ja hänen seuraajaksi Oulun pormestariksi valittiin 8.11.1633 väliaikaiseksi Jacob Andersson (vak. 3.5.1634).
Anders Eriksson löytyy taas nimismiehenä Kaj 1634 rr3 s. 24
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704586
Yritän tässä löytää Cajanus-suvun kantaisän Anders Erikssonin toimintaa ennen nimismies aikoja.
Tuo 1633 Iin käräjillä ollut oli befallningsman ja 1634 Kajaanissa Anders Eriksson (Cajanus) oli ländzman. Mikähän näiden tittelien ero sitten oli. Iissä esiintynyt Anders on pohjoisen rovastikunnan "befallningsman". Tämä rovastikunta-käsite oli kait näihin aikoihin horjuva(?) Pohjanmaa oli jaettu eri aikoina 1-3 rovastikuntaan, 1630-luvulla vain yhtenä? Vaikka kyseessä oli kirkollishallinnollinen alue, niin enemmän tai vähemmän samaa jakoa sovellettiin verohallintoon, voutikuntiin. Befallninsman oli voutikunnan viranhaltija. Jotenkin vaan tuntuisi, että tämmöisen viranhaltijan asemapaikka olisi mieluummin Oulu kuin Kajaani, joka oli melkolailla periferiaa.
Mitä tämä Anders Erikson (oli kumpi tahansa) varsinaisesti toimitti tässä Iin käräjäjutussa helmikuussa 1633, ei minulle nyt auennut. Ja saattoiko Oulussa olla päällekkäin useampi pormestari, kuten kait Turussa oli?
Kuka on tämä Erich Cajanus, joka löytyy
ES:1921 mm5 Eurajoen käräjiltä 4.-5.1.1644 aukeama 396
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847738
Jouni Kaleva
19.01.12, 20:01
Kuka on tämä Erich Cajanus, joka löytyy
ES:1921 mm5 Eurajoen käräjiltä 4.-5.1.1644 aukeama 396
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847738
En osaa vastata varsinaiseen kysymykseesi. Sen sijaan, kun katsoo edell. aukeama 395, että kuinka tämä juttu alkaa, niin siellähän on kovasti tuttu mies, josta on keskusteltu Emerentia- ja Alftan-jutussa kovasti ja pitkään:
"Framträdde..Ehrboren och wälachtat(?) Claes Erichsson Torshe, fordom Cammar Fiscal i Stockholm nu förordnat wällbrn her Claes Tottes Advocat..."
Kyseessä on siis epäilemättä Claes Åkesson Tott, Sigrid Erikintr. Vaasan pojanpoika, s. 1630, joka oli jäänyt orvoksi isänsä kuoltua 1640, ja jonka holhoojat olivat nimenneet Claes Torshen tämän edunvalvojaksi.
Oliko tässä siis Tott-suvun maaomaisuudesta kyse?
Jouni Kaleva
19.01.12, 20:15
Nytr katsoen, jotakin tilusrajoja tuossa taidetaan käsitellä. Erich Cajanus on viimeisenä siinä luettelossa, jossa luetellaan ne 12 lautamiestä, jotka ovat asiassa joskus aikaisemmin olleet jotakin vahvistamassa.
Kimmo Kemppainen
19.01.12, 20:51
Ei ole Erich Cajanusta, Erich Cajnus vain.
Kimmo Kemppainen
Kuka on tämä Erich Cajanus, joka löytyy
ES:1921 mm5 Eurajoen käräjiltä 4.-5.1.1644 aukeama 396
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847738
Jatketaan hakuammmuntaa,
ES:2027 (rr 2) Saloisten ja Siikajoen käräjät 25.6.1633 aukeama 105
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704343
kuka on tämä "Jacåb delagardies fogden S. Erich Anders:"?
Etsin tässä mahdollisia Cajanus-suvun kantaisän Anders Erikinpojan mahdollisia isiä. Eli eräs vaihto ehto olisi että rovastikunnan vouti (ehkä myös Oulun pormestari) olisi se Oulussa 1633 kuoleva vouti Anders Erikinpoika (myöskin ensimmäisiä Oulun kirkon lattian alle haudattuja) ja hänen poika olisi Jacob de la Gardien vouti Erik Andersinpoika (kuollut viimeistään 1633) ja hänen poikansa taas Kajaanin nimismies ja myöhemmin Per Brahen vouti Anders Erikinpoika (kuollut elokuussa 1657 Paltamossa).
Eräs Oulun pormestari näytetään haudatun 24.8.1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
mutta hän voi olla entinen pormestari Jöran Andersson (Lyttraeus).
Minulla on lainattu tieto että Jöran Andersson Lythraeus olisi haudattu Stocholms Storkyrka ?
Olavi
Jouni Kaleva
20.01.12, 20:47
Eräs Oulun pormestari näytetään haudatun 24.8.1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
mutta hän voi olla entinen pormestari Jöran Andersson (Lyttraeus).
Eikös tässä aukeaman vas. puoli oli vuoden 1633 tilinpäätös?
Siinä näkyy mm. 2 Maij för sahligh Anders Erichsson
2? 4 Augusti utaf borgmestaren (ja muita tilityksiä lukkarilta kirkkoherralle samalla kertaa - maksut ovat voineet kertyä pitemmältä aikaa)
in Septembri utaf sahlig Jören Anderssons Enckhia
Tuo elokuun pormestari voisi kait teoriassa olla kumpi vain mainituista?
Hei!
Alla lainattu teksti Jöran Lutterista, eikö tuolla kerrota hänen eläneen Augusti 1633.
Olavi
Jöran Andersson (Lütter), f. c. 1582.[4] Bodde möjligen i Stockholm före sin flyttning till Uleåborg,[7] där han var bosatt åtminstone från 1613. Nämns i en längd över Elfsborgs lösen 1613-1618 sist bland fyra uppräknade borgmästare där.[8] Nämns främst i Uleåborgs »rotationslängd» 1627.[4] Arrenderade 1622 tillsammans med Henrik Olsson och rådman Hans Jönsson lilla tullen i Uleåborg, men önskade inte längre fortsätta arrendet 1629.[9] Var stadens representant vid riksdagen i Stockholm s.å. Fick i april s.å. av rådet och borgerskapet »sådant bewijs ... som een Erligh och trogen rätrådigh man egnar och bör hafwa helst han hafwer sigh rätrådeligen förhollit och skiepat i Staden all richtigh Lagh och Rät såsom och uthi deres handel och wandell uthi hwar motto befrämiat och befordreligen warit.» Ägde ett fartyg som 1630 togs för trupptransporter till Stralsund och som borgerskapet i Uleåborg ålades ersätta. Levde ännu i augusti 1633, då han bötfälldes för att ha skaffat en alltför »wthpickerad» tröja, men kallas redan s.å. avliden.[10] Begr. i Stockholms storkyrka. Borgarna i Uleåborg erlade 1634 till hans arvingar 16 daler för det svarta kläde, vilket hängde över predikstolen som en himmel.[11] Borgarna i Åbo klagade 4.4.1635 vid Uleåborgs rådstugurätt över att Jöran Anderssons arvingar hade drivit olaga handel i Riga och Danzig, men som försvar framhölls, att orten behövt god hampa för sitt laxfiske landet till undsättning (under krigstiden) och att man sålt tjära i stället. Arrenderade ett kvarnställe i Pyhäjoki och köpte en äng i Kempele, om vilken 1661 uppges, att den sedan Jöran Anderssons död i 25 år hade varit sonen Anders Jöransson ur händer.[12]
Jouni Kaleva
21.01.12, 10:10
Jatketaan hakuammmuntaa,
ES:2027 (rr 2) Saloisten ja Siikajoen käräjät 25.6.1633 aukeama 105
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704343
kuka on tämä "Jacåb delagardies fogden S. Erich Anders:"?
.
Mikä sana seuraa tätä "Erich Anderss:" Onko siinä hänen sukunimensä? Alku olisi "Wad..." ja loppu "..antz" ??
Hei!
Alla lainattu teksti Jöran Lutterista, eikö tuolla kerrota hänen eläneen Augusti 1633.
Olavi
Jöran Andersson (Lütter), f. c. 1582.[4] Bodde möjligen i Stockholm före sin flyttning till Uleåborg,[7] där han var bosatt åtminstone från 1613. Nämns i en längd över Elfsborgs lösen 1613-1618 sist bland fyra uppräknade borgmästare där.[8] Nämns främst i Uleåborgs »rotationslängd» 1627.[4] Arrenderade 1622 tillsammans med Henrik Olsson och rådman Hans Jönsson lilla tullen i Uleåborg, men önskade inte längre fortsätta arrendet 1629.[9] Var stadens representant vid riksdagen i Stockholm s.å. Fick i april s.å. av rådet och borgerskapet »sådant bewijs ... som een Erligh och trogen rätrådigh man egnar och bör hafwa helst han hafwer sigh rätrådeligen förhollit och skiepat i Staden all richtigh Lagh och Rät såsom och uthi deres handel och wandell uthi hwar motto befrämiat och befordreligen warit.» Ägde ett fartyg som 1630 togs för trupptransporter till Stralsund och som borgerskapet i Uleåborg ålades ersätta. Levde ännu i augusti 1633, då han bötfälldes för att ha skaffat en alltför »wthpickerad» tröja, men kallas redan s.å. avliden.[10] Begr. i Stockholms storkyrka. Borgarna i Uleåborg erlade 1634 till hans arvingar 16 daler för det svarta kläde, vilket hängde över predikstolen som en himmel.[11] Borgarna i Åbo klagade 4.4.1635 vid Uleåborgs rådstugurätt över att Jöran Anderssons arvingar hade drivit olaga handel i Riga och Danzig, men som försvar framhölls, att orten behövt god hampa för sitt laxfiske landet till undsättning (under krigstiden) och att man sålt tjära i stället. Arrenderade ett kvarnställe i Pyhäjoki och köpte en äng i Kempele, om vilken 1661 uppges, att den sedan Jöran Anderssons död i 25 år hade varit sonen Anders Jöransson ur händer.[12]
Kuten aikaisemmassa viestissä mainitsin, Jöran Andrsson tituleerataan entiseksi Oulun pormestariksi ES:2027 (rr 3) Iin käräjillä 27.-28.1.1634 s. 32
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704601
(nimen edessä näyttää olevan S eli hän on autuas).
Ongelma on, että esim. A. H. Virkkusen Oulun Historia I ei tunne Oulun pormestaria Anders Erikinpoikaa vaan mainitsee Yrjö Antinpojan (Oulun pormestarina 1619-32) jälkeen pormestarina Jaakko Antinpojan, joka valittiin väliaikaiseksi 8.11.1633 (vakinainen 3.5.1634).
Koska rovastikunnan vouti Anders Erikinpoika näyttää titulleeratun myös Oulun pormestariksi 1633, olisi hän väliaikaisena pormestarina heidän välissään ja kuolee 1633 Anders Erichsson Befalningsman för legerstadh
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
hän olisi myöskin tämän vuoksi ensimmäisiä Oulun kirkon lattian alle haudattuja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
(ks. myös Kirsti Paavola (1998) Kepeät mullat. Kirjallisiin ja esineellisiin lähteisiin perustuva tutkimus Pohjois-Pohjanmaan rannikon kirkkohaudoista ISBN 951-42-5008-7 Liite s. 12 Oulu kirkkoon haudatut).
Nyt pitäisi löytää lisätietoja vanhemmasta vouti Anders Erikinpojasta ja myöskin vouti Erik Andersinpojasta, jotta heidät voitaisiin joko liittää tai poissulkea Cajanuksiin. Myöskin muut nimiyhdistelmät esim. Erik Erikinpoika kiinnostaisivat. Lisäksi kiinnostaisi, miten nuorempi Anders Erikinpoika sai Johannes Messeniukselta "kummilahjaksi" Asikkalanmaan heinämaan (onko käräjäotetta yms.).
Jouni Kaleva
21.01.12, 16:16
Koska rovastikunnan vouti Anders Erikinpoika näyttää titulleeratun myös Oulun pormestariksi 1633, olisi hän väliaikaisena pormestarina heidän välissään ja kuolee 1633 Anders Erichsson Befalningsman för legerstadh
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
.
Tämä kaikki olisi näijn loogista.
Pikku ykstyiskohta: en näe tuollaista "för legerstadh" vaan pelkkä Befallningsman.
Tämä kaikki olisi näijn loogista.
Pikku ykstyiskohta: en näe tuollaista "för legerstadh" vaan pelkkä Befallningsman.
Itse lukisin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
Anders Erichsson Befallningsman
för legerstadh
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
sivu alkaa Anno 1633 den 21 Decembris eli seuraavat merkinnät näyttävät koskevan vuotta 1634
2 Maij För Saligh Anders Ericssons legerstadh penningar 18:-
ja vähän myöhemmin
24 Augusti utaf Borgmästaren, Såsom Klockaren migs berettade 1:-
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 17:06
Minä taas luen
Anders Ericksson Befalningsman
Jåen Grelsson
Ei puhuta mitään legerstadista.
Kimmo Kemppainen
Itse lukisin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
Anders Erichsson Befallningsman
för legerstadh
ja
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
sivu alkaa Anno 1633 den 21 Decembris eli seuraavat merkinnät näyttävät koskevan vuotta 1634
2 Maij För Saligh Anders Ericssons legerstadh penningar 18:-
ja vähän myöhemmin
24 Augusti utaf Borgmästaren, Såsom Klockaren migs berettade 1:-
Minä taas luen
Anders Ericksson Befalningsman
Jåen Grelsson
Ei puhuta mitään legerstadista.
Kimmo Kemppainen
Tärkeintä on kuitenkin, että pohjoisen rovastikunnan vouti Anders Erikinpoika näyttää kuolevan 1633 ja hän näyttää olleen myös väliaikainen Oulun pormestari 1633, jota ei ole näköjään mainittu aikaisemmin Oulun pormestarina
http://www.ouka.fi/historia/pormestarit.htm
Hautauksen yhteydessä merkintä on selvä
2 Maij För Saligh Anders Ericssons legerstadh penningar 18:-
Nyt pitäisi siis löytää, mitä hän on tehnyt aikaisemmin.
Löytyyhän nuoremmastakin Anders Erikinpojasta merkintä Oulusta 1658:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
3. tammikuuta kun Jeremias Andersån maksaa edesmenneen isänsä Anders Erikssånin paarivaatteista 16:-, maksu on aika kova, joten olisikohan hänetkin haudattu Ouluun.
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 17:49
En aikaisemmin ajatellut sanoa mitään, mutta kerronpa nyt kuitenkin. Olen itse asiassa aikaisemmin törmännyt mainittuun Erik Anderssoniin ja laittanut pari varhaista (1614, 1616) viitettä ylös juuri siksi, että epäilin häntä Cajanusten kantaisäksi. Hän oli Pohjanmaan eteläisen voutikunnan vouti ja Saloisten vallesmanni.
Hänen sinettikuvionsa voisi olla mielenkiintoista nähdä, arvannette varmaan, mitä ajan takaa.
Kimmo Kemppainen
Tärkeintä on kuitenkin, että pohjoisen rovastikunnan vouti Anders Erikinpoika näyttää kuolevan 1633 ja hän näyttää olleen myös väliaikainen Oulun pormestari 1633, jota ei ole näköjään mainittu aikaisemmin Oulun pormestarina
http://www.ouka.fi/historia/pormestarit.htm
Hautauksen yhteydessä merkintä on selvä
2 Maij För Saligh Anders Ericssons legerstadh penningar 18:-
Nyt pitäisi siis löytää, mitä hän on tehnyt aikaisemmin.
Löytyyhän nuoremmastakin Anders Erikinpojasta merkintä Oulusta 1658:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752613
3. tammikuuta kun Jeremias Andersån maksaa edesmenneen isänsä Anders Erikssånin paarivaatteista 16:-, maksu on aika kova, joten olisikohan hänetkin haudattu Ouluun.
Jouni Kaleva
21.01.12, 17:56
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
sivu alkaa Anno 1633 den 21 Decembris eli seuraavat merkinnät näyttävät koskevan vuotta 1634
2 Maij För Saligh Anders Ericssons legerstadh penningar 18:-
ja vähän myöhemmin
24 Augusti utaf Borgmästaren, Såsom Klockaren migs berettade 1:-
Itsekin aiemmin mietin, mikä vuosi on kyseessä.
Päivä voisi olla myös 31 Decembris. Teksti sivun alussa suunnilleen, että
"Över räknadhe iagh (lienee kirkkoherra?) med Matts Michillson och medh klockaren di penningar som uthi kyrkians kista war..."
Eli siis tilinpäätös päättyvältä vuodelta, kirjauksethan ovat ajoitukseltaan ihan miten sattuu. Seuraava aukeaman toinen puoli päivätty viikkoa myöhemmäksi Anno 1634 7 Januarij.
Ja tämä ajoitushan sopisi kokonaisuuteenkin. Befallninsman Anders Eriksson oli elossa Iin käräjillä tammikuussa 1633 ja olisi haudattu toukokuussa 1633.
En aikaisemmin ajatellut sanoa mitään, mutta kerronpa nyt kuitenkin. Olen itse asiassa aikaisemmin törmännyt mainittuun Erik Anderssoniin ja laittanut pari varhaista (1614, 1616) viitettä ylös juuri siksi, että epäilin häntä Cajanusten kantaisäksi. Hän oli Pohjanmaan eteläisen voutikunnan vouti ja Saloisten vallesmanni.
Hänen sinettikuvionsa voisi olla mielenkiintoista nähdä, arvannette varmaan, mitä ajan takaa.
Kimmo Kemppainen
Voitko antaa vuosien 1614 ja 1616 viitteet.
Itsekin aiemmin mietin, mikä vuosi on kyseessä.
Päivä voisi olla myös 31 Decembris. Teksti sivun alussa suunnilleen, että
"Över räknadhe iagh (lienee kirkkoherra?) med Matts Michillson och medh klockaren di penningar som uthi kyrkians kista war..."
Eli siis tilinpäätös päättyvältä vuodelta, kirjauksethan ovat ajoitukseltaan ihan miten sattuu. Seuraava aukeaman toinen puoli päivätty viikkoa myöhemmäksi Anno 1634 7 Januarij.
Ja tämä ajoitushan sopisi kokonaisuuteenkin. Befallninsman Anders Eriksson oli elossa Iin käräjillä tammikuussa 1633 ja olisi haudattu toukokuussa 1633.
ES 2027 (rr2) Iin käräjäjillä 6.7.1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3704352
oleva "Ehrligh och wällförståndigh Anders Erichss: Befallningsman i Norr prosterijdt och Bårghmestaren i Ulå stadd ... 28 Februari" on sama kuin
"Anders Erichsson Befalningsman", joka kuolee 1633
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752477
ja haudataan "2 Maij För Saligh Anders Ericssons legerstadh penningar 18:-"
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752487
hänen alapuolellaan oleva merkintä "24 Augusti utaf Borgmästaren, Såsom Klockaren migs berettade 1:-" voi koskea Jöran Anderssinpoikaa (Lyttraeus). Vouti Anders Erikinpoika näyttää siis kuolevan 28.2.-2.4.1633.
Nimilehden mukaan kyseessä on Oulun kirkon rätingit vuodesta 1634
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5752476
mutta alkuun on siis laitettu myös edellisvuoden 1633 tilit.
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 19:04
No, täytyypä antaa, kun kerran menin avautumaan asiasta. En voi taata, että kyseessä on sama mies molemmilla kerroilla, mutta ota ihmeessä selvää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7061732
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641167
Kimmo Kemppainen
Voitko antaa vuosien 1614 ja 1616 viitteet.
Kimmo Kemppainen
21.01.12, 20:35
Niin juu, toinen viite olikin päivätty 1619 eikä 1616.
Kimmo Kemppainen
No, täytyypä antaa, kun kerran menin avautumaan asiasta. En voi taata, että kyseessä on sama mies molemmilla kerroilla, mutta ota ihmeessä selvää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7061732
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641167
Kimmo Kemppainen
No, täytyypä antaa, kun kerran menin avautumaan asiasta. En voi taata, että kyseessä on sama mies molemmilla kerroilla, mutta ota ihmeessä selvää.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7061732
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2641167
Kimmo Kemppainen
Alimmaisen viitteen eli heinäkuun 1619 kuitin (n:o 10) yläpuolella oleva 20 lokakuun 1617 kuitti (n:o 8) koskee näköjään Johannes Messeniusta, jonka tiedetään antaneen nuoremmalle Anders Erikinpojalle "kummilahjaksi" Asikkalanmaan heinämaan. Onko tästä "kummilahjasta" mitään käräjäotetta?
Tekee mieli kysyä mielipiteitä Johanes Messeniuksen vankeudesta, josta säilynyt kirjeenvaihto ja Vänrikki Stoolin tarinat antaa kovin ankaean käsityksen.
Luulen että sukututkijat henkilöhistorian kautta parhaiten osaavat eläytyä edesmenneiden sukupolvien elinoloihin. Joskus seisoessa tuolla Kajanin Linnan raunioilla on miettinyt mitenkähän siellä olisi asuttu.
Olavi
KA mf. ES 2113 (tt 2) Paltamon ja Sotkamon käräjät 27.2.–1.3.1679 s. 56
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3702795
"ett qwarn Ställe widh Uhlo Kåsken Niska, dhet Sahl: Befall:n Anders Erichsson af Nyo först upbygdt hafwer, men een rum tijdh Legadt obygdt"
Miten Oulun koskenniskassa oleva myllynpaikka liittyy Cajanuksiin?
Kimmo Kemppainen
22.01.12, 16:01
Sellaista muistelisin, että Anders Erikssonilla olisi ollut kakkoskämppä jossakin Länsi-Kainuun kylässä. Liittynee juuri tähän asiaan.
Kimmo Kemppainen
KA mf. ES 2113 (tt 2) Paltamon ja Sotkamon käräjät 27.2.–1.3.1679 s. 56
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3702795
"ett qwarn Ställe widh Uhlo Kåsken Niska, dhet Sahl: Befall:n Anders Erichsson af Nyo först upbygdt hafwer, men een rum tijdh Legadt obygdt"
Miten Oulun koskenniskassa oleva myllynpaikka liittyy Cajanuksiin?
Jouni Kaleva
22.01.12, 16:44
KA mf. ES 2113 (tt 2) Paltamon ja Sotkamon käräjät 27.2.–1.3.1679 s. 56
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3702795
"ett qwarn Ställe widh Uhlo Kåsken Niska, dhet Sahl: Befall:n Anders Erichsson af Nyo först upbygdt hafwer, men een rum tijdh Legadt obygdt"
Miten Oulun koskenniskassa oleva myllynpaikka liittyy Cajanuksiin?
Jutun alussa "Såsom Wälb. Johan Ulfwijk från Säräisniemi hustru..."
Kyseessä täytyy olla siis Anders Eriksonin Jeremias-pojan vaimon toinen mies, ja juttu liittyisi Säräisniemeen, jossa Andersinkin aiempi asuintalo Juusola.
Mikähän koski tuossa onkaan kyseessä? Lieneekö Oulujoen ylin koski? Tuskinpa alin, eli Merikoski?
Jutun alussa "Såsom Wälb. Johan Ulfwijk från Säräisniemi hustru..."
Kyseessä täytyy olla siis Anders Eriksonin Jeremias-pojan vaimon toinen mies, ja juttu liittyisi Säräisniemeen, jossa Andersinkin aiempi asuintalo Juusola.
Mikähän koski tuossa onkaan kyseessä? Lieneekö Oulujoen ylin koski? Tuskinpa alin, eli Merikoski?
Olisikohan kyseessä Utajärven (nyk. Vaalan) Niskankylä?
Säräisniemen pohjoispuolelta Oulujärvestä erkanee Oulujoki koskena, joka padottuna voimalaitokseksi kulkee sitä kuvaavalla nimellä Jylhämä. Säräisniemen eteläpuolella on Veneheitto niminen paikka joka kuvaa sen kohdalta Siikajoen latvoille olutta vanhaa vedeiden siirtoreittiä: Antti Erikinpoika Brahen vapaaherrakunnan voutina suunnitteli kaivettavaksi kanavaa. Yhdistihän Siikajoki vapaaherrakunnan.
Kimmo muisteli Andersin kakkoskäppää, tarkoititkohan ehkä Lieksaan eli sen aikaiseen Brahen vapaaherrrakunnan itäisimpään kaupunkiin Brahea perustamaa kaupukia. Joskus olen miettinyt oliko tupa Antti erikinpojan vai hänen poikansa Anders Anderssonin.
Olisi hyvä myös taiatavien tutkijoiden selvittää tuota Antti Erikinpojan kauppaa Sigfrid Suzien kanssa Paltaniemen Sutelasta. Antin väitetään asuneen Säräisniemellä varmaan omisti talon mutta rakenatessaan Kajaanin kaupunkia voutina olen kuvitellut hänen oman asuinpaikkana olleen Sutelan.
Minä aikoinaan Virkkusen Oulun historiassa olevasta Olun niittyluettelosta (kartasta) mielestäni löysin tuon nimisen miehen. Mielenkiintoista on jostain lainaamani tieto Sipo (Sigfrid) Suzien olleen nimismiehenä, ennen Anttia ja ymmäränkö oikein Eerik Pietarinpoika Rothi alla lainattu teksti. Erikin vaiheista keskusteltiin aikoinaan.
Vielä mietityttää miten juuri Bochmöller lainasi rahaa Jeremiaalle kun tämä yritti isänsä velkoja maksaa.
Olavi
Lainaus:
Eli Eerik Pietarinpojan välivaihetta edelsi Sipo Susi nimismiehenä joillakin käräjillä ja Sipoa edelsi muutamana vuotena nimismiehenä Heikki Rusanen Melalahdelta.
Sipo Susi myi sitten talonsa (oliko vanhastaan nimismiehentalo?) kauppakirjalla Antti Eerkinpojalle. Sipon poika Antti alkoi kovasti vänkäämään taloa takaisin, mutta Antti Eerikinpoika maksoi ja huudatti talon kovalla kiireellä, joten Sipon poika jäi nuolemaan näppejään.
Olavi
Säräisniemen pohjoispuolelta Oulujärvestä erkanee Oulujoki koskena, joka padottuna voimalaitokseksi kulkee sitä kuvaavalla nimellä Jylhämä. Säräisniemen eteläpuolella on Veneheitto niminen paikka joka kuvaa sen kohdalta Siikajoen latvoille olutta vanhaa vedeiden siirtoreittiä: Antti Erikinpoika Brahen vapaaherrakunnan voutina suunnitteli kaivettavaksi kanavaa. Yhdistihän Siikajoki vapaaherrakunnan.
Kimmo muisteli Andersin kakkoskäppää, tarkoititkohan ehkä Lieksaan eli sen aikaiseen Brahen vapaaherrrakunnan itäisimpään kaupunkiin Brahea perustamaa kaupukia. Joskus olen miettinyt oliko tupa Antti erikinpojan vai hänen poikansa Anders Anderssonin.
Olisi hyvä myös taiatavien tutkijoiden selvittää tuota Antti Erikinpojan kauppaa Sigfrid Suzien kanssa Paltaniemen Sutelasta. Antin väitetään asuneen Säräisniemellä varmaan omisti talon mutta rakenatessaan Kajaanin kaupunkia voutina olen kuvitellut hänen oman asuinpaikkana olleen Sutelan.
Minä aikoinaan Virkkusen Oulun historiassa olevasta Olun niittyluettelosta (kartasta) mielestäni löysin tuon nimisen miehen. Mielenkiintoista on jostain lainaamani tieto Sipo (Sigfrid) Suzien olleen nimismiehenä, ennen Anttia ja ymmäränkö oikein Eerik Pietarinpoika Rothi alla lainattu teksti. Erikin vaiheista keskusteltiin aikoinaan.
Vielä mietityttää miten juuri Bochmöller lainasi rahaa Jeremiaalle kun tämä yritti isänsä velkoja maksaa.
Olavi
Lainaus:
Eli Eerik Pietarinpojan välivaihetta edelsi Sipo Susi nimismiehenä joillakin käräjillä ja Sipoa edelsi muutamana vuotena nimismiehenä Heikki Rusanen Melalahdelta.
Sipo Susi myi sitten talonsa (oliko vanhastaan nimismiehentalo?) kauppakirjalla Antti Eerkinpojalle. Sipon poika Antti alkoi kovasti vänkäämään taloa takaisin, mutta Antti Eerikinpoika maksoi ja huudatti talon kovalla kiireellä, joten Sipon poika jäi nuolemaan näppejään.
Olavi
Sigfred Sussie myi Sutelan 29.8.1633 Anders Erikinpojalle:
KA mf. FR 136 (Vol. 5) Paltamon ja Sotkamon käräjät 26.–27.3.1667 s. 72 (Uplystes 3:die gången, Suttila hemman, som Sahl: Anders Erichsson aff Sigfredh Sussie för 100 D:r K: M:t A:o 1633 d: 29 Aug: sigh till handlat hafwer och Nu före kom Anders Sigfredsson Sussie och begäradhe dhett igenbyrda); Andersin lisäksi Sigfrid Sudella näyttäisi olevan poika Olof, joka mainitaan Oulussa 1668 ja Oulun porvarina ja ent. voudinmiehenä Iin käräjillä 1675.
Säräisniemen (Juusola) hankinta olisi mielenkiintoisempi, sillä Paltamon kirkkoherran Johan Andersinpoika Cajanuksen ruumissaarnassa hänet sanotaan syntyneen "Paldamon Pitäjäsä Wuonna 1626 sen Yhdexännentoistakymm~enen Päiwän päällä Joulucuusa" eli Anders Erikinpojan Paltamoon muutto olisi tapahtunut ennen sitä. Lisäksi kiinnostaisi edelleen se Messeniuksen antama "kummilahja" Asikkalanmaan heinämaa.
...
Minä aikoinaan Virkkusen Oulun historiassa olevasta Olun niittyluettelosta (kartasta) mielestäni löysin tuon nimisen miehen.
...
Olavi
Oulun lukkari Anders Erikinpoika haudattiin 1.6.1679 Oulussa ja perukirjan (17.4.1680) mukaan häneltä jäi leski Karin Bertilintytär ja lapset Malin, Margareta, Dordi ja Karin. Joten kannattaa olla varovainen ettei ainakaan sekoita lukkaria ja vouteja keskenään.
Jouni Kaleva
22.01.12, 19:32
Lisäksi kiinnostaisi edelleen se Messeniuksen antama "kummilahja" Asikkalanmaan heinämaa.
Tämä kaiketi olisi tapahtunut 1635-36 Messeniuksen vapauduttua ja muutettua Ouluun. --Ihmetyttää, että kuinka vanki-Messenius olisi omistukseensa saanut mitään maata.
Mitähän "kummilahja" tarkoittanee ja mikä oli originaali termi? Messenius ei ollut ainakaan Anders Eriksonin kummi, mutta esim. Johan-pojan, s. 1626, kummi hän olisi voinutkin olla.
Jouni Kaleva
22.01.12, 19:44
Tämä kaiketi olisi tapahtunut 1635-36 Messeniuksen vapauduttua ja muutettua Ouluun. --Ihmetyttää, että kuinka vanki-Messenius olisi omistukseensa saanut mitään maata.
Mitähän "kummilahja" tarkoittanee ja mikä oli originaali termi? Messenius ei ollut ainakaan Anders Eriksonin kummi, mutta esim. Johan-pojan, s. 1626, kummi hän olisi voinutkin olla.
Nyt löytyi kirjassa Vartiainen: Kajaanin kaupungin historia. 1931 s. 89:
"Että Messenius "voisi sillä heinällä talvella elättää karjaansa", annettiin hänelle heinämaaksi Asikkalanmaa-niminen palsta Jormuanlahden kylästä Paltamosta, jonka palstan M. sittemmin antoi "kumminlahjaksi" Antti Eerikinpojalle vankeusaikansa päättyessä." K.A. (tarkoittanee KA) Städernas acta, Kajana. Ransakning i Kajana 3. II.1659.
Tämä kaiketi olisi tapahtunut 1635-36 Messeniuksen vapauduttua ja muutettua Ouluun. --Ihmetyttää, että kuinka vanki-Messenius olisi omistukseensa saanut mitään maata.
Mitähän "kummilahja" tarkoittanee ja mikä oli originaali termi? Messenius ei ollut ainakaan Anders Eriksonin kummi, mutta esim. Johan-pojan, s. 1626, kummi hän olisi voinutkin olla.
Ainakin Johan muutti 1636 Oulun kouluun eli samoihin aikoihin Messeniuksen kanssa. Ote ruumissaarnasta:
"owat hänen rackat Wanhembansa lähettänet hänen Oulun Schoulun käsitettyänsä hänestä hywän Toiwon / sen corkiasti hywin Oppenen Rectorin Herr Pawali Boomin Käden alle Wuonna 1636"
Kimmo Kemppainen
22.01.12, 20:10
En tarkoittanut, minähän selvästi kirjoitin että Länsi-Kainuussa, tarkoitin Säräisniemeä.
Kimmo Kemppainen
Kimmo muisteli Andersin kakkoskäppää, tarkoititkohan ehkä Lieksaan eli sen aikaiseen Brahen vapaaherrrakunnan itäisimpään kaupunkiin Brahea perustamaa kaupukia. Joskus olen miettinyt oliko tupa Antti erikinpojan vai hänen poikansa Anders Anderssonin.
Olavi
Kirjoitin epäselvästi tuosta Virkkusen kirjan Oulun niittykartasta, kun tarkoitin siellä olevan Sigfrid Suzien niitynomistajana. Tuossa alla lainattua keskustelua Paltamon nimismiehistä ja Sutelan talon kaupasta.
Olavi
Eli Eerik Pietarinpojan välivaihetta edelsi Sipo Susi nimismiehenä joillakin käräjillä ja Sipoa edelsi muutamana vuotena nimismiehenä Heikki Rusanen Melalahdelta.
Sipo Susi myi sitten talonsa kauppakirjalla Antti Eerkinpojalle. Sipon poika Antti alkoi kovasti vänkäämään taloa takaisin, mutta Antti Eerikinpoika maksoi ja huudatti talon kovalla kiireellä, joten Sipon poika jäi nuolemaan näppejään.
Antin suunnitelmana ei ollut pitää Sipo Suden taloa, vaan hän oli sopinut alustavasti Sipo Laurinpoika Kirjavaisen kanssa, että hankkii Sipo Suden talon ja sen jälkeen he vaihtaisivat päittäin talojaan. Antti osti sitten talon vuonna 1633. Tämä suunnitelma kariutui kuitenkin Kajaanin pitäjän käräjillä 17.1.1634, kun Antti vaati oikeudessa sovittua talonvaihtoa. Nyt Sipo Laurinpoika Kirjavainen väitti, ettei asiasta ollut sovittu kädenpuristuksella ja Sipon äiti Kaarina Heikintytär (allekirjoittaneen esiäiti) ja poika Antti vastustivat jyrkästi talonvaihtoa Antti Eerikinpojan kanssa.
Anttikaan (Eerikinpoika) ei kyennyt osoittamaan mitään sopimusta sitovaa todistusta, joten kauppa jäi puolitiehen, eli Sipo Suden talo Antti Eerikinpojalle pysyvästi.
Koskenniska on Oulussa ainakin nykyään ja 1900 luvulla. Kasarmin ja Oulujoen välinen alue. (Värttöä?) Voisiko olla niin vanha paikannimi?
Joskus 1780-luvun lopulla Oulun kaupungin rajaksi määriteltiin: pohjoisessa Holstinsalmi ja Oulujoki, idässä Koskenniska, etelässä Kiviniemi ja Oritkari, lännessä Nuottasaari. Ympärillä oli Oulujoen kuntaa eli Oulun maalaiskuntaa. Pohjoisessa tuli Haukiputaan raja suurinpiirtein nykyisen Rajakylän kohdalla. Pyykösjärven ja Kuivasjärven välillä on myös ollut Oulujoen ja Haukiputaan välinen kunnanraja.
Googlaamalla Paltamo Niska (löytyy alla oleva linkki) miten Niskanselkä on Säräisniemen Pohjoispuolan osa ja Niskan kalastusosuukunta tänä päivänäkin on Oulujoen suuta halitseava. Nuo Säräisniemen tallot mm. Juusola kai sijatsivat tuon niemen kärjessä.
http://www.finlandfishing.fi/kainuu/images/oulujarvi2_suuri.jpg
Olavi
Jouni Kaleva
24.01.12, 18:38
Joskus 1780-luvun lopulla Oulun kaupungin rajaksi määriteltiin: pohjoisessa Holstinsalmi ja Oulujoki, idässä Koskenniska, etelässä Kiviniemi ja Oritkari, lännessä Nuottasaari. Ympärillä oli Oulujoen kuntaa eli Oulun maalaiskuntaa. Pohjoisessa tuli Haukiputaan raja suurinpiirtein nykyisen Rajakylän kohdalla. Pyykösjärven ja Kuivasjärven välillä on myös ollut Oulujoen ja Haukiputaan välinen kunnanraja.
Sari
Oulun Koskenniska on toki tunnettu nimenä ja alueena, mutta tähän asiayhteyteen ei kyllä sovi että Anders Eriksson olisi tuohon myllyn rakentanut ja se sitten taas jäänyt rappiolle 1679 mennessä. Olihan tuo niin Oulun ydinaluetta, että ei siinä mylly olisi käyttämättömänä päässyt ränsistymään. Asiayhteys viittaa Säräisniemeen, kuten täällä on esiin tullutkin.
Raimo Ranta
26.01.12, 17:23
Oulunniska
Kurjenpolvi eli Oulunniska ja silloin tarkoitetaan nykyistä Jylhämän -Nuojuan aluetta. Kysessä on myllynpaikka em alueella.
-raimor-
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.